Maataloustuki ja Ricardon maanvuokralaki

14.9.2014 · Aihe: Talouspolitiikka 

Kuvitelkaamme, että Suomessa vuokraviljely olisi maanviljelyn päämuoto. Viljelijät eivät omistaisi peltojaan, vaan niiden omistus olisi kasaantunut koroilla elävälle yläluokalle, joka käyttäisi vuokratulot iloiseen elämään maailman huvittelukeskuksissa. Peltojen vuokra määräytyisi markkinoilla ja vuokrasopimukset olisivat lyhyitä niin, että vuokraa voidaan tarkistaa olosuhteita vastaaviksi nopeasti. Suunnilleen näin olivat asiat 1800-luvulla Britanniassa ja Ranskassa.

Viljelijöiden ansiotaso on huono, koska peltojen vuokrat ovat korkeat. Tukeakseen viljelijöiden ansiotasoa hallitus korottaa maataloustukea. Viljelystä tulee kannattavampaa, peltoalasta halutumpaa ja omistajat tietysti nostavat vuokria. Lyhyessä ajassa koko maataloustuen korotus on valunut pellon vuokriin. Maanviljelijät ovat yhtä köyhiä kuin ennenkin, mutta maailman huvittelukeskuksissa suomalaiset maanomistajat iloitsisivat.

Näissä oloissa maataloustukea ei nostettaisi, kun jokainen ymmärtäisi pienen pohdinnan jälkeen, että maataloustuki on tukea pellon omistajalle eikä sen viljelijälle. Ricardon maanvuokralain oppiminen olisi pakollista lukiossa.

Miten tämä muuttuu, kun 1800-luvun Euroopasta 2000-luvun Suomeen, jossa ei ole suurta joutilasta maataomistavaa luokkaa, vaan viljelijät omistavat peltonsa suurimmalta osalta itse?

Suomessa peltoalasta noin 30 % on vuorattua ja loput viljelijän itsensä omistamaa. Tuon 30 prosentin osalta hyöty maataloustuen korotuksesta menee kokonaisuudessaan pellon omistajan hyväksi. Jos hehtaarituki nousee tai laskee 10 eurolla hehtaarilta, pellon vuokrat nousevat tai laskevat pienen siirtymäalan jälkeen 10 eurolla hehtaarilta. Tämä koskee siis tuen korotusta ja alentamista. Maataloustuesta voi viljelijälle itselleenkin jäädä jotain, koska kokonaan ilman maataloustukea viljely ei kannattaisi lainkaan ja pellon arvo olisi nolla. Siksi pinta-alatuen ehtona on, että peltoa ainakin ollaan vijelevinään.

Maataloustuki on kasvitiloilla viljeltävästä kasvista riippuen 526 – 676 €/hehtaari. Pellon vuokra on suunnilleen samaa tasoa, eli tuki menee kokonaisuudessaan vuokraajalle. Pohjoisempana vuokra on alempi, eli viljelijälle jää itselleenkin maataloustuesta jotain.

Entä se 70 %? Suomessa viljelijät joutuvat ostamaan peltonsa kolme kertaa vuosisadassa sisariltaan. Maataloustuki on siis tukea kaupunkeihin muuttaneille maatalousmaan perijöille ja viljelyn lopettaneille naapureille. Perhekoon pienentyessä tämä tietysti vähän vähenee, mutta suurin osa nyt viljellyistä pelloista on vaihtanut omistajaa Suomen EU-jäsenyyden aikana. Korkeasta tuesta ovat hyötyneet myyjät, pellon ostajalle maataloustuki on ollut hyödytön. Sille, joka on saanut tilan kokonaan perintönä, maataloustuki pitää yllä korkeaa elintasoa, mutta tulot ovat pääosin pääomatuloa ja pääomatulona niitä myös verotetaan. (Tämä on hyvä ymmärtää, kun ihmetellään, miksi maatalouspitäjissä kunnan verotulot ovat niin matalia.)

Viime viikolla Yle uutisoi, että peltomaan myynti- ja vuokrahinnat ovat nousseet rajusti. Sadan hehtaarin peltoala maksaa Varsinais-Suomessa jo yli miljoona euroa. Jotain on maataloustuen tasossa vikana, kun jopa täällä raukoilla rajoilla maatalousmaasta kannattaa maksaa noin paljon. Sehän tarkoittaa, että kun viljelijä vähentää vuoden tuloksesta maatalousrakennusten ja -koneiden käyttö- ja pääomamenot sekä jonkinlaisen korvauksen omalle työlleen, edelleen kannattaa maksaa pellosta tuollaisia summia. Viljely kannattaisi vähemmälläkin, mutta maatalousmaan omistaminen ei olisi yhtä kannattavaa.

Mainitsin tästä Twitterissä. Juhana Vartiainen vastasi, että jos pellon korkeaa hintaa käytetään perusteena nostaa maataloustukea, hän alkaa itkeä.

Näin korkeata maataloustukea ei olisi alun perin tarvittu, mutta tukitaso tekee maatalouden riippuvaiseksi tuesta. Kun viljelijät ovat ensin investoineet käsittämättömiä summia peltoon, he joutuisivat konkurssiin, jos maataloustuen tasoa yllättäen alennettaisiin. Juhana Vartiaisen pelkoon on aihetta: en olisi yllättynyt, jos joku esittäisin, että koska peltomaa on noin kallista, pitää maataloustukea korottaa.

Hyvä arvaus viljan hinnan kehityksestä on nouseva. Maapallon väkiluku kasvaa, Aasiassa aletaan syödä lihaa ja ostovoimaerot Euroopan ja Aasian välillä tasoittuvat. Se on hyvä syy alentaa hehtaaritukia viljan hinnan nousun tahdissa koko Euroopassa.

Kommentit

58 Vastausta artikkeliin “Maataloustuki ja Ricardon maanvuokralaki”

  1. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 14.9.2014 kello 12:24

    Kaikki mitä kirjoitat pätee mutatis mutandis asumistukeen. Tai sitten ei kumpaankaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.9.2014 kello 12:33

    Varmaan pitää kirjoittaa osaumnisen tuista erikseen. Kyllä, kun tuetaan kaikkien asumista, tuki menee hukkaan. Asumistuella voidaan suosia jotain ryhmää, vaikkapa Helsinkiin tulevia opiskelijoita, mnutta ei kaikkia. Tässä mielessä asumistuen pääosxa, omistusasumisen verotuki, on aivan järjetön tuen muoto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Simo kirjoitti 14.9.2014 kello 12:34

    Mistä tuon pellon hehtaarivuokran nappasit? Lähde?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.9.2014 kello 15:41

    Maanviljelijöiden nettikeskusteluista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 14.9.2014 kello 12:45

    Pointti se, että jos haluamme tehdä paikan suhteen vastasyklistä politiikkaa, ratkaistava ongelma ei ole peltomaan hinnan nousu, vaan tonttimaan hinnan nousu kasvukeskuksissa. Nykyisellä tukipolitiikalla kuorrutettuna.

    Alueelliset kysymykset on nostettava tosimielessä tarkasteluun, sillä hajautumisen/keskittymisen aste yhteiskunnassa vaikuttaa lopulta aivan kaikkeen. Maataloustukea voi pitää aluepolitiikkana tai elinkeinopolitiikkana, näkökulmasta riippuu paljon. Mutta aivan samoin asumistukea voi pitää aluepolitiikkana tai elinkeinopolitiikkana.

    Tämä keskustelu ei ole vielä oikein alkanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 14.9.2014 kello 12:49

    Vuokrapellon osuus on kasvanut nopeasti, onko 30 % vähän?
    EU-tukioikeus vahvistetaan pysyvästi sille viljelijälle, jolla on nyt voimassaoleva vuokrasopimus peltoon. Tämä spekulaatio on nostanut hintaa. Tukioikeuden voi siirtää myöhemmin toiselle pellolle (jolla ei ole tukioikeutta), jos vuokrasopimusta ei jatketa.

    Oman kierteensa asetelmaan tuo kasvinviljelytilojen ja eläintilojen erilainen käsittely. Eläintilojen tutkitaso ja vuokranmaksukyky on parempi ja toisaalta lisäalaa tarvitaan lannanlevitysalaksi ehdottomasti, jos haluaa saada luvan eläinmäärän lisäämiseen.

    Maataloudessa on käynnissä raju pudotuspeli. Tuet tulevat hehtaareiden kautta ja hehtaareita pitää olla paljon. Investointilaskelmia lukeva ei laajenna.

    EU-maataloustuessa on pohjimmiltaan ongelmana lähtökohta: Ranskassa satotaso on kaksinkertainen Suomeen verrattuna, joten EU-logiikan mukaan ranskalaiselle peltohehtaarille kuuluu maksaa kaksinkertainen hehtaarikohtainen tuki Suomeen verrattuna. Yritä siinä sitten kilpailla samoilla markkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  7. Harri Huru kirjoitti 14.9.2014 kello 12:50

    Kirjoita asumistuesta erikseen.

    Siinä kirjoituksessa kannattaa huomioida uudistuotannon kalleus, joka on ainakin suoraan asumisen tuista riippumatonta. Siis asumistukien poistaminen laskisi vuokria ja käytettyjen asuntojen hintoja muttei uudistuotannon kustannuksia, jotka tänä päivänä ovat sillä tasolla, että vapaarahoitteinen kuluttajalle markkinoitava uudistuotanto on käytännössä pysähtynyt.

    Mitä suuremmaksi vanhojen asuntojen ja uudistuotannon välinen hintaero kasvaa, sitä varmemmin uudistuotanto ei lähde käyntiin. Mitä kauemmin uudistuotanto matelee, sitä suurempi määrä suomalaisia rakennusammattilaisia poistuu pysyvästi työvoimasta.

    Olisiko vihdoinkin kustannuksia aiheuttavien kaavavaatimusten ja säännösten sekä valitusprosessien perusteellinen perkaaminen ajankohtaista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Syltty kirjoitti 14.9.2014 kello 13:12

    “Entä se 70 %? Suomessa viljelijät joutuvat ostamaan peltonsa kolme kertaa vuosisadassa sisariltaan.”

    Pitää paikkansa, mutta kai ne viljelijätkin perivät jonkun osuuden pelloistaan? Jos perijöitä on kaksi, tarvitsee ostaa vain puolet ja siitä omasta puolikkaasta ei tarvitse paljoa perintöveroja maksella. Luultavasti joku viljelijöistä saattaa olla myös talon ainoa lapsi. Lisäksi vanhemmat saattavat testamentata pellot jatkajalle.

    Eli vedät pikkuisen mutkia suoriksi tuossa perintöasiassa koska itse ainakin näin mutulla veikkaisin, että aika suuuri osa pelloista päätyy suoraan jatkajalle koska perhekoko on nykyisin pieni ja testamentitkin olemassa.

    Noh, muuten olen täysin samaan mieltä siitä että maataloustuki on täysin järjetöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 14.9.2014 kello 13:48

    Osmo Soininvaara:
    Varmaan pitää kirjoittaa osaumnisen tuista erikseen. Kyllä, kun tuetaan kaikkien asumista, tuki menee hukkaan. Asumistuella voidaan suosia jotain ryhmää, vaikkapa Helsinkiin tulevia opiskelijoita, mnutta ei kaikkia. Tässä mielessä asumistuen pääosxa, omistusasumisen verotuki, on aivan järjetön tuen muoto.

    Tämä on tavallaan totta. Tavallan ei. On hvyin viakea löytää omistusasemisen verotusta, joka olisi smalal riitäävn tuottva ekä johtaisis kohtuuttomuuksiin. Asun kaksiossa Kirkkonumemn heikkilässä ja minula on puisto edessäni. Mikä on sen arvo asumiselleni.

    Voisiko joku huvikseen laskea, mitä maksaisi menetettyinä verotuloina vuokra-asuntojen tuoton tekeminen verotuksesta vapaaksi? Tällöin luonnollisesti hankintalainan korkokulut, vastike jne. eivät olosi verotuksessa vähennyskelpoisia menoeriä. – Hehtaariarvio, ilman lainojen korovähennyksi on 720 Me, joka täytyy paikata esim. varallisuusverolla tai kiinteisöveroilla tai … Korkovähennykset tiputtaisivat summan puoleen.

    On helppoa – eikä perusteetonta sanoa- että se olisi tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille, mutta niin on myös nykyinen asumistukijärjestelmä.

    En väitä, että omistaminen erityisesti jalostaisi ihmistä. Mutta tiettyä perspektiivä se antaa. Olen huomannut, että kiinteistönhoidossa 25 vuotta on pelkkä kvartaali.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. Juha Ossi kirjoitti 14.9.2014 kello 14:27

    Pellon hinnalla on merkitystä myös vakuusarvona. Nykyään investoinnit maatalouteen ovat suuruusluokaltaan sellaisia, että monet joutuvat ostamaan valtion takauksen lainoilleen (jos onnistuvat täyttämään kriteerit). Ja täällä Pohjanmaalla 10000 euroa hehtaarilta ei useinkaan riitä, kun maatalouden rakennemuutos tuntuu keskittyvän läntiseen ja eteläiseen Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Mika kirjoitti 14.9.2014 kello 16:04

    Syltty:
    “Entä se 70 %? Suomessa viljelijät joutuvat ostamaan peltonsa kolme kertaa vuosisadassa sisariltaan.”

    Pitää paikkansa, mutta kai ne viljelijätkin perivät jonkun osuuden pelloistaan? Jos perijöitä on kaksi, tarvitsee ostaa vain puolet ja siitä omasta puolikkaasta ei tarvitse paljoa perintöveroja maksella. Luultavasti joku viljelijöistä saattaa olla myös talon ainoa lapsi. Lisäksi vanhemmat saattavat testamentata pellot jatkajalle.

    Eli vedät pikkuisen mutkia suoriksi tuossa perintöasiassa koska itse ainakin näin mutulla veikkaisin, että aika suuuri osa pelloista päätyy suoraan jatkajalle koska perhekoko on nykyisin pieni ja testamentitkin olemassa.

    Noh, muuten olen täysin samaan mieltä siitä että maataloustuki on täysin järjetöntä.

    Peltomaata taidetaan harvemmin periä, esim isälläni maanviljely olisi alkanut vasta about 65 vuotiaana jos olisi perintöä pitänyt odotella.

    Sitä varten on nuo sukupolvenvaihdoskuviot, joissa tuntuu olevan ideana tosiaan se että jatkaja saa maapläntin, vanhan traktorin, kaupunkilaisten vihat niskoilleen ja isohkot velat.

    Itse ostin oman perintöosuuteni metsämaasta omilla säästöilläni, joskus luulin että se perintöraha menisi jotenkin toisinpäin mutta verotus, holhous ja kateus teettää kaikenlaista lisätyötä – lähinnä lakimiehille..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Kalle kirjoitti 14.9.2014 kello 16:45

    Olet oikeilla jäljillä. Perintöveron unohdit vielä tuosta laskelmasta. 😉

    Tuki on Suomessa melko uusi asia ja räjähti käsiin vasta EU:iin liittymisen jälkeen. EU tukee pinta-alaa, mikä luo epäterveen tilanteen. Käytännössä koko viljelijän työtulo tulee tällä hetkellä tuista, viljelijän osaamisella ei menesty. Ainain viljatiloilla tilanne on tämä.

    Tukia on perusteltu omavaraisuudella. Suomellakin on neljäkymmentäluvulta huonoja kokemuksia, kun leipävilja oli loppumassa. Siinätilanteessa joku muu sanelee ulkopolitiikan.

    Sveitsin tulkijärjestelmä ei ole perustunut pinta-aloihin, vaan kykyyn tuottaa. Tuetaan tiloille varastoituja tuotantopanoksia niin, että tarvittaessa Sveitsi on omavarainen. Kun siinä ohessa tuotetaan jotain, se menee markkinahintaan.

    Sveitsin mallissa on paljon hyvää. Omavaraisuus tärkeimpien maataloustuotteiden osalta on itseisarvo, mutta tuet eivät sitä ole. Jos samassa tuotetaan jonkin verran hyvälaatuista elintarviketta maksukykyisille asiakkaille, se on plussaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  13. Kalle kirjoitti 14.9.2014 kello 16:48

    Syltty:
    …siitä omasta puolikkaasta ei tarvitse paljoa perintöveroja maksella…

    Perintövero on kateellisten typerysten keksintö, jolla on vain negatiivisia vaikutuksia talouteen. Elät epärealisisessa haavemaailmassa, kun väität ettei perintövero vaikuta yritystoimintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. K-Veikko kirjoitti 14.9.2014 kello 16:51

    > Lyhyessä ajassa koko maataloustuen korotus on
    > valunut pellon vuokriin.

    Täsmälleen tämä sama ilmiö näkyy valtion tukemissa asuntojen vuokrissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Rähjäisimmänkin yksiön vuokran lähtöhinta määräytyy sen mukaan paljonko siihen saadaan asumistukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  15. anonyymi kirjoitti 14.9.2014 kello 19:25

    Johannes Hirvaskoski: Kaikki mitä kirjoitat pätee mutatis mutandis asumistukeen. Tai sitten ei kumpaankaan.

    Ja niitä vuokra-asuntoja piti sitten saada lisää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. B.J kirjoitti 14.9.2014 kello 21:18

    Kuinka kauan pitää olla politiikassa, että on saanut päähänsä ajatuksen, jossa omistusasumista tuetaan?

    Ajatuksen lähtökohdan tulee olla sillä tavalla kiero, että ihmisen omaisuus ja elämä on lähtökohtaisesti poliitikon omaisuutta eikä kansalaisen tai yksilön.

    Kun tätä omaisuutta rokotetaan ja ryöstetään vähemmän suhteessa muuhun saadaan politikon mielessä luotua mielikuva, jossa anteliaasti annettaisiin kansalaiselle jotain hyvää. Vielä sairaammaksi poliitikon ajatusmaailma on mennyt silloin, kun hän näkee tämän ryöstön vähyyden epäoikeudenmukaisena ja haluaa korjata tilanteen ryöstämällä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.9.2014 kello 22:05

    Verovähennysoikeus tulonhankkimiskuluna tulosta, jota ei veroteta, on kyllä ihan selvä tuki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. TimoT kirjoitti 14.9.2014 kello 21:26

    Kyllähän ne kaikki tuet tahtovat päätyä aivan muualle kuin alunperin on tarkoitettu. Se takia niistä olisi syytä päästä eroon. Mutta kaikista tuista samanaikaisesti vähitellen, ei vain yhdestä tukimuodosta. Näin yhteiskunnan rakenteet voivat sopeutua uuteen tilanteeseen. Ulkomaiden tuotannon kanssa kilpailevilla aloilla pitää tukien laskun tapahtua maailmanlaajuisesti.

    Tuossa joissakin komanteissa puhutaan maan perimisestä. Nykyisellä ihmisten keski-iällä kyllä perijätkin olisivat eläke-iässä, jos maatilat vaihtaisivat omistajaa vain perimällä. Periminen on äärimmäinen poikkeustapaus. Kyllä käytännössä kaikki omistajanvaihdokset tapahtuvat kaupoilla silloin kun vanha polvi jää eläkkeelle. Eli jatkaja maksaa sen mitä pystyy vanhemmilleen. Nämä rahat sitten jaetaan sisarusten kanssa vanhempien kuoltua, jos niitä enää silloin on jäljellä. Toki vanhemmat voivat jakaa ennakkoperintöä myös eläessään.

    Maanhintatilaston hinnat ovat yleensä kaikki lisämaakauppoja. Tällöin pystytään maksamaan huomattavasi enemmän kuin uusi yrittäjä yritystä perustaessaan voi maksaa. Eli läheskään noin suuria pääomamääriä ei valu maatalouden ulkopuolelle sukupolvenvaihdoksissa. Suurin vuoto taitaa nykyään olla henkistä pääomaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  19. Mikko Nummelin kirjoitti 14.9.2014 kello 21:29

    Minun mielestäni ei ole mitenkään hämmästyttävää, että sadan hehtaarin hinta eli neliökilometrin hinta olisi yli miljoona euroa, koska Varsinais-Suomessa, samoin kuin Uudellamaalla hintaan menee myös odotuksia siitä, että osa maa-alasta voisi tulevaisuudessa olla omakotitalotontteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. Shakeem kirjoitti 14.9.2014 kello 21:30

    Viimeisessä kappaleessa mainittu megatrendi on toisaalta tuonut maailmanlaajuisen ilmiön, jossa mitä moninaisimmat tahot kaappaavat/ostavat ja muulla tavoin haltuunsa ottavat valtavia maa-alueita halpaan hintaan.

    Hehtaarituki saattaakin hillitä kyseenalaisten investoijien halua investoida suomalaiseen peltomaahan siihen liittyvine vesivarantoineen ja vedenkäyttöoikeuksineen, mikä on ihan hyvä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Simo kirjoitti 14.9.2014 kello 22:14

    Osmo Soininvaara:
    Maanviljelijöiden nettikeskusteluista.

    Oikeasti taitaa pellon vuokra olla puolet tuosta. En minä ainakaan pellosta tuollaista vuokraa saa. Tukioikeuksen myynti on eri juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Kalle kirjoitti 14.9.2014 kello 22:31

    Johannes Hirvaskoski:
    Kaikki mitä kirjoitat pätee mutatis mutandis asumistukeen. Tai sitten ei kumpaankaan.

    Kaikkihan tuon tietävät, ettei asumistuki ole ihan täysjärkistä puuhastelua, ei vuokra- eikä omistusasumisen tukeminen. 😀 😀 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. B.J kirjoitti 14.9.2014 kello 23:28

    Osmo Soininvaara:
    Verovähennysoikeus tulonhankkimiskuluna tulosta, jota ei veroteta, on kyllä ihan selvä tuki.

    Siihen tarvitaan politikko, että näkee sen rahavirran, jonka tavallinen kansalainen saa asuntolainaa maksaessaan. Ja vielä toteaa, että tämä on tukea. Ja pitää sitä epäoikeudenmukaisena.

    Politikot ovat vieraantuneet todella kauas elämästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  24. Viherinssi kirjoitti 14.9.2014 kello 23:58

    Mikko Nummelin:
    Minun mielestäni ei ole mitenkään hämmästyttävää, että sadan hehtaarin hinta eli neliökilometrin hinta olisi yli miljoona euroa, koska Varsinais-Suomessa, samoin kuin Uudellamaalla hintaan menee myös odotuksia siitä, että osa maa-alasta voisi tulevaisuudessa olla omakotitalotontteja.

    Jos hehtaarin saa kymppitonnilla, ja siitä saa 600 €/vuosi vuokraa, sijoitus on sellaisenaan erittäin kannattava ja hyvä. Maan reaaliarvo säilyy, joten vuokra on reaalituottoa. Kuuden prosentin suhteellisen riskitön reaalituotto kuulostaa vähän liian hyvältä ollakseen totta…

    Voisiko olla niin, että tuo 500+ €/ha koskisi sellaisia peltoja, joille omistaja sitoutuu tekemään jotain kunnostustöitä (salaojien kunnossapito, pusikoiden raivaus, kalkitus, jotain muuta)? Muutenhan kenenkään ei kannattaisi vuokraviljellä, jos ostohinnan ja vuokrahinnan suhde on tuollainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Viherinssi kirjoitti 15.9.2014 kello 0:01

    Harri Huru: Siinä kirjoituksessa kannattaa huomioida uudistuotannon kalleus, joka on ainakin suoraan asumisen tuista riippumatonta. Siis asumistukien poistaminen laskisi vuokria ja käytettyjen asuntojen hintoja muttei uudistuotannon kustannuksia, jotka tänä päivänä ovat sillä tasolla, että vapaarahoitteinen kuluttajalle markkinoitava uudistuotanto on käytännössä pysähtynyt.

    Kasvukeskuksissa uusien asuntojen kovat hinnat eivät johdu kovista tuotantohinnoista, vaan kovasta maan hinnasta. Jos uudisrakentaminen maksaa 4000 €/km2, se on jo kovin kallista (vaikeat rakennusolot tai melkoista luksusta).

    Asumistuilla on oma merkityksensä tähän, joskin kalliimmassa segmentissä merkitys on vähäinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  26. Forgiven kirjoitti 15.9.2014 kello 0:27

    Tukien siirtymisesta vuokriin ja pellon hintaan olet pitkälti oikeassa, uskoisin. Muutamaa kohtaa tekstissä näen tarpeelliseksi oikaista:

    “Sille, joka on saanut tilan kokonaan perintönä, maataloustuki pitää yllä korkeaa elintasoa, mutta tulot ovat pääosin pääomatuloa ja pääomatulona niitä myös verotetaan.”

    Tuloista hyvin pieni osa on pääomatuloa, niin kauan kuin tila on suoraan viljelijän nimissä hän voi ottaa korkeintaan 20% viljelyn tuotosta pääomatulona, loput ovat ansiotuloa. Muutamia osakeyhtiö (ym.) muotoisia tiloja tämä ei toki koske, mutta ne ovat suomessa selvä vähemmistö.

    “Hyvä arvaus viljan hinnan kehityksestä on nouseva. Maapallon väkiluku kasvaa, Aasiassa aletaan syödä lihaa ja ostovoimaerot Euroopan ja Aasian välillä tasoittuvat. Se on hyvä syy alentaa hehtaaritukia viljan hinnan nousun tahdissa koko Euroopassa.”

    Toivottavasti olet oikeassa, viljan hinta kun on viimeisen vuoden aikana laskenut noin 33%, odottelen innolla tämän arvauksesi toteutumista.

    P.S. otappa vielä selvää paljonko viljelysmaan hinta on keskieuroopassa, tuo 10 000€/ha alkaa tuntua paljon pienemmältä. Joskin kun korkotaso tästä nousee, tuo hintataso luultavasti laskee jos ei muuten niin pakkohuutokauppojen myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. auvo rouvinen kirjoitti 15.9.2014 kello 0:34

    joo kyllä sä tossa suomen osalta oot oikeessa mut me ei ollakkaan suomi vaan eu. jos tavoite on sosialisoida ranskalaisen tilan voitot kuinka se ricardon mukaan tehdään?

    kuvitteellinen esimerkki:
    a pelto tuottaa 5000 kg ha
    b pelto tuottaa 1000 kg ha
    kummankin vaatima työmäärä on sama. a pellon maankorko on 4000 kg, b pellon nolla

    koska 90% pellosta on a, 10% b, yhteiskunta maksaa maankorkoa reilusti. tuetaan b peltoa 4000 kg ha ja a pellon maankorko on nolla hinnan laskiessa.

    elikkä ilman tukea maankorko a pellolle 36 000 kg
    tuettuna yhteiskunnan tuki b pellolle 4000

    yhteiskunta voittaa 32 000 kg, ranskalainen viljelijä häviää saman summan. kapitalismin tehottomuus voidaan siis eliminoida yhteiskunnan tuella. tuota voitaisiin soveltaa teollisuuteenkin niin että tehokkain yritys toimisi ilman voittoa, tehottomat tuella. kuluttaja hinnat laskisi. nerokas keino sisäiseen devalvaatioon, kokeilehan hesaris esittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. Syltty kirjoitti 15.9.2014 kello 7:33

    Kalle: Perintövero on kateellisten typerysten keksintö, jolla on vain negatiivisia vaikutuksia talouteen. Elät epärealisisessa haavemaailmassa, kun väität ettei perintövero vaikuta yritystoimintaan.

    En väitä, kyllä perintövero voidaan lakkauttaa heti sen jälkeen kun varainsiirtovero, yhteisövero ja tuloverot ovat puolitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  29. Syltty kirjoitti 15.9.2014 kello 7:35

    Kalle: Tuki on Suomessa melko uusi asia ja räjähti käsiin vasta EU:iin liittymisen jälkeen.

    Ennen EU:ta tukiasiat taidettiin hoitaa pääasiassa tulleilla. Se vasta kallis tukimuoto olikin. Tietenkin se oli niille, joiden taskusta tuet otettiin, helpommin perusteltavissa kuin nykyiset suorat tuet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  30. eemil kirjoitti 15.9.2014 kello 8:19

    Vihreät ovat itse syyllisiä maan hinnan älyttömään nousuun, syy on tässä:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-uusi-nitraattiasetus-lamauttaa-maataloutta-1.42603

    Kun Suomen maatalous on tuhonnut Itämeren, niin maataloutta pitää verottaa ja kurittaa kaikin keinoin , myös informaatiosodan avulla. (vrt. Venäjän harjoittama informaatiosota)

    Lannalevitysalaa ei tarvittaisi yhtään lisää karjatiloille kunhan vaain sallittaisiin viljatilojen käyttää karjanlantaa lannoittamiseen.

    Tarkoitan olemassa olevien lakien maalaisjärkevöittämistä ja lantabyrokratian poistamista, juuri niin, poistamista.

    Samalla säästyisimme kalliilta Yaran tuontilannoitteiden ostamiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 15.9.2014 kello 9:42

    Pellon vuokrasopimukset pitää ilmoittaa maatalousviranomaisille. En tiedä tilastoidaanko pellonvuokratasoja alueittain, mutta keskiarvoluvut ovat varmasti kaukana esittämästäsi tasosta. Ehkä puolet pois, niin ollaan lähempänä todellisuutta.

    Vaatii perehtyneisyyttä tunnistaa pihvi farmareiden nettikeskusteluiden pohjalaisen lesoilun joukosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  32. Markku af Heurlin kirjoitti 15.9.2014 kello 10:10

    Osmo Soininvaara:
    Maanviljelijöiden nettikeskusteluista.

    Tunnetusti nettipalstoilta löytyvät kaikkein tarkimmat ja huolellisimmin laaditut tiedot ja perustelluimmat mielipiteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  33. Seppo S kirjoitti 15.9.2014 kello 10:13

    Suurin osa maatalouden sukupolvenvaihdoksista tehdään kaupan muodossa. Yksi syy tähän varmaankin on se, että silloin jatkaja jää kätevästi velkaa vanhemmilleen. Niitä velkoja on sitten helppo kuittailla pois vanhempien eläkepäivinä.

    Lopulta vanhemmat kuolevat varattomana ja mitään perintöveroja ei tule valtiolle. Eri juttu on sitten se, miten ne velat vanhemmille vuosien kuluessa maksettiin vai maksettiinko ollenkaan? Yleensä diiliin kuitenkin kuuluu. että vanhemmista huolehditaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  34. Seppo S kirjoitti 15.9.2014 kello 10:47

    Etelä-Savon tilanne on täysin erilainen kuin Varsinais-Suomessa. Nyt ei löydy pellon ostajia, koska pankit eivät anna lainaa. Vuokraajia vielä löytyy, mutta vuokran taso jäänee jonnekin 200 euron tietämille. Pienet ja huonot peltokuviot kannattaa metsittää.

    Vuokraajalle jää tukirahoista pieni osa, mutta yleensä viljelijällä täytyy kuitenkin olla muita tulonlähteitä.

    Lainaa ei myöskään saa maaseudulla sijaitsevan asunnon ostoon. On kaupunkilaisia, jotka haluaisivat hevosharrastuksen vuoksi käydä töissä kaupungissa maalta käsin. Mutta maaseudun rakennusten vakuusarvo on heikko, ellei rakennus sijaitse rannalla.

    Tilanteen seurauksena melkoinen osa maaseudun asunnoista on lahoamassa käyttämättöminä. Ilmiö on sama vaikka asunto olisi vain 30 kilometrin päässä kaupungista.

    Näitä tyhjiä mummonmökkejä olisi maahanmuuttajille vaikka kuinka paljon, jos esimerkiksi kunnat ostaisivat niitä vuokra-asunnoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Daniel Federley kirjoitti 15.9.2014 kello 11:07

    Tämä ongelma korjaa itse itsensä siinä vaiheessa kun velaksi elävälle Suomelle ei enää myönnetä lainaa. Silloin ei ole varaa maataloustukiin, mikä merkinnee käytännössä maatalouden loppumista Suomessa ja 77’000 uutta työtöntä.

    Työtön on Suomelle halvempi kuin maanviljelijä. http://www.talouselama.fi/uutiset/maanviljelija+on+puolet+kalliimpi+kuin+tyoton/a2015133

    Silti ei ole hyvä olla kokonaan tuontiruoan varassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2014 kello 13:01

    Maataloustuki on suurelta osin EU:n maksamaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. TimoT kirjoitti 15.9.2014 kello 11:12

    Luin Soininvaaran tekstin uudelleen. Soininvaara ei näköjään ole perehtynyt maatilatalouden tuloverolakiin. Maatalouden pääomatuloksi näet lasketaan maatalouden nettovarallisuudesta 20 %. Varallisuuteen luetaan koneet, rakennukset ja pelto VEROTUSARVON mukaan. Pellon verotusarvona käytetään sen tuottoarvoa, joka perustuu maatalouden keskimääräiseen tuottoon. Esim. minulla Keski-Suomessa peltohehtaarin arvo on tässä laskelmassa n. 450 euroa/ha eli hyvin kaukana noista Soininvaaran mainitsemista luvuista. Jos siis joku ostaa velaksi hehtaarin maata 10 000 eurolla, niin hänen nettovarallisuutensa LASKEE 9550 eurolla ja pääomatulonsa laskee siitä 20 % eli 1910 eurolla vuodessa.

    Kuntien verotulojen vähyyttä pitää siis selittää jollakin muulla kuin korkealla maan arvolla.
    Nettovarallisuus maatiloilla on yleensä positiivinen vasta silloin, kun viljelijä on saanut velkansa maksettua eli eläkeiän kynnyksellä. Minulla olisi nyt vähän nettovarallisuutta, mutta minun ei kannata vaatia pääomatulosuutta lainkaan, koska kokonaistulo on niin vähäinen, että pääomatulon veroprosentti on suurempi kuin ansitulojen veroprosentti. Ja mieluummin minä roponi annan kotikunnalleni kuin valtion pohjattomaan kassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2014 kello 13:00

    Tarkoitin huomautuksellani maatalousvaltaisten kuntien verotuloilla sitä, että maanviljelijä ottaa huomattavan osan tuloistaan pääomatuloina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Pekka Heliste kirjoitti 15.9.2014 kello 11:51

    Maataloudessakin on käynnissä rakennemuutos. Tilakoon kasvaessa perinteiset perhetilat muuttuvat osakeyhtiöiksi ja yhtiön työt ulkoistetaan työntekijöille ja urakoitisjoille.

    Pohjanmaalla tätä kehitystä on jo näkyvissä, moni tila on jo osakeyhtiö ja nyt peltotöitä ulkoistetaan urakoitsijoille ja eläinten hoitoon palkataan työntekijöitä.

    Kepu vastustaa tätä kehitystä sillä perheviljeljä on uskollinen äänestäjä, mutta yrittäjäviljelijä äänestää kokoomusta.

    Metsäänkin saa ostaa jo monenlaista palvelua, mutta metsiköiden pieni koko estää vielä yrittäjämäisen toiminnan .Mikäli metsäomistajat ymmärtäisivät perustaa yhtiöitä ja kerätä metsä suureksi liiketoimintayksiköksi niin metsän hoito olisi enemmän ammmattimaista ja kapankäyntikin ammattimaista.

    Suomella on valatvat metsävarat, mutta ne ovat heikolla hoidolla ja suhdanneaihtelut vaikuttavt liikaa puun saatavuuteen.uuren yhtiön on myytävä aina puuta, jotta se saa kassavirtaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. punamulta kirjoitti 15.9.2014 kello 14:35

    Seppo S:

    Näitä tyhjiä mummonmökkejä olisi maahanmuuttajille vaikka kuinka paljon, jos esimerkiksi kunnat ostaisivat niitä vuokra-asunnoiksi.

    Ei kannata hävittää näitä, koska ensi vuonna työttömyys räjähtää käsiin Suomessa ja BKT romahtaa.

    Muuttoliike kääntyy takaisin syrjäseuduille, koska työttömät eivät kykene elämään etelässä.

    Sinivihreä dystopia toteutuu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. punamulta kirjoitti 15.9.2014 kello 14:36

    Daniel Federley:
    Tämä ongelma korjaa itse itsensä siinä vaiheessa kun velaksi elävälle Suomelle ei enää myönnetä lainaa. Silloin ei ole varaa maataloustukiin, mikä merkinnee käytännössä maatalouden loppumista Suomessa ja 77’000 uutta työtöntä.

    Työtön on Suomelle halvempi kuin maanviljelijä. http://www.talouselama.fi/uutiset/maanviljelija+on+puolet+kalliimpi+kuin+tyoton/a2015133

    Silti ei ole hyvä olla kokonaan tuontiruoan varassa.

    Ja jos maanviljelijät ja työttömät tekisivät eutanasian, niin se vasta olisikin halpaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. TimoT kirjoitti 15.9.2014 kello 15:40

    Osmo Soininvaara:
    Tarkoitin huomautuksellani maatalousvaltaisten kuntien verotuloilla sitä, että maanviljelijä ottaa huomattavan osan tuloistaan pääomatuloina.

    Yritin selittää, että se ei ole mahdollista tai edes kannattavaa useammassa tapauksessa. Tarkat tiedot maanviljelijöiden pääomatulojen määristä saa maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta. Sieltä näkee, että esim. v. 2012 maanviljelijäpuolisoiden yhteenlaskettu maatalouden pääomatulo oli vuodessa keskimäärin 3 241 euroa. Sillä ei paljon kohennettaisi edes maaseutukuntien taloutta, sillä ei niitä viljelijöitä suurimmissakaan kunnissa ole kuin korkeintaan muutama sata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  43. Simo kirjoitti 15.9.2014 kello 16:27

    Peltohehtaarin vuokrahinnat voi tarkistaa Käytännön maamies lehdestä. Taitaapi lukemat pudota ja havaitaan, että tukiasia ei ole ollenkaan suoraviivainen.

    Etelä-Suomessa viljelijä, joka vuokraa useilta tiloilta yhteensä satoja hehtaareja maksaa vuokraa 200 – 250 EUR/hehtaari. Tuosta jos lähtee, niin osuu tontille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. Sepi kirjoitti 15.9.2014 kello 17:17

    Viherinssi: Kasvukeskuksissa uusien asuntojen kovat hinnat eivät johdu kovista tuotantohinnoista, vaan kovasta maan hinnasta. Jos uudisrakentaminen maksaa 4000 €/km2, se on jo kovin kallista (vaikeat rakennusolot tai melkoista luksusta).

    Asumistuilla on oma merkityksensä tähän, joskin kalliimmassa segmentissä merkitys on vähäinen.

    En kyllä ole samaa mieltä. Kämppien kovat hinnat johtuvat vähäisestä tarjonnasta suhteessa ostajien maksukykyyn.

    Asuntoon sijoitetaan aina kaikki mikä on varaa ja enemmänkin jos pankki vaan antaa. Ja nykykoroilla (omien lainojen viitekorot ovat tänään 0.006% ja 0.082%) aika paljoon on varaa jos on kohtuullinen työpaikka.

    Ihan sama mitä se tonttimaa maksaa, ihan sama mitä rakennuskustannukset ovat. Jos tontti + rakennuskustannus + tuottomarginaalivaatimus on korkeampi kuin ihmisten maksuhalu, rakentaminen hiipuu ja päinvastoin. Hinta on aina “tapissa”.

    Rakennuskustannuksiin vaikuttaa isosti myös se, että miten paljon rajoituksia sille rakentamiselle laitetaan. Suomessa laitetaan aika paljon kun ne tontit ja asuinalueet kaavoitetaan ja rakennutetaan niin isoin köntteinä, jolloin kilpailu pysyy epätäydellisenä, rakennusmääräykset aiheuttavat huimaa tehottomuutta autopaikkojen ja invamitoitusten kautta yms.

    Asumisen tuet nostavat maksukykyä -> se kapitalisoituu hintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Niko kirjoitti 15.9.2014 kello 20:25

    Nice to know.

    Jos peltohehtaarituki olisi 600 EUR/ha, niin Helsingin Kaupungin pitäisi saada tukia n. 233.000 EUR/v. Maatilalla kokoa 389 ha.

    Helsingin Kaupunki on vuoden 2013 tilastossa peltoalalla mitattuna Suomen suurimpien tilallisten joukossa, sijaluvulla 67. Sijalla 68 on Björn Wahlroos. Herlin Antti on vasta sijalla 214.

    Mitä ilmeisimmin tukiviidakossa on monia muuttujia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  46. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 15.9.2014 kello 20:48

    Jos suomessa loppuu viljely, loppuu valtaosin myös ruuanjalostus ja pääosa maatalouskonevalmistuksesta
    Työpaikkojen vähenemä on ainakin tuplaten viljelijöiden määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. kommentti kirjoitti 15.9.2014 kello 21:58

    TimoT: Osmo Soininvaara:
    Tarkoitin huomautuksellani maatalousvaltaisten kuntien verotuloilla sitä, että maanviljelijä ottaa huomattavan osan tuloistaan pääomatuloina.

    Yritin selittää, että se ei ole mahdollista tai edes kannattavaa useammassa tapauksessa. Tarkat tiedot maanviljelijöiden pääomatulojen määristä saa maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta. Sieltä näkee, että esim. v. 2012 maanviljelijäpuolisoiden yhteenlaskettu maatalouden pääomatulo oli vuodessa keskimäärin 3 241 euroa. Sillä ei paljon kohennettaisi edes maaseutukuntien taloutta, sillä ei niitä viljelijöitä suurimmissakaan kunnissa ole kuin korkeintaan muutama sata.

    Tuo pitänee paikkansa. Maanviljelijät ovat pääasiassa sen verran pienituloisia, ettei heidän kannata tulojaan pääomatuloina ulos nostaa. Ennemmin kannattaa hyödyntää yrityksen verovähennysoikeuksia, ostellen esim. tietotekniikka-asiat yrityksen nimiin (kuten muillakin aloilla yrittäjät tuppaavat tekemään), ja vaikka ajella vaikkapa firman piikkiin traktorilla vähän muita matkojakin. Lukuunottamatta jättitilallisia maanviljelijät pääsääntöisesti maksavat tulot pääsääntöisesti ulos palkkana, pois lukien toki esim. metsänmyyntitulot, jotka verotetaan toisella tavalla. Ne taas eivät suoranaisesti vaikuta kuntien verokertymiin.

    Mittavamman luokan maa/metsävero voisi nostaa maatalouskuntien verokertymää. Nykyisinhän metsien myynnistä kertyvä myyntivoittovero ei jää mitenkään erityisesti siihen kuntaan, jossa metsä on, vaan katoaa valtion kirstuun, josta se sitten aikanaan jaetaan jollain jakoperusteella edelleen. Valtionkin voisi niin haluttaessa suurena maan- ja metsänomistajana laittaa kunnille metsäverovelvolliseksi samaan tapaan kuin valtio maksaa kiinteistöveroa Senaatti-kiinteistöjen omistamista kiinteistöistäkin kunnille. Esimerkiksi kansallispuistoista kertyisi näin mukavia potteja lähialueille samaan tapaan kuin vaikkapa yliopistokiinteistöistä kertyy nykyisin miljoonaverotulot eräille yliopistopaikkakunnille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. Liian vanha kirjoitti 15.9.2014 kello 22:04

    punamulta: Ei kannata hävittää näitä, koska ensi vuonna työttömyys räjähtää käsiin Suomessa ja BKT romahtaa.

    Muuttoliike kääntyy takaisin syrjäseuduille, koska työttömät eivät kykene elämään etelässä.

    Sinivihreä dystopia toteutuu!

    Kyllä Suomessa käy kuten 50- 60-70-luvuilla, kansa äänestää jaloillaan .

    Suomesta on II Maailmansodan jälkeen lähtenyt jo liki miljoona elintasopakolaisiksi.

    Saksan suuret ikäluokat valmistautuvat nyt eläkkeelle lähtöön ja suomalainen on oivallista työvoimaa saksalaiseen kulttuuriin.Koulutteua, ahkeraa ja sopii muutenkin hyvin saksaliseen kulttuuriympäristöön

    Naiset lähtevät ensin ja miehet seuraavat perässä.

    Suomesta tulee tyhjä aivan kuten Baltiasta 50-vuodessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Liian vanha kirjoitti 15.9.2014 kello 22:19

    Suomessa on n 50000 tilaa jäljellä ja tavoite on n 30000. Se merkitsee tilakoon merkittävää kasvua ja toiminnan muutosta yrittäjämäiseksi .

    Ruotsissa vastaava tehtiin jo 1800-luvulla.Torpparilaitos purettiin Ruotsissa 1850 lähtien ja 1900-luvulle tultaessa se oli kadonnut.

    Ruotsi ei lähtenyt tekemään pientiloja vaan suurtiloja ja torpparit siirtyivät kaupunkeihin teollisuuen työvoimaksi tai maatalouteen työntekijöiksi.Työvoiman järjestäytyminen kohensi nopeasti työntekijöiden elintason torppariutta korkeammaksi, joten kapinoita ei syntynyt.

    Suomi on tehnyt rakennemuutosta aina pakon edessä ja väkivalloin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  50. Viherinssi kirjoitti 15.9.2014 kello 23:20

    Sepi: Ihan sama mitä se tonttimaa maksaa, ihan sama mitä rakennuskustannukset ovat. Jos tontti + rakennuskustannus + tuottomarginaalivaatimus on korkeampi kuin ihmisten maksuhalu, rakentaminen hiipuu ja päinvastoin. Hinta on aina “tapissa”.

    No mutta sittenhän olemme samaa mieltä!

    Minun pointtini oli se, että rakennuskustannuksilla on kovin vähän tekemistä asuntojen hinnan kanssa halutummilla alueilla. Ne vaikuttavat vain tonttien hintaan (kalliit rakennuskustannukset laskevat tonttien hintaa).

    Samoin asumistuella (yleisellä tai opiskelija-), sitä ei kuitenkaan saa haluttuihin kämppiin olennaisia määriä. (Teoriassa se voisi toimia vuokran kautta, mutta tuskin toimii sitäkään kautta, jos kämpän hinta on esimerkiksi 6000 €/m2.)

    Omistusasumisen korkotuella on sitten jo enemmän tekemistä asian kanssa. Siitä pitäisi päästä eroon, mutta samalla pitäisi kammata koko asumisen verotus uusiksi, koska siihen liittyy olennaisena kysymyksenä vaihtoehtosijoituksen pääomatulojen verotus. Samassa syssyssä pitäisi nostaa kiinteistöveroa roimasti, koska sillä saisi asuntojen hintoja ja niihen liittyviä riskejä alas (plus leikattua maan arvonnousu yhteiskunnalle).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  51. punamulta kirjoitti 15.9.2014 kello 23:43

    Kielletään ulkomaalaisen työvoiman käyttö ja Suomessa on lähes täystyöllisyys.

    Kielletään ulkomaalaisen halparuuan tuonti Suomeen ja maatalouskin kannattaa jälleen Suomessa.

    Elämä on valintoja ja silleen. Voimme valita, että olemmeko pikkuruisen globaalia taloutta pyörittävän eliitin orjia vaiko itsenäinen ja omavarainen valtio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  52. TimoT kirjoitti 16.9.2014 kello 12:51

    Tuolta maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta selviää myös maksetut vuokrat ja vuokrapellon alatkin. Näin saadaan esim. keskimääräiseksi hehtaarivuokraksi v. 2012 227,59 euroa. Ei maatalousasioista tarvitse mutu-, eikä myöskään keskustelupalstatuntumalla kirjoittaa. Tilastoja löytyy hyvin monenlaisista asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  53. T. kirjoitti 16.9.2014 kello 18:00

    Ruotsi ei lähtenyt tekemään pientiloja vaan suurtiloja ja torpparit siirtyivät kaupunkeihin teollisuuen työvoimaksi tai maatalouteen työntekijöiksi.
    Suomi on tehnyt rakennemuutosta aina pakon edessä ja väkivalloin

    Suomi teki pientiloja aikalailla pakon edessä kun maatilat pilkottiin evakkojen asuttamiseksi.

    Tilat joutuivat luovuttamaan maansa käytännössä ilmaiseksi (sai obligaatioita jotka muutaman vuoden kuluttua lunastusajan koittaessa olivat arvottomia), mutta jos halusi ostaa lunastettuja maita takaisin, se pitää tehdä oikealla rahalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  54. Daniel Federley kirjoitti 16.9.2014 kello 22:21

    punamulta:
    Kielletään ulkomaalaisen työvoiman käyttö ja Suomessa on lähes täystyöllisyys.

    Kielletään ulkomaalaisen halparuuan tuonti Suomeen ja maatalouskin kannattaa jälleen Suomessa.

    Elämä on valintoja ja silleen. Voimme valita, että olemmeko pikkuruisen globaalia taloutta pyörittävän eliitin orjia vaiko itsenäinen ja omavarainen valtio.

    En tiedä, oletko tämän tai sen eutanasiaväitteesi kanssa tosissasi vai yritätkö olla sarkastinen.

    Niin kuitenkin oli, että suomalainen hyvinvointi, se joka rakennettiin 1950-80-luvuilla ja jota nyt yritetään velkarahalla pitää pystyssä, perustui suunnilleen tuohon. Työvoima ei liikkunut, ulkomaiselle tuontitavaralle määrättiin korkeat tullit, vienti veti Neuvostoliittoon eikä kehitysmaista ollut meille kilpailijaksi. Ja jos siihen eutanasiaan palataan, niin elinajanodote oli noina vuosikymmeninä nykyistä pienempi – eläkkeestä ei ehditty niin kovin kauan nauttia, kun Luoja jo korjasi. Täällä meni hyvin. Liian hyvin. Niin hyvin, että suomalainen työ saatettiin hinnoitella tavalla, joka on tehnyt siitä nyt liian kallista.

    Nyt, kun ei ole enää noita peruspilareita jäljellä, vaan teollisuus on siirtynyt kehitysmaihin, Neuvostoliittoa ei ole, ulkomailta virtaa halpaa tavaraa ja työvoimaa, ei Suomessa ole töitä tarjolla riittävän monelle. Ne, jotka vielä käyvät töissä, joutuvat kustantamaan muidenkin elämän. Samalla eliniän odotteen pidentyessä ne työssäkäyvätkään eivät elämänsä aikana ehdi tuottamaan riittävästi verotuloja edes omien kustannustensa kattamiseen. Yhtälö on mahdoton.

    Niin sanottu hyvinvointivaltio pitäisi purkaa, koska sen ylläpitoon ei ole varaa. Mutta kuka sen purkamisen aloittaisi ja miten? Poliittinen itsemurhahan sellainen olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. punamulta kirjoitti 17.9.2014 kello 8:42

    Daniel Federley:
    Nyt, kun ei ole enää noita peruspilareita jäljellä, vaan teollisuus on siirtynyt kehitysmaihin, Neuvostoliittoa ei ole, ulkomailta virtaa halpaa tavaraa ja työvoimaa, ei Suomessa ole töitä tarjolla riittävän monelle. Ne, jotka vielä käyvät töissä, joutuvat kustantamaan muidenkin elämän. Samalla eliniän odotteen pidentyessä ne työssäkäyvätkään eivät elämänsä aikana ehdi tuottamaan riittävästi verotuloja edes omien kustannustensa kattamiseen. Yhtälö on mahdoton.

    Niin sanottu hyvinvointivaltio pitäisi purkaa, koska sen ylläpitoon ei ole varaa. Mutta kuka sen purkamisen aloittaisi ja miten? Poliittinen itsemurhahan sellainen olisi.

    Hahahah. Hyvin on uponnut EK:n politiikka.

    Viimeiset viisi vuotta on leikattu kaikialta yhteiskunnassamme ja seuraavaksi tapetaan julkinen terveydenhuolto.

    Katainen lässytti palveluiden säilyttämisestä ja samalla toisella kädellä tappoi palvelut.

    Suomalainen työ ei ole liian kallista, vaan suomalaiset omistajat liian ahneita.

    Muistutan kaltaisiasi, että Suomessa on vain 7000 poliisia. Puolustuvoimat eivät lähde Suomessa massoja hallitsemaan. Käytännössä Suomessa ei ole mitään mahdollisuutta hallita massoja.

    Hyvinvointivaltion purkaminen johtaa verenvuodatukseen ja muistutan lisäksi, että Suomi on täynnä metsästysaseita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Janne H kirjoitti 17.9.2014 kello 12:22

    Osmo Soininvaara:
    Maataloustuki on suurelta osin EU:n maksamaa.

    Vuonna 2013 EU:n osuus tuista oli 766 miljoonaa euroa kansallinen osuus 564 miljoonaa euroa. Onhan EU:n osuus tietysti suuri, muttei kenties niin suuri kuin monet kuvittelevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  57. Janne H kirjoitti 17.9.2014 kello 12:50

    eemil: Lannalevitysalaa ei tarvittaisi yhtään lisää karjatiloille kunhan vaain sallittaisiin viljatilojen käyttää karjanlantaa lannoittamiseen.

    Tarkoitan olemassa olevien lakien maalaisjärkevöittämistä ja lantabyrokratian poistamista, juuri niin, poistamista.

    Samalla säästyisimme kalliilta Yaran tuontilannoitteiden ostamiselta.

    sillä että viljatilat eivät käytä lantaa on hyvin vähän sen kanssa tekemistä että direktiivi asettaa maksimirajan hehtaarikohtaiselle levitykselle. itse asiassa tiukempi raja lisäisi viljatilojen lannan käyttöä, jos kotieläintilat näitä rajoituksia vain noudattaisivat. jos kotieläintilallisella olisi täysin vapaat kädet sen kannattaisi levittää lantansa omille ja vieläpä enemmän lähellä sijaitseville lohkoille kuin kauemmille. lannan kauppaaminen viljatilalliselle kannattaisi vain jos ravinteista ei olisi enää lisäarvoa oman tilan tuotannossa tai jos viljanviljelijät maksaisivat enemmän lannasta kuin mitä ostolannoite karjatilalliselle kustantaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. Daniel Federley kirjoitti 17.9.2014 kello 17:26

    punamulta: Muistutan kaltaisiasi, että Suomessa on vain 7000 poliisia. Puolustuvoimat eivät lähde Suomessa massoja hallitsemaan. Käytännössä Suomessa ei ole mitään mahdollisuutta hallita massoja.

    Hyvinvointivaltion purkaminen johtaa verenvuodatukseen ja muistutan lisäksi, että Suomi on täynnä metsästysaseita.

    Se tässä vähän pelottaakin, että jos mitään ei tehdä nyt, kun vielä voisi, niin mitä tapahtuu sitten, kun asiat alkavat tapahtua itsekseen eikä niille enää voi mitään.

    Suomi saa vielä helposti lainaa, ja paljon. Ei saa enää 20 vuoden päästä. Siihen pitäisi varautua jo nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus