Omaleimaista vai sekoittamista?

Sosi­olo­gi Erik Allardt sanoi joskus 30 vuot­ta sit­ten, että asuinaluei­den oma­leimaisu­us on hyvä asia, kun­han väl­tetään se, että joidenkin aluei­den sosi­aa­li­nen sta­tus las­kee liian alas. Tämä huo­mau­tus on vaivan­nut min­ua kehitet­täessä Helsin­gin asun­topoli­ti­ikas­ta. Onko seg­re­gaa­tion tor­jun­nan nimis­sä alueet homogenisoitu liian samanlaisiksi?

On esimerkik­si kak­si hyväo­sais­ten asuinaluet­ta, kokoomus­lais­ten Pak­i­la ja vihrei­den Kumpu­la. Tehtäisi­in suur­ta väki­val­taa, jos nämä arvoil­taan ja elämän­tavoil­taan täysin eri­laiset ryh­mät pakotet­taisi­in tois­t­en­sa naa­pureik­si. Green­wich Vil­lage on paik­ka, jos­sa viihdytään, vaik­ka ollaankin vähän outoja.

Jos huono-osaisu­ut­ta ei sekoite­ta, se ghet­toutuu, ja tulee niitä liian alas vajon­nei­ta aluei­ta, joi­ta Allardtkaan ei hyväksy.

Entä pitäisikö etnis­ten ghet­to­jen muo­dos­tu­mi­nen hyväksyä? Jos laivalastill­i­nen suo­ma­laisia pak­enisi Nairo­bi­in, var­maankin me pyrk­isimme asumaan tois­temme naa­pureina. Pitäisikö kenialais­ten hyväksyä, että me jatkamme makkaran pais­tamista ja kum­mallisen kielemme puhu­mista, emmekä assim­iloidu paikalliseen kulttuuriin?

Toron­tossa on omat kort­telin­sa ital­ialaisille, kiinalaisille venäläisille ja mitä siel­lä nyt on. Tämä tarkoit­taa vah­vaa alakult­tuurien verkos­toa ja sitä, että van­hat, per­hey­hteisöjä ylläpitävät tavat säi­lyvät. Nämä vaikut­ti­vat tur­istin silmään varsin ter­ve­henkisiltä paikoil­ta. Göte­bor­gis­sa ja Pari­i­sis­sa on myös omat kaupungi­nosat maa­han­muut­ta­jille, mut­ta ne eivät ilah­du­ta samas­sa määrin.

On aivan eri asia sul­loa yhteen työt­tömiä maa­han­muut­ta­jia keskinäiseen toimet­to­muu­teen kuin antaa työperäisen maa­han­muu­ton ryvästyä. Nois­sa työt­tömien ulko­maalais­ten ghetois­sa, joi­ta Ruot­sis­sa on suosit­tu, mut­ta joil­ta Suomes­sa yritetään vält­tyä, on esimerkik­si suuri radikaalin islamis­min lev­iämisen riski.

Ulko­maalaiskeskit­tymien syn­tymistä on vaikea estää, kos­ka osa ulko­maalai­sista pyrkii tois­t­en­sa naa­pureik­si. Vaikea olisi Nairobin  vira­nomais­tenkin hajasi­joit­taa suo­ma­laisy­hteisöä. Huono-osais­ten ulko­maalais­ten keskit­tymiä syn­tyy sinne, mis­sä asun­not ovat halpo­ja. Kun näin on päässyt käymään, asun­not ovat entistä halvempia.

Nois­sa Chi­na­towneis­sa on se vika, että väki ei opi paikallista kieltä, kos­ka puhuu lähin­nä vain keskenään. Samal­la se tarkoit­taa, että asukkaat kiin­nit­tyvät Suomeen aika hen­noin säikein.

53 vastausta artikkeliin “Omaleimaista vai sekoittamista?”

  1. Vas­taus kysymyk­seesi on varsin selkeä kun lukee kir­joituk­sesi ja vetää siitä johtopäätök­set rasis­tik­si leimau­tu­misen uhallakin.

    Eli Kiinalais­ten, Ital­ialais­ten, Suo­ma­lais­ten, Venäläis­ten jne.. omista yhteisöistä ei ole hait­taa ja ne voivat päin­vas­toin tuo­da kaupunki­in varsin kivan oman leimansa.. Mut­ta ongelmia syn­tyy jos noi getot koos­t­uu lähin­nä afrikas­ta ja lähi-idästä tule­vista muslimeista.

  2. On aika yleinen luu­lo, että maa­han­muut­ta­jat nimeno­mais­es­ti halu­aisi­vat asua tois­t­en­sa naa­pureina. Sisäasi­ain­min­is­ter­iön parin vuo­den takainen tutkimus ker­too kuitenkin täysin päinvastaista:

    “Tähä­nas­tiseen maa­han­muut­ta­jien asumisen keskit­tymiseen vaikut­ta­vat tek­i­jät vira­nomais­ten mukaan ovat asun­top­u­la, taloudelli­nen ase­ma, kaupunkien vuokra-asun­to­jen sijain­ti, julk­isten palvelu­jen saatavu­us, kult­tuuriset asumisen piir­teet sekä maa­han­muut­ta­jien kohdal­la hei­dän hakeu­tu­misen­sa asumaan tois­t­en­sa läheisyy­teen. Tämä viimeisin argu­ment­ti ei tutkimuk­ses­sa haas­tatel­tu­jen maa­han­muut­ta­jien vas­tausten perus­teel­la pidä paikkaansa. Haas­tatel­luista maa­han­muut­ta­jista noin 75 pros­ent­tia ei toivonut edes oman kieliryh­män keskit­tymistä. Ja nekin, joille per­heen jäse­nen ja per­hetut­ta­van lähel­lä asum­i­nen on tärkeää, toivoivat mielu­um­min monipuolista asukas­raken­net­ta ja eri­tyis­es­ti kan­taväestöön kuu­lu­via lap­siper­heitä naa­purik­si.” (Toiveena monipuo­li­nen asukas­rakenne: selvi­tys asumisen etnisen yhden­ver­taisu­u­den toteu­tu­mis­es­ta pääkaupunkiseudul­la, Sisäasi­ain­min­is­ter­iön julka­isu­ja 30/2008: http://www.intermin.fi/julkaisu/302008)

    Maa­han­muut­ta­jien asumiskeskit­tymät (vaikkakin euroop­palaisit­tain lievät) esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la ovat siten suurelta osin muo­dos­tuneet kaupun­gin vuokra-asun­to­ja hallinnoivien vira­nomais­ten val­in­to­jen ja päätösten tulok­se­na vas­toin jopa maa­han­muut­ta­jien itsen­sä toivei­ta ja etuja.

  3. “Vaikea olisi Nairobin vira­nomais­tenkin hajasi­joit­taa suomalaisyhteisöä.”

    Mikäli suo­ma­laiset alka­isi­vat häir­it­se­vis­sa määrin kasautua omille alueilleen, vira­nomaiset voisi­vat vaik­ka harki­ta esimerkik­si suo­ma­lais­ten maa­han­muu­ton vähen­tämistä vähem­män hait­to­ja aiheut­tavalle tasolle.

  4. Kallioon ja muille kivikaupunkialueille ei pitäisi väk­isin vään­tää per­hea­sun­to­ja. Sinkku tarvit­see kaupunkikult­tuuria ja kaupunkikult­tuuri sinkkua.

  5. Puolisen vuot­ta ihan hil­jat­tain Toron­tossa asuneena voin antaa hie­man näke­mys­tä tästä. Ensin­näkin Toron­ton “per­in­teiset” etniset asuinalueet ovat käytän­nössä hävin­neet ehkä Chi­na­tow­n­ia luku­unot­ta­mat­ta. Täl­lä tarkoi­tan siis sitä, että Toron­ton kar­tal­la lukee eri­laisia lähiöitä, kuten Chi­na­town, Greek Town, Lit­tle Italy, Lit­tle Por­tu­gal jne., mut­ta nämä ovat aiko­jen saatossa sekoit­tuneet sen ver­ran vah­vasti, että ei niis­sä ole enää sitä samaa etnistä oma­leimaisu­ut­ta, pait­si siinä mielessä että näil­lä alueil­la mon­et rav­in­to­lat yrit­tävät ikäänkuin markki­noin­tikikkana pitää yllä aja­tus­ta siitä että nyt ollaan sen ja sen kult­tuurin “sydämmessä”. Mut­ta esimerkik­si Lit­tle Italyä ei varsi­nais­es­ti enää “ole” siinä mielessä kun etnisen alueen ymmärtää. Nuo van­hat etniset alueet ovat niin lähel­lä keskus­taa, että ovat aika pitkälti gen­tri­fikoitu. Vah­vana poikkeuk­se­na tuo Chinatown.

    Sen sijaan Toron­ton laa­jen­net­tua eri­tyis­es­ti pohjoiseen on muo­dos­tunut uuden­laisia etnisiä lähiöitä, joi­ta ei tun­nista kar­tas­ta nimel­lä. Itse asuin käytän­nössä juu­ta­lais-venäläisen (ihan oikeasti), slaav­i­laisen ja kore­alais­ten asuinaluei­den ikäänkuin rajal­la. Tältä alueelta vielä vähän pohjoiseen niin alkoi vah­vasti kiinalaisiden­ti­teetin omaa­va alue: siel­lä oli paljon rav­in­toloi­ta ja jopa pankke­ja, jois­sa ikkunois­sa luki auki­oloa­jat ja main­ok­set vain kiinan kielel­lä. Län­nem­mässä löy­tyi myös “uusi” ital­ialais­ten alue, libanon­i­lais­ten alue ja mui­ta vastaavia. 

    Paikalliset tun­tu­i­v­at tosi­aan pitävän eri alu­iden etnis­es­tä oma­leimaisu­ud­es­ta. Välil­lä vas­tauk­set oli huvit­ta­van viat­to­mi­akin tyyli­in “on se kivaa että on eri­laisia rav­in­toloi­ta Toron­tossa!” =) Mut­ta kyl­lä ihmiset näkivät senkin hyö­dyn, että eri alueet pystyivät ikäänkuin elät­tämään uudet tuli­jat ja helpot­ta­maan kult­tuur­ishokkia kun pystyi asioimaan oma­l­la kielel­lä. Ainakin kiinalaisille tämä tun­tui ole­van tärkeää, että suh­teel­lisen koulut­ta­mat­tomat tuli­jat (usein jo Toron­tossa asu­vien suku­laisia) pystyivät heti men­emään töi­hin lähialueen kiinalaisi­in super­mar­ket­tei­hin tai rav­in­toloi­hin. Tässä olikin hom­man ydin, eli näil­lä eri etnisyyk­sil­lä oli kehit­tynyt tiet­tyä kri­it­tistä mas­saa, että täl­lainen uusia tuli­joi­ta “kestävä” tukiverkko oli päässyt syn­tymään. Suomes­sa ei tai­da olla yhtään täl­laista aluet­ta. Ja jos sel­l­ainen on syn­tymässä, niin siel­lä ei ikävä kyl­lä tai­da olla tarvit­tavaa pääo­maa täl­laisen ekosys­teemin syn­nyt­tämisek­si. Toron­toon tulee paljon koulutet­tua väkeä (Kanadan maa­han­muut­to on tiukkaa ja valikoivaa), jot­ka toisin kuin Suomes­sa pää­tyvät ihan hyvä­palkkaisi­in töi­hin. Eri etnisil­lä alueil­la on siis myös sitä ostovoimaista keskilu­okkaa, jot­ka käyt­tävät palvelu­ja (eri­tyis­es­ti rav­in­to­lat) ihan urakalla. 

    Yleis­es­ti san­ot­tuna itsel­leni jäi ainakin sel­l­ainen mieliku­va, että Toron­tossa ihmiset ovat jotakuinkin kaut­ta lin­jan suh­teel­lisen tyy­tyväisiä siihen miten maa­han­muut­to ja ylipään­sä tuo vah­va “omien luo” hakeu­tu­mi­nen mut­ta silti assim­iloi­tu­mi­nen toimii. Tot­ta kai jotain eripu­raa ja myös rasis­mia esi­in­tyi, mut­ta yleis­es­ti ottaen eri­tyis­es­ti Toron­to olisi hyvä bench­mark Suomelle siitä miten maa­han­muut­to voi toimia. Tietenkin englan­nin kieli helpot­taa Toron­toon tulemista eli ihan yhteis­mi­talli­sis­sa tilanteis­sa ei olla, mut­ta jotain opit­tavaa var­masti olisi.

  6. Mat­ti:

    Maa­han­muut­ta­jien asumiskeskit­tymät (vaikkakin euroop­palaisit­tain lievät) esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la ovat siten suurelta osin muo­dos­tuneet kaupun­gin vuokra-asun­to­ja hallinnoivien vira­nomais­ten val­in­to­jen ja päätösten tulok­se­na vas­toin jopa maa­han­muut­ta­jien itsen­sä toivei­ta ja etuja.

    Tietysti isot per­hea­sun­not hyviltä alueil­ta kel­paisi­vat heille — tosin niin ne kel­paisi­vat myös ei-maahanmuuttajille. 

    Jos keskit­tymät eivät ole maa­han­muut­ta­jien oma tah­to, niin sit­ten ne johtu­vat siitä, että tänne tulee paljon maa­han­mut­ta­jia, jot­ka eivät kykene itse han­kki­maan asun­toa itselleen.

  7. Mat­ti:
    “Maa­han­muut­ta­jien asumiskeskit­tymät (vaikkakin euroop­palaisit­tain lievät) esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la ovat siten suurelta osin muo­dos­tuneet kaupun­gin vuokra-asun­to­ja hallinnoivien vira­nomais­ten val­in­to­jen ja päätösten tulok­se­na vas­toin jopa maa­han­muut­ta­jien itsen­sä toivei­ta ja etuja.”

    Tässä min­ul­la on osit­tain eri näke­mys, jon­ka olen saanut asun­to­lau­takun­nan puheen­jo­hta­jana. Asukas­valin­nas­sa pyritään hajasi­joituk­seen, mut­ta tässä on kak­si vahvem­paa tekijää:
    1) vuokra-asun­to­jen keskit­tymi­nen tiety­ille alueille (asun­topoli­ti­ikan virhe, oikein arvioitu). Per­hea­sun­to­ja vapau­tuu suurim­mak­si osak­si juuri näiltä alueilta.
    2) Maa­han­muut­ta­jien omat asum­is­pref­er­enssit ja muut­toli­ike asuinaluei­den välil­lä. Maa­han­muut­ta­jat tup­paa­vat hakeu­tua halvem­pi­en asun­to­jen alueille ja “kan­taväestö” taas sieltä mielu­um­min poispäin.

    Tulo­ero­jen kasvul­la ja joidenkin asuinaluei­den sosioekonomisen ase­man heikken­e­misel­lä lie­nee myös tekemistä asian kanssa. Asun­tomarkki­noil­la ihmiset ovat entistä enem­män jakau­tuneet niihin jot­ka voivat vali­ta asuinalueen­sa ja niihin joil­la ei sitä mah­dol­lisu­ut­ta ole. Maa­han­muut­ta­jat kuu­lu­vat usein tähän joukkoon.

    Sisämin­is­ter­iön tutkimus on myös min­ulle tut­tu ja näin var­masti asia on. On tutkimusti­etoa siitä että myös maa­han­muut­ta­jat etenevät asum­isural­laan omistusasuntoon.

    Mut­ta Oden heit­tämään kysymyk­seen olisin opti­misti­na sitä mieltä että hal­lit­tu asuinaluei­den kult­tuuri­nenkin oma­leimais­tu­mi­nen olisi ihan posi­ti­ivi­nen kehi­tysku­va, kun­han se ei tarkoi­ta huono-osaisu­u­den kasautumisesta.

    Tältä osin sosi­aalisen sekoit­tamisen ideaa voisi uudelleen arvioi­da ren­nom­paan suuntaan.

  8. Soini­vaara:

    On aivan eri asia sul­loa yhteen työt­tömiä maa­han­muut­ta­jia keskinäiseen toimet­to­muu­teen kuin antaa työperäisen maa­han­muu­ton ryvästyä.

    Sak­san turkki­laisethan oli­vat ainakin alun­perin työperäisiä (sit­tem­min olen ymmärtänyt määrät ovat vahvis­tuneet paikalletuote­tu­il­la puolisoil­la), eikä lop­putu­los paikallisia siel­läkään miellytä.

  9. “Ulko­maalaiskeskit­tymien syn­tymistä on vaikea estää, kos­ka osa ulko­maalai­sista pyrkii tois­t­en­sa naa­pureik­si. Vaikea olisi Nairobin vira­nomais­tenkin hajasi­joit­taa suo­ma­laisy­hteisöä. Huono-osais­ten ulko­maalais­ten keskit­tymiä syn­tyy sinne, mis­sä asun­not ovat halpo­ja. Kun näin on päässyt käymään, asun­not ovat entistä halvempia.”

    Kysymys on Suomes­sa yleiseti hyväksy­tys­tä har­maas­ta taloud­es­ta ja ihmis­ten taloudel­lis­es­ta hyväksikäytöstä.
    Tätä taloudel­lista eriy­tymistä edis­tää se, että näitä koulut­ta­mat­to­mia ulko­maalaisia käytetään hyväk­si val­taväestön toimesta.
    Ulko­ma­laiselle ei mak­se­ta samaa palkkaa kuin suo­ma­laiselle, joten he eivät kykene samaan taloudel­liseen suorituk­seen kuin suomalaiset

    He joutu­vat vetäy­tymään alueille, jot­ka ovat asumisku­luil­taan halvimpia. Kun he tun­te­vat huonos­ti sosi­aal­i­tur­va niin he tur­vau­tu­vat toisi­in­sa, per­heisi­in ja tuttaviin.

    Kysymys on siitä, että suo­ma­laiset, ruot­salaiset etc ajamme ulko­maalaiset ghet­toi­hin epä­tasaver­taisel­la kohtelulla.

    On lähin­nä tekopy­hää argonia puhua sosi­aalisen tasa-arvon luomis­es­ta kun hyväk­sikäyt­tö on sallitumpaa

  10. Tyyp­illi­nen esimerk­ki alueesta, jos­sa val­tion ja kun­nan suh­muroin­ti vain pahen­taa asi­aa. Laskun mak­saa lop­ul­ta asuja!

  11. Mat­ti:

    Sisäasi­ain­min­is­ter­iön parin vuo­den takainen tutkimus ker­too kuitenkin täysin päinvastaista:

    Ja kan­ta­suo­ma­laiset halu­a­vat asua omakoti­talos­sa Helsin­gin keskus­tas­sa. Entä sit­ten? Olen­nainen kysymys on siitä, että mihin ne hakeu­tuu asumaan, kun valin­nan­vara on rajallinen.

  12. Blo­gin asun­topoli­it­tis­es­ta keskustelus­ta jää varsinkin isän­nän ajat­telun osalta jotenkin ris­tiri­itainen kuva. Selvää on, että ongel­mak­en­tän ymmär­rys on hal­lus­sa, mut­ta sen päälle raken­net­tu päät­te­ly jää jotenkin puolitiehen.

    Hyvä. Vuo­teen 2011 men­nessä Suomen varsin homogeeni­nen val­taväestö ei siis ole hyv­in­voin­ti­val­tiopar­a­dig­man val­lites­sa onnis­tunut tuot­ta­maan asuinaluei­ta, jota voitaisi­in varsi­nais­es­ti kut­sua “ghetoik­si”. Jol­lain tasol­la sosi­aalis­es­ti ongel­mallisia asuinaluei­ta on toki aina ollut. Tämä ilmiö onkin Suomes­sa tul­lut keskustelu­un lähin­nä nyky­muut­toli­ik­keelle (kol­mas maail­ma -> Pohjois- ja Län­si-Euroop­pa) tun­nuk­seno­mais­ten vaikeasti ja kalli­isti integroit(u/a)vien maa­han­muut­ta­jaryh­mien myötä.

    OS: “On aivan eri asia sul­loa yhteen työt­tömiä maa­han­muut­ta­jia keskinäiseen toimet­to­muu­teen kuin antaa työperäisen maa­han­muu­ton ryvästyä.”

    Epäilemät­tä näin on. Nyt, kun tabut ovat mur­tu­mas­sa: Voisiko tähän asetel­maan mielestäsi vaikut­taa ensil­in­jas­sa maa­han­muut­topoli­ti­ikan avul­la, jol­loin väl­tet­täisi­in viimeis­ten viikko­jen aikana laveasti käsitel­tyjä toisen lin­jan toimenpiteitä?

  13. Hen­ri Wei­jon Toron­to-esimerk­ki on kiehto­va esimerk­ki siitä miten maa­han­muut­to, kaikessa rosoisu­udessankin, voisi olla kaupunkike­hi­tys­tä vahvis­tavaa. Tässä herää kysymys miten voisimme Helsingis­sä estää koulutet­tu­jen maa­han­muut­ta­jien pois­muu­ton ja lisätä tol­er­anssia koh­da­ta erilaisuutta?

    Toron­tossa on käsit­tääk­seni myös vah­va maankäyt­töä ohjaa­va keskushallinto sekä toimi­va ja osal­lis­ta­va paikall­ishallinto, Aija Staffans on muis­taak­seni tästä kirjoittanut.

  14. Helsingis­sä ulko­maalais­taus­taiset etnisyyy­den perus­teel­la ryh­mitel­tynä ovat niin pieniä joukko­ja, että eipä oikein ole mah­dol­lisuuk­sia luo­da omia kaupungi­nosia omine kult­tuurei­neen, kouluineen ja työmarkkinoineen. 

    Suurim­mat ryh­mät ovat venäläiset ja viro­laiset ja tun­tu­mani asi­aan on, että he halu­a­vat nimeno­maan pitää Suomes­sa mata­laa profi­il­ia ja sulau­tua valtaväestöön. 

    Soma­li­aa äidinkie­lenään puhu­via on n. 6000, mut­ta kiinaa vain. 2000.

    Suur-Toron­tossa on yli viisi miljoon­aa asukas­ta, Toron­ton kaupungis­sa tästä puo­let. Peräti puo­let toron­to­lai­sista ovat syn­tyneet muual­la kuin Kanadas­sa. Alueelta löy­tyy mm. Lit­tle Mogadishu. 

    Ei voi siis puhua samas­sa lauseessakaan Helsin­gin kanssa.

  15. Muis­tan luke­neeni, että maail­man viimeinen paik­ka, jos­sa kiinalais­nais­ten jalko­ja sidot­ti­in, oli San Fran­sis­co. Yhden etnisen ryh­män domi­noimis­sa asuinalueis­sa on se ris­ki, että niis­sä eletään taval­la, joka jyrkästi poikkeaa val­takult­tuurista, ja tuo­ta poikkeavu­ut­ta koroste­taan äärim­milleen. Esim. Nor­jas­sa jotkut mus­lim­it kuulem­ma lait­ta­vat tyt­tären­sä käyt­tämään huiv­ia jo 2–3‑vuotiaina eli paljon nuoremp­ina kuin vaikka­pa kon­ser­vati­ivises­sa Saudi-Arabiassa.

  16. Slum­mien syn­ty estetään parhait­en, kun mah­dol­lisim­man suuri osa slum­mi­ainek­ses­ta pikakään­nytetään jo rajal­ta. Esim. luku- ja kir­joi­tus­taidot­toman ennuste Suomes­sa on erit­täin huono.

    Eikä pidä hyväksyä per­heeny­hdis­tämisiä, ellei ole näyt­töä vero­jen mak­samis­es­ta ja sosi­aal­i­tukien käyt­tämät­tömyy­destä kol­men vuo­den ajal­ta. Näin­hän Tan­s­ka tekee.

  17. “Kallioon ja muille kivikaupunkialueille ei pitäisi väk­isin vään­tää per­hea­sun­to­ja. Sinkku tarvit­see kaupunkikult­tuuria ja kaupunkikult­tuuri sinkkua.”

    Met­sään meni. Uusi sukupolvi lap­siper­heitä kyl­lä halu­aisi asua “kaupunkikult­tuurin” piiris­sä. Ei sinne Espoon idyl­li­in muute­ta unelmien, vaan rahan takia 🙁

  18. Tuol­lainen pikku­so­ma­lia voisi olla eri­no­mainen ratkaisu maa­han­muut­toon, jos vain tuet otet­taisi­in pois tai annet­taisi­in pieni kotiut­tamis­ra­ha. Täl­löin tuli­joiden täy­ty­isi tehdä jonkin­laista bisnestä elääk­seen. Yhteisö voisi aut­taa uuden tuli­jan alku­un. Vähitellen yhteisöstä tulisi osa kaupunkia. 

    Ongel­ma mielestäni on pas­si­ivi­su­u­teen kan­nus­ta­vat tuet. Maa­han­muut­ta­jat viet­tävät aikaa keskenään ollen jouten. Mikään ei pako­ta sopeu­tu­maan ympäristöön, kun voi olla vain jouten ja rahaa tulee tilille. Jos kävisi töis­sä, pää­sisi sopeu­tu­maan kulttuuriin.

    Vai onko ongel­ma Suo­ma­lainen ylisu­uri byrokra­tia. Kun ei osaa kun­nol­la Suomea, niin on var­masti todel­la haas­tavaa pistää pystyyn jokin pieni bisnes. 

    Toisaal­ta esimerkik­si kun kaik­ki maa­han­muut­ta­jat ovat hajal­laan, on vaikea­ta perus­taa vaik­ka soma­lialaista kaup­paa, kos­ka asi­akaskun­ta on liian pieni. Sat­un­naiset suo­ma­laisas­i­akkaat eivät elätä…

  19. Toiveena monipuo­li­nen asukas­rakenne: selvi­tys asumisen etnisen yhden­ver­taisu­u­den toteu­tu­mis­es­ta pääkaupunkiseudul­la, Sisäasi­ain­min­is­ter­iön julka­isu­ja 30/2008: http://www.intermin.fi/julkaisu/302008

    On ilmeistä, että tuon tutkimuk­sen perus­teel­la ei voi tehdä mitään johtopäätök­siä siitä, halu­a­vatko maa­han­muut­ta­jat asua omil­la alueil­laan vai ei. Tämä johtuu siitä, miten tutkimus tehtiin:

    Varsi­nainen aineis­to on puolistruk­tur­oidul­la kyse­ly­lo­mak­keel­la kerä­tyt 57 haas­tat­telua (45 maa­han­muut­ta­jaa ja 12 romania).

    Päädyt­ti­in haas­tat­tele­maan viisi maa­han­muut­ta­jataus­taista asukas­ta kus­takin seu­raav­ista kieliryh­mistä: alba­nia, ara­bia, bosnia, englan­ti, kur­di, soma­li, venäjä, viet­nam ja viro.

    Maa­han­muut­ta­jien haas­tat­te­lut suorit­ti­vat omakieliset haas­tat­teli­jat, kunkin oma­l­la äidinkielel­lään. Haas­tat­teli­jat rekry­toiti­in use­am­man maa­han­muut­ta­ja- sekä maa­han­muut­toa­sioiden paris­sa toimi­van jär­jestön kaut­ta. Haas­tat­teli­jat sai­vat ohjeet etsiä ja haas­tatel­la viit­tä omaan kieliryh­mään kuu­lu­vaa asukas­ta vähin­tään kolmes­ta eri kaupungi­nosas­ta. Mui­ta ehto­ja haas­tateltavien valin­nas­ta heille ei asetettu.

    Viisi haas­tateltavaa kieliryh­mää kohden ei anna mah­dol­lisu­ut­ta maa­han­muut­ta­jien osalta pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseen kieliryh­mien väli­sistä eroista. Sitä selvi­tyk­sessä ei myöskään tavoiteltu.

    Haas­tatel­luista maa­han­muut­ta­jista jopa 75 pros­ent­tia vas­tus­taa samaan etniseen ryh­mään kuu­lu­vien ihmis­ten keskit­tymistä asumaan samalle alueelle. […] Saman etnisen ryh­män keskit­tymi­nen samalle alueelle ei hait­taisi noin viidennestä haas­tatel­luista maahanmuuttajista.

    Eli voi hyvin olla, että nimeno­maan ne ongel­malliset ryh­mät, jot­ka saat­ta­vat syn­nyt­tää niitä slum­me­ja, hyväksyvät etnis­ten enklaavien syn­tymisen. Tutkimus ei tee eroa eri ryh­mien välil­lä, eivätkä otok­set tietenkään ole läh­eskään tarpeek­si suuria, jot­ta mitään tilas­tol­lis­es­ti merk­i­tyk­sel­lisiä päätelmiä voisi tehdä.

  20. Hen­ri Wei­jo kir­joit­ti 9.2.2011 kel­lo 19:54 Toron­ton asuinalueista, jot­ka myös Osmo mainitsee.

    Osmo käsit­teli aihet­ta jo 5.3.2008 kir­joituk­ses­saan Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka 3. Mis­sä ulko­maalais­ten tulisi asua?

    Siinä hän kirjoitti: 

    Toron­tossa jokaiselle merkit­tävälle kansal­lisu­udelle on omat kort­telin­sa. On kiinalaisko­rt­telei­ta, ital­ialaisko­rt­telei­ta, venäläisko­rt­telei­ta ja niin edelleen. Ulko­maalaisia ei pyritä sulaut­ta­maan vaan vaal­i­taan hei­dän kult­tuuri­aan. Tätä tietysti helpot­taa se, että kaik­ki ihmiset maail­mas­sa – siis ne koulute­tut, joi­ta Kana­da ottaa – osaa­vat englantia.

    Kiin­nos­tu­in tuol­loin Toron­ton tilanteesta niin paljon, että ryhdyin penko­maan Toron­ton verkko­sivu­ja ja totesin, että Toron­ton kaupun­gin viral­liset sivut (Toronto’s Racial Diver­si­ty ja Demo­graph­ic Infor­ma­tion for the City of Toron­to, eri­tyis­es­ti Neigh­bour­hood Pro­files) vahvis­ta­vat asian. (Yhä edelleen min­ua häm­mästyt­tää kanadalais­ten käyt­tämä ter­mi ’vis­i­ble minor­i­ty’, jota en ole näh­nyt mis­sään muual­la – ’näkyvä vähem­mistö’, ts. ulkonäöltään valkoi­sista erot­tu­va vähem­mistö.) Hen­ri Wei­jon uudem­mat koke­muk­set eivät nekään kumoa tätä kuvaa.

    Toron­ton asuinaluei­den syn­nys­tä Osmo kir­joit­taa kom­ment­ti­vas­tauk­ses­saan 6.3.2008 kel­lo 19:09:

    Toron­tossa kaupun­ki on akti­ivis­es­ti varan­nut eri kort­telei­ta eri kansan­ryh­mille – ja yhden hipeille. […] [Etnis­ten ryh­mien oma-aloit­teinen] pikkuhil­jaa hakeu­tu­mi­nen samoi­hin lähiöi­hin asumaan syn­nyt­tää sel­l­aista negati­ivista ulko­maalais­ghet­tois­tu­mista, jol­laista on nähtävil­lä Ruot­sis­sa ja vaik­ka sit­ten siel­lä Varissuolla.

    Joku kom­men­toi­ja kysyi, miten Toron­to tätä käytän­nössä toteut­taa, johon Osmo vas­tasi: “Kaavoituk­sel­la ja ton­tin­lu­ovu­tuk­sel­la.” Min­ulle tästä tulee mieliku­va, että Toron­ton kaupunkisu­un­nit­teluinsinöörit päät­tävät kart­to­jen­sa ääressä että “tuonne saa­vat men­nä ital­ialaiset ja tuonne pan­naan kiinalaisia”. Kos­ka tämä tun­tuu mah­dot­toma­l­ta, intouduin tutki­maan asi­aa verkosta.

    En löytänyt tukea sille, että Toron­ton etniset keskit­tymät oli­si­vat muo­dos­tuneet Toron­ton kaupun­gin akti­ivisel­la kaavoitus­poli­ti­ikalla. Toron­ton kaupun­gin kaupunkisu­un­nit­telu­sivut eivät mainitse tuo­ta sen­tään aika huimal­ta kuu­lostavaa kaupunkisu­un­nit­telupoli­ti­ikkaa. Pak­sus­ta Toron­to Offi­cial Plan –pumaskas­ta (pdf-tiedos­ton saa lukeak­seen Toron­ton kaupun­gin suun­nit­telu­sivuil­ta, joi­hin link­ki edel­lisessä virk­keessä) en myöskään löytänyt viit­teitä etnis­ten asuinaluei­den ohjat­tuun suun­nit­telu­un. Viralli­nen yhdyskun­ta­su­un­nit­telu ei ylipäätään laisinkaan tun­nus­ta etnis­ten aluei­den ole­mas­saoloa, vaik­ka diver­si­teet­tiä pide­tään toisaal­la Toron­ton kaupun­gin sivuil­la ((Toronto’s Racial Diver­si­ty) kaupunkiku­vaa kohen­ta­vana ja imagol­lis­es­ti tavoitelta­vana seikkana ja sen toteu­tus­ta onnistuneena.

    Sen sijaan löysin kyl­lä main­in­to­ja siitä, että Toron­ton etniset keskit­tymät oli­si­vat syn­tyneet itses­tään, ihmis­ten omista valin­noista, niin kuin sel­l­aiset etniset keskit­tymät yleen­säkin, jot­ka eivät ole ghettoja.

    Kaupunkisu­un­nit­telun pro­fes­sori Moham­mad Qadeer (Queen’s Uni­ver­si­ty, Kingston, Ontario) on kir­joit­tanut Toron­ton kaupunkisu­un­nit­telus­ta ja etni­sistä alueista Ontario Plan­ning Jour­nal –aikakausjulka­isu­un. Artikke­li “Plan­ning approach­es to eth­nic enclaves” (kak­sio­saisen artikke­lin 1. osa, The Ontario Plan­ning Jour­nal, vol. 19, nro 6, 2004) kum­pusi Kanadan viral­lisen tilas­to­toimis­ton tutkimuk­ses­ta, jos­sa todet­tu Kanadan ‘näkyvien vähem­mistö­jen’ asuma-aluei­den määrän kasvu herät­ti huomio­ta ja huolestustakin.
    Artikke­lin jatko-osas­sa “Deal­ing with eth­nic enclaves demands sen­si­tiv­i­ty and prag­ma­tism” (kak­sio­saisen artikke­lin 2. osa, The Ontario Plan­ning Jour­nal, vol. 20, nro 1, 2005) Moham­mad Qadeer sanoo, että Kanadan kaupunkien etnisiä saarekkei­ta (enklaave­ja) ei suun­nitel­la tietois­es­ti, vaan ne syn­tyvät maa­han­muut­ta­jien henkilöko­htai­sista valin­noista vähitellen. 

    Kun etnisiä asuinkeskit­tymiä syn­tyy, niiden liepeille syn­tyy Qadeerin mukaan myös etnisiä kaup­po­ja, uskon­nol­lis­ten rit­u­aalien suori­tu­s­paikko­ja, viras­to­ja, kielikursse­ja ja mui­ta kult­tuurisidon­naisia palvelui­ta. Etniset enklaav­it mah­dol­lis­ta­vat lähiym­päristön kult­tuurisidon­nais­ten tarpei­den huomioon ottamisen kun­nal­li­sis­sa palveluis­sa. Kaik­ki tämä tukee yksilön oman kult­tuuri-iden­ti­teetin säi­lymistä. Qadeer toteaa edelleen, että yksilön inte­groi­tu­mi­nen yhteiskun­taan syn­tyy työ­paikoil­la, koulus­sa ja julk­isia palvelu­ja käyt­täessä (jois­sa käytetään val­tay­hteisön kieltä!) eikä niinkään yksi­ty­ishenkilöi­den väli­sis­sä suhteis­sa kotiympyröis­sä.

    Qadeer lis­taa eri­laisia yhdyskun­tapoli­it­tisia linjoja:
    1) Etnis­ten asuinaluei­den syn­tymisen estämi­nen ja hajoit­ta­mi­nen. Täl­lainen poli­ti­ik­ka olisi vas­toin Kanadan perus­tus­lakia, jon­ka mukaan ihmiset ovat vapaat val­it­se­maan asuinpaikkansa.
    2) Asuma-aluei­den muo­dos­tu­misen jät­tämi­nen markki­navoimien huo­maan. Tämä on Qadeerin mukaan Kanadan nykyi­nen politiikka.
    3) Etnis­ten enklaavien hyväksymi­nen ja inte­groimi­nen yhteiskun­taan. Tätä Qadeer pitää parhaana poli­ti­ikkana. Tätä toteutet­taes­sa olisi yhteiskun­nan palve­lut räätälöitävä otta­maan huomioon lähiym­päristön etniset näköko­h­dat sen sijaan että palve­lut tar­jot­taisi­in kaikille saman­laisi­na. Vaik­ka eri kielien käyt­töä rohkaistaisi­in, val­takieli olisi aina rinnalla.

    Qadeer ei kol­man­nes­sa kohdas­sa mainitse sel­l­aista, että vira­nomaiset ohjaisi­vat ihmisiä tiety­ille alueille asumaan etnisen taus­tan mukaan.

    Osmon lause “Toron­tossa kaupun­ki on akti­ivis­es­ti varan­nut eri kort­telei­ta eri kansan­ryh­mille” kaipaa edelleen lisä­selvi­tys­tä. Miten se käytän­nössä tapah­tuu? Tarkoit­taisiko se vain sitä, että jos­sakin saa yhteiskun­nan palve­lut jol­lakin tietyl­lä kielel­lä val­takie­len lisäk­si ja esimerkik­si sukupuolisen­si­ti­iviset palve­lut (lääkäri, uima­hal­li) jär­jestet­täisi­in paikalliskult­tuurin vaa­timusten mukaises­ti (ks. Qadeerin lis­tan koh­ta 3)? Sil­loin­han kaupun­ki vain reago­isi jo toteu­tuneeseen yhteiskun­take­hi­tyk­seen, ei niinkään ohjaisi sitä.

  21. Kandee taas muis­tut­taa, että tur­va­paikan hak­i­ja ja maa­han­muut­ta­ja ovat kak­si täysin eri asiaa. 

    Timo Soinin ja Oha-Allahin hal­li­tuk­ses­sa pako­laisen ja jälkeläis­ten ain­ut päämäärä ja uratavoite on pala­ta koti­maa­hansa heti kuin se on mahdollista. 

    Tämä tapah­tuu niin, että pako­laisen eli­nolo­suh­teet ovat samaa luokkaa tai hie­man paskem­mat kuin lähtö­maas­sa. Kotou­tu­mista tai sopeu­tu­mista ei tavoitel­la tai toivota. 

    Jakomäkikak­sio ei siis ole esmes soma­lille sopi­va asum­is­muo­to, vaan pikem­minkin Van­taalainen teol­lisu­ushal­li, jos­sa voi har­ras­taa keski­afrikkalaista kar­japaime­nen elämää sarvi­ma­jas­sa. Ahdas­ta on ja heimoso­tia syn­tyy, mut­ta se kuu­luu kulttuuriin. 

    Maa­han­muut­ta­ja on tosi­aan aivan eri jut­tu. Tuskin Hal­lik­sen hal­li­tus vas­tus­taa esmes suo­ma­lais­ten fir­mo­jen omia rekry­toin­ti­toimis­to­ja Afrikas­sa. Hei­di Hau­ta­la voi var­maan opas­taa yksi­tyisko­hdis­sa. Verovaro­ja tähän ei kuitenkaan tarvita.

    Yhteen­ve­t­ona siis, pako­laiselle ei slum­mia tai ghet­toa vaan hal­li. Ja hallin vier­essä lento­kent­tä. Ja se Kon­go­lainen kirur­gi ei myöskään tarvitse slum­mia, vaan tuik­i­taval­lisen asuntolainan.

  22. “On esimerkik­si kak­si hyväo­sais­ten asuinaluet­ta, kokoomus­lais­ten Pak­i­la ja vihrei­den Kumpula”

    Jaa tä?

    Eiköhän nuo kumpikin ole lähin­nä huonom­pio­sais­ten aluei­ta jois­sa mak­se­taan asun­noista ihan liikaa. En muut­taisi kum­mallekaan alueelle.

  23. Anna-Liisa: Kiitos taus­tatyöstä ja eri­no­mais­es­ta kommentista!

  24. Pitem­pään olen jostain syys­tä harkin­nut Suomes­ta pois muut­toa. Enem­män sel­l­aisi­in yhteiskun­ti­in, jos­sa tue­taan työn tek­i­jää ja yrit­täjyyt­tä. Mieleen tuli­vat ensim­mäisenä Dubai (UAE), USA ja Kanada.

    Dubai ei tul­lut kyseeseen ilmas­ton­sa puoles­ta. Siis hie­man liian kuuma kesä, jopa täl­läiselle pääkaupunkiseudun tallaajalle.

    USA ei tul­lut kyseeseen, kos­ka sinne ei saa viisum­ia noin vain. Pitää löytää työ­nan­ta­ja ja tämän tulee tukea maa­han­muut­toa yms. Oman fir­man sinne siir­to toki voisi tul­la kyseeseen, mut­ta on aika ison työn takana. Kuten ystäväni aikanaan tote­si, helpom­paa on saa­da Green Card uimal­la Kuubas­ta Miami­in kuin hakea sitä virallisesti.

    Kana­da taasen kuul­lostaa mon­elta kan­til­ta erit­täin sopi­val­ta maal­ta. Oleskelu- ja työlu­van saa, kun­han tulee maa­han tekemään työtä, jolle on luon­nol­lista kysyn­tää. Oman fir­man siir­to onnis­tuu helpohkosti ja vira­nomaiset jopa tuke­vat tätä kehitystä. 

    Se, että Toron­ton kult­tuurilli­nen toimii hyvin ei voi perus­tua pelkästään kaupunkisu­un­nit­telu­un, vaan ennem­minkin hal­lit­tuun maa­han­muut­topoli­ti­ikkaan. Lähtöko­htana, että jos tulet tänne — teet sit­ten työtä. Muut eivät edes pääse oves­ta sisään. Näi­nollen kaik­ki ovat samas­sa veneessä ja ymmärtävät kehi­tyk­sen vaa­ti­van työn­tekoa eikä varsi­naisia vapaa­matkus­ta­jia esi­in­ny (paljoa).

    Kanadan malli sopisi tän­nekin. Kyl­lä se kaupunkisu­un­nit­telu voi sit­ten keskit­tyä toimi­vaan ympäristöön eikä tarvitse miet­tiä kult­tuurilähiöitä. Iloinen, puuhe­lias ja mie­lenki­in­toinen Pikku-Irak kel­paa min­ulle, jos sel­l­ainen syn­tyy itsestään.

  25. Art­turi sanoi: 

    Anna-Liisa: Kiitos taus­tatyöstä ja eri­no­mais­es­ta kommentista!

    Peukut jää ihan anomyymeik­si eli halu­an sanoa saman nim­imerkin kera.

  26. Ris­to: “…Tietysti isot per­hea­sun­not hyviltä alueil­ta kel­paisi­vat heille – tosin niin ne kel­paisi­vat myös ei-maahanmuuttajille.”

    Voisiko joku selit­tää, mik­si kun­ta yleen­sä huseer­aa asun­tomarkki­noil­la? Lop­pu­jen lopuk­si asu­jat mak­sa­vat kaik­ki markkinahäiriöt.

  27. Työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta lie­nee osa sel­l­aista, että tarkoi­tus ei ole muut­taa Suomeen pysyvästi, vaan tien­ata tääl­lä pesä­mu­naa, jol­la takaisin koti­maa­han palat­tua voi sit­ten jär­jestää elämän­sä mukavasti. Voisi melkein otak­sua, että työteliäin osa maa­han­muut­ta­jista on tul­lut juuri täl­laisel­la tarkoituk­sel­la — ja heille asuinympäristön kvali­teeteista tärkein voi hyvinkin olla edulli­nen kus­tan­nus­ta­so. Todel­lisu­udessa suun­nitel­mat voivat toki muut­tua, kun kotoutuu Suomes­sa elämiseen, löytää suo­ma­laisen puoli­son tms. Ne, joil­la on mah­dol­lisu­us vali­ta — kan­ta­suo­ma­laiset mukaan lukien — tun­tu­vat kuitenkin usein suun­tau­tu­van pois Suomesta…

  28. “Ne, joil­la on mah­dol­lisu­us vali­ta – kan­ta­suo­ma­laiset mukaan lukien – tun­tu­vat kuitenkin usein suun­tau­tu­van pois Suomesta…”

    Niin, nykyään­hän saa lähteä vaik­ka Välimerelle, ja kuitenkin maas­ta­muut­to on tätänykyä mar­gin­aal­ista. Nekin, jot­ka lähtevät, tule­vat suurel­la toden­näköisyy­del­lä takaisin.

    Pari syytä tulee mieleen.
    ‑ihmiset nyt yleen­sä kaipaa­vat lap­su­u­den maisemiin
    ‑ihmisil­lä on C20 pakkasenkin voit­tavia siteitä kotimaahansa
    ‑Suo­mi on ollut vähän niin kuin pakko tehdä maak­si, jos­sa kuu­lu­taan maail­man parhaisi­in kaiken maail­man hyv­in­voin­timittareil­la, kos­ka muuten kaik­ki karkaisi­vat Välimerelle. Ruot­si on tässä mielessä saman­lainen, Kar­jala eri­lainen, pait­si sään suhteen.

  29. Kynäniska, asuinaluei­den oma­leimaisu­us on hyvä asia, kun­han väl­tetään se, että joidenkin aluei­den sosi­aa­li­nen sta­tus las­kee liian alas. 🙂

  30. Hiukan alkaa hymyn­poika­nen elo­hi­iren omais­es­ti suupielessä nykimään, kun kaik­ki ovat tietäv­inään kuin­ka maa­han­muut­ta­jien asum­isas­i­at olisi järjestettävä.

    Minäkin olen asunut ulko­mail­la, ja aivan var­masti oli muka­va asia, että suo­ma­laisia asui ympärillä.
    En mis­tään hin­nas­ta (tosin työ­nan­ta­jani mak­soi asumiseni) halun­nut olla liian kaukana maanmiehistäni.

    Olisiko sit­ten niin, että jos maa­han­muut­ta­jil­ta kysyt­täisi­in, että miten halu­a­vat asua kesku­udessamme, niin olisiko hei­dän vas­tauk­sen­sa asum­is­poli­ti­ikkaamme vas­taista, että maa­han­muu­ta­jat halu­a­vatkin asua yhdessä ja keskenään keskeisem­min kuin tajuammekaan.

    Hol­hoam­meko liikaa itseämme ja muual­ta tullei­ta, mitä tulee asumisemme paikoituk­sen määräytymiseen.

  31. “Suurim­mat ryh­mät ovat venäläiset ja viro­laiset ja tun­tu­mani asi­aan on, että he halu­a­vat nimeno­maan pitää Suomes­sa mata­laa profi­il­ia ja sulau­tua valtaväestöön. ”

    Ainakin rajan tun­tu­mas­sa venäläiset läh­es sään­nön­mukaises­ti halu­a­vat, että naa­puris­sa ei asu venäläisiä. Venäläisen kiin­teistön­välit­täjän mukaan kyse on venäläis­es­tä vier­aan­varaisu­ud­es­ta, jon­ka kään­töpuole­na yksi­ty­isyy­den rajat hämärtyvät.

    NYTis­sä haas­tatelti­in Hesan venäläisiä nuo­ria. Moni oli sitä mieltä, että Hesa on kolkko paik­ka ja Venäjä parem­pi maa kuin Suomi. 

    Venäjäl­lä ilmapi­iri on omas­ta mielestänikin lämpimämpi — kun­han ei mene liian syvälle kult­tuuri­in tai ehkä pikem­min vääri­in kohti­in. Mut­ta olisiko toinen syy nuorten mielip­i­teelle suo­ma­lais­ten esi­in pukkaa­va venäläisvastaisuus? 

    Soma­lialaisil­la on sama ongel­ma pahempana. Melkein kaik­ki ilmoit­ti­vat taan­noin Hesarin katu­gallupis­sa halu­a­vansa muut­taa takaisin Soma­li­aan. Kyse tuskin on Soma­lian yliv­er­taisu­ud­es­ta vaan siitä, että kukaan ei halua samas­tua maa­han, jon­ka kansalaiset suh­tau­tu­vat sin­u­un ikävästi. Soma­lialaiset eristäy­tyvät, kos­ka eivät ole hyväksyt­tyjä, kuten Pekka Haav­is­to taisi sanoa. 

    Rasis­tistyyp­piset kom­men­tit luo­vat sitä todel­lisu­ut­ta, jota kri­ti­soi­vat. Tämä hyvä syy pahek­su jotain hom­mafoo­ru­mi­laisia tai Ruot­si-demokraat­te­ja sil­loinkin, kun he pääl­lisin puolin ovat oike­as­sa. Kukka­hat­tutätismin syvin olemus!

    Sitä pait­si, ehkä Soma­lian kult­tuuri on parem­pi kuin suomalainen. 

    Joskus har­voin tääl­lä Turus­sa on läm­min kesäil­ta, sel­l­ainen kuin Soma­lias­sa mut­ta kylmem­pi. Sil­loin soma­lialaiset kokoon­tu­vat lähiön keskus­tan seu­tuville. Lapset leikkivät tai pelaa­vat. Van­hem­mat seisoskel­e­vat porukois­saan turi­noimas­sa, usein miehet ja naiset toki omis­saan. Leikkiken­tän toisel­la laidal­la lähi-itäläiset har­ras­ta­vat samaa keskenään. Sat­u­nainen suo­ma­lais­per­he, suorit­taa yksinään lapsen leikkimistä liukumäessä: “no niin, kak­si ker­taa vielä ja sit­ten kotiin”.

  32. Kun maa­han­muut­ta­joen määrä kas­vaa niin he ryh­mäy­tyvät aina jos­sain mitassa .
    Hei­dän sisäl­läänkin on ero­ja , jot­ka johta­vat sisäiseen ryh­mit­tymiseen ja jopa eri asuinalueisi­in. Nämä taas johtu­va­tr var­al­lisu­useroista ja muista luokkaperusteista.

    Ongel­malähiöi­hin johtaa val­taväestön suh­tau­tu­mi­nen uusi­in tulijoihin.
    Jos hei­dän joukos­saan työt­tömyys on suur­ta ja tulot reilusti alle val­taväestön niin sil­loin he heikon ostovoimansa vuok­si ajau­tu­vat alueille , jos­sa asun­to­jen hin­nat ovat alhaisim­mat, mut­ta kulkuy­htey­det kohtuulliset.

    Ongel­malähiöt eivät syn­ny suo­raan maa­han­muu­ton tulok­se­na vaan val­taväestön taloudel­lisen sor­ron vuoksi.

    Minus­ta suo­ma­laisil­la on aika harhainen käsi­tys inte­groi­tu­mis­es­ta , ei maa­han­muut­ta­jas­ta tule vähän tum­mem­paa suo­ma­laista vaan he muokkaa­vat myös suo­ma­laista kulut­tuuria omaan suun­taansa ja muokkaa­vat myös paikallisia tapoja.
    Esim venäläis­ten laa­ja maah­n­muut­to johtaa siihen, että joulus­ta tulee todel­la pitkä .

    Tarpeek­si suuri vähemm­sitö muut­taa myös demokra­ti­aa eli val­ta jae­taan ensin väestöryh­mien kesken ja sen jälkene väestöryh­mien sisällä.

    Täl­lais­es­ta raken­nel­mas­ta tulee epästabi­ili ja se toimii niin kauan kuin hyvää voidaan jakaa ryh­mien kesken

  33. Liian van­ha:

    Ongel­malähiöt eivät syn­ny suo­raan maa­han­muu­ton tulok­se­na vaan val­taväestön taloudel­lisen sor­ron vuoksi.

    Se, että maa­han­muut­ta­jil­la ei oo töitä ei oo suo­raan todiste siitä, että val­taväestö sor­tais niitä taloudellisesti.

    Työt­tömyys voi johtua myös siitä, että niiden tuot­tavu­us on alle min­imi­palkan. (ja joo min­imi­palk­ka on val­taväestön har­joit­ta­maa taloudel­lista sor­too, mut­ta tuskin sä sitä tarkoitit?)

    Se, että syn­tyy ongel­malähiöitä johtuu aika suurelta osalta siitä, että tänne ilmeis­es­ti kantsii tul­la vaik­ka ei olis kovin suur­ta toden­näköisyyt­tä työllistyä.

    Mun lääke tähän olis tehdä työl­listymis­es­tä huo­mat­tavasti helpom­paa, pois­taa tulon­si­ir­rot ja antaa kaikkien tul­la yrittämään.

  34. Kynäniska: “Met­sään meni. Uusi sukupolvi lap­siper­heitä kyl­lä halu­aisi asua “kaupunkikult­tuurin” piirissä…”

    Yhtälö ei ole noin yksinker­tainen. Tarvi­taan kipeästi uusia suuria kaupungi­nosia, jois­sa sinkul­la on kotoisaa asua. Se riit­tää Helsingille, kos­ka se on vält­tämätön­tä. Jos sit­ten halu­taan uusia Töölöjä, kaupungi­nosia, jois­sa on per­hea­sun­to­jakin, on se ihan toinen juttu.

    Tilaa molem­mille on! Kyse ei ole tont­ti­maan puut­teesta vaan kyvyt­tömyy­destä kaavoit­taa. Kehä I:n sisälle mah­tuu miljoona ihmistä lisää, kun­han vähän kaavoite­taan: kuusi ker­rosta ja tiivi­iseen ruutuun.

    Oleel­lista on kuitenkin saa­da aikaisek­si uudet Kalliot. Kun ne on saatu pykät­tua niin sen jäl­keen voidaan miet­tiä muuta. 😉

  35. “Työt­tömyys voi johtua myös siitä, että niiden tuot­tavu­us on alle min­imi­palkan. (ja joo min­imi­palk­ka on val­taväestön har­joit­ta­maa taloudel­lista sor­too, mut­ta tuskin sä sitä tarkoitit?)”

    Tuo alhainen tuot­tavu­us on vain piilotet­tua sortoa.
    Tun­tuu moraalis­es­ti parem­mal­ta sanoa, että henkilön tuot­tavu­us on alhainen kuin sanoa, en väl­itä mak­saa sin­ulle kun­non palkkaa.
    Tuot­tavu­us on enem­män kiin­ni tuotan­non suun­nit­telus­ta kuin yksilön ominaisuuksista .

  36. “Mun lääke tähän olis tehdä työl­listymis­es­tä huo­mat­tavasti helpom­paa, pois­taa tulon­si­ir­rot ja antaa kaikkien tul­la yrittämään.”

    EU :ssa on vapaa liikku­vu­us eli 500 miljoon­al­la on mah­dol­lisu­us tul­la, kyl­lä tuo määrä riit­tää kyl­lästämään Suomen markkinat-
    Jostain syys­tä moni ei tule ja ne jot­ka tule­vat eivät vain kelpaa .

  37. Tuos­ta yksilön huonos­ta tuot­tavu­ud­es­ta on tul­lut uusi tapa syr­jiä ihmisiä. Har­voin esitetään mitään kiis­ta­ton­ta mittaria/perustetta, jol­la joku voitaisi­in yksiselit­teis­es­ti tuottamattomaksi.
    Neli­raa­ja­hal­vaan­tunut ilmeis­es­ti voi olla sel­l­ainen, mut­ta nyt puhutaan nor­maaleista ihmi­sistä, joi­ta ihmiskun­nas­ta on yli 90 %:a.

    Olen kysel­lyt entisiltä esimiehiltä arvioi­ta työn­tek­i­jöistä ja saanut vas­tauk­sia, jot­ka vai­htel­e­vat ääripäi­den välil­lä eli entisen esimiehen arvion arvo on nol­la ellet tunne esimiestä
    Samoin olen saanut johdet­tavak­seni yksiköitä, joiden tuo­tok­set ovat olleet ala-arvoisia ja kuitenkin samal­la porukalla on voitu tehdä huip­putu­losta, kun tuotan­to on suun­nitel­tu oikein.

    Sum­ma sum­marum, huono tuot­tavu­us on vain sivistyneistön uusi, hienol­ta tun­tu­va tapa syr­jiä ihmisiä.
    Huonos­ta tuot­tavu­ud­es­ta voidaan puhua vas­ta kun se on yksiselit­teis­es­ti ja yleis­es­ti hyväksytyl­lä taval­la mitattu

    1. Huonon tuot­tavu­u­den syn­onyyminä käytetään muual­la “low-skilled” työvoimaa. Se on vielä syr­jivämpi ter­mi. Suomek­si se pitäisi var­maankin kään­tää toistaitoinen.

  38. Uudessa Kallios­sa olisi erit­täin suuri akti­ivi-ikäi­nen väestö neliök­ilo­metril­lä. Sik­si sen pitäisi sijai­ta mah­dol­lisim­man hyvien yhteyk­sien äärellä.

  39. Var­maan löy­tyy paljon hieno­ja ter­me­jä, mil­lä voi ilmaista syrjintää 

    Mut­ta ei ter­min vai­h­t­a­mi­nen mihinkään muu­ta sitä tosi­asi­aa, että kyseessä on syr­jin­nän väline.
    Ei ter­mil­lä ole väliä vaan lopputulemalla

    Vai mis­sä meil­lä on se puoluee­ton hevosenot­to­lau­takun­ta mikä arvioi,kuka on vajaatuot­toinen, kuka täystuottoinen?

    Vajaatuot­toisek­si leimaami­nen merk­it­see syr­jin­tää työ­markki­noil­la, joten tun­tuu oudol­ta, että sen voi tehdä ilman todistusvelvoitetta ?

    Ei sovi oikeusvaltioon.

  40. “Työt­tömyys voi johtua myös siitä, että niiden tuot­tavu­us on alle minimipalkan.” 

    Jos Art­turi pistäisi tämän muo­toon “neeker­it ovat laisko­ja ja tyh­miä ” niin var­mana hän joutiusi tuomi­olle rotusyrjinnästä.

    Suomes­sa saa syr­jiä ‚jos osaa vält­tää van­ho­ja vaki­in­tunei­ta termejä

  41. Nyt kun ker­ran linkitet­ti­in, kom­men­toin­pa minäkin Osmon Toron­to-näke­myk­siä vuosikymme­nen tääl­lä asuneena.

    Osmo on toki fik­su mies varsinkin vihrei­den mit­ta­pu­ul­la, mut­ta noi­ta Toron­tomatkan jut­tu­ja lukies­sa tuli vähän mieleen van­hat ker­to­muk­set hyödyl­li­sistä idiooteista, jot­ka matkus­ti­vat Neu­vos­toli­it­toon kuule­maan esi­tyk­siä sosial­is­tisen jär­jestelmän parem­muud­es­ta. Ainakaan min­un ei ollut yhtään vaikea kuvitel­la mis­sä kaikissa jän­skissä paikois­sa matkaisän­nät käyt­tivät ulko­maisia vieraitaan (“look at all these great restau­rants!” indeed) ja mitä heille kerrottiin.

    Olen taku­u­var­ma siitä, ettei esimerkik­si Toron­ton isoa rajanaa­purikaupunkia Mis­sis­saugaa edes mainit­tu sanal­lakaan, vaik­ka joka vuosi 20,000 toron­to­laista keskilu­okkaista veron­mak­sa­jaa äänestää jaloil­laan muut­ta­mal­la sinne, kos­ka eri­tyis­es­ti lap­siper­heil­lä ei ole enää ker­ta kaikki­aan varaa asua Toron­tossa, ainakaan sel­l­aisil­la alueil­la, joil­la oman lapsen uskaltaisi lähet­tää yksin koulu­un. Tästä seu­raa, että Toron­to on viime vuosi­na paradok­saalis­es­ti sulkenut val­ta­van määrän perusk­oulu­ja ja lukioi­ta, vaik­ka sen asukasluku onkin kasvanut.

    Mis­sis­sauga on Toron­tolle sama mitä Espoo Helsingille, pait­si että aivan kaik­ki uhkaku­vat joista Osmo varoit­taa ja Hal­la-aho ennus­taa, ovat toteu­tuneet aivan kympil­lä. Esimerkik­si opin itse äsket­täin, että vaik­ka Mis­sis­saugas­sa on läh­es 700,000 asukas­ta, tääl­lä on vain noin 5,000 sosi­aal­ista vuokra-asun­toa, eikä uusia tehdä. Repikää siitä. Eipä ihme, että Toron­toa (joka ilmeis­es­ti yrit­tää olla koko maail­man sosi­aal­i­toimis­to) vaivaa­vat sosi­aaliset ongel­mat (esimerkik­si kodit­tomat ja Toron­ton koomisi­in mit­ta­suhteisi­in paisunut lude-epi­demia, jos­ta ei var­maan myös san­ot­tu mitään) ovat tääl­lä tuntemattomia.

    Mut­ta ei mietitä noin ikäviä. Paljon hienom­paa­han on kulkea töl­lis­telemässä eksoot­tisia aluei­ta joil­la ei halu­aisi kulkea pimeän tulon jälkeen.

    1. Toron­tossa raki­en­net­taan val­tavasti asun­to­ja hylä­ty­ille logis­ti­ik­ka-alueil­lle aivan keskus­tan tun­tu­maan. Jos asum­i­nen on kallista, se osoit­taa, että asun­not ovat haluttuja.

  42. Hei,

    Tuol­laisi­a­han “slow skilled” tyyppe­jä nimeno­maan tarvit­taisi­in enem­män. Kaik­ki suuret globaalit ja lokaalit ongel­mat johtu­vat siitä, että “fast unskilled” hem­mo­ja on ollut liikaa päät­tämässä tai hei­dän näkökul­maansa on pain­otet­tu liikaa päätöksenteossa.

  43. Tuo­hon edel­liseen jatkoa, että kyl­lä toron­to­lais­ten enem­mistö alkaa itsekin olla kyl­lästynyt koko touhu­un. Muis­tan itse hyvin esimerkik­si kun istu­in ker­ran baaris­sa, ja tiskil­lä kes­ki-ikäi­nen mies selit­ti baarim­ikolle ole­vansa perusk­oulun opet­ta­ja ja jos vain van­hem­mat tietäi­sivät saman mitä hän tietää ja näkee, eivätkä luulisi asioiden ole­van samal­la tavoin hyvin kuin ne oli­vat hei­dän lap­su­udessaan, he vetäi­sivät omat lapsen­sa Toron­ton kouluista välit­tömästi. Osa­puilleen kaik­ki ope­tus­tu­lok­set on väären­net­ty, kun keskilu­okkaiset ihmiset ovat muut­ta­neet esikaupunkei­hin, ja jäl­jel­lä on vain rikkai­ta ja köyhiä.

    Mitähän tämä mies olisi sanonut, jos olisi sat­tunut paikalle samaan aikaan, kun Osmolle ja muille vieraille esitelti­in Toron­toa ja ker­rot­ti­in, kuin­ka kon­ser­vati­iv­it aiheut­ta­vat kaik­ki sen ongelmat?

    En tiedä ylit­tikö Suomes­sa uutiskyn­nys­tä Toron­ton taan­noiset pormes­tar­in­vaalit, jois­sa keskikaupun­gin trendipelle­jen kaikukam­mi­olle tuli aivan totaalise­na yllä­tyk­senä oikein kun­non läskisikaoikeis­to­laisen Rob Fordin mas­si­ivi­nen rökälevoit­to. Tuos­ta riit­ti nau­ret­tavaa viikok­si put­keen eri­tyis­es­ti kun pal­jas­tui, että Toron­tossa, jos­sa valkoi­sista juuri tuli alle 50% vähem­mistö ja tiedostavais­to oikein lipoi huu­li­aan odot­taen val­taan­nousua vähem­mistö­jen äänil­lä, ja teki jo suun­nitelmia kaik­ista hienoista poli­it­ti­sista ja taloudel­li­sista muu­tok­sista jot­ka he tek­i­sivät val­taan nous­tu­aan, nimen omaan kol­mannes­ta maail­mas­ta saa­punut ei-valkoinen väki äänesti innokkaasti For­dia eikä tämän pää­vas­tus­ta­jaa George Smither­ma­nia, avoin­ta homomi­estä joka on naimi­sis­sa toisen miehen kanssa. Kummallista!

    Minä ainakin odotan innol­la tule­vaa aikaa, kun ei-valkoisia on ker­talu­okkaa 80% väestöstä. Koulute­tut valkoiset kon­ser­vati­iv­it kuten minä ovat tuol­laises­sa yhteiskun­nas­sa kovaa val­ut­taa jon­ka kaik­ki tosi­asi­as­sa halu­a­vat naa­pureik­seen, työkavereik­seen ja asi­akkaik­seen, kun taas lib­er­aalit ja vihreät ja muu tren­di­vasem­mis­to tule­vat ole­maan niin mitätön vähem­mistö, ettei kukaan enää viit­si teesken­nel­lä välit­tävän­sä hei­dän trendikkäistä vaa­timuk­sis­taan koskien homo­jen oikeuk­sia, nais­ten oikeuk­sia, tran­su­jen oikeuk­sia, ympäristöä ja ilmas­ton­muu­tos­ta, kulu­tuk­sen vähen­tämistä (vaik­ka samaan aikaan val­takun­nan­ra­jat pitäisi paradok­saalis­es­ti ava­ta täysin auki) ja mui­ta vasem­mis­ton klas­si­sista suosikkiaiheita.

    Tuo­hon eri­lais­ten aluei­den kir­joon vielä lop­puka­neet­ti­na, että viime päiv­inä Toron­tossa on uuti­soitu, että Church-Welles­leyn jän­skän homokaupungi­nosan (on toki sanomat­takin selvää, että tuol­la vierailti­in virka­matkan aikana, ja selitet­ti­in, että homot ja “luo­va luok­ka” ovat luoneet Toron­ton men­estyk­sen) väki elää tätä nykyä pelos­sa, kun läheisen ammat­tik­oulun “nuoriso”, joka ei ole ilmeis­es­ti saanut tarpeek­si suvait­se­vaisu­uskas­va­tus­ta, tulee päivit­täin vetämään hin­ure­i­ta tur­paan, anta­maan lumipesu­ja ja rikko­maan paikko­ja. Kum­mallista, ettei punav­ihreä pääle­hti Toron­to Star, joka on käyt­tänyt tätä uutista kep­pi­hevose­naan hyökätä Rob Fordin kimp­pu­un (tämä kun kehtasi leika­ta vuo­tuisen homoparaatin tuki­aisia, mikä selvästi aiheut­ti nämä pahoin­pite­lyt!), ei kuitenkaan sit­ten julkaise tämän nuori­son tun­tomerkke­jä, jot­ta kun­non kansalaiset voisi­vat aut­taa hei­dän kiin­nisaamises­saan. Mik­siköhän näin?

  44. Ilk­ka K. sanoo sen, minkä useinkin kuulee:

    Osmo on toki fik­su mies […] 

    Miten niin?

    Demen­toitun­tut kuukke­li jostain 70-luvun hämäristä.

    Aika päivit­tää tiedot! Vaikka­pa syven­tymäl­lä tähän blogiin.

  45. “Demen­toitun­tut kuukke­li jostain 70-luvun hämäristä.”

    Eli­na ja Art­turit ovat sen sijaan ja onnek­si todel­la hieno­ja ihmisiä.

  46. Fordin nousu val­taan Toron­tossa ei mielestäni johtunut mitenkään siitä että edelli­nen hallinto oli ollut liian lib­er­aali maa­han­muu­ton suh­teen ja “homo­ja hyysäävä”. Fordin koko kam­pan­ja oli puh­taasti talous­pop­ulisti­nen, “Respect the tax­pay­er”, auton rek­isteröin­ti­mak­sut pois ja sitä rataa. ongelmia taisi olla enem­mänkin pöhöt­tynyt ja teho­ton hallinto (“kaupun­gin viras­tot ei vas­taa puhelimeen/meileihin!”), viivästyneet pro­jek­tit (joukkoli­iken­teen laa­jen­t­a­mi­nen) ja liian korkeik­si koe­tut verot. Fordin vaalilu­pauk­set oli kyl­lä todel­la hulppei­ta, saa nähdä mitä saa aikaan. 

    Myös tuo että Mis­sisougaan muut­taa 20 000 veron­mak­sa­jaa vuodessa niin onko se mikään ihme kun miet­tii mil­laista vauh­tia Toron­to kas­vaa? kasvupros­ent­ti menee Helsingistäkin ohi. Servbi­as­ta 90-luvun puo­livälis­sä Toron­toon muut­tanut vuokranan­ta­jani ker­toi että siel­lä alueel­la mis­sä minä (ja hän) asui (Shep­pard — Yonge metroase­man seu­tu) oli vielä hänen muut­taes­saan pieniä town­house-katu­ja ja vähän palvelu­ja. 15 vuo­den aikana alueelle on muut­tanut tuhan­sia asukkai­ta lisää. metroase­man viereen oli rak­en­teil­la 4–5 monikym­menker­roksista con­do-asun­to­laa, jois­sa hin­nat läh­tivät 250 000$ per asun­to. eli kysyn­tää on — myös ihan yri­tys­ten puolel­la, töitä riit­tää. en nyt ymmär­rä miten tämä on Toron­tol­ta epäon­nis­tunut­ta poli­ti­ikkaa (varsinkin kun kri­ti­ik­ki taisi olla jotenkin maa­han­muut­toon ja lib­er­al­is­mi­in suuntautunutta). 

    mitä aluei­ta Toron­tossa on jois­sa ei yöl­lä uskalla liikkua? mieleeni tulee lähin­nä Jane & Finch (joka oli kieltämät­tä aika paha tahra kaupungille) sekä ehkä Scar­bor­ough, tiet­ty pätkä Queen East­iä ja Lawrence West, mut­ta ei nekään ihan paho­ja ole. varsinkin idässä metropy­säkkien var­rel­la (halu­tu­im­mat asuinalueet) oli viihty­isiä, tur­val­lisia ja ihan vielä suh­teel­lisen edullisia aluei­ta (eri­tyis­es­ti Davisville, St. Clair, Egling­ton jne.), varsinkin jos liikkuu metropy­säk­istä vähän etääm­mälle sivukaduille. kysyjille aina vas­tasin että kyl­lä Toron­ton keskus­tas­sa esimerkik­si oli ns. baarien sulkemi­saikaan tur­val­lisem­pi olo kuin samaan aikaan Isol­la Roobertinkadul­la Helsingis­sä. jälleen, ottaen huomioon kasvun vauhdin niin aika rauhal­lise­na on meno säi­lynyt Toron­tossa, varsinkin kun jos bench­markkaa naa­puri­val­tion vas­taa­vankokoisi­in (ja yhtä nopeasti kas­vaneisi­in) kaupunkei­hin. mon­elta osin Toron­to oli omas­ta mielestäni jopa tyl­sä kaupunki =)

    tot­ta kai Toron­tossa oli myös ongelmia, eri­tyis­es­ti ne kodit­tomat pisti silmään. tosin noin mon­im­iljoon­aises­sa kaupungis­sa taitaa olla läh­es vääjäämätön­tä, että huonom­pio­saiset kerään­tyvät nimeno­maan keskus­taan. se, että Mis­sisougas­sa ei ole kodit­to­mia ja “ongel­mat­a­pauk­sia” tuskin johtuu siitä, että Mis­sisouga on hoi­tanut näi­den ongel­mat­a­pausten asi­at “niin hyvin” että pää­sevät elämään takaisin kiin­ni, vaan lähin­nä sitä että nämä ymmärtävät kor­ja­ta luun­sa ja men­nä Toron­toon. vähän sama kuin Suomes­sa, siis. Ludeon­gel­ma oli mielestäni lähin­nä vit­si, jos­ta revitelti­in lööp­pi­ot­sikoitaan TIFF-lef­fafestarei­den aikaan. vaikea tässäkin nähdä että miten konsver­vati­ivi­nen poli­ti­ik­ka pelas­taa kaupun­gin luteilta.

  47. Eli­na ja Art­turit ovat sen sijaan ja onnek­si todel­la hieno­ja ihmisiä.

    Miten Art­turi tähän kuuluu? 

    Min­ul­ta paloi käämit blogilta näkymät­tömistä syistä.. 

    Moiti ihan vain min­ua, jos kom­ment­ti­ni kir­voit­ti sin­utkin kömpimään peräkam­marista esi­in noinkin puhut­tel­e­val­la nimimerkillä. 

    Min­ul­la oli syyni, mut­ta pahoit­te­len toki varsin krou­via ilmaisuani lukijoille. 

    Osmo ei väl­itä täl­lai­sista tuon taivaal­lista eli hänen puolestaan on ihan turha (val­itse sopi­va verbi).

  48. Min­ua ei yhtään ihme­tytä, että aihe “vaivaa” Odea. Kaut­ta suun­nitel­mat­alouden lyhyen his­to­ri­an on sen kan­nat­ta­jille tuot­tanut pään­vaivaa juuri ihmis­ten pyrkimys tehdä omia val­in­to­ja omista lähtöko­hdis­taan käsin, sen sijaan, että he kiltisti mukau­tu­isi­vat yhteiskun­tainsinöörin visioihin.

    Osmon vakiomurhe­han on ollut, että hyvät veron­mak­sa­jat pää­sevät karku­un kaupungeista, jos heitä ei estetä. Miten estää ihmisiä karkaa­mas­ta, mut­ta samal­la näyt­tää kival­ta lib­er­aalil­ta? Siinä on vihreil­lä melkoinen imagopähkinä.

  49. Eli­na:

    Osmo ei väl­itä täl­lai­sista tuon taivaal­lista eli hänen puolestaan on ihan turha (val­itse sopi­va verbi).

    En tunne sin­ua enkä Osmoa mut­ta onko todel­la ole­mas­sa ihmisiä joille dementiavit…lut on yks lysti ja val­uu kuin vesi han­hen selästä. Voi olla, mulle vaan on vaikea ymmärtää kun olen sitä tyyp­piä että tulen kuseen sun hau­dalles jos oot sanonut pahan sanan 30v sit­ten. No huono luon­teen­pi­irre, tiedän.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.