Miksi Hetemäki ei esitä perustuloa, johon sisältyy velvollisuus ottaa työtä vastaan?

28.7.2017 · Aihe: _ 

Martti Hetemäki on kirjoittanut blogissaan VM:n sivulla, ettei kannata perustuloa tai osallistumistuloa, koska vastikkeeton tulo, jota ei menetä, vaikka kieltäytyy tarjotusta työpaikasta tai työvoimapoliittisesta koulutuksesta vähentää työn tarjontaa ja vbaarantaa sitenjulkisen talouden tasapainon.

Aluksi pitää korjata Hetemäen kirjoituksessa oleva virhe, joka taas kerran osoittaa, kuinka huonosti VM:ssä tunnetaan sitä sosiaaliturvajärjestelmää, jota he arvioivat.

Hetemäen mukaan tuloton työstä kieltäytyvä saisi verotonta tuloa 1000 – 1200 euroa kuussa, koska Kela maksaisi perustulon päälle hänen asumismenonsa kokonaan kuntakohtaisiin ylärajoihin saakka. Hänen esimerkkihenkilönsä saa siis toimeentulotukea, eikä perustulo silloin vaikuta hänen henkilökohtaiseen tilanteeseensa sitä eikä tätä, koska se vähennetään sellaisenaan toimeentulotuesta.  Jos kieltäytyy työstä, toimeentulotukea voidaan leikata ensin sadalla eurolla ja jos kieltäytyminen on toistuvaa, 200 eurolla kuussa. Tähän perustulo ei tuo mitään muutosta, ellei muutoksesta erikseen päätetä. En ymmärrä, miksi päätettäisiin.

Kelan asumistukea Hetemäen työstä kieltäytyvä henkilö voi saada, mutta sen maksimi yksinasuvalla Helsingissä on 406,40 euroa. jos vuokra on vaikkapa vain 700 euroa ja perustulo 560 euroa, ruoka ja muu eläminen pitäisi kustantaa 270 eurolla. Minun on vaikea uskoa, että tämä houkuttelisi joutenoloon kovin pitkäksi aikaa. Tämä on alle sen tulotason, johon päätyy, jos toimeentulotukiasiakas naulaa sosiaalitoimiston seinään teesinsä, joiden mukaan ei suostu eikä tule koskaan suostumaan mihinkään, ja tukea leikataan 40 %. Ei perustulo siis merkitse sitä, että voisi kieltäytyä töistä paremmin kuin nytkään.

Huomattakoon, että tuon Hetemäen toimeentulotukea saavan työnvieroksujan kannustimet kuitenkin paranevat, koska hän pääsee aiempaa selvästi pienemmillä ansiotuloilla irti toimeentulotuesta ja alkaa oikeasti hyötymään palkkatulostaan.

Mutta sitten itse asiaan.

Hetemäki pelkää perustulossa, että oikeus kieltäytyä työstä tai koulutuksesta johtaa työllisyysasteen laskuun. Hän on toisessa yhteydessä sanonut minulle, että tämä riski on kasvanut, koska tietokonepelien ja sosiaalisen median ansiosta on mahdollista elää laadukasta vapaa-aikaa aiempaa pienemmillä tuloilla. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen huomio.

Perustulon kannattajat taas sanovat, että järjettömien kannustinloukkujen purkaminen lisäisi motivaatiota tehdä työtä ja ottaa vastaan myös satunnaista keikkatyötä. Tästä on näyttöä, kun työttömyysturvaan laitettiin 300 euron suojaosuus. Sen jälkeen työttömät ovat tarttuneet selvästi hanakammin keikkatöihin. Paitsi tietysti ne sadat tuhannet, jotka saavat työmarkkinatuen päälle myös toimeentulotukea. Heillä tätä suojaosaa ei ole, vaan 100 euron keikasta jää käteen noin 17 euroa.

Voisi säästää yhteiskunnan rahoja, jos tuo 300 euron suojaosuus laitettaisiin myös toimeentulotukeen, joskin silloin kannustinongelma siirtyisi toiseen paikkaan.

Hetemäen ajatusmallissa työttömät pitää pakottaa ottamaan työtä vastaan ja perustulomallissa siitä yritetään tehdä kannattava.

Kummassa mallissa luulisi työllisyysasteen muodostuvan korkeammaksi: siinä, jossa työhön joudutaan vai siinä, jossa töihin halutaan? Jos työpaikka tai työvoimapoliittinen koulutus koetaan rangaistukseksi ja huonoksi tuuriksi, muodostuu kannustin vältellä työpaikkoja. Tämän voimaa ei kannata vähätellä, koska omasta aktiivisuudesta on työpaikan löytymiselle ratkaiseva merkitys. Harva työnantaja haluaa töihin henkilöä, joka ilmoittaa, että karenssin pelko on ainoa syy ottaa tämä paikka vastaan.

Hetemäki sanoo kolumnissaan, että pohjoismainen sosiaaliturva on yhtenäistä perustuloa paremmin räätälöity antamaan erilaisiin elämäntilanteisiin nähden oikean määrän rahaa. Yhtenäinen perustulo olisi siten joillekin liian pieni tai tulisi liian kalliiksi. Siksi sosiaaliturva on toisaalta sekava ja täynnä huonoja kannusteita.

Tämä on sinänsä hyvä pointti. Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli. Kun kaikkia ajateltavissa olevia sosiaalisia onnettomuuksia vastaan tullaan räätälöidyillä paketeilla, näitä onnettomuuksia tuppaa ilmenemään enemmän. Moral hazard toimii tässäkin. Perustulo suoraviivaisimmassa muodossaan sälyttää enemmän vastuuta yksilölle itselleen ja siksi kannustaa myös pitämään omasta elämästään parempaa huolta. Onhan sitäkin kuultu, että Kelan toimistossa kehotetaan vaikeuksiin joutunutta lapsiperhettä eroamaan, koska näin tulot nousisivat. (Näin henkilö itse minulle kertoi.) Moni on keksinyt tämän ratkaisun itsekin.

Perustuloakin voi kuitenkin räätälöidä tavalla, joka ei riko perustulon luonnetta. Olen vuonna 2009 julkaistussa blogikirjoituksessa Perustulo 4 – Mitä muuta tarvittaisiin hahmottanut sosiaaliturvaa, joka koostuisi neljänlaisista toisiinsa sopivista legopalikoista. Nyt niitä on noin 150, eikä niiden soveltuvuutta toisiinsa ole juuri mietitty, vaan esimerkiksi tulo-käsite ja perhekäsite vaihtelevat perusteettomasti.  Jossakin olen kirjoittanut tästä myöhemmin paremmin, mutta en löytänyt.

Mutta takaisin tähän oikeuteen kieltäytyä työstä. Annan Hetemäelle yhden argumentin lisää, jota hän ei ole hoksannut käyttää.

Jokainen itseään edistyksellisenä pitävä haluaa lyhentää kotihoidointuen kestoa, koska kolme vuotta – tai kolmen lapsen tapauksessa yhdeksän vuotta – kotona heikentää äidin työuraa ja naisten asemaa yhteiskunnassa ylipäänsä. Perustulo olisi kotihoidon tukea suurempi tuki kotiin jäävälle puolisolle ja sen turvin voisi jäädä kotiin hoitamaan lasta vaikka siihen saakka, kun tämä täyttää 20 vuotta. Kotihoidon tukeen sisältyvä vuorineuvoksen kotirouvan palkka on ilmeinen kauneusvirhe koko mallissa.

Oikeus jäädä työvoiman ulkopuolelle näyttää olevan Hetemäellä ylitsepääsemätön asia, jonka vuoksi hän on valmis hylkäämään johdonmukaiseen perustuloon sisältyvät selvästi paremmat kannustimet. Vastikkeettomuus liittyy perustuloideologiaan, mutta ei se liity mitenkään loogisesti itse malliin. Miksi Hetemäki ei esitä perustuloa, jossa on työstä kieltäytyvälle vaikka samanlainen sanktiomalli kuin toimeentulotuessa?

Problem solved?

En pidä tätä tarkoituksenmukaisena, koska kuten sanottu, työn kokeminen rangaistukseksi vähentää uskoakseni työn tarjontaa, mutta jos tämä on esteenä perustulomallin edistämiseksi, niin voihan sen noinkin tehdä. Kyllä pieni pakko voi olla joskus hyvä keino estää syrjäytymistä. Tuon pitkittyneen kotihoidontuen ja “Vuorineuvoksen  kotirouvaongelman” tämä myös poistaisi.

Itseasiassa vihreät aloittivat ehtojen laittamisen perustuloon lisäämällä omaan malliinsa ehdon, että maahanmuuttajien on osallistuttava kotoustustoimiin perustulon ehtona. Pelkona oli maahanmuuttajaäitien jääminen kotiin lapsia hoitamaan, jolloin kumpikaan ei opi suomea eikä paljon muutakaan.

 

Kommentit

42 Vastausta artikkeliin “Miksi Hetemäki ei esitä perustuloa, johon sisältyy velvollisuus ottaa työtä vastaan?”

  1. Syltty kirjoitti 28.7.2017 kello 12:30

    Noin viidesosa yli 18-vuotiaista nuorista asuu vielä kotona.

    Copy/pastean vanhan kommenttini:

    “Tällä hetkellä puhdas perustulo jollain järkevällä kokoluokalla siirtäisi noin 200 miljoonaa e / vuodessa kotona asuville nuorille.

    Jos tällä ei olisi käyttäytymisvaikutuksia, niin ei sitten millään. Perustulo näkyisi aivan varmasti lisääntyneinä väli- ja sapattivuosina ennen opintoihin hakeutumista. Tai sitten perustulon määrä pitäisi olla todella niukka.

    Samaten joidenkin tutkimusten mukaan perustulon tulovaikutus työllisten kohdalla aiheuttaa työn tarjonnan vähentymistä. Koska työttömiä on vain n. 10% ja työllisiä se 90%, työllisten ei nyt ihan hirveästi tarvitse työn tarjontaa vähentää, että se kumoaa kaikki työttömien kohdalla saavutetut edut.

    Jotta perustulo saavuttaisi taloudellisesti positiiviset vaikutukset, siitä pitäisi tehdä niin niukkaa, ettei se kelpaisi kenellekään. ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Peruseläke kirjoitti 28.7.2017 kello 13:33

    Pääosin osuva ja tarpeellinen vastaveto blogistilta Hetemäen kirjoitukseen.

    Perustuloa ei pitäisi antaa jokaiselle vaan vain jokaiselle Suomen kansalaiselle.

    Perustulon tulee tietenkin korvata kotihoidontuki.

    Perustulon lisäksi ei tulisi maksaa asumistukea.

    Eri maahanmuuttajaryhmät, invalidit, monisairaat yms. tarvinnevat omat räätälöidyt tukimuotonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. JY kirjoitti 28.7.2017 kello 13:43

    Syltty:
    Noin viidesosa yli 18-vuotiaista nuorista asuu vielä kotona.

    Copy/pastean vanhan kommenttini:

    “Tällä hetkellä puhdas perustulo jollain järkevällä kokoluokalla siirtäisi noin 200 miljoonaa e / vuodessa kotona asuville nuorille.

    Jos tällä ei olisi käyttäytymisvaikutuksia, niin ei sitten millään. Perustulo näkyisi aivan varmasti lisääntyneinä väli- ja sapattivuosina ennen opintoihin hakeutumista. Tai sitten perustulon määrä pitäisi olla todella niukka.

    Tuo on ihan oikea ongelma perustulossa, jos sitä todellakin maksetaan kaikille yli 18 vuotiaille täysi määrä.

    Samaten joidenkin tutkimusten mukaan perustulon tulovaikutus työllisten kohdalla aiheuttaa työn tarjonnan vähentymistä. Koska työttömiä on vain n. 10% ja työllisiä se 90%, työllisten ei nyt ihan hirveästi tarvitse työn tarjontaa vähentää, että se kumoaa kaikki työttömien kohdalla saavutetut edut.

    Ei se koko työlliseen väkeen vaikuttaisi. Korkeintaan kahteen alimpaan tulodesiiliin. Toisaalta se loisi uusia työmahdollisuuksia, mutta nykyisten huonoiten palkattujen, raskaiden tai muuten epämiellyttävien, töiden tekijät voisivat “leppoistaa” omaa työssäkäyntiään. Onko se huono asia muuta kuin työnantajan kannalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Amos Ahola kirjoitti 28.7.2017 kello 14:07

    Alla oma perustulomallini, joka merkittävästi vähentää nuorten riskiä jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle:

    Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e perustuloa päivittäin.

    Yhtä paljon maksetaan tätä nuorempien osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.

    Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

    Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien kansaneläkkeen, sekä lapsi- ja asumislisän. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi yrittää anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.

    Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ilkka Kaukoranta kirjoitti 28.7.2017 kello 14:12

    Käsittelet tätä problematiikkaa lähinnä vertailuna toimeentulotuen ja perustulon välillä. Sekin on tärkeä näkökulma, mutta kiinnostavaa on myös se valtava joukko ihmisiä jotka puolison tulojen tai oman varallisuuden takia eivät ole toimeentulotukeen oikeutettuja. Heillä ei nykyään ole työstä kieltäytyessään oikeutta mihinkään tukeen, mutta perustulon he saisivat. Tämän ison joukon kannustimet kuulua työvoimaan heikkenisivät perustulon myötä selvästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.7.2017 kello 14:53

    Heikkenevät, mutta eivät paljon, sillä saahan hän sen perustulon, vaikka menisi töihin. Mutta kuten totesin, tällainen kotirouvan tulo ei ole se mitä on ajateltu ja siinä mielessä työmarkkinoiden käytettävissä oleminen on perusteltavissa oleva ehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. kimi kirjoitti 28.7.2017 kello 14:47

    Työ eu tuo enää sos statusta vaan laskee sitä koska rehkijä syrjäytyy sosiaalisista piireistä. Halusimme sitä tai emme niin miehet tulevat jättäytymään pois töistä. Rehkiminen kuului siihen yhteiskuntamalliin missä mies elätti perheen ja typ tio statuksen. Miksi rehkiä jos se tuo onnettoman elämän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. kimi kirjoitti 28.7.2017 kello 15:10

    Tuon työpakon voi kiertää näin: Opiskele vaikka filosofiaa tai muuta mukavaa alaa jolloin töitä ei saa. Sen jälkeen voi nostaa perustuloA ja ottaa rennosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Akateeminen kirjoitti 28.7.2017 kello 15:30

    Professori Marko Terviö: “Aguiar ym löytävät merkkejä siitä, että videopelien kehitys on laskenut varsinkin nuorten miesten työn tarjontaa (linkki juttuun). Työstä saa palkan lisäksi sisältöä elämään, mutta monille vaihtoehto on tehdä töitä organisaation alimmalla tasolla tai rulettaa kunkkuna virtuaalimaailmassa. Pelissä jokainen voi olla oman kukkulansa kuningas, sopivan vaikeiden ja omiin kykyihin juuri taipuvien haasteiden voittaja. Radio, televisio, ja konsolipelit muuttivat lähinnä vapaa-ajan käytön jakautumista (mm nukkumisen kustannuksella), mutta ehkä 3D virtuaalitodellisuus voi tuoda isomman muutoksen. Pelifirmojen kyky optimoida sisältö miljoonien käyttäjien yksityiskohtaisiin valintoihin perustuvan datan perusteella on “game-changer”, mitä koukuttavuuden kehittämiseen tulee.

    Pelien houkuttelevuuden edellytys on riittävän korkea yleinen elintaso. Kun ruoka ja katto pään päällä ovat tarpeeksi halpoja, niin hyvin pieni määrä palkkatyötä (ei välttämättä omaa) riittää niiden maksamiseen. Se voisi tarkoittaa pientä määrää keikkatyötä silloin tällöin, tai perustuloa (jollaisen monet amerikkalaiset nuoret aikuiset saavat vanhemmiltaan).

    Viime vuosisadalla tuottavuuden kasvua ajanut teknologinen kehitys vaikutti päinvastaiseen suuntaan—se alensi vapaa-ajan (siis palkkatyöstä vapaan) ajan arvoa.” http://blog.hse-econ.fi/?p=8023

    Tuo taitaa olla taloustieteen näkemys yleisestikin. Työnteon kannustimia pitää siis parantaa ja ilmaista sosiaaliturvaa rajoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Anonymous kirjoitti 28.7.2017 kello 16:12

    Mistä kummasta on tullut käsitys, että ihmiset, varsinkin nuoret, eivät haluaisi tehdä työtä? Työyhteisö on monelle hyvin tärkeä sosiaalinen osa elämää ja osallistuminen yhteiskunnan toimintoihin on yhtä tärkeää.

    Toinen käsittämätön asia:

    Mediassa on aivan kummallisia juttuja esimerkiksi Kelan käräyttämistä “huijareista”, joita taitaa olla kaikista tapahtumista noin promille. Promille miljardeista hukkuu kohinaan eikä näille uutisille pitäisi antaa mitään arvoa. Tuon promillen säästäisi helposti korvaamalla standarditukien haussa Kelan virkailija automaatilla, joka antaisi ympäri maata yhtäläisten kriteerien mukaan laillisesti hakijalle kuuluvat tuet. Nythän tilanne on se, että kelalaisen aamuäreys vaikuttaa tukien saantiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. peruseläke kirjoitti 28.7.2017 kello 17:39

    Amos Ahola:
    Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

    Jos 5 euroa riittää säälliseen elämiseen alle 23-vuotiaalle, miksi se ei riittäisi myös yli 23-vuotiaalle? Ikään sitominen vaikuttaa keinotekoiselta purkkaviritykseltä, jopa ikäsyrjinnältä. Muilta osin malli on oikein mallikas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Akateeminen kirjoitti 28.7.2017 kello 19:50

    Anonymous:
    Työyhteisö on monelle hyvin tärkeä sosiaalinen osa elämää ja osallistuminen yhteiskunnan toimintoihin on yhtä tärkeää.

    Niinhän sen pitäisi mennä, mutta peliyhteisö vie yhä useammin voiton ylle linkkaamani tieteellisen tutkimuksen mukaan.

    Ennen töihin mentiin heti koulu-uran päätyttyä tai jo sen aikana, siis 10-22-vuotiaana. Monet nykynuoret pitävät välivuosia veronmaksajien rahoilla tai vasta aloittelevat opintojaan 27-vuotiaina.

    Työnteko pitää tehdä aina kannattavaksi. Työikäiselle työkykyiselle ei pidä antaa paljonkaan vastikkeetta. Työllistäminen ja irtisanominen helpoksi, halvaksi ja joustavaksi, niin että kaikki pääsevät töihin ja myös maahanmuuttajat, nuoret ja syrjäytyneet sosiaalistuvat työelämään.

    Jos perustulo saa kaikki töihin mutta monen lyhentämään työpäivänsä 5-6-tuntiseksi, se on silti hyvä asia. Pelkkä perustulo ei riitä, vaan pitää myös purkaa sääntelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle M. kirjoitti 28.7.2017 kello 22:21

    Siis säilytettäisiin muuten nykymalli mutta tehtäisiin työnteosta aina kannattavaa?

    Se tarkoittaisi rajaverokattoa (“puoliperustuloa”). Ainoa muutos olisi laki, jonka mukaan joka ansioeurosta on jäätävä käteen vähintään 60 senttiä, tai mikä summa nyt päätetäänkin.

    Ensi askel tähän voisi olla Britannian Universal Credit, jota KD ja SDP jo ajavat nimillä “kannustava perusturva” ja “yleisturva”. Se olisi vain laki, joka sanoo, että ansioeuro vähentää kaikkia tukia yhteensä X %. Jatkossa myös päivähoitomaksut ja verot voisi niputtaa samaan vähenemäprosentin maksimiin X. Tämä olisi tarkin ja siksi halvin keino parantaa työnteon kannustimia pakottamatta ketään nykyistä enempää.

    Tämä olisi parempi kuin tuo 300 euron suojaosa, joka auttaa vain tuossa haarukassa ja pahentaa ongelmia enemmän ansaitsevilla. On suojaosakin tyhjää parempi ja voi ne yhdistääkin, jos siitä ei haluta luopua.

    Perustulossa on hyviä ja huonoja puolia tällaiseen verrattuna, mutta tuo yleisturva olisi poliittisesti helpoimmin ajettavissa läpi ja tuottaisi suuren osan hyödyistä hyvin pienellä osalla haitoista. Sen jälkeen perustulo ei olisi enää niin pelottavan iso lisäaskel.

    Kaikki puolueet vihreitä myöten saisivat nyt liputtaa, että kannattavat toissijaisesti yleisturvaa, kunhan edes jollain tavalla parannetaan työnteon kannattavuutta. KD oli ennen SDP:tä, Britannia ennen KD:tä, puoliperustulo/rajaverokattoehdotus ennen Britanniaa ja varmasti moni on keksinyt saman aiemmin, joten ei tämä ole kenenkään “oma juttu”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juho Laatu kirjoitti 29.7.2017 kello 9:54

    Yksi jokseenkin luonteva ratkaisu perustulon ja työstä kieltäytymisen ongelmaan on kaksitasoinen perustulo. Tavallisen perusrahan saa jokainen. Tätä korkeampaa peruspalkkaa saavat kaikki, jotka ilmoittautuvat työhalukkaiksi.

    Peruspalkalle ilmoittautumiseen sisältyy halukkuus tehdä mitä tahansa osoitettua, omalle kunnolle ja terveydelle sopivaa työtä. Kyse on siis oikeastaan yhteiskunnan tarjoamasta takuutyöpaikasta. Työ voi olla vaikkapa kukkien istuttamista kaupungin puistoissa, ehkä myös vuokratyövoimana jossain yrityksessä. Jos yhteiskunta ei kykene osoittamaan jollain hetkellä työtä, peruspalkka juoksee silti.

    Tässä mallissa työhalukkuutta ei tarvitse mittailla kyvyllä vihjata potentiaalisille työnantajille, että itseä ei kannata palkata, koska kyse on vain työhalukkkuuden näyttelemisestä karenssin pelossa. Oikeasti vapailta markkinoilta peruspalkkaa korkeammin palkattua työtä etsivät saisivat työpaikan nykyistä helpommin perusrahan avittamina, joten peruspalkkainen työ ei olisi kaikkein houkuttelevin työpaikka, vaan vain puskuri, joka estää ihmisiä putoamasta työttömiksi.

    Ihmiset saisivat siis vapaasti valita, haluavatko tulla toimeen perusrahalla, vai haluavatko tehdä työtä perustulolla. Perusrahaa saisivat myös aloittelevat ja muutkin yrittäjät. Sossun luukku säilyisi ennallaan erikoistapauksia varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jiipee kirjoitti 29.7.2017 kello 10:17

    Kalle M.
    Tuo rajaverosääntely oli mielenkiintoinen ajatus! Täytyykin vähän pohtia sitä itse. Tuleva tulorekisteri kai mahdollistaisi varsin ajantasaisen seurannan toki huomioiden pidemmän ja mielellään rullaavan laskennan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.7.2017 kello 10:42

    Tuo rajaverosäätely on aika vaikea operationalisoida. Jos tekee matalapalkkaista työtä, saa enemmän rahaa, jos on sitä ennen ollut toimeentulotuella kuin jos on mennyt siihen suoraan koulunpenkiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pekka T. kirjoitti 29.7.2017 kello 13:10

    Perustulo on asia, joka tuntuu jostain syystä herättävän joissain ihmisissä ankaraa vastustusta (toinen vastaava on päästökauppa). Omat keskustelukokemukseni ovat tosin tavallisten ihmisten joukoista, joissa vastustuksen perustelut ovat yleensä vielä paljon löysempiä ja huonommin perusteltuja kuin näillä hetemäillä.

    Se on sääli, sillä nämä samat ihmiset usein moittivat nykymenossa ilmiöitä, joita nämä perustulot ja päästökaupat on tarkoitettu korjaamaan. Miksi emme siis kokeilisi nykyongelmien ratkaisuiksi näitä uudenlaisia tapoja? Ja tarkoitan, että riittävällä laajuudella ja voimalla. Emme varmastikaan löytäisi kerralla parasta tapaa, mutta voisihan malleja jatkossa kehittää.

    Nyky-yhteisknta selvästi kaipaa uudenlaisia ratkaisuja ongelmiinsa, ja siksi myös Suomen perustulokokeilu on herättänyt maailmalla paljon kiinnostusta. Kannattaisiko pyrkiä vaihteeksi eturintamaan, sen sijaan että kaikkea uutta aina vain vastustetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Syltty kirjoitti 29.7.2017 kello 14:14

    Anonymous: Mistä kummasta on tullut käsitys, että ihmiset, varsinkin nuoret, eivät haluaisi tehdä työtä?

    Hyvinvointivaltiossa ei riitä, että 80% ihmisistä haluaa tehdä työtä. Sen luvun pitää olla lähellä sataa, koska työttömyys, vanhempainvapaat, sairaudet, armeija, opiskelu tms. vielä verottavat työssäkäyvien joukkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. mjoki kirjoitti 29.7.2017 kello 16:48

    Syltty:
    “Tällä hetkellä puhdas perustulo jollain järkevällä kokoluokalla siirtäisi noin 200 miljoonaa e / vuodessa kotona asuville nuorille.

    Jos tällä ei olisi käyttäytymisvaikutuksia, niin ei sitten millään.

    Loistava huomio!

    Joskus eräs ystäväni on on heittänyt ajatuksen, että alle 25 vuotialle miehille ei pitäisi maksaa työttömyyskorvauksia tms, koska etenkin nuorilla miehillä on liian suuri riski jättäytyä vain tukien varaan, jos ei ole pakko pinnistellä eteenpäin.

    peruseläke: Jos 5 euroa riittää säälliseen elämiseen alle 23-vuotiaalle, miksi se ei riittäisi myös yli 23-vuotiaalle? Ikään sitominen vaikuttaa keinotekoiselta purkkaviritykseltä, jopa ikäsyrjinnältä. Muilta osin malli on oikein mallikas.

    Olen nimimerkki Amos Ahola kanssa samoilla linjoilla. Ymmärrän närkästymisen, koska tuollainenhan asettaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan. Kuitenkin pointtina onkin nimenomaan potkia nuoria persuksille sen verran, että on pakko pinnistellä eteenpäin.

    Muistan itsekin ajatelleeni usein opiskelujen aikana, että elämässä selviäisi niin paljon helpommallakin. Jos perustulo olisi ollut olemassa, niin mahdollisesti olisin ulosmittanut kaiken sen mahdollistaman leppoistamisen. Nuorena se on mahdollista jos ei ole sairauksia, päihdeongelmaa jne.

    Eräs ystäväni eleli parin kympin jälkeen käsittääkseni lähes kymmenen vuotta eräänlaista “välivaihetta”: ei ollut pakko opiskella, ei ollut pakko tehdä täyspäiväisesti duunia. Käsittääkseni sosiaaliturva mahdollisti suurelta osaltaan hänen mielestäni materiaalisesti varsin kohtuullisen kivan elämänsä. Kuullostaa kivalta, mutta tällaisten ihmisten elämä muuttuu aika katkeraksi, kun ystävät alkavat saamaan opiskelunsa kasaan, saavat fiksun duunin ja alkavat ostelemaan autoa ja asuntoa. Siinä vaiheessa peruskursseilla istuminen tms alkaa olla aika ikävää. Itsekin saattaisin olla kokenut saman kohtalon, ellei vanhempani olisi patistelleet hoitamaan opinnot kunnialla loppuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Sepi kirjoitti 29.7.2017 kello 17:06

    Akateeminen:
    Professori Marko Terviö: “Aguiar ym löytävät merkkejä siitä, että videopelien kehitys on laskenut varsinkin nuorten miesten työn tarjontaa (linkki juttuun). Työstä saa palkan lisäksi sisältöä elämään, mutta monille vaihtoehto on tehdä töitä organisaation alimmalla tasolla tai rulettaa kunkkuna virtuaalimaailmassa. Pelissä jokainen voi olla oman kukkulansa kuningas, sopivan vaikeiden ja omiin kykyihin juuri taipuvien haasteiden voittaja. Radio, televisio, ja konsolipelit muuttivat lähinnä vapaa-ajan käytön jakautumista (mm nukkumisen kustannuksella), mutta ehkä 3D virtuaalitodellisuus voi tuoda isomman muutoksen. Pelifirmojen kyky optimoida sisältö miljoonien käyttäjien yksityiskohtaisiin valintoihin perustuvan datan perusteella on “game-changer”, mitä koukuttavuuden kehittämiseen tulee.

    Pelien houkuttelevuuden edellytys on riittävän korkea yleinen elintaso. Kun ruoka ja katto pään päällä ovat tarpeeksi halpoja, niin hyvin pieni määrä palkkatyötä (ei välttämättä omaa) riittää niiden maksamiseen. Se voisi tarkoittaa pientä määrää keikkatyötä silloin tällöin, tai perustuloa (jollaisen monet amerikkalaiset nuoret aikuiset saavat vanhemmiltaan).

    Viime vuosisadalla tuottavuuden kasvua ajanut teknologinen kehitys vaikutti päinvastaiseen suuntaan—se alensi vapaa-ajan (siis palkkatyöstä vapaan) ajan arvoa.” http://blog.hse-econ.fi/?p=8023

    Tuo taitaa olla taloustieteen näkemys yleisestikin. Työnteon kannustimia pitää siis parantaa ja ilmaista sosiaaliturvaa rajoittaa.

    Jos yhteiskunnan tarkoitus olisi ainoastaan BKT:n maksimointi, niin sosiaalturvan rajoitukset jne. Olisivat aika ilmeinen valinta.

    Jos kuitenkin pyrkimyksenä on maksmoida BKT:n sijaan ihmisten kokema lisäarvo, niin jos 500e/kk sosiaalituet alimman portaan työntekijälle vastikkeettomasti maksamalla hän pystyy virtuaalimaailmassa elämään yhtä nautinnollista elämää kuin tosimaailmassa 5000e/kk tuloilla, niin onko tuotto-panos suhde välttämättä kovin huono?

    Monissa tapauksissa yhteiskunnan kannalta suurin kustannus tuosta on kyseisen yksilön työpanoksen (osittainen) menettäminen, mutta jos se olisi muutenkin ollut hampurilaispihvin kääntelyä grillissä, niin BKT-tappio on kyllä aika vähäinen, varsunkin niin kauan kun Afrikasta olisi tulossa väkilukuumme verrattuna ääretön määrä vapaaehtoisia burgerin flippaajia 5e/tuntipalkalla.

    Jos subsistenssi-elämäntason ja miellyttävän virtuaalimaailmaelämän kustannusero on n. 100e/kk (pari kymppiä nettiin, kymppi puhelimen leasing-soppariin, pari kymppiä pelikonsoliin ja pari kymppiä pelisisältöön jne.), niin tuottavuusrajoitteisten yksilöiden (ÄO yhden keskihajonnan tai enempi alle keskimääräisestä) tapauksessa on vaikea keksiä miksi emme panostaisi tuota summaa heidän hyvinvointiinsa.

    Ne yksilöt joiden tuottavuus on korkea saavat luonnostaan markkinoilta ihan ok kannusteita, sillä korkea tuottavuus näkyy työnantajan haluna ja kykynä kunnon palkan maksuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. peruseläke kirjoitti 30.7.2017 kello 9:14

    mjoki:

    Ymmärrän närkästymisen, koska tuollainenhan asettaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan. Kuitenkin pointtina onkin nimenomaan potkia nuoria persuksille sen verran, että on pakko pinnistellä eteenpäin.

    Miksi nuoria pitäisi potkia persuksille enemmän kuin keski-ikäisiä? Käivisikö kaksi kategoriaa kansalaisille: holhottava ja täysivaltainen. Täysivaltainen olisi jokainen peruskoulun oppimäärän suorittanut. Peruskoulun oppimäärää voidaan tarvittaessa kasvattaa. Perustulo olisi sama kaikille täysivaltaisille kansalaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. K-Veikko kirjoitti 30.7.2017 kello 9:46

    > oikeus kieltäytyä työstä tai koulutuksesta
    > johtaa työllisyysasteen laskuun.

    > tietokonepelien ja sosiaalisen median ansiosta on
    > mahdollista elää laadukasta vapaa-aikaa aiempaa
    > pienemmillä tuloilla.

    Tästä seuraa, että työn (määrällisesti) enempi teettäminen onnistuu vain palkkaa alentamalla. — Meillä on siis omasta takaa työvoimareservi halpatyö teettämiseen. — Jos näille “pelaajille” maksetaan korkeampaa palkkaa, seuraa siitä, että he vaan tekevät vähemmän työtä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Ft maailmalta kirjoitti 30.7.2017 kello 10:17

    Mikä on pienten paljjojen verotuksen osuus matalapalkka alojen muutoksessa?

    Vielä 90-luvun alussa opiskelija sai käytännössä palkan verotta käteen. Itse esim. olin kaupassa kiireapulaisena siten, että tein perjantain 50% tunnit, lauantait klo 14 jälkeen (100%) ja sunnuntait (100%). Käteen jäänyt tuntipalkka ylitti reilusti esim. paperityöläisen vastaavan. Oma näppituntuma on, että pienten palkkojen verotus on kiristynyt ja suurten lieventynyt.

    Onko näin, että aiemmin osan vuotta tehty pienipalkkainen työ toi ihan hyvän tulotason ja nykyisin osan vuotta tehty pienipalkkainen työ jää verotuksen ja tukien pienenemisen vuoksi valtiolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ft maailmalta kirjoitti 30.7.2017 kello 10:22

    “Jos yhteiskunnan tarkoitus olisi ainoastaan BKT:n maksimointi, niin sosiaalturvan rajoitukset jne. Olisivat aika ilmeinen valinta.”

    Valtion bkt:n mittauttaminen sinne, minne huvittaa on paljon helpompaa, mitä monikansallisen yrityksen veronkierto. Siinä ei edes tarvitse myydä itselleen halvan verotuksen maasta Happy Meal leluja 12 euroa kappaleelta. Pitäisi vain olla yhtä mieltä siitä, että halutaanko bkt:n nousevan vai laskevan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Ft maailmalta kirjoitti 30.7.2017 kello 10:50

    Sepi:
    Ne yksilöt joiden tuottavuus on korkea saavat luonnostaan markkinoilta ihan ok kannusteita, sillä korkea tuottavuus näkyy työnantajan haluna ja kykynä kunnon palkan maksuun.

    Mikä illuusio tämä on? Missä maailmassa oikein elät?

    Korkean tuottavuuden omaavan tekijän tuloksen ulosmittaa yritys ja kunnian ottaa hänen pomonsa tai pomon pomo. Isoissa pöydissä nousi aiemmin itsellenikin ihmetystä siitä, että miksi joku johtaja ei puolusta näkemystään haastettaessa, mutta nyt tiedän. Se johtaja ei todennäköisesti tiedä omaa näkemystään eikä sillä ole osaamista asiassa. Pahimmillaan ei ole edes lukenut sitä prujua, jonka tekijäksi ilmottautuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. mjoki kirjoitti 30.7.2017 kello 11:35

    peruseläke: Miksi nuoria pitäisi potkia persuksille enemmän kuin keski-ikäisiä? Käivisikö kaksi kategoriaa kansalaisille: holhottava ja täysivaltainen. Täysivaltainen olisi jokainen peruskoulun oppimäärän suorittanut. Peruskoulun oppimäärää voidaan tarvittaessa kasvattaa. Perustulo olisi sama kaikille täysivaltaisille kansalaisille.

    Äkkiseltään tulee mieleen, että 20 vuoden ikäisen nuoren syrjäytyessä menetetään pahimmillaan yli 40 vuoden verotulot, kun taas viisikymppisen ollessa kyseessä menetetään vain reilun 15 vuoden verotulot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kalle M. kirjoitti 30.7.2017 kello 13:30

    Osmo Soininvaara:
    Jos tekee matalapalkkaista työtä, saa enemmän rahaa, jos on sitä ennen ollut toimeentulotuella kuin jos on mennyt siihen suoraan koulunpenkiltä.

    Ei noin tarvitse tehdä, ellei haluta, vaan voidaan laskea, mitä tukia saisi nollatuloilla, ja jääkö joka eurosta ainakin se 30 senttiä käteen. Tai jotain siltä väliltä. Nythän meillä on nyt kovin paha kannustinloukku toimeentulotuen ylärajaan asti, koska näin ei tehdä. Nykyinen tuensaajien 100 %:n rajaverokatto (jopa yli) pitäisi pudottaa edes 70 %:iin. Jopa 80 % olisi voitto, koska se olisi katto eikä lattia.

    Onhan se vähän perustulomaista, mutta poliitikot voivat halutessaan samalla säilyttää nykyisen tukirakenteen ja erikoissäännöt työhaluttomuusvähennyksiä myöten. Sitten muita muutoksia voi yksitellen miettiä ja vaikka testata.

    Varmasti poliitikkojen enemmistö kannattaa sitä, että joka ansioeurosta jäisi edes jokunen sentti käteen. Tämä pitäisi sanoa ääneen ja tarttua toimeen sen sijaan, että kukin ajaa vain omaa malliaan eikä sano, että tuokin olisi tyhjää parempi.

    Jiipee, kyllä, 1.1.2019 alkava tulorekisteri helpottaisi tämän automatisointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Keskustelija kirjoitti 31.7.2017 kello 10:51

    Syltty:
    Noin viidesosa yli 18-vuotiaista nuorista asuu vielä kotona.

    Copy/pastean vanhan kommenttini:

    “Tällä hetkellä puhdas perustulo jollain järkevällä kokoluokalla siirtäisi noin 200 miljoonaa e / vuodessa kotona asuville nuorille.

    Jos tällä ei olisi käyttäytymisvaikutuksia, niin ei sitten millään. Perustulo näkyisi aivan varmasti lisääntyneinä väli- ja sapattivuosina ennen opintoihin hakeutumista. Tai sitten perustulon määrä pitäisi olla todella niukka.

    Samaten joidenkin tutkimusten mukaan perustulon tulovaikutus työllisten kohdalla aiheuttaa työn tarjonnan vähentymistä. Koska työttömiä on vain n. 10% ja työllisiä se 90%, työllisten ei nyt ihan hirveästi tarvitse työn tarjontaa vähentää, että se kumoaa kaikki työttömien kohdalla saavutetut edut.

    Jotta perustulo saavuttaisi taloudellisesti positiiviset vaikutukset, siitä pitäisi tehdä niin niukkaa, ettei se kelpaisi kenellekään. ”

    Erinomainen kommentti! Perustulosta keskustelu on mielenkiintoista, mutta erittäin harvoin puhutaan luvuista. Periaatteen tasolla keskustellessa ei hahmotu onko malli yhtään mahdollinen ja taas toisaalta onko haluttu malli mahdollinen.

    Olisiko Soininvaara sinun esittämäsi malli sama kuin vihreiden muutama vuosi takaperin ehdottama? Lisättynä max 40% leikkauksella, jos töitä ei ota vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kiinnostunut kirjoitti 31.7.2017 kello 11:02

    Brittiekonomisti John Kayn kiinnostava analyysi perustulosta:

    https://www.johnkay.com/2017/04/05/basics-basic-income/

    Kayn johtopäätös kuuluu:

    “Attempting to turn basic income into a realistic proposal involves the reintroduction of elements of the benefit system which are dependent on multiple contingencies and also on income and wealth. The outcome is a welfare system which resembles those that already exist. And this is not surprising. The complexity of current arrangements is not the result of bureaucratic perversity. It is the product of attempts to solve the genuinely difficult problem of meeting the variety of needs of low-income households while minimising disincentives to work for households of all income levels – while ensuring that the system established for that purpose is likely to sustain the support of those who are required to pay for it. I share Piachaud’s conclusion that basic income is a distraction from sensible, feasible and necessary welfare reforms. As in other areas of policy, it is simply not the case that there are simple solutions to apparently difficult issues which policymakers have hitherto been too stupid or corrupt to implement.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. jukka m kirjoitti 31.7.2017 kello 16:16

    Syltty:
    Jotta perustulo saavuttaisi taloudellisesti positiiviset vaikutukset, siitä pitäisi tehdä niin niukkaa, ettei se kelpaisi kenellekään. ”

    Niin. Ja sen jälkeen, kun se ei kelpaisi kenellekään (ml. Ojanen, Tuori, ja AY-liike), niin täytyisi olla harkinnanvaraisia etuuksia sekä ansiosidonnaisia etuuksia sitä täydentämässä.

    Tämän jälkeen kun nämä harkinnanvaraiset etuudet on rakennettu “perustulon” päälle, on niihin asetettava sanktioita (joita, kuten Lex Soininvaaraa, sitten ei välttämättä käytännössä edes juuri sovelleta, koska “syyt”). Vastikkeeton muuttuu osittain vastikkeelliseksi ja osittain vastikkeettomaksi.

    (Ehkä? Tai ehkä se on kokonaan vastikkeellista, jos on kotirouva tai alle 25-vuotias, koska kotirouvat ja alle 25-vuotiaat eivät osaa tehdä “oikeita päätöksiä”).

    Sen jälkeen ihmetellään dramaattisen teatraalisesti, miten nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään on päädytty, ja miten sotkuinen ja huono se on.

    No, ehkä jäljelle jää tosiasiallisesti esimerkiksi vihreiden ehdotuksissa joku eräänlainen negatiivisen tuloveron malli, jossa voi olla positiivisiakin puolia – mutta täydellinen sekään ei ole, ja sellaisenakin melko kalliin oloinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Syltty kirjoitti 31.7.2017 kello 20:59

    Ft maailmalta: Korkean tuottavuuden omaavan tekijän tuloksen ulosmittaa yritys ja kunnian ottaa hänen pomonsa tai pomon pomo.

    Elikkä nakkikioskissa ja supersellissä on yhtä suuret palkat, koska supersellissä pomo ottaa vain suuremman siivun kuin nakkarilla.

    Jep, jep. Näinhän tämä meneekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. GOLAJTTI kirjoitti 31.7.2017 kello 22:56

    OS:Hetemäki pelkää perustulossa, että oikeus kieltäytyä työstä tai koulutuksesta johtaa työllisyysasteen laskuun. Hän on toisessa yhteydessä sanonut minulle, että tämä riski on kasvanut, koska tietokonepelien ja sosiaalisen median ansiosta on mahdollista elää laadukasta vapaa-aikaa aiempaa pienemmillä tuloilla. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen huomio.

    7 vuotta sitten kommentoit tuota ideaa järjettömäksi:

    OS:Siitä, miksi demarit tai SAK eivät hyväksy perusturvan nostamista, olen kirjoittanut aiemmin. Kokoomuksen vastustus saattaa lähteä – jos siinä on mitään rationaalisuutta – tästä hyväosaisten menestyjien joukosta. Hyväosaiset olisivat myös hyvää työvoimaa. Heidän mukava mutta niukka elämänsä tuottaisi kansantaloudelle oikeita menetyksiä

    http://www.soininvaara.fi/2010/01/12/riittaako-perusturva/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 1.8.2017 kello 7:54

    Akateeminen: Ennen töihin mentiin heti koulu-uran päätyttyä tai jo sen aikana, siis 10-22-vuotiaana. Monet nykynuoret pitävät välivuosia veronmaksajien rahoilla tai vasta aloittelevat opintojaan 27-vuotiaina.

    Nykyään nuorille sopivia työpaikkoja on vähän. Sellaisten töiden , jotka eivä vaadi koulutusta, määrä on romahtanut 2000-luvulla miljoonasta n 300000

    Niinpä nuoren ammattitaidottoman on vaikea työllistyä samalla tavalla kuin 50-60-luvulla työllistyttiin 14-16-vuotiaana.

    Toinen ongelma on työn vähentyminen. Tähän saakka se on korvattu lyhentämällä työaikaa, mutta tämä kehitys loppui Suomessa 90-luvun lamaan ja työaikaa on pikemminkin pyritty pidentämään, siis niiden, joilla sitä on.

    Ihmisestä on tullut kertakäyttötuote, josta imetään tuotos 20 vuodessa ja heitetään sitten katuojaan työkkärin kyykytettäväksi.

    Tämä on suomalainen tapa toimia

    Muualla Euroopassa työaikaa jaetaan ja niinpä työllisyysasteet ovat korkeammat. Tavallisin tapa jakaa on osa-aikaisuus. Niinpä osa-aikaisia on tyypillisesti 25 % työllisistä, Hollannissa jopa lähes 50 %. Useimmissa maissa valtio tukee osa-aikaisia, joten köyhyys ei ole karannut taivaisiin Saksaa ja Englantia lukuunottamatta

    Hyvä esimerkki on verrata Ruotisa ja Suomea.Ruotsissa osa-aikaisia on n 25 % työvoimasta, Suomessa 16 % .Jos Suomessa olisi työtä jaettu samalla tavalla niin Suomen työllisyysaste lähentelisi 80 % ja työttömyys 5 %.

    Tähän kuvioon perustulo sopisi kuin nyrkki silmään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. peruseläke kirjoitti 1.8.2017 kello 11:43

    Kiinnostunut:
    Brittiekonomisti John Kayn kiinnostava analyysi perustulosta:

    Kayn johtopäätös on ymmärrettävä mutta ei välttämättä oikea. Lainsäädäntö on liian usein iteratiivista purkkavirittelyä ja johtaa fragmentoituneeseen, ylenmääräiseen säännöskompleksiin, joka voi olla jopa sisäisesti ristiriitainen. Kannustinloukkujen olemassaolo on riittävä todiste sille, että “policymakers have hitherto been too stupid or corrupt”. Parhaat ideat ovat yleensä yksinkertaisia ja elegantteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 1.8.2017 kello 12:21

    Akateeminen: Ennen töihin mentiin heti koulu-uran päätyttyä tai jo sen aikana, siis 10-22-vuotiaana. Monet nykynuoret pitävät välivuosia veronmaksajien rahoilla tai vasta aloittelevat opintojaan 27-vuotiaina.

    Nykyajan nuorella on huonosti kokemusta työelämästä ja uravalinta on vaikeaa, koska puuttuu kokemusta ja tietoa valinnan pohjaksi

    Niinpä nuori etsii suuntaansa ja paikkaansa yhteiskunnassa 15-25-ikävuosien välillä.

    Olin Ressun vanhempainillassa ja rehtori kysyi kuinka moni tiesi ylioppilaaksi tullessaan mikä haluaa olla isona. N 200-300 vanhemman joukosta nousi ylös parikymmentä kättä

    Uravalinta ja lopullinen työ on enemmän sattumaa kuin järkevää suunnittelua
    Onneksi pääosa nuorista on 25-vuotiaana löytänyt jonkin suunnan elämälleen

    Nuorta ei kannata pakottaa tekemään päätöksiä, sillä virhevalinnat ovat vielä kalliimpia kuin pakolla valittu valinta

    Sen sijaan nuorille pitäsi tarjota työtilaisuuksia, jotta he oppisivat työelämän pelisääntöjä ja vaihtelevia töitä, jotta oppisivat valitsemaan

    Meillä on synnytetty käsitys, että kaikki opitaan koulunpenkillä eikä työelämän kokemusta tarvita

    Ja sitten ihmetellään, kun meillä on näitä päivystäviä dosentteja, jotka laukovat mitä sattuu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tapio kirjoitti 1.8.2017 kello 19:34

    Liian vanha: Ihmisestä on tullut kertakäyttötuote, josta imetään tuotos 20 vuodessa ja heitetään sitten katuojaan työkkärin kyykytettäväksi.

    Tämä on suomalainen tapa toimia

    Muualla Euroopassa työaikaa jaetaan ja niinpä työllisyysasteet ovat korkeammat. Tavallisin tapa jakaa on osa-aikaisuus.

    Minun ymmärtääkseni tämä on ollut nimenomaan työntekijäjärjestöjen vaatima tapa toimia. Muita kuin täysaikaisia työsuhteita ei saa hyväksyä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Liian vanha kirjoitti 2.8.2017 kello 12:30

    Tapio: Minun ymmärtääkseni tämä on ollut nimenomaan työntekijäjärjestöjen vaatima tapa toimia. Muita kuin täysaikaisia työsuhteita ei saa hyväksyä!

    Ei niin, kysymyshän on työehdoista. Muualla Euroopassa useimmissa maissa valtio tukee osa-aikaisuutta.

    Esim Ruotsissa saa tukea niin, että se jatkuu kunnes nuorin lapsi on 8-vuotias.Tuen ehtona on, että jompi kumpi vanhemmista on osa-aikainen.

    Kun tuet puuttuvat niin ay-liike ajaa tietysti kokoaikaisuutta, ei sillä ole muuta mahdollisuutta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Nalle Puh kirjoitti 2.8.2017 kello 16:44

    Kyllä nuorille riittäisi töitä, jos vain kevennettäisiin työllistämissanktioita, kuten irtisanomissuojaa ja yleissitovuutta, ja parannettaisiin kannustimia. Tällöin he oppisivat työelämässä tarvittavia taitoja. Moni myös huomaisi, että hänen kannattaa sittenkin opiskella jotakin hyödyllistä tai muuten vaihtaa alalle, jossa oppii tuottavampiin töihin, koska moni duunariammatti on raskas ja heikko työmarkkina-asemakaan ei ole kiva.

    Keski-Euroopassa vaimoilla on tapana tehdä puolipäivätöitä. Se olisi hyvä ratkaisu osalle Suomen kotiäideistä, mutta en haluaisi uranaisille painetta siirtyä osapäivätöihin sikäläiseen malliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. peruseläke kirjoitti 2.8.2017 kello 19:47

    mjoki: Äkkiseltään tulee mieleen, että 20 vuoden ikäisen nuoren syrjäytyessä menetetään pahimmillaan yli 40 vuoden verotulot, kun taas viisikymppisen ollessa kyseessä menetetään vain reilun 15 vuoden verotulot.

    Menetys se on tuo jälkimmäinenkin. Eikä tuo selitä, miksi kaksikymppinen kaikesta kieltäytyjä tulisi toimeen vähemmällä rahalla kuin viisikymppinen kaikesta kieltäytyjä. Haen siis edelleen perustelua Amos Aholan ehdottamille ikäsidonnaisille kategorioille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kalle M. kirjoitti 2.8.2017 kello 22:13

    John Kay on oikeassa siinä, että puhdas perustulo olisi joko nykymallia raaempi tai liian kallis. Siksi tarvitaan myös syyperustaisia tukia. Eihän juuri kukaan puhdasta perustuloa ehdotakaan, eivät vihreätkään.

    Tämä ei tarkoita, että pitäisi olla kannustinloukkuja. Siksi tarvitaan rajaverokatto eli laki, että joka ansioeurosta jää esimerkiksi vähintään 30 senttiä käteen verotuksen, tulonsiirtojen ja tulosidonnaisten maksujen jälkeenkin. Se leikkaisi pahimmat kannustinloukut (yli 70 %:n “marginaalivero”, rangaistus työnteosta) pois minimaalisin kustannuksin. Siksi se varmimmin maksaisi itsensä takaisin valtiolle ja enemmän. Valtion hyödyn päälle tulisivat ihmisten saamat lisätulot, kun he uskaltaisivat hankkia töitä.

    Tämä ei myöskään tarkoita, etteikö nyt tukiviidakko olisi liian monimutkainen. Kyllä poliitikot usein mieluummin keräävät pisteet tekemällä kullekin lobbausryhmälle omia etuuksia kuin korjaavat tukikokonaisuutta kohdellen tasapuolisesti kaikkia yhtä tarvitsevia.

    Jos samalla tai myöhemmin siirrytään perustuloon, saadaan lisää hyötyjä (mm. hädänalaisille vähemmän resursseja kuluttavaa turvattomuutta, epävarmuutta ja stressiä) ja haittoja (ainakin bruttona lisäkustannuksia), mutta sekään ei tekisi rajaverokattoa tarpeettomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Liian vanha kirjoitti 3.8.2017 kello 15:26

    Sipilän mukaan kaikille ei riitä palkkatyötä tulevaisuudessa

    Eli meidän pitää valmistautua aikaan, jolloin vain osa on työssä ja saa palkkaa.

    Lopuista tehdään elämäntapaintiaaneja

    Meillä pyritään kuitenkin ylläpitämään valhetta, että kaikkien pitää tehdä työtä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. rh kirjoitti 6.8.2017 kello 18:21

    En jaksanut lukea kommentteja läpi joten yhkä joku jo mainitsikin, että toimeentulotuen pitää riittää kaikissa tapauksissa normaaleihin menoihin, joten sitä ei voi käytännössä leikata. Ei se niin reilu ole, että selvästi vähemmälläkin pärjäisi. Sitä varmasti nyt leikataan, mutta vain kaikkein syrjäytyneimmiltä, jotka eivät valita päätöksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus