Kuuma kunnallinen kameravalvonta

(Kolum­ni Helsin­gin Uuti­sis­sa 9.9.07)

Helsin­gin kaupun­gin ehdo­tus liiken­teen kun­nal­lis­es­ta kam­er­avalvon­nas­ta on herät­tänyt kuumia tun­tei­ta sen jäl­keen kun Oikeusmin­is­teri Tui­ja Brax ilmoit­ti kan­nat­ta­vansa sitä.
Aja­tus on, että esimerkik­si päin punaista ajamis­es­ta toimitet­taisi­in parkkisakon tapaan mak­su­lap­pu auton omis­ta­jalle. Kak­si asi­aa muut­tuisi. Mak­sa­ja olisi auton omis­ta­ja eikä kul­jet­ta­ja. Ran­gais­tus olisi tasasu­u­ru­inen rike­mak­su eikä tuloista riip­pu­va sakko. 
Onko väärin, että auton omis­ta­ja joutuu mak­samaan kaverin­sa tört­töilystä, jos on lainan­nut tälle autoaan? Ei se enem­pää väärin kuin se, että omis­ta­ja vas­taa kaverin parkkisakoista. Kyl­lä kaveri sen sakon lop­ul­ta mak­saa, tai ei enää lainaa autoa.
Entä jos omis­ta­ja ei tiedä, kuka hänen autol­laan ajaa? Miten hän sil­loin varmis­taa, ettei ole luovut­tanut autoaan kor­tit­toma­lle tai humalaiselle?
On myös san­ot­tu, että päin punaista ajami­nen on niin vaka­va teko, ettei siitä pidä päästä rike­mak­sul­la. Lop­putu­los tästä päät­telystä on, että sen saa tehdä ran­gais­tuk­set­ta. Kiin­ni jäämisen toden­näköisyys on luokkaa yksi miljoonasta.
Päin punaista ajelu lop­puisi tykkänään, jos joka ker­ras­ta tulisi vaik­ka pienikin lasku.
Valvon­taa vas­tus­tavien yleis­lin­ja näyt­tää ole­van, että kos­ka sään­nöt ovat liian rajoit­tavia, niitä on saata­va rikkoa.
Kiukku näyt­tää kohdis­tu­van asuinaluei­den ”nau­ret­ta­van alhaisi­in” nopeusra­joituk­si­in. Auton kulkua ne hidas­ta­vat enim­mil­lään parikym­men­tä sekun­tia, mut­ta asuinalueista on tul­lut rauhal­lisem­pia. Liikenne melu­aa vähem­män ja vakavien onnet­to­muuk­sien ris­ki on melkein pois­tunut. Kansanäänestyk­sessä rajoituk­set taitaisi­vat voittaa.
Alen­tuneesta nopeusra­joituk­ses­ta huoli­mat­ta moni äiti jou­tui takavu­osi­na saat­ta­maan lapsen­sa koulu­un Kata­janokalla, kos­ka katu­ja ter­ror­isoi ilok­seen kiihdyt­televä nuori mies paket­ti­au­tol­la. Kaik­ki toivoivat hur­jasteli­jan kiin­ni jäämistä.
Ihmiset suh­tau­tu­vat oikeutetun aggres­si­ivis­es­ti pum­mil­la matkus­tavi­in. Vielä enem­män julkiselta liiken­teeltä varas­ta­vat ne, jot­ka tunke­vat autoil­laan luvat­ta bus­sikaistoille hidas­taen bussien kulkua. Bus­sikaistaa on hel­poin­ta valvoa bus­si­in asetet­tavas­ta kamerasta.
Jos kiin­ni jäämisen ris­ki olisi suurem­pi, voisi­vat ran­gais­tuk­set olla pienem­piä. On oikeu­den­mukaisem­paa ran­gaista jokaista rikko­muk­sen tehnyt­tä vähän kuin joka miljoonat­ta paljon.
Liiken­nesään­töjä voisi lieven­tää, jos voisi luot­taa, että niitä sit­ten nou­date­taan. Min­u­akin raivos­tut­taa odot­taa tyhjäl­lä kadul­la punaisen val­on vai­h­tu­mista. Voisi tietysti ajatel­la, että punainen valo velvoit­taisi vain pysähtymään risteyk­sen eteen ja väistämään ehdot­tomasti kaikkia mui­ta liiken­net­tä, mut­ta tyhjään risteyk­seen saisi ajaa. Näin jalankulk­i­jat saa­vat tehdä Ruot­sis­sa. Nou­dat­taisi­vatko autoil­i­jat tätä väistövelvol­lisu­ut­ta sen parem­min kuin nyt nou­dat­ta­vat velvol­lisu­ut­ta väistää jalankulk­i­jaa suojatiellä? 

3 vastausta artikkeliin “Kuuma kunnallinen kameravalvonta”

  1. Mitä mieltä automaat­tisen valvon­nan sopivu­ud­es­ta onkaan, niin liiken­neon­net­to­muuk­sien vähen­tämisen tehokku­udessa sen edut ovat ilmeis­es­ti tutk­i­joiden mielestä melko kiis­tat­tomat. Siis, että nopeusvalvon­takam­er­at eivät aiheuta pelkästään sykkiviä jono­ja ja pään­särkyä autoil­i­joille, ja liiken­nevalvon­takam­er­at eivät toi­mi ain­oas­taan lisä­tien­estinä viranomaisille. 

    Oma yleis­ta­soinen tietämyk­seni asi­as­sa kirkas­tui huo­mat­tavasti tovi sit­ten luet­tuani WHO:n ja Maail­man­pankin yhteisjulka­isun (tiivis­telmän) “Maail­man­ra­port­ti liiken­nevam­mau­tu­mis­ten vähen­tämis­es­tä” (World report on road traf­fic injury pre­ven­tion). Tiivis­telmä ja koko raport­ti löy­tyy PDFnä osoitteesta:
    http://www.who.int/world-health-day/2004/infomaterials/world_report/en/
    (http://tinyurl.com/5cesn , jos pitkä URL ei toimi).

    Raportista ilme­nee mm. että: 

    * automaat­tiset nopeu­den­valvon­ta­lait­teet vähen­sivät kuolleisu­ut­ta ja vakavia vam­mo­ja 14%, kun
    * poli­isin valvon­ta vähen­si kuolleisu­ut­ta ja vam­mo­ja 6%.

    * liiken­neval­okam­er­at vähen­sivät aus­tralialaises­sa ja kali­for­nialaises­sa kokeilus­sa onnet­to­muuk­sia noin 30% niis­sä risteyk­sis­sä, joi­hin kam­er­at asennettiin. 

    Molem­mat luvut ovat suurem­pia kuin mitä itse olisin arvan­nut. Tuon luet­tuani minus­ta tuli kyl­lä ker­ta­heitol­la selvä automaat­tisen valvon­nan kan­nat­ta­ja — vaik­ka pari (2) ker­taa olenkin aiem­min kiron­nut täysin type­r­ästä tilanteesta saami­ani automaat­tisia virhe­mak­su­ja; hai­tat peit­toa­vat kirkkaasti hyödyt.

    Em. raport­ti on kokon­aisu­udessaan tanakka yhteen­ve­to liiken­netur­val­lisu­u­teen liit­tyvästä tutkimustiedos­ta. Eikä pelkästään sik­si, että siinä on viitat­tu myös suo­ma­laiseen tutkimusti­etoon (TKK:n liiken­nelabran S‑käyrä jalankulk­i­jakuolleisu­u­den ja auton nopeu­den yhteydestä).

    Kan­nat­taa tseka­ta, jos aihep­i­iri kiinnostaa.

    Vastaa

  2. En tiedä mik­si min­ua aina jotenkin ärsyt­tää se, kun ihmiset syyt­tävät mil­loin mitäkin ikäväk­sikoke­maansa ilmiötä mil­loin mis­täkin vira­nomais­ten toimenpiteestä. 

    Esimerkik­si kam­er­avalvon­nan syyt­tämi­nen “sykkivistä jonoista” on täyt­tä tuubaa. Jos kam­er­avalvon­ta saa ihmiset muut­ta­maan nopeut­taan (ceteris paribus, siis saman suu­ruisen nopeusra­joituk­sen val­lites­sa), niin oikea syytök­sen kohde­han on liian suuri nopeus muual­la, ei rajoituk­sen mukainen nopeus valvo­tul­la alueella. 

    Ja jono­jen haitar­ili­ik­keestä vielä sen ver­ran, että oman koke­muk­seni mukaan ihmiset jät­tävät tarpeet­toman lyhy­itä tur­vaväle­jä ja juuri nämä liian lyhyet tur­vavälit aiheut­ta­vat sitä haitar­ili­iket­tä. Lisäk­si lyhyet tur­vavälit vähen­tävät autoilun taloudel­lisu­ut­ta kos­ka ne lisäävät jarrutuksia. 

    90% vitsinä sanois­in, että automaat­ti­nen valvon­ta voitaisi­in ulot­taa jar­ru­jen käyt­töön. Jokaises­ta jar­ru­val­on välähdyk­ses­tä pitäisi lähet­tää vaik­ka euron lasku. Jar­run käyt­tö muual­la kuin risteysalueel­la on merk­ki epäon­nis­tuneesta ajonopeu­den valin­nas­ta ja siten liiken­teen vaarantamisesta.

    Vastaa

  3. Kam­er­avalvon­ta kuu­lostaa aina ikävältä min­un korvis­sani, mut­ta minäpä kan­natankin yksi­ty­isyy­den oikeut­ta ehkä liian fanaat­tis­es­ti. Jos nopeusvalvon­takam­er­at aiheut­ta­vat ongelmia liiken­teessä, se ongel­ma johtuu vain ja ain­oas­taan ihmi­sistä. Mon­ta ker­taa näh­nyt, miten aje­taan rajoituk­sen mukaan kam­er­an eteen, ja heti sen jäl­keen kaa­sute­taan 20 ylinopeu­teen. Kaupunkialueel­la kam­er­at oli­si­vatkin järkevämpiä kuin val­tateil­lä, jos­sa usein on niin hil­jaista, ettei mil­lään viit­si ajaa alhaisen nopeusra­joituk­sen mukaan. Mut­ta kaupungis­sa aina voi tul­la lap­si nurkan takaa, tai van­hus olla rol­laat­torin kanssa suo­jatiel­lä. Nopeudet pitäisi pitää kuris­sa, ja punais­ten val­o­jen rikkomis­es­ta pitäisi tul­la ran­gais­tus. Punaisia päin aje­taan ihan ruti­inil­la Helsingis­sä. Jos kam­er­at estäi­sivät sen, minä kan­natan sitä peri­aat­teessa. Ja auton omis­ta­ja­han itse päät­tää, kuka sil­lä autol­la saa ajaa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.