Ruuan hinta nousee pysyvästi

Kir­joi­tin jos­kus kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten ennus­tuk­sen, jon­ka mukaan vil­jan hin­ta tulee maa­il­mas­sa nouse­maan rajus­ti ja että Suo­mes­sa­kin met­si­te­tyt pel­lot ote­taan uudes­taan käyt­töön — niil­tä ehdi­tään kor­kein­taan kor­ja­ta jon­kin­lai­nen jou­lu­kuusi­sa­to. Sen jäl­keen kehi­tys meni aivan toi­seen suun­taan. Aloin välil­lä itse­kin epäil­lä teo­ri­aa­ni — että on jotain jota en tien­nyt — mut­ta yleen­sä on niin, että mikä on teo­rias­sa vää­jää­mä­tön­tä, on sitä lopul­ta myös käytännössä.

Mikä vil­jan hin­taa nos­taa teoriassa?

1) Väes­tön­kas­vu: joka vuo­si vähem­män maata/suu;
2) Muu maan­käyt­tö val­taa alaa vil­je­lyl­tä. Joka vuo­si vähem­män peltoa;
3) Ilmastonmuutos;
4) Aasian elin­ta­son nousu ja lihan kulu­tuk­sen kasvu;
5) Aasian aliar­vos­tet­tu­jen valuut­to­jen hin­nan nor­ma­li­soi­tu­mi­nen, jol­loin Aasian mil­jar­dit ihmi­set tule­vat maa­il­man­kark­ki­noil­le dol­la­reis­sa ja eurois­sa mitat­tu­na monin­ker­tai­sel­la ostovoimalla;
6) Bio­ener­gian tuo­tan­to. USA syöt­tää autoil­le sel­lai­sen mnäöä­rän mais­sia, että sil­lä ruok­ki­si 200miljoonaa ihmis­tä, ja tyy­dyt­tää näin 8% bensantarpeestaan.

Se, että vil­jan hin­ta ei ole aiem­min kään­ty­nyt nousuun, joh­tuu sii­tä, että maa­il­mas­sa on pro­tek­tio­nis­min takia val­ta­vas­ti vajaa­käy­tös­sä olle­vaa maa­ta­lous­po­ten­ti­aa­lia. Pää­sin muu­ta­ma vuo­si sit­ten ihai­le­maan Argen­tii­nas­sa val­ta­vaa käyt­tä­mä­tön­tä vil­ja-ait­taa, jol­la kuu­lem­ma ruok­ki­si 400 mil­joo­naa ihmis­tä, jos vain sai­si. (Kii­na on sol­mi­mas­sa bila­te­raa­li­sia kaup­pa­suh­teui­ta Argentiinaan) 

Nyt vil­jan hin­ta on nous­sut nopeas­ti. Osin tila­päis­ten syi­den takia, mut­ta suu­rel­ta osin yllä mai­nit­tu­jen teki­jöi­den takia. Sik­si nousu jää pysy­väk­si, eikä edes pysäh­dy tähän. En sano, ettei­kö vil­jan hin­ta voi­si taas tila­päi­ses­ti not­kah­taa, mut­ta pit­kän ajan tren­di on ylöspäin.

Täl­lä on mer­ki­tys­tä myös Suo­men maa­ta­lous­tuo­tan­nol­le, jon­ka edel­ly­tyk­siä myös ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen toki paran­taa. Ennus­tan myös, että kysy­mys maa­ta­lous­tues­ta tulee tuleh­tu­maan. Vil­je­li­jät eivät hyväk­sy, että hei­dän kohoa­via ansioi­taan lei­ka­taan tukea alen­ta­mal­la. Toi­saal­ta maa­ta­lous­tu­ki on ollut perus­tel­tua juu­ri sik­si, että vil­jan maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on niin mata­la. Kun se ei sitä enää ole, tuen perus­teet tuel­le poistuvat 

Jos maa­ta­lou­des­ta tulee vähem­män tuis­ta riip­pu­va elin­kei­no, se alkaa myös nou­dat­taa mark­ki­na­ta­lou­den ylei­siä peli­sään­tö­jä. Tämä voi olla suu­ri mul­lis­tus. Tuki­po­li­tiik­ka ei esi­mer­kik­si enää rat­kai­se, vil­jel­lään­kö Suo­mes­sa soke­ria. Sen rat­kai­see suh­teel­li­sen edun peri­aa­te: ei viljellä.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä!

8 vastausta artikkeliin “Ruuan hinta nousee pysyvästi”

  1. Kuin­ka­han mah­taa käy­dä Suo­men elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­suu­den kun mark­ki­nat mää­rää­vät tuo­tan­non mie­lek­kyy­den? Noin­ko­han mark­ki­na­voi­mat myös takaa­vat että mitään glo­baa­le­ja krii­se­jä ei syn­ny? Sem­min­kin kun vil­jan hin­nan nousu han­ka­loit­taa enti­ses­tään köy­hien mai­den mah­dol­li­suuk­sia ruok­kia väestöään. 

    Aika jär­kyt­tä­viä ovat nuo tie­dot vil­jay­li­jää­mis­tä. Gee­ni­muun­nel­lul­tua tuo­tan­toa on perus­tel­tu mm. mah­dol­li­suu­del­la hel­pot­taa ali­ra­vit­se­muson­gel­maa. Mah­ta­val­ta teko­syyl­tä se kuulostaa.

  2. Se, että vil­jan hin­ta ei ole aiem­min kään­ty­nyt nousuun, joh­tuu sii­tä, että maa­il­mas­sa on pro­tek­tio­nis­min takia val­ta­vas­ti vajaa­käy­tös­sä olle­vaa maatalouspotentiaalia.”

    Var­maan nau­ret­ta­van tyh­mä kysy­mys, mut­ta mik­sei pro­tek­tio­nis­mi ja vajaa­käyt­tö pikem­min nos­ta hin­to­ja kuin pidä nii­tä alhaalla?

  3. Oma­va­rai­suus kuu­los­taa hie­nol­ta, mut­ta mitä se lop­pu­jen lopuk­si tar­koit­taa? Suo­ma­lai­nen maan­vil­je­lys on pit­käl­ti riip­pu­vai­nen öljys­tä, jota Suo­mes­sa ei ole. Se, että vil­ja vil­jel­lään tääl­lä mene­tel­mil­lä, jot­ka eivät itses­sään ole pai­kal­li­ses­ti yllä­pi­det­tä­vis­sä, ei mie­les­tä­ni ole oma­va­rai­suut­ta. Mark­ki­na­ta­lous lisää tehok­kuut­ta ja mah­dol­lis­taa siten resurs­sien koh­den­ta­mi­sen uudel­leen; saa­vu­te­tut sääs­töt voi­daan sit­ten inves­toi­da vaik­ka aidon oma­va­rai­suu­den ylläpitämiseen.

    Mitä tulee gee­ni­muun­nel­tuun tuo­tan­toon, niin minus­ta kes­kus­te­lu sii­tä on aika puu­päis­tä puo­lin ja toi­sin. Ainoa jär­jel­li­nen argu­ment­ti (edel­leen kum­mal­ta­kaan puo­len) oli hesa­rin ylei­sö­nö­sas­tol­la taan­noin, kun esi­tet­tiin syi­tä, mik­si muun­to­gee­ni­set kas­vi­la­jik­keet eivät päin­vas­tai­sis­ta väit­teis­tä huo­li­mat­ta vähen­nä myrk­ky­jen käyttöä.

    Ja itse asias­ta: Näki­sin, että täl­lä het­kel­lä suu­rin osa hinn­an­nousus­ta on peräi­sin kah­des­ta pai­kas­ta: Kii­nas­ta ja yhdys­val­lois­ta. Kii­nan nous­seet ruo­ka­me­not, eri­tyi­ses­ti lihan hin­ta, mikä puo­les­taan joh­tu­nee elin­ta­son nousus­ta, lisää välil­li­ses­ti myös rehu­vil­jan kysyn­tää ja siten hin­taa. USA:n (mie­les­tä­ni äly­tön) hin­ku teh­dä mais­sis­ta polt­toai­ne-eta­no­lia on toi­nen, ehkä jopa suu­rem­pi teki­jä. En usko, että ylei­set syyt, kuten vil­je­ly­alan häviä­mi­nen tai väes­tön­kas­vu, oli­si­vat nykyi­sen hinn­an­nousun taka­na. Nii­den vai­ku­tus on hitaan­puo­lei­nen, olkoon­kin, etten tie­dä, miten ruo­an tar­jon­ta joustaa.

  4. Var­maan nau­ret­ta­van tyh­mä kysy­mys, mut­ta mik­sei pro­tek­tio­nis­mi ja vajaa­käyt­tö pikem­min nos­ta hin­to­ja kuin pidä nii­tä alhaalla?”

    Olin huo­li­ma­ton teks­tis­sä­ni. Kun noin vuon­na 1990 ennus­tin ruu­an hin­nan tätä vajaa­te­hoi­ses­ti käy­tet­tyä kapa­si­teet­tia oli vie­lä enem­män. Pro­tek­tio­nis­mi­han on vähän pur­kau­tu­nut, mikä on tuo­nut lisää kapa­si­teet­tia maa­il­man­mark­ki­noil­le. Lisäk­si maa­ta­lous­tuo­tan­toa on tehos­tet­tu monis­sa maissa,joissa se tuol­loin oli vie­lä vähem­män intensiivistä.

  5. Ruo­ka­pu­la on iso asia, jota minä­kin olen sil­loin täl­löin apri­koi­nut. Kun/jos seu­raa­van ker­ran maa­il­mas­sa saa­daan hyvä sato, niin mie­len­kiin­to koh­dis­tuu sii­hen riit­tää­kö se kas­vat­ta­maan varas­to­ja, vai onko kulu­tus jo karan­nut suuremmaksi.
    Kui­ten­kin luu­len että mikä­li ilmas­tous­ko­vais­ten pelot­te­lut pitä­vät paik­kan­sa, niin ilmas­ton­muu­tos vai­kut­taa eni­ten vil­jan riit­tä­vyy­teen, joh­tuen sii­tä että sen vai­ku­tuk­set voi­vat tuho­ta sadon ennus­ta­mat­to­mas­ti suu­ril­ta alueilta.
    Pakon edes­sä jou­du­taan lihan­syön­nis­tä tin­ki­mään ja ruu­an haas­kaus­ta vähen­tä­mään, ne ovat myön­teis­tä kehitystä.
    Tie­de­mie­hel­tä nöy­rim­mäs­ti tie­dus­te­len mikä Suo­men maa­ta­lous­tuo­tan­nos­sa on sel­lais­ta jota ei voi hoi­taa koti­mai­sin panok­sin, olet­taen että tur­pees­tä teh­dään polt­toai­net­ta konei­siin ja lan­noit­tei­den valmistukseen?

  6. Tuol­la mai­ni­taan, että suo­ma­lai­nen maan­vil­je­lys pyö­rii pal­jol­ti öljyn varas­sa. Niin­pä — entis­tä suu­rem­pia ja enem­män löpöä kulut­ta­via kone­hir­viöi­tä myl­lää Suo­men pel­loil­la. Nii­tä ei tai­da saa­da kovin hel­pol­la puu­kaa­sut­ti­mel­la pyörimään…
    Oli kor­vaa­va polt­toai­ne tule­vai­suu­des­sa mikä hyvän­sä, hal­paa se ei aina­kaan ole. Mene­vät­kö tule­vai­suu­den maa­ta­lou­tu­kiai­set polt­toai­neen ala­ti nouse­van hin­nan kompensointiin?!?
    Tiet­ty oma­va­rai­suus maa­ta­lou­des­sa pitäi­si kui­ten­kin vält­tä­mät­tä tule­vai­suu­des­sa­kin säi­lyt­tää. Elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa ja ‑kaup­paa ei mis­sään nimes­sä pitäi­si pääs­tää uus­ka­pi­ta­lis­min eli glo­baa­lien mark­ki­na­voi­mien ja pörs­sien armoille…

  7. Tie­dus­te­luun: Ei kai sitä mikään estä, mut­ta de fac­to ne eivät toi­mi tur­peel­la vaan polt­to­öl­jyl­lä. Ja tur­peen käyt­töä rajoit­ta­vat muut seikat.

  8. Pro­tek­tio­nis­mi ja maa­ta­lous­po­ten­ti­aa­lin epä­ta­lou­del­li­nen allo­koin­ti on nos­ta­nut ruo­an hin­taa, vaik­ka mark­ki­na­hin­nat ovat olleet mata­lal­la. Hin­ta on mak­set­tu monin pai­koin saas­tut­ta­via ja epä­ta­lou­del­li­sia raken­tei­ta yllä­pi­tä­vien epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ten tukiais­ten muodossa.

    Mark­ki­nat eivät huo­leh­di oheis­hait­to­jen mini­moin­nis­ta eivät­kä oheis­hyö­ty­jen mak­si­moin­nis­ta, kuten maa­ta­lou­den tapauk­ses­sa esi­mer­kik­si ympä­ris­tö­kuor­man mini­moin­nis­ta tai huol­to­var­muu­den paran­ta­mi­ses­ta. Sik­si oikean­lai­sia ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia tukia kui­ten­kin tarvitaan. 

    Tukia on mak­set­tu, jot­ta mitään ei tar­vit­si­si muut­taa, kun pitäi­si mak­saa sii­tä että pyri­tään edis­tyk­seen ja saa­vu­te­taan edis­tys­tä. No, tuo­hon suun­taan on men­ty­kin, mut­ta aika hitaas­ti. Esim. Itä­me­ri ei kui­ten­kaan kepu­li­kons­teil­la tule kun­toon. 2 mil­jar­din euron vuo­sit­tai­sil­la maa­ta­lous­tuil­la pitäi­si saa­da nopeam­min edis­tys­tä aikaan. 

    Esim. Teke­sin rahoi­tus­val­tuu­det ovat vain n. 500 mil­joo­naa / vuo­si ja uuden inno­vaa­tio­y­li­opis­ton kehit­tä­mi­seen on luvat­tu vain muu­ta­mia kym­me­niä mil­joo­nia ensi vuodelle. 

    Jos läh­de­tään sii­tä, että poliit­tis­ten voi­ma­suh­tei­den takia maa­ta­lous­sek­to­ri on pal­jol­ti sosi­aa­li­sin perus­tein oikeu­tet­tu tuo­hon 2 mil­jar­diin ja saman­ai­kai­ses­ti pide­tään koh­tuul­li­se­na, että mini­mi­toi­meen­tu­lo­nor­mit­kin alit­ta­vis­ta tulois­ta mak­se­taan veroa, on tuos­ta vas­ti­nee­na voi­ta­va vaa­tia nykyis­tä nopeam­paa edis­tys­tä. Tulo­ve­ro­tuk­sen ala­ra­jan nos­ta­mi­sen 1000 euroon kuus­sa on las­ket­tu net­to­na mak­sa­van mil­jar­di euroa vuo­des­sa. Ja tuos­ta hyö­tyi­si­vät kaik­ki pie­ni­tu­loi­set pie­ni­tu­loi­suu­den syy­hyn katsomatta.

    Nyky­ajan Euroo­pas­sa maa­ta­lous­tuet ovat siis teho­ton­ta sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa. Maa­ta­lou­den oheis­hait­to­jen vähen­tä­mi­nen ja oheis­hyö­ty­jen lisää­mi­nen, vaik­ka­pa yri­tys ja yli­opis­to­yh­teis­työl­lä oli­si tuon raha­po­tin oheis­vai­ku­tus­pe­rus­tei­ses­ti oikeu­te­tul­le osal­le kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa käyt­töä. Sosi­aa­li­sil­la perus­teil­la oikeu­te­tul­le osal­le kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa käyt­töä oli­si tuo tulo­ve­ro­tuk­sen ala­ra­jan nostaminen. 

    Yhä useam­pi pie­ni­tu­loi­nen tuli­si omil­laan toi­meen ja yhä useam­mat yrit­tä­jät pää­si­si­vät ras­kaan alku­vai­heen / muu­ten han­ka­lien aiko­jen yli. 

    BKT nousi­si, tulo­ve­ro­tus­ta oli­si varaa alen­taa muil­ta­kin ja ympä­ris­tön tila para­ni­si. BKT voi nous­ta ja samaan aikaan luon­non kuor­mi­tus voi vähen­tyä. Kulu­tus voi suun­tau­tua pal­ve­lui­hin. On arvo­va­lin­ta miten pal­jon halu­taan verot­taa ihmis­työ­tä ja miten pal­jon (luonnon(varojen)) kulutusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.