Ulkomaalaispolitiikka: mihin ulkomaista työvoimaa tarvitaan (1)

Mihin tarvi­taan ulko­maista työvoimaa, kun koti­maas­sakin on työt­tömiä? Tähän on määrälli­nen ja laadulli­nen vas­taus. Kir­joi­tan tässä postauk­ses­sa määräl­lis­es­tä, seu­raavas­sa laadullisesta.

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan pystyssä pysymisen kannal­ta olen­naista on niin san­ot­tu ela­tus­suhde: kuin­ka mon­ta on yhtä työl­listä kohden sel­l­aisia, jot­ka eivät ole ansio­työssä vaan elävät työssä ole­vien ”kus­tan­nuk­sel­la”. Tätä toisen kus­tan­nuk­sel­la elämistä ei pidä ottaa moit­teena. Joukos­sa on syli-ikäisiä lap­sia ja täy­den työu­rakan tehneitä eläkeläisiä.

Ennen 1990-luvun lamaa ela­tus­suhde oli yksi. Meil­lä oli 2,5 miljoon­aa ihmistä töis­sä ja yhtä mon­ta ei-työl­listä. Kaik­ki meni hyvin. Laman syvim­mässä kuopas­sa ela­tus­suhde nousi 1,5:een. Töis­sä oli kak­si miljoon­aa ja ei-työl­lisiä kolme miljoon­aa. Vero­ja joudut­ti­in korot­ta­maan ja val­tion meno­ja leikkaa­maan, mut­ta silti val­tio otti velkaa tuhat markkaa (n. 250 euroa) jokaista suo­ma­laista kohden kuukaudessa. Nyt ela­tus­suhde on kai jotain vähän alle 1,2 ja asi­at ovat jotenkin mallil­laan, mut­ta hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta eivät yhtä hyvin kuin vuon­na 1989. Suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle ela­tus­suhde uhkaa nous­ta uud­estaan jon­nekin 1,5:n paikkeille, jol­loin rajut säästöt ja etuuk­sien leikkaamiset ovat edessä.

Jot­ta sadan maa­han­muut­tokri­it­tisen ei tarvit­sisi ryn­nätä sanomaan tätä, sanon sen itse: human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den kesku­udessa työt­tömyys on niin yleistä, etteivät he paran­na ela­tus­suhdet­ta vaan pikem­minkin laske­vat sitä. Sen sijaan tänne tulleet ulko­maiset raken­nustyömiehet, bus­sikuskit, kau­pan myyjät ja muu­ta sel­l­aiset paran­ta­vat ela­tus­suhdet­tamme ja aut­ta­vat pitämään hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa pystyssä. Kun Suo­mi varautuu tule­vaisu­udessa tuo­maan maa­han kym­meniä­tuhan­sia ulko­maisia, kyse on työhön tule­vista. Kukaan ei väitä pelas­ta­vansa ela­tus­suhdet­tamme pako­lais­ten avul­la, vaik­ka toki pako­laisetkin voivat työl­listyä huo­mat­tavasti nyky­istä paremmin.

Lähivu­osi­na kym­men­tä eläk­keelle siir­tyvää kohden on kahdek­san työ­markki­noille tule­vaa nuorta.

Seu­raavak­si siitä laadullis­es­ta argumentista.

32 vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka: mihin ulkomaista työvoimaa tarvitaan (1)”

  1. Minus­ta on jotenkin kor­nia että kaiken­maail­man päästöistä, beton­ista, sähkönku­lu­tuk­ses­ta ja jopa teistä valit­ta­va poli­itikko halu­aa tänne lisää niitä päästäjiä, betonis­sa asu­jia, sähkön ja tei­den kulut­ta­jia. Tot­takai huolto­suhde para­nee kohis­ten heti kun maa­han saadaan näitä ihme­henkilöitä; siis näitä jot­ka eivät itse van­hene, kuten keski­var­taloli­ha­vat, tupakoi­vat ja juopot suo­ma­lais­miehet, eivätkä myöskään sairas­ta jne. 

    Tämän halun saa­da lisää todel­lista (todel­lisu­udessa hal­pa..) TYÖvoimaa luulisi kuitenkin koske­van enem­mänkin jotain kokoomus­laista raken­nus­li­ik­keen omis­ta­jaa tai kepu­laista osu­us­teuras­ta­mon osakas­ta tai rkpeeläistä ket­tutarhaa­jaa kuin ympäristöstä, päästöistä, liiken­neru­uhk­ista yms. asioista kiin­nos­tunut­ta poliitikkoa.

    Ehkä Osmo suo joskus meille seli­tyk­sen tähän mielestäni hyvinkin selvään ristiriitaisuuteen.

  2. Yksi ratkaisu huolto­suhdeon­gel­maan voisi olla työu­ran piden­tämi­nen sekä alku- että lop­pupäästä. Ahk­er­im­mat ja ete­vim­mät voisi­vat suorit­taa perusk­oulun oppimäärän esimerkik­si seit­semässä vuodessa ja siir­tyä jatkok­oulu­tuk­seen pari vuot­ta taval­lista nuorem­pana. Van­hu­useläk­keelle siir­tymistä voitaisi­in siirtää myöhemmäksi.

    Toinen ratkaisu on koulu­tus­poli­ti­ikan uud­is­t­a­mi­nen. Kos­ka pulaa on suorit­ta­van työn tek­i­jöistä mut­ta aka­teem­i­nen työt­tömyys on yleistynyt, huonos­ti työl­listävää aka­teemista koulu­tus­ta voitaisi­in vähen­tää ja ammat­tik­oulu­tus­ta lisätä. Myös oppisopimusk­oulu­tus­ta voitaisi­in lisätä.

  3. Osmo: “Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan pystyssä pysymisen kannal­ta olen­naista on niin san­ot­tu ela­tus­suhde: kuin­ka mon­ta on yhtä työl­listä kohden sel­l­aisia, jot­ka eivät ole ansio­työssä vaan elävät työssä ole­vien ”kus­tan­nuk­sel­la”. Tätä toisen kus­tan­nuk­sel­la elämistä ei pidä ottaa moit­teena. Joukos­sa on syli-ikäisiä lap­sia ja täy­den työu­rakan tehneitä eläkeläisiä.”

    Tarkkaan ottaen se ei ole noin. Keskeisin mit­tari kansan­talouden vau­rau­den lisäämisek­si on vien­tikau­pas­sa (ja tur­is­mi) työsken­tele­vien määrä. Seu­raavak­si tärkein on vero­tuk­sel­la elätet­tävien määrä, ja heitä ovat myös julkisel­la sek­to­ril­la työsken­televät. Maa­han­muut­ta­jia työsken­telee enem­män veroeu­roil­la mak­se­tuis­sa töis­sä kuin yksi­tyisel­lä puolel­la (ver­rat­tuna koko työikäiseen väestöön). Jos siis otamme ulko­maisia pesemään van­hus­ten pyl­lyjä, kaik­ki ne eurot, jot­ka lähtevät hei­dän koti­mai­hin­sa, ovat pois kansantaloudestamme.

  4. “Kukaan ei väitä pelas­ta­vansa ela­tus­suhdet­tamme pako­lais­ten avulla”

    Osmo, sin­un kan­nat­taisi vähän tuulet­taa ilmas­toa nimeno­maan omas­sa puolueessasi. Eri­tyis­es­ti Vihreis­sä pako­laiski­in­tiöi­den ja kaiken mah­dol­lisen human­itäärisen maa­han­muu­ton nos­tamista perustel­laan työperäisel­lä maahanmuutolla. 

    Eli siel­lä kyl­lä asi­at sotke­taan alus­ta alka­en joko tahat­tomasti (kuvitel­laan kieli­taidot­tomien, parhaas­sa tapauk­ses­sa kir­joi­tus­taidot­tomien pako­lais­ten työl­listyvän) tai tahal­lis­es­ti (tiede­tään että kansa ei hyväk­si maail­maa­syleilevää maahanmuuttopolitiikkaa).

  5. Maa­han­muut­to ei tule Suomes­sa ratkaise­maan (oletet­tua) eläköi­tymisen aiheut­ta­maa työvoima­pu­laa. Näin on sik­si, että ei ole real­is­tista olet­taa Suomen korkean vero­tuk­sen maana pystyvän houkut­tele­maan pitkälle koulutet­tu­ja maa­han­mut­ta­jia, sil­lä nämä saa­vat työstään parem­man kor­vauk­sen muualla.

    Mitä tulee vähän koulu­tus­ta vaa­ti­vaan työhön, sen suh­teen tar­jon­taa on var­masti kan­sain­välis­es­ti kysyn­tää enem­män, mut­ta suo­ma­laiset eläköi­tyvät tasais­es­ti kaiken­lai­sista ammateista ja täl­laisen yksinker­taisen työn osu­us lie­nee jatku­vasti vähenemässä.

    Lisäk­si, jos tavoit­teena on huolto­suh­teen paran­t­a­mi­nen, tuot­taa jo Suomes­sa asu­van työt­tömän työl­listämi­nen kak­si ker­taa parem­man lop­putu­lok­sen, kuin ulko­maalaisen työllistäminen.

    No, tietysti suo­ma­lais­ten työt­tömien työl­listämi­nen on jo nyt val­tio­val­lan ykköspri­or­i­teet­tien joukos­sa, mut­ta silti edel­lisen nojal­la tun­tu­isi järkeväm­mältä kan­nus­taa akti­ivisem­min ihmisiä muut­toli­ik­keeseen maan sisäl­lä työt­tömyy­destä kär­siviltä alueil­ta kasvukeskuk­si­in, kuin han­kkia työvoimaa ulko­mail­ta. Ne alat, joiden työvoima­pu­laa voidaan Suomes­sa maa­han­muu­tol­la paika­ta, kun ovat myös juuri niitä, joi­hin työl­listymiseen luulisi löy­tyvän edel­ly­tyk­set myös suo­ma­laiselta työttömältä.

  6. Mikä nyt oikeas­t­aan on se hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta, jota ylläpitämään tarvi­taan miljoona ihmistä kehitysmaista?

    Eli jokaisel­la per­heel­lä on DVD-kotiteat­teri, kolme maas­turia, neljä huvit­te­lu­tarkoituk­ses­sa tehtyä ulko­maan­matkaa vuodessa on min­i­mi jne. Vai mitä se hyv­in­voin­ti tarkoittaa?

    Voim­meko me sit­ten hyvin? 

    Mitä tässä ollaan edis­tämässä? Eikö joku oikeasti vihreä voi sanoa, että lisäämme vain turhaa kulu­tus­ta. Köy­him­mäl­läkin suo­ma­laisel­la on enem­män kuin tarpeeksi. 

    Joten rehellisyyt­tä peli­in. Ei niitä fil­ip­pi­iniläisiä tarvi­ta vaipan­vai­h­toon eikä afrikkalaisia bus­sikuskeik­si, vaan heitä tarvi­taan tekemään paskadu­u­nit, jot­ta me voimme ostaa sam­men mätiä ja han­hen­mak­sapalleroi­ta ja matkus­taa kuuhun. 

    Jos halu­amme, niin voimme ihan itsekin hoitaa nämä suuret ikälu­okat. Joskin vähän hiertää, kun kyseiset mart­tyyrit ovat kon­domit ojos­sa poltaa­neet rin­tali­ive­jä ja lap­sia on tehty yksi pilkku kak­si per parisuhde. Nyt sit­ten kuitenkin ollaan 200 neliön töölöläis­lukaaleis­sa vinku­mas­sa palveluita. 

    Osku Pajamä­ki ymmärtää min­ua, jos te ette…

  7. Min­is­teri Katainen sanoi ennen vaale­ja, että tarvi­taan 1,8 miljoon­aa maa­han­muut­ta­jaa, jot­ta huolto­suhde pysyy nykyisel­lään. Huolto­suhde on vähem­män syyl­listävä sana kuin elatussuhde.

    Soin­in­vaara yksinker­tais­taa liikaa. Puo­lalaiset putkimiehet tule­vat tänne ilman per­het­tä ja asu­vat parakeis­sa esim. Olk­ilu­o­dos­sa. Kun työt on tehty, he palaavat.

    Mut­ta tuskin tänne tul­laan ilman per­het­tä. Näin ela­tus­suhde ei parane lainkaan. Jos työn­tek­i­jä tulee tänne aviop­uolison­sa kanssa, ja aviop­uoliso ei mene töi­hin, ollaan taas yhdessä. Jos per­heeseen tulee yksi lap­si, on ela­tus­suhde 2. Jos tulee suurper­he, voi per­heen sisäi­nen ela­tus­suhde olla yli 10. Juuri sen takia meil­lä on jo nyt puute suurista perheasunnoista.

    Jot­ta Soin­in­vaaran tai­ka toteu­tu­isi, tänne saisi tul­la vain sinkku­ja, jot­ka par­i­u­tu­vat keskenään, eivät tee lap­sia ja menevät molem­mat töi­hin. Jos otamme vain sinkku­miehiä, meille syn­tyy todel­li­nen yksinäis­ten peräkam­marin poikien joukko. Jos Aasi­as­ta tulee vain nais­sairaan­hoita­jia, mei­dän tulee jär­jestää avi­o­li­itot tänne tullei­den sinkkubus­sikuskien kanssa.

  8. Meil­lä tehdään aivan hir­muis­es­ti turhaa työtä. Turha byrokra­tia on lisään­tynyt koko ajan muual­lakin kuin taloushallinnos­sa ja vero­tuk­ses­sa. Ääneen ei saa sanoa, mut­ta jopa julki­nen ter­vey­den­hoito ja van­hus­ten hoito pitää sisäl­lään mielet­tömät määrät turhaa työtä huonon organ­isoin­nin takia.

    Todel­li­nen huolto­suhde ei ole niin hyvä kuin Soin­in­vaara esit­ti, kos­ka oikean työn tek­i­jät joutu­vat elät­tämään myös turhien töi­den tek­i­jät. Kun tämä kupla siiv­otaan, työt­tömyys lisään­tyy ja työvoimaa vapau­tuu oikeisi­in töihin. 

    Sosi­aal­i­tur­van alen­t­a­mi­nen aut­taisi myös paljon, kos­ka nyt aivan liian mon­et (myös suo­ma­laiset) lus­muil­e­vat sos­sun raho­jen kanssa kos­ka se on mah­dol­lista. 1950-luvun köy­hänä lapse­na tiedän, ettei nälkään kuole, vaik­ka sos­su ei antaisi mitään. En nyt kuitenkaan ole palaut­ta­mas­sa van­ho­ja hyviä aiko­ja takaisin.

    Kir­joitin tästä uud­es­ta työelämästä kolumnin ”Työn orjat sor­ron yöstä nouskaa”. Lai­tan siitä linkin koti­sivun kohdalle, jos se kiin­nos­taisi blo­gin seuraajia. 

    Poli­itikko­jen pitäisi ohja­ta tätä kansaa oikeaan suun­taan päätök­sil­lään, mut­ta viimeiset pari vuosikym­men­tä on men­ty yhä enem­män met­sään vähän kaikessa. Pahin­ta on se, että ihmis­ten vas­tuu omas­ta elämästään on sosial­isoitu. Sen takia joudu­taan laske­maan näitä ela­tus­suhtei­ta ja miet­timään työperäistä maahanmuuttoa.

    Eli­it­ti sanoo tässä, että kaik­ki työ on arvokas­ta. Niinpä.

  9. Vahtera, huolto­suhdet­ta on kyl­lä peri­aat­teessa mah­dol­lista paran­taa maa­han­muu­tol­la myös siten, että tuli­jat tuo­vat per­heen­sä mukanaan. Tämä pätee sil­loin, kun tuli­jat ovat nuo­ria, hei­dän per­heen­sä ovat pieniä ja maas­sa on valmi­ik­si liikaa eläkeläisiä. On aika riida­ton­ta, että Suomes­sa on (huolto­suhdevinkke­listä) liikaa eläkeläisiä — sik­si­hän siitä huolto­suh­teesta ollaan huolissaan.

    Tässä on kuitenkin ongel­mana se, että kak­si­lap­sisia per­heitä (huolto­suhde aluk­si 1, para­nee siitä kun lapset menevät töi­hin van­hempi­en vielä ollessa töis­sä) tarvi­taan aivan jul­met­tu määrä, jot­ta ne vaikut­taisi­vat juun tai jaan ver­taa Suomen kokon­aisu­u­teen. Ja kaikkien tuli­joiden hin­tana on kuitenkin sopeut­tamis- ja asum­isongel­mat sekä etenkin mata­la­suh­dan­teen aikana kau­nainen kil­pailu työpaikoista.

    Minus­ta näyt­tää siltä, että sel­l­aisia tuli­joi­ta, jot­ka ratkai­si­si­vat Suomen ongelmia, ei ole olemassakaan.

  10. Kyl­lä siinä on miet­timistä josko vain n. 30 pros­ent­tia työikäi­sistä tiety­istä kansalaisuuk­sista työl­listyy Suomessa.

    Tosin, ei kaikkien kansalaisuuk­sien kanssa ole näin murheel­lis­es­ti. Jää kom­ment­ti­ni kuitenkin vähän vajaak­si kun ei ole toimit­taa linkkiä jos­sa olisi ker­rot­tu kunkin maa­han­mut­ta­jakansal­lisu­u­den työllistymisprosentit.

  11. Minäkin halu­aisin Osmon tai jonkun muun vihreän selit­tävän sen paradoksin, että yhtäältä vihreät aja­vat Suomeen ympäristöys­täväl­listä poli­ti­ikkaa nau­ret­tavaan nyppimiseen asti, mut­ta toisaal­ta samaan aikaan halu­taan ottaa köy­hem­mistä maista sato­ja tuhan­sia maa­han­muut­ta­jia, joille tar­jo­taan suo­ma­lainen elin­ta­so. Mis­tä tässä on kyse? Mik­si maa­han­muut­toa tar­jo­taan ihmelääk­keenä ongelmi­in, joi­hin on monia vihreän liik­keen ydi­na­ja­tusten kanssa paljon parem­min sopu­soin­nus­sa ole­via ratkaisuja?

    Suurim­mat ikälu­okat ovat jo enim­mäk­seen eläk­keel­lä, eikä tästä näytä syn­tyneen minkään­laista työvoima­pu­laa. Ja jos syn­ty­isikin, tässä maas­sa on kon­ser­vati­ivis­es­ti las­ket­tuna sato­jen tuhan­sien työt­tömien, pätkä- ja ali­työl­lis­tet­ty­jen reservi. Työn perässä muut­toa maan sisäl­lä voidaan helpot­taa esimerkik­si siten, ettei kaupunkien vuokra-asun­to­ja paka­ta täy­teen kehi­tys­maid­en kansalaisia.

    Uhkaavas­ta työvoima­pu­las­ta on voiv­otel­tu jo niin kauan, että koti­maista syn­tyvyyt­tä edis­tävil­lä toimil­la olisi koh­ta saatu aikaan kaik­ki tarvit­ta­va työvoima. Tähän menisi kus­tan­nuk­sia, mut­ta niin menee ihmis­ten tuot­tamisen maa­han­muut­ta­jille ulkois­tamiseenkin, jos esimerkik­si monikult­tuurisen koulun henkilökun­nas­ta puo­let on eri­laisia monikulttuurisuustyöntekijöitä.

    Työu­raa voidaan piden­tää sekä alku- että lop­pupäästä, ja monel­la muul­lakin taval­la voidaan tehostaa koti­maisen työvoiman käyt­töä. Kun vielä ote­taan huomioon edessä ole­va, joidenkin arvioiden mukaan his­to­ri­al­lisen voimakas kan­sain­vä­li­nen lamakausi, joka voi kestää pitkään, ulko­maisen työvoimare­servin tänne haal­im­i­nen on jär­jen köyhyyttä.

    Helsin­gin Sanomien mukaan omak­su­tun tur­va­paikkapoli­ti­ikan vuok­si lähivu­osi­na tulee Suomeen joka vuosi 5000 ihmistä pelkästään per­heeny­hdis­tämisen vuok­si. Tämä johtuu siitä, että muiden Pohjo­is­maid­en järkevöitet­tyä poli­ti­ikkaansa Suomes­ta on tul­lut tur­va­paikka­tur­istien Eldo­ra­do. Kun siihen päälle las­kee muun “human­i­taarisen” maa­han­tu­lon, on selvää, että maa­han­muu­tos­ta puhumi­nen jon­ain ratkaisuna huolto­suhdeon­gel­maan on hai­hat­telua. Kehi­tys­maista lop­ut­tomana vir­tana tule­vat sosi­aal­i­ta­pauk­set syövät ne edut, joi­ta aidos­ta työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta tulee.

  12. Se piti vielä maini­ta, että käsit­tääk­seni talousti­eteil­i­jät ovat san­gen yksimielisiä siitä, että läh­es kaik­ki talouskasvu johtuu teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä. Huolto­suh­teen heiken­tymis­es­tä johtu­vat kus­tan­nuk­set tul­laan siis ratkaise­maan työn tuot­tavu­ut­ta, ei sen määrää, lisäämällä.

    Mainit­takoon vielä, että van­hempani ovat suuria ikälu­okkia (molem­mat jo eläk­keel­lä), ja sis­arusteni kanssa olemme jo kauan sit­ten päät­täneet, että jos ja kun van­hempamme eivät tule­vaisu­udessa enää pär­jää omil­laan, heistä huole­hdimme me eikä mikään laitos. Olisi kaikin puolin ter­vet­tä, jos tämä aja­tustapa yleisty­isi taas Suomessa.

  13. Osmo, olisiko tuol­la esit­tämäl­läsi työvoiman tuon­nil­la tarkoi­tus (1) pitää Suomen väestönkasvua yllä, vaiko vain (2) estää väestön väheneminen?

    Uskoisin että suun­nitelmia jatku­vas­ta väestönkasvus­ta vas­tus­ta­vat hyvin use­at, ja hyvin eri­laiset tahot. (Aikaisem­min väestönkasvun pysäyt­tämi­nen oli yksi ympäristöli­ik­keenkin pääteemoja.)

    Jos tarkoi­tus on tuo­da ulko­mail­ta ihmisiä vain sen ver­ran että väestön määrä pysyy vakaana, niin mitä tämä olisi numeroina? Kuin­ka mon­ta ihmistä vuosit­tain pitäisi tuo­da tätä päämäärää varten?

  14. Työn orjat-kir­joituk­seni link­ki on tässä http://www.tilisanomat.fi/lehti/article.php?catid=14&artid=471&v=2008

    Olen tässä kir­joit­ta­mas­sa jälleen ker­ran jut­tua siitä, ettei mitään työvoima­pu­laa ole edes tulos­sa, vaan päin­vas­toin lop­pu­jen työelämässä vielä ole­vien suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle työvoiman määrä lisään­tyy, vaikkei tänne tulisi yhtään maa­han­muut­ta­jaa. Suurten ikälu­okkien pyl­lyn­pyyhk­i­jöitä ei tarvi­ta ainakaan 15 vuo­teen. Mut­ta olemme niin surkea ikälu­ok­ka, että halu­amme varmis­taa pyyhk­i­jät otta­mal­la maa­han­muut­ta­jia var­muu­den vuok­si varastoon.

    Täl­lä het­kel­lä maa­han­muu­ton työvoimavaiku­tuk­set ovat negati­ivisia, kos­ka maa­han­muut­to sitoo jo hir­muisen määrän työvoimaa, niin suo­ma­laisia kuin maa­han­muut­ta­ji­akin. Kotout­tamisen lisäk­si myös esimerkik­si asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen maa­han­muut­ta­jille sitoo työvoimaa. Hölmöläis­ten takin piden­tämi­nen oli viisaam­paa kuin tämä Suomen maahanmuuttopolitiikka.

    Elämme siis jälleen ker­ran suures­sa työvoima­pu­la­harhas­sa. Joka ker­ta kun tätä hoetaan, on tul­lut suur­työt­tömyys. Niin nytkin. Laman ovet ovat jo auki. Ja maa­han­muu­ton ovet sep­posen selällään.

  15. Hyvin vähän puhutaan ulko­maisen työvoiman mukana kotoutuneesta har­maas­ta taloudesta. 

    Esim. rav­in­to­la-alal­la on vaikea enää rehellisenä yrit­täjänä pär­jätä. Kansan­talouden mene­tyk­set ovat mit­ta­vat, mut­ta yksit­täisen kulut­ta­jan ris­ki pimeässä piz­zas­sa on kuitenkin pieni. 

    Sen sijaan pimeän työntekijän/yrityksen tekemä raken­nusvirhe voi suis­taa per­heen talouden raiteil­taan. Homet­a­lo voidaan joutua purka­maan perus­tuk­sia myöten eikä mikään taho kor­vaa tapahtunutta. 

    Raken­nustyö­maid­en kult­tuuri on muut­tunut, kun työn­tek­i­jöil­lä ei ole yhteistä kieltä ja kukaan ei ota vas­tu­u­ta kokon­aisu­ud­es­ta. Ammat­tiylpeys on kadon­nut ja työ­tur­val­lisu­us­rikko­muk­set ovat lisääntyneet. 

    Nythän raken­nusala on taas vetänyt parem­min opiske­li­joi­ta, joten helpo­tus­ta on luvas­sa lähivuosina.

  16. Eli­na halu­aa nähdä kaik­ki ympäril­lä ole­vat epäko­h­dat ulko­maal­i­sista johtu­viksi. Sil­loin, kun homet­alo­ja Suomes­sa run­sain mitoin tehtailti­in, maas­sa ei ollut juuri lainkaan ulko­maisia rakentajia.

  17. Suomes­sa on työl­lisyysaste, eli työl­lis­ten osu­us työikäistä, muis­taak­seni n. 70%. Lop­ut opiskel­e­vat, sairas­ta­vat, hoita­vat kotona lap­sia tai ovat työt­töminä. Kan­sain­välis­es­ti ver­taillen tuo 70% on korkea luku, korkein taitaa olla Tan­skas­sa, jotain 75%.
    Työl­lisyysas­teen nos­t­a­mi­nen työuria piden­temäl­lä, työt­tömyyt­tä laske­mal­la, jne. on toiv­ot­tavaa ja toden­näköistä, mut­ta se ei yksin riitä.

    Työl­lisyyske­hi­tys­tä rajoit­taa tuloloukot, mie­len­ter­veysongel­mat, päi­hdeon­gel­mat, alhainen kaupungis­tu­misas­te, ja koulu­tuk­sen kohtaan­to-ongel­mat. Jälkim­mäi­nen on tapana ilmaista niin että koulu­tusjär­jestelmä ei tuo­ta yri­tys­ten halu­a­maa työvoimaa, mut­ta toinen puoli asi­aa on että osta­jan markki­noi­hin tot­tunut työ­nan­ta­ja ei osaa koulut­taa ja pere­hdyt­tää, vaan kuvit­telee saa­vansa suo­raan koulus­ta juuri hei­dän mar­gin­aali-erikoisalansa osaa­jia. Sen että tähän on fir­moissa pikkuhil­jaa herät­ty näkyy pienenä boom­i­na henkilöstöhallinnos­sa ja kurssituksessa.

    Maa­han­muut­ta­jien työl­listymi­nen ei ole sen kum­mem­pia asia. Jos fir­mat osaa­vat pere­hdyt­tää, kaupungis­tu­mi­nen ete­nee, ja tuloloukku­ja pure­taan, niin kaik­ki edel­ly­tyk­set työl­listää myös maa­han­muut­ta­jia on ole­mas­sa. Jos yri­tyk­set ulkois­taa koulu­tuk­sen työkkärille kos­ka sen tehot­tomaan koulu­tuk­seen saa veron­mak­sajien rahaa, kaupungis­tu­mista jar­rute­taan alueel­lisil­la tulon­si­ir­roil­la ja sös­simäl­lä suun­nit­telu, ja tuloloukku­ja ei saa­da, puret­tua niin työl­lisyys ei nouse, ja myöskään mamut ei työllisty.

    Ain­oa eri­ty­ispi­irre mamui­hin liit­tyen on, ilmeis­es­ti pienem­pi­en päi­hdeon­gelmien ohel­la, se pohjo­is­mainen eri­ty­ispi­irre, eli nais­ten korkea työssäkäyn­ti. Mamuäi­ti tulee saa­da töi­hin ja kakrut tarhaan, tämä on myös kieli­taidon kannal­ta keskeistä. Jos jotain eri­ty­is­toimia miet­tii nimeno­maan mamu-ryh­mään liit­tyen, niin mak­su­ton päivähoito ja vas­taavasti pienem­mät koti­hoidon tuet vas­ta maa­han­muut­taneille olisi ehkä järkevää. Toisaal­ta samaa asi­aa ajaa yleinen lap­siper­hei­den tuloloukku­jen purkaminen.

  18. Minä olen aikoinani ollut osa suo­ma­laista selkärankaa vero­jakiertävänä yrit­täjänä. Alal­la, jol­la kaik­ki kiertävät vero­ja ei yksikään toim­i­ja pär­jää rehellis­es­ti. Miten tämä liit­tyy aiheeseen?

    Pitääkö ulko­maalaista pit­san pais­ta­jaa vaa­tia nou­dat­ta­maan sään­töjä, joi­ta muutkaan ei noudata?

  19. Mitäs logi­ikkaa tuos­sa sit­ten on?

    Tot­ta kai jokin sama lop­putu­los voi johtua eri ker­roil­la eri asioista. 

    Voin esim. kuol­la syöpään ja sinä voit kuol­la sydänko­htauk­seen. Yhtä kaik­ki sama olotila..

    Homet­ta voi tul­la taloi­hin monista eri syistä. Arkkite­htu­urin alasajo hal­van gry­deri­rak­en­tamisen kul­ta-aikana on paljolti syypää edel­liseen home­bu­umi­in. Nyt ovat syyt toiset. 

    En esit­tänyt, että kaik­ki raken­nustyö­maid­en ongel­mat johtu­vat vierastyövoimas­ta, mut­ta ei nyt kauheasti tarvitse käyt­tää mieliku­vi­tus­ta ymmärtääk­seen suomenkielis­ten määräys­ten ja ohjes­tusten ole­van vaikeaselkoisem­pia suomea osaamattomille. 

    Voit kään­tyä asiantun­ti­joiden puoleen tässä kysymyk­sessä ja kysyä hei­dän mielipi­det­tään ulko­maisen työvoiman käytöstä raken­nustyö­mail­la, ellet min­ua usko. On myös fak­ta, että ulko­maalaiset työsken­televät huo­mat­tavasti use­am­min pimeästi. 

    Varsin epä-älyl­listä ruve­ta väit­tämään minus­ta tuol­laista, että mielestäni KAIKKI paha maail­mas­sa on ulko­maalais­ten syytä. Ketju on ulko­maalais­es­ta työvoimas­ta. Pitäisikö min­un sil­loin kir­joit­taa koirankas­vatuk­ses­ta vai mis­tä, että olisit tyytyväinen?

  20. Mikä nyt oikeas­t­aan on se hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta, jota ylläpitämään tarvi­taan miljoona ihmistä kehitysmaista?

    Suo­ma­laisil­la on usein sel­l­ainen outo käsi­tys, että talouskasvua ei oikeasti kukaan halua tai jos halu­aa, se johtuu väärinkäsi­tyk­ses­tä tai moraalis­es­ta rappiosta. 

    Samat ihmiset kuitenkin kas­vat­ta­vat talout­ta met­sästämäl­lä tar­jouk­sia ja säästämäl­lä pahan päivän var­alle. Tai halu­a­vat yhä parem­paa hoitoa kun syöpä iskee. 

    Uutise­na ker­ron, että ei onnis­tu, jos talous ei kasva.

    Sit­ten toinen uuti­nen: Poli­itikot yrit­tävät pääsään­töis­es­ti luo­da hyvää yhteiskun­taa — oman heikon ymmär­ryk­sen­sä mukaan. Jos syövän run­tele­malle Pikku-Liisalle löy­tyy paran­nus tai vaikeavam­maiselle Pekalle hoitopaik­ka suurel­la rahal­la, poli­itikko yrit­tää sitä suur­ta rahaa han­kkia. Poli­itikan logi­ik­ka on “mis­sä ongel­ma, siel­lä rahan puute”. Ja niin­hän se käytän­nössä tosi­aan on melkein aina.

    Ilman ulko­maalaisia osaa­jia, hom­ma ei tule­vaisu­udessa toi­mi. Ei se sen kum­mallisem­paa ole.

  21. Se piti vielä maini­ta, että käsit­tääk­seni talousti­eteil­i­jät ovat san­gen yksimielisiä siitä, että läh­es kaik­ki talouskasvu johtuu teknolo­gian kehityksestä 

    Talouden kasvu ei suinkaan seli­ty yksi­no­maan tai edes pääasi­as­sa teknolo­gian kehi­tyk­sel­lä, siitä talousti­eteil­i­jät ovat yksimielisiä. Tarvi­taan lisäk­si ja ennen kaikkea pääo­mia ja osaavia ihmisiä.

    Olisi mie­lenki­in­toista lukea, jos joku maa­han­muu­ton vas­tus­ta­ja yrit­täisi kumo­ta asiantun­tev­asti näke­myk­sen, jon­ka mukaan maa­han­muut­ta­jia tarvi­taan usem­pi satatuhatta.

    Voisiko esim. yleisen asevelvol­lisu­u­den lopet­taa? Paljonko kansalais­palk­ka vähen­täisi julkisen puolen byrokraat­tien määrää? Ja niin edelleen.

    Var­maankin Hal­la-Aho on täl­laisen ana­lyysin tehnyt?

  22. Eniten ihmette­len maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa sen hoita­mista silmät ummes­sa. Onhan se var­mas­tikin tärkeää saa­da niitä bus­sikuske­ja ym. Mut­ta onko mis­sään huolto­suhde­laskelmis­sa otet­tu huomioon maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä. Tok­i­han ongel­ma ei ole pelkästään Suomes­sa, mut­ta kuinka­han paljon mei­dän kansan­talous para­nee, jos ote­taan 20 000 maa­han­muut­ta­jaa joista 50% pysyy työt­tömänä? Saisiko sil­lä 10 000 työt­tömän hin­nal­la kuitenkin vaikka­pa nos­tet­tua bus­sikuskien palkkaa pääkaupunkiseudul­la sen ver­ran, että kotona makoil­e­va suo­ma­lais­mie­skin ottaisi sen työn vas­taan? Raken­nus­puolel­la­han työt­tömyyspu­la on silmän­lumet­ta. Työn­tek­i­jöitä on vaik­ka kuin­ka ja lisää työt­tömiä tulee jatku­vasti. Se on vaan niin helpom­paa ottaa se puo­lalainen minimipalkalla..

  23. Paasikiven­sä lukeneelle

    Olen näitä laskelmia tehnyt viimek­si viime viikol­la. Ne osoit­ta­vat, että työt­tömyys lisään­tyy suurten ikälu­okkien siir­tyessä lop­ullis­es­ti eläk­keelle, vaikkei enää tulisi yhtään työperäistä maa­han­muut­ta­jaa Suomeen.

    Täl­laisen laskel­man saisi ehkä johonkin blogi­in, jos­sa se hau­tau­tu­isi unho­laan tun­nis­sa. Mut­ta todel­la vaikeaa on saa­da se jos­sain val­ta­me­di­as­sa läpi. Suomes­sa ei ole todel­lista sanan­va­paut­ta. Mut­ta kir­joi­tan tätä uus­in­ta selvi­tys­tä parast´aikaa ja sen jäl­keen yritän saa­da sen jos­sain julkaistuksi.

    Sama tus­ka min­ul­la oli kolme vuot­ta sit­ten kun edel­lisen ker­ran asi­as­ta kirjoitin.

    Itse asi­as­sa sel­l­aista tietoa ei Suomes­ta löy­dy, jos­sa osoitet­taisi­in perustel­lusti kuin­ka paljon maa­han­muut­ta­jia tarvi­taan. Sel­l­ainen viralli­nen raport­ti löy­tyy, jos­sa tode­taan vuosit­tain tarvit­ta­van 7500 maa­han­muut­ta­ja, joista noin puo­let tulee työelämään. Senkin ehtona on, että työl­lisyys säi­lyy hyvänä.

    Eiköhän nuo 7500 ole san­ot­tu irti jo lokakuussa.

    Uskomme val­hei­ta kun ne tulee viral­lis­es­ta tuutista. Totu­ut­ta ei usko­ta, jos sen sanoo väärä ihmi­nen. Eikä miljoona paskakär­pästä voi olla väärässä. Vai voiko?

  24. “Kukaan ei väitä pelas­ta­vansa ela­tus­suhdet­tamme pako­lais­ten avulla”

    Ai ei vai. Oleko Osmo nukkunut Hei­di Hau­ta­lan puhei­den aikana? En kyl­lä ihmettelisi, mutta:
    http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007–03-10,104:2:444179,1:0:0:0:0:0:

    Nyt kun lukee Helsin­gin San­omista että Soma­lian kansalaisi­ta jot­ka tulee per­heeny­hdis­tymis­ten kaut­ta on 90% luku­taidot­to­mia, niin etkö nyt yhtään niinkuin ihmettele, että mik­si ihmeessä täl­laisil­la taval­lisil­la kadun­miehillä on pienehkö uskonpuute.

  25. Ilman ulko­maalaisia osaa­jia, hom­ma ei tule­vaisu­udessa toi­mi. Ei se sen kum­mallisem­paa ole. 

    Postauk­ses­ta ei oikein selvin­nyt tarkoititko oikei­ta huip­pu­osaa­jia, niitä leg­edaarisia Nokia koodare­i­ta ym. vai ihan taval­lista työvoimaa. Oletin kuitenkin että tarkoitit sitä jälkim­mäistä. Min­un mielestäni ensim­mäi­nen edel­ly­tys työvoiman tuomiselle olisi siinä että olisi niitä työ­paikko­ja joi­hin se työvoima voisi suo­raan men­nä. Niitä ei ole. 

    Jos taas tuomme työvoimaa niitä paikko­ja odot­tele­maan kuten hal­li­tus näyt­täisi moku-kiimas­saan tekevän, olemme yksinker­tais­es­ti tuhon tiel­lä. Kun kat­soo esimerkke­jä Kes­ki-Euroopas­ta, ja jut­telee ihmis­ten kanssa käy nopeasti selväk­si että jopa siinäkin tapauk­ses­sa että niitä töitä oli, syn­tyi huo­mat­tavaa han­kaus­ta ihmis­ten välil­lä jos kult­tuurierot oli­vat liian suuria.

    Tästä ulko­maiset työvoiman tarpeesta on muo­dostet­tu yksi uusi uskonkap­pale, monien entis­ten lisäk­si, jota sit­ten uus­pa­pis­to siis nämä pöhöhallinnon elätit kil­van tois­tel­e­vat, nokit­tel­e­vat ja itsen­sä tuot­tamia tyhjän­päiväisiä 0‑tutkimuksia siteerailevat.

    Täy­delli­nen hallintou­ud­is­tus puh­taal­ta paper­il­ta fik­susti suun­nitellen ja sen jäl­keen meil­lä ei kurssi­tusten jäl­keen enää olisi pulaa siis­ti­jöistä, lähi­hoita­jista, bussinkul­jet­ta­jista, sekä eri­lai­sista muista työ- ja apumiehistä. On meinaan sen ver­ran mon­ta ja ihan kotop­eräistä “osaa­jaa” meitin hallinnos­sa. ja jos ei huvi­ta työn­teko kun on oikein fläp­pi­taul­ullekin kolmioi­ta piir­rel­ty niin ehkäpä niitä “duunare­itakaan” ei huvi­ta elät­tää.. pierunpidättäjää.

  26. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan pystyssä pysymisen kannal­ta olen­naista on niin san­ot­tu ela­tus­suhde: kuin­ka mon­ta on yhtä työl­listä kohden sel­l­aisia, jot­ka eivät ole ansio­työssä vaan elävät työssä ole­vien ”kus­tan­nuk­sel­la”. Tätä toisen kus­tan­nuk­sel­la elämistä ei pidä ottaa moit­teena. Joukos­sa on syli-ikäisiä lap­sia ja täy­den työu­rakan tehneitä eläkeläisiä.

    Osmo, mietipä tarkkaan, mitä kir­joitit tuos­sa. Ela­tusuhde on epäolen­nainen asia. Työn tuot­tavu­u­den kasvu mah­dol­lis­taa sen, että yhä harvem­man tarvit­see olla töissä.

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan pystyssä pysymiselle eräs olen­nainen asia on ihmis­ten luot­ta­mus toisi­in­sa ja yhteenku­u­lu­vaisu­u­den tunne. Tämä saavute­taan yhtenäiskulttuurissa. 

    Nykyi­nen monikult­tuurisu­un­taus rapaut­taa yhteiskun­taa, jon­ka yhä harvem­pi tun­tee omakseen.

    Ajatel­laan­pa Ruot­sia. Kun maa sodan jäl­keen vauras­tui, se oli ruot­salainen. Nyt Ruot­si ei ole enää maail­man kär­jessä, mut­ta niin on myös
    sen etni­nen koos­t­u­mus muut­tunut. Olisiko se eräs selit­täjä tapahtuneelle.

  27. Min­ua vähän ihme­tyt­tää muu­ta­ma täysin jär­jetön käsi­tys taloud­es­ta, joi­ta näis­sä kir­joituk­sis­sa on ollut.

    Ensin­näkin, irti­san­omis­ten määrästä ei voi päätel­lä yhtään mitään työvoiman tarpeesta. Vuosien 1996 ja 2008 välil­lä irti­san­ot­ti­in (heitän hatus­ta; kor­jatkaa, jos olen väärässä) sato­ja tuhan­sia ihmisiä, mut­ta työt­tömyys putosi puoleen. Riit­tää, että uusia työ­paikko­ja tulee lisää enemmän.

    Toisek­si, jos joku työ­paik­ka on täyt­tämät­tä, eikä siihen tule ketään suo­ma­laista, sen täyt­tämi­nen ulko­maalaisel­la lisää toden­näköisyyt­tä, että syn­tyy lisää myös mui­ta työ­paikko­ja (pois­lukien jotkut julkisen sek­torin ns. pierun­pidä­tys-työ­paikat, joista tääl­lä kai myös puhut­ti­in, voisin sanoa jotain vaik­ka rakennusvirastoista…)

    Kol­man­nek­si, vien­ti ei vauras­tu­ta ketään suo­raan. Se, mikä vauras­tut­taa, on reaalisen hyv­in­voin­nin lisään­tymi­nen. Vien­ti lisää pienen maan hyv­in­voin­tia sik­si, että kun viedään jotain, voidaan tuo­da jotain tilalle, eikä sitä jotain tarvitse tehdä itse. Kyse on työn­jaon tehos­tu­mis­es­ta. Vien­nil­lä juh­lim­i­nen on vähän saman­lainen asia kuin iloit­sisi siitä, että saa omas­sa kasvi­maas­saan vil­jelemän­sä porkkanat myy­tyä naa­purille: juh­lia kan­nat­taa vas­ta jos pääsee tun­tipalkoille. Suomes­sa on toki viimeaikoina päästy, mut­ta tähän “vien­ti = vau­raus” mantraan uskot­ti­in sokeasti kekko­slo­va­ki­as­sa ja tulok­se­na oli talousjär­jestelmä, jos­sa käytän­nössä esimerkik­si koko koti­maiset pääo­ma­markki­nat oli val­jastet­tu palvele­maan sel­l­unkeit­toa, jot­ta saati­in bulkki­tavaraa maail­malle koko ajan halvem­mal­la ja halvem­mal­la. Se ei ollut täysi fiasko, mut­ta ei sil­lä oikeasti kauhean hyvin lyönyt leiville. 

    Neljän­nek­si, jos kun­nal­lisen vesi­laitok­sen mies vetää putken kämp­pään, sen putken arvo on sille asukkaalle koko­lail­la sama kuin jos sen putken vetää yksi­tyisen yri­tyk­sen mies. Luo­dun hyv­in­voin­nin määrä mitataan siitä, mitä saati­in aikaan ja siitä, mitä käytet­ti­in sen aikaansaamiseen, ei siitä, mis­tä taskus­ta mihin ne resurssit kulki­vat. Julki­nen sek­tori on toki teho­ton, mut­ta “verora­hoil­la” kus­tan­netun lääkärin määrämil­lä lääkkeil­lä paranevat ne samat tau­dit kuin yksi­ty­is­lääkärinkin. Ja usein halvemmalla.

  28. Hei Osmo,

    Olisiko sin­ul­la antaa lähdet­tä noille elatussuhde-luvuille?

    Vuon­na 2003 koko kansan huolto­suhde oli 2.2 kun se maa­han­muut­ta­jil­la oli 3.0. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, ettei nykyisenkaltainen maa­han­mut­to voi vas­ta­ta ela­tus­suh­teen ongel­maan, vaan se vain huonon­taa tilannetta.

    Kuten itsekin sanoit, human­i­taari­nen maa­han­muut­to ei etenkään voi olla vas­taus ongel­maan. Huonoin ela­tus­suhde oli juurikin somalialaisilla(9.7) ja irak­i­laisil­la (9.2). Sen sijaan on huolestut­tavaa huo­ma­ta, että ain­oas­taan Iso-Bri­tan­ni­as­ta (1.9) ja Sak­sas­ta (2.0) tulevil­la maa­han­muut­ta­jil­la ela­tus­suhde on parem­pi kuin koko kansal­la keskimäärin.

    Kuin­ka täl­lainen maa­han­muut­to voisi aut­taa Suomea? Itseasi­as­sa­han maa­han­muu­to vaikut­taisi vain huonon­ta­van tilan­net­ta. Onko meitä ihan oikeasti vain hui­jat­tu koko huolto­suhde-huolel­la, jot­ta saataisi­in yleis­es­ti hyväksyt­ty syy tuo­da Suomeen lisää ihmisiä pitämään työvoiman tar­jon­ta niin suure­na, ettei työ­nata­jille tule palkanko­ro­tu­s­painei­ta? Mak­saako sit­ten tämä tavalli­nen suo­ma­lainen ihmi­nen verois­saan sekä ikään­tyvien ihmis­ten hoidon, että maa­han­muu­ton huolto­suhdet­ta alen­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta johtu­vat kustannukset?

    Ilman maa­han­muut­toa oltaisi­in tilanteessa, jos­sa työ­nan­ta­jat oli­si­vat pakotet­tu­ja nos­ta­maan palkko­ja kil­pail­lak­seen työvoimas­ta. Nyt työ­nata­jil­la ei ole tätä painet­ta, vaan he voivat edelleen polkea palkko­ja, ja häviäjä on tavalli­nen työtätekevä suo­ma­lainen, joka ei saa palkanko­ro­tus­ta vaan ela­tus­suh­teen huonone­mis­es­ta aiheutu­vat vero­jen korotukset.

    Lähde huolto­suhdelu­lui­hin: http://www.tat.fi/opetat/taloustieto/vaestorakenteen_muutos_maahanmuutto.shtml

    Lisäyk­senä vielä itse asi­aan (ettei mene vain valit­tamisek­si vaan että antaisin myös jotakin rak­en­tavaa keskustelu­un), että Suomen maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa pitäisi uud­is­taa rajul­la kädel­lä. Pako­laisu­u­teen perus­tu­vaa maa­han­muut­toa pitää kiristää oleel­lis­es­ti, ja per­heeny­hdis­tämisiä tehdä vain har­vois­sa tapauk­sis­sa, ja verisuku­laisu­us tulee tark­istaa DNS-testein (USA:ssa havait­ti­in, että Afrikan pako­lais­ten per­heeny­hdis­tämi­sistä todel­lisu­udessa vain 20 % oli sukua toisilleen). Työperäistä maa­han­muut­toa tulee edis­tää, mut­ta niis­säkin tapauk­sis­sa per­he saisi muut­taa vain siinä tapauk­ses­sa, että huolto­suhde ei heikkene. Jos tänne saadaan joku bus­sikus­ki ulko­mail­ta, niin ei se ole sen arvoista, että hän tuo mukanaan koti­vai­mon, 10 las­ta ja iso­van­hempansa huolettaviksi.

  29. “Suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle ela­tus­suhde uhkaa nous­ta uud­estaan jon­nekin 1,5:n paikkeille, jol­loin rajut säästöt ja etuuk­sien leikkaamiset ovat edessä.”

    Kun puhutaan ela­tus­suh­teesta, niin ei minus­ta oikein yksi luku riitä. Veikkaisin koti­hoi­dos­sa ole­van lapsen ole­van yhteiskun­nalle jok­seenkin ilmaisen, tätä hoita­van van­hem­man taas myös (kun ei ote­ta huomioon saa­mat­ta jääviä vero­tu­lo­ja), ter­veen eläkeläisen halvem­man kuin laitoshoitoa tarvit­se­van van­huk­sen. Ja eläkeläisen kohdal­la vaikut­taa vielä eläk­keen suuruus.

    Onko näitä otet­tu mitenkään huomioon näis­sä ela­tus­suhde laskelmisssa?

  30. Epsu kir­joit­ti:

    ” Onko meitä ihan oikeasti vain hui­jat­tu koko huolto­suhde-huolel­la, jot­ta saataisi­in yleis­es­ti hyväksyt­ty syy tuo­da Suomeen lisää ihmisiä pitämään työvoiman tar­jon­ta niin suure­na, ettei työ­nata­jille tule palkanko­ro­tu­s­painei­ta? Mak­saako sit­ten tämä tavalli­nen suo­ma­lainen ihmi­nen verois­saan sekä ikään­tyvien ihmis­ten hoidon, että maa­han­muu­ton huolto­suhdet­ta alen­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta johtu­vat kustannukset?”

    Kiitos Epsu että löysit tuon läh­teen. “Pelkään” itse juuri tätä ske­naar­i­o­ta, ja kat­soes­sani hal­li­tuk­sen ja poli­itikko­jen yleistä asiantun­te­mus­ta ja halua kuun­nel­la asiantun­ti­joiden mielip­iteitä (Lex Karpela ja sähköi­nen äänestys vain kak­si maini­tak­seni) en ole todel­lakaan kovin luottavainen. 

    Tietysti pelkkä huolto­suhde sinän­sä ei tai­da ker­toa koko totu­ut­ta: jos työssäol­e­vat tuot­ta­vat paljon lisäar­voa, hei­dän vero­ker­tymän­sä voi TEORIASSA ylläpitää use­am­paakin työelämän ulkop­uolel­la ole­vaa. Sanoin “teo­ri­as­sa,” kos­ka on var­maan tur­val­lista olet­taa että hyvä- ja huonopalkkaiset ammatit ovat jol­lain tasol­la nor­maal­i­jakau­tunei­ta myös maahanmuuttajilla.

    Tilanne on kaiken kaikki­aan han­kala, jos todel­la olemme jo siinä pis­teessä ettei maa­han­muu­ton ohel­la ole mitään mui­ta vai­h­toe­hto­ja pitää yhteiskun­ta pyörimässä (tähän en usko, mut­ta ilmeis­es­ti riit­tävän moni uskoo). Luulen, että lop­putu­los nykyis­es­tä kehi­tyskaares­ta — ei siis pelkästään maa­han­muu­tos­ta — on se, että luovumme sosi­aal­i­tur­vas­ta ja nykyisen kaltais­es­ta eläke­jär­jestelmästä olen­naisil­ta osin. Ei siinä, en kyl­lä ole mon­een vuo­teen enää kuvitel­lutkaan että eläisin työeläk­keel­läni joskus v. 2050 tienoilla.

  31. Keskustelu ela­tus­suh­teesta olisi mielestäni hyvin toiv­ot­tavaa. On tietenkin varsin vaikeaa määritel­lä mikä on aina sitä elät­tävää työtä ja mikä sit­ten on parem­minkin “elätet­tävää” työtä. Mikäli halu­taan todel­lakin arvioi­da jotain pis­tet­tä jol­loin nyky­muo­toinen yhteiskun­ta rom­ah­taa, pitäisi käyt­tää todel­lisia lukuja. 

    Tämä elät­tävien ja elätet­tävien suhde on jo nyt paljon huonom­pi kuin joku 1,5, tarkem­paa lukua en tieysti pysty sanomaan se vaatisi asi­aan pere­htymistä oikein ajan kanssa. Jonkin­lainen pistey­tyssys­tee­mi olisi ehkä paras kos­ka ihmis­ten ja tehtävien välil­lä on niin suuria eroja.

    Lama vähen­tää juuri näi­den elät­täjien määrää, joskus valitet­tavasti jopa kir­jaimel­lis­es­ti. Sen­si­jaan veron­mak­sajille hyödyt­tömän ja jopa vahin­gol­lisen paperin­si­irte­lyn ja punav­ihreän lois­teen määrä pysyy tietenkin vakiona, tästä val­lit­see hyvin suuri kon­sen­sus niin hal­li­tus­puoluei­den kuin sinne vaalien jäl­keen pää­se­vien “oppositio“puolueidenkin piirissä. 

    Vähen­tääkö lama niin paljon näitä elät­täjiä ettei poli­itikko­jen tarvitse lisälainan­ot­toa kum­mem­paa tarvitse tehdä, vai joudu­taanko jotain oikein tekemäänkin, sen näyt­tää lähitulevaisuus.

  32. Meinasin lait­taa tuo­hon uuteen ulko­maalaiskeskustelu­un, mut­ta se on rön­syn­nyt niin pahasti että parem­pi lait­taa tänne.

    Tuli tässä mieleen, kun ylem­pänä peräänku­u­lutin Kanadal­ta opit­tua mallia koulutet­tu­jen tai varakkaiden maa­han­muut­ta­jien täs­märekry­toin­ti­in, niin mielestäni nyt Suo­mi voisi olla hyvinkin akti­ivi­nen Islannin suun­taan. Moni islanti­lainen nuori on lehtien mukaan poht­in­ut maas­ta­muut­toa väli­aikaises­ti, mik­sei siis Suomeen, jos­sa kuitenkin ilmas­to sekä sääl­lis­es­ti että kult­turaalis­es­ti on hyvin lähel­lä kotimaata?

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.