Kuuma kunnallinen kameravalvonta

(Kolum­ni Hel­sin­gin Uuti­sis­sa 9.9.07)

Hel­sin­gin kau­pun­gin ehdo­tus lii­ken­teen kun­nal­li­ses­ta kame­ra­val­von­nas­ta on herät­tä­nyt kuu­mia tun­tei­ta sen jäl­keen kun Oikeus­mi­nis­te­ri Tui­ja Brax ilmoit­ti kan­nat­ta­van­sa sitä.
Aja­tus on, että esi­mer­kik­si päin punais­ta aja­mi­ses­ta toi­mi­tet­tai­siin park­ki­sa­kon tapaan mak­su­lap­pu auton omis­ta­jal­le. Kak­si asi­aa muut­tui­si. Mak­sa­ja oli­si auton omis­ta­ja eikä kul­jet­ta­ja. Ran­gais­tus oli­si tasa­suu­rui­nen rike­mak­su eikä tulois­ta riip­pu­va sakko. 
Onko vää­rin, että auton omis­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan kave­rin­sa tört­töi­lys­tä, jos on lai­nan­nut täl­le auto­aan? Ei se enem­pää vää­rin kuin se, että omis­ta­ja vas­taa kave­rin park­ki­sa­kois­ta. Kyl­lä kave­ri sen sakon lopul­ta mak­saa, tai ei enää lai­naa autoa.
Entä jos omis­ta­ja ei tie­dä, kuka hänen autol­laan ajaa? Miten hän sil­loin var­mis­taa, ettei ole luo­vut­ta­nut auto­aan kor­tit­to­mal­le tai humalaiselle?
On myös sanot­tu, että päin punais­ta aja­mi­nen on niin vaka­va teko, ettei sii­tä pidä pääs­tä rike­mak­sul­la. Lop­pu­tu­los täs­tä päät­te­lys­tä on, että sen saa teh­dä ran­gais­tuk­set­ta. Kiin­ni jää­mi­sen toden­nä­köi­syys on luok­kaa yksi miljoonasta.
Päin punais­ta aje­lu lop­pui­si tyk­kä­nään, jos joka ker­ras­ta tuli­si vaik­ka pie­ni­kin lasku.
Val­von­taa vas­tus­ta­vien yleis­lin­ja näyt­tää ole­van, että kos­ka sään­nöt ovat lii­an rajoit­ta­via, nii­tä on saa­ta­va rikkoa.
Kiuk­ku näyt­tää koh­dis­tu­van asui­na­luei­den ”nau­ret­ta­van alhai­siin” nopeus­ra­joi­tuk­siin. Auton kul­kua ne hidas­ta­vat enim­mil­lään pari­kym­men­tä sekun­tia, mut­ta asui­na­lueis­ta on tul­lut rau­hal­li­sem­pia. Lii­ken­ne melu­aa vähem­män ja vaka­vien onnet­to­muuk­sien ris­ki on mel­kein pois­tu­nut. Kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä rajoi­tuk­set tai­tai­si­vat voittaa.
Alen­tu­nees­ta nopeus­ra­joi­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta moni äiti jou­tui taka­vuo­si­na saat­ta­maan lap­sen­sa kou­luun Kata­ja­no­kal­la, kos­ka katu­ja ter­ro­ri­soi ilok­seen kiih­dyt­te­le­vä nuo­ri mies paket­ti­au­tol­la. Kaik­ki toi­voi­vat hur­jas­te­li­jan kiin­ni jäämistä.
Ihmi­set suh­tau­tu­vat oikeu­te­tun aggres­sii­vi­ses­ti pum­mil­la mat­kus­ta­viin. Vie­lä enem­män jul­ki­sel­ta lii­ken­teel­tä varas­ta­vat ne, jot­ka tun­ke­vat autoil­laan luvat­ta bus­si­kais­toil­le hidas­taen bus­sien kul­kua. Bus­si­kais­taa on hel­poin­ta val­voa bus­siin ase­tet­ta­vas­ta kamerasta.
Jos kiin­ni jää­mi­sen ris­ki oli­si suu­rem­pi, voi­si­vat ran­gais­tuk­set olla pie­nem­piä. On oikeu­den­mu­kai­sem­paa ran­gais­ta jokais­ta rik­ko­muk­sen teh­nyt­tä vähän kuin joka mil­joo­nat­ta paljon.
Lii­ken­ne­sään­tö­jä voi­si lie­ven­tää, jos voi­si luot­taa, että nii­tä sit­ten nou­da­te­taan. Minua­kin rai­vos­tut­taa odot­taa tyh­jäl­lä kadul­la punai­sen valon vaih­tu­mis­ta. Voi­si tie­tys­ti aja­tel­la, että punai­nen valo vel­voit­tai­si vain pysäh­ty­mään ris­teyk­sen eteen ja väis­tä­mään ehdot­to­mas­ti kaik­kia mui­ta lii­ken­net­tä, mut­ta tyh­jään ris­teyk­seen sai­si ajaa. Näin jalan­kul­ki­jat saa­vat teh­dä Ruot­sis­sa. Nou­dat­tai­si­vat­ko autoi­li­jat tätä väis­tö­vel­vol­li­suut­ta sen parem­min kuin nyt nou­dat­ta­vat vel­vol­li­suut­ta väis­tää jalan­kul­ki­jaa suojatiellä? 

3 vastausta artikkeliin “Kuuma kunnallinen kameravalvonta”

  1. Mitä miel­tä auto­maat­ti­sen val­von­nan sopi­vuu­des­ta onkaan, niin lii­ken­neon­net­to­muuk­sien vähen­tä­mi­sen tehok­kuu­des­sa sen edut ovat ilmei­ses­ti tut­ki­joi­den mie­les­tä mel­ko kiis­tat­to­mat. Siis, että nopeus­val­von­ta­ka­me­rat eivät aiheu­ta pel­käs­tään syk­ki­viä jono­ja ja pään­sär­kyä autoi­li­joil­le, ja lii­ken­ne­val­von­ta­ka­me­rat eivät toi­mi ainoas­taan lisä­tie­nes­ti­nä viranomaisille. 

    Oma yleis­ta­soi­nen tie­tä­myk­se­ni asias­sa kir­kas­tui huo­mat­ta­vas­ti tovi sit­ten luet­tua­ni WHO:n ja Maa­il­man­pan­kin yhteis­jul­kai­sun (tii­vis­tel­män) “Maa­il­man­ra­port­ti lii­ken­ne­vam­mau­tu­mis­ten vähen­tä­mi­ses­tä” (World report on road traf­fic inju­ry pre­ven­tion). Tii­vis­tel­mä ja koko raport­ti löy­tyy PDF­nä osoitteesta:
    http://www.who.int/world-health-day/2004/infomaterials/world_report/en/
    (http://tinyurl.com/5cesn , jos pit­kä URL ei toimi).

    Rapor­tis­ta ilme­nee mm. että: 

    * auto­maat­ti­set nopeu­den­val­von­ta­lait­teet vähen­si­vät kuol­lei­suut­ta ja vaka­via vam­mo­ja 14%, kun
    * polii­sin val­von­ta vähen­si kuol­lei­suut­ta ja vam­mo­ja 6%.

    * lii­ken­ne­va­lo­ka­me­rat vähen­si­vät austra­lia­lai­ses­sa ja kali­for­nia­lai­ses­sa kokei­lus­sa onnet­to­muuk­sia noin 30% niis­sä ris­teyk­sis­sä, joi­hin kame­rat asennettiin. 

    Molem­mat luvut ovat suu­rem­pia kuin mitä itse oli­sin arvan­nut. Tuon luet­tua­ni minus­ta tuli kyl­lä ker­ta­hei­tol­la sel­vä auto­maat­ti­sen val­von­nan kan­nat­ta­ja — vaik­ka pari (2) ker­taa olen­kin aiem­min kiron­nut täy­sin type­räs­tä tilan­tees­ta saa­mia­ni auto­maat­ti­sia vir­he­mak­su­ja; hai­tat peit­toa­vat kirk­kaas­ti hyödyt.

    Em. raport­ti on koko­nai­suu­des­saan tanak­ka yhteen­ve­to lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen liit­ty­väs­tä tut­ki­mus­tie­dos­ta. Eikä pel­käs­tään sik­si, että sii­nä on vii­tat­tu myös suo­ma­lai­seen tut­ki­mus­tie­toon (TKK:n lii­ken­ne­labran S‑käyrä jalan­kul­ki­ja­kuol­lei­suu­den ja auton nopeu­den yhteydestä).

    Kan­nat­taa tse­ka­ta, jos aihe­pii­ri kiinnostaa.

  2. En tie­dä mik­si minua aina joten­kin ärsyt­tää se, kun ihmi­set syyt­tä­vät mil­loin mitä­kin ikä­väk­si­ko­ke­maan­sa ilmiö­tä mil­loin mis­tä­kin viran­omais­ten toimenpiteestä. 

    Esi­mer­kik­si kame­ra­val­von­nan syyt­tä­mi­nen “syk­ki­vis­tä jonois­ta” on täyt­tä tuu­baa. Jos kame­ra­val­von­ta saa ihmi­set muut­ta­maan nopeut­taan (cete­ris pari­bus, siis saman suu­rui­sen nopeus­ra­joi­tuk­sen val­li­tes­sa), niin oikea syy­tök­sen koh­de­han on lii­an suu­ri nopeus muu­al­la, ei rajoi­tuk­sen mukai­nen nopeus val­vo­tul­la alueella. 

    Ja jono­jen hai­ta­ri­liik­kees­tä vie­lä sen ver­ran, että oman koke­muk­se­ni mukaan ihmi­set jät­tä­vät tar­peet­to­man lyhyi­tä tur­va­vä­le­jä ja juu­ri nämä lii­an lyhyet tur­va­vä­lit aiheut­ta­vat sitä hai­ta­ri­lii­ket­tä. Lisäk­si lyhyet tur­va­vä­lit vähen­tä­vät autoi­lun talou­del­li­suut­ta kos­ka ne lisää­vät jarrutuksia. 

    90% vit­si­nä sanoi­sin, että auto­maat­ti­nen val­von­ta voi­tai­siin ulot­taa jar­ru­jen käyt­töön. Jokai­ses­ta jar­ru­va­lon väläh­dyk­ses­tä pitäi­si lähet­tää vaik­ka euron las­ku. Jar­run käyt­tö muu­al­la kuin ris­tey­sa­lu­eel­la on merk­ki epä­on­nis­tu­nees­ta ajo­no­peu­den valin­nas­ta ja siten lii­ken­teen vaarantamisesta.

  3. Kame­ra­val­von­ta kuu­los­taa aina ikä­väl­tä minun kor­vis­sa­ni, mut­ta minä­pä kan­na­tan­kin yksi­tyi­syy­den oikeut­ta ehkä lii­an fanaat­ti­ses­ti. Jos nopeus­val­von­ta­ka­me­rat aiheut­ta­vat ongel­mia lii­ken­tees­sä, se ongel­ma joh­tuu vain ja ainoas­taan ihmi­sis­tä. Mon­ta ker­taa näh­nyt, miten aje­taan rajoi­tuk­sen mukaan kame­ran eteen, ja heti sen jäl­keen kaa­su­te­taan 20 yli­no­peu­teen. Kau­pun­kia­lu­eel­la kame­rat oli­si­vat­kin jär­ke­väm­piä kuin val­ta­teil­lä, jos­sa usein on niin hil­jais­ta, ettei mil­lään viit­si ajaa alhai­sen nopeus­ra­joi­tuk­sen mukaan. Mut­ta kau­pun­gis­sa aina voi tul­la lap­si nur­kan takaa, tai van­hus olla rol­laat­to­rin kans­sa suo­ja­tiel­lä. Nopeu­det pitäi­si pitää kuris­sa, ja punais­ten valo­jen rik­ko­mi­ses­ta pitäi­si tul­la ran­gais­tus. Punai­sia päin aje­taan ihan rutii­nil­la Hel­sin­gis­sä. Jos kame­rat estäi­si­vät sen, minä kan­na­tan sitä peri­aat­tees­sa. Ja auton omis­ta­ja­han itse päät­tää, kuka sil­lä autol­la saa ajaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.