_

Rokotusjärjestys

STM on päättänyt sikainfluenssajärjestyksessä. Periaatteena on se, että ensin rokotetaan lääkintähenkilökunta ja sen jälkeen ne ryhmät, joille tauti on vaarallisin. Kuulostaa loogiselta, ei ole ainoa tapa ajatella.

Toinen vaihtoehto olisi yrittää pysäyttää epidemia. Silloin taas pitäisi rokottaa päiväkotilapset, koululaiset ja varusmiehet , jotka ovat listalla viimeisinä. Koululaisten rokottamisessa olisi sekin hyvä puoli, että koska tauti ei ole heille vaarallinen eikä siten myöskään rokote.

25 thoughts on “Rokotusjärjestys

  1. Tavallinen työtä tekevä ja veroja maksava keski-ikäinen jamppa ei vaikuttaisi kuuluvan mihinkään ryhmään. Jotenkin se tuntuu kummalliselta. Minä sitten vaan marssin työmaalle, vaikka vähän olisikin kehno olo. Niinhän me työtätekevät viisikymppiset olemme tottuneet tekemään. Meille kun ei oikein istu “varmuuden vuoksi” kotona makoilu. Ihan en tätä ymmärrä, mutta onhan tuo juttu kaikkiaan aika monimutkainen. Toivotaan, että mitään vakavampaa ei nyt kuitenkaan ilmenisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ihmetyttää, että raskaana olevat ovat heti terveydenhoitohenkilökunnan jälkeen jonossa.

    Raskausaikanahan vastutuskyky on parhaimmillaan luonnostaan. Rokotteita myös vältetään aina raskaana olevalle. Miksi tämä possunuha on poikkeus?

    Minä en aio ottaa rokotetta, jos sitä nyt edes päädytään antamaan riskittömille ihmisille. Kotona asuvat lapset ovat 10 ja 17. Enpä usko, että rokotutan heitäkään. Vanhempi saa tietysti itse päättää, mutten ainakaan kehota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo,

    En nyt heti löydä, onko sikaan kuollut raskaana olevia enemmän kuin tavanomaiseen kausi-influenssaan. Sehän on olennaista.

    Ainakaan tavalliseen influenssaan ei raskaana olevia rutiininomaisesti piikitetä rokotteen riskien takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. “En nyt heti löydä, onko sikaan kuollut raskaana olevia enemmän kuin tavanomaiseen kausi-influenssaan. Sehän on olennaista.”

    En jäisi odottelemaan tilastojen valmistumista. On perusteltua syytä epäillä a) edellisten pandemioiden perusteella raskaana olevien naisten kuolleisuuden olevan muuta väestöä suuremman ja b) kausi-influenssojen perusteella jälkitautiriskin olevan muuta väestöä suuremman.

    Yksittäistapauksista raportteja on kyllä.

    Lisää dataa esimerkiksi täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Minä sain viime talvena hyvin ristiriitaisia vastauksia, kun raskaanaollessani influenssarokotteen ottamisesta kyselin. Työterveyshoitaja ei halunnut rokottaa (jonossa oli kymmeniä miehiä ja yksi nainen maha pystyssä); ultraajan mukaan kuuluin taas riskiryhmään, jonka kyllä pitäisi rokote ottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. ” Koululaisten rokottamisessa olisi sekin hyvä puoli, että koska tauti ei ole heille vaarallinen ”

    Nyt en ymmärrä logiikkaa. kun kerran tauti ei ole koululaisille vaarallinen niin miksi heidät pitäisi rokottaa?
    Sairastaa taudin ja saa luonnollisen immuniteetin.

    OS pysäytä epidemia, ja katso – Nobel on sinun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. En kyllä ymmärrä tätä Soininvaaran logiikkaa ollenkaan. Rokotus ei siis estä taudin tarttumista ja kantamista. Jos siis koululainen rokotetaan voi hän yhtä hyvin taudin saada (toki oireettomana), mutta tartuttaa hän kyllä pystyy koko perheensä. Tämän vuoksi tärkeintä on siis heikoimpien eli riskiryhmiin kuuluvien rokotus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Soininvaara ei nyt ajatteluaan avannut ollenkaan, mutta useat tutkijat ovat esittäneet että kansanterveyden kannalta on tehokkaampaa rokottaa aktiivisesti virusta levittävät (esim. opettajat, varusmiehet, jne.) kuin riski-ryhmiin kuuluvat. Rokotus pienentää käsittääkseni oleellisesti tartuttamisriskiä, kun tauti ei pääse etenemään pahiten tartuttavaan vaiheeseen. Luin tästä jonkun fiksun artikkelin (olisikohan ollut Tiede-lehdessä kun ei seuraamistani blogeista löytynyt) sikainfluenssan tiimoilta. Nyt nopealla googlauksella löytyi vain tällainen geneerinen tutkimus, tai sen abstrakti:
    http://dx.doi.org/10.1016/j.jtbi.2007.10.021

    Sikainfluenssan kohdalla tutkimusta ei varmaankaan ole tehty, eli voi olla ettei nämä tulokset päde tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Eikö se auennut? Tätä juuri tarkoitin. Epidemia pysähtyy varmasti, kun 80 prosenttia on rokotettu, koska yksi sairastunut onnistuu tartuttamaan vähemmän kuin yhden toisen ja sarjasta tulee suppeneva. (voi pysähtyä paljon pienemmälläkin rokotettujen osuudella) Ne rokottamatta jäneet 20 prosenttia saavat suojan vähän niin kuin vapaamatkustajina.
    Koska emme ehkä ehdi rokottaa 80 prosenttia, pitäisi aloittaa niistä ryhmistä, jotka tehokkaimmin levittävät tautia. Terveyskeskuksen vastaanottoapulaisista kannattaa aloittaa, mutta varuskunnat ja koulut tulevat aivan kärjessä. Jos epidemiaa onnistutaan hidastamaan, rokotettujen osuus ehditään nostaa tarpeeksi korkeaksi ennen epidemian laajenemista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Pienen lapsen äitinä ihmetyttää se, että lapsi on ensisijainen rokotettava. Toki on kaunis ajatus pitää lapsista huolta, mutta entäs me lasten vanhemmat? Kuka pitää lapseista huolta, jos tauti tappaa vanhemmat? Kumpi pärjää paremmin, jos käy oikein huonosti: aikuinen ilman lastaan vai lapsi ilman vanhempaa? Hoitaako terve aikuinen helpommin sairasta lasta kuin sairas aikuinen tervettä lasta? Ainakin yksinhuoltajien soisi olevan rokotuslistan kärjessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Sairastun kerran puolessatoista kuukaudessa johonkin tartuntatautiin, koska työskentelen alakoulussa. Ihmettelen tässä sikainfluenssa rokotusjärjestyksessä, mikseivät koulut kuulu rokotuslistan kärkipäähän. Kouluista taudit leviävät koteihin.
    Myös influenssan torjunnassa olisi voitu huomioida koulut paremmin. Siivouksen taso on edelleen luokaton, eikä mitään muitakaan keinoja epidemian torjumiseksi ole kouluissa käytetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Opettaja sairastui kerran puolessatoista kuukaudessa tartuntatautiin…? Kerran?

    Kovin on pitkä itämisaika tällä mystisellä taudilla? Tarkoittaako Opettaja puoltatoista kuukautta koulun aloituksesta? Aika monessa muussakin työpaikassa silloin tällöin (kerran) sairastellaan syksyisin.

    Toivoisin pitkän koulutuksen käyneeltä kasvatustieteen maisterilta nyt hieman täsmällisempää ilmaisua.

    Siivouksen luokattomuudestakin on hedelmällisempää reklamoida jonnekin muualle kuin Soininvaaran blogille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmon logiikka toimisi, jos rokotuksilla ei olisi haittavaikutuksia. Niitä kuitenkin on, ja siksi ne on syytä ottaa huomioon pohdittaessa sitä, keiden kannattaa ottaa rokotus ja keiden ei. Kerron itse ravinto- ja terveysblogissani rokotuksen haittavaikutuksesta, jonka sain muutama vuosi sitten ottamastani kolmoisrokotteesta (klikkaa nimeäni lukeaksesi). Itse en aio sikainfluenssarokotusta ottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Elina, millä tavoin kerran puolessatoista kuukaudessa on ambiguöösi ilmaisu?

    Syön aamiaisen kerran päivässä, käyn lenkillä kerran viikossa (joka sunnuntai) ja tapaan ystäväni X:n kerran puolessatoista kuukaudessa eli kuuden viikon välein.

    Jos ope sairastaa kerrallaan viikon, hän on terve viisi viikkoa, kipeä viikon ja sitten taas terve viisi viikkoa jne.

    Kasvatustieteen maisterin ilmaisussa ei ole mitään vikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Hupsis! Luin niinkuin siinä olisi ollut imperfekti. Hyvä kun huomautit, Marko!

    Noh, ainakin sikainfluenssarokotusjärjestys on yhdyssana.. eli edelleen moitittavaa kasvatustieteen maisterille 🙂 Joskin olisi suotavaa ilmaista noin pitkä käsite jotenkin toisin.

    Opettajat eivät suinkaan ole sairastavuudessa ensimmäisten joukossa ammattikuntia tarkastellessa. Joten opettaja on vain huonolla vastustuskyvyllä varustettu yksilö ja yleistää perusteettomasti sairastavuutensa siivoojien ja oppilaiden viaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. “# Juhana Harju kirjoitti 24.10.2009 kello 16:45

    Osmon logiikka toimisi, jos rokotuksilla ei olisi haittavaikutuksia. Niitä kuitenkin on, ja siksi ne on syytä ottaa huomioon pohdittaessa sitä, keiden kannattaa ottaa rokotus ja keiden ei. Kerron itse ravinto- ja terveysblogissani rokotuksen haittavaikutuksesta, jonka sain muutama vuosi sitten ottamastani kolmoisrokotteesta (klikkaa nimeäni lukeaksesi). Itse en aio sikainfluenssarokotusta ottaa.”

    Rokotuksia voi vastustaa, mutta onneksi suurin osa ihmisistä ymmärtää, että rokotusten edut ovat haittoja suuremmat.

    Soininvaaran logiikka ontuu siinä, että hän luulee, että taudin eteneminen voitaisiin estää. Ei voida. Se etenee liian nopeasti, jotta iso osa voitaisiin rokottaa. Silloin on tärkeintä rokottaa riskiryhmät, koska näin pienennetään kuolleisuutta.

    “# LauraK kirjoitti 23.10.2009 kello 21:13

    Pienen lapsen äitinä ihmetyttää se, että lapsi on ensisijainen rokotettava. Toki on kaunis ajatus pitää lapsista huolta, mutta entäs me lasten vanhemmat? Kuka pitää lapseista huolta, jos tauti tappaa vanhemmat? Kumpi pärjää paremmin, jos käy oikein huonosti: aikuinen ilman lastaan vai lapsi ilman vanhempaa? Hoitaako terve aikuinen helpommin sairasta lasta kuin sairas aikuinen tervettä lasta? Ainakin yksinhuoltajien soisi olevan rokotuslistan kärjessä.”

    Terveet täysi-ikäiset voivat hyvin sairastaa tämän taudin kuten muutkin perusinfluenssat. Diabeetikko tai sydänsairas tai pikkulapsi, joka saa influenssan, on kuitenkin aina suuremmassa vaarassa kuin perusterve lapsuusiän ohittanut. Jos ette tiedä, miksi näin on, kannattaa tutustua kirjallisuuteen.

    Ja Juhana Harju, kiitä onneasi, että olet saanut kolmoisrokotteen ja että yhteiskuntamme rokottaa ihmisiä. Muuten olisit jo kuollut johonkin tartuntatautiin. Silloin olisit toki päässyt jatkamaan terveellistä elämäntapaasi, madon suolessa. Nyt teet palveluksen muille jättämällä rokotteen ottamatta. Saapa sen nyt joku sellainen, joka sen todella tarvitsee. Ei täällä ole pakko muuta tehdä kuin köyhän kuolla, sanoi vanha kansa. Itse aion rokotuksen ottaa. Tämä rokotusten vastainen tai suorastaan hysteerinen mieliala kummastuttaa. Jos rokote pelottaa, niin miten uskallatte hyvät ihmiset kulkea kadulla? Sielläkin on elimistöön tunkeutumassa kaikenlaisia tuntemattomia pienhiukkasia, joiden terveysvaikutuksia ei aivan tunneta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Periaatteessa olen sitä mieltä että jokin järjestys olla pitää, mutta…
    riskiryhmien iän rajaamista tuohon 65-vuoteen en ymmärrä. Miten eroaa riskiryhmiin kuuluva 67-vuotias 62-vuotiaasta? Yli 90-vuotias varmasti eroaakin, odotettuja elinvuosia on varmasti vähemmän. Jos 67-vuotias sairastaa leukemiaa, jota ei vielä hoideta hitaan etenemisen vuoksi mutta leukkarit ovat ns. normaaliarvoihin hurjat niin eikö hän ole suuressa riskissä saada tartunta ja sairastaa tauti vaikeana???? Onko tuossa ikäjaottelussa riskiryhmien osalta pääsääntöisesti ajateltu työssäkäyvää väestöä versus eläkeläisiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Aivan. Samaa sanoin apteekkimme farmaseutille kun hän kysyi mitä mieltä minä olen tästä rokotteesta. Nähdäkseni päätös rokotuksesta, lääkityksetä tms. pitäisi aina perustua siihen että saatava hyöty on suurempi kuin haitta. Tämän rokotteen kohdalla sitä ei mielestäni kuitenkaan ole riittävästi pystytty osoittamaan.

    Vielä Eijalle tiedoksi: sekä alle, että yli 65- vuotiaat riskiryhmäläiset rokotetaan, yli 65-vuotiaat kuitenkin ovat viimeisenä rokotettava ryhmä nyt tidossa olevista, ellei rokotuksia sitten päätetä laajentaa koskemaan koko väestöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Johannes kirjoitti:

    “Jos rokote pelottaa, niin miten uskallatte hyvät ihmiset kulkea kadulla? Sielläkin on elimistöön tunkeutumassa kaikenlaisia tuntemattomia pienhiukkasia, joiden terveysvaikutuksia ei aivan tunneta.”

    Ei rokote pelota. 🙂 Minua vain kiinnostaa tällainen riskinarviointi. Itse asiassa olen sitä mieltä, että riskejä korostetaan nykyisin aivan liikaa. Mielestäni meidän tulisikin ennemmin nähdä kiitollisuudella ja arvostaen se, miten vaikkapa ravinto ja auringonvalo kannattelevat meidän elämäämme ja yleensäkin elämää maapallolla. (Siitäkin olen kirjoittanut blogissani. Katso vaikkapa kirjoitukseni ‘Elämä riskinä, elämä lahjana’, http://ruohikolla.blogspot.com/2008/04/elm-riskin-elm-lahjana.html)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Johannes:

    Rokotuksia voi vastustaa, mutta onneksi suurin osa ihmisistä ymmärtää, että rokotusten edut ovat haittoja suuremmat.

    Harmillisesti ainakanaan sinä et ymmärrä marginalistisesta ajattelusta mitään, eli siitä, että vaikka rokote voi olla hyödyllinen useimmille se ei tarkoita sitä että se olisi hyödyllinen kaikille. Rokottaminen kannattaa lopettaa siihen missä sen haitat ovat hyötyjä suuremmat.

    Ja Juhana Harju, kiitä onneasi, että olet saanut kolmoisrokotteen ja että yhteiskuntamme rokottaa ihmisiä. Muuten olisit jo kuollut johonkin tartuntatautiin.

    Onko sinulla joku syy olettaa, että Juhana Harjulla tai hänen vanhemmillaan ei olisi ollut varaa ostaa rokotteita vapailta markkinoilta tai varojen puuttuessa joku hyväntekeväisyysjärjestö ei olisi maksanut rokotteita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.