Helsingin asuntotuotantoa ei saa hidastaa

17.5.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Netti-Hesarin mukaan Helsingin kaupunki aikoo hidastaa uusien asuinalueiden rakentamista. Uutinen on sen verran epäselvä, ettei siitä käy ilmi, onko tarkoitus vain tuoda alueille palvelut jälkikäteen, vai jarrutetaanko myös asuntotuotantoa. Jos on kyse asuntotuotannon jarruttamisesta, siinä ei ole mitään järkeä. Se on aivan kohtuutonta nuoria kaupunkilaisia kohtaan, jotka joutuvat kärsimään asuntojen hintojen noususta. Siitä joutuvat kärsimään nekin, jotka ovat ostamassa vanhaa asuntoa.

Tämä ei ole ehdotus, koska en tunne uutisen taustaa, mutta jos vaihtoehtona on jarruttaa koko asuntotuotantoa, on parempi ajatus muuttaa sen jakaumaa enemmän kovanrahan tuotantoon. Muuttaa siis HITAS-asuntoja kovan rahan asunnoiksi, joiden tontit huutokaupataan. Tämä voi olla kova pala nieltäväksi monelle, mutta kehotan pohtimaan rauhassa kahta vaihtoehtoa.

a)      3000 asuntoa vuodessa, joista sosiaalista tuhat, HITAS-tuotantoa tuhat ja kovanrahan tuotantoa tuhat tai

b)      5000 asuntoa vuodessa, joista sosiaalista tuhat, HITAS-tuotantoa tuhat ja kovanrahan tuotantoa kolme tuhatta.

Millä tavalla vaihtoehto a) on parempi?

Suurin osa siitä joukosta, joiden asumista yritetaan HITAS-tuotannolla parantaa, ei koskaa saa jonotetuksi itselleen HITAS-asuntoa vaan ostaa kämpän vanhasta asuntokannasta. Asuntotuotannon hidastaminen nostaa vanhojen asuntojen hintoja rajusti, kuten on havaittu viime aikoina. Siksi vaihtoehto b) on sosiaalisempi kuin vaihtoehto a).

Asuntotuotannon jarruttaminen Helsingissä siirtää asutusta jonnekin Jumalan selän taakse kahden  auton kulttuuriin. Kun tämä virhe pääsee tapahtumaan, sitä ei saa korjatuksi ihan nopeasti.

Muuten olen sitä mieltä, että Helsingin valtuuston pitäisi pikkuhiljaa opetella tekemään säästöpäätöksiä, niin vaikeata kuin se onkin.

=====

Lisäys 18.5.

Niin kuin vähän arvelinkin, nettiversion uutisointi oli puutteellista. Kaupunginjohtaja ei halua vähentää asuntotuotantoa, vaan varustaa asuinalueet myöhemmin ja luopua joistakin raideinvestoinneista. Tällä hän ei voi tarkoittaa kuin Sipoon metroa, koska Kruunuvuoren ranta on suunniteltu ratikan varaan ja ilman ratikkaa koko suunnittelu pitäisi aloittaa alusta. Edelleen olen sitä mieltä, että on parempi rahastaa enemmän maasta kuin säästää uusien alueiden vaatimista investoinneista. Erityisesti siellä Östersundomin alueella voisi maapolitiikamn periaatteita miettiä uudelta pohjalta.

===

Kolme vuotta sitten Augustow Puola

Kommentit

31 Vastausta artikkeliin “Helsingin asuntotuotantoa ei saa hidastaa”

  1. Jussi Ahtola kirjoitti 17.5.2010 kello 11:18

    Säästöt on helppo löytää. Pistetään joukkoliikennehankkeet jäihin ja rakennetaan kokoomuksen johdolla amerikkalaista autokaupunkia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 17.5.2010 kello 13:19

    Hesarin jutussa ei suoraan puhuttu asuntotuotannon hidastamisesta, vaan uusien alueiden käyttöönoton hidastamisesta, kun investointirahaa on leikattava.

    Olin jo vuosia sitten, kun Laajasalon öljysäiliöiden sopimukset irtisanottiin, asiasta toista mieltä. Vihreiden satamaviivytys oli jo lopussa ja sekä Jätkäsaaren että Sompasaaren startti tiedossa. Tuntui hullulta käynnistää monia suuria aluehankkeita suurine alkuinvestointeineen samaan putkeen.

    Kruunuvuorenrannan kaavoitus olisi pitänyt käynnistää vasta sitten, kun Santahaminasta olisi saatu päätös valtion kanssa. Nyt tehdään yleiskaavasta poiketen vain Krunuvuorenranta ja yleiskaavan perusidea uudesta merellisestä kasvusuunnasta lähelle ydinkeskustaa luovutaan.
    Pahoin pelkään, että siellä odotellaan raidesiltaa kauan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. spottu kirjoitti 17.5.2010 kello 15:19

    Tässä ankeiden tuulisten aukioiden kaupungissa on pilvin pimein tiivistämisvaraa myös alueilla joilla tarvittava infrastruktuuri on jo olemassa, erityisesti jos lisärakennusoikeus koituu taloyhtiöiden hyväksi.

    Samoin kiinteistöjen muuttaminen toimistoista asunnoiksi vauhdittuisi ottamalla käyttöön autopaikkarahastot täällä taannoin referoidun Hampurin mallin mukaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 17.5.2010 kello 15:36

    Valtuuston toki tulee osata säästää, mutta ei nyt järkevien investointien lykkääminen ole mitään oikeaa säästämistä. Ja jos ne eivät ole järkeviä niin niitä ei pidä tehdä joka tapauksessa.

    Jos nyt kuitenkin likviditeetistä pulaa, niin voi sen tehdä näinkin:
    1. Kaavoitetaan Östersundomiin tiivisti 10 000 pientalotonttia.
    2. Myydään ne hintaan 80 000 euroa kpl, eli 800 miljonalla.
    3. Tehdään pikaratikka 100 miljoonalla.
    4. Onnistuisiko koulut, kadut, muu infra 300 miljoonaan?
    5. Tehdään jos tarpeelliseksi koetaan metro/lähijuna vielä lisäksi sillä 400 miljoonalla, tai kiikutetaan se Pajuselle kolmen – neljän vuoden investointisäästönä.

    Pääomaa saa tietenkin myös myymällä muuta omaisuutta. Paljonkohan esimerkiksi siitä tulisi jos tarjoaisi kaupungin vuokra-asunnoissa asuville mahdollisuuden ostaa asuntonsa joko kokonaan tai osittain markkinahintaan?

    Vepsäläinen:

    Kruunuvuorenrannan kaavoitus olisi pitänyt käynnistää vasta sitten, kun Santahaminasta olisi saatu päätös valtion kanssa.

    Talvisodan päättymisen satavuotisjuhlien yhteydessä? Kruununvuori on ihan tarpeeksi iso itsenäiseksi hankkeeksi, ja ennen sitä siltaa ei kannata rakentaa jo ihan maanarvon vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2010 kello 16:04

    1. Kaavoitetaan Östersundomiin tiivisti 10 000 pientalotonttia.
    2. Myydään ne hintaan 80 000 euroa kpl, eli 800 miljonalla

    Harmi vain, ettei Helsinki omista maata. Lähestymme kysymystä lunastusoikeudesta tai arvonnousun leikkaamisesta. .

    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 17.5.2010 kello 16:27

    Tehdään vaikka niin että kaupunki perii kaavoitusmaksun pellon omistajalta. Se saa olla aika lähellä 100% ettei pelloomistajakin tienaisi ihan mukavasti. Lisäporkkana KSV voisi antaa ymmärtää että niistä pelloista joita ei rakenneta kaavoitetaan luonnonsuojelualueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Artturi kirjoitti 17.5.2010 kello 16:37

    Osmo:

    Lähestymme kysymystä lunastusoikeudesta tai arvonnousun leikkaamisesta.

    Hei nyt kun tämä arvonnousun leikkaaminen tuli puheeks, niin haluisin taas saada vastauksen siihen, että nouseeko se kaavoitetun tontin arvo kaavoittamattoman verrattuna enemmän kuin sen kunnalistekniikan rakentamisen kustannukset?

