Omaleimaista vai sekoittamista?

9.2.2011 · Aihe: _ 

Sosiologi Erik Allardt sanoi joskus 30 vuotta sitten, että asuinalueiden omaleimaisuus on hyvä asia, kunhan vältetään se, että joidenkin alueiden sosiaalinen status laskee liian alas. Tämä huomautus on vaivannut minua kehitettäessä Helsingin asuntopolitiikasta. Onko segregaation torjunnan nimissä alueet homogenisoitu liian samanlaisiksi?

On esimerkiksi kaksi hyväosaisten asuinaluetta, kokoomuslaisten Pakila ja vihreiden Kumpula. Tehtäisiin suurta väkivaltaa, jos nämä arvoiltaan ja elämäntavoiltaan täysin erilaiset ryhmät pakotettaisiin toistensa naapureiksi. Greenwich Village on paikka, jossa viihdytään, vaikka ollaankin vähän outoja.

Jos huono-osaisuutta ei sekoiteta, se ghettoutuu, ja tulee niitä liian alas vajonneita alueita, joita Allardtkaan ei hyväksy.

Entä pitäisikö etnisten ghettojen muodostuminen hyväksyä? Jos laivalastillinen suomalaisia pakenisi Nairobiin, varmaankin me pyrkisimme asumaan toistemme naapureina. Pitäisikö kenialaisten hyväksyä, että me jatkamme makkaran paistamista ja kummallisen kielemme puhumista, emmekä assimiloidu paikalliseen kulttuuriin?

Torontossa on omat korttelinsa italialaisille, kiinalaisille venäläisille ja mitä siellä nyt on. Tämä tarkoittaa vahvaa alakulttuurien verkostoa ja sitä, että vanhat, perheyhteisöjä ylläpitävät tavat säilyvät. Nämä vaikuttivat turistin silmään varsin tervehenkisiltä paikoilta. Göteborgissa ja Pariisissa on myös omat kaupunginosat maahanmuuttajille, mutta ne eivät ilahduta samassa määrin.

On aivan eri asia sulloa yhteen työttömiä maahanmuuttajia keskinäiseen toimettomuuteen kuin antaa työperäisen maahanmuuton ryvästyä. Noissa työttömien ulkomaalaisten ghetoissa, joita Ruotsissa on suosittu, mutta joilta Suomessa yritetään välttyä, on esimerkiksi suuri radikaalin islamismin leviämisen riski.

Ulkomaalaiskeskittymien syntymistä on vaikea estää, koska osa ulkomaalaisista pyrkii toistensa naapureiksi. Vaikea olisi Nairobin  viranomaistenkin hajasijoittaa suomalaisyhteisöä. Huono-osaisten ulkomaalaisten keskittymiä syntyy sinne, missä asunnot ovat halpoja. Kun näin on päässyt käymään, asunnot ovat entistä halvempia.

Noissa Chinatowneissa on se vika, että väki ei opi paikallista kieltä, koska puhuu lähinnä vain keskenään. Samalla se tarkoittaa, että asukkaat kiinnittyvät Suomeen aika hennoin säikein.

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Omaleimaista vai sekoittamista?”

  1. Jaakko Vaara kirjoitti 9.2.2011 kello 17:52

    Vastaus kysymykseesi on varsin selkeä kun lukee kirjoituksesi ja vetää siitä johtopäätökset rasistiksi leimautumisen uhallakin.

    Eli Kiinalaisten, Italialaisten, Suomalaisten, Venäläisten jne.. omista yhteisöistä ei ole haittaa ja ne voivat päinvastoin tuoda kaupunkiin varsin kivan oman leimansa.. Mutta ongelmia syntyy jos noi getot koostuu lähinnä afrikasta ja lähi-idästä tulevista muslimeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Matti kirjoitti 9.2.2011 kello 18:15

    On aika yleinen luulo, että maahanmuuttajat nimenomaisesti haluaisivat asua toistensa naapureina. Sisäasiainministeriön parin vuoden takainen tutkimus kertoo kuitenkin täysin päinvastaista:

    “Tähänastiseen maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen vaikuttavat tekijät viranomaisten mukaan ovat asuntopula, taloudellinen asema, kaupunkien vuokra-asuntojen sijainti, julkisten palvelujen saatavuus, kulttuuriset asumisen piirteet sekä maahanmuuttajien kohdalla heidän hakeutumisensa asumaan toistensa läheisyyteen. Tämä viimeisin argumentti ei tutkimuksessa haastateltujen maahanmuuttajien vastausten perusteella pidä paikkaansa. Haastatelluista maahanmuuttajista noin 75 prosenttia ei toivonut edes oman kieliryhmän keskittymistä. Ja nekin, joille perheen jäsenen ja perhetuttavan lähellä asuminen on tärkeää, toivoivat mieluummin monipuolista asukasrakennetta ja erityisesti kantaväestöön kuuluvia lapsiperheitä naapuriksi.” (Toiveena monipuolinen asukasrakenne: selvitys asumisen etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta pääkaupunkiseudulla, Sisäasiainministeriön julkaisuja 30/2008: http://www.intermin.fi/julkaisu/302008)

    Maahanmuuttajien asumiskeskittymät (vaikkakin eurooppalaisittain lievät) esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ovat siten suurelta osin muodostuneet kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoivien viranomaisten valintojen ja päätösten tuloksena vastoin jopa maahanmuuttajien itsensä toiveita ja etuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Syltty kirjoitti 9.2.2011 kello 18:38

    “Vaikea olisi Nairobin viranomaistenkin hajasijoittaa suomalaisyhteisöä.”

    Mikäli suomalaiset alkaisivat häiritsevissa määrin kasautua omille alueilleen, viranomaiset voisivat vaikka harkita esimerkiksi suomalaisten maahanmuuton vähentämistä vähemmän haittoja aiheuttavalle tasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Turkka Louekari kirjoitti 9.2.2011 kello 19:35

    Kallioon ja muille kivikaupunkialueille ei pitäisi väkisin vääntää perheasuntoja. Sinkku tarvitsee kaupunkikulttuuria ja kaupunkikulttuuri sinkkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Henri Weijo kirjoitti 9.2.2011 kello 19:54

    Puolisen vuotta ihan hiljattain Torontossa asuneena voin antaa hieman näkemystä tästä. Ensinnäkin Toronton “perinteiset” etniset asuinalueet ovat käytännössä hävinneet ehkä Chinatownia lukuunottamatta. Tällä tarkoitan siis sitä, että Toronton kartalla lukee erilaisia lähiöitä, kuten Chinatown, Greek Town, Little Italy, Little Portugal jne., mutta nämä ovat aikojen saatossa sekoittuneet sen verran vahvasti, että ei niissä ole enää sitä samaa etnistä omaleimaisuutta, paitsi siinä mielessä että näillä alueilla monet ravintolat yrittävät ikäänkuin markkinointikikkana pitää yllä ajatusta siitä että nyt ollaan sen ja sen kulttuurin “sydämmessä”. Mutta esimerkiksi Little Italyä ei varsinaisesti enää “ole” siinä mielessä kun etnisen alueen ymmärtää. Nuo vanhat etniset alueet ovat niin lähellä keskustaa, että ovat aika pitkälti gentrifikoitu. Vahvana poikkeuksena tuo Chinatown.

    Sen sijaan Toronton laajennettua erityisesti pohjoiseen on muodostunut uudenlaisia etnisiä lähiöitä, joita ei tunnista kartasta nimellä. Itse asuin käytännössä juutalais-venäläisen (ihan oikeasti), slaavilaisen ja korealaisten asuinalueiden ikäänkuin rajalla. Tältä alueelta vielä vähän pohjoiseen niin alkoi vahvasti kiinalaisidentiteetin omaava alue: siellä oli paljon ravintoloita ja jopa pankkeja, joissa ikkunoissa luki aukioloajat ja mainokset vain kiinan kielellä. Lännemmässä löytyi myös “uusi” italialaisten alue, libanonilaisten alue ja muita vastaavia.

    Paikalliset tuntuivat tosiaan pitävän eri aluiden etnisestä omaleimaisuudesta. Välillä vastaukset oli huvittavan viattomiakin tyyliin “on se kivaa että on erilaisia ravintoloita Torontossa!” =) Mutta kyllä ihmiset näkivät senkin hyödyn, että eri alueet pystyivät ikäänkuin elättämään uudet tulijat ja helpottamaan kulttuurishokkia kun pystyi asioimaan omalla kielellä. Ainakin kiinalaisille tämä tuntui olevan tärkeää, että suhteellisen kouluttamattomat tulijat (usein jo Torontossa asuvien sukulaisia) pystyivät heti menemään töihin lähialueen kiinalaisiin supermarketteihin tai ravintoloihin. Tässä olikin homman ydin, eli näillä eri etnisyyksillä oli kehittynyt tiettyä kriittistä massaa, että tällainen uusia tulijoita “kestävä” tukiverkko oli päässyt syntymään. Suomessa ei taida olla yhtään tällaista aluetta. Ja jos sellainen on syntymässä, niin siellä ei ikävä kyllä taida olla tarvittavaa pääomaa tällaisen ekosysteemin synnyttämiseksi. Torontoon tulee paljon koulutettua väkeä (Kanadan maahanmuutto on tiukkaa ja valikoivaa), jotka toisin kuin Suomessa päätyvät ihan hyväpalkkaisiin töihin. Eri etnisillä alueilla on siis myös sitä ostovoimaista keskiluokkaa, jotka käyttävät palveluja (erityisesti ravintolat) ihan urakalla.

    Yleisesti sanottuna itselleni jäi ainakin sellainen mielikuva, että Torontossa ihmiset ovat jotakuinkin kautta linjan suhteellisen tyytyväisiä siihen miten maahanmuutto ja ylipäänsä tuo vahva “omien luo” hakeutuminen mutta silti assimiloituminen toimii. Totta kai jotain eripuraa ja myös rasismia esiintyi, mutta yleisesti ottaen erityisesti Toronto olisi hyvä benchmark Suomelle siitä miten maahanmuutto voi toimia. Tietenkin englannin kieli helpottaa Torontoon tulemista eli ihan yhteismitallisissa tilanteissa ei olla, mutta jotain opittavaa varmasti olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Risto kirjoitti 9.2.2011 kello 20:00

    Matti:

    Maahanmuuttajien asumiskeskittymät (vaikkakin eurooppalaisittain lievät) esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ovat siten suurelta osin muodostuneet kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoivien viranomaisten valintojen ja päätösten tuloksena vastoin jopa maahanmuuttajien itsensä toiveita ja etuja.

    Tietysti isot perheasunnot hyviltä alueilta kelpaisivat heille – tosin niin ne kelpaisivat myös ei-maahanmuuttajille.

    Jos keskittymät eivät ole maahanmuuttajien oma tahto, niin sitten ne johtuvat siitä, että tänne tulee paljon maahanmuttajia, jotka eivät kykene itse hankkimaan asuntoa itselleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Vesa Peipinen kirjoitti 9.2.2011 kello 20:03

    Matti:
    “Maahanmuuttajien asumiskeskittymät (vaikkakin eurooppalaisittain lievät) esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ovat siten suurelta osin muodostuneet kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoivien viranomaisten valintojen ja päätösten tuloksena vastoin jopa maahanmuuttajien itsensä toiveita ja etuja.”

    Tässä minulla on osittain eri näkemys, jonka olen saanut asuntolautakunnan puheenjohtajana. Asukasvalinnassa pyritään hajasijoitukseen, mutta tässä on kaksi vahvempaa tekijää:
    1) vuokra-asuntojen keskittyminen tietyille alueille (asuntopolitiikan virhe, oikein arvioitu). Perheasuntoja vapautuu suurimmaksi osaksi juuri näiltä alueilta.
    2) Maahanmuuttajien omat asumispreferenssit ja muuttoliike asuinalueiden välillä. Maahanmuuttajat tuppaavat hakeutua halvempien asuntojen alueille ja “kantaväestö” taas sieltä mieluummin poispäin.

    Tuloerojen kasvulla ja joidenkin asuinalueiden sosioekonomisen aseman heikkenemisellä lienee myös tekemistä asian kanssa. Asuntomarkkinoilla ihmiset ovat entistä enemmän jakautuneet niihin jotka voivat valita asuinalueensa ja niihin joilla ei sitä mahdollisuutta ole. Maahanmuuttajat kuuluvat usein tähän joukkoon.

    Sisäministeriön tutkimus on myös minulle tuttu ja näin varmasti asia on. On tutkimustietoa siitä että myös maahanmuuttajat etenevät asumisurallaan omistusasuntoon.

    Mutta Oden heittämään kysymykseen olisin optimistina sitä mieltä että hallittu asuinalueiden kulttuurinenkin omaleimaistuminen olisi ihan positiivinen kehityskuva, kunhan se ei tarkoita huono-osaisuuden kasautumisesta.

    Tältä osin sosiaalisen sekoittamisen ideaa voisi uudelleen arvioida rennompaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Risto kirjoitti 9.2.2011 kello 20:18

    Soinivaara:

    On aivan eri asia sulloa yhteen työttömiä maahanmuuttajia keskinäiseen toimettomuuteen kuin antaa työperäisen maahanmuuton ryvästyä.

    Saksan turkkilaisethan olivat ainakin alunperin työperäisiä (sittemmin olen ymmärtänyt määrät ovat vahvistuneet paikalletuotetuilla puolisoilla), eikä lopputulos paikallisia sielläkään miellytä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 9.2.2011 kello 20:33

    “Ulkomaalaiskeskittymien syntymistä on vaikea estää, koska osa ulkomaalaisista pyrkii toistensa naapureiksi. Vaikea olisi Nairobin viranomaistenkin hajasijoittaa suomalaisyhteisöä. Huono-osaisten ulkomaalaisten keskittymiä syntyy sinne, missä asunnot ovat halpoja. Kun näin on päässyt käymään, asunnot ovat entistä halvempia.”

    Kysymys on Suomessa yleiseti hyväksytystä harmaasta taloudesta ja ihmisten taloudellisesta hyväksikäytöstä.
    Tätä taloudellista eriytymistä edistää se, että näitä kouluttamattomia ulkomaalaisia käytetään hyväksi valtaväestön toimesta.
    Ulkomalaiselle ei makseta samaa palkkaa kuin suomalaiselle, joten he eivät kykene samaan taloudelliseen suoritukseen kuin suomalaiset

    He joutuvat vetäytymään alueille, jotka ovat asumiskuluiltaan halvimpia. Kun he tuntevat huonosti sosiaaliturva niin he turvautuvat toisiinsa, perheisiin ja tuttaviin.

    Kysymys on siitä, että suomalaiset, ruotsalaiset etc ajamme ulkomaalaiset ghettoihin epätasavertaisella kohtelulla.

    On lähinnä tekopyhää argonia puhua sosiaalisen tasa-arvon luomisesta kun hyväksikäyttö on sallitumpaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kalle kirjoitti 9.2.2011 kello 21:19

    Tyypillinen esimerkki alueesta, jossa valtion ja kunnan suhmurointi vain pahentaa asiaa. Laskun maksaa lopulta asuja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi B kirjoitti 9.2.2011 kello 22:30

    Matti:

    Sisäasiainministeriön parin vuoden takainen tutkimus kertoo kuitenkin täysin päinvastaista:

    Ja kantasuomalaiset haluavat asua omakotitalossa Helsingin keskustassa. Entä sitten? Olennainen kysymys on siitä, että mihin ne hakeutuu asumaan, kun valinnanvara on rajallinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. gloaming kirjoitti 9.2.2011 kello 23:10

    Blogin asuntopoliittisesta keskustelusta jää varsinkin isännän ajattelun osalta jotenkin ristiriitainen kuva. Selvää on, että ongelmakentän ymmärrys on hallussa, mutta sen päälle rakennettu päättely jää jotenkin puolitiehen.

    Hyvä. Vuoteen 2011 mennessä Suomen varsin homogeeninen valtaväestö ei siis ole hyvinvointivaltioparadigman vallitessa onnistunut tuottamaan asuinalueita, jota voitaisiin varsinaisesti kutsua “ghetoiksi”. Jollain tasolla sosiaalisesti ongelmallisia asuinalueita on toki aina ollut. Tämä ilmiö onkin Suomessa tullut keskusteluun lähinnä nykymuuttoliikkeelle (kolmas maailma -> Pohjois- ja Länsi-Eurooppa) tunnuksenomaisten vaikeasti ja kalliisti integroit(u/a)vien maahanmuuttajaryhmien myötä.

    OS: “On aivan eri asia sulloa yhteen työttömiä maahanmuuttajia keskinäiseen toimettomuuteen kuin antaa työperäisen maahanmuuton ryvästyä.”

    Epäilemättä näin on. Nyt, kun tabut ovat murtumassa: Voisiko tähän asetelmaan mielestäsi vaikuttaa ensilinjassa maahanmuuttopolitiikan avulla, jolloin vältettäisiin viimeisten viikkojen aikana laveasti käsiteltyjä toisen linjan toimenpiteitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Vesa Peipinen kirjoitti 9.2.2011 kello 23:12

    Henri Weijon Toronto-esimerkki on kiehtova esimerkki siitä miten maahanmuutto, kaikessa rosoisuudessankin, voisi olla kaupunkikehitystä vahvistavaa. Tässä herää kysymys miten voisimme Helsingissä estää koulutettujen maahanmuuttajien poismuuton ja lisätä toleranssia kohdata erilaisuutta?

    Torontossa on käsittääkseni myös vahva maankäyttöä ohjaava keskushallinto sekä toimiva ja osallistava paikallishallinto, Aija Staffans on muistaakseni tästä kirjoittanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Elina kirjoitti 10.2.2011 kello 7:50

    Helsingissä ulkomaalaistaustaiset etnisyyyden perusteella ryhmiteltynä ovat niin pieniä joukkoja, että eipä oikein ole mahdollisuuksia luoda omia kaupunginosia omine kulttuureineen, kouluineen ja työmarkkinoineen.

    Suurimmat ryhmät ovat venäläiset ja virolaiset ja tuntumani asiaan on, että he haluavat nimenomaan pitää Suomessa matalaa profiilia ja sulautua valtaväestöön.

    Somaliaa äidinkielenään puhuvia on n. 6000, mutta kiinaa vain. 2000.

    Suur-Torontossa on yli viisi miljoonaa asukasta, Toronton kaupungissa tästä puolet. Peräti puolet torontolaisista ovat syntyneet muualla kuin Kanadassa. Alueelta löytyy mm. Little Mogadishu.

    Ei voi siis puhua samassa lauseessakaan Helsingin kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tiuku kirjoitti 10.2.2011 kello 9:25

    Muistan lukeneeni, että maailman viimeinen paikka, jossa kiinalaisnaisten jalkoja sidottiin, oli San Fransisco. Yhden etnisen ryhmän dominoimissa asuinalueissa on se riski, että niissä eletään tavalla, joka jyrkästi poikkeaa valtakulttuurista, ja tuota poikkeavuutta korostetaan äärimmilleen. Esim. Norjassa jotkut muslimit kuulemma laittavat tyttärensä käyttämään huivia jo 2-3-vuotiaina eli paljon nuorempina kuin vaikkapa konservatiivisessa Saudi-Arabiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Oma Nimi kirjoitti 10.2.2011 kello 9:56

    Slummien synty estetään parhaiten, kun mahdollisimman suuri osa slummiaineksesta pikakäännytetään jo rajalta. Esim. luku- ja kirjoitustaidottoman ennuste Suomessa on erittäin huono.

    Eikä pidä hyväksyä perheenyhdistämisiä, ellei ole näyttöä verojen maksamisesta ja sosiaalitukien käyttämättömyydestä kolmen vuoden ajalta. Näinhän Tanska tekee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kynäniska kirjoitti 10.2.2011 kello 10:42

    “Kallioon ja muille kivikaupunkialueille ei pitäisi väkisin vääntää perheasuntoja. Sinkku tarvitsee kaupunkikulttuuria ja kaupunkikulttuuri sinkkua.”

    Metsään meni. Uusi sukupolvi lapsiperheitä kyllä haluaisi asua “kaupunkikulttuurin” piirissä. Ei sinne Espoon idylliin muuteta unelmien, vaan rahan takia 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jokkis kirjoitti 10.2.2011 kello 10:53

    Tuollainen pikkusomalia voisi olla erinomainen ratkaisu maahanmuuttoon, jos vain tuet otettaisiin pois tai annettaisiin pieni kotiuttamisraha. Tällöin tulijoiden täytyisi tehdä jonkinlaista bisnestä elääkseen. Yhteisö voisi auttaa uuden tulijan alkuun. Vähitellen yhteisöstä tulisi osa kaupunkia.

    Ongelma mielestäni on passiivisuuteen kannustavat tuet. Maahanmuuttajat viettävät aikaa keskenään ollen jouten. Mikään ei pakota sopeutumaan ympäristöön, kun voi olla vain jouten ja rahaa tulee tilille. Jos kävisi töissä, pääsisi sopeutumaan kulttuuriin.

    Vai onko ongelma Suomalainen ylisuuri byrokratia. Kun ei osaa kunnolla Suomea, niin on varmasti todella haastavaa pistää pystyyn jokin pieni bisnes.

    Toisaalta esimerkiksi kun kaikki maahanmuuttajat ovat hajallaan, on vaikeata perustaa vaikka somalialaista kauppaa, koska asiakaskunta on liian pieni. Satunnaiset suomalaisasiakkaat eivät elätä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. JL kirjoitti 10.2.2011 kello 12:35

    Toiveena monipuolinen asukasrakenne: selvitys asumisen etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta pääkaupunkiseudulla, Sisäasiainministeriön julkaisuja 30/2008: http://www.intermin.fi/julkaisu/302008

    On ilmeistä, että tuon tutkimuksen perusteella ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, haluavatko maahanmuuttajat asua omilla alueillaan vai ei. Tämä johtuu siitä, miten tutkimus tehtiin:

    Varsinainen aineisto on puolistrukturoidulla kyselylomakkeella kerätyt 57 haastattelua (45 maahanmuuttajaa ja 12 romania).

    Päädyttiin haastattelemaan viisi maahanmuuttajataustaista asukasta kustakin seuraavista kieliryhmistä: albania, arabia, bosnia, englanti, kurdi, somali, venäjä, vietnam ja viro.

    Maahanmuuttajien haastattelut suorittivat omakieliset haastattelijat, kunkin omalla äidinkielellään. Haastattelijat rekrytoitiin useamman maahanmuuttaja- sekä maahanmuuttoasioiden parissa toimivan järjestön kautta. Haastattelijat saivat ohjeet etsiä ja haastatella viittä omaan kieliryhmään kuuluvaa asukasta vähintään kolmesta eri kaupunginosasta. Muita ehtoja haastateltavien valinnasta heille ei asetettu.

    Viisi haastateltavaa kieliryhmää kohden ei anna mahdollisuutta maahanmuuttajien osalta pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseen kieliryhmien välisistä eroista. Sitä selvityksessä ei myöskään tavoiteltu.

    Haastatelluista maahanmuuttajista jopa 75 prosenttia vastustaa samaan etniseen ryhmään kuuluvien ihmisten keskittymistä asumaan samalle alueelle. […] Saman etnisen ryhmän keskittyminen samalle alueelle ei haittaisi noin viidennestä haastatelluista maahanmuuttajista.

    Eli voi hyvin olla, että nimenomaan ne ongelmalliset ryhmät, jotka saattavat synnyttää niitä slummeja, hyväksyvät etnisten enklaavien syntymisen. Tutkimus ei tee eroa eri ryhmien välillä, eivätkä otokset tietenkään ole läheskään tarpeeksi suuria, jotta mitään tilastollisesti merkityksellisiä päätelmiä voisi tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Anna-Liisa kirjoitti 10.2.2011 kello 13:08

    Henri Weijo kirjoitti 9.2.2011 kello 19:54 Toronton asuinalueista, jotka myös Osmo mainitsee.

    Osmo käsitteli aihetta jo 5.3.2008 kirjoituksessaan Ulkomaalaispolitiikka 3. Missä ulkomaalaisten tulisi asua?

    Siinä hän kirjoitti:

    Torontossa jokaiselle merkittävälle kansallisuudelle on omat korttelinsa. On kiinalaiskortteleita, italialaiskortteleita, venäläiskortteleita ja niin edelleen. Ulkomaalaisia ei pyritä sulauttamaan vaan vaalitaan heidän kulttuuriaan. Tätä tietysti helpottaa se, että kaikki ihmiset maailmassa – siis ne koulutetut, joita Kanada ottaa – osaavat englantia.

    Kiinnostuin tuolloin Toronton tilanteesta niin paljon, että ryhdyin penkomaan Toronton verkkosivuja ja totesin, että Toronton kaupungin viralliset sivut (Toronto’s Racial Diversity ja Demographic Information for the City of Toronto, erityisesti Neighbourhood Profiles) vahvistavat asian. (Yhä edelleen minua hämmästyttää kanadalaisten käyttämä termi ’visible minority’, jota en ole nähnyt missään muualla – ’näkyvä vähemmistö’, ts. ulkonäöltään valkoisista erottuva vähemmistö.) Henri Weijon uudemmat kokemukset eivät nekään kumoa tätä kuvaa.

    Toronton asuinalueiden synnystä Osmo kirjoittaa kommenttivastauksessaan 6.3.2008 kello 19:09:

    Torontossa kaupunki on aktiivisesti varannut eri kortteleita eri kansanryhmille – ja yhden hipeille. […] [Etnisten ryhmien oma-aloitteinen] pikkuhiljaa hakeutuminen samoihin lähiöihin asumaan synnyttää sellaista negatiivista ulkomaalaisghettoistumista, jollaista on nähtävillä Ruotsissa ja vaikka sitten siellä Varissuolla.

    Joku kommentoija kysyi, miten Toronto tätä käytännössä toteuttaa, johon Osmo vastasi: “Kaavoituksella ja tontinluovutuksella.” Minulle tästä tulee mielikuva, että Toronton kaupunkisuunnitteluinsinöörit päättävät karttojensa ääressä että “tuonne saavat mennä italialaiset ja tuonne pannaan kiinalaisia”. Koska tämä tuntuu mahdottomalta, intouduin tutkimaan asiaa verkosta.

    En löytänyt tukea sille, että Toronton etniset keskittymät olisivat muodostuneet Toronton kaupungin aktiivisella kaavoituspolitiikalla. Toronton kaupungin kaupunkisuunnittelusivut eivät mainitse tuota sentään aika huimalta kuulostavaa kaupunkisuunnittelupolitiikkaa. Paksusta Toronto Official Plan –pumaskasta (pdf-tiedoston saa lukeakseen Toronton kaupungin suunnittelusivuilta, joihin linkki edellisessä virkkeessä) en myöskään löytänyt viitteitä etnisten asuinalueiden ohjattuun suunnitteluun. Virallinen yhdyskuntasuunnittelu ei ylipäätään laisinkaan tunnusta etnisten alueiden olemassaoloa, vaikka diversiteettiä pidetään toisaalla Toronton kaupungin sivuilla ((Toronto’s Racial Diversity) kaupunkikuvaa kohentavana ja imagollisesti tavoiteltavana seikkana ja sen toteutusta onnistuneena.

    Sen sijaan löysin kyllä mainintoja siitä, että Toronton etniset keskittymät olisivat syntyneet itsestään, ihmisten omista valinnoista, niin kuin sellaiset etniset keskittymät yleensäkin, jotka eivät ole ghettoja.

    Kaupunkisuunnittelun professori Mohammad Qadeer (Queen’s University, Kingston, Ontario) on kirjoittanut Toronton kaupunkisuunnittelusta ja etnisistä alueista Ontario Planning Journal –aikakausjulkaisuun. Artikkeli “Planning approaches to ethnic enclaves” (kaksiosaisen artikkelin 1. osa, The Ontario Planning Journal, vol. 19, nro 6, 2004) kumpusi Kanadan virallisen tilastotoimiston tutkimuksesta, jossa todettu Kanadan ‘näkyvien vähemmistöjen’ asuma-alueiden määrän kasvu herätti huomiota ja huolestustakin.
    Artikkelin jatko-osassa “Dealing with ethnic enclaves demands sensitivity and pragmatism” (kaksiosaisen artikkelin 2. osa, The Ontario Planning Journal, vol. 20, nro 1, 2005) Mohammad Qadeer sanoo, että Kanadan kaupunkien etnisiä saarekkeita (enklaaveja) ei suunnitella tietoisesti, vaan ne syntyvät maahanmuuttajien henkilökohtaisista valinnoista vähitellen.

    Kun etnisiä asuinkeskittymiä syntyy, niiden liepeille syntyy Qadeerin mukaan myös etnisiä kauppoja, uskonnollisten rituaalien suorituspaikkoja, virastoja, kielikursseja ja muita kulttuurisidonnaisia palveluita. Etniset enklaavit mahdollistavat lähiympäristön kulttuurisidonnaisten tarpeiden huomioon ottamisen kunnallisissa palveluissa. Kaikki tämä tukee yksilön oman kulttuuri-identiteetin säilymistä. Qadeer toteaa edelleen, että yksilön integroituminen yhteiskuntaan syntyy työpaikoilla, koulussa ja julkisia palveluja käyttäessä (joissa käytetään valtayhteisön kieltä!) eikä niinkään yksityishenkilöiden välisissä suhteissa kotiympyröissä.

    Qadeer listaa erilaisia yhdyskuntapoliittisia linjoja:
    1) Etnisten asuinalueiden syntymisen estäminen ja hajoittaminen. Tällainen politiikka olisi vastoin Kanadan perustuslakia, jonka mukaan ihmiset ovat vapaat valitsemaan asuinpaikkansa.
    2) Asuma-alueiden muodostumisen jättäminen markkinavoimien huomaan. Tämä on Qadeerin mukaan Kanadan nykyinen politiikka.
    3) Etnisten enklaavien hyväksyminen ja integroiminen yhteiskuntaan. Tätä Qadeer pitää parhaana politiikkana. Tätä toteutettaessa olisi yhteiskunnan palvelut räätälöitävä ottamaan huomioon lähiympäristön etniset näkökohdat sen sijaan että palvelut tarjottaisiin kaikille samanlaisina. Vaikka eri kielien käyttöä rohkaistaisiin, valtakieli olisi aina rinnalla.

    Qadeer ei kolmannessa kohdassa mainitse sellaista, että viranomaiset ohjaisivat ihmisiä tietyille alueille asumaan etnisen taustan mukaan.

    Osmon lause “Torontossa kaupunki on aktiivisesti varannut eri kortteleita eri kansanryhmille” kaipaa edelleen lisäselvitystä. Miten se käytännössä tapahtuu? Tarkoittaisiko se vain sitä, että jossakin saa yhteiskunnan palvelut jollakin tietyllä kielellä valtakielen lisäksi ja esimerkiksi sukupuolisensitiiviset palvelut (lääkäri, uimahalli) järjestettäisiin paikalliskulttuurin vaatimusten mukaisesti (ks. Qadeerin listan kohta 3)? Silloinhan kaupunki vain reagoisi jo toteutuneeseen yhteiskuntakehitykseen, ei niinkään ohjaisi sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Seppo Ryväs kirjoitti 10.2.2011 kello 15:27

    Kandee taas muistuttaa, että turvapaikan hakija ja maahanmuuttaja ovat kaksi täysin eri asiaa.

    Timo Soinin ja Oha-Allahin hallituksessa pakolaisen ja jälkeläisten ainut päämäärä ja uratavoite on palata kotimaahansa heti kuin se on mahdollista.

    Tämä tapahtuu niin, että pakolaisen elinolosuhteet ovat samaa luokkaa tai hieman paskemmat kuin lähtömaassa. Kotoutumista tai sopeutumista ei tavoitella tai toivota.

    Jakomäkikaksio ei siis ole esmes somalille sopiva asumismuoto, vaan pikemminkin Vantaalainen teollisuushalli, jossa voi harrastaa keskiafrikkalaista karjapaimenen elämää sarvimajassa. Ahdasta on ja heimosotia syntyy, mutta se kuuluu kulttuuriin.

    Maahanmuuttaja on tosiaan aivan eri juttu. Tuskin Halliksen hallitus vastustaa esmes suomalaisten firmojen omia rekrytointitoimistoja Afrikassa. Heidi Hautala voi varmaan opastaa yksityiskohdissa. Verovaroja tähän ei kuitenkaan tarvita.

    Yhteenvetona siis, pakolaiselle ei slummia tai ghettoa vaan halli. Ja hallin vieressä lentokenttä. Ja se Kongolainen kirurgi ei myöskään tarvitse slummia, vaan tuikitavallisen asuntolainan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. juge kirjoitti 10.2.2011 kello 16:35

    “On esimerkiksi kaksi hyväosaisten asuinaluetta, kokoomuslaisten Pakila ja vihreiden Kumpula”

    Jaa tä?

    Eiköhän nuo kumpikin ole lähinnä huonompiosaisten alueita joissa maksetaan asunnoista ihan liikaa. En muuttaisi kummallekaan alueelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Artturi B kirjoitti 10.2.2011 kello 16:40

    Anna-Liisa: Kiitos taustatyöstä ja erinomaisesta kommentista!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Paffi kirjoitti 10.2.2011 kello 16:42

    Pitempään olen jostain syystä harkinnut Suomesta pois muuttoa. Enemmän sellaisiin yhteiskuntiin, jossa tuetaan työn tekijää ja yrittäjyyttä. Mieleen tulivat ensimmäisenä Dubai (UAE), USA ja Kanada.

    Dubai ei tullut kyseeseen ilmastonsa puolesta. Siis hieman liian kuuma kesä, jopa tälläiselle pääkaupunkiseudun tallaajalle.

    USA ei tullut kyseeseen, koska sinne ei saa viisumia noin vain. Pitää löytää työnantaja ja tämän tulee tukea maahanmuuttoa yms. Oman firman sinne siirto toki voisi tulla kyseeseen, mutta on aika ison työn takana. Kuten ystäväni aikanaan totesi, helpompaa on saada Green Card uimalla Kuubasta Miamiin kuin hakea sitä virallisesti.

    Kanada taasen kuullostaa monelta kantilta erittäin sopivalta maalta. Oleskelu- ja työluvan saa, kunhan tulee maahan tekemään työtä, jolle on luonnollista kysyntää. Oman firman siirto onnistuu helpohkosti ja viranomaiset jopa tukevat tätä kehitystä.

    Se, että Toronton kulttuurillinen toimii hyvin ei voi perustua pelkästään kaupunkisuunnitteluun, vaan ennemminkin hallittuun maahanmuuttopolitiikkaan. Lähtökohtana, että jos tulet tänne – teet sitten työtä. Muut eivät edes pääse ovesta sisään. Näinollen kaikki ovat samassa veneessä ja ymmärtävät kehityksen vaativan työntekoa eikä varsinaisia vapaamatkustajia esiinny (paljoa).

    Kanadan malli sopisi tännekin. Kyllä se kaupunkisuunnittelu voi sitten keskittyä toimivaan ympäristöön eikä tarvitse miettiä kulttuurilähiöitä. Iloinen, puuhelias ja mielenkiintoinen Pikku-Irak kelpaa minulle, jos sellainen syntyy itsestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Elina kirjoitti 10.2.2011 kello 18:05

    Artturi sanoi:

    Anna-Liisa: Kiitos taustatyöstä ja erinomaisesta kommentista!

    Peukut jää ihan anomyymeiksi eli haluan sanoa saman nimimerkin kera.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kalle kirjoitti 10.2.2011 kello 18:13

    Risto: “…Tietysti isot perheasunnot hyviltä alueilta kelpaisivat heille – tosin niin ne kelpaisivat myös ei-maahanmuuttajille.”

    Voisiko joku selittää, miksi kunta yleensä huseeraa asuntomarkkinoilla? Loppujen lopuksi asujat maksavat kaikki markkinahäiriöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ville kirjoitti 10.2.2011 kello 18:46

    Työperäisestä maahanmuutosta lienee osa sellaista, että tarkoitus ei ole muuttaa Suomeen pysyvästi, vaan tienata täällä pesämunaa, jolla takaisin kotimaahan palattua voi sitten järjestää elämänsä mukavasti. Voisi melkein otaksua, että työteliäin osa maahanmuuttajista on tullut juuri tällaisella tarkoituksella – ja heille asuinympäristön kvaliteeteista tärkein voi hyvinkin olla edullinen kustannustaso. Todellisuudessa suunnitelmat voivat toki muuttua, kun kotoutuu Suomessa elämiseen, löytää suomalaisen puolison tms. Ne, joilla on mahdollisuus valita – kantasuomalaiset mukaan lukien – tuntuvat kuitenkin usein suuntautuvan pois Suomesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. TomiA kirjoitti 10.2.2011 kello 19:56

    “Ne, joilla on mahdollisuus valita – kantasuomalaiset mukaan lukien – tuntuvat kuitenkin usein suuntautuvan pois Suomesta…”

    Niin, nykyäänhän saa lähteä vaikka Välimerelle, ja kuitenkin maastamuutto on tätänykyä marginaalista. Nekin, jotka lähtevät, tulevat suurella todennäköisyydellä takaisin.

    Pari syytä tulee mieleen.
    -ihmiset nyt yleensä kaipaavat lapsuuden maisemiin
    -ihmisillä on C20 pakkasenkin voittavia siteitä kotimaahansa
    -Suomi on ollut vähän niin kuin pakko tehdä maaksi, jossa kuulutaan maailman parhaisiin kaiken maailman hyvinvointimittareilla, koska muuten kaikki karkaisivat Välimerelle. Ruotsi on tässä mielessä samanlainen, Karjala erilainen, paitsi sään suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Turkka Louekari kirjoitti 10.2.2011 kello 21:48

    Kynäniska, asuinalueiden omaleimaisuus on hyvä asia, kunhan vältetään se, että joidenkin alueiden sosiaalinen status laskee liian alas. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Tavallinen Teknikko kirjoitti 10.2.2011 kello 22:37

    Hiukan alkaa hymynpoikanen elohiiren omaisesti suupielessä nykimään, kun kaikki ovat tietävinään kuinka maahanmuuttajien asumisasiat olisi järjestettävä.

    Minäkin olen asunut ulkomailla, ja aivan varmasti oli mukava asia, että suomalaisia asui ympärillä.
    En mistään hinnasta (tosin työnantajani maksoi asumiseni) halunnut olla liian kaukana maanmiehistäni.

    Olisiko sitten niin, että jos maahanmuuttajilta kysyttäisiin, että miten haluavat asua keskuudessamme, niin olisiko heidän vastauksensa asumispolitiikkaamme vastaista, että maahanmuutajat haluavatkin asua yhdessä ja keskenään keskeisemmin kuin tajuammekaan.

    Holhoammeko liikaa itseämme ja muualta tulleita, mitä tulee asumisemme paikoituksen määräytymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. TomiA kirjoitti 11.2.2011 kello 10:06

    “Suurimmat ryhmät ovat venäläiset ja virolaiset ja tuntumani asiaan on, että he haluavat nimenomaan pitää Suomessa matalaa profiilia ja sulautua valtaväestöön. ”

    Ainakin rajan tuntumassa venäläiset lähes säännönmukaisesti haluavat, että naapurissa ei asu venäläisiä. Venäläisen kiinteistönvälittäjän mukaan kyse on venäläisestä vieraanvaraisuudesta, jonka kääntöpuolena yksityisyyden rajat hämärtyvät.

    NYTissä haastateltiin Hesan venäläisiä nuoria. Moni oli sitä mieltä, että Hesa on kolkko paikka ja Venäjä parempi maa kuin Suomi.

    Venäjällä ilmapiiri on omasta mielestänikin lämpimämpi — kunhan ei mene liian syvälle kulttuuriin tai ehkä pikemmin vääriin kohtiin. Mutta olisiko toinen syy nuorten mielipiteelle suomalaisten esiin pukkaava venäläisvastaisuus?

    Somalialaisilla on sama ongelma pahempana. Melkein kaikki ilmoittivat taannoin Hesarin katugallupissa haluavansa muuttaa takaisin Somaliaan. Kyse tuskin on Somalian ylivertaisuudesta vaan siitä, että kukaan ei halua samastua maahan, jonka kansalaiset suhtautuvat sinuun ikävästi. Somalialaiset eristäytyvät, koska eivät ole hyväksyttyjä, kuten Pekka Haavisto taisi sanoa.

    Rasististyyppiset kommentit luovat sitä todellisuutta, jota kritisoivat. Tämä hyvä syy paheksu jotain hommafoorumilaisia tai Ruotsi-demokraatteja silloinkin, kun he päällisin puolin ovat oikeassa. Kukkahattutätismin syvin olemus!

    Sitä paitsi, ehkä Somalian kulttuuri on parempi kuin suomalainen.

    Joskus harvoin täällä Turussa on lämmin kesäilta, sellainen kuin Somaliassa mutta kylmempi. Silloin somalialaiset kokoontuvat lähiön keskustan seutuville. Lapset leikkivät tai pelaavat. Vanhemmat seisoskelevat porukoissaan turinoimassa, usein miehet ja naiset toki omissaan. Leikkikentän toisella laidalla lähi-itäläiset harrastavat samaa keskenään. Satunainen suomalaisperhe, suorittaa yksinään lapsen leikkimistä liukumäessä: “no niin, kaksi kertaa vielä ja sitten kotiin”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 11.2.2011 kello 12:10

    Kun maahanmuuttajoen määrä kasvaa niin he ryhmäytyvät aina jossain mitassa .
    Heidän sisälläänkin on eroja , jotka johtavat sisäiseen ryhmittymiseen ja jopa eri asuinalueisiin. Nämä taas johtuvatr varallisuuseroista ja muista luokkaperusteista.

    Ongelmalähiöihin johtaa valtaväestön suhtautuminen uusiin tulijoihin.
    Jos heidän joukossaan työttömyys on suurta ja tulot reilusti alle valtaväestön niin silloin he heikon ostovoimansa vuoksi ajautuvat alueille , jossa asuntojen hinnat ovat alhaisimmat, mutta kulkuyhteydet kohtuulliset.

    Ongelmalähiöt eivät synny suoraan maahanmuuton tuloksena vaan valtaväestön taloudellisen sorron vuoksi.

    Minusta suomalaisilla on aika harhainen käsitys integroitumisesta , ei maahanmuuttajasta tule vähän tummempaa suomalaista vaan he muokkaavat myös suomalaista kuluttuuria omaan suuntaansa ja muokkaavat myös paikallisia tapoja.
    Esim venäläisten laaja maahnmuutto johtaa siihen, että joulusta tulee todella pitkä .

    Tarpeeksi suuri vähemmsitö muuttaa myös demokratiaa eli valta jaetaan ensin väestöryhmien kesken ja sen jälkene väestöryhmien sisällä.

    Tällaisesta rakennelmasta tulee epästabiili ja se toimii niin kauan kuin hyvää voidaan jakaa ryhmien kesken

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Artturi B kirjoitti 11.2.2011 kello 15:19

    Liian vanha:

    Ongelmalähiöt eivät synny suoraan maahanmuuton tuloksena vaan valtaväestön taloudellisen sorron vuoksi.

    Se, että maahanmuuttajilla ei oo töitä ei oo suoraan todiste siitä, että valtaväestö sortais niitä taloudellisesti.

    Työttömyys voi johtua myös siitä, että niiden tuottavuus on alle minimipalkan. (ja joo minimipalkka on valtaväestön harjoittamaa taloudellista sortoo, mutta tuskin sä sitä tarkoitit?)

    Se, että syntyy ongelmalähiöitä johtuu aika suurelta osalta siitä, että tänne ilmeisesti kantsii tulla vaikka ei olis kovin suurta todennäköisyyttä työllistyä.

    Mun lääke tähän olis tehdä työllistymisestä huomattavasti helpompaa, poistaa tulonsiirrot ja antaa kaikkien tulla yrittämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Pekka Taipale kirjoitti 11.2.2011 kello 21:38

    Näkökulmia edellä ylistetystä Torontosta vs. pääkaupunkiseutu, kirjoittajana suomalainen paleokonservatiivi:
    http://fourthcheckraise.blogspot.com/2011/02/meanwhile-as-reality-quietly-reasserts.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kalle kirjoitti 11.2.2011 kello 23:40

    Kynäniska: “Metsään meni. Uusi sukupolvi lapsiperheitä kyllä haluaisi asua “kaupunkikulttuurin” piirissä…”

    Yhtälö ei ole noin yksinkertainen. Tarvitaan kipeästi uusia suuria kaupunginosia, joissa sinkulla on kotoisaa asua. Se riittää Helsingille, koska se on välttämätöntä. Jos sitten halutaan uusia Töölöjä, kaupunginosia, joissa on perheasuntojakin, on se ihan toinen juttu.

    Tilaa molemmille on! Kyse ei ole tonttimaan puutteesta vaan kyvyttömyydestä kaavoittaa. Kehä I:n sisälle mahtuu miljoona ihmistä lisää, kunhan vähän kaavoitetaan: kuusi kerrosta ja tiiviiseen ruutuun.

    Oleellista on kuitenkin saada aikaiseksi uudet Kalliot. Kun ne on saatu pykättua niin sen jälkeen voidaan miettiä muuta. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2011 kello 8:23

    Miksi sen sinkkukytlän pitää olla Helsingissä? Espoo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Liian vanha kirjoitti 12.2.2011 kello 11:43

    “Työttömyys voi johtua myös siitä, että niiden tuottavuus on alle minimipalkan. (ja joo minimipalkka on valtaväestön harjoittamaa taloudellista sortoo, mutta tuskin sä sitä tarkoitit?)”

    Tuo alhainen tuottavuus on vain piilotettua sortoa.
    Tuntuu moraalisesti paremmalta sanoa, että henkilön tuottavuus on alhainen kuin sanoa, en välitä maksaa sinulle kunnon palkkaa.
    Tuottavuus on enemmän kiinni tuotannon suunnittelusta kuin yksilön ominaisuuksista .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 12.2.2011 kello 11:46

    “Mun lääke tähän olis tehdä työllistymisestä huomattavasti helpompaa, poistaa tulonsiirrot ja antaa kaikkien tulla yrittämään.”

    EU :ssa on vapaa liikkuvuus eli 500 miljoonalla on mahdollisuus tulla, kyllä tuo määrä riittää kyllästämään Suomen markkinat-
    Jostain syystä moni ei tule ja ne jotka tulevat eivät vain kelpaa .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 12.2.2011 kello 13:20

    Tuosta yksilön huonosta tuottavuudesta on tullut uusi tapa syrjiä ihmisiä. Harvoin esitetään mitään kiistatonta mittaria/perustetta, jolla joku voitaisiin yksiselitteisesti tuottamattomaksi.
    Neliraajahalvaantunut ilmeisesti voi olla sellainen, mutta nyt puhutaan normaaleista ihmisistä, joita ihmiskunnasta on yli 90 %:a.

    Olen kysellyt entisiltä esimiehiltä arvioita työntekijöistä ja saanut vastauksia, jotka vaihtelevat ääripäiden välillä eli entisen esimiehen arvion arvo on nolla ellet tunne esimiestä
    Samoin olen saanut johdettavakseni yksiköitä, joiden tuotokset ovat olleet ala-arvoisia ja kuitenkin samalla porukalla on voitu tehdä huipputulosta, kun tuotanto on suunniteltu oikein.

    Summa summarum, huono tuottavuus on vain sivistyneistön uusi, hienolta tuntuva tapa syrjiä ihmisiä.
    Huonosta tuottavuudesta voidaan puhua vasta kun se on yksiselitteisesti ja yleisesti hyväksytyllä tavalla mitattu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2011 kello 15:20

    Huonon tuottavuuden synonyyminä käytetään muualla “low-skilled” työvoimaa. Se on vielä syrjivämpi termi. Suomeksi se pitäisi varmaankin kääntää toistaitoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Turkka Louekari kirjoitti 12.2.2011 kello 15:42

    Uudessa Kalliossa olisi erittäin suuri aktiivi-ikäinen väestö neliökilometrillä. Siksi sen pitäisi sijaita mahdollisimman hyvien yhteyksien äärellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Liian vanha kirjoitti 12.2.2011 kello 15:47

    Varmaan löytyy paljon hienoja termejä, millä voi ilmaista syrjintää

    Mutta ei termin vaihtaminen mihinkään muuta sitä tosiasiaa, että kyseessä on syrjinnän väline.
    Ei termillä ole väliä vaan lopputulemalla

    Vai missä meillä on se puolueeton hevosenottolautakunta mikä arvioi,kuka on vajaatuottoinen, kuka täystuottoinen?

    Vajaatuottoiseksi leimaaminen merkitsee syrjintää työmarkkinoilla, joten tuntuu oudolta, että sen voi tehdä ilman todistusvelvoitetta ?

    Ei sovi oikeusvaltioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Liian vanha kirjoitti 12.2.2011 kello 15:53

    “Työttömyys voi johtua myös siitä, että niiden tuottavuus on alle minimipalkan.”

    Jos Artturi pistäisi tämän muotoon “neekerit ovat laiskoja ja tyhmiä ” niin varmana hän joutiusi tuomiolle rotusyrjinnästä.

    Suomessa saa syrjiä ,jos osaa välttää vanhoja vakiintuneita termejä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Ilkka Kokkarinen kirjoitti 12.2.2011 kello 15:55

    Nyt kun kerran linkitettiin, kommentoinpa minäkin Osmon Toronto-näkemyksiä vuosikymmenen täällä asuneena.

    Osmo on toki fiksu mies varsinkin vihreiden mittapuulla, mutta noita Torontomatkan juttuja lukiessa tuli vähän mieleen vanhat kertomukset hyödyllisistä idiooteista, jotka matkustivat Neuvostoliittoon kuulemaan esityksiä sosialistisen järjestelmän paremmuudesta. Ainakaan minun ei ollut yhtään vaikea kuvitella missä kaikissa jänskissä paikoissa matkaisännät käyttivät ulkomaisia vieraitaan (“look at all these great restaurants!” indeed) ja mitä heille kerrottiin.

    Olen takuuvarma siitä, ettei esimerkiksi Toronton isoa rajanaapurikaupunkia Mississaugaa edes mainittu sanallakaan, vaikka joka vuosi 20,000 torontolaista keskiluokkaista veronmaksajaa äänestää jaloillaan muuttamalla sinne, koska erityisesti lapsiperheillä ei ole enää kerta kaikkiaan varaa asua Torontossa, ainakaan sellaisilla alueilla, joilla oman lapsen uskaltaisi lähettää yksin kouluun. Tästä seuraa, että Toronto on viime vuosina paradoksaalisesti sulkenut valtavan määrän peruskouluja ja lukioita, vaikka sen asukasluku onkin kasvanut.

    Mississauga on Torontolle sama mitä Espoo Helsingille, paitsi että aivan kaikki uhkakuvat joista Osmo varoittaa ja Halla-aho ennustaa, ovat toteutuneet aivan kympillä. Esimerkiksi opin itse äskettäin, että vaikka Mississaugassa on lähes 700,000 asukasta, täällä on vain noin 5,000 sosiaalista vuokra-asuntoa, eikä uusia tehdä. Repikää siitä. Eipä ihme, että Torontoa (joka ilmeisesti yrittää olla koko maailman sosiaalitoimisto) vaivaavat sosiaaliset ongelmat (esimerkiksi kodittomat ja Toronton koomisiin mittasuhteisiin paisunut lude-epidemia, josta ei varmaan myös sanottu mitään) ovat täällä tuntemattomia.

    Mutta ei mietitä noin ikäviä. Paljon hienompaahan on kulkea töllistelemässä eksoottisia alueita joilla ei haluaisi kulkea pimeän tulon jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2011 kello 16:48

    Torontossa rakiennettaan valtavasti asuntoja hylätyille logistiikka-alueillle aivan keskustan tuntumaan. Jos asuminen on kallista, se osoittaa, että asunnot ovat haluttuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Tonni käteen kirjoitti 12.2.2011 kello 16:00

    Hei,

    Tuollaisiahan “slow skilled” tyyppejä nimenomaan tarvittaisiin enemmän. Kaikki suuret globaalit ja lokaalit ongelmat johtuvat siitä, että “fast unskilled” hemmoja on ollut liikaa päättämässä tai heidän näkökulmaansa on painotettu liikaa päätöksenteossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Ilkka Kokkarinen kirjoitti 12.2.2011 kello 16:20

    Tuohon edelliseen jatkoa, että kyllä torontolaisten enemmistö alkaa itsekin olla kyllästynyt koko touhuun. Muistan itse hyvin esimerkiksi kun istuin kerran baarissa, ja tiskillä keski-ikäinen mies selitti baarimikolle olevansa peruskoulun opettaja ja jos vain vanhemmat tietäisivät saman mitä hän tietää ja näkee, eivätkä luulisi asioiden olevan samalla tavoin hyvin kuin ne olivat heidän lapsuudessaan, he vetäisivät omat lapsensa Toronton kouluista välittömästi. Osapuilleen kaikki opetustulokset on väärennetty, kun keskiluokkaiset ihmiset ovat muuttaneet esikaupunkeihin, ja jäljellä on vain rikkaita ja köyhiä.

    Mitähän tämä mies olisi sanonut, jos olisi sattunut paikalle samaan aikaan, kun Osmolle ja muille vieraille esiteltiin Torontoa ja kerrottiin, kuinka konservatiivit aiheuttavat kaikki sen ongelmat?

    En tiedä ylittikö Suomessa uutiskynnystä Toronton taannoiset pormestarinvaalit, joissa keskikaupungin trendipellejen kaikukammiolle tuli aivan totaalisena yllätyksenä oikein kunnon läskisikaoikeistolaisen Rob Fordin massiivinen rökälevoitto. Tuosta riitti naurettavaa viikoksi putkeen erityisesti kun paljastui, että Torontossa, jossa valkoisista juuri tuli alle 50% vähemmistö ja tiedostavaisto oikein lipoi huuliaan odottaen valtaannousua vähemmistöjen äänillä, ja teki jo suunnitelmia kaikista hienoista poliittisista ja taloudellisista muutoksista jotka he tekisivät valtaan noustuaan, nimen omaan kolmannesta maailmasta saapunut ei-valkoinen väki äänesti innokkaasti Fordia eikä tämän päävastustajaa George Smithermania, avointa homomiestä joka on naimisissa toisen miehen kanssa. Kummallista!

    Minä ainakin odotan innolla tulevaa aikaa, kun ei-valkoisia on kertaluokkaa 80% väestöstä. Koulutetut valkoiset konservatiivit kuten minä ovat tuollaisessa yhteiskunnassa kovaa valuttaa jonka kaikki tosiasiassa haluavat naapureikseen, työkavereikseen ja asiakkaikseen, kun taas liberaalit ja vihreät ja muu trendivasemmisto tulevat olemaan niin mitätön vähemmistö, ettei kukaan enää viitsi teeskennellä välittävänsä heidän trendikkäistä vaatimuksistaan koskien homojen oikeuksia, naisten oikeuksia, transujen oikeuksia, ympäristöä ja ilmastonmuutosta, kulutuksen vähentämistä (vaikka samaan aikaan valtakunnanrajat pitäisi paradoksaalisesti avata täysin auki) ja muita vasemmiston klassisista suosikkiaiheita.

    Tuohon erilaisten alueiden kirjoon vielä loppukaneettina, että viime päivinä Torontossa on uutisoitu, että Church-Wellesleyn jänskän homokaupunginosan (on toki sanomattakin selvää, että tuolla vierailtiin virkamatkan aikana, ja selitettiin, että homot ja “luova luokka” ovat luoneet Toronton menestyksen) väki elää tätä nykyä pelossa, kun läheisen ammattikoulun “nuoriso”, joka ei ole ilmeisesti saanut tarpeeksi suvaitsevaisuuskasvatusta, tulee päivittäin vetämään hinureita turpaan, antamaan lumipesuja ja rikkomaan paikkoja. Kummallista, ettei punavihreä päälehti Toronto Star, joka on käyttänyt tätä uutista keppihevosenaan hyökätä Rob Fordin kimppuun (tämä kun kehtasi leikata vuotuisen homoparaatin tukiaisia, mikä selvästi aiheutti nämä pahoinpitelyt!), ei kuitenkaan sitten julkaise tämän nuorison tuntomerkkejä, jotta kunnon kansalaiset voisivat auttaa heidän kiinnisaamisessaan. Miksiköhän näin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Elina kirjoitti 12.2.2011 kello 17:19

    Ilkka K. sanoo sen, minkä useinkin kuulee:

    Osmo on toki fiksu mies […]

    Miten niin?

    Dementoituntut kuukkeli jostain 70-luvun hämäristä.

    Aika päivittää tiedot! Vaikkapa syventymällä tähän blogiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. -- kirjoitti 12.2.2011 kello 20:19

    “Dementoituntut kuukkeli jostain 70-luvun hämäristä.”

    Elina ja Artturit ovat sen sijaan ja onneksi todella hienoja ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Henri Weijo kirjoitti 14.2.2011 kello 14:35

    Fordin nousu valtaan Torontossa ei mielestäni johtunut mitenkään siitä että edellinen hallinto oli ollut liian liberaali maahanmuuton suhteen ja “homoja hyysäävä”. Fordin koko kampanja oli puhtaasti talouspopulistinen, “Respect the taxpayer”, auton rekisteröintimaksut pois ja sitä rataa. ongelmia taisi olla enemmänkin pöhöttynyt ja tehoton hallinto (“kaupungin virastot ei vastaa puhelimeen/meileihin!”), viivästyneet projektit (joukkoliikenteen laajentaminen) ja liian korkeiksi koetut verot. Fordin vaalilupaukset oli kyllä todella hulppeita, saa nähdä mitä saa aikaan.

    Myös tuo että Missisougaan muuttaa 20 000 veronmaksajaa vuodessa niin onko se mikään ihme kun miettii millaista vauhtia Toronto kasvaa? kasvuprosentti menee Helsingistäkin ohi. Servbiasta 90-luvun puolivälissä Torontoon muuttanut vuokranantajani kertoi että siellä alueella missä minä (ja hän) asui (Sheppard – Yonge metroaseman seutu) oli vielä hänen muuttaessaan pieniä townhouse-katuja ja vähän palveluja. 15 vuoden aikana alueelle on muuttanut tuhansia asukkaita lisää. metroaseman viereen oli rakenteilla 4-5 monikymmenkerroksista condo-asuntolaa, joissa hinnat lähtivät 250 000$ per asunto. eli kysyntää on – myös ihan yritysten puolella, töitä riittää. en nyt ymmärrä miten tämä on Torontolta epäonnistunutta politiikkaa (varsinkin kun kritiikki taisi olla jotenkin maahanmuuttoon ja liberalismiin suuntautunutta).

    mitä alueita Torontossa on joissa ei yöllä uskalla liikkua? mieleeni tulee lähinnä Jane & Finch (joka oli kieltämättä aika paha tahra kaupungille) sekä ehkä Scarborough, tietty pätkä Queen Eastiä ja Lawrence West, mutta ei nekään ihan pahoja ole. varsinkin idässä metropysäkkien varrella (halutuimmat asuinalueet) oli viihtyisiä, turvallisia ja ihan vielä suhteellisen edullisia alueita (erityisesti Davisville, St. Clair, Eglington jne.), varsinkin jos liikkuu metropysäkistä vähän etäämmälle sivukaduille. kysyjille aina vastasin että kyllä Toronton keskustassa esimerkiksi oli ns. baarien sulkemisaikaan turvallisempi olo kuin samaan aikaan Isolla Roobertinkadulla Helsingissä. jälleen, ottaen huomioon kasvun vauhdin niin aika rauhallisena on meno säilynyt Torontossa, varsinkin kun jos benchmarkkaa naapurivaltion vastaavankokoisiin (ja yhtä nopeasti kasvaneisiin) kaupunkeihin. monelta osin Toronto oli omasta mielestäni jopa tylsä kaupunki =)

    totta kai Torontossa oli myös ongelmia, erityisesti ne kodittomat pisti silmään. tosin noin monimiljoonaisessa kaupungissa taitaa olla lähes vääjäämätöntä, että huonompiosaiset kerääntyvät nimenomaan keskustaan. se, että Missisougassa ei ole kodittomia ja “ongelmatapauksia” tuskin johtuu siitä, että Missisouga on hoitanut näiden ongelmatapausten asiat “niin hyvin” että pääsevät elämään takaisin kiinni, vaan lähinnä sitä että nämä ymmärtävät korjata luunsa ja mennä Torontoon. vähän sama kuin Suomessa, siis. Ludeongelma oli mielestäni lähinnä vitsi, josta reviteltiin lööppiotsikoitaan TIFF-leffafestareiden aikaan. vaikea tässäkin nähdä että miten konsvervatiivinen politiikka pelastaa kaupungin luteilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Elina kirjoitti 14.2.2011 kello 18:13

    Elina ja Artturit ovat sen sijaan ja onneksi todella hienoja ihmisiä.

    Miten Artturi tähän kuuluu?

    Minulta paloi käämit blogilta näkymättömistä syistä..

    Moiti ihan vain minua, jos kommenttini kirvoitti sinutkin kömpimään peräkammarista esiin noinkin puhuttelevalla nimimerkillä.

    Minulla oli syyni, mutta pahoittelen toki varsin krouvia ilmaisuani lukijoille.

    Osmo ei välitä tällaisista tuon taivaallista eli hänen puolestaan on ihan turha (valitse sopiva verbi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Jukka Kohonen kirjoitti 15.2.2011 kello 11:35

    Minua ei yhtään ihmetytä, että aihe “vaivaa” Odea. Kautta suunnitelmatalouden lyhyen historian on sen kannattajille tuottanut päänvaivaa juuri ihmisten pyrkimys tehdä omia valintoja omista lähtökohdistaan käsin, sen sijaan, että he kiltisti mukautuisivat yhteiskuntainsinöörin visioihin.

    Osmon vakiomurhehan on ollut, että hyvät veronmaksajat pääsevät karkuun kaupungeista, jos heitä ei estetä. Miten estää ihmisiä karkaamasta, mutta samalla näyttää kivalta liberaalilta? Siinä on vihreillä melkoinen imagopähkinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. BRG kirjoitti 19.2.2011 kello 16:50

    Elina:

    Osmo ei välitä tällaisista tuon taivaallista eli hänen puolestaan on ihan turha (valitse sopiva verbi).

    En tunne sinua enkä Osmoa mutta onko todella olemassa ihmisiä joille dementiavit…lut on yks lysti ja valuu kuin vesi hanhen selästä. Voi olla, mulle vaan on vaikea ymmärtää kun olen sitä tyyppiä että tulen kuseen sun haudalles jos oot sanonut pahan sanan 30v sitten. No huono luonteenpiirre, tiedän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus