Helsingin asuntotuotantoa ei saa hidastaa

Net­ti-Hesarin mukaan Helsin­gin kaupun­ki aikoo hidas­taa uusien asuinaluei­den rak­en­tamista. Uuti­nen on sen ver­ran epä­selvä, ettei siitä käy ilmi, onko tarkoi­tus vain tuo­da alueille palve­lut jälkikä­teen, vai jar­rute­taanko myös asun­to­tuotan­toa. Jos on kyse asun­to­tuotan­non jar­rut­tamis­es­ta, siinä ei ole mitään järkeä. Se on aivan kohtu­u­ton­ta nuo­ria kaupunki­laisia kohtaan, jot­ka joutu­vat kär­simään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta. Siitä joutu­vat kär­simään nekin, jot­ka ovat osta­mas­sa van­haa asuntoa.

Tämä ei ole ehdo­tus, kos­ka en tunne uutisen taus­taa, mut­ta jos vai­h­toe­htona on jar­rut­taa koko asun­to­tuotan­toa, on parem­pi aja­tus muut­taa sen jakau­maa enem­män kovan­ra­han tuotan­toon. Muut­taa siis HITAS-asun­to­ja kovan rahan asun­noik­si, joiden ton­tit huu­tokau­pataan. Tämä voi olla kova pala nieltäväk­si mon­elle, mut­ta kehotan pohti­maan rauhas­sa kah­ta vaihtoehtoa.

a)      3000 asun­toa vuodessa, joista sosi­aal­ista tuhat, HITAS-tuotan­toa tuhat ja kovan­ra­han tuotan­toa tuhat tai

b)      5000 asun­toa vuodessa, joista sosi­aal­ista tuhat, HITAS-tuotan­toa tuhat ja kovan­ra­han tuotan­toa kolme tuhatta.

Mil­lä taval­la vai­h­toe­hto a) on parempi?

Suurin osa siitä joukos­ta, joiden asum­ista yrite­taan HITAS-tuotan­nol­la paran­taa, ei koskaa saa jonote­tuk­si itselleen HITAS-asun­toa vaan ostaa käm­pän van­has­ta asun­tokan­nas­ta. Asun­to­tuotan­non hidas­t­a­mi­nen nos­taa van­ho­jen asun­to­jen hin­to­ja rajusti, kuten on havait­tu viime aikoina. Sik­si vai­h­toe­hto b) on sosi­aalisem­pi kuin vai­h­toe­hto a).

Asun­to­tuotan­non jar­rut­ta­mi­nen Helsingis­sä siirtää asu­tus­ta jon­nekin Jumalan selän taakse kah­den  auton kult­tuuri­in. Kun tämä virhe pääsee tapah­tu­maan, sitä ei saa kor­jatuk­si ihan nopeasti.

Muuten olen sitä mieltä, että Helsin­gin val­tu­us­ton pitäisi pikkuhil­jaa opetel­la tekemään säästöpäätök­siä, niin vaikea­ta kuin se onkin.

=====

Lisäys 18.5.

Niin kuin vähän arvelinkin, net­tiver­sion uuti­soin­ti oli puut­teel­lista. Kaupung­in­jo­hta­ja ei halua vähen­tää asun­to­tuotan­toa, vaan varus­taa asuinalueet myöhem­min ja luop­ua jois­takin raidein­vestoin­neista. Täl­lä hän ei voi tarkoit­taa kuin Sipoon metroa, kos­ka Kru­unuvuoren ranta on suun­nitel­tu ratikan varaan ja ilman ratikkaa koko suun­nit­telu pitäisi aloit­taa alus­ta. Edelleen olen sitä mieltä, että on parem­pi rahas­taa enem­män maas­ta kuin säästää uusien aluei­den vaa­timista investoin­neista. Eri­tyis­es­ti siel­lä Öster­sun­domin alueel­la voisi maapoli­ti­ikamn peri­aat­tei­ta miet­tiä uudelta pohjalta.

===

Kolme vuot­ta sit­ten Augus­tow Puola

31 vastausta artikkeliin “Helsingin asuntotuotantoa ei saa hidastaa”

  1. Säästöt on help­po löytää. Pis­tetään joukkoli­iken­nehankkeet jäi­hin ja raken­netaan kokoomuk­sen johdol­la amerikkalaista autokaupunkia!

  2. Hesarin jutus­sa ei suo­raan puhut­tu asun­to­tuotan­non hidas­tamis­es­ta, vaan uusien aluei­den käyt­tööno­ton hidas­tamis­es­ta, kun investoin­ti­ra­haa on leikattava.

    Olin jo vuosia sit­ten, kun Laa­jasa­lon öljysäil­iöi­den sopimuk­set irti­san­ot­ti­in, asi­as­ta toista mieltä. Vihrei­den sata­mavi­ivy­tys oli jo lopus­sa ja sekä Jätkäsaaren että Som­pasaaren start­ti tiedos­sa. Tun­tui hul­lul­ta käyn­nistää monia suuria alue­hankkei­ta suurine alkuin­vestoin­tei­neen samaan putkeen. 

    Kru­unuvuoren­ran­nan kaavoitus olisi pitänyt käyn­nistää vas­ta sit­ten, kun San­ta­ham­i­nas­ta olisi saatu päätös val­tion kanssa. Nyt tehdään yleiskaavas­ta poiketen vain Krunuvuoren­ran­ta ja yleiskaa­van perusidea uud­es­ta merel­lis­es­tä kasvusu­un­nas­ta lähelle ydinkeskus­taa luovutaan.
    Pahoin pelkään, että siel­lä odotel­laan raidesil­taa kauan.

  3. Tässä ankei­den tuulis­ten aukioiden kaupungis­sa on pil­vin pimein tiivistämis­varaa myös alueil­la joil­la tarvit­ta­va infra­struk­tu­uri on jo ole­mas­sa, eri­tyis­es­ti jos lisäraken­nu­soikeus koituu taloy­htiöi­den hyväksi.

    Samoin kiin­teistö­jen muut­ta­mi­nen toimis­toista asun­noik­si vauhdit­tuisi otta­mal­la käyt­töön autopaikkara­has­tot tääl­lä taan­noin refer­oidun Ham­purin mallin mukaisesti.

  4. Val­tu­us­ton toki tulee osa­ta säästää, mut­ta ei nyt järke­vien investoin­tien lykkäämi­nen ole mitään oikeaa säästämistä. Ja jos ne eivät ole järke­viä niin niitä ei pidä tehdä joka tapauksessa.

    Jos nyt kuitenkin lik­vidi­teetistä pulaa, niin voi sen tehdä näinkin:
    1. Kaavoite­taan Öster­sun­domi­in tiivisti 10 000 pientalotonttia.
    2. Myy­dään ne hin­taan 80 000 euroa kpl, eli 800 miljonalla.
    3. Tehdään pikaratik­ka 100 miljoonalla.
    4. Onnis­tu­isiko koulut, kadut, muu infra 300 miljoonaan?
    5. Tehdään jos tarpeel­lisek­si koetaan metro/lähijuna vielä lisäk­si sil­lä 400 miljoon­al­la, tai kiikute­taan se Pajuselle kol­men — neljän vuo­den investointisäästönä.

    Pääo­maa saa tietenkin myös myymäl­lä muu­ta omaisu­ut­ta. Paljonko­han esimerkik­si siitä tulisi jos tar­joaisi kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa asuville mah­dol­lisu­u­den ostaa asun­ton­sa joko kokon­aan tai osit­tain markkinahintaan?

    Vep­säläi­nen:

    Kru­unuvuoren­ran­nan kaavoitus olisi pitänyt käyn­nistää vas­ta sit­ten, kun San­ta­ham­i­nas­ta olisi saatu päätös val­tion kanssa.

    Talvi­so­dan päät­tymisen satavuo­tisjuh­lien yhtey­dessä? Kru­u­nun­vuori on ihan tarpeek­si iso itsenäisek­si han­kkeek­si, ja ennen sitä sil­taa ei kan­na­ta rak­en­taa jo ihan maa­nar­von vuoksi.

    1. 1. Kaavoite­taan Öster­sun­domi­in tiivisti 10 000 pientalotonttia.
      2. Myy­dään ne hin­taan 80 000 euroa kpl, eli 800 miljonalla

      Har­mi vain, ettei Helsin­ki omista maa­ta. Läh­estymme kysymys­tä lunas­tu­soikeud­es­ta tai arvon­nousun leikkaamisesta. . 

      .

  5. Tehdään vaik­ka niin että kaupun­ki perii kaavoitus­mak­sun pel­lon omis­ta­jal­ta. Se saa olla aika lähel­lä 100% ettei pel­loomis­ta­jakin tien­aisi ihan mukavasti. Lisä­porkkana KSV voisi antaa ymmärtää että niistä pel­loista joi­ta ei raken­neta kaavoite­taan luonnonsuojelualueita.

  6. Osmo:

    Läh­estymme kysymys­tä lunas­tu­soikeud­es­ta tai arvon­nousun leikkaamisesta. 

    Hei nyt kun tämä arvon­nousun leikkaami­nen tuli puheeks, niin haluisin taas saa­da vas­tauk­sen siihen, että nouseeko se kaavoite­tun ton­tin arvo kaavoit­ta­mat­toman ver­rat­tuna enem­män kuin sen kun­nal­is­tekni­ikan rak­en­tamisen kustannukset?

    Jos nousee, niin onko meil­lä pulaa kaavoite­tu­ista tonteista?

    1. Meil­lä on pulaa keskeis­es­ti sijait­sev­as­ta maas­ta. Jos sille ei saa rak­en­taa mitään, sen arvo on sijain­nista huoli­mat­ta vähäi­nen, mut­ta arvo nousee, jos rak­en­t­a­mi­nen sal­li­taan. Kun Töölön­lahdelle kaavoite­taan, maas­ta tulee kallista, paljon kalli­im­paa kuin kun­nal­lis­tekni­ikan rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­täisi. Enem­pää ei voi kaavoit­taa. Arvon­nousua ei voi estää kuin sil­lä, ettei Töölön­lahdelle kaavoiteta…

  7. Käsit­tääk­seni isot raken­nus­li­ik­keet eivät halua rak­en­taa yksi­ty­istä tuotan­toa täl­lä het­kel­lä. Val­tion tuke­ma tuotan­to on taan­tu­man aikana kannattavampaa.
    Pienet raken­nus­fir­mat eivät taas voi rak­en­taa niin iso­ja raken­nusko­htei­ta, kuin mitä tar­jol­la ole­vat ton­tit edellyttäisivät.
    Jos olen ymmärtänyt oikein, niin tont­tikokoa pienen­tämäl­lä vähitellen pienem­mätkin raken­nus­li­ik­keet voisi­vat ottaa raken­nusurakoi­ta tehtäväk­seen, mikä lisäisi kil­pailua ja lisäk­si monipuolis­taisi kaupunkikuvaa.

  8. Nythän vai­h­toe­hto b:tä eli tavoite 5000 on yritet­ty. Suh­teel­liset tavoit­teet ovat huono, kos­ka jos taan­tu­mas­sa kovan rahan tuotan­to las­kee, niin ei pitäisi jar­rut­taa kaupun­gin omaa tuotan­toa kuten nyt on toimit­tu. Pajunen pelkää että tehdään liikaa säädel­tyä tuotan­toa. Mut­ta laskusuh­dan­teessa kaupun­gin kan­nat­taa itse rak­en­taa, vaik­ka kovan rahan tuotan­toakin, mut­ta siitä eivät raken­nus­li­ik­keet pidä.

  9. Asun­to­ja torien tilalle: Helsin­ki on kivi­laa­toit­tanut vuosikym­me­nien saatossa kym­meniä iso­ja pysäköin­tialuei­ta, jot­ka seiso­vat nyt tyhjän­pant­teina jonkun type­r­än mon­u­mentin kera. Mik­si näille parhaille paikoille ei raken­neta nyt asuntoja?

  10. Mik­si aina etsitään sitä maa­ta, kun ylöspäinkin voisi rak­en­taa. Tänään oli Hesaris­sa kuva Hieta­lah­den­ran­nan ja Jätkäsaaren liit­tymästä. Kuvas­sa on osin uudehko­ja ker­rostaloko­rt­telei­ta, näkymässä asuinker­roksia keskimäärin viisi (5!) — puhutaan ‘metropo­lialueen’ ytimestä? Vaikka­pa kahdek­san ker­rosta toisi aika paljon asun­to­ja lisää, ja tarve muual­la vähenisi. Pien­im­mis­säkin ‘metropoleis­sa’ kahdek­san ker­rosta ei ole tava­ton­ta — ja voisi niitä jos­sakin Jätkäsaaren päässä keskus­tas­ta olla vielä enem­mänkin. Vale­hteleeko kuva, vai mikä idea tässä on?

  11. Jus­si: “… raken­netaan kokoomuk­sen johdol­la amerikkalaista autokaupunkia!”

    Ei veron­mak­sa­jan kannal­ta vält­tämät­tä ollenkaan huono ratkaisu 🙂 Helsin­gin asukasti­heys ei riitä nykyisen julkisen­li­iken­teen ylläpitoon.

    Osmo: “Meil­lä on pulaa keskeis­es­ti sijait­sev­as­ta maasta…”

    Osmo hyvä, et voi ihan aikuis­ten oikeasti olla tuo­ta mieltä. 😀 Raaka­maas­ta ei Helsingis­sä ole koskaan ollut pulaa. Ongel­ma on kaupun­gin sotkeu­tu­mi­nen tonttikeinotteluun.

    Kun kun­nil­ta kiel­letään maan­omis­tus keinot­te­lu­mielessä, ollaan lähempänä ratkaisua. Monop­o­li on mur­ret­ta­va taval­la tai toisella.

  12. Eihän se tietenkään riitä, julkiset vaan pois ja pakokaa­sua tilalle, oikein kokoomus­laiseen malliin!
    Ratikat ja bus­sit vaan hait­taa­vat autoilua.
    Turku ja Detroit ovat hieno­ja esimerkke­jä juurikin näistä “onnis­tuneista” autokaupungeista.

  13. OS: “Meil­lä on pulaa keskeis­es­ti sijait­sev­as­ta maasta.”

    Lähiöis­säkin on tilaa. Tässä esimerkik­si Yliskylä, alueen hal­ki on suun­nitel­tu ratikka.

    Yksi­tyi­nen intres­sikin on ole­mas­sa, esimerkik­si kuvas­sa Koulu­tan­huan päässä sijain­nut 1989 valmis­tunut tavat­toman ruma viisik­er­roksi­nen kaake­liele­ment­ti­toimis­to­ta­lo puret­ti­in kun paikalle sai rak­en­taa asun­to­ja (näkyy street view:ssä).

    Kuvas­sa keskel­lä ostarin parkkikent­tä, suuret yksik­er­roksiset ostoskeskus­raken­nuk­set, huoltoase­ma, yksik­er­roksi­nen pankki­raken­nus, jälleen vähän parkkikent­tää jne. Päiväkoti, ala- ja yläaste sekä ter­veyskeskus muu­ta­man sadan metrin päässä.

  14. spot­tu, joo ne van­hat ker­rostaloalueet Laa­jasa­los­sa voisi tiivistää. Joskus kävin kat­se­le­mas­ta sieltä päin asun­toa ja ainakin sen kierte­lyn perus­teel­la useim­mat talot on myös aika karme­as­sa kun­nos­sa, poikkeuk­si­akin on ja muu­ta­ma arkkite­htoonis­es­ti onnis­tunutkin talo. Yhdessä kolmik­er­roksises­sa talos­sa oli silmämääräis­es­ti ajan kysymys ennen kuin tulee ikkuna‑, parveke‑, julk­i­sivu- ja putkire­mont­ti, ja hissikin pitäisi var­maan tehdä. Laskeske­lin että ton­nin neliö, eikä tai­da edes riit­tää. Tont­tite­hokku­us hyvää nur­mi­järveläistä tasoa, palvelui­ta ei sat­tumoisin sit­ten ole.

    Jos olisi parem­pi liiken­ney­hteys niin asia olisi eri. Täl­lä het­kel­lä Laa­jasa­lo on käytän­nössä ajal­lis­es­ti nur­mi­järveläisel­lä etäisyy­del­lä. Poten­ti­aalia on muutenkin, viher­alueet ovat eri­no­maisia, se englan­ti­lais­puis­to on minus­ta kaupun­gin hienoin.

  15. Mil­lä taval­la vai­h­toe­hto a) on parempi?

    Por­var­it tykkää kun saadaan roskavä­ki ajet­tua pois.

  16. tpyyluoma:“Tällä het­kel­lä Laa­jasa­lo on käytän­nössä ajal­lis­es­ti nur­mi­järveläisel­lä etäisyydellä.”

    Eipäs ole. Yliskylän ostar­il­ta on Hert­toniemen metroase­malle 8 min bus­si­mat­ka, ja bus­sikai­stat toimi­vat käsit­tääk­seni edelleen oikein hyvin. Ratik­ka tuskin tulee ole­maan ostarin paikkeil­ta tul­lessa sen nopeampi itäistä Kru­u­nun­hakaa tai Senaat­in­torin ympäristöä luku­unot­ta­mat­ta. Autol­la Laa­jasa­losta tul­lessa auto kan­nat­taa jät­tää Kulosaaren metroasemalle.

    Nur­mi­järvelle sen sijaan joutuu aja­maan Pohjois-Helsin­gin tai kehien ruuhkien läpi.

    Btw, jos ratikka/fillarisiltaa joudu­taan odot­ta­maan, pikavuorobus­siy­hteys Kru­unuvuoren­ran­nas­ta Hert­toniemen metroase­malle toimisi ihan yhtä hyvin, liiken­nejär­jeste­lyt kun ovat motar­i­ta­soa öljysa­ta­man jäljiltä.

  17. Osmo:

    Meil­lä on pulaa keskeis­es­ti sijait­sev­as­ta maasta. 

    Ei. Meil­lä on pula keskeis­es­ti sijait­sev­as­ta kaavoite­tus­ta maas­ta. Eli kaavoitus on pullonkaula.

    Pelkkä pula keskeis­es­ti sijait­sev­as­ta maas­ta ei selitä mik­si kaavoit­ta­mat­toman ja kaavoite­tun maan välil­lä on hintaero.

    Sit­ten kun kaavoite­tun ja kaavoit­ta­mat­ton maan välil­lä ei ole hin­taeroa (kun muut tek­i­jät on vakioitu), niin meil­lä ei ole pulaa kaavoite­tus­ta maasta.

  18. spot­tu, Kru­unuvuoren­ran­nas­ta menee käytän­nössä jotain 40 min­u­ut­tia keskus­taan julk­isil­la, Yliskylästä toki hie­man nopeam­paa, mut­ta se rata on muutenkin sivu­tuote. Tuo on, jos ei nyt ihan Nur­mi­jär­ven tasoa, niin san­o­taan nyt sit­ten vaik­ka Kor­soon ver­rat­ta­va aika. Ajo­matkaa Kru­u­nun­vuores­ta autol­la keskus­taan tulee noin 12km, suur­in­pi­irtein sama etäisyys kuin Kehä III, ja koko mat­ka ei ole mitään moottoritietä.

    Pitkää sil­taa jos­sa on eris­tet­ty rata eikä lainkaan pysäkke­jä kulke­van ratikan nopeud­es­ta ei kan­na­ta olla huolis­saan. Kru­u­nun­haas­ta eteen­päin toki hitaam­paa, mut­ta toisaal­ta se on aika pieni pätkä.

    Sil­lan kan­nat­tavu­us­logi­ik­ka on se että nos­taa Kru­unuvuoren maan arvoa, joka siis on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, eikä se että se mak­saa itsen­sä edel­lytä edes mitään kovin kum­mallista arvon­nousua. Taloudel­lis­es­ti olisi älytön­tä ensin myy­dä tai vuokra­ta ton­tit, ja sit­ten rak­en­taa se sil­ta, pait­si jos halu­aa lahjoit­taa rahaa ne ton­tit ostaneil­la tai vuokraneille. Sitä voi tietenkin pohtia että mak­saako se sil­lan hin­tainen motariput­ki Hert­toniemessä itsen­sä vas­taaavasti takaisin.

    Min­un on muutenkin jotenkin vaikea ymmärtää mik­si juuri Kru­unuvuores­ta kan­nat­taisi tin­kiä, se on kaiken lisäk­si käsit­tääk­seni etupäässä vapaara­hoit­teista asun­to­tuotan­toa. Kan­nat­tavu­us­mielessä olisin huolestuneem­pi esimerkik­si Koivusaares­ta (hyvä han­ke, mut­ta raskaat maan­täytöt ja kallis ase­ma suh­teessa aika pie­neen ker­rosneliömäärään), Kuninkaan­tammes­ta (se on vaan vähän kaukana) tai Öster­sun­domista (se on todel­la kaukana).

  19. Uusien asuma-aluei­den käyt­töönot­to on siis kallista myös Helsingille.

    Totean­pa vaan taas kuten niin mon­esti ennenkin että uusi tuotan­to van­han sisään käyt­tämään van­ho­ja muu­toin näivet­tyviä palvelui­ta olisi poikaa. Ja tietysti tyt­töä myös näin tasa-arvon päiv­inä. Turha miet­tiä Sipoon met­siä kun Helsin­ki on van­hoil­takin osil­taan vajaasti rakennettu.

    Ylös, ei sivuille. Pitu­uskasvu aut­taa vyötäröli­havu­u­teen tehokkaasti.

  20. Osmo: “Meil­lä on pulaa keskeis­es­ti sijait­sev­as­ta maasta.” 

    Ongel­ma onkin siinä, että kaavoitus ei ole onnis­tunut luo­maan kun­nol­lisia uusia keskuk­sia, jois­sa (ainakin sekundäärisen) keskeistä maa­ta olisi lisää. Itäkeskus on ollut pitkäaikaisin pro­jek­ti uuden sivukeskuk­sen luomisek­si, mut­ta lop­pu­jen lopuk­si se on vain iso kaup­pakeskus, ei mikään kaupunkialueen keskus. Kaupunkisu­un­nit­telu lop­pui Suomes­ta noin sata vuot­ta sit­ten — vapaasti ja sinne päin Otto-Iivari Meur­ma­nia lainat­en. Sen jäl­keen ei ole osat­tu, eikä sitä osaamista yhtäkkiä tyhjästä taas ilmesty.

  21. En usko ettei olisi osat­tu tehdä kaupunkia, sen sijaan ei ole haluttu.

    Mod­erni kaupunkisu­un­nit­telu läh­tee mielestäni siitä ettei van­hanaikaista ja huonoa kaupunkia saa nykyään tehdä.

    Kyl­lähän se näkyy jo Kes­ki-Pasi­lan suun­nitel­mas­sa. Tar­jol­la olisi eri­no­mais­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärel­lä laa­ja, tasainen alue, johon voisi rak­en­taa helpon keskus­tan kävel­lä, pyöräil­lä tai ajel­la pyörätuolilla.

    Sen sijaan suun­nitel­laan motarin pienta­reelle muu­ta­ma high­rise, joi­hin pääsee vain betoni­ramp­pi­en ja por­taiden kaut­ta motaria kiertäen. Keskus­tako­rt­teli tarkoit­taa kaup­pakeskus­ta, joka on var­maankin puoli­julk­ista tilaa ilman häir­it­sevää köy­hyyt­tä ja muu­ta rumaa. Asuinalue lie­nee eril­listalo­ja lähiökaavalla.

    Ihan vain jot­ta ei kopi­o­taisi mitään wan­hanaikaista kaupunkia.

  22. Ville:

    kyl­lä maa­ta riit­tää. Voisikos vaikka­pa Keskus­puis­toa tarkastel­la vähän, tai Tal­in aluet­ta. Kes­ki-Pasi­la on myöskin vielä hukkaam­a­ton mah­dol­lisu­us. Mik­sei sinne voi tehdä valmi­in kaupun­gin sisään kun­nol­lista pil­ven­pi­irtäjäaluet­ta, jos­sa on liik­er­a­nen­tamista, toimis­toa ja asum­ista siinä määrin että palve­lut pyöri­sivät muul­loinkin kuin toimistoaikana?

  23. tpyy­lu­o­ma: “Taloudel­lis­es­ti olisi älytön­tä ensin myy­dä tai vuokra­ta ton­tit, ja sit­ten rak­en­taa se sil­ta, pait­si jos halu­aa lahjoit­taa rahaa ne ton­tit ostaneil­la tai vuokraneille.”

    Eiköhän markki­noille riitä tietoisu­us että sil­ta on tulos­sa. Kil­pailu on muutenkin riit­tämätön­tä siihen että ranta­ton­teista saataisi­in nykyisenkaltaisil­la huu­tokaup­pa­jär­jeste­ly­il­lä järkevä hin­ta. Jos maan arvoa ran­nas­sa halut­taisi­in mak­si­moi­da, kan­nat­taisi rak­en­taa man­tereen puolelle aita ja vaku­ut­taa ettei alueelle koskaan tule julk­isia liiken­ney­hteyk­siä. Vähän sisem­pänä on tietysti toisin, mut­ta ran­nas­ta kai on tarkoi­tus aloittaa.

    Se Hert­toniemen Slussen on kyl­lä päätön hanke.

  24. Eiköhän markki­noille riitä tietoisu­us että sil­ta on tulossa.

    Ei riitä kun mikään ei ole var­maa ennen kuin rahoi­tus- ja rak­en­tamis­päätös on tehty. Helsingis­sä on pitkä his­to­ria väylistä jot­ka oli tulos­sa ja/tai valmis­tu­vat 20 vuo­den päästä.

    Jos maan arvoa ran­nas­sa halut­taisi­in mak­si­moi­da, kan­nat­taisi rak­en­taa man­tereen puolelle aita ja vaku­ut­taa ettei alueelle koskaan tule julk­isia liikenneyhteyksiä.

    Heh. Tuol­lainen rantahuvil­a­malli kieltämät­tä pitää erik­seen tur­va­ta rak­en­tamis­ra­joituk­sil­la ettei pahat markki­nat ota maa­ta tuot­tavam­paan käyttöön.

  25. Minus­takin Suomes­sa voisi hyö­dyn­tää enem­män sitä mikä on osoit­tau­tunut hyväk­si ja pide­tyk­si (mikään ei näytä rumem­mal­ta kuin van­ho­jen raken­nusten keskel­lä ole­va yksit­täi­nen halpiselementtitalo).

    Kes­ki-Pasi­lan paraati­paikalle minus­ta voisi kuitenkin kehit­tää ja harki­ta jotain aivan uuden­laista. Esimerkik­si hil­a­maisen “3‑ulotteisen” kaupungi­nosan, jos­sa olisi eri kokoisia raken­nuk­sia, eri korkuisia ja osa raken­nuk­sista roikkuisi raken­nuk­set yhdis­tävän tuki­raken­nel­man varas­sa “ilmas­sa”. Tämä mah­dol­lis­taisi auringon val­on lomit­tumisen mah­dol­lisim­man mon­en nau­tit­tavak­si. Raken­nusten välil­lä liikut­taisi­in lasitet­tu­ja putkia — vaa­ka- ja pysty­su­un­taisia — pitkin. Putkia olisi eriko­rkeuk­sil­la kap­a­siteetin hajaut­tamisek­si ja ruuhkien vält­tämisek­si. Katoille voisi rak­en­taa nykya­jan “riip­pu­vat puu­tarhat”. Raken­nel­mal­la voisi olla paikoin korkeut­ta sato­jakin metrejä. 🙂

  26. Kuto­ja: “En usko ettei olisi osat­tu tehdä kaupunkia, sen sijaan ei ole haluttu.
    Mod­erni kaupunkisu­un­nit­telu läh­tee mielestäni siitä ettei van­hanaikaista ja huonoa kaupunkia saa nykyään tehdä.”

    Haluamattomuus/osaamattomuus kaupunkisu­un­nit­telus­sa liit­tyy jos­sain määrin myös siihen, että Suomes­sa kaupunkisu­un­nit­telun ope­tus tapah­tuu arkkite­htik­ouluis­sa. Vaik­ka iso osa opiske­li­joista pää­tyy työhön kaupunkisu­un­nit­telun paris­sa, raken­nusten suun­nit­telun ope­tus on (ollut) etusi­jal­la ja arvoste­tumpaa. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa onkin sit­ten sovel­let­tu arkkite­htik­oulu­tuk­ses­sa omak­sut­tu­ja mod­ernin arkkite­htu­urin totuuksia…

    Hol­lan­tia on pidet­ty hyvänä esimerkkinä mod­ernista kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Siel­lä kaupunkisu­un­nit­telijoil­la onkin omat koulun­sa ja per­in­teisen kaupunkiym­päristön arvo­ja ei ole uno­hdet­tu. Olkoonkin, että rak­en­tamisen tiiviys johtuu myös olo­suhtei­den pakosta.

  27. Jus­si Ahtola

    Turku ja Detroit ovat hieno­ja esimerkke­jä juurikin näistä “onnis­tuneista” autokaupungeista. 

    Turun asukkaana täy­tyy sen ver­ran kor­ja­ta, että kaupun­git eivät ole kyl­lä mitenkään ver­tailukelpoisia. Turus­sa keskus­tan asun­not ovat kalli­ita, niiden hin­ta on nous­sut vähin­täänkin val­takun­nal­lisen kehi­tyk­sen tahdis­sa, ja keskus­tas­sa on myös raken­net­tu lisää asun­to­ja viime vuosi­na (juuri täl­lä het­kel­lä on varsin hil­jaista). Detroitin keskus­tas­sa on iso­ja aluei­ta ja kym­menit­täin merkki­raken­nuk­sia jätet­ty rau­nioi­tu­maan pystyyn ja väk­iluku on tip­punut rajusti. Alue­han on kärsinyt var­maan maail­man suurim­man teol­lisu­us­toimin­nan alasajon viime vuosikym­meninä. Moot­toritei­den kul­ta-aikana kaupun­gin keskus­taan myös vedet­ti­in isot taso­eris­te­tyt moot­tori­ti­et. Mitään täl­laista Turun kaupunki­rak­en­teelle ei ole tehty, vaik­ka autot etusi­jal­la ovat olleetkin.

    Tot­ta tietysti on, että Turun tau­ti teki pahaa jälkeä ja että Turun ratikoiden lopet­ta­mi­nen oli his­to­ri­alli­nen virhe. Ajan hen­ki oli kyl­lä ihan sama Helsingis­sä, van­ho­ja talo­ja revit­ti­in vaan suh­teessa vähem­män ja ratikat säi­lyivät lähin­nä sik­si, että metro­hanke myöhästyi ja jäi enim­mäk­seen toteutumatta.

  28. Mikko H:lle. Turun keskus­taan on tulos­sa mit­ta­va määrä uusia ker­rostaloa­sun­to­ja, Kakolan mäelle, Telakkaran­taan, Rau­nis­tu­laan, jne. jne., omakoti‑, riv­i­taloa­su­tus­ta Hir­ven­sa­loon, Yli-Maari­aan ym.
    Nämä ovat toki kalli­ita asun­to­ja. Mut­ta aina kun jos­sain joku muut­taa kalli­iseen asun­toon, jos­sain vapau­tuu halvem­pi asun­to. Eihän kukaan raken­na kalli­ita asun­to­ja ellei niil­lä ole kysyntää.
    Olen havain­nut ilmiön, että kieltä opiskelleet, ammatin han­kki­neet maa­han­muut­ta­jat, muut­ta­vat van­hoille ‘keskilu­okan’ asuinalueille, tai rin­ta­mami­estaloi­hin. Heis­sä on van­haa Suo­ma­laista työn­tekemisen henkeä, mikä nykyään puut­tuu niin mon­elta niiltä, jot­ka valit­ta­vat lisään­tyneestä mahaanmuutosta.
    Siis vielä Mikko H:lle. Turus­sa on 40 kilo­metriä ja vähän yli kaavaa vaik­ka mille. Nyt tarvi­taan vain syy muut­taa Turku­un ja rak­en­taa tänne asunto.

Vastaa käyttäjälle Jussi Ahtola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.