    Jos nousee, niin onko meillä pulaa kaavoitetuista tonteista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2010 kello 22:08

    Meillä on pulaa keskeisesti sijaitsevasta maasta. Jos sille ei saa rakentaa mitään, sen arvo on sijainnista huolimatta vähäinen, mutta arvo nousee, jos rakentaminen sallitaan. Kun Töölönlahdelle kaavoitetaan, maasta tulee kallista, paljon kalliimpaa kuin kunnallistekniikan rakentaminen edellyttäisi. Enempää ei voi kaavoittaa. Arvonnousua ei voi estää kuin sillä, ettei Töölönlahdelle kaavoiteta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. opiskelija kirjoitti 17.5.2010 kello 17:10

    Käsittääkseni isot rakennusliikkeet eivät halua rakentaa yksityistä tuotantoa tällä hetkellä. Valtion tukema tuotanto on taantuman aikana kannattavampaa.
    Pienet rakennusfirmat eivät taas voi rakentaa niin isoja rakennuskohteita, kuin mitä tarjolla olevat tontit edellyttäisivät.
    Jos olen ymmärtänyt oikein, niin tonttikokoa pienentämällä vähitellen pienemmätkin rakennusliikkeet voisivat ottaa rakennusurakoita tehtäväkseen, mikä lisäisi kilpailua ja lisäksi monipuolistaisi kaupunkikuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Vesa Peipinen kirjoitti 17.5.2010 kello 21:10

    Nythän vaihtoehto b:tä eli tavoite 5000 on yritetty. Suhteelliset tavoitteet ovat huono, koska jos taantumassa kovan rahan tuotanto laskee, niin ei pitäisi jarruttaa kaupungin omaa tuotantoa kuten nyt on toimittu. Pajunen pelkää että tehdään liikaa säädeltyä tuotantoa. Mutta laskusuhdanteessa kaupungin kannattaa itse rakentaa, vaikka kovan rahan tuotantoakin, mutta siitä eivät rakennusliikkeet pidä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kimmo kirjoitti 17.5.2010 kello 22:57

    Asuntoja torien tilalle: Helsinki on kivilaatoittanut vuosikymmenien saatossa kymmeniä isoja pysäköintialueita, jotka seisovat nyt tyhjänpantteina jonkun typerän monumentin kera. Miksi näille parhaille paikoille ei rakenneta nyt asuntoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Riccado kirjoitti 17.5.2010 kello 22:58

    Miksi aina etsitään sitä maata, kun ylöspäinkin voisi rakentaa. Tänään oli Hesarissa kuva Hietalahdenrannan ja Jätkäsaaren liittymästä. Kuvassa on osin uudehkoja kerrostalokortteleita, näkymässä asuinkerroksia keskimäärin viisi (5!) – puhutaan ‘metropolialueen’ ytimestä? Vaikkapa kahdeksan kerrosta toisi aika paljon asuntoja lisää, ja tarve muualla vähenisi. Pienimmissäkin ‘metropoleissa’ kahdeksan kerrosta ei ole tavatonta – ja voisi niitä jossakin Jätkäsaaren päässä keskustasta olla vielä enemmänkin. Valehteleeko kuva, vai mikä idea tässä on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle kirjoitti 17.5.2010 kello 23:14

    Jussi: “… rakennetaan kokoomuksen johdolla amerikkalaista autokaupunkia!”

    Ei veronmaksajan kannalta välttämättä ollenkaan huono ratkaisu 🙂 Helsingin asukastiheys ei riitä nykyisen julkisenliikenteen ylläpitoon.

    Osmo: “Meillä on pulaa keskeisesti sijaitsevasta maasta…”

    Osmo hyvä, et voi ihan aikuisten oikeasti olla tuota mieltä. 😀 Raakamaasta ei Helsingissä ole koskaan ollut pulaa. Ongelma on kaupungin sotkeutuminen tonttikeinotteluun.

    Kun kunnilta kielletään maanomistus keinottelumielessä, ollaan lähempänä ratkaisua. Monopoli on murrettava tavalla tai toisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jussi Ahtola kirjoitti 18.5.2010 kello 8:36

    Eihän se tietenkään riitä, julkiset vaan pois ja pakokaasua tilalle, oikein kokoomuslaiseen malliin!
    Ratikat ja bussit vaan haittaavat autoilua.
    Turku ja Detroit ovat hienoja esimerkkejä juurikin näistä “onnistuneista” autokaupungeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. spottu kirjoitti 18.5.2010 kello 8:45

    OS: “Meillä on pulaa keskeisesti sijaitsevasta maasta.”

    Lähiöissäkin on tilaa. Tässä esimerkiksi Yliskylä, alueen halki on suunniteltu ratikka.

    Yksityinen intressikin on olemassa, esimerkiksi kuvassa Koulutanhuan päässä sijainnut 1989 valmistunut tavattoman ruma viisikerroksinen kaakelielementtitoimistotalo purettiin kun paikalle sai rakentaa asuntoja (näkyy street view:ssä).

    Kuvassa keskellä ostarin parkkikenttä, suuret yksikerroksiset ostoskeskusrakennukset, huoltoasema, yksikerroksinen pankkirakennus, jälleen vähän parkkikenttää jne. Päiväkoti, ala- ja yläaste sekä terveyskeskus muutaman sadan metrin päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 18.5.2010 kello 9:38

    spottu, joo ne vanhat kerrostaloalueet Laajasalossa voisi tiivistää. Joskus kävin katselemasta sieltä päin asuntoa ja ainakin sen kiertelyn perusteella useimmat talot on myös aika karmeassa kunnossa, poikkeuksiakin on ja muutama arkkitehtoonisesti onnistunutkin talo. Yhdessä kolmikerroksisessa talossa oli silmämääräisesti ajan kysymys ennen kuin tulee ikkuna-, parveke-, julkisivu- ja putkiremontti, ja hissikin pitäisi varmaan tehdä. Laskeskelin että tonnin neliö, eikä taida edes riittää. Tonttitehokkuus hyvää nurmijärveläistä tasoa, palveluita ei sattumoisin sitten ole.

    Jos olisi parempi liikenneyhteys niin asia olisi eri. Tällä hetkellä Laajasalo on käytännössä ajallisesti nurmijärveläisellä etäisyydellä. Potentiaalia on muutenkin, viheralueet ovat erinomaisia, se englantilaispuisto on minusta kaupungin hienoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. anonyymi kirjoitti 18.5.2010 kello 10:58

    Millä tavalla vaihtoehto a) on parempi?

    Porvarit tykkää kun saadaan roskaväki ajettua pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. spottu kirjoitti 18.5.2010 kello 11:58

    tpyyluoma:”Tällä hetkellä Laajasalo on käytännössä ajallisesti nurmijärveläisellä etäisyydellä.”

    Eipäs ole. Yliskylän ostarilta on Herttoniemen metroasemalle 8 min bussimatka, ja bussikaistat toimivat käsittääkseni edelleen oikein hyvin. Ratikka tuskin tulee olemaan ostarin paikkeilta tullessa sen nopeampi itäistä Kruununhakaa tai Senaatintorin ympäristöä lukuunottamatta. Autolla Laajasalosta tullessa auto kannattaa jättää Kulosaaren metroasemalle.

    Nurmijärvelle sen sijaan joutuu ajamaan Pohjois-Helsingin tai kehien ruuhkien läpi.

    Btw, jos ratikka/fillarisiltaa joudutaan odottamaan, pikavuorobussiyhteys Kruunuvuorenrannasta Herttoniemen metroasemalle toimisi ihan yhtä hyvin, liikennejärjestelyt kun ovat motaritasoa öljysataman jäljiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Artturi kirjoitti 18.5.2010 kello 13:25

    Osmo:

    Meillä on pulaa keskeisesti sijaitsevasta maasta.

    Ei. Meillä on pula keskeisesti sijaitsevasta kaavoitetusta maasta. Eli kaavoitus on pullonkaula.

    Pelkkä pula keskeisesti sijaitsevasta maasta ei selitä miksi kaavoittamattoman ja kaavoitetun maan välillä on hintaero.

    Sitten kun kaavoitetun ja kaavoittamatton maan välillä ei ole hintaeroa (kun muut tekijät on vakioitu), niin meillä ei ole pulaa kaavoitetusta maasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 18.5.2010 kello 14:47

    spottu, Kruunuvuorenrannasta menee käytännössä jotain 40 minuuttia keskustaan julkisilla, Yliskylästä toki hieman nopeampaa, mutta se rata on muutenkin sivutuote. Tuo on, jos ei nyt ihan Nurmijärven tasoa, niin sanotaan nyt sitten vaikka Korsoon verrattava aika. Ajomatkaa Kruununvuoresta autolla keskustaan tulee noin 12km, suurinpiirtein sama etäisyys kuin Kehä III, ja koko matka ei ole mitään moottoritietä.

    Pitkää siltaa jossa on eristetty rata eikä lainkaan pysäkkejä kulkevan ratikan nopeudesta ei kannata olla huolissaan. Kruununhaasta eteenpäin toki hitaampaa, mutta toisaalta se on aika pieni pätkä.

    Sillan kannattavuuslogiikka on se että nostaa Kruunuvuoren maan arvoa, joka siis on kaupungin omistuksessa, eikä se että se maksaa itsensä edellytä edes mitään kovin kummallista arvonnousua. Taloudellisesti olisi älytöntä ensin myydä tai vuokrata tontit, ja sitten rakentaa se silta, paitsi jos haluaa lahjoittaa rahaa ne tontit ostaneilla tai vuokraneille. Sitä voi tietenkin pohtia että maksaako se sillan hintainen motariputki Herttoniemessä itsensä vastaaavasti takaisin.

    Minun on muutenkin jotenkin vaikea ymmärtää miksi juuri Kruunuvuoresta kannattaisi tinkiä, se on kaiken lisäksi käsittääkseni etupäässä vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Kannattavuusmielessä olisin huolestuneempi esimerkiksi Koivusaaresta (hyvä hanke, mutta raskaat maantäytöt ja kallis asema suhteessa aika pieneen kerrosneliömäärään), Kuninkaantammesta (se on vaan vähän kaukana) tai Östersundomista (se on todella kaukana).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Paavo Häikiö kirjoitti 18.5.2010 kello 19:14

    Uusien asuma-alueiden käyttöönotto on siis kallista myös Helsingille.

    Toteanpa vaan taas kuten niin monesti ennenkin että uusi tuotanto vanhan sisään käyttämään vanhoja muutoin näivettyviä palveluita olisi poikaa. Ja tietysti tyttöä myös näin tasa-arvon päivinä. Turha miettiä Sipoon metsiä kun Helsinki on vanhoiltakin osiltaan vajaasti rakennettu.

    Ylös, ei sivuille. Pituuskasvu auttaa vyötärölihavuuteen tehokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Ville kirjoitti 18.5.2010 kello 21:25

    Osmo: “Meillä on pulaa keskeisesti sijaitsevasta maasta.”

    Ongelma onkin siinä, että kaavoitus ei ole onnistunut luomaan kunnollisia uusia keskuksia, joissa (ainakin sekundäärisen) keskeistä maata olisi lisää. Itäkeskus on ollut pitkäaikaisin projekti uuden sivukeskuksen luomiseksi, mutta loppujen lopuksi se on vain iso kauppakeskus, ei mikään kaupunkialueen keskus. Kaupunkisuunnittelu loppui Suomesta noin sata vuotta sitten – vapaasti ja sinne päin Otto-Iivari Meurmania lainaten. Sen jälkeen ei ole osattu, eikä sitä osaamista yhtäkkiä tyhjästä taas ilmesty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kutoja kirjoitti 18.5.2010 kello 21:52

    En usko ettei olisi osattu tehdä kaupunkia, sen sijaan ei ole haluttu.

    Moderni kaupunkisuunnittelu lähtee mielestäni siitä ettei vanhanaikaista ja huonoa kaupunkia saa nykyään tehdä.

    Kyllähän se näkyy jo Keski-Pasilan suunnitelmassa. Tarjolla olisi erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärellä laaja, tasainen alue, johon voisi rakentaa helpon keskustan kävellä, pyöräillä tai ajella pyörätuolilla.

    Sen sijaan suunnitellaan motarin pientareelle muutama highrise, joihin pääsee vain betoniramppien ja portaiden kautta motaria kiertäen. Keskustakortteli tarkoittaa kauppakeskusta, joka on varmaankin puolijulkista tilaa ilman häiritsevää köyhyyttä ja muuta rumaa. Asuinalue lienee erillistaloja lähiökaavalla.

    Ihan vain jotta ei kopiotaisi mitään wanhanaikaista kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Paavo Häikiö kirjoitti 18.5.2010 kello 22:03

    Ville:

    kyllä maata riittää. Voisikos vaikkapa Keskuspuistoa tarkastella vähän, tai Talin aluetta. Keski-Pasila on myöskin vielä hukkaamaton mahdollisuus. Miksei sinne voi tehdä valmiin kaupungin sisään kunnollista pilvenpiirtäjäaluetta, jossa on liikeranentamista, toimistoa ja asumista siinä määrin että palvelut pyörisivät muulloinkin kuin toimistoaikana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. spottu kirjoitti 19.5.2010 kello 9:00

    tpyyluoma: “Taloudellisesti olisi älytöntä ensin myydä tai vuokrata tontit, ja sitten rakentaa se silta, paitsi jos haluaa lahjoittaa rahaa ne tontit ostaneilla tai vuokraneille.”

    Eiköhän markkinoille riitä tietoisuus että silta on tulossa. Kilpailu on muutenkin riittämätöntä siihen että rantatonteista saataisiin nykyisenkaltaisilla huutokauppajärjestelyillä järkevä hinta. Jos maan arvoa rannassa haluttaisiin maksimoida, kannattaisi rakentaa mantereen puolelle aita ja vakuuttaa ettei alueelle koskaan tule julkisia liikenneyhteyksiä. Vähän sisempänä on tietysti toisin, mutta rannasta kai on tarkoitus aloittaa.

    Se Herttoniemen Slussen on kyllä päätön hanke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 19.5.2010 kello 10:09

    Eiköhän markkinoille riitä tietoisuus että silta on tulossa.

    Ei riitä kun mikään ei ole varmaa ennen kuin rahoitus- ja rakentamispäätös on tehty. Helsingissä on pitkä historia väylistä jotka oli tulossa ja/tai valmistuvat 20 vuoden päästä.

    Jos maan arvoa rannassa haluttaisiin maksimoida, kannattaisi rakentaa mantereen puolelle aita ja vakuuttaa ettei alueelle koskaan tule julkisia liikenneyhteyksiä.

    Heh. Tuollainen rantahuvilamalli kieltämättä pitää erikseen turvata rakentamisrajoituksilla ettei pahat markkinat ota maata tuottavampaan käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Harri Turunen kirjoitti 19.5.2010 kello 19:24

    Minustakin Suomessa voisi hyödyntää enemmän sitä mikä on osoittautunut hyväksi ja pidetyksi (mikään ei näytä rumemmalta kuin vanhojen rakennusten keskellä oleva yksittäinen halpiselementtitalo).

    Keski-Pasilan paraatipaikalle minusta voisi kuitenkin kehittää ja harkita jotain aivan uudenlaista. Esimerkiksi hilamaisen “3-ulotteisen” kaupunginosan, jossa olisi eri kokoisia rakennuksia, eri korkuisia ja osa rakennuksista roikkuisi rakennukset yhdistävän tukirakennelman varassa “ilmassa”. Tämä mahdollistaisi auringon valon lomittumisen mahdollisimman monen nautittavaksi. Rakennusten välillä liikuttaisiin lasitettuja putkia – vaaka- ja pystysuuntaisia – pitkin. Putkia olisi erikorkeuksilla kapasiteetin hajauttamiseksi ja ruuhkien välttämiseksi. Katoille voisi rakentaa nykyajan “riippuvat puutarhat”. Rakennelmalla voisi olla paikoin korkeutta satojakin metrejä. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ville kirjoitti 19.5.2010 kello 20:02

    Kutoja: “En usko ettei olisi osattu tehdä kaupunkia, sen sijaan ei ole haluttu.
    Moderni kaupunkisuunnittelu lähtee mielestäni siitä ettei vanhanaikaista ja huonoa kaupunkia saa nykyään tehdä.”

    Haluamattomuus/osaamattomuus kaupunkisuunnittelussa liittyy jossain määrin myös siihen, että Suomessa kaupunkisuunnittelun opetus tapahtuu arkkitehtikouluissa. Vaikka iso osa opiskelijoista päätyy työhön kaupunkisuunnittelun parissa, rakennusten suunnittelun opetus on (ollut) etusijalla ja arvostetumpaa. Kaupunkisuunnittelussa onkin sitten sovellettu arkkitehtikoulutuksessa omaksuttuja modernin arkkitehtuurin totuuksia…

    Hollantia on pidetty hyvänä esimerkkinä modernista kaupunkisuunnittelusta. Siellä kaupunkisuunnittelijoilla onkin omat koulunsa ja perinteisen kaupunkiympäristön arvoja ei ole unohdettu. Olkoonkin, että rakentamisen tiiviys johtuu myös olosuhteiden pakosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikko H kirjoitti 20.5.2010 kello 16:12

    Jussi Ahtola

    Turku ja Detroit ovat hienoja esimerkkejä juurikin näistä “onnistuneista” autokaupungeista.

    Turun asukkaana täytyy sen verran korjata, että kaupungit eivät ole kyllä mitenkään vertailukelpoisia. Turussa keskustan asunnot ovat kalliita, niiden hinta on noussut vähintäänkin valtakunnallisen kehityksen tahdissa, ja keskustassa on myös rakennettu lisää asuntoja viime vuosina (juuri tällä hetkellä on varsin hiljaista). Detroitin keskustassa on isoja alueita ja kymmenittäin merkkirakennuksia jätetty raunioitumaan pystyyn ja väkiluku on tippunut rajusti. Aluehan on kärsinyt varmaan maailman suurimman teollisuustoiminnan alasajon viime vuosikymmeninä. Moottoriteiden kulta-aikana kaupungin keskustaan myös vedettiin isot tasoeristetyt moottoritiet. Mitään tällaista Turun kaupunkirakenteelle ei ole tehty, vaikka autot etusijalla ovat olleetkin.

    Totta tietysti on, että Turun tauti teki pahaa jälkeä ja että Turun ratikoiden lopettaminen oli historiallinen virhe. Ajan henki oli kyllä ihan sama Helsingissä, vanhoja taloja revittiin vaan suhteessa vähemmän ja ratikat säilyivät lähinnä siksi, että metrohanke myöhästyi ja jäi enimmäkseen toteutumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. B.J kirjoitti 20.5.2010 kello 16:53

    Hollantia voi pitää hyvänä esimerkkinä lähes kaikessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Riccado kirjoitti 22.5.2010 kello 0:29

    Mikko H:lle. Turun keskustaan on tulossa mittava määrä uusia kerrostaloasuntoja, Kakolan mäelle, Telakkarantaan, Raunistulaan, jne. jne., omakoti-, rivitaloasutusta Hirvensaloon, Yli-Maariaan ym.
    Nämä ovat toki kalliita asuntoja. Mutta aina kun jossain joku muuttaa kalliiseen asuntoon, jossain vapautuu halvempi asunto. Eihän kukaan rakenna kalliita asuntoja ellei niillä ole kysyntää.
    Olen havainnut ilmiön, että kieltä opiskelleet, ammatin hankkineet maahanmuuttajat, muuttavat vanhoille ‘keskiluokan’ asuinalueille, tai rintamamiestaloihin. Heissä on vanhaa Suomalaista työntekemisen henkeä, mikä nykyään puuttuu niin monelta niiltä, jotka valittavat lisääntyneestä mahaanmuutosta.
    Siis vielä Mikko H:lle. Turussa on 40 kilometriä ja vähän yli kaavaa vaikka mille. Nyt tarvitaan vain syy muuttaa Turkuun ja rakentaa tänne asunto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus