Kruununhakalaiset herätys!

30.10.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Helsinki harkitsee luopuvansa suunnitelmasta rakentaa silta Kruununhaasta Kruunuvuorenrannan uudelle asuinalueelle.

Tällainen otsikko löytyi päivän nettihesarista. Aika moni oli tulkinnut tämän niin, että Kruunuvuoren ratikasta harkitaan luopumista. Minun piti arvostella Hesaria uutisankasta, mutta luettuani uutisen on myönnettävä, että se on ymmärrettävissä myös oikein. Suurin osa kommentoijista oli ymmärtänyt tämän myös koko yhteydestä luopumiseksi.

Oikeasti harkitaan, ettei ratikka kulkisi Liisankatua pitkin, vaan menisikin Hakaniemen torin kautta, koska sinne on tulossa myös Pisaran asema. Suurena syynä tähän on julkisuudessa esiintynyt kruununhakalaisten vastustus. Liisankadun parkkipaikkoja pidetään tärkeämpinä kuin ratikkayhteyttä.

Nyt olisi Liisankadulle hyviä joukkoliikenneyhteyksiä haluavien kruununhakalaisten syytä valpastua. Jos Kruununhaasta päättäjille tulee vain viestiä, että ei ratikka tänne, ratikkaa ei myöskään tule. Joukkoliikenneyhteyksiä ja erityisesti ratikkayhteyksiä jaetaan kuin kalliita karamelleja. Sille ei anneta, joka ei halua.

Kommentit

152 Vastausta artikkeliin “Kruununhakalaiset herätys!”

  1. Krtek kirjoitti 30.10.2012 kello 22:27

    Nyt olisi tarvetta nuorisolle näissä kaupunginosayhdistyksissä autoilevien jäärien vastapainoksi. Kallio-liikkeestä Krunikka- ja Ullanlinna-liikkeisiin? Ei niin että Töölöläinen-lehteä lukiessa ei verenpaine nousisi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. tpyyluoma kirjoitti 30.10.2012 kello 23:02

    Sinänsä Laajasalon ratikoissa Hakaniemen kautta on puolensakin, tosin tätä nyt ei kuitenkaan ole vielä päätetty vaan vuoden lopussa.

    Kohteliaasta sanottuna koomista tässä on Kruununhaka-seuran positiot:

    Siis vaikka unohdettaisiin koko Laajasalon liikenne, niin on kyllä nyt tavalla tai toisella esim. Kalasatamista tulee uusia ratikkalinjoja. Tai jos halutaan leikkiä että bussirallia halutaan kasvatta, niin sitten busseja lisää. Käytännössä tää tarkoitta että Pitkäsilta pitäisi pistää autoilta kiinni. Tämä ei Kruununhaka-seuralla käy, ainakin vastustivat silloin kun tuota kokeiltiin, perustanee lisää autoilua Kruununhaan läpi.

    Kiskot Liisankadulla tarkoittaisi käytännössä vähintään läpiajon estämistä, toki parkkipaikkojakin häviäisi. Tämä ei Kruununhaka-seuralla käy, koska se vaikeuttaa autoilua Kruununhaassa.

    Tietenkin autoliikenne voitaisiin ohjata Siltavuorenrannan kautta. Mikä ei käy Kruununhaka-seuralla, koska rannan rauha järkkyy. Jos leikitään että Helsingistä löytyy öljylähde, niin kai sitä voisi tehdä Keskustatunnelin. Mikä ei koska Siltavuorenrannan rauha järkkyy.

    En tiedä, mutta jotenkin aavistan että myöskään kiskot Pohjoisrantaa pitkin eivät käy. Samoin minkäänlainen maanalainen ratkaisu tuskin myöskään koska perustukset räjähtäää, tai jotain.

    Toistetaan taas tää: Tunnen muutaman krunikkalaisen, ja he eivät vaikuta minusta siltä että he vastustavat kaikkea mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Daniel Federley kirjoitti 30.10.2012 kello 23:19

    On myös niin, että jos ratikkasilta pakotetaan Hakaniemeen, ratikkaa ei ole enää kovin järkevää tehdä. Siinä mielessä tuon ankan voi siis ymmärtää väärin, mutta silti päätyä oikeaan lopputulokseen.

    Pitkäsilta on sumppu jo nyt, Siltasaarenkatu todellinen ratikkaliikenteen pullonkaula. Ylipäätään tällaiset valtimot, joiden kautta lähes koko liikenne kulkee, tarvitsisivat ohitusleikkauksia malliin Liisankatu-Kalasatama. Toinen vastaava piste on Kaivokadun-Simonkadun risteys, joka tarvitsisi kipeästi Fredan puuttuvaa rataa rinnakkaiseksi yhteydeksi. Taannoin yksi nosturiauto halvaannutti koko kaupungin ratikkaliikenteen. Niin ei saa olla, vaan keskeisille väylille on oltava vaihtoehtoinen yhteys.

    Toisaalta myös matka-aika sellaisella ratikalla, joka mutkittelee Hakaniemen ja hitaan Siltasaaren kautta, ei enää ole sillä tavoin kilpailukykyinen, että sitä välttämättä kannattaa toteuttaa.

    Uutisen ajoitus kaksi päivää vaalien jälkeen on aika mielenkiintoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.10.2012 kello 23:42

    En tiedä uutisen ajoituksesta, mutta minulla liikennesuunnittelupäällikkö kertoi tästä vaihtoehdosta ja pari viikkoa sitten, kun kysyin, onko kokoomuksen ajatus laittaa ratikkasillan sijasta autosilta Kruunuvuorenrannasta Sompasaareen edes mahdollinen toteuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Erotuomari kirjoitti 30.10.2012 kello 23:31

    Sen vielä ymmärtää, että vastustetaan jotakin neulanvaihtopistettä tai pakolaiskeskusta, joka saattaa aiheuttaa häiriöitä ja kiinteistöjen arvonalennnusta. Mutta en näe miten ei ymmärretä, että ehdotettu raitiovaunuyhteys nostaa kiinteistöjen arvoa. En asu Krunikassa mutta minusta olisi huippujuttu, jos saisin yhden raitiovaunulinjan lisää menemään tuosta naapurista entisen lisäksi. Käsittämätöntä nimbyilyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Daniel Federley kirjoitti 30.10.2012 kello 23:54

    Hyvä ratikkayhteys Kruunuvuorenrantaan tuottaa kaupungille myös kunnallisverotuloja 9 miljoonaa euroa joka vuosi. Siis joka vuosi. Jos ei tehdä hyvää ratikkaa, niin lätkäistäänkö Kruununhaalle ylimääräinen lisävero, että saadaan kaupungin kassa täsmäämään? Ei se ole kuin 1320 euroa per nuppi. Halpa hinta Liisankadun rauhasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Eläkevaari kirjoitti 31.10.2012 kello 0:26

    Näyttää asuvan Kruununhaassa vaikutusvaltaista väkeä kun ovat saamassa kaupunkisuunnitteluviraston siirtämään sillan kaupunginpuoleisen pään Hakaniemeen sillä perusteella, että lisääntyvä raitiovaunuliikenne vähentäisi Liisankadun pöysäköintipaikkoja.

    Nyt olisi Helsingin Vihreillä ja erityisesti Soininvaaralla, jolle tämänpäiväisessä Hesarissa soviteltiin kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan manttelia, syytä ryhdistäytyä ja estää tällainen pienen vähemmistön ajama, yleisen edun vastainen muutoshanke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.10.2012 kello 9:39

    Yhteys Pisara-rataan on merkittävä peruste Hakaniemi-vaihtoehtoon. Pitäisi arvioida sen painoarvo suhteessa siihen, että reitti keskustaan olisi pidempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 31.10.2012 kello 0:27

    Linjastot ja muut elää, mut mun paras arvaus on että tämä menisi jotenkin näin:
    – 7 tai joku muu linja …Pasila – Kalasatama – Liisankatu – Kamppi – Runeberginkatu…
    – 11 Yliskylä – Liisankatu – Kamppi – Jätkäsaari
    – 10a tai jotain Kruunuvuorenranta – Liisankatu – Aleksi…
    – Varmaan 1 tai jotain Hakaniemeen päin edelleen.
    – Liisankadun alussa Kaisaniemen metroaseman sisäänkäynti laiturin pohjoispäähään, en näe mitään järkeä olla tekemättä tolla määrällä ratikkoja ihan jo vaihtoyhteydeksi.

    Ja Liisankatu olisi vähän niin kuin Aleksi liikenteellisesti. Siinä varmaan häviää parkkipaikkoja, voittopuolella sitten ehkä myös vähän leveämmät jalkakäytävät, riippuu miten tehdään ja halutaan.

    Nää on näitä valintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mikko H kirjoitti 31.10.2012 kello 0:39

    En tiedä uutisen ajoituksesta, mutta minulla liikennesuunnittelupäällikkö kertoi tästä vaihtoehdosta ja pari viikkoa sitten, kun kysyin, onko kokoomuksen ajatus laittaa ratikkasillan sijasta autosilta Kruunuvuorenrannasta Sompasaareen edes mahdollinen toteuttaa.

    No niin, tämä taitaakin selittää aika paljon. Halutaan siis silta henkilöautoille. Eivätpä lisäautot tosin taida mahtua Hakaniemenrantaan juuri sen paremmin kuin Krunikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.10.2012 kello 9:44

    Kokoomuksen ajatus oli, että autot ajettaisiin Sompasaareen, josta ne sitten menisivät katuverkossajonnekin. Ajatus on totuettamiskelvoton. Koko alue pitäisi kaavoittaa uudestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 1:34

    Osmo Soininvaara:
    — kun kysyin, onko kokoomuksen ajatus laittaa ratikkasillan sijasta autosilta Kruunuvuorenrannasta Sompasaareen edes mahdollinen toteuttaa.

    Mitä Lehmuskoski siihen siis vastasi? Toivottavasti jotain tyyliin “ei hitossa”.

    Toisaalta itse voisin poliittiseen lehmänkauppaan tuollaisesta jopa suostuakin, jos sillä saadaan kokoomus hyväksymään ruuhkamaksut. Se sillan tuoma autoliikennehän voidaan mahduttaa keskustan katuverkkoon vain sillä, että muilta suunnilta otetaan liikennettä pois. Ja siihen ainoa järkevä keino on ruuhkamaksut. Ei-järkevähän on pidentää punaista valovaihetta vielä vähän lisää sisääntuloväylien päässä. Se on se neuvostoliittolaisen lihakaupan metodi.

    Ymmärtäisiköhän kommkoomus, jos vertaisi asioita vaikka kuvien avulla. Tässähän hyvin demonstroidaan, että samasta asiasta on kyse:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c0/Kolejka.jpeg

    http://static.iltalehti.fi/uutiset/hkiruuhka2104MZ_uu.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 1:38

    Daniel Federley:
    On myös niin, että jos ratikkasilta pakotetaan Hakaniemeen, ratikkaa ei ole enää kovin järkevää tehdä.

    Miten niin? Miten tämä muka näyttäisi jotenkin huonolta reittivaihtoehdolta? Ainoa ongelma on tuo Pitkänsillan pullonkaula.

    http://goo.gl/maps/vTb3M

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. migul kirjoitti 31.10.2012 kello 3:45

    En usko ratikkasillan toteutumiseen, kulkisi se mitä reittiä tahansa. Jos pöydällä on lisäksi motarisilta , niin miten tämä sopii yhteen siltakilpailun tuloksiin? Mihin kaupunkimotariin tämä kokoomuksen motarisilta liitettäisiin? Teollisuuskatu? Liikennesumppuja tuolla on nyt jo. Tosin Sörnäisten rantatie , hakaniemensilta , Hakaniemenranta ja Siltavuorenranta yms ovat nykyisin nuhjuisessa kunnossa ja vajaakäytössä. Jotain siellä tapahtuu muutenkin ja olisi jo aika saada nämä alueet arvoiseensa kuntoon. Ratikat voisivat ehkä kulkea tuolla. Kruunusillat pitäisi ottaa huomioon tässä.

    Olisi aika myös tarkistaa suunnitelmia , ja katsoa voiko ratikkarataa suunnitella sopivampana pikaratikkalle. Ratikkasuunnitelmat taitavat olla jo muutamia vuosia vanhoja. Eli ei semmoista mitä tehtiin ysin jatkeelle. Rata kaartaa ja kiemurtelee ja seisoo valoissa jatkuvasti. Tuollainen kyyti ei vain ole tarpeeksi nopea. Näin voisi saada h/k arvoa hierottua ylöspäin. Eikös tilanne sen raidejokerin kanssa ollut aika samanlainen pitkän aikaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Siirtolapuutarha kirjoitti 31.10.2012 kello 7:59

    Kruununhakalaisena nyppii aika huolella näiden aktivistien toiminta. Liisankadun ratikka parantaisi yhteyksiä ja toisi lisää palveluita. Ja olis tietysti muutenkin järkevä hanke. Mutta ei, ei ja ei.

    Mitä tälle oikeesti vois tehdä? Ei muutama huru-ukko voi torpata kaikkia projekteja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jari V kirjoitti 31.10.2012 kello 10:31

    Osmo Soininvaara: Yhteys Pisara-rataan on merkittävä peruste Hakaniemi-vaihtoehtoon. Pitäisi arvioida sen painoarvo suhteessa siihen, että reitti keskustaan olisi pidempi.

    Käsite “vaihtoyhteys” kaipaisi jonkinlaista täsmennystä. Nythän Helsingissä puhutaan vaihtoyhteydestä aina, kun kahdella kulkuvälineellä on pysäkit suurinpiirtein samassa kaupunginosassa. Jos rata menisi Hakaniemenrantaa, kuten kartan perusteella voisi kuvitella, niin yhteydestä tulee tässäkin tapauksessa hyvin… no, helsinkiläinen eli ennen kuin edes pääsee sinne raskasraideaseman liukuporrashelvettiin, pitää ensin kävellä torin poikki. Joo joo, pieni vaiva, mutta tämä on taas niin sitä, että mikään ei ole niin halpaa kuin joukkoliikennematkustajan aika.

    Kun vielä muistetaan, että alkuperäisessä suunnitelmassa linjat haarautuvat Sompasaaresta Kalasatamaan (M) ja keskustaan (M, VR), niin ei tämä uusi vaihtoyhteys ole mikään oikea parannus.

    Keksikää vaihtoehtoisia parkkipaikkoja Kruununhakaan, niin saadaan se keskeinen argumentti pois päiväjärjestyksestä. Poistuvien bussilinjojen reiteiltä vapautuu katutilaa, Liisanpuistikon päättäri jää tyhjän pantiksi ja jos eivät nekään riitä, on varmaan mahdollista uhrata joltain ei-ratikkakadulta tilaa vinoparkkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. ij kirjoitti 31.10.2012 kello 10:58

    Nämä kaupunginosayhdistykset/asukasyhdistykset ovat kyllä syvältä sieltä minne ei demokratian aurinko paista. Kyseisiin yhdistyksiin ei ole aikaa ja jaksamista kaikilla osallistua ja edustavuuden kanssa on vähän niin ja näin. Jos paikallisdemokratiaa halutaan, se pitäisi tehdä edustuksellisena ja kunnon vaaleilla, eikä millään asukasyhdistyksen kokouksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Metrolla pääsee minne vaan kirjoitti 31.10.2012 kello 11:05

    Hakaniemestä laajasalolaiset pääsisivät mukavasti metroon, mutta Herttoniemen kautta metroon pääsee kyllä ilman miljoonasiltojakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. R. Silfverberg kirjoitti 31.10.2012 kello 11:06

    Mikä oli se syy miksi siltaa ei voitu tehdä Katajanokasta? Matka olis lyhyempi kuin pohjoisen kautta kiertäen ja sillan toinen pää olisi lähempänä Santahaminaa jos Sandis joskus vapautuisi asumiskäyttöön. Silta kannattaisi rakentaa nin vahvaksi ja rata ylipäänsä ilman jurkkiä mutkai että myöhemmässä vaiheessa voisi sillä ajaa metrojunia kanssa, jos sellaien tulisi ajankohtaiseksi, esim jos Santahamina vapautuis rakentamiseen. Mitään purkkavirityksiä ei kannata tehdä. Ennemmin sitten vaikka lautta tai köysirata.

    Toiseksi minua masentaa se nimbyily että silta pilaa maisemat ja että silta niputettiin yhteen pilvenpiirtäjähakkeiden kanssa kunnallisvaalien alla käydyssä keskusteluissa. On totta että pilvenpiirtäjät ja silta muovaavat maisemia mutta rumentavatko ne niin paljon kuin mitä vastustajat väittävät, vai rumentavatko ollenkaan. Tästä olisi sytä pitää asiallinen kansalaiskeskustelu ilman että vääräuskoisten päälle heitetään aina vain lokaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. anonymix kirjoitti 31.10.2012 kello 11:30

    Elmo Allén: Mitä Lehmuskoski siihen siis vastasi? Toivottavasti jotain tyyliin “ei hitossa”.

    Toisaalta itse voisin poliittiseen lehmänkauppaan tuollaisesta jopa suostuakin, jos sillä saadaan kokoomus hyväksymään ruuhkamaksut. Se sillan tuoma autoliikennehän voidaan mahduttaa keskustan katuverkkoon vain sillä, että muilta suunnilta otetaan liikennettä pois. Ja siihen ainoa järkevä keino on ruuhkamaksut. Ei-järkevähän on pidentää punaista valovaihetta vielä vähän lisää sisääntuloväylien päässä. Se on se neuvostoliittolaisen lihakaupan metodi.

    Ymmärtäisiköhän kommkoomus, jos vertaisi asioita vaikka kuvien avulla. Tässähän hyvin demonstroidaan, että samasta asiasta on kyse:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c0/Kolejka.jpeg

    http://static.iltalehti.fi/uutiset/hkiruuhka2104MZ_uu.jpg

    Kunhan saataisiin Helsinkiin vielä niitä ruuhkia:

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010042111518597_uu.shtml

    Epäilen vahvasti, että kuvassa näkyy liikenteen häiriö eikä säännöllisesti toistuva ruuhka. Siis poikkeusilmiö eli yksittäistapaus, jota ei saa yleistää. Eikä siinä toisessakaan kuvassa ollut pravdaa mukana, koska kyseessä ei ole neuvostoliittolainen kuva ja tilanne eikä myöskään lihakauppa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 31.10.2012 kello 11:37

    Elmo Allén: Miten niin? Miten tämä muka näyttäisi jotenkin huonolta reittivaihtoehdolta? Ainoa ongelma on tuo Pitkänsillan pullonkaula.

    http://goo.gl/maps/vTb3M

    Mieitn yhtä, tosin kallista ratkaisua, tosin toiseen ongelmaan. Mutta niinhän se on, että halpa se vasta kalliksi tulee:

    Bussit ohjataan Hakaniemen torilta tunnelia myöten rautatientorille. Bussiliikenentä nimittäin tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Seppo Honkanen kirjoitti 31.10.2012 kello 11:45

    Laajasalon siltahanke perustuu virheelliseen kaupunkikäsitykseen ja kaupunkirakenteen hierarkian väärinymmärrykseen. Kuka lie maanantaikrapulassaan keksinyt.

    Kruunuvuorenranta ei ole koskaan ollut, ei ole nyt , eikä tule koskaan olemaan osa kantakaupunkia. Maantieteelle emme voi mitään.

    Kruunuvuori on Laajasalo-nimisen, hallinnollisesti Helsinkiin kuuluvan keskikokoisen tytärkaupungin yksi kylä, sen yksi osa-alue. Kruunuvuoren (sub-sub-urban) luonnollinen yläkylä on Laajasalon (sub-urban) keskusta. Jos Kruunuvuoresta tehdään luonnoton napanuora Kruununhakaan, ostovoima valuu väärään suuntaan ja hidastaa osaltaan Laajasaloa kehittymästä omavaraiseksi yhdyskunnaksi. Se taas lisää autoliikennettä keskustaan, kun tavallisetkin tarvekalut täytyy mennä hakemaan Stockmannilta.

    Seuraavana hierarkiassa on Herttoniemen metrokeskus (urban), sitten vasta city (up-urban).

    Kruunuvuoresta järjestyy luonteva liityntäliikenne yhdellä bussilinjalla (raitiovaunulla?) Laajasalon keskustan kautta Herttoniemeen. Uuden asuinalueen ja Laajasalon keskusta koheesiota voi lisätä bulevardisoimalla Kairasaarentien. Myös Laajasalontie-Linnanrakentajantie kuuluu siihen kategoriaan, jonka voi bulevardisoida. Se on tytärkaupungin pääkatu. Sitähän KSV on jo muutaman vuoden suunnitellutkin. Sen sijaan Itäväylä on ihan eri kategoriaa, sen ”bulevardisointi” on järjetön ajatus.

    Matka-ajalla Kolmen Sepän patsaalle ei ole mitään tekemistä Kruunuvuoren asuntojen vetovoiman ja tonttien hinnanmuodostuksen kanssa. Sen määrittää merenranta. Vuosaareen on tehty vastaavasta kaupunkirakentamisesta ihan pienoismallikin mittakaavassa 1 / 1, sitä nimitetään Aurinkolahdeksi.

    Laajasalon mersumiehiä voi houkuttaa julkisiin ruuhkahuippuina kulkevalla suoralla non-stop-linjalla Herttoniemen kautta Rautatieasemalle. Se vaatisi vain yhden laituripaikan, jos se toimii shuttle-periaatteella. Itäväylälle voi järjestää bussikaistan, sitä ei kannata panna ”bulevardirullalle”. Matka-aika Kruunuvuorenrannasta keskustaan alle 20 min. Täydentävä bussi ratkaisisi metron seisontaongelmankin Herttoniemen ja Sörnäisten välillä nyt ja tulevaisuudessa.

    Ehdotettu lautta toimisi mainiosti täydentävänä yhteytenä etenkin jäättömänä talvena, se sopisi erinomaisesti Helsingin merelliseen imagoon.

    Sen sijaan megalomaaniset ”kruunu”sillat tuhoaisivat kilometrikaupalla parasta saaristomaisemaa. En ymmärrä, miksi Vihreä puolue kannattaa kallista ja ympäristölle tuhoisaa hanketta. Yhden pahaisen, tehottoman raitiovaunulinjan takia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Daniel Federley kirjoitti 31.10.2012 kello 11:51

    Siirtolapuutarha:
    Kruununhakalaisena nyppii aika huolella näiden aktivistien toiminta. Liisankadun ratikka parantaisi yhteyksiä ja toisi lisää palveluita. Ja olis tietysti muutenkin järkevä hanke. Mutta ei, ei ja ei.

    Mitä tälle oikeesti vois tehdä? Ei muutama huru-ukko voi torpata kaikkia projekteja?

    Sanopa muuta. Jos alueelta löytyy paljon samanhenkisiä, niin liittykää yhteen ja lähestykää virkamiehiä ja lehdistöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Daniel Federley kirjoitti 31.10.2012 kello 11:56

    migul:
    Olisi aika myös tarkistaa suunnitelmia , ja katsoa voiko ratikkarataa suunnitella sopivampanapikaratikkalle. Ratikkasuunnitelmat taitavat olla jo muutamia vuosia vanhoja. Eli ei semmoista mitä tehtiin ysin jatkeelle. Rata kaartaa ja kiemurtelee ja seisoo valoissa jatkuvasti. Tuollainen kyyti ei vain ole tarpeeksi nopea. Näin voisi saada h/k arvoa hierottua ylöspäin. Eikös tilanne sen raidejokerin kanssa ollut aika samanlainen pitkän aikaa?

    Kukaan ei vielä ole suunnitellut Laajasalon linjojen brändäämistä erillisesti, mutta kyllä kyse on pikaratikoista, jos nopeutta katsotaan. Haittaa ei tosin olisi siitä, että maalattaisiin ne Laajasalon vaunut vaikka oransseiksi ja markkinoitaisiin niitä jonain aivan uutena liikkumismuotona, vaikka ne teknisesti olisivat ihan samoja Kajaanissa valmistettuja vehkeitä kuin keltavihreätkin.

    Rata on nopea, kun Liisankatu suunnitellaan oikein. Silta on melko suoraa rataa ja Koirasaarentiellä päästään ihan hyviin nopeuksiin. Kruunuvuoren haaralla on ylimääräisiä mutkia, muttei liikennevaloja. Yliskylän päätä ei olla vielä suunniteltu, mutta pyrkimyksenä on tehdä kunnollista rataa.

    Ysin Kallion-osuus on kamala, mutta Laajasalossa ei ole korttelikaupungin rajoitteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. a_l kirjoitti 31.10.2012 kello 12:40

    Ei tuo välttämättä mikään täysi katastrofi olisi, kunhan vaihto metroon ja junaan toteutettaisiin Hakaniemessä hyvin. Kasvavassa kaupungissa ei kaiken muutenkaan tarvitse kulkea pääaseman kautta. Periaatteessa voitaisiin sijoittaa päättärikin Hakaniemeen, jolloin saataisiin kalusto kiertämään nopeasti ja kustannukset pidettyä alhaisina.

    Tämä reititys ei kylläkään vähentäisi tulevan tynkämetron kuormitusta, mutta asemien lyhentäminen nyt on täysin järjetöntä katsoo sitä mistä vinkkelistä tahansa.

    En kylläkään enää jaksa uskoa ratikkasillan toteuttamiseen, jonka vuoksi alue muodostuu lähiöksi jossa asuakseen tarvitsee auton. Pääosa liikenteestä tullaan näin hoitamaan kokoomuksen toiveen mukaisesti henkilöautoilla, jotka sitten seisovat ruuhka-aikoina jonoissa ympäri kaupunkia. Jollain minulle käsittämättömällä mekanismilla ruuhkat taas ovat autoja vihaavien viherhippien vika.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. toore kirjoitti 31.10.2012 kello 12:43

    Osmo Soininvaara:
    En tiedä uutisen ajoituksesta, mutta minulla liikennesuunnittelupäällikkö kertoi tästä vaihtoehdosta ja pari viikkoa sitten, kun kysyin, onko kokoomuksen ajatus laittaa ratikkasillan sijasta autosilta Kruunuvuorenrannasta Sompasaareen edes mahdollinen toteuttaa.

    Näinkö tämä nyt menee että kunnallisen päätöksenteon komentoketju on: Kruununhakaseura>virastot>valtuusto.

    Kruunuvuorenrantaa ja liikenneyhteyksiä sinne on suunniteltu “kunnolla” jo ainakin 4-5 vuotta, kuitenkin vieläkin nousee puskista aivan uusia ehdotuksia. Jos kerran krunikkalaiset käytännössä päättävät asioista, niin eikö tätä parkkipaikkaongelmaa olisi heiltä voinut tiedustella jo pari vuotta sitten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. anonymix kirjoitti 31.10.2012 kello 12:58

    toore: Näinkö tämä nyt menee että kunnallisen päätöksenteon komentoketju on: Kruununhakaseura>virastot>valtuusto.

    Jos kerran krunikkalaiset käytännössä päättävät asioista, niin eikö tätä parkkipaikkaongelmaa olisi heiltä voinut tiedustella jo pari vuotta sitten?

    Ihan varmasti krunikalaisten kanta on ollut tiedossa ja sitä varmaan on kysyttykin, mutta eräillä piireillä on tapana nonchaleerata oman kannan vastaiset mielipiteet. Lyhyesti: väärin vastattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.10.2012 kello 15:26

    Minun tiedossani ei ole kattavaa kruununhakalaisten mielipidetiedustelua asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 31.10.2012 kello 13:00

    anonymix: Epäilen vahvasti, että kuvassa näkyy liikenteen häiriö eikä säännöllisesti toistuva ruuhka.

    Tarkasti katsomalla erottuu kuvasta iso keltainen neliökyltti jonka keskellä on tietyön merkki! Kyse on siltaremontista – joka on tosin jatkunut joka vuosi kymmenen vuoden ajan eli siinä mielessä säännöllinen ilmiö…

    Oikeasti tuollisia ruuhkakuvia on kyllä otettu ihan jokapäivän arkiliikenteessäkin eli 60-luvulla ennen metroa: http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1010688-1000.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 31.10.2012 kello 13:19

    Tossa vähän räknäsin niitä parkkipaikkoja:

    Liisankadulla on noin sata parkkipaikkaa. Niistä suurin osa on varsinkin talvisin lähes käyttökelvottomia, koska ne ovat niin kapeita että bussit vie peilit mennessään, tai HKL:n setä ja ratikallinen matkustajia huutaa kun vähänkin leveämmin pysäköiden tukkii kiskot.

    Vertailun vuoksi Bussilinja 17 pysäkit vie noin 50 – 60 pysäköintipaikkaa. Noi lähtee jos ratikka tulee.

    Joten luonnollisesti 17 ei saa koskea, vaikkei sillä ole matkustajia, parkkipaikoista viis. Ratikkalinjoja joilla on matkustajia ei kuitenkaan saa vetää, koska parkkipaikat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. a_l kirjoitti 31.10.2012 kello 13:24

    Seppo Honkanen: Laajasalon mersumiehiä voi houkuttaa julkisiin ruuhkahuippuina kulkevalla suoralla non-stop-linjalla Herttoniemen kautta Rautatieasemalle. Se vaatisi vain yhden laituripaikan, jos se toimii shuttle-periaatteella.

    Nämä “ruuhkahuippuina kulkevat non-stop-linjat” ovat käytännössä surkeita, ja niitä ehdottavatkin yleensä he, jotka eivät koskaan itse käytä joukkoliikennettä.

    Ei, älä turhaan vastaa, kirjoitanhan nimimerkillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. tpyyluoma kirjoitti 31.10.2012 kello 14:06

    Seppo Honkanen: Laajasalon mersumiehiä voi houkuttaa julkisiin ruuhkahuippuina kulkevalla suoralla non-stop-linjalla Herttoniemen kautta Rautatieasemalle. Se vaatisi vain yhden laituripaikan, jos se toimii shuttle-periaatteella. Itäväylälle voi järjestää bussikaistan, sitä ei kannata panna ”bulevardirullalle”. Matka-aika Kruunuvuorenrannasta keskustaan alle 20 min.

    Lähetäänkö nyt vaikka siitä että bussilla 16 menee noin vartti (tai enemmän ruuhkasta riippuen) Rautatientorilta – Kulosaareen, joka on vasta noin kolmannes matkasta Kruunuvuorenrantaan. Ja se ei tuolla reitillä juuri pysähtele, kun ei sillä ole juuri matkustajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 15:34

    anonymix: Kunhan saataisiin Helsinkiin vielä niitä ruuhkia:

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010042111518597_uu.shtml

    Hah. Linkkaamasi jutun otsikossa jo sanotaan, että Helsinki on ruuhkaisempi kuin Tukholma. Tukholmassa on ruuhkamaksut. Need to say more?

    anonymix: Epäilen vahvasti, että kuvassa näkyy liikenteen häiriö eikä säännöllisesti toistuva ruuhka. Siis poikkeusilmiö eli yksittäistapaus, jota ei saa yleistää.

    Minä taas en epäile yhtään, koska pitkään säännöllisesti reissasin Itäväylää bussissa ruuhkasuunnan vastaisesti. Juuri tuolta se ruuhkasuunta joka päivä näytti. Ja samalta se näyttää kaikilla muillakin sisääntuloväylillä.

    anonymix: Eikä siinä toisessakaan kuvassa ollut pravdaa mukana, koska kyseessä ei ole neuvostoliittolainen kuva ja tilanne eikä myöskään lihakauppa.

    Epäilen vahvasti, että kuvassa näkyy liikenteen häiriö eikä säännöllisesti toistuva ruuhka. Siis poikkeusilmiö eli yksittäistapaus, jota ei saa yleistää. Eikä siinä toisessakaan kuvassa ollut pravdaa mukana, koska kyseessä ei ole neuvostoliittolainen kuva ja tilanne eikä myöskään lihakauppa.

    No siitä en tiedä. Tuo kuva tuli Googlesta hakusanalla “soviet butcher store”, ja oli sopivasti Wikimedia Commonsista. Kyllä se idean välittää, ja kaikki meistä muutenkin tietävät, että neuvostoliittolaisesta lihakaupasta sai lihaa vain, kun jaksoi jonottaa ja pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 15:41

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Tarkasti katsomalla erottuu kuvasta iso keltainen neliökyltti jonka keskellä on tietyön merkki! Kyse on siltaremontista – joka on tosin jatkunut joka vuosi kymmenen vuoden ajan eli siinä mielessä säännöllinen ilmiö…

    Tuo ei ole siltaremontti, koska kuvasta näkyy myös hyvin, että sillan kaikki kaistat ovat käytössä. Tuo kyltti taitaa jopa olla niinkin kaukaisesta työmaasta kuin Kampin keskuksesta. Siitä oli kiertoreittiohjeet ympäri kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 15:50

    Seppo Honkanen: Jos Kruunuvuoresta tehdään luonnoton napanuora Kruununhakaan, ostovoima valuu väärään suuntaan ja hidastaa osaltaan Laajasaloa kehittymästä omavaraiseksi yhdyskunnaksi.

    Joo. Saman napanuorasillan takia Lauttasaarikin on nykyään ihan hirveä paikka, sen sijaan että tukeutuisi Tapiolaan. Musta olisi hienoa, jos lauttasaarelaisetkin voisivat päivittäin tehdä matkansa keskustaan Keilaniemen ja Meilahden kautta kiertämällä.

    Ihan riittävän itsenäinen Lauttasaaresta on siltikin tullut. Ei Laajasaloonkaan tavarataloa sillä saada, ettei sieltä pääse keskustaan. Ennemminkin päinvastoin.

    Tätä asiaa voi hyvin ajatusleikkisimuloida: Kruunuvuorenranta ilman siltaa on ihan sama asia kuin jos Länsimetro kulkisi Töölön kautta ja lauttasaarelaiset kulkisivat liityntäbussilla Tapiolaan, ja Lauttasaaren siltaa ja Lapinlahden siltaa ei olisi. Ainoa ero on, että nyt tarvitaan vain vähän pidempi silta. Kuinka moni pitäisi järjettömänä Lauttasaarta ilman siltaa keskustaan, kysyn vain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 15:53

    Metrolla pääsee minne vaan:
    Hakaniemestä laajasalolaiset pääsisivät mukavasti metroon, mutta Herttoniemen kautta metroon pääsee kyllä ilman miljoonasiltojakin.

    Koska samanarvoisiahan ovat yhteydet, jossa a) pääsee suoraan keskustaan ja metroon sekä b) jossa pääsee vain metroon…

    Metro, helsinkiläisen mekka. Ihmiset täällä eivät ole vain matkalla metrolla jonnekin, vaan he ovat todella matkalla metroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. anonymix kirjoitti 31.10.2012 kello 15:57

    Elmo Allén: Hah. Linkkaamasi jutun otsikossa jo sanotaan, että Helsinki on ruuhkaisempi kuin Tukholma. Tukholmassa on ruuhkamaksut. Need to say more?

    Niin ja samassa mainitaan myös Kööpenhamina, missä ei ole ruuhkamaksuja. HAH! I rest my case

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 15:59

    Seppo Honkanen:
    Matka-ajalla Kolmen Sepän patsaalle ei ole mitään tekemistä Kruunuvuoren asuntojen vetovoiman ja tonttien hinnanmuodostuksen kanssa. Sen määrittää merenranta.

    Ja siksi asunnot Eiranrannassa, Kulosaaressa, Aurinkolahdessa ja ex-Sipoon Karhusaaressa ovatkin saman hintaisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 16:14

    Elmo Allén: Tätä asiaa voi hyvin ajatusleikkisimuloida: Kruunuvuorenranta ilman siltaa on ihan sama asia kuin jos Länsimetro kulkisi Töölön kautta ja lauttasaarelaiset kulkisivat liityntäbussilla Tapiolaan, ja Lauttasaaren siltaa ja Lapinlahden siltaa ei olisi.

    Tässä vielä kuvallinen havainnollistus: http://goo.gl/maps/85mfu

    Aika samanlaisilta näyttävät viivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Leena kirjoitti 31.10.2012 kello 16:35

    Elmolle: Juuri pari viikkoa sitten julkistettiin Euroopan ruuhkaisimmat kaupungit. Helsingin sijoitus oli 48.

    Pahimmat ruuhkat ovat Istanbulissa. Seuraavaksi sijoittuivat Varsova, Marseilles, Palermo, Rooma, Pariisi, Stuttgard, Bryssel, Hampuri ja Tukholma.

    Ymmärtääkseni ruuhkamaksuja ei ole edes suunniteltu pelkästään sisääntuloteille. Vihreätkin ovat puhuneet Kehäteistä, jotka ruuhkautuvat pahasti tulevaisuudessa toisin kuin sisääntulotiet. Niemen rajallahan ei liikenne ole lisääntynyt enää pariinkymmeneen vuoteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Juhani Salovaara kirjoitti 31.10.2012 kello 16:41

    Jos kerran halutaan halpa joukkoliikenneratkaisu, niin ehdottaisin soutuveneiden hankintaa. Kun lähtökohta näyttää olevan se, että pitää olla halpa, eikä sujuva ja kapasiteetilta riittävä, niin soutelu olisi mukavan merihenkistä ja romanttista. Olisi ilo katsella soutuveneiden muodostamaa aamuruuhkaa.

    Se lauttaselvityskin on niin surkea, että kummallista on, jos hesari lähtee sitä ajamaan. Taisi jo aikanaan täälläkin tulla revityksi. Sillan tuomaa arvonnousua ja mahdollisuuksien lisääntymistä, ei nämä suunnittelijat näytä ottavan huomioon, joten tuossa on taas paikka höökiä päälle.

    Mikä vika muka sillassa on? Maailmassa on kauniita siltoja ja sitten susirumia, miksi pitäisi tehdä susirumaa? Sama juttu kuin korkeissa taloissa. Silta olisi onnistuessaan myös vetovoimatekijä kaupungille ja samalla uudelle itäiselle kantakaupungille.

    Tuo “saaristomaisema” menee jo siinä, kun rannat joka tapauksessa rakennetaan. Kalasataman torniryhmä tarjoaa tälle sillalle korkeamman taustan mereltä ja Kruunuvuorenrannasta päin katsottuna. Kruunuvuorenranta sitten antaa taustan toisesta suunnasta katsoen. Sillan korkeus hirvistyttää nyt, mutta kun kaupunki rakentuu ympärille, niin sanoisin sen häviävän massaan.

    Nyt olisi tärkeää liittää tuo Kalasataman kärki ja Kruunuvuorenranta kantakaupunkiin. Jos Kalasataman kärjestä ei pääse suoraan Pohjoisrantaan, niin missään ei ole enää mitään järkeä.

    Ei pidä tehdä kaavoituksella uusia autoilijota, jos on yhtään tosissaan ympäristön kannalta. Maan arvonnousu olisi kaupungin kannalta hyvä diili ja samalla sillat mahdollistaisi kaupunkilaisten ja turistien sujuvan liikkumisen laajasti Helsingissä. Kantakaupunkimaisuus tarkoittaa minusta myös sitä, että paikka on niin vetovoimainen, että sitä mennään katsomaan ja samalla viihtymään. Nukkumalähiö on tämän vastakohta. Jos Kruunuvuorenranta siis rakennetaan oikein, niin sieltä ei lähdetä enää ydinkeskustan palveluihin, vaan sinne myös tullaan viihtymään muualta.

    Kruunuvuorenrannasta tulisi tehdä Helsingille niin sanotusti “juttu”. Raitiovaunulla meren yli uuteen kaupunginosaan, jossa on mahdollista jättää rahansa rantaravintoloihin ja pienpanimoilla varustettuihin pubeihin tai ihan mitä vaan, mutta kaupungin sisäinen turismi tulisi tajuta työpaikkoja nopeasti synnyttävänä tekijänä. Jos haluaa tehdä värikästä eloa, niin se onnistuu vielä tässä vaiheessa, kun muuttajat tietävät mitä on tulossa. Sama juttu Kalasatamassa. Korkeasaarikin hyötyisi suoraan laivaterminaaleilta ja rautatieaseman suunnasta tulevasta raitiolinjasta.

    Koska nyt on taas kaupungilta menossa miljoonia ja taas miljoonia ohi laarin, niin kehottaisin vihreitä pitämään kaupunkilaisten puolia, kun tuo hesari näyttää luopuvan tutkivasta journalismista. Muuten tulee aika kalliit parkkipaikat Liisankadulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Pekka Taipale kirjoitti 31.10.2012 kello 16:49

    Elmo Allén: Hah. Linkkaamasi jutun otsikossa jo sanotaan, että Helsinki on ruuhkaisempi kuin Tukholma. Tukholmassa on ruuhkamaksut. Need to say more?

    Otsikko on väärin, ingressi oikein. Helsinki on vähäruuhkaisempi kuin Tukholma ja Oslo, joissa on ruuhkamaksut.

    Uudempaa dataa ilman iltalehmän otsikointia:

    http://www.tomtom.com/lib/doc/congestionindex/2012-1003-TomTom-Congestion-Index-2012-Q2-europe-mi.pdf

    Tukholma 10. ruuhkaisin, Helsinki sijalla 48.

    (Suomeenkaan ei tietenkään suunnitella ruuhkamaksuja, vaan tiemaksuja, koska ruuhkien vähentämisellä ei juuri voi kerätä rahaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Daniel Federley kirjoitti 31.10.2012 kello 17:14

    R. Silfverberg:
    Mikä oli se syy miksi siltaa ei voitu tehdä Katajanokasta? Matka olis lyhyempi kuin pohjoisen kautta kiertäen ja sillan toinen pää olisi lähempänä Santahaminaa jos Sandis joskus vapautuisi asumiskäyttöön.

    Syitä oli kaksi. Suurempi oli Suomenlinna. Arvokas Unescon maailmanperintökohde kuulemma tuhoutuu, jos silta tulee Skattalle. On liian lähellä Suokkia.

    Toinen syy on se, että Skattan liikenne ei vedä. Ratikka olisi vedetty Katajanokanrantaan ja Kanavakadulle niin, että ainoa pysäkki olisi Katajanokan terminaalilla. Koska tilaa ei muuten ole, niin siellä olisi menty sekakaistoilla. Katajanokanrannassa tuo on ihan OK, ja siellä nyt sinänsä olisi tilaakin omille kaistoille, jos halutaan. Mutta Kanavakatu on ahdas ja sekakaistat + laivojen autoliikenne on yhdistelmänä sellainen, ettei ratikan kulku ole luotettavaa. Vaikka Liisankadun reitti on pidempi, niin se on luotettavampi ja matka-aikojen hajonta pienempi.

    Laajasalon puolella silta olisi tullut suurin piirtein samaan kohtaan joka tapauksessa, Santiksen kannalta ei siis eroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Vaalirauha päättynyt kirjoitti 31.10.2012 kello 17:15

    Kaksi päivää vaaleista oli ehtinyt kulua, niin jo ollaan esittelemässä Pisararata-hanketta ja uusia Kruunuvuorenselän siltasuunnitelmia. Vaalirauha on nyt päättynyt, mutta voi olla että seuraavissa vaaleissa on entistä vähemmän äänestäjiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Ville kirjoitti 31.10.2012 kello 17:22

    Markku af Heurlin: Mieitn yhtä, tosin kallista ratkaisua, tosin toiseen ongelmaan. Mutta niinhän se on, että halpa se vasta kalliksi tulee:
    Bussit ohjataan Hakaniemen torilta tunnelia myöten rautatientorille. Bussiliikenentä nimittäin tarvitaan.

    Parempi olisi tehdä tunneli esim. Sörnäisten metroaseman laituritasoon, josta olisi vaihto metroon. Saataisiin pääosa busseista yhdellä iskulla pois Hämeentieltä, Kaisaniemenkadulta ja Rautatientorilta – eikä tunneliakaan tarvitsisi rakentaa kauhean paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. tpyyluoma kirjoitti 31.10.2012 kello 17:26

    R. Silfverberg: Mikä oli se syy miksi siltaa ei voitu tehdä Katajanokasta? Matka olis lyhyempi kuin pohjoisen kautta kiertäen ja sillan toinen pää olisi lähempänä Santahaminaa jos Sandis joskus vapautuisi asumiskäyttöön.

    Suomenlinnan maisema-alue, Museovirasto sanoi ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Mikko Kiviranta kirjoitti 31.10.2012 kello 17:44

    “Vaalirauha päättynyt”:

    Kaksi päivää vaaleista oli ehtinyt kulua, niin jo ollaan esittelemässä Pisararata-hanketta ja uusia Kruunuvuorenselän siltasuunnitelmia.

    Edustat varmaan käänteistä nukkuvien puoluetta, joka käy kyllä uurnilla mutta nukkuu vaalien välisen ajan. Molemmat hankkeethan ovat olleet vireillä iät ja ajat. Sekä Pisarasta että Kruunuvuorenselän sillasta on kyllä keskusteltu tälläkin blogilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 17:44

    anonymix: Niin ja samassa mainitaan myös Kööpenhamina, missä ei ole ruuhkamaksuja. HAH! I rest my case

    Kyllä niitä sinnekin suunniteltiin kovin, mutta paikallinen autopuolue ei sielläkään ymmärtänyt omaa etuaan. Ruuhkamaksut ovat aina kovan poliittisen väännön takana, mutta niiden käyttöönoton jälkeen niiden suosio on kaikissa kaupungeissa noussut. Ainakin Tukholmassa niitä kannattaa nyt enemmistö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 17:48

    Leena:
    Niemen rajallahan ei liikenne ole lisääntynyt enää pariinkymmeneen vuoteen.

    Ei kai, kun mainitsinhan sen liikennevalotulpan jo aikaisemmin. Minusta olisi kuitenkin parempi, jos kantakaupunkiin voisi ajaa ilman jonotusnumeroiden keräämistä motarien varsilla.

    Kehälle jonottamiseen toki pätee ihan sama, mutta se on yksityiskohtia. Alkuperäinen pointtinihan oli, että jos keskustaan halutaan yksi sisääntulotie lisää, sen kapasiteetti on otettava muista sisääntuloteistä pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 17:51

    Pekka Taipale: Otsikko on väärin, ingressi oikein. Helsinki on vähäruuhkaisempi kuin Tukholma ja Oslo, joissa on ruuhkamaksut.

    Jos näin on, niin ihmettelen sitten kovasti autopuolueen ruikutusta keskustatunneleista, kehä ykkösen tunneleista ja kaiken maailman pasilanväylistä. Emmehän me tarvitse lisää tunneleita tänne, kun kerran ei ole ruuhkiakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Anu kirjoitti 31.10.2012 kello 17:54

    Pekka Taipale: Otsikko on väärin, ingressi oikein. Helsinki on vähäruuhkaisempi kuin Tukholma ja Oslo, joissa on ruuhkamaksut.

    Uudempaa dataa ilman iltalehmän otsikointia:

    http://www.tomtom.com/lib/doc/congestionindex/2012-1003-TomTom-Congestion-Index-2012-Q2-europe-mi.pdf

    Tukholma 10. ruuhkaisin, Helsinki sijalla 48.

    Tuo tomtomin mittausmenetelmä on kyllä aika epämääräinen. Katso esim.: http://blogs.reuters.com/felix-salmon/2012/10/17/the-problems-with-measuring-traffic-congestion/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Markus kirjoitti 31.10.2012 kello 18:05

    Jari V: Käsite “vaihtoyhteys” kaipaisi jonkinlaista täsmennystä. Nythän Helsingissä puhutaan vaihtoyhteydestä aina, kun kahdella kulkuvälineellä on pysäkit suurinpiirtein samassa kaupunginosassa. Jos rata menisi Hakaniemenrantaa, kuten kartan perusteella voisi kuvitella, niin yhteydestä tulee tässäkin tapauksessa hyvin… no, helsinkiläinen eli ennen kuin edes pääsee sinne raskasraideaseman liukuporrashelvettiin, pitää ensin kävellä torin poikki.

    Ei se esimerkiksi Metallitalon edessä olevalta ratikkapysäkiltä olisi Pisarasuunnitelmien mukaan mitenkään pitkä kävely kumpaankaan raskasraiteeseen: http://www.flickr.com/photos/liikennevirasto/8135240972/in/set-72157631797569017

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Joel Jalkanen kirjoitti 31.10.2012 kello 18:05

    Pekka Taipale: Otsikko on väärin, ingressi oikein. Helsinki on vähäruuhkaisempi kuin Tukholma ja Oslo, joissa on ruuhkamaksut.

    Uudempaa dataa ilman iltalehmän otsikointia:

    http://www.tomtom.com/lib/doc/congestionindex/2012-1003-TomTom-Congestion-Index-2012-Q2-europe-mi.pdf

    Tukholma 10. ruuhkaisin, Helsinki sijalla 48.

    (Suomeenkaan ei tietenkään suunnitella ruuhkamaksuja, vaan tiemaksuja, koska ruuhkien vähentämisellä ei juuri voi kerätä rahaa.)

    Mutta jos täällä ei ole ruuhkia, niin sittenhän ei varmaan tarvita liikennettä sujuvoittavia tunneli-, motari- tai eritasoliittymähankkeitakaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Elmo Allén kirjoitti 31.10.2012 kello 18:15

    Eikä myöskään mihinkään muutu se fakta, että Helsingissäkin on jonoja. TomTomin raportin mukaan keskimääräinen hidastus on 20 minuuttia päivässä ruuhkassa ajavilla. Kummallista on, että täällä tapellaan siitä, voidaanko Turunväylää ajavia hidastaa kymmenen sekuntia, mutta sitten 20 minuutin hidastus onkin yhtäkkiä, että “ei meillä ole ruuhkia”. En opi ikinä ymmärtämään autopuolueen logiikkaa. Jos se kymmenen sekunnin liikennevalojen säätö on niin hirveää, luulisin että autoilijat hihkuisivat onnesta, jos pääsisivät parilla eurolla ajamaan 20 minuuttia nopeammin.

    En kyllä muutenkaan antaisi ihan hirveästi arvoa indeksille, joka tehdään neljännesvuosittain. Q1:n ruuhkautuminen oli Helsingissä 20 %, Q2:n 15 %. Onko se nyt jotenkin muka näkynyt Helsingin kaduilla, että ruuhkat olivat neljänneksen pienempiä keväällä? Talvi ei sitä selitä, koska Tukholman sijoitus on samassa ajassa noussut 27 % -> 30 %. Pitäisi nähdä pitkän aikavälin indeksejä ja indeksisijoituksenkin mukaan oikeita haittamääriä (hidastusminuutteja).

    Ja muutenkin olisi syytä tietää selitys, miksi Tukholman ruuhkautuminen olisi yhtäkkiä moninkertaistunut. Iltalehti on varmasti osannut ihan oikein lukea raportista, että Tukholman ruuhkautumisprosentti on ollut Helsingin 17 %:a selvästi pienempi (siis jotain 10-15 %). Miten se on kahdessa vuodessa noussut 30 %:iin? Ei varmasti ole ruuhkamaksujen takia, koska ne ihan tutkitusti vähensivät Tukholman ruuhkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. anonyymi kirjoitti 31.10.2012 kello 18:34

    anonymix: Epäilen vahvasti, että kuvassa näkyy liikenteen häiriö eikä säännöllisesti toistuva ruuhka. Siis poikkeusilmiö eli yksittäistapaus, jota ei saa yleistää.

    Noita poikkeuksellisia liikennehäiriön yksittäistapauksia tapahtuu jostain syystä joka ainoa arkipäivä ruuhka-aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 31.10.2012 kello 18:43

    Jos Kruunuvuoren linjat ohjataan Hakaniemen kautta, Pitkäsilta on varattava joukkoliikenteelle, kuten aiemmin vanhoina hyvinä aikoina tehtiin. Lisäksi osa linjoista on kuljetettava Liisankatu-Snellmaninkatu reittiä, koska Kaivokadun pysäkki ylikuormittuu.

    Menee turhan häiriöherkäksi näin pitkälle viritelty verkko. Liisankadun ja Snellmaninkadun liittymä olisi kyllä tähän saakka kuvitellun linjanvedon kannalta kriittinen liittymä liian tiukkojen ratageometristen taiturointien vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Kimmo kirjoitti 31.10.2012 kello 21:17

    Kaikella kunnioituksella Hakaniemiä ja Kruunuhakaa kohden, mutta nimbeilylle ei kannata sillan rakentamisessa taipua. On erittäin suuri ero sillä pääseekö Kruunuvuorenrannasta suoraan keskustaan (Krunikka) tai sillä, joutuukö välissä ottamaan ylimääräisen bussin/sporan/metron. Hakaniemi (tai esim. Skatta) kun ei ole keskustaa samassa mielessä kuin Krunikka on.

    Silta on erittäin kallis investointi, eikä sitä kannata pilata muutaman krunikkalaisen vastustuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Joel Jalkanen kirjoitti 31.10.2012 kello 22:11

    Seppo Honkanen:
    Laajasalon siltahanke perustuu virheelliseen kaupunkikäsitykseen ja kaupunkirakenteen hierarkian väärinymmärrykseen. Kuka lie maanantaikrapulassaan keksinyt.

    Kruunuvuorenranta ei ole koskaan ollut, ei ole nyt , eikä tule koskaan olemaan osa kantakaupunkia. Maantieteelle emme voi mitään.

    Kruunuvuori on Laajasalo-nimisen, hallinnollisesti Helsinkiin kuuluvan keskikokoisen tytärkaupungin yksi kylä, sen yksi osa-alue. Kruunuvuoren (sub-sub-urban) luonnollinen yläkylä on Laajasalon (sub-urban) keskusta. Jos Kruunuvuoresta tehdään luonnoton napanuora Kruununhakaan, ostovoima valuu väärään suuntaan ja hidastaa osaltaan Laajasaloa kehittymästä omavaraiseksi yhdyskunnaksi. Se taas lisää autoliikennettä keskustaan, kun tavallisetkin tarvekalut täytyy mennä hakemaan Stockmannilta.

    Seuraavana hierarkiassa on Herttoniemen metrokeskus (urban), sitten vasta city (up-urban).

    Mielenkiintoinen ajatus, jota en väitä nyt täysin hallitsevani. Mutta muutama ajatus. Eikö se ratikka voisi myös jouduttaa Laajiksen keskustan kehittymistä urban-alueeksi, jos Kruunuvuorenrannasta tehdään ratikan avulla sub-urban? Tokihan kiskot jatketaan syvälle Laajasaloon, ja kai sinne nyt on Kruunuvuorenrannasta lyhyempi matka kuin kantakaupunkiin.

    Kruunusiltahan on sitten yhteys Laajiksen urbanista (ja sub-urbanista) up-urbaniin. Vai onko tässä nyt jokin jota en näe?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.10.2012 kello 23:35

    Jos nyt miettii samaa mallia muualla pääkaupunkiseudulla. Onko näistä syrjäisistä metsälähiöistä tullut omavaraisia sillä, että niisä on pitkä matka meni minne vaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Viherinssi kirjoitti 31.10.2012 kello 22:19

    ij:
    Nämä kaupunginosayhdistykset/asukasyhdistykset ovat kyllä syvältä sieltä minne ei demokratian aurinko paista. Kyseisiin yhdistyksiin ei ole aikaa ja jaksamista kaikilla osallistua ja edustavuuden kanssa on vähän niin ja näin. Jos paikallisdemokratiaa halutaan, se pitäisi tehdä edustuksellisena ja kunnon vaaleilla, eikä millään asukasyhdistyksen kokouksilla.

    Olen tässä ehkä aavistuksen biasoitunut, koska olen suunnilleen jokaisessa asuinpaikassani ollut suunnilleen kaikesta eri mieltä paikallisen nimby-seuran kanssa, mutta…

    Kaupunginosayhdistysten perusongelma on se, että niistä tulee tiettyjen piirien yhdistyksiä, joihin tulee samanmielisiä aktiiveja. Oli vallitseva aatesuunta mikä hyvänsä, väärällä aatteella on vaikea mennä joukkoon.

    Erään yhdistyksen tilaisuudessa varovaisesti sanoin, että yhdistyksen jäsenistön ja toimihenkilöiden demografinen jakauma (yksikyttyräinen ikäjakauma) ei aivan vastaa kaupunginosan demografista jakaumaa (kaksikyttyräinen ikäjakauma), ja että sillä ei-edustetulla kyttyrällä saattaa olla toisenlaisia tarpeita kuin niillä, jotka voivat täysipäiväisesti hoitaa kaupunginosa-asioita.

    Seurannut keskustelu oli tavallaan hauska muttei millään tavalla rakentava.

    Anekdootti sikseen, mutta joka tapauksessa yhdistyksillä on valitettava taipumus homogenisoitua, koska toisinajattelijat häipyvät tai häivytetään paikalta. Samoin kaupunginosayhdistyksillä on luonnollisesti hyvin voimakas nimby-tarve. Eihän kaupunginosa tarvitse esimerkiksi uusia asukkaita.

    Näistä syistä jättäisin kaupunginosayhdistyksiltä tulevan palautteen lähinnä informatiiviseksi. Palaute voi olla asiallista ja paikallisia oloja valottavaa, mutta sen takana olevat argumentit pitää aina tarkastaa kunnolla.

    Ja lisäksi kaupungin virkamiehiltä pitäisi kieltää kaupunginosayhdistyksen mielipiteen käyttäminen yhtään minkään asian perustelemiseen. Päätöksenteosta pitää ottaa itse vastuu eikä töniä sitä muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 31.10.2012 kello 23:01

    Kommentti Mikko Kivirannalle 31.10.2012 kello 17:44:
    Esimerkiksi Pisara-radasta on todella täälläkin keskusteltu, ja hanke tuntuu etenevän kuin Puna-armeija esteistä välittämättä.
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/108216-eduskunta-ja-salatieto

    Esteenä ei ole myöskään ollut ministeri, joka muutoin on kehuskellut halvempien vaihtoehtojen käyttöä tavoitteista tinkimättä.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107254-ministeri-kyll%C3%B6nen-ja-liikennehankkeiden-kustannukset

    Onhan se nyt hyvä, että sentään lämpimikseen demokratiassa puhua saa, vaikka asiat muuten menevätkin menojaan.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Anna R kirjoitti 1.11.2012 kello 1:35

    Lauttasaarihan kuului siltojen valmistuessa 1930-luvulla vielä Huopalahden kuntaan, eli esitetyllä ajatusmallilla varmaankin olisi rakennettu moottorikatu Larusta Kaskisaareen ja edelleen Munkkaan. Vihdoin 80-luvun lopulla (?) valmistuneen Kaskisaaren nykyisen mainion fillarointiyhteydenkin kanssa taisi kyllä nimbyilyyn mennä vuosikausia.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Huopalahti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. åke kirjoitti 1.11.2012 kello 1:48

    Ruuhkakeskusteluun pikkulisäys: ajoin tänään Tukholman halki iltapäivän ruuhkassa etelästä pohjoiseen södertäljestä uppsalaan. Moottoritiellä vastaantuleva eli pohjoisesta tuleva liikenne seisoi ainakin 10-15 km matkalla upplands väsbyn tienoilla.

    Summarum: ruuhkat ovat täällä selvästi pahempia kuin Helsingissä eikä ruuhkamaksu suinkaan ole niitä poistanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.11.2012 kello 9:30

    åke
    Yleensä on niin, että henkilöillä, joilla on silmälasit näkö on huonompi kuin niillä, joilla ei ole silmälaseja. Eivät silmälasit siis näen heikkenemistö minnekään poista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. migul kirjoitti 1.11.2012 kello 4:29

    En pidä ratikkarataa Hakaniemen kautta mitenkään välttämättä huonompana vaihtoehtona kuin Liisankadun kautta. Matka-aika analyysit olisivat kiinnostavia. Jos rata kulkisi Hakaniemenrantaa pitkin ei vaihto mahdolliselle pisara-asemalle olisi paha.Ei hyvä kylläkään , mutta vähintäänkin tyydyttävä. Katsoin missä se lähin sisäänkäyti olisi.Sisäänkulku olisi jossain metallitalon luonna. Ei ihan pitäisi kävellä torin halki.

    Olisiko mahdollista sulkea pitkäsilta muulta kuin joukkoliikenteeltä. Veikkaisin yksityisautoilijoiden olevan selvä pieni vähemmistö tuossa kohtaa. Pitkäsilta ruuhkautuu jo ihan täyteen ahdetuista joukkoliikennevälineistä.Vaihtoehtoinen reitti voisi kulkea Hakaniemensiltaa ja Pohjoisrantaa. Asukkaiden tontille ajoa pitäisi joka tapauksessa priorisoida enemmän kuin läpiajoliikenteen sujuvuutta. Kaivokadusta tai Espasta ei sitten millään saa hyvää läpiajoväylää.Haitat ovat melkoiset. Keskusatunneli korjaisi näitä puutteita.

    Kruunuvuori , on muuten jo vanhassa käytössä ollut historiallinen nimi. Tämä alue on vain osa Laajasaloa. Puhutaan 11k uudesta asukkaasta Kruunuvuoreen. Miten on Laajasalon muiden alueiden kanssa? Ratikka yliskylässä olisi kaukana tästä uudesta aluerakentamisprojektista. Kaavoitus muualla laajasalossa (jossa olen asunut 10+ vuotta) näyttäisi jumittavan vuosikausia paikallaan. Lähinnä postikorttitäydennystä. Vähän kyllä hirvittää mitä halpaa rumaa jälkeä olisi voitu saada aikaan jos kaavoitustahti olisi ollut nopeampi. Olisikohan luontoarvoja ja esteettistä silmää kunnioitettu ollenkaan. Mitä sille laajasalontielle nyt suunnitellaan? Olen täysin erimieltä museoviraston kanssa tuon motaripätkän historiallisista arvoista. 70-lukulaista tiesuunnitelua on Suomessa muutenkin liikaa. Jos olisi poliittista tahtoa , olisi muun Laajasalon (ei Kruunuvuoren osa-alueen) lisääntyviä asukasmääriä käytetty porkkanana. En usko sillan toteumiseen, ainakaan lähivuosina. Mutta jos kaavoituksessa mennään taaksepäin, olisi katastrofi jos tälle hienolle alueelle pistettäisiin vain muutama hehtaari omakotitalomattoa. Mahdolliset sillat yms projektit on pidettävä mahdollisena tulevaisuutta varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. a_l kirjoitti 1.11.2012 kello 10:22

    åke: Ruuhkakeskusteluun pikkulisäys: ajoin tänään Tukholman halki iltapäivän ruuhkassa etelästä pohjoiseen södertäljestä uppsalaan. Moottoritiellä vastaantuleva eli pohjoisesta tuleva liikenne seisoi ainakin 10-15 km matkalla upplands väsbyn tienoilla.Summarum: ruuhkat ovat täällä selvästi pahempia kuin Helsingissä eikä ruuhkamaksu suinkaan ole niitä poistanut.

    Ajoin tänä aamuna Tuusulanväylää pohjoiseen, ja vastaantuleva liikenne mateli kävelyvauhtia vielä pitkällä Kehä kolmosen pohjoispuolella.

    Ruuhka ei varmasti ollut yhtä paha kuin Pekingissä tai Los Angelesissa, mutta ei liikennettä voinut silti sujuvaksi sanoa. Kannattaisiko asialle tehdä jotain vai annetaanko tilanteen paheta vuosi vuodelta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. R. Silfverberg kirjoitti 1.11.2012 kello 11:26

    Daniel Federley: Syitä oli kaksi. Suurempi oli Suomenlinna. Arvokas Unescon maailmanperintökohde kuulemma tuhoutuu, jos silta tulee Skattalle. On liian lähellä Suokkia.Toinen syy on se, että Skattan liikenne ei vedä. Ratikka olisi vedetty Katajanokanrantaan ja Kanavakadulle niin, että ainoa pysäkki olisi Katajanokan terminaalilla. Koska tilaa ei muuten ole, niin siellä olisi menty sekakaistoilla. Katajanokanrannassa tuo on ihan OK, ja siellä nyt sinänsä olisi tilaakin omille kaistoille, jos halutaan. Mutta Kanavakatu on ahdas ja sekakaistat + laivojen autoliikenne on yhdistelmänä sellainen, ettei ratikan kulku ole luotettavaa. Vaikka Liisankadun reitti on pidempi, niin se on luotettavampi ja matka-aikojen hajonta pienempi.Laajasalon puolella silta olisi tullut suurin piirtein samaan kohtaan joka tapauksessa, Santiksen kannalta ei siis eroa.

    Minä kuvittelin että vain Suomenlinna on Unescon suojelukohde. Ei Unescon asia ole suojella Laajasaloa ja Katajanokkaa. En ymmärrä.

    Millä tavalla liikenne Katajanokalla niin häiriintyisi jos siellä kulkisi 2 kertaa nin usein raitiovaunu kuin nyt? Ja laivat voidaan kyllä siirtää sieltä jossain vaiheessa Länsisatamaan. Siinä vaiheessa kun ja jos Santahaminaan alettaisiin rakentaa asuntoja niin olisi tarve muuttaa koko systeemi metroksi eli tunneliin Katajanokan ja kauppatorin ali ja sieltää johonkin. Mutta se tulisi ajankohtaiseksi joskus 30 vuoden päästä aikaisintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.11.2012 kello 11:50

    En ollut lautakunnassa, kun tuo Katajanokkavaihtoehto pudotettiin, mutta arvaisin, että ongelmia tulisi Aleksilla, jossa ratikat ruuhkautuisivat. Edelleen Katajanokka-Aleksi -välillä on jo nyt riittävä palvelutaso, kun taas Kruununhaan palvelutaso on heikompi. Liisankadun yhteyksien paraneminen laskettiin silloin vielä plussan puolelle. Jos onkin niin, että krunikkalaiset eivät halkua ratikkaa, asia muuttuu tietysti toiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 11:36

    åke:
    Ruuhkakeskusteluun pikkulisäys: ajoin tänään Tukholman halki iltapäivän ruuhkassa etelästä pohjoiseen södertäljestä uppsalaan. Moottoritiellä vastaantuleva eli pohjoisesta tuleva liikenne seisoi ainakin 10-15 km matkalla upplands väsbyn tienoilla.

    Summarum: ruuhkat ovat täällä selvästi pahempia kuin Helsingissä eikä ruuhkamaksu suinkaan ole niitä poistanut.

    No sehän johtuu luonnollisesti siitä, että Essingeleden ei kuulu ruuhkamaksuvyöhykkeeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Jari V kirjoitti 1.11.2012 kello 11:50

    Elmo Allén: Kummallista on, että täällä tapellaan siitä, voidaanko Turunväylää ajavia hidastaa kymmenen sekuntia, mutta sitten 20 minuutin hidastus onkin yhtäkkiä, että “ei meillä ole ruuhkia”. En opi ikinä ymmärtämään autopuolueen logiikkaa. Jos se kymmenen sekunnin liikennevalojen säätö on niin hirveää, luulisin että autoilijat hihkuisivat onnesta, jos pääsisivät parilla eurolla ajamaan 20 minuuttia nopeammin.

    Liikenneongelman kriittisyys tuntuu olevan kovin riippuvainen siitä, ollaanko sitä ratkaisemassa omilla vai muiden rahoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 1.11.2012 kello 11:51

    a_l: Kannattaisiko asialle tehdä jotain vai annetaanko tilanteen paheta vuosi vuodelta?

    Halvinta ja helpointa olisi jos ihmiset saisi tulemaan töihin hieman eri aikoihin eikä kaikki puolen tunnin sisällä?

    Tämä sama kuormituksen epätasaisuus nimittäin on haaste myös joukkoliikenteelle, varsinkin jos nuo autoilijalaumat siirtyvät jatkossa bussiin. Kahdeksan ja yhdeksän välillä pitäisi ajaa tihennetyllä tahdilla mutta suurin osa kuljettajista voidaan päästää vapaata viettämään kymmeneltä.

    Mitäs jos nykyisiä gps-navigaatio-appsi -tekniikoita käytettäisiinkin aluksi massojen älykkääseen ohjaamiseen eikä rakennetakaan ensin sitä keskushallinnon valvontarahastusjärjestelmää. Missä on kannustava ja palveleva sovellus jonka avulla voi välttää ruuhkat?

    Harva nimittäin oikeasti kuitenkaan haluaa seisoa siellä ruuhkassa vaikka olisi kuinka itsekäs ja ahne kaupunkimaasturityösuhdeautoilija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. R. Silfverberg kirjoitti 1.11.2012 kello 11:59

    Osmo Soininvaara: En ollut lautakunnassa, kun tuo Katajanokkavaihtoehto pudotettiin, mutta arvaisin, että ongelmia tulisi Aleksilla, jossa ratikat ruuhkautuisivat. Edelleen Katajanokka-Aleksi -välillä on jo nyt riittävä palvelutaso, kun taas Kruununhaan palvelutaso on heikompi. Liisankadun yhteyksien paraneminen laskettiin silloin vielä plussan puolelle. Jos onkin niin, että krunikkalaiset eivät halkua ratikkaa, asia muuttuu tietysti toiseksi.

    Aleksilta voidaan siirtää seiska pois esim Kaivokadulle jos on välttämätöntä. Ja kolmonenhan ajaa vain puolet Aleksista nyt. Ne ovat pikkuseikkoja.

    Näiden siltasuunnitelmien pitää toimia vielä 100 vuoden päästä. Silta pitää rakentaa metron kestäväksi jos joskus rakennetaan etelä-pohjoissuuntainen metro.

    Ja Unescolle voi lähetäää muistutus että heidän suojelunsa alla on vain Suomenlinna, ei koko Helsinki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 12:10

    Osmo Soininvaara:
    Yleensä on niin, että henkilöillä, joilla on silmälasit näkö on huonompi kuin niillä, joilla ei ole silmälaseja. Eivät silmälasit siis näen heikkenemistö minnekään poista?

    Mutta ruuhkamaksulla on kyllä mahdollista ihan oikeasti poistaa ruuhka eikä vain lievittää sitä. Kysehän on vain oikeasta hintatasosta. Ja minusta ruuhkamaksun pitääkin aina olla niin korkea, että tiestä saatava hyöty maksimoituu. Se toki johtaa siihen, että ruuhkamaksua on ajan myötä nostettava, jos autoilun hinta nousee vähemmän kuin tulotaso (ei liene pelkoa) tai jos autoilun rooli muuten nousee tärkeämmäksi, eikä ruuhkamaksulla jaettava tiekapasiteetti kasva.

    Ja tietysti myös ruuhka voi poistua vain ruuhkamaksuvyöhykkeeltä, ei sen ulkopuolelta.

    Hankalaksi asia menee silloin, jos ruuhkamaksun ulkopuolella kulkeva liikenne häiritsee ruuhkamaksuvyöhykkeelle kulkevaa, koska silloin ruuhkamaksun maksava ei saa maksuaan vastaavaa hyötyä. Helsingissä se tosin ei pitäisi olla ongelma, koska jos esim. Kehä I jäisi ruuhkamaksun ulkopuolelle, sille jonotettaisiin selkeästi omalla kaistallaan ja keskustaan saisi kulkea esteettä.

    Tukholmassa tämä taas lienee hienoinen ongelma Essingeledenillä. Helsingissä vastaava ongelma syntyisi, jos Pasilanväylä tai keskustatunneli vapautettaisiin ruuhkamaksusta.

    Menipäs tämä nyt ruuhkamaksupainotteiseksi. Ei ollut tarkoitus. Ja vaikka ruuhkamaksusta on muuten jankattu tässä paljon, alkuperäiseen kysymykseeni ei kuitenkaan kukaan esittänyt mitään vaihtoehtoja:

    Kun keskustaan tulevaa autovirtaa ei voi lisätä, millä tavoin liikennevaloilla tapahtuva autoliikenteen kuristaminen olisi muka parempi metodi jakaa keskustan tiekapasiteetti kuin markkinaehtoinen jakaminen eli ruuhkamaksu, jos keskustaan halutaan yksi sisääntuloväylä lisää?

    Eli jos Kruunuvuorenrannasta (hyvin hypoteettisesti) tulisi autosilta Sompasaareen, ovatko autoilijat tosiaan sitä mieltä, että kasvakoot jonot Hämeenlinnanväylällä? Mielestäni tämä olisi syytä selvittää ensin, koska autopuolueen mielestähän Kalasataman kaavan uusiminen vuosien työllä on ihan ok, jos tarkoituksena on saada sinne lisää autokaistoja. Vaikka siihen ryhdyttäisiin, pitäisi silti saada vastaus tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.11.2012 kello 12:48

    Elmo,
    Vähän huonosti muotoiltu kommenttini oli tarkoitettu vastaukseksi väitteeseen, että ruuhkamaksun käyttöönottaneissa kaupungeisa on jopa enemmän ruuhkia kuin muissa. Tietysti ruuhkien vaivaamat kaupungit ottavat niitä käyttöön hanakammin kuin muut, kuten heikkonäköiset silmälaseja.

    Kaupunkiin tulevan liikenteen määrää säännöstellään liikennevalojen ajoituksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 12:15

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Halvinta ja helpointa olisi jos ihmiset saisi tulemaan töihin hieman eri aikoihin eikä kaikki puolen tunnin sisällä? – –
    Mitäs jos nykyisiä gps-navigaatio-appsi -tekniikoita käytettäisiinkin aluksi massojen älykkääseen ohjaamiseen eikä rakennetakaan ensin sitä keskushallinnon valvontarahastusjärjestelmää.

    Eiköhän autoilijat ilman älypuhelinsovellustakin tiedä, milloin tiet ovat ruuhkautuneet ja milloin eivät. Ei se nyt niin satunnaista ole. Kyllä varmasti jokainen, joka voi, siirtää työmatkansa ruuhkaa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan jo nyt.

    Sovellus voisi auttaa vain vaihtoehtoisen reitin löytämiseen, mikä taas ei ole hyvä juttu, koska kaupunkiviihtyvyyden kannalta autoliikenne on parasta keskittää sille varattuihin väyliin. Ne on rakennettu juuri siksi, että saataisiin liikenne asuntokaduilta ynnä muilta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 12:22

    PS. Voisiko tuon Hyphenator-pluginin ottaa pois käytöstä toistaiseksi, koska se ilmoittaa koko ajan “Error: the operation is insecure”, ainakin Firefoxilla. Lienee tullut jossain tuoreessa päivityksessä, koska WordPress.orgista löytyy tällainen:

    http://wordpress.org/support/topic/vers-410-insecure

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 12:24

    R. Silfverberg: Näiden siltasuunnitelmien pitää toimia vielä 100 vuoden päästä. Silta pitää rakentaa metron kestäväksi jos joskus rakennetaan etelä-pohjoissuuntainen metro.

    Kyllä se on koko ajan juuri sellaiseksi suunniteltukin. Kaikissa suunnitelmissa on tunnelivaraus keskustaan ja siitä reitti sillalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. R. Silfverberg kirjoitti 1.11.2012 kello 12:46

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Halvinta ja helpointa olisi jos ihmiset saisi tulemaan töihin hieman eri aikoihin eikä kaikki puolen tunnin sisällä? Tämä sama kuormituksen epätasaisuus nimittäin on haaste myös joukkoliikenteelle, varsinkin jos nuo autoilijalaumat siirtyvät jatkossa bussiin. Kahdeksan ja yhdeksän välillä pitäisi ajaa tihennetyllä tahdilla mutta suurin osa kuljettajista voidaan päästää vapaata viettämään kymmeneltä.Mitäs jos nykyisiä gps-navigaatio-appsi -tekniikoita käytettäisiinkin aluksi massojen älykkääseen ohjaamiseen eikä rakennetakaan ensin sitä keskushallinnon valvontarahastusjärjestelmää. Missä on kannustava ja palveleva sovellus jonka avulla voi välttää ruuhkat?Harva nimittäin oikeasti kuitenkaan haluaa seisoa siellä ruuhkassa vaikka olisi kuinka itsekäs ja ahne kaupunkimaasturityösuhdeautoilija.

    Löytyykö tarpeeksi vapaaehtoisia heräämään ennen klo 0600? Käsittääkseni monet jotka tulevat töihin kauempaa heräävät jo nyt ennen kuutta, jotkut jo viideltä että ehtisivät töihin ennen ruuhkia. Mutta se on heidän vapaaehtoinen valintansa ja kaikkien vuorokausirytmiin se ei sovi. Useimmiten vain yli 50-vuotiaat joilla ei ole enää lapsia jaksavat nousta noin aikaisin. Omilta inttiajoilta muistan että kuudelta herääminen oli kamalaa. Päätin sen jälkeen että ei koskaan enää sellaisiin töihin ja sellaista työmatkaa kulkemaan että joutuisi heräämään ennen seitsemää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 1.11.2012 kello 13:08

    Elmo Allén: Kyllä varmasti jokainen, joka voi, siirtää työmatkansa ruuhkaa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan jo nyt.

    Niinpä, eli mitä ovat ne syyt miksei voi. Kyse ei ole vain yhdestä sovelluksesta vaan siitä että esimerkiksi päiväkotien aukioloajat ohjaavat nykyään sekä bussi- että autoliikenteen huipun siihen saman tunnin sisälle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. tpyyluoma kirjoitti 1.11.2012 kello 13:21

    migul: Olisiko mahdollista sulkea pitkäsilta muulta kuin joukkoliikenteeltä. Veikkaisin yksityisautoilijoiden olevan selvä pieni vähemmistö tuossa kohtaa. Pitkäsilta ruuhkautuu jo ihan täyteen ahdetuista joukkoliikennevälineistä.

    Ei tarvitse veikata kun asiaa on tutkittu, tosin olet oikeassa, reilu neljäsosa. Tarkemmin:

    Pitkäsillan yli kulkee 32 929 ajoneuvoa syyskuun arkipäivänä. Näiden kyydissä on yhteensä noin 100 000 ihmistä.

    Polkupyöriä on syyskuun arkipäivässä 3 172 (9,8%) ja tandemit unohtaen saman verran pyöräilijöitä eli 3 172 (3,3%).

    Raitovaunuja kulkee Pitkäsillan yli 968 (2,9%) ja matkustajia 23 400 (23,8%), eli noin 24 per raitiovaunu.

    Busseja kulkee yhteensä 3 908 (11,5%). Helsingin sisäisissä busseissa on 28 850 matkustajaa (29,3%), seutubusseissa 9 600 (9,7%) ja muissa (tilaus, tms.) 1 200 (1,2%), eli yhteensä 39 650 (40,2%). Matkustajia per bussi keskimäärin noin 10.

    Henkilöautoja ajaaa Pitkäsillan yli 21 576 (63,7%), ja jos oletetaan 1,3 matkustajaa per autoa yhteensä näissä matkustaa noin 28 000 (28,5%) ihmistä. Mielenkiintoista on että keskustaan päin ajavien autojen määrä (13405) on 60% suurempi kuin keskustasta pois ajavien (8 171), kun Hakaniemen sillalla ne ovat lähes yhtä suuret (15 429 / 16 949).

    Muita, lähinnä pakettiautoja (3 276) sekä kuorma-autoja (677), on 4 140 (12,2%) joissa olettaisin olevan vain kuljettajan kyydissä eli 4 140 (4,2%) .

    Lähde: Liitetaulukot 1 ja 5, Liikenteen kehitys
    Helsingissä vuonna 2011, http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/los_2012-1.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. KKK kirjoitti 1.11.2012 kello 13:43

    R. Silfverberg: Ja Unescolle voi lähetäää muistutus että heidän suojelunsa alla on vain Suomenlinna, ei koko Helsinki.

    Ja samalla lasku niistä lisäkustannuksista, jotka tuosta suoja-alueesta Helsingille aiheutuu. Jos UNESCO on tuon suoja-alueen suhteen noin joustamaton, pitäisi mielestä koko statuksesta luopuu. Eiköhän ne turistit sinne Suokkiin löydä, vaikka se ei olisikaan mikään UNESCOn suojelukohde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. pekka kirjoitti 1.11.2012 kello 13:46

    R Silferberg:

    Minä kuvittelin että vain Suomenlinna on Unescon suojelukohde. Ei Unescon asia ole suojella Laajasaloa ja Katajanokkaa. En ymmärrä.

    Kun Suomenlinna otettiin maailmanperintökohteeksi 1991 sille määriteltiin hyvin laaja suojavyöhyke (melkein koko merellinen Helsinki). Helsingin päättäjät eivät ilmeisesti suhtautuneet asiaan kovin vakavasti, koska kartta alueista oli hävinnyt.
    Lainaus Hesarista:
    ” Kun asiaa ryhdyttiin Suomessa selvittämään, vuoden 1991 piirroksista ei löytynyt kopioita Museoviraston, Suomenlinnan hoitokunnan eikä Helsingin kaupungin arkistoista.

    Kopio löytyi lopulta maailmanperintökeskuksen arkistosta Pariisista. ”

    Helsinki on sittemmin yrittänyt pienentää suojavyöhykettä, mutta Unesco ei ole suostunut.

    Linkki Hesariin:
    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Suoja-aluetta+piirreltiin+jo+1991/HS20071120SI1KA01hnr

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 13:53

    Osmo Soininvaara: Kaupunkiin tulevan liikenteen määrää säännöstellään liikennevalojen ajoituksella.

    Ja/tai ruuhkamaksuin. Kuten edellä sanoin, minusta liikennevalot ovat siihen kovin tehoton, vaikkakin yksinkertainen ja varmasti toimiva tapa. Minusta aikaresurssilla maksaminen on vähän tyhmää, kun rahallakin voisi maksaa. Aika ei ole kaikille yhtä arvokasta, mutta autojonoissa sillä on yhtä suuri maksuarvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.11.2012 kello 15:02

    Se, että Helsinki rajoittaa esimerkiksi Länsiväylältä tulevaa automäärää liikennevaloilla, ei tähtää autoilun vähentämiseen vaan pikemminkin sen maksimoimiseen. Jos katuverkkoon päästettäisiin autoja niin paljon, että tuotettaisiin seisova ruuhka, silloin liikennemäärät romahtaisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Pekka Taipale kirjoitti 1.11.2012 kello 14:00

    Osmo Soininvaara: vastaukseksi väitteeseen, että ruuhkamaksun käyttöönottaneissa kaupungeisa on jopa enemmän ruuhkia kuin muissa.

    …joka itsessään taas on vain vastaus siihen esitettyyn (mutta virheelliseen) väitteeseen että Helsingissä on ruuhkia ja Tukholmassa ei, koska ruuhkamaksut.

    Tällaisenaan ruuhkamaksut siis ehkä ovat osittaisratkaisu ruuhkiin, ehkä eivät; ennen kaikkea ne ovat oire ruuhkista. Keskustelu on sinänsä akateemista, koska Suomessa siis ei ministeriö puuhaa ruuhkamaksuja vaan yleisiä tiemaksuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Daniel Federley kirjoitti 1.11.2012 kello 14:11

    R. Silfverberg:
    Millä tavalla liikenne Katajanokalla niin häiriintyisi jos siellä kulkisi 2 kertaa nin usein raitiovaunu kuin nyt? Ja laivat voidaan kyllä siirtää sieltä jossain vaiheessa Länsisatamaan. Siinä vaiheessa kun ja jos Santahaminaan alettaisiin rakentaa asuntoja niin olisi tarve muuttaa koko systeemi metroksi eli tunneliin Katajanokan ja kauppatorin ali ja sieltää johonkin. Mutta se tulisi ajankohtaiseksi joskus 30 vuoden päästä aikaisintaan.

    Häirintä menee niin päin, että laivaliikenteen aiheuttamat piikit autoliikenteessä häiritsevät Kanavakatua kulkevan ratikan luotettavuutta ja saavat aikaa hajontaa matka-ajoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 14:27

    R. Silfverberg: Ja Unescolle voi lähetäää muistutus että heidän suojelunsa alla on vain Suomenlinna, ei koko Helsinki.

    Onkohan tuo asia edes Unescon tulkinta? Vähän veikkaisin, että se on ihan oman museovirastomme tai kaupunginmuseon tulkinta siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Leena kirjoitti 1.11.2012 kello 15:34

    Jotenkin ottaa päähän tämä autoilijoiden jatkuva syyllistäminen, kun ovat mokomat liikenteessä ruuhka-aikoina. Täytyy muistaa, että silloin matkaavat ovat työssäolevia, veroa maksavia kansalaisia. Ja heitä ei kyllä ole nykyään liikaa.

    Miksi sitten monet valitsevat oman auton julkisen liikenteen sijaan? Meidän perheessämme oli ennen auto vain vapaa-aikaa varten. Se oli siis silloin, kun työpaikat olivat keskustassa. Kun uudet toimitilat rakennettiin naapurikaupunkiin, työmatka piteni julkisilla ja kahdella vaihdolla sietämättömäksi. Monella muulla on sama tilanne – työpaikka ja asuinpaikka ovat eri kunnissa ja usein se tarkoittaa ajoa Helsingin läpi joko kehillä(aamuruuhkat Espooseen päin) tai keskustan katuja pitkin.

    Omista tutuistani ainoastaan parilla on työsuhde-etuna parkkipaikka keskustassa. Muut menevät sinne julkisilla. Sen sijaan kymmenet ajavat keskustan läpi matkalla itään tai länteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. tpyyluoma kirjoitti 1.11.2012 kello 15:56

    Leena: Jotenkin ottaa päähän tämä autoilijoiden jatkuva syyllistäminen, kun ovat mokomat liikenteessä ruuhka-aikoina. Täytyy muistaa, että silloin matkaavat ovat työssäolevia, veroa maksavia kansalaisia. Ja heitä ei kyllä ole nykyään liikaa.

    Mua taas ottaa päähän se että kun puhutaan siitä miten liikennejärjestelmä toimii, eli miten ne kansalaiset pääsisivät parhaiten liikkumaan, niin jotenkin kummallisesti päädytään puhumaan syyllistämisestä. Ruuhkamaksu on ohjausmaksu jonka tarkoitus on maksimoida tieverkon sujuvuus ja välityskyky, ja muuten sikäli kun ruuhkia ei ole niin ruuhkamaksun oikea suuruus on nolla euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. R. Silfverberg kirjoitti 1.11.2012 kello 15:59

    Leena: Jotenkin ottaa päähän tämä autoilijoiden jatkuva syyllistäminen, kun ovat mokomat liikenteessä ruuhka-aikoina. Täytyy muistaa, että silloin matkaavat ovat työssäolevia, veroa maksavia kansalaisia. Ja heitä ei kyllä ole nykyään liikaa.Miksi sitten monet valitsevat oman auton julkisen liikenteen sijaan? Meidän perheessämme oli ennen auto vain vapaa-aikaa varten. Se oli siis silloin, kun työpaikat olivat keskustassa. Kun uudet toimitilat rakennettiin naapurikaupunkiin, työmatka piteni julkisilla ja kahdella vaihdolla sietämättömäksi. Monella muulla on sama tilanne – työpaikka ja asuinpaikka ovat eri kunnissa ja usein se tarkoittaa ajoa Helsingin läpi joko kehillä(aamuruuhkat Espooseen päin) tai keskustan katuja pitkin.Omista tutuistani ainoastaan parilla on työsuhde-etuna parkkipaikka keskustassa. Muut menevät sinne julkisilla. Sen sijaan kymmenet ajavat keskustan läpi matkalla itään tai länteen.

    Tämä ilmiö on tuttu jo parin-kolmenkymmenen vuoden ajalta. Se että toimistotyöpaikat muuttavat pois keskustasta, useimmiten länsipuolen esikaupunkeihin ja moottoriteiden varteen. Ja kysymyksessä ei ole sellaisesta työstä joka vie niin paljon tilaa ettei sitä voisi tehdä keskustassa. Mitä tälle ilmiölle voisi tehdä? Säätää vero jokaiselle keskustasta pois muuttavalle firmalle? Espoo on ollut hyötyjäpuolena tässä ja suorastaan hävettää todeta se kun espoolaine itse olen. Seuraava muutttosuunta saattaa tosin olla lentokentän läheiset alueet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Daniel Federley kirjoitti 1.11.2012 kello 16:20

    Leena on kyllä oikeilla linjoilla. Valitettavasti joukkoliikenne on vaativan asiakkaan näkökulmasta riittävän korkeatasoista lähinnä vain ratikkavyöhykkeellä tai aivan metroasemien vieressä, ja silloinkin ainoa kelvollinen kulkusuunta on sinne, minne se raideväline vie.

    Kun lähden täältä Munkkiniemestä Töölön ja keskustan suuntaan, ei tulisi mieleenkään tehdä matkaa muuten kuin raitiovaunulla. Mutta jos lähden vaikkapa Espoon keskukseen, jonne on tarjolla suora, vaihdoton bussi, vaihtoehtoina ovat vartin automatka itse haluamanani ajankohtana tai 1-2 kertaa tunnissa kulkeva bussi, jonka pysäkille on mentävä riittävän ajoissa, jolloin kokonaismatka-ajaksi tulee helposti 50 minuuttia. Valitsen bussin vain, jos on aivan pakko.

    Sanottakoon vielä sekin, että ratikkaliikenne on hidastunut sellaiseksi, että keskikaupungillekin pääsisi melkein samassa ajassa autolla. Tukkoinen liikenne ja hankalat parkkihallit eivät kuitenkaan houkuttele.

    Helsingin ruuhkat ovat maailman mittakaavassa mitättömiä ja autoliikenne on ajallisesti erittäin kilpailukykyinen kulkumuoto, vaikka HSL miten kertoisi tuottavansa “Euroopan parasta joukkoliikennettä”.

    Tämänkin vuoksi soisi, että Kruunuvuoren ratikka tehdään hyvin. Se nimittäin olisi virkistävä poikkeus sääntöön; matka-aika keskikaupungille olisi huomattavasti lyhyempi ratikalla kuin autolla odotteluineen päivineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. KKK kirjoitti 1.11.2012 kello 16:28

    R. Silfverberg: Se että toimistotyöpaikat muuttavat pois keskustasta, useimmiten länsipuolen esikaupunkeihin ja moottoriteiden varteen. Ja kysymyksessä ei ole sellaisesta työstä joka vie niin paljon tilaa ettei sitä voisi tehdä keskustassa. Mitä tälle ilmiölle voisi tehdä? Säätää vero jokaiselle keskustasta pois muuttavalle firmalle?

    Kenties ruuhkamaksut pikkuisen hillitsevät tätä kehitystä. Työntekijät vaativat ruuhkamaksun kompensoimista palkassa, jota kautta firmoille syntyy kannuste siirtyä parempien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Ruuhkamaksun vaikutus on siis samankaltainen kuin tuon esittämäsi veron.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. hupsis kirjoitti 1.11.2012 kello 16:43

    tpyyluoma: Mua taas ottaa päähän se että kun puhutaan siitä miten liikennejärjestelmä toimii, eli miten ne kansalaiset pääsisivät parhaiten liikkumaan, niin jotenkin kummallisesti päädytään puhumaan syyllistämisestä. Ruuhkamaksu on ohjausmaksu jonka tarkoitus on maksimoida tieverkon sujuvuus ja välityskyky, ja muuten sikäli kun ruuhkia ei ole niin ruuhkamaksun oikea suuruus on nolla euroa.

    Teoriassa, käytännössä suomessa 100% varmasti ei tule näin olemaan. Jos vielä vihreiden hekumoima gps-pohjainen järjestelmä tulisi, niin aivan varmasti saisi maksaa sunnuntai iltapäivänä kehä kolmosella ajamisesta kahden muun auton kanssa ruuhkamaksua.

    Taas yksi rahastamiskeino loputtoman ahneelle julkiselle sektorille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. a_l kirjoitti 1.11.2012 kello 17:20

    Leena: Jotenkin ottaa päähän tämä autoilijoiden jatkuva syyllistäminen, kun ovat mokomat liikenteessä ruuhka-aikoina. Täytyy muistaa, että silloin matkaavat ovat työssäolevia, veroa maksavia kansalaisia. Ja heitä ei kyllä ole nykyään liikaa.Miksi sitten monet valitsevat oman auton julkisen liikenteen sijaan? Meidän perheessämme oli ennen auto vain vapaa-aikaa varten. Se oli siis silloin, kun työpaikat olivat keskustassa. Kun uudet toimitilat rakennettiin naapurikaupunkiin, työmatka piteni julkisilla ja kahdella vaihdolla sietämättömäksi. Monella muulla on sama tilanne – työpaikka ja asuinpaikka ovat eri kunnissa ja usein se tarkoittaa ajoa Helsingin läpi joko kehillä(aamuruuhkat Espooseen päin) tai keskustan katuja pitkin.Omista tutuistani ainoastaan parilla on työsuhde-etuna parkkipaikka keskustassa. Muut menevät sinne julkisilla. Sen sijaan kymmenet ajavat keskustan läpi matkalla itään tai länteen.

    Ei autoilijoita pidä syyllistää, vaan onnetonta suunnittelua joka pakottaa liikkumaan henkilöautolla ja tekee julkisen liikenteen järjestämisen mahdottomaksi.

    Itsekin kulkisin työmatkani julkisilla, mutta se tarkoittaisi viikossa työpäivän verran lisää työmatkaa. Valitettavasti joukkoliikenteen palvelutaso on Helsingin ulkopuolella surkeaa, ellei ole matkalla radanvarteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 17:24

    Leena:
    Jotenkin ottaa päähän tämä autoilijoiden jatkuva syyllistäminen, kun ovat mokomat liikenteessä ruuhka-aikoina. Täytyy muistaa, että silloin matkaavat ovat työssäolevia, veroa maksavia kansalaisia. Ja heitä ei kyllä ole nykyään liikaa.

    No varmaankin ottaa päähän, jos on käsittänyt ruuhkamaksut noin väärin. Mutta ota rauhallisesti – ruuhkamaksujen idea on juurikin taata teille työssäkäyville lapsia raahaaville kunnon kansalaisille sujuva liikkuminen! Jos siis tarvitset noin paljon autoa, kuulut siihen kansanosaan, joka maksaa sen ruuhkamaksun vastineena paremmasta liikkumisesta. Se ei ole rangaistusmaksu vaan pääsylippu. Kaikki eivät sitä pääsylippua halua ja tarvitse, joten heidät raivataan ruuhkamaksulla pois sinun matkaasi hidastamasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 17:30

    hupsis: Teoriassa, käytännössä suomessa 100% varmasti ei tule näin olemaan. Jos vielä vihreiden hekumoima gps-pohjainen järjestelmä tulisi, niin aivan varmasti saisi maksaa sunnuntai iltapäivänä kehä kolmosella ajamisesta kahden muun auton kanssa ruuhkamaksua.

    Asiaa toki helpottaisi, jollei autopuolue kategorisesti vastustaisi kaikkia ruuhkamaksuja. Varmemmin saisivat autoilijoita kaikin puolin hyödyttävän maksun, jos sellaista aktiivisesti ajaisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. tpyyluoma kirjoitti 1.11.2012 kello 18:32

    hupsis: Teoriassa, käytännössä suomessa 100% varmasti ei tule näin olemaan. Jos vielä vihreiden hekumoima gps-pohjainen järjestelmä tulisi, niin aivan varmasti saisi maksaa sunnuntai iltapäivänä kehä kolmosella ajamisesta kahden muun auton kanssa ruuhkamaksua. Taas yksi rahastamiskeino loputtoman ahneelle julkiselle sektorille.

    Pakkohan siinä on joku tapa paikallistaa ne maksut, jos on tarkoitus hinnoitella oikein. Voi tuon tosin tehdä ilman paikannuslaitteitakin vaikka kameroilla, RFID:llä, tms. Ja jos ei ole niin on harvinaisen kallis ja hankala tapa kerätä veroja jotka voi vastaavasti kerätä esim. polttoaine- tai autoveroista. Veroaste, myöskään autoilun, ei riipu erillaisten verojen määrästä.

    Niiden ruuhkamaksujen tausta Suomessa on se että Liikenneministeriökin on todennut että autojen ruuhkilla ei voi käytännössä tehdä mitään teitä rakentamalla. Henk.koht. tämä on mulla sivumennen aika yhdentekevä asia, jos ei ole maksuja niin sitten liikenne mukautuu jonojen kautta, kun autoliikenne hidastuu niin osa vaihtaa kulkuaikaa, reittiä, siirtyy julkisiin, tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. sekunnin kertautuva seuraus kirjoitti 1.11.2012 kello 19:35

    Elmo Allén: voidaanko … hidastaa kymmenen sekuntia

    Jos kaupan kassajonossa on edelläsi 200 ihmistä, ja kassa joutuu juoksemaan joka kymmenennen asiakkaan kohdalla hedelmävaa’alle asiakkaan unohdettua punnita jotain, odotatko yhden punnituksen vaatiman ajan lisää, vai paljon enemmän? Ne kaikki 200 odottavat yhtä monta kertaa, vaikka eri punnituksia, vain ruuhkan ensimmäiset ja viimeiset pääsevät vähän vähemmällä. Vielä kun kassan tupakkatauot alkaa kellon mukaan, joudut odottamaan myös ylimääräisen tupakkatauon verran.

    Korvaa kassa=nykyvalot, ihmiset autoilla ja punnitusoperaatio ratikan lisäämän punaisen odottelulla, sekä tupakkatauko = nykyinen punainen vaihe valoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.11.2012 kello 23:17

    Nimimerkki sekunnin kertautuva vaikutus ei taida tietää, että moottoriteiltä päästetään katuverkkoon vain tarkoituksenmukainen määrä autoja. Tämä tehdään säätämällä punainen valo riittävän pitkäksi. Tämä on myös välttämätöntä, koska muuten liikenne katuverkossa pysähtyisi kokonaan. Silloin kun siellä on jonoa, tuota ylimääräistä punaista varmaankin näyhtetään. Koska tuo ylimääräinen ratikkavalo ei vaikuta siihen, kuinka monta autoa moottoritieltä voidaan katuverkkoon päästää, se ei hidfasta jonoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Ville kirjoitti 1.11.2012 kello 19:58

    Daniel Federley: Häirintä menee niin päin, että laivaliikenteen aiheuttamat piikit autoliikenteessä häiritsevät Kanavakatua kulkevan ratikan luotettavuutta ja saavat aikaa hajontaa matka-ajoissa.

    Katajanokalta lähtevien 4T-ratikoiden (ja jossain määrin ilman T:täkin olevien) osalta on myös niin, että saapuvia laivamatkustajia on hetkellisesti niin paljon, että lähdöt viivästyvät pahasti ja ratikat ajavat täyteenahdettuina pysäkkien ohi, kun sisään ei enää mahdu yhtään lisää matkustajia. Raskasraideliikenteessä tällaista ei voitaisi hyväksyä (paitsi ehkä käytännössä Länsimetron lyhyillä metrojunilla näin vain joskus tulee käymään…) Ei aivan merkityksetön osa matkustajista myös kulkee sataman ja keskustan väliä kävellen, mutta tämän liikkumismuodon houkuttelevuuden eteen ei ole paljon tehty.
    Laivaliikenteen aiheuttamassa autoliikenteessä ei silti ole mitään hyvää ja ainakin se on väärässä paikassa 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Ville kirjoitti 1.11.2012 kello 20:02

    Ville: Laivaliikenteen aiheuttamassa autoliikenteessä ei silti ole mitään hyvää ja ainakin se on väärässä paikassa 😉

    Tai ehkä siinä voi olla jotain hyvää siinä mielessä, että se haittaa – tosin vain hetkellisesti – autolla liikkumista huomattavasti enemmän kuin ratikalla liikkumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. ristiin-rastiin kirjoitti 1.11.2012 kello 20:08

    Elmo Allén: Kaikki eivät sitä pääsylippua halua ja tarvitse, joten heidät raivataan ruuhkamaksulla

    On helppo vastustaa, jos arvioi että raivatuksi tulevat esim. kädestä suuhun elävät (yksin)huoltajat, pienipalkkaiset siivoojat (pakkoyrittäjät, ei ne voi ruuhkamaksuja kokonaan siirtää asiakashintoihin) yms., joilla olisi eniten tarvetta auton joustavuuteen, mutta kaikki lisämaksut on pois arjen pakollisista menoista. Maksukatuja ei kovatuloiset pukumiehet pian huomaakaan, ja kaduille jää keskituloiset yksinajajat vähän napisten että taas käytiin autoilijan kukkarolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Syltty kirjoitti 1.11.2012 kello 20:35

    tpyyluoma:Veroaste, myöskään autoilun, ei riipu erillaisten verojen määrästä.

    Kyllä se käytännössä omalta osaltaan riippuu. Erittäin laajalla veropohjalla ja matalemmilla veroilla on paljon helpompi kerätä enemmän rahaa kuin kapeammalla pohjalla, mutta korkeammilla veroilla.

    Pelko siitä, että ruuhkamaksuja perittäisiin puhtaasti fiskaalisin perustein, kuten nyt tapahtuu polttoaineverojen kanssa, on täysin perusteltu. Esimerkiksi Jyväskylän keskustassa joutuu maksamaan parkkimaksun iltakahdeksaan saakka vaikka iltakuuden jälkeen keskusta on lähes tyhjä autoista.

    Niinpä ruuhkamaksua ei pidä alkaa virittelemään semmoisena, että sitä voi käyttää pelkkänä verotuskeinona. Erityisesti gps-paikannus on siinä mielessä pahin mahdollinen tapa, koska se mahdollistaa verotuksen vaikka liikkuisi teittömillä lapin taipaleilla.

    Jos ruuhkamaksu ehdotukset tulevat vihreitä, kukaan ei usko etteikö takana kumminkin olisi puhdas kategorinen yksityisautoilun vastustaminen, joten kannattaisi miettiä miten saisi ensin jotkut muutkin puolueet innostumaan ideasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Risto kirjoitti 1.11.2012 kello 21:18

    tpyyluoma:Ruuhkamaksu on ohjausmaksu jonka tarkoitus on maksimoida tieverkon sujuvuus ja välityskyky, ja muuten sikäli kun ruuhkia ei ole niin ruuhkamaksun oikea suuruus on nolla euroa.

    Tätä jo muutkin ehtivät kommentoimaan, mutta esimerkiksi liikenneministeriön selvityksessä “ruuhka”maksua suunnitellaan perittävän klo 6:00-18:00 välisenä aikana, korotettuna varsinaisena “ruuhka-aikana” klo 6-9:00 ja 15-18:00.

    Kuvittleen mielessäni kyydittäväni ulkomaalaista vierasta aamulentokoneeseen aamukuudelta Helsingin keskustan läpi: “In Finland we call this rush hour”.

    Toivottavasti naurukramppi ei saisi heitä tukehtumaan omiin niskanikamiinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 21:34

    Syltty: Erityisesti gps-paikannus on siinä mielessä pahin mahdollinen tapa, koska se mahdollistaa verotuksen vaikka liikkuisi teittömillä lapin taipaleilla.

    Koska polttoaineverollahan se tunnetusti onkin niin vaikeaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 22:17

    Elmo Allén: No varmaankin ottaa päähän, jos on käsittänyt ruuhkamaksut noin väärin. Mutta ota rauhallisesti – ruuhkamaksujen idea on juurikin taata teille työssäkäyville lapsia raahaaville kunnon kansalaisille sujuva liikkuminen! Jos siis tarvitset noin paljon autoa, kuulut siihen kansanosaan, joka maksaa sen ruuhkamaksun vastineena paremmasta liikkumisesta. Se ei ole rangaistusmaksu vaan pääsylippu. Kaikki eivät sitä pääsylippua halua ja tarvitse, joten heidät raivataan ruuhkamaksulla pois sinun matkaasi hidastamasta.

    Ai niin ja täsmennyksenä vielä, että jos taustaoletus on, että kaikki tiellä liikkujat ovat niitä Tärkeitä Veronmaksajia, niin ei hätää siltikään. Ne ruuhkamaksun maksamatta jättävät, eivät he jää kotiin kattoon syljeskelemään. He vain kokivat, että heidän on niin helppo vaihtaa johonkin toiseen kulkumuotoon, että eivät viitsi sitä muutamaa euroa maksaa. Äänestivät itsensä lompakollaan siis toiseen kulkumuotoon. Tukholmasta on ihan riittävästi empiiristä aineistoa, että näitä niinkin helpolla autoilusta luopuvia tosiaan riittää. Ja onhan se ihan markkinamekanismien perusasioita, että markkinoilla on aina iso joukko ihmisiä, jotka pallottelevat juuri siinä rajalla, kumpaa käyttäisivät ja jotka on helppo pienellä kannustimella heilauttaa toiseen suuntaan.

    Ja ei heidänkään tilanne hirveän pahaksi muutu. He lisäävät joukkoliikenteen käyttäjämääriä ja siten myös sen palvelutasoa. Ja sen sujuvuutta, koska teillä on vähemmän autoja hidastamassa busseja ja ratikoita. Ja siitä vielä pääsevät hyötymään myös valmiiksi joukkoliikennettä käyttävät.

    Kysyn siis vaan, että kuka ruuhkamaksuissa muka olisi häviäjä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Ville kirjoitti 1.11.2012 kello 22:39

    Elmo Allén:
    Kysyn siis vaan, että kuka ruuhkamaksuissa muka olisi häviäjä?

    Häviäjä on sellainen autoilija, jolla ei ole rahaa joukkoliikennelippuun mutta auto käytössä ja tankki täynnä… Tai sellainen autoilija, jolla ei ole kiire mihinkään ja joka viihtyy autossa paremmin kuin missään muualla.
    Tai sitten ainakin henkisellä tasolla häviäjä on sellainen autoilija, joka on vain täysin vakuuttunut siitä, että ruuhkamaksut eivät pidemmän päälle vähennä ruuhkia ja että kyseessä on veroluonteinen maksu ja lisäksi vielä “isoveli valvoo”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. åke kirjoitti 1.11.2012 kello 22:49

    Yritin tuossa ylempänä vain tuoda esiin sitä, että myös tässä ruuhkamaksujen mallikaupungissa Tukholmassa esiintyy kovia ruuhkia. Ruuhkamaksut eivät siis poista ruuhkia.

    Kun etelästä päin suunnittelee ajavansa tukholman läpi e4 moottoritietä pitkin arlandaan, niin kyllä tavallisena arki-iltapäivänäkin voi tulla matkaan tunti lisää aikaa.

    Tukholma on isompi kaupunki kuin Helsinki. Ja tukholmassa on samanlaisia niemiä ja (vesistöistä johtuvia) sumppuja kuin Helsingissä. Nämä eivät helpota liikennettä.

    Ruuhkamaksut eivät siis ole taikasauva. Autoja ja ruuhkia riittää maksujen jälkeenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. åke kirjoitti 1.11.2012 kello 22:57

    Vielä siis tukholmasta: ajan usein läpi tukholman työsuhdeautolla moottoritietä pitkin arlandaan. En koskaan poikkea moottoritieltä kaupunkiin. Eikä ole koskaan tullut maksua joten moottoritiellä ajavilta ei kai laskuteta. Olen myös kuullut että työnantaja maksaa työsuhdeautojen ruuhkamaksut, koska hallinnointi kävi niin kalliiksi että työnantaja päätti maksaa itse eikä periä kuskilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Matti Kinnunen kirjoitti 1.11.2012 kello 23:26

    Ville: Häviäjä on sellainen autoilija, ….Tai sellainen autoilija, jolla ei ole kiire mihinkään ja joka viihtyy autossa paremmin kuin missään muualla.

    no, jos kerran viihtyy paremmin autossa kuin missään muualla, niin eikös ole ihan sama missä auto on. Pakkoko autoa on ajaa ruuhkamaksuin rajatun alueen sisään? Voihan sitä vaikka istua autossaan Itäkeskuksen Prisman parkkihallissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Viherinssi kirjoitti 1.11.2012 kello 23:28

    åke: Ruuhkamaksut eivät siis ole taikasauva. Autoja ja ruuhkia riittää maksujen jälkeenkin.

    Minun on hyvin vaikea uskoa, etteikö riittävän kova ruuhkamaksu vähentäisi ruuhkia. Kysymys tässä kuitenkin on se, onko tuo “riittävän kova” niin kova, että siitä tulee muita yhteiskuntatalouden haasteita. Toisaalta niitä tulee pahenevista ruuhkistakin.

    Sellaisella ruuhkamaksulla ei ole kuin veron virka, jonka kaikki ovat valmiita maksamaan. Mistään parista eurosta päivässä ei siis puhuta ruuhka-aikaan.

    Työsuhdeautot kuitenkin tekevät pienen ongelman ruuhkamaksuihin. Jos kyse on työnantajan ajosta, pitää työnantajan maksaa. Jos kyse on kodin ja työpaikan välisestä, pitäisi auton käyttäjän maksaa ainakin verotusarvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. åke kirjoitti 1.11.2012 kello 23:31

    Saatat Elmo olla oikeassa että e4 (eli essingeleden) ei kuulu ruuhkamaksualueeseen. Tiellä on kyllä paljon kylttejä ruuhkamaksusta mutta voi olla että pitää poiketa moottoritieltä kaupunkiin että maksu lankeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. sekunnin kertautuva seuraus kirjoitti 1.11.2012 kello 23:32

    Osmo Soininvaara: että moottoriteiltä päästetään katuverkkoon

    Iltapäivällä ruuhka on poispäin kaupungista, moottoritielle yritetään pästää niin paljon kuin viimeisistä valoista ikinä voidaan saada läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 23:34

    åke:
    Kun etelästä päin suunnittelee ajavansa tukholman läpi e4 moottoritietä pitkin arlandaan, niin kyllä tavallisena arki-iltapäivänäkin voi tulla matkaan tunti lisää aikaa.

    Ja kuten jo yllä sanoin, E4:llä ei ole ruuhkamaksuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Mörkö kirjoitti 1.11.2012 kello 23:38

    Kruununhaan palvelutasoa on jo parannettu lopettamalla bussit 16 ja 18. Nyt tarjotaan mahdollisesti joskus vuonna se ja tämä kulkevaa ratikkaa tilalle… varmaankin niin, että ratikka 7 poistetaan ja 1 lopetetaan? Mielenkiintoista touhua tämä palvelutason parantaminen. Katajanokkalaisetkin voisivat ilahtua, jos palvelutasoa parannettaisiin esim. lopettamalla ratikka 4 ja korvaamalla se vaikka lauttayhteydellä Kööpenhaminaan… sieltähän pääsee lentämälle melkein minne vain:)

    Onko se muuten mitattu, että Liisankadulle ei mahdu kulkemaan ratikat, jos siellä on kadunvarsipysäköintiä (Liisankadulla on kauppoja, joiden edessä toisinaan on tavarankuljetusautoja, jumittaisivatko nämä autot ratikatkin sitten tulevaisuudessa)? Toisaalta, jos ja kun jotkut bussipysäkit tässä tapetaan joka tapauksessa niin ne voidaan varmaan ottaa tilalle ja tehdä sillä tilaa ratikoille.

    Lopuksi hölmöhkö kysymys, miten on mahdollista että krunikkalaiset viitsisivät vaihtaa liikennevälinettä, jos esim. laajasalolaisetkaan eivät viitsi? Ja suostuisivatko katajanokkalaiset siihen, että ratikka veisi kauppatorille, jossa pitäisi vaihtaa ratikkaa päästäkseen julkisilla eteenpäin?

    Sinänsä hassu dejavu-fiilis tuli tuota hesarin juttua lukiessani ja piti palata katsomaan täällä blogilla vanhoja kirjoituksiani. Mutta siis kun tässä aikojen kuluessa on useampaan otteeseen eri paikoissa lukenut, että Hakaniemen silta vetelee viimeisiään ja se pitäisi rakentaa uudelleen, niin eikö siinä yhteydessä voisi tehdä sille sillalle ratikkavarauskin. Pohjoisrannassa on neljä kaistaa ja siitä pääsisi kääntymään varmaankin Liisankadulle tai jatkamaan Aleksille ja jos tämän ratikan vielä voisi yhyttää nelosen kumppanina jatkamaan vaikka pikkuisen eri reittejä Munkkivuoreen asti. Eli jos vähän joku jaksaisi istua ja tutkia karttoja ja miettiä asiaa kuinka Helsingin ratikkaliikenne voitaisiin uudistaa niin, että se palvelisi mahdollisimman suurta osaa kantakaupungista ja sen ympäristöstä (siis jos metroa ei haluta rakentaa Laajasalosta Katajanokan kautta Töölöön ja edelleen Pasilaan jne. asti. Oikeissa kaupungeissahan on toimiva metroverkosta, ihmettelen vaan että millä rahalla ne muut niitä rakentaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Elmo Allén kirjoitti 1.11.2012 kello 23:40

    Elmo Allén: Ja kuten jo yllä sanoin, E4:llä ei ole ruuhkamaksuja.

    Ja vastaisuuden varalle, ruuhkamaksu maksetaan Tukholmassa vain näiden porttien ali mentäessä:

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Betalstation_Liljeholmen2.JPG

    Ruuhkamaksu ei tosiaan ole sellainen taikasauva, että kun Tukholman keskustassa se otetaan käyttöön, että koko Ruotsin ruuhkat katoaisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Mörkö kirjoitti 1.11.2012 kello 23:40

    Niin ja tuosta Liisankadun pysäköinnistä… olisiko mahdollista esim. tehdä kadun toiselle puolelle vinopysäköinti ja poistaa pysäköinti toiselta puolelta? Kuinka paljon tällöin menetettäisiin parkkipaikkoja ja riittäisikö kadun leveys sitten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Syltty kirjoitti 2.11.2012 kello 9:25

    Elmo Allén: Koska polttoaineverollahan se tunnetusti onkin niin vaikeaa?

    Ei, vaan polttoaineveron ja ruuhkamaksun yhdistelmällä on helposti mahdollista kerätä enemmän veroja kuin pelkällä polttoaineverolla.

    Ruuhkamaksua voi helposti differoida verorasituksen siten, että otetaan maksimaalisesti maksukyvyn mukaan (pk-seudulta enemmän, lapista vähemmän) kun taas polttoainevero on tasaisesti sama kautta koko maan ja helposti niin, että syrjäkylillä sitä kuluu vielä enemmän kuin siellä missä on maksuvalmiutta.

    Niinpä polttoainevero yhdistettynä ruuhkamaksuun mahdollistaa verorasituksen nostamisen olennaisesti pienemmällä jupinalla koska voidaan tehdä kuten normaalistkin: suurin osa kansasta jätetään rauhaan ja otetaan sitten enemmän pienemmältä porukalta.

    Nyt tarkkana: en argumentoi ruuhkamaksujen hyviä puolia vastaan, minusta se on hyvä maksu, mutta sen pitää olla silloin ruuhkamaksu, ei mikään verotuksen maksimointijärjestely.

    Ja lopuksi tuo gps-paikannus ei liity verotuksen yksinkertaistamiseen mitenkään. Jos semmoinen nimittäin järjestetään ruuhkamaksujen takia, niin se on jo olemassa. Eivät poliitikot silloin ajattele että ajeteenpas tämä kallis gps-systeemi alas ja nostetaan polttoaineveroja, vaan kyllä ne huomaavat että perskules, ruuhkien vähentämisen sijasta tässä onkin kätevä ja valmis keino budjetin paikkaamiseen, laitetaan sinne tämmöinen pikkuinen “välikaikainen” vero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. antti kirjoitti 2.11.2012 kello 9:51

    Kun Laajasalon sillan ja Kruunuvuoren sporalinjat ovat näin ylipääsemättömän vaikeita, miksei rakenneta ensin Viikin pelloille ja jatketa Arabianrannasta sporakiskoja Viikkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. tpyyluoma kirjoitti 2.11.2012 kello 11:47

    Syltty, leikitään että valtiovarainministeriö haluaa vaikka puoli miljardia lisää verotuloja. Vaihtoehdot:

    a) Nostetaan auton vuotuista veroa.

    b) Rakennetaan hemmetin kallis väylämaksujärjestelmä ja kerätään vastaava summa sillä.

    Tämän salaliittoteorian ongelma on se että on hyvin vaikea nähdä mitään perusteluita mukaanlukien poliittinen realismi vaihtoehdolle b, jos tarkoitus on vain nostaa veroja.

    Autoverotus on fiskaalista, alunperin se oli tuontitulli. Haittaverona se toimii surkeasti, esimerkiksi nykyinen veromalli verottaa suhteellisesti sitä vähemmän mitä enemmän ajaa, hidastaa autokannan parantumista, jne. Yleisemmin tätä yritetään korjata, eli miten sitä veroa kerätään eikä kuinka paljon sitä kerätään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Shakeem kirjoitti 2.11.2012 kello 13:07

    Jos Kruununhakaseuran mielipide arveluttaa ja kaupunki on jopa valmis siirtämään kiskot toisaalle yhdistyksen mielipiteestä johtuen, eikö olisi järkevää järjestää jonkinlainen kaupunginosaäänestys asiasta? Kyse on melko merkittävästä linjauksesta ja tuntuisi hullulta, jos vain ns. “aktiiviset äänet” lasketaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Syltty kirjoitti 2.11.2012 kello 16:29

    tpyyluoma:
    Syltty, leikitään että valtiovarainministeriö haluaa vaikka puoli miljardia lisää verotuloja. Vaihtoehdot:

    a) Nostetaan auton vuotuista veroa.

    b) Rakennetaan hemmetin kallis väylämaksujärjestelmä ja kerätään vastaava summa sillä.

    Tämän salaliittoteorian ongelma on se että on hyvin vaikea nähdä mitään perusteluita mukaanlukien poliittinen realismi vaihtoehdolle b, jos tarkoitus on vain nostaa veroja.

    Nyt hakkaat ihan puhdasta olkiukkoa. En ole väittänyt että kukaan tekisi noin, vaan että SIINÄ VAIHEESSA KUN GPS-POHJAINEN JÄRJESTELMÄ ON JO RAKENNETTU RUUHKAMAKSUJA VARTEN, valintatilanteesi on seuraavanlainen:
    valtiovarainministeriö haluaa vaikka puoli miljardia lisää verotuloja. Vaihtoehdot:

    a) Nostetaan auton vuotuista veroa.

    b) Meillähän on jo hemmetin kallis gps-pohjainen ruuhkajärjestelmä olemassa, mutta sitä käytetään vain ruuhkamaksuihin. Eikö kuitenkin kannattaisi hyödyntää näin kallista ja hienoa järjestelmää verotulojen maksimoinnissakin?

    Todennäköisyys että yksikään vasemmistolainen valtionvarainministeri ei jossain kohdassa saisi kohtaa b päähän, lähentelee nollaa.

    Autoverotus on fiskaalista, alunperin se oli tuontitulli.

    Polttoaineverotus on myös fiskaalista ja jos luomme järjestelmän, jolla voi kerätä fiskaalisesti lisäveroja liikkumisesta, sitä tullaan erittäin todennäköisesti käyttämään.

    Niinpä ruuhkamaksujärjestelmän rakentamisessa kannattaa miettiä, miten siitä saisi sellaisen ettei se muuttuisi muutamassa vuodessa ruuhkamaksuista puhtaasti fiskaaliseksi veroksi. Jos ylipäätänsä kannattaa ruuhkamaksuja niin kannattaisi miettiä tämä asia selväksi, jolloin ruuhkamaksujen vastustuskin tippuisi.

    Ei kukaan täysijärkinen rakenna ruuhkamaksuja pelkkää verotusta varten, mutta mikäli jo rakennettua ruuhkamaksujärejstelmää voi helposti sellaiseen käyttää, niin se tulee tapahtumaan täysin riippumatta siitä mikä oli järjestelmän rakentajien alkuperäinen ajatus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.11.2012 kello 17:50

    Näitä erilaisia kilometripohjaisia maksutapoja pohditaan, koska jossain vaiheessa siirrytään sähköautoon, eikä tien käyutöstä voida enää velottaa plttoaineen hinnassa. Aiuvan niin kuin verollinen bensa kuluu myös hiljaisina aikoina, niin myuöt tämä sen korvike tulee jossain määrin koskemaan myös hiljaisia aikoja, mutta maksu tullaan porrastamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Elmo Allén kirjoitti 2.11.2012 kello 17:51

    sekunnin kertautuva seuraus: Iltapäivällä ruuhka on poispäin kaupungista, moottoritielle yritetään pästää niin paljon kuin viimeisistä valoista ikinä voidaan saada läpi.

    Mutta ne viimeiset valot eivät ole pullonkaula, joten se 10 sekunnin hidastus ei kertaudu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Heikki kirjoitti 2.11.2012 kello 18:33

    Onko muuten peruskorjaus- tai purkukunnossa olevaa Hakaniemen siltaa mahdettu ajatella koplattavaksi näihin uusiin siltahankkeisiin? Jos silta korvattaisiin uudella, kaupunkikuvaan paremmin sopivalla ratkaisulla, osa Laajasalosta tulevista ratikoista voisi kenties mennä siltaa pitkin Kruununhakaan ja Siltavuorenrantaa pitkin Unioninkadulle. Tämä helpottaisi Hakaniemen pullonkaulaa. Museovirasto voi tosin ehtiä suojelemaan siltarumiluksen aikansa muistomerkkinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Markku af Heurlin kirjoitti 2.11.2012 kello 19:14

    Risto: Tätä jo muutkin ehtivät kommentoimaan, mutta esimerkiksi liikenneministeriön selvityksessä “ruuhka”maksua suunnitellaan perittävän klo 6:00-18:00 välisenä aikana, korotettuna varsinaisena “ruuhka-aikana” klo 6-9:00 ja 15-18:00.

    Kuvittleen mielessäni kyydittäväni ulkomaalaista vierasta aamulentokoneeseen aamukuudelta Helsingin keskustan läpi: “In Finland we call this rush hour”.

    Toivottavasti naurukramppi ei saisi heitä tukehtumaan omiin niskanikamiinsa.

    Tpoisdtan tääs kuningasajaty+ukseni:

    Ruuhkamaksu, kahdella portaalla( 4 ja + 2 eli 6 e) peritään sisääntuloväyliltä ja kehäteiltä klo 6.30 -9.30 välisenä aikana. kertaalleen. Voidaan maksaa jälkikäteen kuukausittain. Maksu peritään ajoneuvon haltijalta.

    Ei peritä takseilta, busseilta eikä kuormaliikenteeltä jne. Eikä myöskään ulkomialal rekisteröidyistä autoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Ville kirjoitti 2.11.2012 kello 20:20

    Elmo Allén: Mutta ne viimeiset valot eivät ole pullonkaula, joten se 10 sekunnin hidastus ei kertaudu.

    Turha luulla, että moottoritielle mahtuisi autoja miten paljon vain. Kokemukseni mukaan esim. Turunväylällä pahimpina ruuhkahuippuina liikenne seisoo Porintien risteykseen ja matelee Lohjalle asti – siitä eteenpäin pääsee sujuvasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Syltty kirjoitti 2.11.2012 kello 21:14

    Osmo Soininvaara:
    Näitä erilaisia kilometripohjaisia maksutapoja pohditaan, koska jossain vaiheessa siirrytään sähköautoon

    Tuo tullee tapahtumaan siinä 10 vuotta ennen kaupallista ydinfuusiota 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.11.2012 kello 22:05

    Tuo tullee tapahtumaan siinä 10 vuotta ennen kaupallista ydinfuusiota 😉
    Siis tästä ikuisuuten kustakin ajankohdasta laskien 20 vuoden kuluttua. Ydinfuusio on aika odottanut viimeiset 6o vuotta 30 vuoden päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Markku af Heurlin kirjoitti 2.11.2012 kello 22:50

    Osmo Soininvaara:
    Näitä erilaisia kilometripohjaisia maksutapoja pohditaan, koska jossain vaiheessa siirrytään sähköautoon, eikä tien käyutöstä voida enää velottaa plttoaineen hinnassa. Aiuvan niin kuin verollinen bensa kuluu myös hiljaisina aikoina, niin myuöt tämä sen korvike tulee jossain määrin koskemaan myös hiljaisia aikoja, mutta maksu tullaan porrastamaan.

    Voidaan.

    Sähköautoon voidaan liittää sinetöity sähkömittari ja kustakin kWh:sta peritään polttoaineveroa vastaava vero. – Ennakkovero etupainotettuna arvioperusteella ja lopullinen vuosittain katsastuken yhteydessä tai muuten katsastauasemalla määräajoin.

    Autoilijahan maksaa polttoaineveron yhteydessä osuutensa tienpidon kustannuksista mutta myös osallistuu tiealueen ja ajoneuvonsa puolustamiseen sisäistä ja ulkoista vihollista vastaan jne. Tällä kulutusverotuksella on se hyvä ouoli, että vastuullisella ja enakoivalla ajotavalla sitä voi kiertää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Markku af Heurlin kirjoitti 2.11.2012 kello 22:55

    Elmo Allén: Ja vastaisuuden varalle, ruuhkamaksu maksetaan Tukholmassa vain näiden porttien ali mentäessä:

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Betalstation_Liljeholmen2.JPG

    Ruuhkamaksu ei tosiaan ole sellainen taikasauva, että kun Tukholman keskustassa se otetaan käyttöön, että koko Ruotsin ruuhkat katoaisivat.

    Lienee syytä lisätä, että ruuhkamaksua ei peritä ulkomailla rekisteröidyistä autoista. Osaksi käytnännön syistä. Osaksi kai sen takia, että jos jollakin ulkomailla vakituisesti asuvalla on asiaa autolla Tukholmaan, niin ruuhkamaksulla ei ole vaikutusta hänen liikennevälinevalintaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. ristiin-rastiin kirjoitti 3.11.2012 kello 1:47

    Ville: luulla, että moottoritielle mahtuisi autoja miten paljon vain.

    Käytännössä väli Huopalahdentie – Kehä 1 on niin pitkä, että nykyisistä valoista ei poispäin kaupungista saada läpi niin suurta autovirtaa, että Turunväylällä kaukana edessä hidastuva liikenne alkaisi haitata/hidastaa Huopalahdentieltä Turunväylälle länteenpäin poistuvia ajoneuvoja. Pasilanväylän(!) suunnitelmissa sitäkin tilannetta/mahdollisuutta lienee tarkasteltu.

    Elmo Allén: viimeiset valot eivät ole pullonkaula

    Iltapäiväruuhkassa ne todellakin ovat pullonkaula: valoista poistuu kaksi kaistaa Espooseen päin, mutta sinne yrittää kahden kaistan verran liikennettä edellistä valoista paitsi Huopalahdentieltä pohjoisesta, myös Lapinmäentieltä, Paciuksenkadulta ja Ramsaynrannasta. Jokaisella näistä on iltapäivällä seisova jono, josta suurin osa on menossa Turunväylälle, mutta seisovat jonot ovat pääosin edellisissä risteyksissä, koska kuhunkin näistä risteyksistä valokierron aikana saapuvia kulkijoita ei saada motarille kerralla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Pekka Taipale kirjoitti 3.11.2012 kello 12:35

    Elmo Allén: Emmehän me tarvitse lisää tunneleita tänne, kun kerran ei ole ruuhkiakaan.

    Ruuhkia on eurooppalaisessa(kin) mittakaavassa varsin vähän, mikä ei tarkoita etteikö niitä silti voisi ja pitäisi yrittää vähentää. Keskustatunnelin osaltahan kysymys on kai siitä, että ilman sitä kärsii tulevaisuudessa kasvava poikittaisliikenne – jonka siis oikeastaan pitäisi kiertää keskusta. Jos ei kierretä reunan kautta, voidaan kiertää alta.

    Helsingissä on jonkinlainen obsessio säteittäisliikenteestä – piti ehdottomasti rakentaa metroa Espooseen, vaikka autojen liikennemäärät kantakaupunkiin ulkoa eivät ole aikoihin juuri muuttuneet. Sen sijaan kaivattua poikittaisliikenteen joukkoliikennettä ei saada raiteille. Vaikka se onkin kumipyöräisenä parantunut aivan huimasti.

    Hyvääkin on saatu aikaan, esimerkiksi jokeribussi. Hieman outoa on että se ei voi olla ratikka.

    (Mitä eroa muuten on metrolla ja ratikalla? Loppujen lopuksi en keksi muuta oleellista kuin sen, että metron pysäkille pitää aina rakentaa ostoskeskus, ratikan pysäkille ei.)

    Mitä tulee otsikon aiheeseen, ratikan tekemisestä saarelta Kruununhakaan/tms, niin kannatan toki ehdottomasti, ja sinne saisi mielellään rakentaa autottomia kaupunginosia, samoin pienasuntoja, asuntoja joissa ei ole fasiliteetteja pyörätuolivalssiin kylpyhuoneessa – sitä kaivattua kalliolaista ja punavuorelaista tiheyttä.

    Samoin joku Jätkäsaari olisi mainio paikka rakentaa autopaikatonta kaupunkia, sehän on muutenkin melkoinen pussinperä joten juuri siellä tuon kysynnän täyttäminen olisi luontevaa.

    Näitä voi pitää hyvänä ideana, ja silti pitää myös tylsämielisenä sitä, että väkisin pitää keksiä jotain ratikoita poikittain moottoritielle koska bulevardisointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Kutoja kirjoitti 3.11.2012 kello 13:22

    Nyt kun vaalitkin on ohi, mielestäni uusien valtuutettujen olisi syytä alkaa valmistautua ottamaan haltuun kaupungin kehittäminen ja suunnittelu virkamiehiltä.

    Kruunuvuoren spåran vieminen Hakaniemen kautta ei ole vättämättä huonoa kokonaisuuden kannalta, jos samalla saadaan raitioliikenteen välityskykyä Pitkältäsillalta Keskustaan.

    Huonoa on sen sijaan tapa jolla virkamiehet ilmoittavat että on päätetty suunnitelmien muuttuneen ja ei ole ilmeisesti edes suullista perimätietoa aiemman päätöksen teon perusteista. Ehkä avoimemmalla päätöksenteolla olisi asiat paremmin.

    Toinen vastaava asia on Pisararadan vieminen Alppipuiston läpi (VE1), tuhoten Suomen tiheimmin asutetun alueen virkistysaluetta. Pisaran YVA selvityksen VE2 ja VE3 olivat lähinnä perusteita VE1 valinnalle, liian pitkän ja kalliin, Pasilan pohjoispuolelle Käpylään vievän maanalaisten radan sekä Pasilan aseman johdosta.

    Sen sijaan ei Pisaran osalta kai ole edes tutkittu radan viemistä maanalle Pasilan eteläpuolelta Porvoonkadun suuntaan katujen alta. Tuollainen ratkaisu ei tule varmaankaan paljoa kalliimmaksi kuin Alppipuiston tuhoaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Mikko H kirjoitti 3.11.2012 kello 14:05

    Tuo tullee tapahtumaan siinä 10 vuotta ennen kaupallista ydinfuusiota 🙂

    Varsin hyvin toimivia sähköautoja saa kaupasta nyt. Fuusioreaktoreita, siis sellaisia, jotka tuottaisivat sähköä, ei niinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Mikko H kirjoitti 3.11.2012 kello 16:32

    Pekka Taipale: Hyvääkin on saatu aikaan, esimerkiksi pjokeribussi. Hieman outoa on että se ei voi olla ratikka.

    Valtuusto päätti elokuussa, että Raide-Jokerin hankesuunnittelu aloitetaan. Tämmöinen on yleensä tarkoittanut toteuttamiseen tähtäävän suunnitelman tekemistä. Saapi nähdä, kuinka mieluinen hanke on virkamiehille ja löytyykö viime kädessä rahat rakentamiseen.

    (Mitä eroa muuten on metrolla ja ratikalla? Loppujen lopuksi en keksi muuta oleellista kuin sen, että metron pysäkille pitää aina rakentaa ostoskeskus, ratikan pysäkille ei.)

    Nimitystä “metro” on maailmalla käytetty hyvin monenlaisista järjestelmistä, mutta Helsingissä olleellinen ero on, että raitiotiellä on tasoristeyksiä, metrossa ei. Tämä johtaa myös siihen, että metroasema on jossain muualla kuin katutasossa, jolloin se tulee kalliiksi. Lähinnä näistä syystä metrorata maksaa 5 – 10 kertaa raitiotietä enemmän pituusyksikköä kohden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Elmo Allén kirjoitti 3.11.2012 kello 17:18

    Ville: Turha luulla, että moottoritielle mahtuisi autoja miten paljon vain. Kokemukseni mukaan esim. Turunväylällä pahimpina ruuhkahuippuina liikenne seisoo Porintien risteykseen ja matelee Lohjalle asti – siitä eteenpäin pääsee sujuvasti.

    No silloinhan niillä viimeisillä valoilla ennen motaria ei ainakaan ole merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. Pekka Taipale kirjoitti 3.11.2012 kello 18:17

    Mikko H: Nimitystä “metro” on maailmalla käytetty hyvin monenlaisista järjestelmistä, mutta Helsingissä olleellinen ero on, että raitiotiellä on tasoristeyksiä, metrossa ei.

    Jep. Tai että metroradan ylitys jalkaisin on sähkön takia hengenvaarallista, raitiotien ei. Esim. Saksassa on kyllä ratikoita, jotka näyttävät hyvin paljon metrojunilta, mutta joilla silti on tasoristeyksiä. Kyse on tällöin lähinnä ajonopeuksista näissä paikoissa. (Virransyöttö tietysti ylhäältä.)

    Tästä tulee mieleen: maailmalla on keksitty kaikenlaista, kuten Adelaiden O-Bahn: http://en.wikipedia.org/wiki/O-Bahn_Busway
    Tuon haittapuolena on se, että kun sieltä menee bussi, niin sitten sieltä yrittää myös joku henkilö- tai kuorma-autolla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Ville kirjoitti 3.11.2012 kello 18:38

    Elmo Allén: No silloinhan niillä viimeisillä valoilla ennen motaria ei ainakaan ole merkitystä.

    Tai sitten päinvastoin – niillä valoilla juurikin voitaisiin rajoittaa liikennettä motarille niin, että ruuhkautumista ei pääsisi syntymään, jolloin moottoritie kuljettaisi enemmän liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Ville kirjoitti 3.11.2012 kello 19:45

    Kutoja:

    Kruunuvuoren spåranvieminen Hakaniemen kautta ei ole vättämättä huonoa kokonaisuuden kannalta, jos samalla saadaan raitioliikenteen välityskykyä Pitkältäsillalta Keskustaan.

    Oikeastaan on ihan sama kumpi reitti valitaan – kunhan vältettäisiin vanhojen linjojen ongelma, että ratikat jonottavat autojonossa tai matelevat varoen liian lähelle pysäköityjä autoja. Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä ratikoista hälytysajoneuvoja, jolloin aurojen pitäisi väistää pois tieltä ja eteen pysäköidyt autot saisi luvan kanssa rytätä. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Ihan turha selvittää, hei! | helsinginmetro kirjoitti 5.11.2012 kello 14:59

  142. Seppo Honkanen kirjoitti 7.11.2012 kello 11:25

    Joel Jalkanen: Kruunusiltahan on sitten yhteys Laajiksen urbanista (ja sub-urbanista) up-urbaniin. Vai onko tässä nyt jokin jota en näe?

    On.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Joel Jalkanen kirjoitti 7.11.2012 kello 14:53

    Seppo Honkanen: On.

    No et sitten varmaan viitsis valottaa, että mitä? Kirjota vaikka oma blogaus, lupaan päivystää Usaria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Seppo Honkanen kirjoitti 7.11.2012 kello 23:48

    Joel Jalkanen: No et sitten varmaan viitsis valottaa, että mitä? Kirjota vaikka oma blogaus, lupaan päivystää Usaria.

    Lue nyt ensin eilinen ja tämän päivän Hesari ;-))

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Joel Jalkanen kirjoitti 8.11.2012 kello 11:09

    Seppo Honkanen: Lue nyt ensin eilinen ja tämän päivän Hesari )

    Luin, mutteivät ne oikein vastanneet kysymykseeni.

    Ilman raideyhteyttä Kuruunuvuorenranta lienee tuomittu olemaan sub-sub-urban ja Laajis sub-urban. Tuskin Hetrsikakaan olisi urban ilman metroa? Mutta onko siinä jotain erityisen tavoiteltavaa?

    Ratikan kanssa Kruunuvuorenrannalla ja Lajiksella olisi mahdollisuus nousta hierarkiassa ylöspäin. Vai? Lähinnähän ratikka mahdollistaisi reippaamman rakentamisen. Metron kapasiteettiselvityksissä tehtiin muistaakseni selväksi, ettei metroon voi oikein tukeutua. Kun ne Hetrsikan ja Roihupellon teollisuusalueetkin pitäisi gryndata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. tpyyluoma kirjoitti 8.11.2012 kello 14:36

    Niissä Hesarin kirjoituksissa on kyllä taas tosiasiat hanskassa. Yksi ehdottaa ratikoiden kuljettamista lautalla, esim. semmoinen pikkujuttu tulee mieleen että mitenköhän hän on aatellut että kiskot (toleransi pikemminkin millejä kuin senttejä) kohdistetaan säässä kuin säässä meressä kelluvaan lauttaan mielellään pikemminkin sekunneissa kuin minuuteissa.

    Toinen halua “kevytmetron” liityntävälineeksi Hertsikkaan, joka on ilmeisesti metro joka ei maksa sinne vähintään sitä samaa kahtasataa milliä, koska se on jotenkin kevyt. Loppukaneettina kehotetaan tutustumaan Brysselin metroon, jonka kalusto nyt kyllä äkkiseltään ei eroa mitenkään Helsingistä, http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/brussels-boa-sets-enter-service.html

    Kolmas arvioi siltaa käyttävän pari tuhatta ihmistä, ilman mitään turhia lähteitä toki, joka ei ole kuin dekadilla alakanttiin. Mitä sitä turhaan mitään lukuja etsimään kun on vankka vakaumus.

    Ainoa järkevä kirjoitus ,jossa on luvut vielä oikein, onkin laajasalolaiselta insinööriltä. Liekö kyseessä ammatin tuoma tekniikan ja suhteellisuudentaju.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Seppo Honkanen kirjoitti 30.11.2012 kello 14:28

    tpyyluoma: Niissä Hesarin kirjoituksissa on kyllä taas tosiasiat hanskassa. Yksi ehdottaa ratikoiden kuljettamista lautalla, esim. semmoinen pikkujuttu tulee mieleen että mitenköhän hän on aatellut että kiskot (toleransi pikemminkin millejä kuin senttejä) kohdistetaan säässä kuin säässä meressä kelluvaan lauttaan mielellään pikemminkin sekunneissa kuin minuuteissa.

    Toinen halua “kevytmetron” liityntävälineeksi Hertsikkaan, joka on ilmeisesti metro joka ei maksa sinne vähintään sitä samaa kahtasataa milliä, koska se on jotenkin kevyt. Loppukaneettina kehotetaan tutustumaan Brysselin metroon, jonka kalusto nyt kyllä äkkiseltään ei eroa mitenkään Helsingistä, http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/brussels-boa-sets-enter-service.html

    Kolmas arvioi siltaa käyttävän pari tuhatta ihmistä, ilman mitään turhia lähteitä toki, joka ei ole kuin dekadilla alakanttiin. Mitä sitä turhaan mitään lukuja etsimään kun on vankka vakaumus.

    Ainoa järkevä kirjoitus ,jossa on luvut vielä oikein, onkin laajasalolaiselta insinööriltä. Liekö kyseessä ammatin tuoma tekniikan ja suhteellisuudentaju.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Olisipa kiva olla pyöräilemässä siellä Kruunuvuoren sillalla juuri nyt, 30 marraskuuta, iltapäivällä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2012 kello 16:20

    Junia kyllä pannaan lauttaa, mutta operaatio kestää aika kauan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Juhani Salovaara kirjoitti 30.11.2012 kello 16:53

    Olisipa kiva olla raitsikan kyydssä siellä Kruunuvuoren sillalla juuri nyt, 30 marraskuuta, iltapäivällä!

    Olin jäädä tänään keskustassa kahden mäkeä alas valuvan bussin alle, eikä autoillakaan näyttänyt kivalta. Raitsikat painelivat ohi muitta mutkitta. Vieläkö Kokoomus haluaa sillalle kumipyöräliikennettä? Töölöläiset kuulemma tiputtaneet yhden ratikan raiteilta, mutta niiden touhuja ei lasketa.

    Vaikka ilmastonmuutos lämmittää kesäkuukausia, niin talvella Helsingin korkeudella on aurinko vain vähän aikaa taivaalla, joten ainakin pikkupakkasta tulee välttämättä. Suomenlahti pysyy auki ja lämpenee yhä lisää kesien lämmetessä, joka johtaa tällaisiin yhtäkkisiin sateisiin, joissa tulee paljon lunta tai vettä kerralla. Mikään muu vempele ei näytä pärjäävän kuin ratikka, jonka kiskoja huoltovaunut lakaisevat puhtaaksi. Muut ovat jumissa tai poikittain, ja vaarallisia jatkaessaan matkaa yllättävästi. Myös Aleksin tulviessa raitiovaunulla mentiin vielä läpi. Olisiko tästä vedettävissä johtopäätöksiä tulevaisuuteen?

    Ehkäpä sala-Sauri huomaisi, että vihreille riittäisi jo Helsingissä eturyhmiä puolustettaviksi. Meritaimenet tarvitsevat suojelijota, ei suolaa ja pippuria ja raitiovaunujen tieltä pitäisi saada pois autot ja Kok&Dem. Muutakin löytyy kun ulkoapäin katselee, joten hopihopi ja hommiin, koska jotain muutakin olisi kiva lukea, kuin Männistön höpinöitä asuntojen tärkeydestä sen jälkeen kun kaatoi juuri asunnot 1500:lta, ja vihreiden kakkukesteistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Entinen vihreiden äänestäjä kirjoitti 16.12.2012 kello 1:07

    Tuollainen hanke olisi varsin ruma ja Liisankadun autopaikkojen lisäksi samalla saattaisi tulla tuhotuksi Tervasaari. Mikä velvollisuus kruununhakalaisilla pitäisi olla hyväksyä oman kotiseutunsa pilaaminen joidenkin aivan uusien asuinalueiden hyväksi? Edes hieman suopeammin asiaan voisi suhtautua, jos kyse olisi jostain jo pitkään olemassaolleesta asuinkeskittymästä, eikä uudesta ja tahallaan aiheutetusta ongelmasta.

    Lisäksi monelta kruununhakalaiselta on vienyt halua solidaarisuuteen esimerkiksi bussilinjan 18 kulun loppuminen Kruununhaassa, samoin kuin Vironkadun terveysaseman lopettaminen. Tällöin muistaakseni Soininvaarakin tässä blogissaan vain totesi suunnilleen, ettei kruununhakalaisille tarvitse edes pyrkiä tarjoamaan kunnon julkisia palveluita – ja menköön yksityisille lääkäreille ja käyttäköön takseja. Kun tuollaista asennetta on ollut tarjolla, niin on turha odottaa hirveästi myötämielisyyttä takaisinkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Matti Heikkilä kirjoitti 26.12.2012 kello 15:28

    Tarkennettakoon että suurin osa Kruununhakalaisista kannattaa raitiovaunuyhteyden toteuttamista Liisankadun kautta.

    Pienen pieni aktiivinen Kruununhaan asukasyhdistys edustaa vain murto-osaa Kruununhakalaisten kannasta. Jopa moni asukasyhdistyksen ei niin aktiivinen rivijäsen kannattaa Liisankadun vaihtoehtoa.

    Sääli että media tulkitsee tämän koko Kruununhakalaisten kannaksi.

    Läntinen osa Kruununhaasta tarvitsee lisää elämää ja paremmat liikenneyhteydet. Liisankatu on vastoin yleistä käsitystä leveä katu, eivätkä raitiovaunut aiheuta juuri mitään melua suoraan kulkiessaan.

    Muutaman kymmenen autopaikan menetys on huvittava peruste kun puhutaan Krunikassa 4000 ihmisen ja kokonaisuutena 25000 ihmisen julkisten liikenneyhteyksien merkittävästä paranemisesta.

    Osmo, pidäthän huolen bamlatessasi Ville Lehmuskosken kanssa siitä että hän sekä muut päättäjät ovat tietoisia että Kruununhaan asukasyhdistyksen kanta ei suinkaan ole Kruununhakalaisten kanta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Matti Heikkilä kirjoitti 31.12.2012 kello 8:40

    Kirjoitin epähuomiossa:
    Läntinen osa Kruununhaasta tarvitsee lisää elämää ja paremmat liikenneyhteydet.

    Tarkoitin tietysti:
    Itäinen osa Kruununhaasta tarvitsee lisää elämää ja paremmat liikenneyhteydet. Miksipä ei myös läntinenkin osa.
    —————–

    Toki on lisäksi tervetullutta jos:

    – Saamme Kruunuvuorenrannan loistavat ulkoilualueet ja hienot kalliorannat vain kivenheiton päähän Kruununhaasta. Alue olisi sopivan pyöräily- tai kävelylenkin päässä ilman kiertoa pääväylien kautta.

    – Liisanakdun kivijalkakauppoihin tulisi enemmän kävijöitä eli rahaa.

    Jätkäsaaren raitovaunulinjahan rakennettiin uudella meluttomammalla rakenteella. Saman tyyppisellä hiljaisella ratarakenteella Liisankatukin toki totutettaisiin. Liisankadun asukkaiden huoli melusta on siinä mielessä aiheeton.

    KSV:n pidemmmän tähtäimen linjauksissahan on tavoitteena toteuttaa Liisankadulle yksisuuntaiset pyörätiet lähivuosina. Raitiovaunulinjan toteuttaminen Liisankadun kautta tukisi tätäkin.

    Jatkossa on tarkoitus kohdentaa läpi kulkevaa ajoneuvoliikennettä enemmän Siltavuorenrantaan pois Liisankadulta. Uusi ryhmityskaista Hakaniemestä päin tullessa Siltavuorenrantaan on käsittääkseni suunnitteilla. Pisararadan sekä mahdollisen Hakaniementorin pysäköintilaitoksen merkitys myös vaikuttaa toteutukseen (silta Hakaniemeen/Krunikkaan).

    En näe järkevänä lisätä raitiovaunulinjoja vain olemassa oleviin linjoihin ja sinne missä (Hakaniemeen) niitä on jo ruuhkaksi asti. Lisäksi tulevan Pisararadan yhteys on saavutettavissa myös keskustan kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus