Ulkomaalaispolitiikka: mihin ulkomaista työvoimaa tarvitaan (1)

31.10.2008 · Aihe: _ 

Mihin tarvitaan ulkomaista työvoimaa, kun kotimaassakin on työttömiä? Tähän on määrällinen ja laadullinen vastaus. Kirjoitan tässä postauksessa määrällisestä, seuraavassa laadullisesta.

Hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysymisen kannalta olennaista on niin sanottu elatussuhde: kuinka monta on yhtä työllistä kohden sellaisia, jotka eivät ole ansiotyössä vaan elävät työssä olevien ”kustannuksella”. Tätä toisen kustannuksella elämistä ei pidä ottaa moitteena. Joukossa on syli-ikäisiä lapsia ja täyden työurakan tehneitä eläkeläisiä.

Ennen 1990-luvun lamaa elatussuhde oli yksi. Meillä oli 2,5 miljoonaa ihmistä töissä ja yhtä monta ei-työllistä. Kaikki meni hyvin. Laman syvimmässä kuopassa elatussuhde nousi 1,5:een. Töissä oli kaksi miljoonaa ja ei-työllisiä kolme miljoonaa. Veroja jouduttiin korottamaan ja valtion menoja leikkaamaan, mutta silti valtio otti velkaa tuhat markkaa (n. 250 euroa) jokaista suomalaista kohden kuukaudessa. Nyt elatussuhde on kai jotain vähän alle 1,2 ja asiat ovat jotenkin mallillaan, mutta hyvinvointivaltion kannalta eivät yhtä hyvin kuin vuonna 1989. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle elatussuhde uhkaa nousta uudestaan jonnekin 1,5:n paikkeille, jolloin rajut säästöt ja etuuksien leikkaamiset ovat edessä.

Jotta sadan maahanmuuttokriittisen ei tarvitsisi rynnätä sanomaan tätä, sanon sen itse: humanitaarisin perustein maahan tulleiden keskuudessa työttömyys on niin yleistä, etteivät he paranna elatussuhdetta vaan pikemminkin laskevat sitä. Sen sijaan tänne tulleet ulkomaiset rakennustyömiehet, bussikuskit, kaupan myyjät ja muuta sellaiset parantavat elatussuhdettamme ja auttavat pitämään hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä. Kun Suomi varautuu tulevaisuudessa tuomaan maahan kymmeniätuhansia ulkomaisia, kyse on työhön tulevista. Kukaan ei väitä pelastavansa elatussuhdettamme pakolaisten avulla, vaikka toki pakolaisetkin voivat työllistyä huomattavasti nykyistä paremmin.

Lähivuosina kymmentä eläkkeelle siirtyvää kohden on kahdeksan työmarkkinoille tulevaa nuorta.

Seuraavaksi siitä laadullisesta argumentista.

Kommentit

32 Vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka: mihin ulkomaista työvoimaa tarvitaan (1)”

  1. Traveller kirjoitti 31.10.2008 kello 17:32

    Minusta on jotenkin kornia että kaikenmaailman päästöistä, betonista, sähkönkulutuksesta ja jopa teistä valittava poliitikko haluaa tänne lisää niitä päästäjiä, betonissa asujia, sähkön ja teiden kuluttajia. Tottakai huoltosuhde paranee kohisten heti kun maahan saadaan näitä ihmehenkilöitä; siis näitä jotka eivät itse vanhene, kuten keskivartalolihavat, tupakoivat ja juopot suomalaismiehet, eivätkä myöskään sairasta jne.

    Tämän halun saada lisää todellista (todellisuudessa halpa..) TYÖvoimaa luulisi kuitenkin koskevan enemmänkin jotain kokoomuslaista rakennusliikkeen omistajaa tai kepulaista osuusteurastamon osakasta tai rkpeeläistä kettutarhaajaa kuin ympäristöstä, päästöistä, liikenneruuhkista yms. asioista kiinnostunutta poliitikkoa.

    Ehkä Osmo suo joskus meille selityksen tähän mielestäni hyvinkin selvään ristiriitaisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Markku Jantunen kirjoitti 31.10.2008 kello 17:40

    Yksi ratkaisu huoltosuhdeongelmaan voisi olla työuran pidentäminen sekä alku- että loppupäästä. Ahkerimmat ja etevimmät voisivat suorittaa peruskoulun oppimäärän esimerkiksi seitsemässä vuodessa ja siirtyä jatkokoulutukseen pari vuotta tavallista nuorempana. Vanhuuseläkkeelle siirtymistä voitaisiin siirtää myöhemmäksi.

    Toinen ratkaisu on koulutuspolitiikan uudistaminen. Koska pulaa on suorittavan työn tekijöistä mutta akateeminen työttömyys on yleistynyt, huonosti työllistävää akateemista koulutusta voitaisiin vähentää ja ammattikoulutusta lisätä. Myös oppisopimuskoulutusta voitaisiin lisätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Markus kirjoitti 31.10.2008 kello 17:46

    Osmo: “Hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysymisen kannalta olennaista on niin sanottu elatussuhde: kuinka monta on yhtä työllistä kohden sellaisia, jotka eivät ole ansiotyössä vaan elävät työssä olevien ”kustannuksella”. Tätä toisen kustannuksella elämistä ei pidä ottaa moitteena. Joukossa on syli-ikäisiä lapsia ja täyden työurakan tehneitä eläkeläisiä.”

    Tarkkaan ottaen se ei ole noin. Keskeisin mittari kansantalouden vaurauden lisäämiseksi on vientikaupassa (ja turismi) työskentelevien määrä. Seuraavaksi tärkein on verotuksella elätettävien määrä, ja heitä ovat myös julkisella sektorilla työskentelevät. Maahanmuuttajia työskentelee enemmän veroeuroilla maksetuissa töissä kuin yksityisellä puolella (verrattuna koko työikäiseen väestöön). Jos siis otamme ulkomaisia pesemään vanhusten pyllyjä, kaikki ne eurot, jotka lähtevät heidän kotimaihinsa, ovat pois kansantaloudestamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sylvesteri kirjoitti 31.10.2008 kello 17:55

    “Kukaan ei väitä pelastavansa elatussuhdettamme pakolaisten avulla”

    Osmo, sinun kannattaisi vähän tuulettaa ilmastoa nimenomaan omassa puolueessasi. Erityisesti Vihreissä pakolaiskiintiöiden ja kaiken mahdollisen humanitäärisen maahanmuuton nostamista perustellaan työperäisellä maahanmuutolla.

    Eli siellä kyllä asiat sotketaan alusta alkaen joko tahattomasti (kuvitellaan kielitaidottomien, parhaassa tapauksessa kirjoitustaidottomien pakolaisten työllistyvän) tai tahallisesti (tiedetään että kansa ei hyväksi maailmaasyleilevää maahanmuuttopolitiikkaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tatu kirjoitti 31.10.2008 kello 18:04

    Maahanmuutto ei tule Suomessa ratkaisemaan (oletettua) eläköitymisen aiheuttamaa työvoimapulaa. Näin on siksi, että ei ole realistista olettaa Suomen korkean verotuksen maana pystyvän houkuttelemaan pitkälle koulutettuja maahanmuttajia, sillä nämä saavat työstään paremman korvauksen muualla.

    Mitä tulee vähän koulutusta vaativaan työhön, sen suhteen tarjontaa on varmasti kansainvälisesti kysyntää enemmän, mutta suomalaiset eläköityvät tasaisesti kaikenlaisista ammateista ja tällaisen yksinkertaisen työn osuus lienee jatkuvasti vähenemässä.

    Lisäksi, jos tavoitteena on huoltosuhteen parantaminen, tuottaa jo Suomessa asuvan työttömän työllistäminen kaksi kertaa paremman lopputuloksen, kuin ulkomaalaisen työllistäminen.

    No, tietysti suomalaisten työttömien työllistäminen on jo nyt valtiovallan ykkösprioriteettien joukossa, mutta silti edellisen nojalla tuntuisi järkevämmältä kannustaa aktiivisemmin ihmisiä muuttoliikkeeseen maan sisällä työttömyydestä kärsiviltä alueilta kasvukeskuksiin, kuin hankkia työvoimaa ulkomailta. Ne alat, joiden työvoimapulaa voidaan Suomessa maahanmuutolla paikata, kun ovat myös juuri niitä, joihin työllistymiseen luulisi löytyvän edellytykset myös suomalaiselta työttömältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Elina kirjoitti 31.10.2008 kello 18:13

    Mikä nyt oikeastaan on se hyvinvointiyhteiskunta, jota ylläpitämään tarvitaan miljoona ihmistä kehitysmaista?

    Eli jokaisella perheellä on DVD-kotiteatteri, kolme maasturia, neljä huvittelutarkoituksessa tehtyä ulkomaanmatkaa vuodessa on minimi jne. Vai mitä se hyvinvointi tarkoittaa?

    Voimmeko me sitten hyvin?

    Mitä tässä ollaan edistämässä? Eikö joku oikeasti vihreä voi sanoa, että lisäämme vain turhaa kulutusta. Köyhimmälläkin suomalaisella on enemmän kuin tarpeeksi.

    Joten rehellisyyttä peliin. Ei niitä filippiiniläisiä tarvita vaipanvaihtoon eikä afrikkalaisia bussikuskeiksi, vaan heitä tarvitaan tekemään paskaduunit, jotta me voimme ostaa sammen mätiä ja hanhenmaksapalleroita ja matkustaa kuuhun.

    Jos haluamme, niin voimme ihan itsekin hoitaa nämä suuret ikäluokat. Joskin vähän hiertää, kun kyseiset marttyyrit ovat kondomit ojossa poltaaneet rintaliivejä ja lapsia on tehty yksi pilkku kaksi per parisuhde. Nyt sitten kuitenkin ollaan 200 neliön töölöläislukaaleissa vinkumassa palveluita.

    Osku Pajamäki ymmärtää minua, jos te ette…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pauli Vahtera kirjoitti 31.10.2008 kello 20:47

    Ministeri Katainen sanoi ennen vaaleja, että tarvitaan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellään. Huoltosuhde on vähemmän syyllistävä sana kuin elatussuhde.

    Soininvaara yksinkertaistaa liikaa. Puolalaiset putkimiehet tulevat tänne ilman perhettä ja asuvat parakeissa esim. Olkiluodossa. Kun työt on tehty, he palaavat.

    Mutta tuskin tänne tullaan ilman perhettä. Näin elatussuhde ei parane lainkaan. Jos työntekijä tulee tänne aviopuolisonsa kanssa, ja aviopuoliso ei mene töihin, ollaan taas yhdessä. Jos perheeseen tulee yksi lapsi, on elatussuhde 2. Jos tulee suurperhe, voi perheen sisäinen elatussuhde olla yli 10. Juuri sen takia meillä on jo nyt puute suurista perheasunnoista.

    Jotta Soininvaaran taika toteutuisi, tänne saisi tulla vain sinkkuja, jotka pariutuvat keskenään, eivät tee lapsia ja menevät molemmat töihin. Jos otamme vain sinkkumiehiä, meille syntyy todellinen yksinäisten peräkammarin poikien joukko. Jos Aasiasta tulee vain naissairaanhoitajia, meidän tulee järjestää avioliitot tänne tulleiden sinkkubussikuskien kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pauli Vahtera kirjoitti 31.10.2008 kello 21:27

    Meillä tehdään aivan hirmuisesti turhaa työtä. Turha byrokratia on lisääntynyt koko ajan muuallakin kuin taloushallinnossa ja verotuksessa. Ääneen ei saa sanoa, mutta jopa julkinen terveydenhoito ja vanhusten hoito pitää sisällään mielettömät määrät turhaa työtä huonon organisoinnin takia.

    Todellinen huoltosuhde ei ole niin hyvä kuin Soininvaara esitti, koska oikean työn tekijät joutuvat elättämään myös turhien töiden tekijät. Kun tämä kupla siivotaan, työttömyys lisääntyy ja työvoimaa vapautuu oikeisiin töihin.

    Sosiaaliturvan alentaminen auttaisi myös paljon, koska nyt aivan liian monet (myös suomalaiset) lusmuilevat sossun rahojen kanssa koska se on mahdollista. 1950-luvun köyhänä lapsena tiedän, ettei nälkään kuole, vaikka sossu ei antaisi mitään. En nyt kuitenkaan ole palauttamassa vanhoja hyviä aikoja takaisin.

    Kirjoitin tästä uudesta työelämästä kolumnin ”Työn orjat sorron yöstä nouskaa”. Laitan siitä linkin kotisivun kohdalle, jos se kiinnostaisi blogin seuraajia.

    Poliitikkojen pitäisi ohjata tätä kansaa oikeaan suuntaan päätöksillään, mutta viimeiset pari vuosikymmentä on menty yhä enemmän metsään vähän kaikessa. Pahinta on se, että ihmisten vastuu omasta elämästään on sosialisoitu. Sen takia joudutaan laskemaan näitä elatussuhteita ja miettimään työperäistä maahanmuuttoa.

    Eliitti sanoo tässä, että kaikki työ on arvokasta. Niinpä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Asko Saura kirjoitti 31.10.2008 kello 21:53

    Vahtera, huoltosuhdetta on kyllä periaatteessa mahdollista parantaa maahanmuutolla myös siten, että tulijat tuovat perheensä mukanaan. Tämä pätee silloin, kun tulijat ovat nuoria, heidän perheensä ovat pieniä ja maassa on valmiiksi liikaa eläkeläisiä. On aika riidatonta, että Suomessa on (huoltosuhdevinkkelistä) liikaa eläkeläisiä — siksihän siitä huoltosuhteesta ollaan huolissaan.

    Tässä on kuitenkin ongelmana se, että kaksilapsisia perheitä (huoltosuhde aluksi 1, paranee siitä kun lapset menevät töihin vanhempien vielä ollessa töissä) tarvitaan aivan julmettu määrä, jotta ne vaikuttaisivat juun tai jaan vertaa Suomen kokonaisuuteen. Ja kaikkien tulijoiden hintana on kuitenkin sopeuttamis- ja asumisongelmat sekä etenkin matalasuhdanteen aikana kaunainen kilpailu työpaikoista.

    Minusta näyttää siltä, että sellaisia tulijoita, jotka ratkaisisivat Suomen ongelmia, ei ole olemassakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Vähän vaanko kirjoitti 31.10.2008 kello 22:38

    Kyllä siinä on miettimistä josko vain n. 30 prosenttia työikäisistä tietyistä kansalaisuuksista työllistyy Suomessa.

    Tosin, ei kaikkien kansalaisuuksien kanssa ole näin murheellisesti. Jää kommenttini kuitenkin vähän vajaaksi kun ei ole toimittaa linkkiä jossa olisi kerrottu kunkin maahanmuttajakansallisuuden työllistymisprosentit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. JL kirjoitti 31.10.2008 kello 22:41

    Minäkin haluaisin Osmon tai jonkun muun vihreän selittävän sen paradoksin, että yhtäältä vihreät ajavat Suomeen ympäristöystävällistä politiikkaa naurettavaan nyppimiseen asti, mutta toisaalta samaan aikaan halutaan ottaa köyhemmistä maista satoja tuhansia maahanmuuttajia, joille tarjotaan suomalainen elintaso. Mistä tässä on kyse? Miksi maahanmuuttoa tarjotaan ihmelääkkeenä ongelmiin, joihin on monia vihreän liikkeen ydinajatusten kanssa paljon paremmin sopusoinnussa olevia ratkaisuja?

    Suurimmat ikäluokat ovat jo enimmäkseen eläkkeellä, eikä tästä näytä syntyneen minkäänlaista työvoimapulaa. Ja jos syntyisikin, tässä maassa on konservatiivisesti laskettuna satojen tuhansien työttömien, pätkä- ja alityöllistettyjen reservi. Työn perässä muuttoa maan sisällä voidaan helpottaa esimerkiksi siten, ettei kaupunkien vuokra-asuntoja pakata täyteen kehitysmaiden kansalaisia.

    Uhkaavasta työvoimapulasta on voivoteltu jo niin kauan, että kotimaista syntyvyyttä edistävillä toimilla olisi kohta saatu aikaan kaikki tarvittava työvoima. Tähän menisi kustannuksia, mutta niin menee ihmisten tuottamisen maahanmuuttajille ulkoistamiseenkin, jos esimerkiksi monikulttuurisen koulun henkilökunnasta puolet on erilaisia monikulttuurisuustyöntekijöitä.

    Työuraa voidaan pidentää sekä alku- että loppupäästä, ja monella muullakin tavalla voidaan tehostaa kotimaisen työvoiman käyttöä. Kun vielä otetaan huomioon edessä oleva, joidenkin arvioiden mukaan historiallisen voimakas kansainvälinen lamakausi, joka voi kestää pitkään, ulkomaisen työvoimareservin tänne haaliminen on järjen köyhyyttä.

    Helsingin Sanomien mukaan omaksutun turvapaikkapolitiikan vuoksi lähivuosina tulee Suomeen joka vuosi 5000 ihmistä pelkästään perheenyhdistämisen vuoksi. Tämä johtuu siitä, että muiden Pohjoismaiden järkevöitettyä politiikkaansa Suomesta on tullut turvapaikkaturistien Eldorado. Kun siihen päälle laskee muun “humanitaarisen” maahantulon, on selvää, että maahanmuutosta puhuminen jonain ratkaisuna huoltosuhdeongelmaan on haihattelua. Kehitysmaista loputtomana virtana tulevat sosiaalitapaukset syövät ne edut, joita aidosta työperäisestä maahanmuutosta tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. JL kirjoitti 31.10.2008 kello 22:54

    Se piti vielä mainita, että käsittääkseni taloustieteilijät ovat sangen yksimielisiä siitä, että lähes kaikki talouskasvu johtuu teknologian kehityksestä. Huoltosuhteen heikentymisestä johtuvat kustannukset tullaan siis ratkaisemaan työn tuottavuutta, ei sen määrää, lisäämällä.

    Mainittakoon vielä, että vanhempani ovat suuria ikäluokkia (molemmat jo eläkkeellä), ja sisarusteni kanssa olemme jo kauan sitten päättäneet, että jos ja kun vanhempamme eivät tulevaisuudessa enää pärjää omillaan, heistä huolehdimme me eikä mikään laitos. Olisi kaikin puolin tervettä, jos tämä ajatustapa yleistyisi taas Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Sampo Smolander kirjoitti 31.10.2008 kello 23:21

    Osmo, olisiko tuolla esittämälläsi työvoiman tuonnilla tarkoitus (1) pitää Suomen väestönkasvua yllä, vaiko vain (2) estää väestön väheneminen?

    Uskoisin että suunnitelmia jatkuvasta väestönkasvusta vastustavat hyvin useat, ja hyvin erilaiset tahot. (Aikaisemmin väestönkasvun pysäyttäminen oli yksi ympäristöliikkeenkin pääteemoja.)

    Jos tarkoitus on tuoda ulkomailta ihmisiä vain sen verran että väestön määrä pysyy vakaana, niin mitä tämä olisi numeroina? Kuinka monta ihmistä vuosittain pitäisi tuoda tätä päämäärää varten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pauli Vahtera kirjoitti 1.11.2008 kello 8:42

    Työn orjat-kirjoitukseni linkki on tässä http://www.tilisanomat.fi/lehti/article.php?catid=14&artid=471&v=2008

    Olen tässä kirjoittamassa jälleen kerran juttua siitä, ettei mitään työvoimapulaa ole edes tulossa, vaan päinvastoin loppujen työelämässä vielä olevien suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle työvoiman määrä lisääntyy, vaikkei tänne tulisi yhtään maahanmuuttajaa. Suurten ikäluokkien pyllynpyyhkijöitä ei tarvita ainakaan 15 vuoteen. Mutta olemme niin surkea ikäluokka, että haluamme varmistaa pyyhkijät ottamalla maahanmuuttajia varmuuden vuoksi varastoon.

    Tällä hetkellä maahanmuuton työvoimavaikutukset ovat negatiivisia, koska maahanmuutto sitoo jo hirmuisen määrän työvoimaa, niin suomalaisia kuin maahanmuuttajiakin. Kotouttamisen lisäksi myös esimerkiksi asuntojen rakentaminen maahanmuuttajille sitoo työvoimaa. Hölmöläisten takin pidentäminen oli viisaampaa kuin tämä Suomen maahanmuuttopolitiikka.

    Elämme siis jälleen kerran suuressa työvoimapulaharhassa. Joka kerta kun tätä hoetaan, on tullut suurtyöttömyys. Niin nytkin. Laman ovet ovat jo auki. Ja maahanmuuton ovet sepposen selällään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Elina kirjoitti 1.11.2008 kello 9:59

    Hyvin vähän puhutaan ulkomaisen työvoiman mukana kotoutuneesta harmaasta taloudesta.

    Esim. ravintola-alalla on vaikea enää rehellisenä yrittäjänä pärjätä. Kansantalouden menetykset ovat mittavat, mutta yksittäisen kuluttajan riski pimeässä pizzassa on kuitenkin pieni.

    Sen sijaan pimeän työntekijän/yrityksen tekemä rakennusvirhe voi suistaa perheen talouden raiteiltaan. Hometalo voidaan joutua purkamaan perustuksia myöten eikä mikään taho korvaa tapahtunutta.

    Rakennustyömaiden kulttuuri on muuttunut, kun työntekijöillä ei ole yhteistä kieltä ja kukaan ei ota vastuuta kokonaisuudesta. Ammattiylpeys on kadonnut ja työturvallisuusrikkomukset ovat lisääntyneet.

    Nythän rakennusala on taas vetänyt paremmin opiskelijoita, joten helpotusta on luvassa lähivuosina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.11.2008 kello 10:29

    Elina haluaa nähdä kaikki ympärillä olevat epäkohdat ulkomaalisista johtuviksi. Silloin, kun hometaloja Suomessa runsain mitoin tehtailtiin, maassa ei ollut juuri lainkaan ulkomaisia rakentajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 1.11.2008 kello 10:46

    Suomessa on työllisyysaste, eli työllisten osuus työikäistä, muistaakseni n. 70%. Loput opiskelevat, sairastavat, hoitavat kotona lapsia tai ovat työttöminä. Kansainvälisesti vertaillen tuo 70% on korkea luku, korkein taitaa olla Tanskassa, jotain 75%.
    Työllisyysasteen nostaminen työuria pidentemällä, työttömyyttä laskemalla, jne. on toivottavaa ja todennäköistä, mutta se ei yksin riitä.

    Työllisyyskehitystä rajoittaa tuloloukot, mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, alhainen kaupungistumisaste, ja koulutuksen kohtaanto-ongelmat. Jälkimmäinen on tapana ilmaista niin että koulutusjärjestelmä ei tuota yritysten haluamaa työvoimaa, mutta toinen puoli asiaa on että ostajan markkinoihin tottunut työnantaja ei osaa kouluttaa ja perehdyttää, vaan kuvittelee saavansa suoraan koulusta juuri heidän marginaali-erikoisalansa osaajia. Sen että tähän on firmoissa pikkuhiljaa herätty näkyy pienenä boomina henkilöstöhallinnossa ja kurssituksessa.

    Maahanmuuttajien työllistyminen ei ole sen kummempia asia. Jos firmat osaavat perehdyttää, kaupungistuminen etenee, ja tuloloukkuja puretaan, niin kaikki edellytykset työllistää myös maahanmuuttajia on olemassa. Jos yritykset ulkoistaa koulutuksen työkkärille koska sen tehottomaan koulutukseen saa veronmaksajien rahaa, kaupungistumista jarrutetaan alueellisilla tulonsiirroilla ja sössimällä suunnittelu, ja tuloloukkuja ei saada, purettua niin työllisyys ei nouse, ja myöskään mamut ei työllisty.

    Ainoa erityispiirre mamuihin liittyen on, ilmeisesti pienempien päihdeongelmien ohella, se pohjoismainen erityispiirre, eli naisten korkea työssäkäynti. Mamuäiti tulee saada töihin ja kakrut tarhaan, tämä on myös kielitaidon kannalta keskeistä. Jos jotain erityistoimia miettii nimenomaan mamu-ryhmään liittyen, niin maksuton päivähoito ja vastaavasti pienemmät kotihoidon tuet vasta maahanmuuttaneille olisi ehkä järkevää. Toisaalta samaa asiaa ajaa yleinen lapsiperheiden tuloloukkujen purkaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. B.J kirjoitti 1.11.2008 kello 10:58

    Minä olen aikoinani ollut osa suomalaista selkärankaa verojakiertävänä yrittäjänä. Alalla, jolla kaikki kiertävät veroja ei yksikään toimija pärjää rehellisesti. Miten tämä liittyy aiheeseen?

    Pitääkö ulkomaalaista pitsan paistajaa vaatia noudattamaan sääntöjä, joita muutkaan ei noudata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Elina kirjoitti 1.11.2008 kello 11:06

    Mitäs logiikkaa tuossa sitten on?

    Totta kai jokin sama lopputulos voi johtua eri kerroilla eri asioista.

    Voin esim. kuolla syöpään ja sinä voit kuolla sydänkohtaukseen. Yhtä kaikki sama olotila..

    Hometta voi tulla taloihin monista eri syistä. Arkkitehtuurin alasajo halvan gryderirakentamisen kulta-aikana on paljolti syypää edelliseen homebuumiin. Nyt ovat syyt toiset.

    En esittänyt, että kaikki rakennustyömaiden ongelmat johtuvat vierastyövoimasta, mutta ei nyt kauheasti tarvitse käyttää mielikuvitusta ymmärtääkseen suomenkielisten määräysten ja ohjestusten olevan vaikeaselkoisempia suomea osaamattomille.

    Voit kääntyä asiantuntijoiden puoleen tässä kysymyksessä ja kysyä heidän mielipidettään ulkomaisen työvoiman käytöstä rakennustyömailla, ellet minua usko. On myös fakta, että ulkomaalaiset työskentelevät huomattavasti useammin pimeästi.

    Varsin epä-älyllistä ruveta väittämään minusta tuollaista, että mielestäni KAIKKI paha maailmassa on ulkomaalaisten syytä. Ketju on ulkomaalaisesta työvoimasta. Pitäisikö minun silloin kirjoittaa koirankasvatuksesta vai mistä, että olisit tyytyväinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Paasikivensä lukenut kirjoitti 1.11.2008 kello 12:25

    Mikä nyt oikeastaan on se hyvinvointiyhteiskunta, jota ylläpitämään tarvitaan miljoona ihmistä kehitysmaista?

    Suomalaisilla on usein sellainen outo käsitys, että talouskasvua ei oikeasti kukaan halua tai jos haluaa, se johtuu väärinkäsityksestä tai moraalisesta rappiosta.

    Samat ihmiset kuitenkin kasvattavat taloutta metsästämällä tarjouksia ja säästämällä pahan päivän varalle. Tai haluavat yhä parempaa hoitoa kun syöpä iskee.

    Uutisena kerron, että ei onnistu, jos talous ei kasva.

    Sitten toinen uutinen: Poliitikot yrittävät pääsääntöisesti luoda hyvää yhteiskuntaa — oman heikon ymmärryksensä mukaan. Jos syövän runtelemalle Pikku-Liisalle löytyy parannus tai vaikeavammaiselle Pekalle hoitopaikka suurella rahalla, poliitikko yrittää sitä suurta rahaa hankkia. Poliitikan logiikka on “missä ongelma, siellä rahan puute”. Ja niinhän se käytännössä tosiaan on melkein aina.

    Ilman ulkomaalaisia osaajia, homma ei tulevaisuudessa toimi. Ei se sen kummallisempaa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Paasikivensä lukenut kirjoitti 1.11.2008 kello 12:41

    Se piti vielä mainita, että käsittääkseni taloustieteilijät ovat sangen yksimielisiä siitä, että lähes kaikki talouskasvu johtuu teknologian kehityksestä

    Talouden kasvu ei suinkaan selity yksinomaan tai edes pääasiassa teknologian kehityksellä, siitä taloustieteilijät ovat yksimielisiä. Tarvitaan lisäksi ja ennen kaikkea pääomia ja osaavia ihmisiä.

    Olisi mielenkiintoista lukea, jos joku maahanmuuton vastustaja yrittäisi kumota asiantuntevasti näkemyksen, jonka mukaan maahanmuuttajia tarvitaan usempi satatuhatta.

    Voisiko esim. yleisen asevelvollisuuden lopettaa? Paljonko kansalaispalkka vähentäisi julkisen puolen byrokraattien määrää? Ja niin edelleen.

    Varmaankin Halla-Aho on tällaisen analyysin tehnyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kimmo S kirjoitti 1.11.2008 kello 13:14

    Eniten ihmettelen maahanmuuttopolitiikassa sen hoitamista silmät ummessa. Onhan se varmastikin tärkeää saada niitä bussikuskeja ym. Mutta onko missään huoltosuhdelaskelmissa otettu huomioon maahanmuuttajien työllistymistä. Tokihan ongelma ei ole pelkästään Suomessa, mutta kuinkahan paljon meidän kansantalous paranee, jos otetaan 20 000 maahanmuuttajaa joista 50% pysyy työttömänä? Saisiko sillä 10 000 työttömän hinnalla kuitenkin vaikkapa nostettua bussikuskien palkkaa pääkaupunkiseudulla sen verran, että kotona makoileva suomalaismieskin ottaisi sen työn vastaan? Rakennuspuolellahan työttömyyspula on silmänlumetta. Työntekijöitä on vaikka kuinka ja lisää työttömiä tulee jatkuvasti. Se on vaan niin helpompaa ottaa se puolalainen minimipalkalla..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Pauli Vahtera kirjoitti 1.11.2008 kello 13:59

    Paasikivensä lukeneelle

    Olen näitä laskelmia tehnyt viimeksi viime viikolla. Ne osoittavat, että työttömyys lisääntyy suurten ikäluokkien siirtyessä lopullisesti eläkkeelle, vaikkei enää tulisi yhtään työperäistä maahanmuuttajaa Suomeen.

    Tällaisen laskelman saisi ehkä johonkin blogiin, jossa se hautautuisi unholaan tunnissa. Mutta todella vaikeaa on saada se jossain valtamediassa läpi. Suomessa ei ole todellista sananvapautta. Mutta kirjoitan tätä uusinta selvitystä parast´aikaa ja sen jälkeen yritän saada sen jossain julkaistuksi.

    Sama tuska minulla oli kolme vuotta sitten kun edellisen kerran asiasta kirjoitin.

    Itse asiassa sellaista tietoa ei Suomesta löydy, jossa osoitettaisiin perustellusti kuinka paljon maahanmuuttajia tarvitaan. Sellainen virallinen raportti löytyy, jossa todetaan vuosittain tarvittavan 7500 maahanmuuttaja, joista noin puolet tulee työelämään. Senkin ehtona on, että työllisyys säilyy hyvänä.

    Eiköhän nuo 7500 ole sanottu irti jo lokakuussa.

    Uskomme valheita kun ne tulee virallisesta tuutista. Totuutta ei uskota, jos sen sanoo väärä ihminen. Eikä miljoona paskakärpästä voi olla väärässä. Vai voiko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Vilhelm kirjoitti 1.11.2008 kello 14:39

    “Kukaan ei väitä pelastavansa elatussuhdettamme pakolaisten avulla”

    Ai ei vai. Oleko Osmo nukkunut Heidi Hautalan puheiden aikana? En kyllä ihmettelisi, mutta:
    http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-03-10,104:2:444179,1:0:0:0:0:0:

    Nyt kun lukee Helsingin Sanomista että Somalian kansalaisita jotka tulee perheenyhdistymisten kautta on 90% lukutaidottomia, niin etkö nyt yhtään niinkuin ihmettele, että miksi ihmeessä tällaisilla tavallisilla kadunmiehillä on pienehkö uskonpuute.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Traveller kirjoitti 1.11.2008 kello 15:08

    Ilman ulkomaalaisia osaajia, homma ei tulevaisuudessa toimi. Ei se sen kummallisempaa ole.

    Postauksesta ei oikein selvinnyt tarkoititko oikeita huippuosaajia, niitä legedaarisia Nokia koodareita ym. vai ihan tavallista työvoimaa. Oletin kuitenkin että tarkoitit sitä jälkimmäistä. Minun mielestäni ensimmäinen edellytys työvoiman tuomiselle olisi siinä että olisi niitä työpaikkoja joihin se työvoima voisi suoraan mennä. Niitä ei ole.

    Jos taas tuomme työvoimaa niitä paikkoja odottelemaan kuten hallitus näyttäisi moku-kiimassaan tekevän, olemme yksinkertaisesti tuhon tiellä. Kun katsoo esimerkkejä Keski-Euroopasta, ja juttelee ihmisten kanssa käy nopeasti selväksi että jopa siinäkin tapauksessa että niitä töitä oli, syntyi huomattavaa hankausta ihmisten välillä jos kulttuurierot olivat liian suuria.

    Tästä ulkomaiset työvoiman tarpeesta on muodostettu yksi uusi uskonkappale, monien entisten lisäksi, jota sitten uuspapisto siis nämä pöhöhallinnon elätit kilvan toistelevat, nokittelevat ja itsensä tuottamia tyhjänpäiväisiä 0-tutkimuksia siteerailevat.

    Täydellinen hallintouudistus puhtaalta paperilta fiksusti suunnitellen ja sen jälkeen meillä ei kurssitusten jälkeen enää olisi pulaa siistijöistä, lähihoitajista, bussinkuljettajista, sekä erilaisista muista työ- ja apumiehistä. On meinaan sen verran monta ja ihan kotoperäistä “osaajaa” meitin hallinnossa. ja jos ei huvita työnteko kun on oikein fläppitaulullekin kolmioita piirrelty niin ehkäpä niitä “duunareitakaan” ei huvita elättää.. pierunpidättäjää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. acc kirjoitti 2.11.2008 kello 18:52

    Hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysymisen kannalta olennaista on niin sanottu elatussuhde: kuinka monta on yhtä työllistä kohden sellaisia, jotka eivät ole ansiotyössä vaan elävät työssä olevien ”kustannuksella”. Tätä toisen kustannuksella elämistä ei pidä ottaa moitteena. Joukossa on syli-ikäisiä lapsia ja täyden työurakan tehneitä eläkeläisiä.

    Osmo, mietipä tarkkaan, mitä kirjoitit tuossa. Elatusuhde on epäolennainen asia. Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa sen, että yhä harvemman tarvitsee olla töissä.

    Hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysymiselle eräs olennainen asia on ihmisten luottamus toisiinsa ja yhteenkuuluvaisuuden tunne. Tämä saavutetaan yhtenäiskulttuurissa.

    Nykyinen monikulttuurisuuntaus rapauttaa yhteiskuntaa, jonka yhä harvempi tuntee omakseen.

    Ajatellaanpa Ruotsia. Kun maa sodan jälkeen vaurastui, se oli ruotsalainen. Nyt Ruotsi ei ole enää maailman kärjessä, mutta niin on myös
    sen etninen koostumus muuttunut. Olisiko se eräs selittäjä tapahtuneelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tiedemies kirjoitti 2.11.2008 kello 21:13

    Minua vähän ihmetyttää muutama täysin järjetön käsitys taloudesta, joita näissä kirjoituksissa on ollut.

    Ensinnäkin, irtisanomisten määrästä ei voi päätellä yhtään mitään työvoiman tarpeesta. Vuosien 1996 ja 2008 välillä irtisanottiin (heitän hatusta; korjatkaa, jos olen väärässä) satoja tuhansia ihmisiä, mutta työttömyys putosi puoleen. Riittää, että uusia työpaikkoja tulee lisää enemmän.

    Toiseksi, jos joku työpaikka on täyttämättä, eikä siihen tule ketään suomalaista, sen täyttäminen ulkomaalaisella lisää todennäköisyyttä, että syntyy lisää myös muita työpaikkoja (poislukien jotkut julkisen sektorin ns. pierunpidätys-työpaikat, joista täällä kai myös puhuttiin, voisin sanoa jotain vaikka rakennusvirastoista…)

    Kolmanneksi, vienti ei vaurastuta ketään suoraan. Se, mikä vaurastuttaa, on reaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen. Vienti lisää pienen maan hyvinvointia siksi, että kun viedään jotain, voidaan tuoda jotain tilalle, eikä sitä jotain tarvitse tehdä itse. Kyse on työnjaon tehostumisesta. Viennillä juhliminen on vähän samanlainen asia kuin iloitsisi siitä, että saa omassa kasvimaassaan viljelemänsä porkkanat myytyä naapurille: juhlia kannattaa vasta jos pääsee tuntipalkoille. Suomessa on toki viimeaikoina päästy, mutta tähän “vienti = vauraus” mantraan uskottiin sokeasti kekkoslovakiassa ja tuloksena oli talousjärjestelmä, jossa käytännössä esimerkiksi koko kotimaiset pääomamarkkinat oli valjastettu palvelemaan sellunkeittoa, jotta saatiin bulkkitavaraa maailmalle koko ajan halvemmalla ja halvemmalla. Se ei ollut täysi fiasko, mutta ei sillä oikeasti kauhean hyvin lyönyt leiville.

    Neljänneksi, jos kunnallisen vesilaitoksen mies vetää putken kämppään, sen putken arvo on sille asukkaalle kokolailla sama kuin jos sen putken vetää yksityisen yrityksen mies. Luodun hyvinvoinnin määrä mitataan siitä, mitä saatiin aikaan ja siitä, mitä käytettiin sen aikaansaamiseen, ei siitä, mistä taskusta mihin ne resurssit kulkivat. Julkinen sektori on toki tehoton, mutta “verorahoilla” kustannetun lääkärin määrämillä lääkkeillä paranevat ne samat taudit kuin yksityislääkärinkin. Ja usein halvemmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. epsu kirjoitti 3.11.2008 kello 2:14

    Hei Osmo,

    Olisiko sinulla antaa lähdettä noille elatussuhde-luvuille?

    Vuonna 2003 koko kansan huoltosuhde oli 2.2 kun se maahanmuuttajilla oli 3.0. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei nykyisenkaltainen maahanmutto voi vastata elatussuhteen ongelmaan, vaan se vain huonontaa tilannetta.

    Kuten itsekin sanoit, humanitaarinen maahanmuutto ei etenkään voi olla vastaus ongelmaan. Huonoin elatussuhde oli juurikin somalialaisilla(9.7) ja irakilaisilla (9.2). Sen sijaan on huolestuttavaa huomata, että ainoastaan Iso-Britanniasta (1.9) ja Saksasta (2.0) tulevilla maahanmuuttajilla elatussuhde on parempi kuin koko kansalla keskimäärin.

    Kuinka tällainen maahanmuutto voisi auttaa Suomea? Itseasiassahan maahanmuuto vaikuttaisi vain huonontavan tilannetta. Onko meitä ihan oikeasti vain huijattu koko huoltosuhde-huolella, jotta saataisiin yleisesti hyväksytty syy tuoda Suomeen lisää ihmisiä pitämään työvoiman tarjonta niin suurena, ettei työnatajille tule palkankorotuspaineita? Maksaako sitten tämä tavallinen suomalainen ihminen veroissaan sekä ikääntyvien ihmisten hoidon, että maahanmuuton huoltosuhdetta alentavasta vaikutuksesta johtuvat kustannukset?

    Ilman maahanmuuttoa oltaisiin tilanteessa, jossa työnantajat olisivat pakotettuja nostamaan palkkoja kilpaillakseen työvoimasta. Nyt työnatajilla ei ole tätä painetta, vaan he voivat edelleen polkea palkkoja, ja häviäjä on tavallinen työtätekevä suomalainen, joka ei saa palkankorotusta vaan elatussuhteen huononemisesta aiheutuvat verojen korotukset.

    Lähde huoltosuhdeluluihin: http://www.tat.fi/opetat/taloustieto/vaestorakenteen_muutos_maahanmuutto.shtml

    Lisäyksenä vielä itse asiaan (ettei mene vain valittamiseksi vaan että antaisin myös jotakin rakentavaa keskusteluun), että Suomen maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi uudistaa rajulla kädellä. Pakolaisuuteen perustuvaa maahanmuuttoa pitää kiristää oleellisesti, ja perheenyhdistämisiä tehdä vain harvoissa tapauksissa, ja verisukulaisuus tulee tarkistaa DNS-testein (USA:ssa havaittiin, että Afrikan pakolaisten perheenyhdistämisistä todellisuudessa vain 20 % oli sukua toisilleen). Työperäistä maahanmuuttoa tulee edistää, mutta niissäkin tapauksissa perhe saisi muuttaa vain siinä tapauksessa, että huoltosuhde ei heikkene. Jos tänne saadaan joku bussikuski ulkomailta, niin ei se ole sen arvoista, että hän tuo mukanaan kotivaimon, 10 lasta ja isovanhempansa huolettaviksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Riitta kirjoitti 3.11.2008 kello 9:49

    “Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle elatussuhde uhkaa nousta uudestaan jonnekin 1,5:n paikkeille, jolloin rajut säästöt ja etuuksien leikkaamiset ovat edessä.”

    Kun puhutaan elatussuhteesta, niin ei minusta oikein yksi luku riitä. Veikkaisin kotihoidossa olevan lapsen olevan yhteiskunnalle jokseenkin ilmaisen, tätä hoitavan vanhemman taas myös (kun ei oteta huomioon saamatta jääviä verotuloja), terveen eläkeläisen halvemman kuin laitoshoitoa tarvitsevan vanhuksen. Ja eläkeläisen kohdalla vaikuttaa vielä eläkkeen suuruus.

    Onko näitä otettu mitenkään huomioon näissä elatussuhde laskelmisssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Janne Korhonen kirjoitti 3.11.2008 kello 10:06

    Epsu kirjoitti:

    ” Onko meitä ihan oikeasti vain huijattu koko huoltosuhde-huolella, jotta saataisiin yleisesti hyväksytty syy tuoda Suomeen lisää ihmisiä pitämään työvoiman tarjonta niin suurena, ettei työnatajille tule palkankorotuspaineita? Maksaako sitten tämä tavallinen suomalainen ihminen veroissaan sekä ikääntyvien ihmisten hoidon, että maahanmuuton huoltosuhdetta alentavasta vaikutuksesta johtuvat kustannukset?”

    Kiitos Epsu että löysit tuon lähteen. “Pelkään” itse juuri tätä skenaariota, ja katsoessani hallituksen ja poliitikkojen yleistä asiantuntemusta ja halua kuunnella asiantuntijoiden mielipiteitä (Lex Karpela ja sähköinen äänestys vain kaksi mainitakseni) en ole todellakaan kovin luottavainen.

    Tietysti pelkkä huoltosuhde sinänsä ei taida kertoa koko totuutta: jos työssäolevat tuottavat paljon lisäarvoa, heidän verokertymänsä voi TEORIASSA ylläpitää useampaakin työelämän ulkopuolella olevaa. Sanoin “teoriassa,” koska on varmaan turvallista olettaa että hyvä- ja huonopalkkaiset ammatit ovat jollain tasolla normaalijakautuneita myös maahanmuuttajilla.

    Tilanne on kaiken kaikkiaan hankala, jos todella olemme jo siinä pisteessä ettei maahanmuuton ohella ole mitään muita vaihtoehtoja pitää yhteiskunta pyörimässä (tähän en usko, mutta ilmeisesti riittävän moni uskoo). Luulen, että lopputulos nykyisestä kehityskaaresta – ei siis pelkästään maahanmuutosta – on se, että luovumme sosiaaliturvasta ja nykyisen kaltaisesta eläkejärjestelmästä olennaisilta osin. Ei siinä, en kyllä ole moneen vuoteen enää kuvitellutkaan että eläisin työeläkkeelläni joskus v. 2050 tienoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Traveller kirjoitti 4.11.2008 kello 8:28

    Keskustelu elatussuhteesta olisi mielestäni hyvin toivottavaa. On tietenkin varsin vaikeaa määritellä mikä on aina sitä elättävää työtä ja mikä sitten on paremminkin “elätettävää” työtä. Mikäli halutaan todellakin arvioida jotain pistettä jolloin nykymuotoinen yhteiskunta romahtaa, pitäisi käyttää todellisia lukuja.

    Tämä elättävien ja elätettävien suhde on jo nyt paljon huonompi kuin joku 1,5, tarkempaa lukua en tieysti pysty sanomaan se vaatisi asiaan perehtymistä oikein ajan kanssa. Jonkinlainen pisteytyssysteemi olisi ehkä paras koska ihmisten ja tehtävien välillä on niin suuria eroja.

    Lama vähentää juuri näiden elättäjien määrää, joskus valitettavasti jopa kirjaimellisesti. Sensijaan veronmaksajille hyödyttömän ja jopa vahingollisen paperinsiirtelyn ja punavihreän loisteen määrä pysyy tietenkin vakiona, tästä vallitsee hyvin suuri konsensus niin hallituspuolueiden kuin sinne vaalien jälkeen pääsevien “oppositio”puolueidenkin piirissä.

    Vähentääkö lama niin paljon näitä elättäjiä ettei poliitikkojen tarvitse lisälainanottoa kummempaa tarvitse tehdä, vai joudutaanko jotain oikein tekemäänkin, sen näyttää lähitulevaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Henri Weijo kirjoitti 17.11.2008 kello 13:23

    Meinasin laittaa tuohon uuteen ulkomaalaiskeskusteluun, mutta se on rönsynnyt niin pahasti että parempi laittaa tänne.

    Tuli tässä mieleen, kun ylempänä peräänkuulutin Kanadalta opittua mallia koulutettujen tai varakkaiden maahanmuuttajien täsmärekrytointiin, niin mielestäni nyt Suomi voisi olla hyvinkin aktiivinen Islannin suuntaan. Moni islantilainen nuori on lehtien mukaan pohtinut maastamuuttoa väliaikaisesti, miksei siis Suomeen, jossa kuitenkin ilmasto sekä säällisesti että kultturaalisesti on hyvin lähellä kotimaata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus