Kategoria: _

Moni on kysel­lyt, miten arvon­lisäveron koro­tus hyvitetään köy­hille eläkeläisille/työttömille/toimeentulotuen asi­akkaille. Tässä ei peri­aat­teessa ole mitään muu­ta ongel­maa kuin ajoi­tus. Arvon­lisäveron koro­tus pros­ent­tiyk­siköl­lä nos­taisi hin­to­ja noin 0,9 pros­ent­tiyk­sikköä. Hin­tain­deksin kaut­ta se nos­taisi myös toimeen­tu­lo­tukea, kansaneläket­tä ja työt­tömyysko­r­vauk­sia 0,9 pros­ent­tia. Jat­ka lukemista “Arvon­lisävero ja köy­hä eläkeläinen”

Jonkin­laista demokra­t­ian puutet­ta Suomes­sa osoit­taa se, että pok­eri, jota nyt pelataan hal­li­tus­po­h­jal­la, vaikut­taa maan suun­taan paljon ratkai­se­vam­min kuin sinän­sä mullis­ta­va eduskun­tavaal­i­t­u­los. Kuu­den puolueen neu­vot­teluis­sa ehdit­ti­in jo hah­mot­taa Suomelle suun­taa, joka muut­tuu kovasti, jos keskus­ta kor­vaa hal­li­tuk­ses­sa vasem­mistop­uolueet ja vielä enem­män, jos Jut­ta Urpi­laisen johdol­la raken­netaan peru­u­tus­peil­i­hal­li­tus demarien, perus­suo­ma­lais­ten ja keskus­tan ympärille. Kysymys arvon­lisäveros­ta on pien­im­mästä päästä. Jat­ka lukemista “Pok­e­ria Suomen suunnasta”

Min­un on vaikea ymmärtää niin kokoomuk­sen kuin demarei­denkin kan­taa siitä, että vero­tuk­ses­sa on tärkein­tä se, minkä nimisiä vero­ja nos­te­taan tai las­ke­taan. Kokoomuk­selle on kyn­nyskysymys se, ettei tulovero­tus kiristy suh­teessa ansio­ta­soon – eli että inflaa­tio­tark­istuk­set veroast­eikkoi­hin tehdään ansio­ta­soin­deksin mukaan. (Kaik­ki näyt­tävät olet­ta­van, että tämän vuo­den jäl­keen palkkain­dek­si nousee taas hin­tain­dek­siä nopeammin.)

Demareille taas kyn­nyskysymys on se, ettei välil­lisiä vero­ja nos­te­ta; ei ainakaan, jos välil­lisen veron nimi on arvon­lisävero tai ener­giavero. Jat­ka lukemista “Turha arvo­val­tari­ita näen­näi­sistä kynnyskysymyksistä”

Kos­ka hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat ainakin tauon­neet, on radio­hil­jaisu­udessakin tauko.

Olen aivan äimänkäkenä. Hal­li­tus­neu­vot­te­lut kaa­tu­i­v­at todel­la pie­neen eroon. Kyse oli vero­tuk­ses­ta. Paljon hyvää olisi saatu muuten aikaan. Jat­ka lukemista “Käsit­tämätön tilanne hallitusneuvotteluissa”

Myön­nän, että minäkin olin vähän häm­men­tynyt Sak­san ydin­voimapäätök­ses­tä. Pelkäsin sen sotke­van Euroopan sähkö­markki­nat ja romut­ta­van ilmastopoli­ti­ikan tavoit­teet. Jos kat­soo pelkästään Sak­san ener­giantuotan­toa, on selvä, että ydin­voima kor­vau­tuu suurelta osin kivi­hi­ilel­lä, kos­ka tuskin ydin­voiman alasajon takia Sak­saan syn­tyy niin paljon uusi­u­tu­vaa ener­giaa ja säästöä yli sen, mitä olisi tul­lut muutenkin. Jat­ka lukemista “Sak­san ydin­voimapäätös ja ilmasto”

Eduskun­nan oikeusasi­amies Petri Jääskeläi­nen on toden­nut, että ter­vey­den­huol­lon yksiköltä on lain­vas­taista lähet­tää ter­veysti­eto­ja – tässä tapauk­ses­sa ajan­va­raus – suo­jaa­mat­tomana sähkö­posti­na. Pitää käyt­tää kir­jet­tä tai puhelinta.

Miten voin vapau­tua moi­ses­ta suo­jelus­ta? Jat­ka lukemista “Miten voin vapau­tua tietosuojasta?”

HS ker­too tänään, että Nokian tulos kun­tien kul­takai­vok­se­na on heiken­tynyt niin paljon, että kun yri­tys mak­soi vuon­na 2007 yhteisöveroa 1,3 mil­jar­dia, vuon­na 2009 yhtiöltä herui enää 66 miljoon­aa. Nokian tulos on heiken­tynyt, mut­ta se ei ole pudon­nut kahdeskymme­ne­sosaan. Nokia on muut­tunut vähem­män isän­maal­lisek­si. Se tulout­taa voit­ton­sa jon­nekin muualle.

Nokia ei ole yksin. Virossa on 16 000 suo­ma­lais­ten omis­ta­maa yri­tys­tä. Nämä yri­tyk­set eivät yleen­sä omista Virossa mitään, vaan yhtiöitä Suomes­sa. Viroon mak­set­ta­vat osin­got ovat verot­to­mia. Ne voi palaut­taa Suomeen vaikka­pa lainan lyhen­nyksinä ja on ymmärtänyt perus­taa sen hold­ingy­htiön riit­tävän velkaise­na. Jat­ka lukemista “Nokian rom­ah­dus ei ole noin suuri”

Olen ennenkin ker­tonut, että olen aloit­tanut hal­li­tusam­mat­ti­laisen urani Hollm­ing-kon­serni­in kuu­lu­vas­sa BMH Tech­nol­o­gys­sa.  Valmis­tamme muun muas­sa jät­teenkäsit­te­ly­lait­teis­to­ja (Tyran­nosaurus). Ajatuk­se­na on, että jäte murskataan ja lajitel­laan, hyö­ty­ja­keet pan­naan kier­toon ja lop­pu lajitel­laan poltet­tavaan kuiv­aan (REF) ja märkään, jos­ta voi tehdä vaikka­pa liiken­teen polttoaineita.

Markki­nat oli­vat välil­lä aika tukos­sa, kun oli lama, mut­ta nyt on saatu muu­ta­ma muka­va kala verkkoon. Pari tosi isoa han­ket­ta on myös kiikaris­sa. Yri­tyk­sel­lä menee siis hyvin. Jat­ka lukemista “Jotain on vialla”

Kokoomus ilmoit­ti keskivi­ikkona muil­ta kysymät­tä, että sen val­tu­us­to­ryh­mä on valin­nut sosi­aali- ja ter­veystoimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jak­si val­tu­utet­tu Lau­ra Rädyn. Räty on kokoomuk­sen val­tu­us­to­ryh­män pat­e­vimpiä jäseniä, joten ei siinä mitään. Olin silti pet­tynyt. Oli liikkunut huhu­ja, että kokoomus pyrk­isi mur­ta­maan per­in­teen, että kaupung­in­jo­hta­jat val­i­taan val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta ja ottaisi tähän todel­la vaikeaan tehtävään huip­puam­mat­ti­laisen. Jat­ka lukemista “Lau­ra Rädys­tä maan merkit­tävän sote-johtaja”

Edelli­nen postauk­seni syn­nyt­ti kysymyk­sen siitä, väitänkö, ettei kysyn­tä syn­nytä vihreäl­lä puolel­la tar­jon­taa. En sel­l­aista väit­tänyt, sanoin vain, että kysyn­tä on syn­tistä tar­jon­ta voi olla ansiokas­ta. Kysyn­tä ja tar­jon­ta voivat linkkau­tua toisi­in­sa. Näis­sä tapauk­sis­sa kokon­aisu­us riip­puu kytkök­sen voimakku­ud­es­ta. Mut­ta kat­so­taan­pa, mis­sä määrin kysyn­tä voi syn­nyt­tää tarjontaa.

1. Vesivoima. Vesivoiman osalta mekanis­mia ei ker­takaikkises­ti enää ole. Ain­oa merk­titävä poten­ti­aali vesivoimas­sa on ole­vien voimaloiden tehon koro­tuk­set tekni­ikkaa paran­ta­mal­la. Se tehdään siinä vai­heessa, kun voimala menee perusko­r­jauk­seen. Myös Mankala Oy kohot­taa omien voimaloiden­sa tehoa näin. Vesivoiman myymi­nen ekosähkönä on silkkaa viher­pe­sua. Kos­kee myös VR:ää. Jat­ka lukemista “Päästötön ener­gia: Syn­nyt­tääkö kysyn­tä tarjontaa?”