Kategoria: _

Edel­lä ole­vat keskuste­lut pakot­ta­vat vähän peri­aat­teel­lisem­paan keskustelu­un ener­gian tuotan­non päästöistä.

Olete­taan, että sähköstä tuote­taan 50 pros­ent­tia vesivoimal­la ja lop­ut hiilivoimal­la. Jos kulut­taa sähköä, kulut­taa tuo­ta lop­pua, kos­ka vet­tä ei sada enem­pää kuin sataa.  Jos minä kulu­tan vesisähköä, sinä joudut kulut­ta­maan kivi­hi­il­isähköä. Jos minä kulu­tan vesivoimaa, sitä jää muille kulutet­tavak­si vähem­män. Sik­si min­un – ja VR:n – sähkönku­lu­tus on tosi­asi­as­sa kivi­hi­il­isähkön kulut­tamista, sanoo VR mitä vain. Siinä, että kulu­tat ”vesisähköä” ei ole mitään anteek­sian­net­tavaa. Oikeasti kulu­tat kivi­hi­il­isähköä. Jat­ka lukemista “Uusi­u­tu­van ener­gian kulut­tamises­sa ei ole mitään hyvää, sen tuot­tamises­sa on”

Ovatko Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jat tehneet virheel­lisiä johtopäätök­siä vai onko HS uuti­soin­ut tutkimuk­sen väärin?

HS:n uuti­soin­nin mukaan ei kan­na­ta rak­en­taa tiivi­impiä kaupunke­ja (eikä keskit­tää maaseudun asu­tus­ta kyli­in?), kos­ka kaupungeis­sa asuu rikkaampia ihmisiä ja rikkaam­mat ihmiset kulut­ta­vat enem­män. Tässä kausali­teet­ti taitaa olla toimit­ta­jan keksin­töä. Täy­tynee hal­li­tus­neu­vot­telu­jen pää­tyt­tyä tutus­tua itse tutkimuk­seen, sil­lä eri elämän­tapo­jen hiil­i­jalan­jäl­ki on sinän­sä kiin­toisa asia. Töölössä asuu rikkaampia ihmisiä kuin Tohma­järvel­lä, joten töölöläiset var­maankin kulut­ta­vat enem­män, mut­ta tiivis kaupunki­rakenne ei ole tehnyt heistä rikkaampia. Se, että Töölössä halu­aisi niin moni asua on tehnyt asun­noista kalli­ita ja sik­si vain rikkaat pystyvät asumaan Töölössä. Jos Töölö puret­taisi­in ja kor­vat­taisi­in pien­taloil­la ja väestö siroteltaisi­in kehyskun­tien savipel­loil­la, rikkaat entiset töölöläiset eivät muut­tuisi köy­hik­si. Matkat vain piteni­sivät ja päästöt kas­vaisi­vat. Niin­pä johtopäätös, ettei yhdyskun­taraken­net­ta kan­na­ta järkevöit­tää, ei tai­da olla tutk­i­joiden vaan Helsin­gin Sanomien. Jat­ka lukemista “Väärä tutkimus vai väärä uutinen?”

Helsin­gin Sanomat julka­isi tänään kah­den sivun artikke­lin siitä, että kaupunki­laisen hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin maalaisen ja sik­si yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämisessä ei ole mitään järkeä.

Toimit­ta­ja oli pyytänyt asi­as­ta haas­tat­telua myös min­ul­ta. Kun tässä juuri nyt on vähän muu­takin puuhastelua, olen kieltäy­tynyt kaik­ista tämän kaltai­sista haas­tat­teluista. Tuo väite oli kuitenkin niin tolku­ton, että uhraisin aikaa tutus­tu­ak­seni väit­teeseen. Tutkimus on mielestäni pahasti virheelli­nen. Kos­ka haas­tat­telus­tani ei ollut riv­iäkään Hesaris­sa, ker­ron nyt tässä, mik­si koko tutkimus on huuhaa­ta. Tai ei siis koko tutkimus, vaan Hesarin uuti­soin­ti asi­as­ta. Jat­ka lukemista “Pen­delöin­ti säästää ilmastoa?”

Muu­ta­ma seu­raa­va päivä menee Sää­ty­talol­la hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Neu­vot­telu­jen osalta on sovit­tu, ettei niiden kulus­ta ker­ro­ta, joten en  ker­ro sisäl­löstä mitään. Ker­ron vain muodosta.

Neu­vot­te­lut on organ­isoitu puoluei­den puheen­jo­hta­jien johto­ryh­mään ja kahdek­san alatyöryh­mään. Niin­pä kul­lakin puolueel­la on yhdek­sän (1+8) varsi­naista neu­vot­teli­jaa. Min­un työryh­mäni kos­kee kun­tapoli­ti­ikkaa ja hallinnon kehittämistä.

Kus­sakin työryh­mässä puolueen neu­vot­teli­jal­la on tuke­naan kak­si muu­ta, toinen poli­itikko (Heli Järvi­nen) ja asiantun­ti­ja (Lau­ri Korkeao­ja STTK:sta). Kaiken kaikki­aan Sää­ty­talol­la kokoon­tuu noin 250 henkeä. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus­neu­vot­te­lut käyntiin”

 

Vihrei­den vaa­likam­pan­jas­ta näkyivät ulospäin teemat, joi­ta vihrei­den kan­nat­ta­jakun­ta sinän­sä tuki, mut­ta jota mon­et pitivät aika mar­gin­aal­isi­na. Sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to esimerkik­si on ihan hyvä asia, mut­ta har­van kohdal­la ihan keskeisimpiä kysymyk­siä. Vaali­teemo­jen julk­istusti­laisu­udessa varsi­nainen lim­bo oli naimisi­in­meno­lakko, jol­la piti vauhdit­taa avi­o­li­it­to­lain säätämistä. Moni koki myötähäpeää. Pahin­ta kuitenkin oli, että tämä teema vei julk­isu­u­den kaik­il­ta muil­ta, paljon keskeisem­miltä teemoilta.

Jat­ka lukemista “Vaal­i­tap­pi­on erit­te­lyä (4) Itsen­sä marginalisointi”

(Artikke­li perus­tuu puheen vuorooni 4.5.2011 JoukKOKO­htauk­ses­sa Hämeenlinnassa)

Suomen kun­ta­jaon suurim­mat ongel­mat eivät koske pieniä ja syr­jäisiä maalaiskun­tia. Palvelu­jen jär­jestämi­nen on niis­sä kallista, mut­ta ei se kun­tali­itok­sel­la halvem­mak­si tule. Päin­vas­toin, moni pieni kun­ta toimii nyt läh­es talkoovoimin. Tämä hen­ki katoaisi kun­tali­itok­ses­sa.  Pien­ten kun­tien ongel­mana on ter­vey­den­hoidon meno­jen sat­un­naisu­us. Ne ovat vaku­u­tusy­htiöik­si aivan liian pieniä. Yhteiset ter­veyskeskuk­set eivät tässä auta, kos­ka laskut menevät kuitenkin poti­lasko­htais­es­ti peruskun­ti­in. Aut­taisi, jos ter­vey­den­hoito otet­taisi kokon­aan pois kun­nil­ta tai jos ne voisi­vat ostaa palve­lut kap­i­taa­ti­o­lasku­tuk­sel­la isäntäkunnalta. 

Kun­ta­jaon ongel­mat ovat suuril­la kaupunkiseuduil­la. Ongelmista kallein ja näkyvin on kaupunki­rak­en­teen vau­ri­oi­tu­mi­nen osaop­ti­moin­nin seu­rauk­sel­la, mut­ta sen varsi­nainen syy on kun­tien tarve valikoi­da asukkaansa. Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista ja negati­ivi­nen kil­pailu kalli­ita palvelu­ja vaa­tivista asukkai­ta vie poh­jan yhteistyöstä myös maankäytön alal­la. Jat­ka lukemista “Kun­tien väli­nen kil­pailu ja reilun pelin henki”

Kun vihreät jäivät hal­li­tuk­seen eduskun­nan hyväksyt­tyä ydin­voimalu­vat, he tekivät, kuten oli­vat ennen vaale­ja ilmoit­ta­neet tekevän­sä. Vihrei­den kan­nat­ta­jista 80 pros­ent­tia hyväksyi menet­te­lyn. Nyt jäl­keen­päin vihrei­den jäämistä hal­li­tuk­seen on pidet­ty vaal­i­tap­pi­on pääsyynä. Jat­ka lukemista “Vaal­i­tap­pi­on erit­te­lyä (3): ydinvoima”

Palaut­teen perus­teel­la näyt­tää ole­van yllät­tävän paljon niitä, jot­ka halu­si­vat antaa vihreille näpäy­tyk­sen siitä, etteivät nämä ole riit­tävän hyviä. Vaik­ka vihreät ovat parhai­ta, äänestän toisek­si paras­ta, kos­ka toivon tämän muis­tu­tuk­sen ohjaa­van vihre­itä kor­jaa­maan suun­taansa. Tätä viestiä antoi täl­lä blogilla ennen vaale­ja muun muas­sa nim­imerk­ki Tiedemies. Tämä on vain pieni osa seli­tyk­ses­tä, mut­ta tulok­seen ilmiöl­lä oli vaiku­tus­ta, kos­ka viimeiset paikat jäivät monis­sa vaalipi­ireis­sä aivan hilkulle. Jat­ka lukemista “Vaal­i­tap­pi­on erit­te­lyä (2) Halut­ti­in antaa näpäytys”

Näis­sä kahdessa kuvas­sa ei liene yhtään yhteistä henkilöä, kos­ka ne on otet­tu aivan eri suun­ti­in. MTV:n uutis­ten mukaan paikalla oli 60 000 ihmistä, pelas­tusjo­hta­jan mielestä satatuhat­ta ja minä pääsen 150 tuhanteen. Min­un lasken­tani perus­tui siihen että tuos­sa tun­gok­ses­sa ihmisiä seisoi 5 henkeä neliömetril­lä ja väki kan­soit­ti noin kolme hehtaaria. Oli miten oli, paikalla oli enem­män väkeä kuin yksikään puolue on saanut Helsingis­sä ääniä.

Kuvat suurenevat klikkaa­mal­la niitä. Jat­ka lukemista “K‑Kaupan kahvi­tar­jous ei pysty samaan.”

Kiitet­tävä määrä palautet­ta tuli postauk­seeni ”mitä meni vikaan”. Hyväksyt­tyjä kom­ment­te­ja tuli 606 ja asi­at­tom­i­na hylät­tyjä parikym­men­tä. Yritän nyt vetää yhteen, mitä min­un mielestäni tapah­tui.  Pilkon ana­lyysin eril­lisik­si artikkeleik­si, jot­ta en jou­tu­isi kir­joit­ta­maan tolkut­toman pitkää jut­tua ja jot­ta keskustelu pysy­isi luettavana.

Vihrei­den hal­li­tus­poli­ti­ik­ka ei näyt­tänyt ulospäin eri­tyisen tulok­sel­liselta. Tuli vaikutel­ma, että puolue on pant­ti­vank­i­na por­var­i­hal­li­tuk­ses­sa tuke­mas­sa asioi­ta, joi­ta ei kan­na­ta. Syynä tähän oli­vat toisaal­ta se, että vihrei­den paikat hal­li­tuk­ses­sa eivät olleet eri­tyisen kiitol­lisia ja toisaal­ta se, että tiedo­tus­poli­ti­ikas­saan vihreät oli­vat aivan liian kilt­te­jä, jol­loin tieto ankaris­takin käden­vään­nöistä hal­li­tuk­sen sisäl­lä ei välit­tynyt ulospäin. Jat­ka lukemista “Vaal­i­tap­pi­on erit­te­lyä (1) tyy­tymät­tömyys hallituspolitiikkaan”