Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.12.2014

6.12.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Esityslistaan tästä)

Lönnrotinkatu 3 asuinkäyttöön

Lönnrotinkadun ja Yrjönkadun kulmassa oleva asuntalo kaavoitetaan asuinkäyttöön säilyttäen talo sellaisena kuin se on. Voimassa olevassa kaavassa vuodelta 1936 kaavaan on merkitty vain tontin rajat. Tässä välissä talo on ollut toimistokäytössä, mutta nyt se on rakennusluvan turvin remontoitu asuinkäyttöön. Kaava vahvistaa asiantilan ja suojelee rakennuksen. Sata asukasta keskustaan, ei välttämättä Suomessa kirjoilla olevia.

Lausunto HLJ-suunnitelmasta. MSU-suunnitelmasta ja Asuntostrategia 2015 luonnoksesta

Lausunnon pyytäminen lautakunnalta oli kaupunginkanslialta unohtunut, eikä nyt asiaan pystytä enää kunnolla paneutumaan. Se on harmillista, koska tässä yhteydessä olisi voinut olla tarvetta vähän hahmottaa tulevaisuuden näkymiä, mutta nyt siihen ei ole ajallista mahdollisuutta. Sinänsä lausuntoluonnos on ihan mukiinmenevä. Näiden suunnitelmien ongelmat ovat aivan muualla kuin siinä, että Helsinki vetäisi niitä väärään suuntaan. Pikemminkin Helsinki voisi vetää voimakkaammin siihen suuntaan, johon vetää.

Demokratian kannalta tällainen maankäytön valmistelu on hirvittävää. Virkamiehet neuvottelevat ja luottamusmiehet eivät voi kuin hyväksyä. Sen saa, kun vastustaa demokraattista aluetason hallintoa tai siis vaaleilla valittavaa metropolivaltuustoa.

Investointien rahoitustapa on myös kammottava. Miksi valtio on mukana päättämässä näin ratkaisevasta maankäytöstä? Koko investointivastuu pitäisi siirtää kunnille siten, että valtio korvaa tehtävän siirron vuosittaisella könttäsummalla.

Nyt tässä suunnitelmassa Kruunuvuorenrannan ratikkayhteys on siirretty vuosille 2026 –2040. Tämä tarkoittaisi koko alueen pitämistä tyhjänpanttina siihen asti, koska ei voi rakentaa 15 000 asukkaan asuinaluetta ilman liikenneyhteyttä. Jos ensin pitäisi rakentaa yhteydet ajatellen, että liikenne hoidetaan autoilla, jouduttaisiin investoimaan autoliikenteeseen ainakin sata miljoonaa. Tämän jälkeen koko raideyhteydessä ei olisi mitään järkeä, koska alueelle on jo muuttanut autoriippuvaisia asukkaita, jotka eivät kahdesta autostaan luovu ja joiden työmatkat eivät kohdistuisi Helsingin niemelle, koska sinne ei Kruunuvuorenrannasta järkevässä ajassa pääsisi. Asuinalue maksaa pari miljardia ja ratikkasilta tästä kymmenesosan.

Jos investointivastuu siirrettäisiin kokonaan kunnille, nämä joutuisivat rahoittamaan investoinnit maapoliittisilla tuloilla. Kannattavat hankkeet ovay niiden avulla rahoitettavissa, kannattamattomat eivät ole.

Raidejokerilla olisi myös kiire, mutta sekin on ohjelmassa vasta joskus. Varauduttu ei ole myöskään Malmin lentokenttäalueen liikenneyhteyksiin, vaikka tuo alue on rakentamisvuorossa pikapuoliin, sillä onhan se voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu asumiseen, joten yleiskaavaa ei tarvitse odottaa.

Eilen eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan budjettikäsittelyssä keskustan kansanedustajat esittivät Pisararadan suunnittelumäärärahojen poistamista budjetista. Koska niinkin voi käydä. että ensi vaalien jälkeen keskusta nousee hallitukseen ja poistaa koko hankkeen, pitäisi varautua noiden rahojen siirtämiseen välittömästi Raide-Jokeriin sen sijaan, että ne osoitetaan vaikka Huutokosken radan muuttamiseksi kaksiraiteiseksi.

Maankäytön osalta suunnitelman pitäisi olla paljon velvoittavampi niin, että haja-asutuksen ripottelu sinne tänne todella loppuisi.

Hämeentie 153 asuintaloksi

Pöydältä. Tästä on tullut naapureilta naputusta rakennuksen korkeuden vuoksi ja siksi, että talossa on nyt kaikenlaista toimintaa, joka rikastuttaa asuinaluetta. Tila on halpaa, koska ostovoimaista kysyntää toimitiloille ei alueella ole. On myös vaadittu, että olemassa oleva talo muutettaisiin toimistoista asunnoiksi. Siinä on vähän runkosyvyyteen liittyviä ongelmia.

Keski-Pasilan ratapihakortteleiden asemakaava

Pöydältä.

Pyysin tämän pöydälle ihmetelläkseni, miksi tähän ei saatu enempää rakennusoikeutta, vaikka lautakunta oli kehottanut tutkimaan olennaisesti tehokkaampaa, siis korkeampaa rakentamista. Ellei vihreiden sisäisessä keskustelussa muuta ilmene, olisin valmis antamaan tämän mennä. Viisitoistakerroksiset talot ovat tarpeeksi korkeita, korkeammat tulevat kalliimmiksi lisäpoistumisteiden takia. Alueelle sijoitetaan koulu, joka vie yhden asuinkorttelin. Koululaiset menevät välitunniksi katolle.

Herttoniemen puusepänkadun kortteleiden kaava

Alueen eteläosa muutetaan asunnoiksi ja näin saadaan asuntoja noin tuhannelle asukkaalle. Pohjoisosa määrätään yritysalueeksi. Maanomistaja haluaisi asuntoja koko alueesta.

Tässä on kyse laajemmasta kaavoitusriidasta siitä, mitä Herttoniemen yritysalueelle tehdään. Asia on pöydälle myös yleiskaavan osalta. Alue on autokaupan keskukseksi vähän hölmö, koska kuten eräs autokauppias sanoi, asiakas tulee kauppaan vanhalla autolla ja lähtee pois uudella eikä siinä metroaseman läheisyydestä ole hyötyä.

Olisin voimakkaasti asuinkäytön kannalla, myös yleiskaavassa. Noin lähellä metroasemaa, paljon lähempänä kuin Kivinokka.

Tiivistyskaava Mellunmäen Saariseläntien ja Pyhätunturintien alueella

Vähän puistoonkin rakentamalla aluetta tiivistetään niin, että uusia asukkaita tulee noin 400. Näitä on hyvä hyväksyä, ellei halua rakentamisen leviävän todella arvokkaille alueille. Itä-Helsinki on kaavoitettu alunperin maata räikeästi haaskaten. Tässäkin tonttitehokkuus jää alle yhden.

Kuninkaantammenkallion kaava

Hämeenlinnanväylän varrella, aivan Helsingin pohjoisrajalla lähellä Uuden Suomen entistä painotaloa rakennetaan 900 asukkaan kerrostalokaava omakotialueen kupeeseen. Tonttitehokkuus on noin yksi, aluetehokkuus noin 0,3. Tämä on reilusti Kehä I:n ulkopuolella, joten tätä eivät bulevardisointisuunnitelmat koske.

Olympiastadionin kaava

Kaavan suhteen ei huomauttamista, mutta haluan huomauttaa, että stadionin peruskorjaus maksaa kahden keskustakirjaston verran ja saman verran kuin ratikkasilta Kruunuvuoreen. Huomattava osa kustannuksista tulee toiminnan laajenemisesta maan alle. Suomen mahdollista tulevaa pikajuoksutoivoa ajatellen on esimerkiksi maanalainen harjoittelurata pikajuoksijoille. Mutta urheilu on pyhä asia.

Cloud Cityn hakemus esitetään hylättäväksi

Hakemus rakentaa korttelin sisään 16-kerroksinen asuinrakennus esitetään hylättäväksi, koska ei sovi hyväksyttyihin kaavoitusperiaatteeisiin. Tätä pitäsi vähän miettiä. Kaipaan kommentteja.

Kirkon ulkomaanavun toimistotalo Luotsikadulla muutetaan asuinkäyttöön ja sinne rakennetaan ullakkoasuntoja.

 

 

Kommentit

64 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.12.2014”

  1. napander kirjoitti 6.12.2014 kello 19:55

    Sama kai se nyt on millä liikkuvat. Pistää Pisaran ja Laajasalon sillan nurin ja sillä hyvä. Säästyy rahaa ja paljon. Metaani vuotaa jo Jäämeren pohjasta joten ihan turha miettiä enää liikenteen päästöjä, ja tiet nyt muutenkin rakennetaan, joten kai se on se ja sama onko ne ruuhkaisia. Naurettavaa rakentaa Jäämeren fossiilirata valtion piikkiin ja sitten ekoilla muka täällä. Kuinkahan moni tämänkään palstan ydinvoimalobbari tajuaa ristiriidan sen välillä, että ne jotka rakentavat muka ydinvoimaa ilmaston takia, rakentavat toisaalla samaan aikaan taloutta ja yhteiskunnan rahoitusta yhä enemmän fossiilisten varaan?

    Miksi ihmeessä muualla kovaa kasvavissa kaupungeissa saadaan korkeampaa aikaan ja täällä homma kaatuu portaisiin?

    Älytöntä roskaa suosia autokauppaa kaavoituksessa. Ihan muut kaupat tarvitsevat kaupungin ympärilleen. Tuskin kohta on edes autokauppoja, vaan joku robottihärveli haetaan satamasta itse, tai ehkä se tulee itse sieltä ja kaappaa samalla naiset ja työt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Herbert Havu kirjoitti 6.12.2014 kello 22:34

    Autokauppa ei tosiaan välttämättä julkista liikennettä kaipaa, mutta autojen huoltaminen kyllä. Nyt nämä toiminnot on useinmiten toteuttu samassa paikassa, joten Herttoniemen suosiolle on perusteensa. Tämähän on hieman sama kuin autoton päivä eli mahdollisuus autoilijoille kokeilla julkista liikennettä edes yhden päivän verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  3. Ville kirjoitti 7.12.2014 kello 11:29

    Suomen mahdollista tulevaa pikajuoksutoivoa ajatellen on esimerkiksi maanalainen harjoittelurata pikajuoksijoille.

    Eläintarhassa on jo maanalainen juoksusuora, josta pääsee tunnelia pitkin Olympiastadionille.
    Onko nyt tarkoitus tehdä kokonainen juoksurata maan alle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  4. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 7.12.2014 kello 12:25

    Onhan se hyvä, jos Arkadianmäellä alkaa olla realismia Pisara-radan kanssa.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181761-reflections-on-the-city-rail-loop%E2%80%93line

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    https://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. Laajasalon lautturi kirjoitti 7.12.2014 kello 12:29

    Eihän Kruunuvuoren tarvitse tyhjänpanttina olla, vaikka siltoja ei rakennettaisikaan. Raitiotieyhteydenhän voi rakentaa edullisesti Herttoniemeen pikaraitiotienä, joka pysäkkeineen palvelisi myös koko muuta Laajasaloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2014 kello 13:29

    Kruunuvuorenyhteys Herttoniemen kautta vastaa sitä, ettei Lautasaaresta olisi yhteyttä suoraan Helsinkiin vaan pitäisi kiertää Keilaniemen ja Kuusisaaren kautta. Houkutteleva ja tavoiteltu kaupunginopsa kantakaupungin tuntumassa siirtyisi 17 kilometrin päähän kantakaupungista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ei lisenssimaksuja kirjoitti 7.12.2014 kello 12:39

    Stadionin peruskorjaukseen kuluu paljon rahaa, mutta siinä on se hyvä puoli, että arkkitehtikilpailu on jo pidetty eikä siitä tarvitse maksaa lisenssimaksuja ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Syltty kirjoitti 7.12.2014 kello 15:15

    Herbert Havu:
    Autokauppa ei tosiaan välttämättä julkista liikennettä kaipaa, mutta autojen huoltaminen kyllä.

    Sijaisautot on keksitty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  9. tuen maksaja kirjoitti 7.12.2014 kello 17:03

    Osmo Soininvaara:
    Houkutteleva ja tavoiteltu kaupunginopsa kantakaupungin tuntumassa siirtyisi 17 kilometrin päähän kantakaupungista.

    Eikös tuo ole vain hyvä asunnonostajien kannalta? Hintatason tulisi laskea kun haluttavuus pienenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Elmo Allén kirjoitti 7.12.2014 kello 17:32

    Herbert Havu:
    Autokauppa ei tosiaan välttämättä julkista liikennettä kaipaa, mutta autojen huoltaminen kyllä. Nyt nämä toiminnot on useinmiten toteuttu samassa paikassa, joten Herttoniemen suosiolle on perusteensa.

    Eivät ne silti suojelukaavaa tarvitse. Jos ne ovat kannattavia yrityksiä, autohuollot löytävät kyllä itselleen tilan myös toimisto- tai asuinrakennusten kivijalasta korttelikaupungissa.

    Tältä muuten näyttää kalliolainen autokauppa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. Elmo Allén kirjoitti 7.12.2014 kello 17:56

    HLJ-prosessi alkaa kyllä lähestyä surkuhupaisaa. HLJ:llä ei tällä kierroksella ole sitä pientäkään arvoa, mitä sillä aiemmin on ollut, koska sinne on vain listattu kärkeen ne hankkeet, joiden rahoittamisesta valtio on jo päättänyt.

    Hauskin osoitus koko HLJ-prosessin kääntymisestä päälaelleen on tämä kuva, raidehankkeiden yhteiskuntataloudellisest tuotot vuonna 2025 (lähde, s. 16).

    Hankkeiden kannattavuusjärjestys siis:
    1. Raide-Jokeri
    2. Pisara
    3. Espoon kaupunkirata
    4. Kivenlahden metro

    Ja missähän järjestyksessä HLJ:ssä ehdotetaan hankkeiden toteutusta:
    1. Kivenlahden metro
    2. Pisara
    3. Espoon kaupunkirata
    4. Raide-Jokeri

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 47

  12. ML kirjoitti 7.12.2014 kello 18:15

    Herbert Havu: ei tosiaan välttämättä julkista liikennettä kaipaa, mutta autojen huoltaminen kyllä. Nyt nämä toiminnot on useinmiten toteuttu samassa paikassa, joten Herttoniemen suosiolle on perusteensa. Tämähän on hieman sama kuin autoton päivä eli mahdollisuus autoilijoille kokeilla julkista liikennettä edes yhden päivän

    Metromatka Herttoniemen asemalta keskustaan kestää 10 minuuttia. Jos vastakkain ovat mahdollisuus rakentaa usealle tuhannelle asukkaalle kämpät hyvien joukkoliikenneyhteyksien viereen tai muutamalle autoilijalle mahdollisuus kokeilla julkista liikennettä, niin kumman valitset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  13. Rolling Heurlin kirjoitti 7.12.2014 kello 18:27

    Osmo Soininvaara: Kruunuvuorenyhteys Herttoniemen kautta vastaa sitä, ettei Lautasaaresta olisi yhteyttä suoraan Helsinkiin vaan pitäisi kiertää Keilaniemen ja Kuusisaaren kautta.

    Onneksi noita Lauttasaaren siltoja pitkin pääsee myös autolla. Eli ei se ihan sama juttu olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  14. Vesa kirjoitti 7.12.2014 kello 19:16

    Osmo Soininvaara:
    Kruunuvuorenyhteys Herttoniemen kautta vastaa sitä, ettei Lautasaaresta olisi yhteyttä suoraan Helsinkiin vaan pitäisi kiertää Keilaniemen ja Kuusisaaren kautta. Houkutteleva ja tavoiteltu kaupunginopsa kantakaupungin tuntumassa siirtyisi 17 kilometrin päähän kantakaupungista.

    Mitä jos kokeiltaisiin lauttayhteyttä Suokin tapaan? Eikös se sinne toimi ihan hyvin. Voi olla, että vertaukseni on onneton mutta myös nyyjoorkissa lauttaliikenne vaikuttaa suositulta ja hyvin pelittävältä. Fillarit ja muu kevyt liikenne kyytiin, ei autoja. Matka nelosen ratikalle Katajanokalle olisi Suokin lauttamatkaa vielä vähän lyhyempi. Laajasalon sisäistä liikennettä voisi hoitaa näillä älyvapailla Kutsuplusbusseilla.

    Lautat voisi kokeilun ajaksi vuokrata ilman jätti-investointia, vanhatkin kelpaa. Olisi turisteillekin jotain merellistä tekemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2014 kello 21:11

    Suomenlinnan lauttaliikenne on kalleinta joukkoliikennettä Helsingissä, vaikka matka on noin lyhyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mikko H kirjoitti 7.12.2014 kello 19:17

    tuen maksaja: Eikös tuo ole vain hyvä asunnonostajien kannalta? Hintatason tulisi laskea kun haluttavuus pienenee.

    Niin, varminta olisi purkaa kantakaupunki kokonaan, sen jälkeen kaikilla olisi varaa asua Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  17. anomuumi kirjoitti 7.12.2014 kello 19:18

    Raidejokerin suunnitelmat pitäisi saada pikimmiten rahoituspäätöstä vaille valmiiksi. Helsinki voisi tarvittaessa tarjota valtiolle vastineeksi vaikka sitoutumista useamman tuhannen asunnon kaavoittamiseen reitin varrelle nykyisten asuntotuotantotavoitteidensa päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  18. Sakke kirjoitti 7.12.2014 kello 20:07

    Osmo Soininvaara:
    Kruunuvuorenyhteys Herttoniemen kautta vastaa sitä, ettei Lautasaaresta olisi yhteyttä suoraan Helsinkiin vaan pitäisi kiertää Keilaniemen ja Kuusisaaren kautta. Houkutteleva ja tavoiteltu kaupunginopsa kantakaupungin tuntumassa siirtyisi 17 kilometrin päähän kantakaupungista.

    Kauanko tuosta Haakoninlahden reunan laiturilta kestäisi vesiskootterilla (80 km/h?) Katajannokan tai Kauppatorin rantaan? Sen hassun uimalaitoksen (tuleeko se?) paikalle kun tehtäisiin ponttoonilaituri ja nopeiden taksiveneiden terminaali, ei tuollaisen 3.1 km pitkän etapin kulku Kruunuvuorenrannasta siihen Kauppatorin nurkalle kestäisi kuin ehkä noin 2-5 minuutin verran (ilman nopeusrajoituksia).

    Jos taas moinen vauhti olisi liikaa, eikä sitä varten erivapauksia saisi, voisi esim. Tukholman malli olla esimerkkinä. Siellä Gustav Hemming (Miljö- och skärgårdslandstingsråd i Stockholms läns landsting) toteaa, että heillä (Tukholmassa) uskotaan vahvasti vesiteitse tapahtuvaan joukkoliikenteeseen (ks. Sjöfartstidning/Nr. 9, 24.10.2014, s. 46-67). Jo kaksi pientä ja hiljaista lauttaa, Sjövägen (90 istumapaikkaa) ja Movitz (45 istumapaikkaa), jotka kulkevat sähköllä n. 15-19 km/h, antavat mielestäni ao. puheille pontta. Jälkimmäisen lautan latausaika on em. lähteen mukaan noin 10 minuuttia, jolla ajelee tunnin.

    Ranskalaisen Ar Vag Tredan -lautan nopeus on edellisten kanssa samaa luokkaa, mutta latausaika 3.15 km:n pituista edestakaista ajoa varten on vain noin viisi minuuttia (ks. “http://www.stirlingdesign.fr/presses/articles/stirling_design_lorient_passenger-ship-technology_10_2012.pdf”). Se voi puolestaan kuljettaa 113 matkustajaa. Matka Kruunuvuoren rannasta Kauppatorin rantaan kestäisi tuollaisella lautalla ehkä noin 10-15 minuuttia (ilman nopeusrajoituksia, avoveden aikaan). Se on mielestäni aika paljon lyhyempi aika kuin mitä kestäisi julkisilla Lauttasaaresta Keilaniemen ja Kuusisaaren kautta kiertäen Kauppatorille, mitä en ole koskaan kokeillut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Tero kirjoitti 7.12.2014 kello 20:55

    Eikö tuo Cloud Cityn hanke olisi kokonaisuutena ihan fiksu.

    Joku on valmis sijoittamaan omaan kiinteistöönsä, jonka sisäpihalla on tällä hetkellä roskalava ja parkkihalli. Kyseessä on vieläpä toimistorakennus, jonka takia kenenkään asumista tuo ei tule häiritsemään. Esitetty rakennus on vieläpä ihan hieno.

    En ymmärrä miksi näinä aikoina tämän tyyppiset hankkeet haluttaisiin torpata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  20. juminy kirjoitti 7.12.2014 kello 21:12

    Mitä Herttoniemen yritysalueeseen tulee, niin ei se vielä ihan loppuisi, jos tässä nyt yksi tontti enemmän otettais asumiskäyttöön tuosta.

    http://goo.gl/maps/34iZX
    http://binged.it/1wOQD8O

    Kommentteja Cloud Cityyn kannattaa katsella myös Lisää Kaupunkia Helsinkiin -ryhmästä Facebookin puolelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  21. Vesa kirjoitti 7.12.2014 kello 22:53

    Suokin lautat palvelee vain 800 asukasta, kun eikös sinne Kruunuvuorenrantaan tule 15000 + muu Laajasalo. Lauttalipun hinta voisi olla vähän normia kalliimpi, niin kannattavuus paranisi.

    Suokin liikenne ei voikaan olla kannattavaa noilla määrillä ympärivuotisena.

    Sillan rakentamisella Laajasaloon joukkoliikenteestä tulee myös erittäin kallista. Lautoille vaihtoehtona jää suorat bussilinjat ja bussi/metroyhdistelmä. Suora bussilinja ajaa keskustaan 20 minuutissa pikavuorona. Senkin nopeus pitää riittää.

    Yksityisautoilua varten ei pidä tehdä isoja investointeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Ville kirjoitti 7.12.2014 kello 23:43

    Ei lisenssimaksuja:
    Stadionin peruskorjaukseen kuluu paljon rahaa, mutta siinä on se hyvä puoli, että arkkitehtikilpailu on jo pidetty eikä siitä tarvitse maksaa lisenssimaksuja ulkomaille.

    Stadionin peruskorjauksesta ei ole pidetty arkkitehtuurikilpailua. Takasuoran katoksesta oli kilpailu vuosia sitten, ja kyseinen katos toteutettiin kilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan. Stadionin laajempaa remonttia koskevat suunnitelmat on tehty ilman mitään arkkitehtikilpailuita.
    Taustavaikuttajana stadioninkin suunnittelun osalla saattaa olla Pekka Korpinen – intohimoinen apulaiskaupunginjohtaja, jolla oli oma visio siitä, miten asiat pitää tehdä, ja jos konsultti (esim. Richard Foster Simonkentän hotellin osalta) tai avoin kilpailu (esim. Kampin kappelin osalta) ei tuottanut haluttua tulosta, tehtiin sitten niin kuin pitää ilman kilpailuita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Daniel Federley kirjoitti 8.12.2014 kello 1:01

    Kruunuvuoren vesiliikenne nousee esiin yhä uudelleen, ja aina samoin, virheellisin argumentein. Se on kovin turhauttavaa. Mutta ymmärrän sen, sillä kun katsoo karttaa, niin kivaltahan se näyttäisi, vesibussi Kauppatorille. Moni on myös nähnyt Tukholmassa Djurgårdenin lauttoja (Hbl kävi koeajelemassakin, ja löysi haastateltavankin sieltä lautalta. Kotiäiti oli vienyt lapsensa virkistymään.) Ja Nykissä on Staten Islandin lautta ja niin edelleen…

    Harva kuitenkaan jaksaa miettiä alkuihastusta pidemmälle. Ode jo totesi, että vesiliikenne on kalleinta mahdollista joukkoliikennettä. Taitaa olla myös saastuttavinta.

    Lisäksi vesiliikenne kärsii vielä köysiratahupailua voimakkaammin “köysiratailmiöstä” eli siitä, että matkaan tulee vaihto molemmissa päissä. Ellei satu olemaan töissä Kauppatorin matkamuistokojussa. Sellainen merimatka voi olla kauniina kesälauantaina ihana elämys, mutta päivittäisenä työmatkana vain huono vitsi.

    Minusta vesiliikenne Kruunuvuoreen on iloinen ja kannatettava asia, ja toivon, että liikuntavirasto löytää budjetistaan sille rahatkin. Joukkoliikenteen kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  24. spottu kirjoitti 8.12.2014 kello 1:07

    Cloud Cityn 16 kerrosta on liikaa tiheästi asutun alueen länsi/lounaisreunalle, josta käsin se varjostaisi kohtuuttoman suurta osaa Helsingin tiheimpiä alueita.

    Helsingin leveysasteilla ei valitettavasti voi yhdistää korkeaa rakentamista ja viihtyisää katu- ja sisäpihatilaa. Toisaalta, miksi pitäisikään kun perinteinen umpikorttelirakenne on keksitty?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Tero kirjoitti 8.12.2014 kello 8:40

    spottu:
    Cloud Cityn 16 kerrosta on liikaa tiheästi asutun alueen länsi/lounaisreunalle, josta käsin se varjostaisi kohtuuttoman suurta osaa Helsingin tiheimpiä alueita.

    Helsingin leveysasteilla ei valitettavasti voi yhdistää korkeaa rakentamista ja viihtyisää katu- ja sisäpihatilaa. Toisaalta, miksi pitäisikään kun perinteinen umpikorttelirakenne on keksitty?

    En ymmärrä tuota varjostuskommenttia. Projektin alkuvaiheissa tätä esitettiin liittyen tuohon Merikorttelin kyljessä olevaan puistoon, mutta todettiin ihan videon muodossa epäpäteväksi väitteeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  26. tcrown kirjoitti 8.12.2014 kello 9:37

    spottu: Cloud Cityn 16 kerrosta on liikaa tiheästi asutun alueen länsi/lounaisreunalle, josta käsin se varjostaisi kohtuuttoman suurta osaa Helsingin tiheimpiä alueita.

    Jotain suhteellisuudentajua nyt noiden käsittämättömien batofobisten tekosyiden heittelyyn:

    http://www.archdaily.com/116350/cloud-city-ala-architects/ala_0097-with-cloud-city/

    Tuo varjostaa paljon vähemmän kuin muu kortteli tuossa alla. Ilmeisesti pitäisi siirtyä vain maanalaiseen rakentamiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  27. Pilvenpiirtäjät Pasilaan kirjoitti 8.12.2014 kello 10:07

    ” Hakemus rakentaa korttelin sisään 16-kerroksinen asuinrakennus esitetään hylättäväksi, koska ei sovi hyväksyttyihin kaavoitusperiaatteeisiin. ”
    . . .

    Vanhaa kantakaupunkia tai vanhoja rakennuksia ei pidä pilata taivaita tavoittelevilla lasitorneilla. Pilvenpiirtäjät voi rakentaa Pasilaan. Nyt siihen on hyvä tilaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  28. Tapio Peltonen kirjoitti 8.12.2014 kello 10:17

    Onko niitä varjostusnormeja muuten pakko tulkita niin orjallisesti. Minun hihasta vedetty arvioni on, että noin puolet kerrostaloasujista haluaa isoja ikkunoita ja valoisan kämpän eikä tingi näistä missään nimessä koskaan, ja lopuille asialla ei ole niin suurta väliä. Yksittäinen torni ei sitä paitsi yhtä pistettä varjosta kovin kauaa, ellei se piste ole ihan sen tornin vieressä.

    Olen toki sitä mieltä, että Helsinkiä ei pidä rakentaa täyteen pilvenpiirtäjiä (tyyliin Manhattan) mutta muutama korkea torni hyvin valikoituihin paikkoihin ei kyllä ole varjostuksenkaan kannalta ylitsepääsemätön haitta.

    Toki tornit ovat sellaisia monumentteja. umpikortteliruutukaava on joka tapauksessa välttämätön, jos halutaan aidosti tiheää ja jalankulkijalle miellyttävää kaupunkiympäristöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  29. antti kirjoitti 8.12.2014 kello 10:40

    Elmo Allén: Ja missähän järjestyksessä HLJ:ssä ehdotetaan hankkeiden toteutusta:
    1. Kivenlahden metro
    2. Pisara
    3. Espoon kaupunkirata
    4. Raide-Jokeri

    Mitkä on pelisäännöt jos tuosta esim Pisara laitetaan jäihin; jäävätkö muut hankkeet odottamaan kiltisti vuoroaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. tpyyluoma kirjoitti 8.12.2014 kello 11:35

    Lausunnon pyytäminen lautakunnalta oli kaupunginkanslialta unohtunut, eikä nyt asiaan pystytä enää kunnolla paneutumaan.

    Ilmeisesti tehty niin kiireellä, ettei lausunto ole edes listalla, koska en sitä kyllä löydä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2014 kello 11:46

    I

    lmeisesti tehty niin kiireellä, ettei lausunto ole edes listalla, koska en sitä kyllä löydä?

    Asia 4, virastopäällikön esittelyssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Elmo Allén kirjoitti 8.12.2014 kello 13:36

    antti: Mitkä on pelisäännöt jos tuosta esim Pisara laitetaan jäihin; jäävätkö muut hankkeetodottamaan kiltisti vuoroaan?

    HLJ:llä ei varsinaisesti ole pelisääntöjä, vaikka juurikin sellainen se yrittää olla. Esim. HLJ 2011:ssä (se joka on virallisesti voimassa) Kivenlahden metro oli Espoon kaupunkiradan ja Pisaran jälkeen, mutta se ei suinkaan estänyt Espoota kähmimästä siihen rahoja ja valtiota antamasta.

    Kaikki on siis lopulta kyse siitä, kuinka hyvin puhuvan valtuuskunnan kunkin hankkeen puuhamiehet eduskuntaan tai valtioneuvostoon lähettävät. Mutta aiemmin on edes teeskennelty, että HLJ on kuntien yhteinen sopimus siitä, mitä rahaa valtiolta haetaan ja ainoastaan jonka perusteella valtio sitä myöntää.

    Mutta sama pätee myös toisin päin: lukipa HLJ:ssä mitä tahansa, Raidejokerille on mahdollista lobata rahaa, ja varsinkin jos Pisara menee jäihin. Summa on vieläpä valtiolle alle sata miljoonaa, verrattuna Pisaran vähintään 400 miljoonaan. Pisaran rahoituksen purkautuminen antaisi paljon poliittisia pelimerkkejä vaatia jotain Helsingin seudullekin (joskin Espoon metrokähmintä sitä kyllä vaikeuttaa, eikä ihan vähän). Parasta olisi yhdistää voimat Tampereen ja Turun kanssa ja neuvotella suoraan kaupunkiseutujen pikaratikkapaketti. Ehkä edes kepulainen hallitus ei pysty sitä vaatimusta vastustamaan, varsinkin kun se saa joka tapauksessa ilakoida äänestäjilleen Pisaran kaatamista (viivästyttämisestä).

    Jokeri sinänsä on sellainen hanke, että se kannattaisi vain rahoittaa vaikka kokonaan HKL:n budjetista ja antaa valtion ja Espoon maksaa osuutensa kunhan ehtivät, koska se on niin älyttömän kannattava ja toisaalta kiireellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  33. UrbaaniMikko kirjoitti 8.12.2014 kello 13:53

    Daniel Federley: Minusta vesiliikenne Kruunuvuoreen on iloinen ja kannatettava asia, ja toivon, että liikuntavirasto löytää budjetistaan sille rahatkin. Joukkoliikenteen kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

    Näin juuri. Olisikin kiva tietää kuinka moni lauttojen kannatta tulee tai tullisi oikeasti käyttämään lauttoja työmatkoihinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  34. Elmo Allén kirjoitti 8.12.2014 kello 14:32

    HLJ:stä muuten positiivisena, erittäin positiivisena, kommenttina sanottakoon, että on suorastaan historiallinen hetki, että sinne on nostettu ihan kärkihankkeeksi Helsingin kantakaupungin raitioverkon parannukset (mm. Topeliuksenkadun rata). Se ei ole kuin puhdasta järjenkäyttöä ja tuottaa erittäin nopeasti silkkaa rahaa.

    Suunnitelma, johon tuo perustuu, on kyllä jo viisi vuotta vanha (HKL:n tekemä Helsingin raitioverkon kokonaiskehittämisselvitys vuodelta 2009) eikä siten kaikilta osin kurantti enää (esim. Helsingin uusi yleiskaava linjannee Pasila-Kalasatama-ratikan Aleksis Kiven kadun sijaan Teollisuuskadulle).

    Eikä tuo oikeastaan ole hirveästi HSL:n asia – asioiden eteminen päätettäneen yksinomaan Helsingin omassa investointiohjelmassa -, mutta ei yhtään asiaan haitanne, jos sielläkin vihdoin tajutaan, että Helsingin ratikkaverkkoon saa pienellä rahalla erittäin kannattavia ja matkustajien elämää helpottavia parannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  35. ritva savtschenko kirjoitti 8.12.2014 kello 16:33

    Olen yksi näistä Hämeentie 153 kaavamuutoksen naputtajista. Meitä on ympäristösssä monia, jotka toivoisimme vaikuttaa asuinympäristöömme. Se tuntuu olevan mahdotonta, koska Helsingin kaupunki ei valmisteluvaiheessa katsonut aiheelliseksi kuulla naapuritaloja. Miten sen asukas- tai kansalaisdemratian laita oikein on? Naputusta syntyy, koska jälkikäteen on vaikea vaikuttaa asioihin. Arbianrannan suunnittelussa oli alun perin tietyt tavoitteet, jotka nyt on syrjäytettyt tiheän rakentamisen tieltä. Asuntotuotantoa kukaan ei vastuta, mutta on kyse järjesllisestä suunnittelusta. Ei ole kiva katsoa naapurin ruokapöytään tai vaihtoehtoisesti asua keinovalossa läpi vuoden sälevwrhojen takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Mikko kirjoitti 8.12.2014 kello 17:27

    Minä kannatan lämpimästi tuota Punavuoren Cloudcityä. Lisää näkemyksestäni blogissa http://www.sarela.fi/punavuoren-cloud-city-lisaa-pilvikaupunkia-helsinkiin/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  37. Pääradan varren asukas kirjoitti 8.12.2014 kello 18:17

    Mihin kärkihankkeista on kadonnut Lentorata? Pisara on kyllä kiva hanke, mutta se palvelee vain pääkaupunkiseudun asukkaita. Ei edes Hyvinkään junilta pääse jakeluun mukaan.

    Jos valtion rahaa pannaan hankkeisiin, niin kyllä niiden pitää palvella koko valtiota. Lentorata yhdistäisi suoraan lentoasemaan niin Tampereen, Turun kuin Pietarinkin. Nyt esim lentoasemalta Tampereelle on kolmen tunnin matka joukkoliikenteellä, kun Lentorata supistaisi ajan tuntiin (Liikenneviraston raportin 2010 mukaan).

    Pasilan ja keskustan asemia voidaan keventää myös sijoittamalla Lentoradan asemat maan alle. Ei sitä varten tarvita kallista Pisaraa. Lentorata tarjoaisi nopean yhteyden, 10 min myös Helsingin keskustasta kun Kehärata on hidas, 29 min.
    Lentorataa voidaan myöhemmin jatkaa Länsisatamaan tai jopa Tallinnaan asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. Sakke kirjoitti 8.12.2014 kello 18:59

    UrbaaniMikko: Näin juuri. Olisikin kiva tietää kuinka moni lauttojen kannatta tulee tai tullisi oikeasti käyttämään lauttoja työmatkoihinsa.

    Mikä ettei? On sitä koulu- ja työmatkoja lautoilla moni tehnyt. Jos se ei elämäntyyliin sovi, ei pidä valittaa. Lautat työmatkaliikenteessä on uusi trendi. Katsokaa vaikka miten virolaiset työmatkansa Suomeen tekevät!

    Esim. Superkondensaattoreilla varattava sähkökäyttöinen lautta edustaa nykyaikaa, jotain uutta. Sitä sähköä voi ladata yksiin yksiköihin maissa vaikka tuulimyllyistä, ympäri vuorokauden, ja ladata sitten lautan pienemmät yksiköt vaikka reitin molemmissa päissä muutaman minuutin pikalatauksin. Dieseleitä ei tarvita kuin varavoimanlähteenä, tai talvella, ja silloinkin vain, jos jäät muuten estäisivät kulkua. Jos talvi ja jäätilanne muuttuvat ankarammiksi, tuostahan sivakoisi työmatkansa meren yli jo vaikka suksilla.

    Lauttaan saisi näppärästi suunnittelemalla fillareitakin kyytiin, jos niin halutaan, mutta nyt luulen, että taitaa joku maakrapu pelätä vettä. Mikä se sellainen satamakaupunki on, jossa ei vesille asukkaat helposti pääse? Bussien kuljetus lautalla on turhaa. Eikös kaupunki enää suosi fillareita? Suomenlinnan lautan kannattavuus on hankalampi juttu, kun siellä se lautta on mitoitettu varmaankin kesän liikennemäärien mukaan, mutta syys-talvi-kevät-sesonki on pitkä. Se syö kannattavuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2014 kello 19:52

    Tuo lauttavaihtoehto on selvitetty sekin ja huonoksi havaittu. Katso Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdot

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Maurizio kirjoitti 8.12.2014 kello 20:02

    “Miten sen asukas- tai kansalaisdemokratian laita oikein on?”

    Niinpä niin. Tätähän tämä nyt sitten on. Kaupunki runnoo viherhöperyydessään läpi asioita voimalla, eikä asukkailta kysytä mitään. Hyvää kaupunkisuunnittelua?!

    PS. Kognitiivisesti yksitotisille kanssakirjoittajilleni totean taas, etten se minä sinne barrikaadeille ole menossa edelleenkään. Mutta tätä menoa _joku_ kyllä menee, se on varma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Ville kirjoitti 8.12.2014 kello 20:06

    Mikko: Minä kannatan lämpimästi tuota Punavuoren Cloudcityä. Lisää näkemyksestäni blogissa http://www.sarela.fi/punavuoren-cloud-city-lisaa-pilvikaupunkia-helsinkiin/

    Näillä säillä tulee kyllä mieleen, että tuon suunnitelman isoin ongelma ei ole katon yläpuolella olevat asunnot, vaan uuden toimisto-osan ja vanhan talon väliin jäävä sisäpihakuilu. Ulkotilana siitä tulee varsin ankea ja synkkä. Jos välitila olisi sisätilaa, suunnitelma voisi toimia paljon paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. Kusti P. kirjoitti 8.12.2014 kello 20:18

    Luultavasti pyöräilijöitäkin alkaisi lauttakyyti kiinnostaa, kunhan ovat ensin muutaman kerran polkeneet Kruunuvuorenselän yli syysmyrskyssä ja talven lumisateissa. Mutta silloinhan se on jo myöhäistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. spottu kirjoitti 8.12.2014 kello 21:27

    tcrown: Tuo varjostaa paljon vähemmän kuin muu kortteli tuossa alla. Ilmeisesti pitäisi siirtyä vain maanalaiseen rakentamiseen?

    Ei tarvitse siirtyä vain maanalaiseen rakentamiseen. Riittää että tajutaan valon merkitys asumisviihtyisyydelle. Cloud City -suunnitelmassa se on ymmärretty. Kysymys on siitä kenelle valo kuuluu, ja kuka siitä hyötyy.

    Itse suunnitelma on tosi hieno, ja sopisi kuin nyrkki silmään jonkin Välimeren kaupungin trendikkääseen asuin/toimistoaluehybridiin jossa auringonvalo riittää pilvimielikuvan kelvolliseen realisaatioon, ja valon tulokulma on keskimäärin niin suuri ettei 16 kerrosta korttelin keskellä häiritse ketään.

    Valitettavasti olemme missä olemme, ja meillä on huonoja kokemuksia siitä kun aivan toisten leveysasteiden ja valo-olosuhteiden muotokieltä ja materiaaleja yritetään istuttaa Suomen monessa suhteessa armottomaan ympäristöön. Aina voi käydä Etelä-Euroopassa kuolaamassa jotain Mies van der Rohen paviljonkia ja sitten huomata että matalat umpikatetut kaupunkitilat ovatkin täällä vain pimeitä ja ankeita ja magiikka on jäänyt matkalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. Vesa kirjoitti 8.12.2014 kello 22:43

    Daniel Federley:

    Ode jo totesi, että vesiliikenne on kalleinta mahdollista joukkoliikennettä. Taitaa olla myös saastuttavinta.

    Lisäksi vesiliikenne kärsii vielä köysiratahupailua voimakkaammin “köysiratailmiöstä” eli siitä, että matkaan tulee vaihto molemmissa päissä. Ellei satu olemaan töissä Kauppatorin matkamuistokojussa. Sellainen merimatka voi olla kauniina kesälauantaina ihana elämys, mutta päivittäisenä työmatkana vain huono vitsi.

    Polkupyörä on keksitty! Polkupyörä-lautta-polkupyörä on suositeltava kaikille tuleville Kruunuvuorenrannan työmatka- ja koululiikkujille. Fillarilla rapakuntoinenkin pääsee matkamuistokojua edemmäs. Sitä siltaa pitkin ei kyllä huvita fillaroida kuin harvoin. Eikös vihreiden pitäisi nimen omaan tukea jalkaisin ja polkupyörillä liikkumista. Lauttaliikenteen tuomasta volyymista saataisiin yksi peruste parantaa ydinkantiksen fillarireittejä.

    Raitiovaunusilta ei ratkaise useimpien matkustajien tarvetta vähintään yhteen liikennevälineen vaihtoon kantakaupungin päässä. Ja bussi-metro on kuitenkin monelle vähintään yhtä hyvä kuin raitiovaunu-metro aamun työmatkaliikkujille. Ratikat juuttuu keskustassa ruuhkiin.

    Suomenlinnan lauttaliikenteen tappiollisuuden käyttäminen referenssinä Kruunuvuorenrannan lauttojen tyrmäämiseen on älyllistä epärehellisyyttä. Bussilautta on typerä idea (vrt. fillari-lautta-fillari). Onko lauttaliikenteestä tehty rehellisiä kannattavuuslaskelmia?

    Näyttää kyllä siltä, että raideliikenne on jo valittu. Kaupunki havittelee mahdollisimman suurta arvon nousua Kruunuvuorenrannan tonteille, kuka ne sitten omistaakin. Kaupungille kaavoituksesta tulevat hyödyt menevät kuitenkin kalliin sillan rakentamiseen, ja kokonaishyödyt kaupungille taitavat mennä miinukselle. Ja mitä kalliimpi liikennejärjestely, sitä kalliimmat tontit ja asunnot.

    Tulee kyllä mieleen, että rakennusliikkeillä on jokin ihmeellinen munaote päättäjistä. Jokuhan siitä sillan rakentamisestakin tekee hyvät voitot. Ja mitä kalliimmat asunnot, sitä paremmat katteet rakennusliikkeille.

    Moni ratikkasillan kannattaja on jo hankkinut sijoitusasuntoja Laajasalosta arvonnousun toivossa.

    Henkilökohtaisesti ratikkasilta kyllä kelpaa, jos se samalla parantaa Kalasataman ja mm. Korkeasaaren liikenneyhteyksiä, ja jos lauttayhteys aukottomasti osoitetaan erittäin tappiolliseksi. Mutta jos sillan rakentaminen venyy pitkälle 20-luvulle, niin eikö lauttoja voitaisi vaikka tilapäisratkaisuna kokeilla täydentämässä bussi-metroa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  45. UrbaaniMikko kirjoitti 9.12.2014 kello 7:44

    Kusti P.: Luultavasti pyöräilijöitäkin alkaisi lauttakyyti kiinnostaa, kunhan ovat ensin muutaman kerran polkeneet Kruunuvuorenselän yli syysmyrskyssä ja talven lumisateissa. Mutta silloinhan se on jo myöhäistä.

    Höpön löpöä. Mitäköhän uutta Suomen sääoloista uusi silta paljasti työmatkapyöräilijälle, mitä ei kokisi nykyisellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  46. Matti Kinnunen kirjoitti 9.12.2014 kello 8:18

    Kusti P.:
    Luultavasti pyöräilijöitäkin alkaisi lauttakyyti kiinnostaa, kunhan ovat ensin muutaman kerran polkeneet Kruunuvuorenselän yli syysmyrskyssä ja talven lumisateissa. Mutta silloinhan se on jo myöhäistä.

    Kyllähän me poljemme koko ajan läpi vuoden Kulosaaren sillan yli. Emmekä kaipaa siihenkään lauttaa.

    Plus että uudelle sillalle on tulossa tuulisuojasydeemi fillaristeille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  47. Sakke kirjoitti 9.12.2014 kello 8:56

    Matti Kinnunen: Kyllähän me poljemme koko ajan läpi vuoden Kulosaaren sillan yli. Emmekä kaipaa siihenkään lauttaa.

    Plus että uudelle sillalle on tulossa tuulisuojasydeemi fillaristeille.

    Moniko jättää pyörän kotiin vähääkään tuulisemmilla ja lumisemmilla keleillä? Veikkaanpa että fillaroinnissakin on isot kausivaihtelut (ja mielestäni ihan hyvästä syystä). Tarpooko kansa sitten siltaa pitkin lumessa, vai katettua siltaa (vanhaan jenkkimalliinko) ajattelit?

    Ja kai ne mittavat pleksilevyt ja varsinkin niiden huolto mahtavat maksaa? Jos tuulisuojasta ei näe kunnolla läpi, olisi tuo varmaankin kuin tunnelissa polkisi. Sillan pleksien sisä- ja ulkopintojen pesijällä voisi olla ehkä mukavampi työ vaikkapa lautan messinkien killottajana … Miten pian alkujaan läpinäkyvät pleksilevyt muuttuvat sameiksi? Jos pitää olla panssarilasia, se on ainakin taatusti kallista.

    Tuulisuojat voivat myös johtaa talvella lumen kasaantumiseen, tuulen suunnasta ja -pyörteistä riippuen. Jään kerääntyminen ja tippuminen (esim. sillan kannatin vaijereista) voi myös olla tuolla oma riskinsä alla kulkeville. Alla meri, josta kosteaa ilmaa huokuu, sekä kylmän sillan teräsrakenteet, voivat olla ilkeitä seurauksia aikaansaava yhdistelmä. Onko näistä muualla kokemuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  48. Markku af Heurlin kirjoitti 9.12.2014 kello 12:26

    Osmo Soininvaara:
    Kruunuvuorenyhteys Herttoniemen kautta vastaa sitä, ettei Lautasaaresta olisi yhteyttä suoraan Helsinkiin vaan pitäisi kiertää Keilaniemen ja Kuusisaaren kautta. Houkutteleva ja tavoiteltu kaupunginopsa kantakaupungin tuntumassa siirtyisi 17 kilometrin päähän kantakaupungista.

    Hyvillä joukkoyhteyksillä tämä olisi 20 minuutin matkan päässä, kuten Soukka. Yhtä nopea ja jopa nopeampi kuin raitovaunu.

    Lauttasaaren keskusta on 4 km päässä rautatieasemasta (sama kuin Ruskeasuo, ja välissä kaupunkia). Laajasalon keskusta on linnunteitse 6 km päässä.

    Sinänsä hyviä ideoita voi pilata dogmaattisella asenteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Kusti P. kirjoitti 9.12.2014 kello 16:00

    Joo, tuulisuojat sillalle ovat hyvä ajatus. Lisäksi kannattaisi harkita lämmitystä, jos silta rakennetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. Äärimmäisen Pettynyt kirjoitti 10.12.2014 kello 0:01

    Olipa valtaisa pettymys tämä Kaupunkisuunnittelulautakunnan kanta Could City -hankkeeseen! Tässä hankkeessa Helsinkiä oltiin kehittämässä todella mielenkiintoisella ja uniikilla tavalla. Sisäpihojen rakentaminen keskusta-alueella on tärkeää, koska vapaata tonttimaata ei ole paljon. Hanketta vietiin eteenpäin vieläpä yksityisellä rahalla ja halulla.

    Cloud Citylla olisi todellisuudessa ollut hyvin pieni vaikutus näkymiin alueen välittömässä ympäristössä, kuten voitiin havaita vuoden 2012 taideinstallaatiosta. Projektilla oli Helsingin designpääkaupunkivuoden WDC Helsinki 2012 -status. Näinkö tämä menee, että designpääkaupunkina esitellään kaikenlaista hienoa, ja sitten kaikessa hiljaisuudessa nämä upeat hankkeet haudataan myöhemmin?

    On selvää, että lähitalojen asukkaista löytyy vastustusta uusille hankkeille, mutta kaupunkia ei voi kehittää pelkästään lähiasukkaiden ehdoilla. Muutoinhan ei juuri mitään saataisi rakennettua. Muistutan vielä, että Helsingin korkean rakentamisen selvityksessä alue todettiin sopivaksi 16-kerroksiselle rakentamiselle. Lautakunnan päätöstä on vaikea ymmärtää. On käsittämätöntä, että kapungin luonnollista kehitystä halutaan estää tällä tavalla. Kaupungin ei ole tarkoitus olla mikään ulkoilmamuseo.

    Upea kaupunki koostuu kokoelmasta hienoja ja ainutlaatuisia helmiä. Tämä olisi ollut yksi upea ja mielenkiintoa herättävä helmi lisää Helsinkiin. Siitä olisi voinut tulla kenties samankaltainen maamerkki kuin Prahan “Tanssiva talo”, joka on myöskin moderni rakennus vanhassa ympäristössä. Merikorttelin ympäristö ei tosin ole erityisen eheää edes nyt, kun aivan lähistöllä on 60-luvun kerrostaloja.

    Voisitko muuten kirjoittaa blogimerkinnän siitä, mitä tämän rakennuksen kanssa oikein tapahtui, kun koko juttu on aika sekava. Hakija siis veti hakemuksensa pois samaan aikaan, kun lautakunta ilmoitti että se ei kannata kaavamuutosta??? Aikamoinen sattuma, kun kaavamuutos oli ollut vireillä jo yli kolme vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2014 kello 16:25

    Kaupunkisuunnittelulautakunta ei ehtinyt sanomaan Cloud Citystä mitään, koska hakija veti hakemuksen pois. Minulla on käsitys, että hanke olisi läpäissyt lautakunnan, valtuustosta en olisi mennyt takuuseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Tuomas L kirjoitti 10.12.2014 kello 8:43

    Näin ympäri vuoden pyöräilevana olen varma, että pyöräilijät polkevat paljon mielummin kymmenessä minuutissa Kruunuvuoren siltaa kantakaupunkiin kuin käyttävät huomattavasti pidemmän ajan jonkun lautan odotteluun, lauttaan jonottamiseen, lautan lastaukseen ja itse lauttamatkaan. Aika kuluu ryysiksessä pyörän kanssa seisoskellessa sen sijaan että voi nauttia pyöräilyn tuomasta vapauden tunteesta.

    Sitä mukaa kun pyöräilykulttuuri kehittyy ja ihmiset oppivat käyttämään nastarenkaita ja sään mukaista pukeutumista, eivät sillan sääolotkaan ole mikään ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  53. Pekka Pessi kirjoitti 10.12.2014 kello 10:26

    Elmo Allén: Tältä muuten näyttää kalliolainen autokauppa.

    Metroautosta tuli viime viikolla kirje, jossa kerrottiin Kallion toimipisteen siirrosta jonnekin kehä-III:n taakse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  54. Mies telakalta kirjoitti 10.12.2014 kello 17:40

    Äärimmäisen Pettynyt:
    Sisäpihojen rakentaminen keskusta-alueella on tärkeää, koska vapaata tonttimaata ei ole paljon.

    Vanhojen rakennusten sisäpihoille on monin paikoin tehty onnistuneesti täydentävää lisärakentamista, mutta Punavuoren kaltaisilla tornirakennelmilla pilataan sekä vanha että uusi rakennus.

    Kyllähän kaupunkiin voi rakentaa myös korkeita taloja, mutta kantakaupunki ja vanhat rakennukset pitäisi jättää rauhaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 10.12.2014 kello 18:51

    Kusti P.:
    Joo, tuulisuojat sillalle ovat hyvä ajatus. Lisäksi kannattaisi harkita lämmitystä, jos silta rakennetaan.

    Lämmitys on kallista, koska se kuluttaa energiaa, vaikka sitten esim. hiilipatoja tuota tarkoitusta varten käytettäisiin.

    Mitä maksaa kaupungin oma sähkö sille itselleen sillan sähkölämmityskäytössä? Jos kaupungilla on talvisin ylimääräenergiaa, josta ei saada markkinahintaa, voi se vaikuttaa sillan lämmityskustannuksiin. Ken osaa laskea, hän esittäköön sillan lämmittämisen kustannusarvion, sen elinkaaren aikana. Joku siltainsinööri ehkä osaisi …

    Lämmityskaapelia voisi noin pitkällä sillalla tarvita kymmeniä, ellei peräti satoja kilometrejä. Onkohan tuollaisia kuluja mukana sen sillan (tai siltojen) kustannusarviossa?

    Ennen monia siltoja on tien vieressä tosiaan varoituksia, joissa kerrotaan, että silta on ajoittain jäinen. Oletan, että kaupunki käyttäisi mieluiten suolaa sen jään sulattamiseen, mutta se taas nopeuttanee sillan teräsosien ruostumista, ja samalla niitä sillan elinkaarikustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2014 kello 23:48

    Kaupunki ei koskaan käytä katujen lämmittämiseen sähköä vaan kaukolämmön paluuvettä, Ero primaarienergiasa on noin 12-kertainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 10.12.2014 kello 19:47

    Tuomas L:
    Näin ympäri vuoden pyöräilevana olen varma, että pyöräilijät polkevat paljon mielummin kymmenessä minuutissa Kruunuvuoren siltaa kantakaupunkiin kuin käyttävät huomattavasti pidemmän ajan jonkun lautan odotteluun, lauttaan jonottamiseen, lautan lastaukseen ja itse lauttamatkaan. Aika kuluu ryysiksessä pyörän kanssa seisoskellessa sen sijaan että voi nauttia pyöräilyn tuomasta vapauden tunteesta.

    Sitä mukaa kun pyöräilykulttuuri kehittyy ja ihmiset oppivat käyttämään nastarenkaita ja sään mukaista pukeutumista, eivät sillan sääolotkaan ole mikään ongelma.

    Oletan, että kaupunki toivoo sinne Kruunuvuorenrantaan asukkaiksi mahdollisten sukkapukufillaristien(?) ohella myöskin niitä, jotka siellä lauttaterminaalissa tapaavat naapureitaan ja joiden kanssa juttu vielä lauttamatkallakin mukavasti sujuu, esim. lattekupillisen kera.

    Siinä seurassa voisi ehkä mustanaamioksi sonnustautunut kokea toki asunsa vääräksi ja olonsa epämukavaksi, vaikka ilmastonmuutoksen vaikutusten alta Helsinkiin muuttaneet Lamanda Luagan ja Tara Tamagan siellä lautalla sattuisi tapaamaan. Puku päällä muistelen Mustanaamion heidän häissäänkin esiintyneen.

    Kaupungissa ei pitäisi tarvita ns. lantsareita, ja myös sen pyöräilyn, jos sitä joku haluaa harjoittaa, pitäisi sujua ilman pakollista suihkussa käyntiä. Pyöräillä pitää kaupungissa voida, vaikka ihan liituraitapuku yllä, kunhan ei liikaa kiirettä (tai vastatuulta sillalla) pidä. Eri tilanne voi olla tietysti silloin, jos polkee Helsinkiin esimerkiksi Lohjan, Nurmijärven tai Porvoon etäisyydeltä.

    Vapauden tunnetta voi tuntea myös lautalla, vesitse kun voi ajatella pääsevänsä vaikka “Rangooniin ja Kiinaan” asti. Harvempi kai nyt sentään kovin pitkiä työmatkoja tykkää polkea, ainakaan näin pimeään, tuuliseen tai kylmään vuodenaikaan. Lauttamatka voisi suoda sopivan, mukavan hengähdystauon siinä välissä. Terminaalissa ja lautalla ehtii myös kätevästi käyttää vaikka älykännykkäänsä, mikä voi tuulisella sillalla polkiessa olla haasteellisempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. Äärimmäisen Pettynyt kirjoitti 10.12.2014 kello 21:06

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunkisuunnittelulautakunta ei ehtinyt sanomaan Cloud Citystä mitään, koska hakija veti hakemuksen pois. Minulla on käsitys, että hanke olisi läpäissyt lautakunnan, valtuustosta en olisi mennyt takuuseen.

    Kiitos tiedosta, mutta tästä alkuperäisestä kirjoituksestasi sai erilaisen kuvan:

    “Hakemus rakentaa korttelin sisään 16-kerroksinen asuinrakennus esitetään hylättäväksi, koska ei sovi hyväksyttyihin kaavoitusperiaatteeisiin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2014 kello 23:53

    Äärimmäisen pettynyt,
    Tekstissä kerroottin, mitä virasto esitti. Mitä lautakunta ajattelee, on kokonaan toinen asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Äärimmäisen Pettynyt kirjoitti 10.12.2014 kello 21:09

    Mies telakalta: Vanhojen rakennusten sisäpihoille on monin paikoin tehty onnistuneesti täydentävää lisärakentamista, mutta Punavuoren kaltaisilla tornirakennelmilla pilataan sekä vanha että uusi rakennus.

    Kyllähän kaupunkiin voi rakentaa myös korkeita taloja, mutta kantakaupunki ja vanhat rakennukset pitäisi jättää rauhaan!

    Makuja on monia. Yhden mielestä tällainen mitätön asia pilaa vanhan ympäristön täysin, toisen mielestä se luo mielenkiintoista ja kerroksellista kaupunkikuvaa. Maailmalla on lukuisia hienoja esimerkkejä, kuinka uutta voidaan yhdistää menestyksellisesti vanhaan. Kyllä tämä kyseinen kantakaupungin (epäeheä) laita-alue olisi kestänyt tuon matalan tornin oikein hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  61. anonilli kirjoitti 11.12.2014 kello 10:15

    Kivikaupungin kasvatti: niitä, jotka siellä lauttaterminaalissa tapaavat naapureitaan ja joiden kanssa juttu vielä lauttamatkallakin mukavasti sujuu, esim. lattekupillisen kera.

    Tämä ei, lievästi sanottuna, vastaa kokemuksiani suomalaisista joukkoliikenteestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  62. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 11.12.2014 kello 21:28

    anonilli: Tämä ei, lievästi sanottuna, vastaa kokemuksiani suomalaisista joukkoliikenteestä.

    Meillä saattaakin olla paljon (tai ainakin vielä jonkin verran) oppimista ns. vanhemmista kulttuurimaista, joissa on kehittynyt monia erilaisia väestön sosiaalisen kanssakäymisen tapoja ja muotoja. Nuorempi polvi saattaa kyllä olla tässä asiassa hyvän matkaa pidemmällä kuin moni yrmeä tuppisuu, vaikka luulisin että enemmän tuo on asenteesta kiinni kuin iästä. Pienessä sopivan kokoisessa yhteisössä voi asukkaiden kanssakäyminen olla toisaalta myös paljon paremmalla tolalla kuin jossain tiheästi asutetussa suurkaupungissa.

    Euroopan taajaväkisemmillä alueilla ei ehkä väestö rauhan aikana olisi ilman voimakkaampaa sosiaalistumista kestänyt stressiä, jonka huomattavan paljon tiuhempaan tapahtuvat vieraan ihmisen kohtaamiset lähietäisyydellä voivat isoissa kaupungeissa ja joukkoliikennevälineissä aiheuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  63. EKK kirjoitti 14.12.2014 kello 14:15

    Pyörän kuljetus onnistuu nykyaikaisessa ratikassa siinä kuin lautassa, metrossa tai junassakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 14.12.2014 kello 15:40

    EKK:
    Pyörän kuljetus onnistuu nykyaikaisessa ratikassa siinä kuin lautassa, metrossa tai junassakin.

    Montako fillaria siihen ‘nykyaikaiseen’ ratikkaan mahtuu ja miten fillaristit saavat esim. sadesäällä kuraantuneet pyöränsä sisään ja ulos ratikasta, jos välipysäkeillä tulee matkustajia vaunuun lisää esim. lastenvaunujenkin kera? Jos raitiovaunu on tyhjä, niin saattaisi tuo fillarin (ainakin sellaisen kokoontaitettavan) mukaanotto ehkä vielä juuri ja juuri onnistuakin. Ruuhka-aikoina en menisi kylläkään moista tavallisella pyörällä yrittämään …

    Mitä mahtaakaan sanoa asiasta HSL? HSL:n mukaan sallittua on vain pienen, kokoontaitettavan pyörän kuljetus kantopussissaan! (Lähde: http://www.hsl.fi/pyöräily). Muuten tuo on kiellettyä, kuten arvelinkin. Junissa pyörää ei saa em. lähteen mukaan kuljettaa arkisin ruuhka-aikoina, eikä busseissa laisinkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus