Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.6.2011

En ehtinyt tehdä edel­lis­es­tä lau­takun­nas­ta selostus­ta. Melkein kaik­ki pan­ti­in pöy­dälle ja mitä ei pan­tu pöy­dälle, hyväksyt­ti­in sel­l­aise­naan. Nyt pitäisi olla viimeinen kok­ous ennen kesälo­maa. Saas nähdä. Lau­takun­nan kok­ous pitäisi ehkä siirtää Sää­ty­talolle, kos­ka yli puo­let lau­takun­nas­ta on siel­lä. Löytäkääpä muuten toinen vas­taa­va lau­takun­ta Suomesta!

Pöy­dältä: Lausun­to Uuden­maan liiton maakuntakaavaluonnoksesta

Viras­toa kehotet­ti­in lisäämään lausun­toon kaa­van peri­aat­tei­ta Helsin­gin ulkop­uolel­la  puoltavia näköko­htia, kos­ka kaa­va edus­taa ter­veitä maankäytön peri­aat­tei­ta, ja jonkun on syytä myös sanoa  se. On nyt lisät­ty, ainakin joil­tain osin. Muuten lausun­nois­sa on pelkkää marmatusta.

Helsingis­sä vihrei­den ongel­mana on, että Kivi­nok­ka on merkit­ty ”asumiseen”. Oikeasti merk­in­tä ei pako­ta asumiseen, vaan toteaa, että val­in­ta viher­alueen ja asun­to­tuotan­non välil­lä kuu­luu Helsingille, kos­ka Kivi­nokalla ei ole seudullista virk­istysar­voa (läheisyyspe­ri­aate). Kokoomuk­sen murheena taas on, että Var­tiosaari on merkit­ty viher­alueek­si. Vähän epäjo­hdon­mukaista, kos­ka ei sil­läkään ole seudullista virk­istysar­voa – siis asia ei kuu­lu muiden kun­tien asukkaille.

Pöy­dältä: Yri­tys­toimin­nan edel­ly­tys­ten paran­t­a­mi­nen Helsin­gin esikaupunkialuei­den asemanseuduilla

En ihan tarkkaan muista kuka tämän pyysi pöy­dälle ja mik­si. Ongel­ma on vähän sama kuin alue­poli­ti­ikas­sa. Jos ker­ro­taan, mis­sä olisi vahvuuk­sia, niiden ulkop­uolelle jäävät on tuomit­tu näivet­tymään. Helsin­gin kan­nat­taisi kuitenkin tukea vahvuuksia.

Pöy­dältä: Kata­janokan Lin­nankadun asemakaava

Asia pan­ti­in pöy­dälle sen selvit­tämisek­si, pitäisikö asun­to­la­tont­ti säi­lyt­tää asun­to­la­tont­ti­na vai muut­taa asuin­talok­si. En usko, että asun­to­laa tulee yksi­tyiselle ton­tille. Itse olisin halun­nut katu­ta­soon ruokakau­pan, mut­ta kaaval­la ei kuulem­ma voi määrätä näin yksi­tyisko­htais­es­ti. Ilmas­sa oli myös aja­tus lait­taa paikalle uus­van­haa, jota arkkite­htikun­ta inhoaa yli kaiken. Siis niin kuin hotel­li Kamp­is­sa tai ulkoministeriössä.

Suun­nitel­tu julk­i­sivu näyt­täisi nyt tältä ja tältä.

Pöy­dältä: Kru­u­nun­haan arvokkaat por­rashuoneet ja hissit

Kaupung­in­hal­li­tuk­sen mukaan ei tarvitse välit­tää enää mis­tään, jos halu­aa lait­taa hissin. Nyt yritetään etsiä kokoomuk­sen alku­peräistä, vähän kohtu­ullisem­paa palautusesitystä.

Vuori­talon ase­makaa­va Käpylän Nyyrikinpuistossa

Van­ha VPK:n suo­jel­tu seu­rat­a­lo muute­taan asuin­talok­si, kun ei muu­takaan käyt­töä kek­sitä. Aika hulp­pea­ta asum­ista keskel­lä puistoa!

Maunulan eteläosan kaa­van muistutukset 

Tätä käsitelti­in viimek­si 2.12.2010.  On urputet­tu, mut­ta aika vähäisi­in muu­tok­si­in se on johtanut. Nykyi­nen raken­nus­la­ki muuten yllyt­tää ole­maan muut­ta­mat­ta kaavaa val­i­tusten joh­dos­ta, kos­ka se pitäisi aset­taa uudelleen nähtäville.

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.6.2011”

  1. Ongel­ma on täs­mälleen sama kuin alue­poli­ti­ikas­sa, pitäisi tehdä val­in­to­ja kun kaikkialle ei voi panos­taa. Sitä varten niitä vaale­ja jär­jestetään että val­i­taan päät­täjiä, jos ei tykkää päät­tää niin on vääris­sä hommissa.

    Yksi pääsyy mik­si ne ase­manseudut on niin ankei­ta on että joka maito­lai­turille yritetään väk­isin tunkea toimis­to­ta­lo ja kaup­pakeskus, jot­ka sit­ten on vajaakäytöl­lä ja rän­sistyy. Ei tuo ole mitään kehit­tämistä ja vaikka­pa Tapani­la on kiva sik­sikin että sieltä nuo puuttuu.

  2. Näyt­tää vai­he­maakun­takaa­va jääneen pöy­dälle, joten Pis­ara-ratakin taisi siis jäädä ”ilmaan”.

    Aiheeseen liit­tyy tämä uuti­nen, jon­ka mukaan uudet liiken­nöin­tikäytän­nöt Helsin­gin ase­mal­la aiheut­taisi­vat HSL:lle 600.000 euron lisäkus­tan­nuk­set vuosit­tain (lähin­nä HSL olisi mak­sum­iehenä ja VR ”kär­si­jänä”).

    http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/06/helsingin_ratapihan_turhaa_liikennetta_karsitaan_syksylla_2661533.html

    Näin toim­i­mal­la sekä jo aiem­min päätetyl­lä ohjaus­vaunuhank­in­nal­la Helsin­gin rat­api­han käyt­töä voidaan tehostaa ilman vält­tämät­tömäk­si väitet­tyä Pisara-rataa.

    Suomen Liiken­neli­it­to SuLi ry on äsket­täin arvioin­ut ylimääräiset liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set kohta­laisen tarkasti (linkin sivu 4), varsinkin kun niiden suh­teen piiloudu­taan liike­salaisu­u­den taakse. Jos tuo 600.000 euroa kor­vat­taisi­in oper­aat­to­rille ja Pis­aran hin­ta olisi mil­jardin, Pis­aran hin­nal­la kor­vat­taisi­in ylimääräisiä liiken­nöin­tiku­lu­ja oper­aat­to­rille liki 1.500 vuo­den ajan (saat­taisi­pa use­an rautatieop­er­aat­torin jär­jestelmässä joku saa­da tuo­takin lisäkus­tan­nuserää pienennettyä).

    http://www.suli.org/docs/SuLi_tavoitteet_2011-2015.pdf

    Pis­ara-kri­it­tisyy­teen on siis yhä aihetta.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2011_5.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  3. Osmo: “…Helsin­gin kan­nat­taisi kuitenkin tukea vahvuuksia…”

    Ei pelkästään Helsingis­sä (Öljysa­ta­man toim­into­jen ulkois­t­a­mi­nen Pietri­in) vaan koko maas­sa (Esim diesel­tuotan­non häätämi­nen Turus­sa väk­isin pois kaupungista Ital­i­aan) kaavoit­ta­jien ensim­mäi­nen peri­aate tun­tuu ole­van yri­tys­toimin­nan hait­taami­nen. 😀 No kuka niitä työ­paikko­ja kaipaa, kun tuil­lakin voi elää, vai miten se meni? 😉

    Noista suo­ma­lai­sista arkkite­hdeistä ei kan­na­ta hirveästi välit­tää. Her­ra Aal­lon maine ja yksi värisokea pro­fes­sori ovat sekoit­ta­neet koko ammat­tikun­nan. Jos min­ul­ta kysytän, niin kaik­ki Aal­lon ja aikalais­ten räpel­lyk­set voi purkaa heti. 🙂

  4. Ei varsi­nais­es­ti liity tähän lis­taan, mut­ta kaupunkisu­un­nit­telu­un kuitenkin.

    Van­taa tyr­mää itämetron Öster­sun­domi­in ainakin sil­lä aikataul­ul­la ja suun­nitel­mal­la jota Helsin­ki ajaa.

    Eikö nyt olisi aika jo Helsinginkin herätä ja ihan oikeasti tutkia muut edullisem­mat vai­h­toe­hdot, siis käytän­nössä pikaraiti­otie, Öster­sun­domin joukkoli­iken­teelle. Suun­nitel­tu­un kaupunki­raknete­seen täysin sopi­mat­toman hir­mukalli­in metron rak­en­t­a­mi­nen on sel­l­aista verovaro­jen tuh­laus­ta, johon meil­lä ei ker­takaikki­aan ole varaa. Ei nyt eukä tule­vaisu­udessa. Onnek­si Van­taal­la sen­tää tuo taju­taan ja laite­taan vähän kapu­laa rat­taisi­in. Helsin­gin päät­täjät ovat niin metron lumoissa, etteivät väl­itä kus­tan­nuste­hokku­ud­es­ta mitään.

  5. Kämp­pi ja ulko­min­is­ter­iö ovat julk­i­sivu­jen kopi­oi­ta van­has­ta (van­ha Kämp puret­ti­in ensin alta pois ja merikasarmi­in ei ehdit­ty rak­en­taa sivusi­ipeä ollenkaan vaik­ka suun­nitel­ma oli valmis), onko nyt tarkoi­tus rak­en­taa Lin­nankadulle saman­lainen julk­i­sivu kuin mitä paikalla oli ennen pommituksia? 

    Uus­van­ha kun voi tarkoit­taa myös uudelta poh­jal­ta tehtyä retro­henkistä ja pahim­mil­laan vain tyylit­tömästi pin­takuor­rutet­tua elementtimodernismia.

  6. “Kokoomuk­sen murheena taas on, että Var­tiosaari on merkit­ty viher­alueek­si. Vähän epäjo­hdon­mukaista, kos­ka ei sil­läkään ole seudullista virk­istysar­voa – siis asia ei kuu­lu muiden kun­tien asukkaille.”

    Näin kir­joit­ti Soin­in­vaara, mut­ta tähän täy­tyy esit­tää eriävä näkemys.

    Var­tiosaarel­la olisi pait­si seudullista myös kan­sain­välistä virk­istysar­voa, jos vesili­ikenne sinne jär­jestet­täisi­in nyky­istä toimi­vam­mak­si (Var­tiosaa­reen pääsee nytkin Car­di­nal Marine ‑yhtiön vesi­bus­sil­la Hakaniemestä, mut­ta vuorot ovat har­vas­sa) ja saaren ole­mas­sao­lo ylipäätään saataisi­in parem­min julkiseen tietoon. On maail­man­laa­juis­es­ti ajatel­tuna poikkeuk­sel­lista, että pääka­pun­gin sisäl­lä on monipuolis­es­ti alku­peräistä luon­toa ja raken­nus­per­in­töä käsit­tävä eheä ja laa­jahko kokonaisuus.

    Maanti­eteil­i­jänä ja saaris­ton luon­to­valvo­jana 115 Helsin­gin edus­tan saar­ta inven­toi­neena voin tode­ta, että Var­tiosaari kuu­luu ehdot­tomasti alueen edus­tavim­paan kär­keen luon­to- ja kult­tuuri­ar­voil­taan. Alue on myös todet­tu lep­akkokar­toituk­ses­sa ykkös­lu­okan lep­akkoalueek­si, mikä tuo sen vahvo­jen kan­sain­välis­ten suo­jelu­sopimusten piiri­in. Niin ikään Var­tiosaari kuu­luu Val­tioneu­vos­ton päätök­sel­lä val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävien raken­net­tu­jen kult­tuuriym­päristö­jen joukkoon (muun muas­sa Suomen­lin­nan rin­nal­la), mikä täy­tyy huomioi­da kaavoituksessa.

    On lyhyt­näköistä ja ylipäätään näkökyvyltä samen­tunut­ta edes vih­jaista, että alue tulisi kaavoit­taa raken­nus­re­serviksi. Var­tiosaari ansait­see tul­la kohdel­luk­si pieteetil­lä ja maltil­la, ja tässä maakun­takaa­van luon­nos on ottanut oikean ja kestävän linjan.

  7. Lep­pä­nen, ei min­un käsit­tääk­seni Odel­la tai Vihreil­lä ole mitään halua gryn­da­ta Var­tiosaar­ta, kysymys on vaan siitä onko asia paikallises­sa päätös­val­las­sa. Mites se kulkuy­hteys niin että tek­isi kävelysil­lan Laa­jasa­losta? Yliskylään päässee jatkos­sa kätevästi ratikalla.

  8. Tpyy­lu­o­ma, maakun­takaaval­u­on­nok­sen ehdo­tus jät­tää Var­tiosaari “taa­jam­a­toim­into­jen” ulkop­uolelle tur­vaa ja ohjaa nimeno­maan alueen säi­lyt­tämistä viher­alueena. Tämän ei pitäisi häir­itä ketään mui­ta kuin niitä, jot­ka mielu­um­min näk­i­sivät alueen rakennettuna.

    Kulkuy­htey­dek­si ehdotan nykyis­es­tään tihen­net­tyä vesi­bus­sili­iken­net­tä keskus­tas­ta täy­den­net­tynä matkan var­ren pysäkeil­lä. Tähän tarvit­taisi­in kun­nan tukea ja ohjaus­ta. Sil­taa en kan­na­ta, kos­ka se käytän­nössä merk­it­see vääjäämät­tä ja vähin­tään autoil­la huol­let­tavaa infraa, mikä olisi iso mii­nus alueen tun­nel­malle nimeno­maan saarena.

    On kaikki­aan erikoista, miten vähän Helsin­ki hyö­dyn­tää laa­jan ja melkoisen ain­ut­laa­tuisen saaris­ton­sa matkailullista ja virk­istyk­sel­listä arvoa. Ren­gas­re­it­tiä esimerkik­si tasat­un­nein aja­va vesi­bus­si voisi tuo­da mon­ta hienoa saar­ta veneet­tömien tavoitet­tavak­si. Reit­ti voisi kulkea esimerkik­si lin­jaa: Hakanie­mi-Mustikka­maa-Tullisaari-Hert­toniemen kar­tano-Yliskylä-Var­tiosaari-Palolu­o­to-Kotilu­o­to-Sata­masaari-Malka­saari-Iso Iilu­o­to-Kallah­den­nie­mi-Pih­la­jalu­o­to-Villin­ki-Vasikkasaari-Kru­unuvuori-Kata­janok­ka-Hakanie­mi. Nimeno­maan itäi­nen saaris­to sopisi tähän, sil­lä siel­lä saaret ovat suh­teel­lisen iso­ja ja met­säisiä ja vedet suojaisia.

    1. Minus­ta Var­tiosaa­reen tulisi rak­en­taa kiireesti kevyen liiken­teen sil­ta, jol­la ei autol­la saa ajaa. Mut­ta var­tiosaare­laiset vas­tus­ta­vat sitäkin.

  9. “Lau­takun­nan kok­ous pitäisi ehkä siirtää Sää­ty­talolle, kos­ka yli puo­let lau­takun­nas­ta on siel­lä. Löytäkääpä muuten toinen vas­taa­va lau­takun­ta Suomesta!”

    Tästä epäko­hdas­ta­han on kepu­laiset jo ennät­täneet valitel­la. Pääkaupun­gin hal­li­tuk­sek­si joku jo ehti kut­sua. Ja näin­hän sen täy­tyy olla, jos Helsin­gin her­rat ovat tuol­laisel­la joukol­la hal­li­tu­so­hjel­maa laa­ti­mas­sa. Ei tai­da paljon Pihtiputaan ongel­mat painaa. Saas kat­soa, mil­lainen oppo­si­tioälömölö saadaan aikaan. Kepu­laise­na tai per­suna kaivaisin esi­in hal­li­tus­neu­vot­telijoiden asuin­paikat tietoon tämän Soin­in­vaaran vinkin perus­teel­la. Ovatko pääkaupunkiseu­tu­la­iaset enem­mistö tai pikem­min kuin­ka suuri?

  10. Vesi­bus­sili­iken­teen rin­nalle Var­tiosaa­reen kulkemiseen voisi sopia saman­lainen käsikäyt­töi­nen los­si kuin on Oulun­sa­lon ja Var­jakan saaren välisessä salmes­sa. Vilkkaim­paan aikaan kesästä los­sis­sa voisi olla palkat­tu kuljettajakin.

  11. Lep­pä­nen, se vesi­bus­sili­ikenne on turkasen kallista, sen takia se riu­tuu. Ja voi Seurasaarenkin ajaa, paljonko siel­lä on autoja?

  12. Var­tiosaares­ta. Helsingis­sä on usei­ta lois­tavia saariko­htei­ta tur­is­te­ja varten: Suomen­lin­na, Korkeasaari, Seurasaari, Pih­la­jasaari, Mustikka­maa. Mielestäni on syytä kysyä, kuin­ka mon­ta saar­ta Helsingis­sä on tarvet­ta jät­tää luon­non­läheisik­si tur­is­tiko­hteik­si. Ainakin nykyisel­lään Var­tiosaari jää rankasti alikäyte­tyk­si, vaikka­pa esim. Villingin kävi­jämääri­in ver­rat­tuna. Kävelysil­ta olisi askel oikeaan suun­taan, mut­ta kan­nat­taako Var­tiosaaren kehit­tämi­nen jät­tää siihen?

  13. Autoil­i­japyöräil­i­jä…: “onko nyt tarkoi­tus rak­en­taa Lin­nankadulle saman­lainen julk­i­sivu kuin mitä paikalla oli ennen pommituksia?”

    Toden­näköis­es­ti ei, mut­ta ei se vält­tämät­tä olisi niin huono idea. Stock­man­nin laa­jen­nus, Van­ha Yliop­pi­lasta­lo (kor­jat­ti­in palon jäl­keen varsin perus­teel­lis­es­ti), Unioninkadun ja Espan nurkalla ole­va empire­ta­lo jne. ovat val­heel­lisia julk­i­sivu­ja tai rekon­struk­tioi­ta. 2. maail­man­so­dan jäljiltä euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa rekon­struoiti­in paljon tuhoutunei­ta talo­ja — ja vielä enem­män kor­vat­ti­in aikansa mod­erneil­la betoni­laatikoil­la. Jos tehdään kokon­aan tyhjästä uusi alue, asia on eri, mut­ta kun on kyseessä his­to­ri­alli­nen ympäristö, mielestäni rekon­struk­tiokin on sal­lit­tua ja suo­tavaakin. Ei kai kukaan auto­har­ras­ta­ja van­han arvokkaan autonkaan osia kor­vaisi uuden auton erinäköisil­lä osil­la, mik­si his­to­ri­alli­nen kaupun­ki olisi vähem­män aut­ent­tisu­ut­ta edellyttävä?

  14. Lisäyk­senä vielä, että “van­hoista” taloista on niiden elin­iän aikana perusko­r­jat­tu suun­nilleen kaik­ki muu pait­si kan­ta­va runko, use­am­paan ker­taankin. Läh­es ain­oa pysyvä asia on siis esteet­ti­nen ulkonäkö — ja jos jos­sain sat­tuu ole­maan kaupungi­nosa, jos­sa talot ovat suun­nilleen samaan aikaan ja samal­la tyylil­lä raken­net­tu­ja, sen arvo on ennen muu­ta yht­eneväi­sis­sä julk­i­sivuis­sa. Sisältä ne on uudelleen rakennettu.

  15. Uno­h­tui vielä ajanko­htainen aihe — por­rashuoneet ovat tietenkin myös osa (puoli)julkista kaupunki­ti­laa, ja niiden esteet­tiset arvot sikäli säi­lyt­tämisen arvoisia siinä kuin talo­jen ulkoa­sukin. Tiukasti tulkiten aitoa ja alku­peräistä ovat niis­säkin yleen­sä vain porrasaskelmat.

  16. Autover­taus on sikäli osu­va että juuri tuol­laista tehdään. Joskus sik­si, että uudet osat kestävät parem­min ja niitä saa bil­te­man tai us-partsin hyllystä (ja ne van­hat osat on ladon takana säi­lyneestä harv­inaisu­ud­es­ta joka tapauk­ses­sa hyö­dyn­net­ty mui­hin tarkoituk­si­in tai ruos­tuneet jumiin).

    Mut­ta kyl­lä suo­je­lu­talo­jakin mod­ernisoidaan tekni­ikalta vaik­ka ulkokuori säi­lyykin saman näköisenä. His­seistä onkin ollut puhe, satavuo­ti­aas­sa jugend­talos­sa tuskin myöskään enää on alku­peräisiä tai edes alku­peräisen kaltaisia sähköve­to­ja tai viemäriputkia. Eikä keit­tiössä hög­forsin liet­tä tai ves­sas­sa pönt­tö-huu­be­ria. (vaik­ka ne kaake­li­u­u­nit olisikin säilytetty).

  17. Taidamme olla Autoil­i­japyöräil­i­jä­jalankulk­i­jan kanssa samaa mieltä siitä, että käyt­töraken­nuk­set eivät ole mitään museoita ja niitä voi uud­is­taa. Viime vuo­sisadan alun talo­jen julk­i­sivu­ja on jo saatet­tu muut­taa vai­h­ta­mal­la väri­tys­tä ja rap­pauk­sen struk­tu­uria; ties minkälaisia parveke­viritelmiä on tehty ajan saatossa; sodas­sa tuhoutuneet tor­nit ym. julk­i­sivuai­heet on ehkä jätet­ty rak­en­ta­mat­ta uudelleen; pahasti kärsineitä talo­ja on kor­jat­tu ele­mentein ja mod­ernein detal­jein; ikkunoiden ja ulko-ovien mate­ri­aalia ja ulkonäköä on muutet­tu (tosin nyky­isin taide­taan vaa­tia kor­jates­sa lait­ta­maan puuikku­nat takaisin, vaik­ka välil­lä olisi laitet­tu alu­mi­iniset). Ja niin edelleen. Se, mitä nyt näemme, ei ole lainkaan sama asia kuin sil­loin, kun talo on raken­net­tu — ja tämän huo­maa jo 20 vuot­ta van­has­sa talos­sa: pelkkä uudelleen maalaami­nen voi tehdä huo­mat­ta­van eron ulkonäköön. 

    Se, mil­lä on merk­i­tys­tä, on että kadun tai kaupungi­nosan talot ovat tyylil­lis­es­ti yht­eneväisiä. Taitavasti suun­nitel­tu “uusi” talo sopii ympäristöön yhtä hyvin kuin ajan kulues­sa muun­nel­tu “van­ha”. Mut­ta jos vai­h­toe­htona on mod­erni aliresurssoitu bulk­ki-asun­to­su­un­nit­telu ja van­han rekon­struk­tio, jälkim­mäi­nen on hel­posti parem­pi vai­h­toe­hto. Vira­nomainen voi sitä vaa­tia, hyvää suun­nit­telua uudelle talolle tosi­asi­as­sa ei.

  18. Marko: “…On maail­man­laa­juis­es­ti ajatel­tuna poikkeuk­sel­lista, että pääka­pun­gin sisäl­lä on monipuolis­es­ti alku­peräistä luon­toa ja raken­nus­per­in­töä käsit­tävä eheä ja laa­jahko kokonaisuus…”

    Oli siis. 😉 Sitä mukaa, kun van­ho­ja lin­noi­tus­saaria avataan yleiseen käyt­töön, niiden luon­to tuhoutuu. Esimerkik­si Harakan luon­toar­vot hävi­sivät paris­sa vuodessa.

  19. Ville:
    Uno­h­tui vielä ajanko­htainen aihe – por­rashuoneet ovat tietenkin myös osa (puoli)julkista kaupunki­ti­laa, ja niiden esteet­tiset arvot sikäli säi­lyt­tämisen arvoisia siinä kuin talo­jen ulkoa­sukin. Tiukasti tulkiten aitoa ja alku­peräistä ovat niis­säkin yleen­sä vain porrasaskelmat”

    Por­rashuonei­den julk­isu­us on käytän­nössä +-nol­la. Ei niis­sä kul­je, eikä niitä näe kuin kyseisen talon kyseisen rapun asukkaat, hei­dän vier­aansa ja postin­jaka­ja. (Niin kauan kuin pos­tia vielä jae­taan ker­roksi­in asti.)
    Har­vas­sa talos­sa enää pääseekään kadul­ta por­raskäytävään, vaan pitää tun­tea pääoven lukos­sa ole­va koo­di tai kulkea takapi­han kaut­ta. Tai soit­taa johon­ki asun­toon ko. por­taas­sa, että saa sieltä jonkun avaamaan.

    Ja mitä hait­taa kenellekään on siitä, jos van­huk­set päästetään kulke­maan kotei­hin­sa hissil­lä. Säästöjä siitä ainakin tulee yhteiskun­nalle ja kun­tat­aloudelle, jos ihmiset pystyvät asumaan van­hoik­si asti koton­aan. Ja käymään jopa itse kau­pas­sa, ettei ihan kaikessa tarvitse tur­vau­tua kun­nal­liseen kod­in­hoita­jaan saati vanhainkotiin.

  20. Erk­ki M, por­rashuoneis­sa kuvas­tuu hyvin rajan­ve­to julkisen ja yksi­tyisen välil­lä. Yksi­tyi­nen ihmi­nen pitää oikeutenaan tehdä omaisu­udel­laan mitä tah­too, kun taas julkisen edun edus­ta­jan tehtävä on kat­soa pidem­mälle, ja ottaa huomioon esim. yleinen käyt­tö­tur­val­lisu­us tai että hyvin ja taitavasti tehtyjä asioi­ta kan­nat­taa säi­lyt­tää (mon­es­ta syys­tä) tai että tule­vien käyt­täjien tarpeet ovat ehkä eri kuin nykyisten.
    Eivät nämä mitään objek­ti­ivisia asioi­ta ole, esim. Tokion keskus­tas­sa talo­jen elinikä on luokkaa 30 vuot­ta. Sil­loin on vähän turha väitel­lä raken­netaanko hissiä vai ei kun koko talo koh­ta puretaan 😉

  21. Vil­lelle por­rashuonei­den julkisuudesta:
    Toki myön­nän että asukas ei omista yksinään por­rashuonet­ta. Mut­ta yhdessä muiden saman talon asukkaiden kanssa hän sen kyl­lä omis­taa, eikä siihen sin­ul­la, min­ul­la tai kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tol­la pitäisi olla nokan kop­ut­tamista. Pidän kohtu­ut­tomana jopa sitä, että julki­nen val­ta määrää, miltä talon julk­i­sivun pitää näyt­tää kadulle päin — vaik­ka sen jotenkuten ymmär­ränkin. Jos por­rashuneet oli­si­vat julk­ista tilaa, niin sil­loin niiden alaovien luk­it­sem­i­nen pitäisi mielestäni kieltää — ainakin päväsaikaan.
    Toki vira­nomaisel­la on val­ta vah­tia, että asun­to-osakey­htiöt eivät vaaran­na asukkaiden tur­val­lisu­ut­ta, mut­ta eiköhän siihen tarkoituk­seen ole ole­mas­sa “hissi­lain­säädän­tö”, joka on riip­puma­ton siitä, miten van­has­sa ja taiteel­lises­sa ja per­in­teikkäässä ympäristössä hissi sijaitsee.
    Paljonko talon omis­ta­ja-asukkaat otta­vat huomioon tule­vien asukkaiden tarpei­ta, on hei­dän oma asiansa. Kukaan ei oikeusval­tios­sa tule purka­maan min­un (edes osit­tain) omis­ta­maani taloa, elleivät muut omis­ta­jat ole samaa mieltä tai ton­tin vuokra­sopimus ole men­nyt van­hak­si tai jos talo sijait­see paikalla, jon­ka yhteiskun­ta halu­aa käyt­tää muuhun tarkoituk­seen. Ja viimek­si­maini­tus­sa tapauk­ses­sakin min­ul­la on oikeus kun­non korvaukseen.
    Se että jostain talosta puut­tuu hissi tai joku muu nykya­jan mukavu­us, ei mielestäni ole riit­tävä peruste koko talon purkamiseen ja uudelleen rak­en­tamiseen, jos sel­l­ainen hissi on asen­net­tavis­sa van­haankin taloon ja sen asukkaat niin haluavat.

  22. Tyy­likäs uus­van­ha voi olla hyväkin ratkaisu, jos arkkite­hti ja rak­en­ta­jat tekevät hyvää työtä. Hyvä esimerk­ki löy­tyy 80-luvun Kuo­pios­ta, jos­sa jatket­ti­in sil­loisen Elo­ran­nan urheilu­vä­lineli­ik­keen taloa Vuorikat­ua etelään rän­nikatu­un asti.

    http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=Vuorikatu,+Kuopio&aq=0&sll=62.593341,27.575684&sspn=9.758029,39.506836&ie=UTF8&hq=&hnear=Vuorikatu,+70100+Kuopio&ll=62.891502,27.681577&spn=0.001186,0.006866&z=18&layer=c&cbll=62.891613,27.682572&panoid=UfPAII0vCwouBp4lIx0ASw&cbp=12,224.76„0,-2.1

    Van­ha talo näkyy oikeal­la (SAK-oveen asti) ja jatkuu uute­na siitä vasem­malle. Rän­nikadun jäl­keen alka­akin sit­ten 70-luku… 🙁

    Enem­män täl­laista ympäröivään­van­haan tyyli­in sopi­vaa rakentamista!

    Asuin kort­telin päässä tästä uus­raken­nuk­ses­ta rak­en­tami­saikaan. Nykyi­nen asun­toni on 2000-luvun ker­rostalos­sa, joka raken­net­ti­in paikalla olleen pala­neen puu­talon tilalle siten, ettei kaukaa ero­ta talon edes vai­h­tuneen (ver­rat­tuna museossa näkemi­i­ni maise­maval­oku­vi­in tsaarin ajal­ta). Arkkite­hti on siinäkin tehnyt aivan lois­tavaa työtä.

  23. Tuo Kata­jannnokalle suun­nitel­tu “uus­van­ha” on ainakin tuon kuvan perus­teel­la ihan miet­timisen arvoinen. Link­ki on kuitenkin rik­ki, sitä pitäisi editoida.

  24. Osmo:

    Lisäsin alku­peräiseen postauk­seen linkin Kata­janokalle suun­nitel­lun talon havainnekuvaan. 

    Kiitos. Talo­han on aivan tyy­likäs tämän päivän tulk­in­ta asuin­talosta tuo­hon ympäristöön. En usko, että kovin iso osa arkkite­htikun­nas­takaan nikot­telisi jos tuo tehdään. Uus­van­hak­si en tuo­ta raken­nus­ta kyl­lä todel­lakaan kut­su­isi, pikem­minkin se tois­telee use­am­paakin juuri tämän päivän arkkite­htu­urin muoti-ilmiötä. Parem­pi näin kuin ele­ment­ti­talon päälle liimat­tu jugend-imitaatio.

    Itse asi­as­sa kuvas­ta tuli mieleen, että jos Helsinki­in ja Kata­janokalle pitää ehdoin tah­doin saa­da se ulko­maisen staran wau, niin tuos­sa­han olisi juurikin sauma Gehryn tanssi­van talon variaatiolle.

    1. En väit­tänyt että tämä esi­tys olisi uus­van­haa, vaan että lau­takun­nas­sa virisi aja­tus kaavoit­taa siihen uus­van­haa, mut­ta kukaan ei sitä esittänyt.
      Onhan Kata­janokalla ulko­min­is­ter­iökin, joka näyt­tää van­hal­ta, mut­ta on uusi.

  25. Ei tuo tosi­aankaan mitään uus­van­haa ole (eikä Osmon alku­peräisessä postauk­ses­sa sitä edes luvat­tukaan, tulk­itsin itse väärin)! 

    Ain­oa myön­ny­tys naa­puri­raken­nuk­sille on räys­täsko­rkeus. Esimerkik­si auko­tus on täysin mod­er­nia. Outo poikkipää­ty on ehkä tarkoitet­tu jonkin­laisek­si viit­tauk­sek­si jugendi­in mut­ta sen mit­takaa­va ja suh­teet on täysin jotain muuta.

    Sinän­sä haus­ka ja vähän eri­lainen nyky­ta­lo. Hyvä ettei sen­tään nauhaikkunoi­ta tai näkyviä ele­ment­ti­saumo­ja, mut­ta eipä tuon suun­nit­teli­ja joudu ainakaan mitään pop­ulis­misyytök­siä kuule­maan laatikko­mod­ernistien selkääntaputtelukokouksissa.

  26. Sitä kyl­lä täy­tyy kri­ti­soi­da, että katu­julk­i­sivu on täyn­nä parvekkei­ta (vaik­ka ran­skalaisia sel­l­aisia). Van­ho­jen kiv­i­ta­lo-katu­jen hienous on, että julkisen ja yksi­tyisen tilan raja on selkeä, julk­i­sivut luo­vat ump­inaiset seinät katu­ti­lalle ja sopi­van kokoiset ikku­na-aukot jät­tävät sisäti­lan riit­tävän yksi­tyisek­si — parvek­keet varas­ta­vat osan katu­ti­lan julk­ista luon­net­ta ja isot ikku­nat tekevät asun­nosi­ta näyteikkunoi­ta. Juhani Pal­las­maan ajatuk­set voy­eris­mista arkkite­htu­uris­sa tule­vat tässä lihaksi.

  27. Erk­ki M:lle his­seistä van­hois­sa talois­sa: yleis­es­ti ottaen omis­ta­jille kuu­luisi tietenkin oikeus tehdä suun­nilleen mitä huvit­taa asun­nolleen tai talolleen (pait­si ehkä polt­taa se). Sel­l­aiset rap­pukäytävät, jois­sa hissin asen­tamisek­si por­taat on kaven­net­tu alle 1,2 metrin levy­isik­si (viralli­nen pois­tu­mistien lev­eys) ovat kyl­lä aika onnet­to­mia. Itse pitäisin asun­non arvoa vähen­tävänä, jos sinne pääsee kaitahissil­lä, jon­ka vuok­si por­taat on kaven­net­tu niin, ettei niis­sä mah­du edes isom­pia huonekalu­ja kul­jet­ta­maan. Mut­ta jokaisel­la on oikeus mielip­i­teeseen­sä, ja taloy­htiössä enem­mistö päät­tää — sen het­ki­nen enem­mistö, kun päätös tehdään 😉

  28. Vil­lelle hissien jälkiasennuksesta:
    Toki (useim­mil­la) asioil­la on kak­si puolta.
    Itse en tuo­ta por­raskäytävän kapen­e­mista niinkään ajatel­lut, vaan kuvit­telin, että hissien asen­tamista vas­tuste­taan vain taiteel­lisen (=arkkite­htonisen) vaikutel­man huonone­misen takia. Eli halus­ta vaalia van­ho­jen ker­rostalo­jen kulttuurihistoriaa.

    Tässä asi­as­sa olisi kyl­lä hissi­fir­moil­lakin oma markki­narakon­sa. Itse asuin lapse­na Hert­toniemessä 4‑kerroksisessa 1952–53 raken­netus­sa Ara­va-talos­sa, jos­sa ei ollut hissiä, kos­ka muuten taloon ei olisi saatu Ara­va-lainaa. Hissiä niin mata­las­sa talos­sa pidet­ti­in siihen aikaan ylel­lisyytenä. Mut­ta por­raskäytävän keskel­lä oli kuitenkin pieni kolmion­muo­toinen kuilu, johon san­ot­ti­in ajatel­lun yhden henkilön vetävää hissiä joskus tule­vaisu­udessa. Vaan ei tai­da olla sel­l­aista siel­lä vieläkään. Itse muutin talosta pois 1977 ja viimek­si kävin siel­lä v. 2003 kun siel­lä pidet­ti­in talon 50-vuotisjuhlia.

    Käsit­tääk­seni aika mon­es­sa por­rashuoneessa on por­taikon keskel­lä kuilu, jota ei kuitenkaan ole suun­nitel­tu hissiä varten vaan ihan muuten vaan (=esteet­ti­sistä syistä eli anta­maan avaru­ut­ta ja loiven­ta­maan kier­re­por­taiden sisäkaarretta.
    Löy­tyykö markki­noil­ta pyöre­itä hisse­jä? Tai mit­tati­laushisse­jä? Ja ovatko ne paljon kalli­imopia kuin standardikokoiset?

  29. Asi­aa tarkem­min tun­tem­at­ta, ihan vaan kyynisyyt­täni epäilen että keskiver­to taloy­htiössä löy­tyy enem­män tah­toa tunkea hissi rap­pu­un, vaik­ka lop­putu­los olisi kuin­ka karmea, ennem­min kuin kaivaa ne pari neliötä sille hissikuilulle kunkin omas­ta kämpästä.

  30. tpyy­lu­o­ma olet aivan oikeassa.

    On selvää, että taloy­htiön osakkaat halu­a­vat selvitä hissipro­jek­tis­taan mah­dol­lisim­man hal­val­la. Tai ainakin, he, jot­ka asu­vat 1. tai 2. ker­rokses­sa, jos­sa heille koituu hissitä olemat­toman vähän hyö­tyä — varsinkin jos ovat ter­veitä nuo­ria ihmisiä.
    Ja on ihan selvää, ettei yhtiökok­ous voi päät­tää, että 1. ja 2. ker­roksen asun­to­ja pienen­netään, jot­ta 4. ker­roksen van­ha mum­mo pää­sisi omin jaloin kadul­ta kotiinsa.

    Tuli tuo­ta sin­un kom­ment­ti­asi lukies­sa 1. ker­ran mieleen, että nois­sa arvokkaiden his­to­ri­al­lis­ten por­rashuonei­den suo­jeli­jois­sa taitaa olla heitäkin, jot­ka asu­vat tuol­lai­sis­sa taloy­htiöis­sä, eivätkä halua, että he joutu­vat osal­lis­tu­maan täl­lais­ten pro­jek­tien kus­tan­nuk­si­in. Ja sil­loin kaik­ki kon­ser­vati­iviset keinotkin ovat luval­lisia. Eli on luval­lista vedo­ta siihen että asum­is­mukavu­u­den paran­nus olisikin kult­tuuri­his­to­ri­al­lisen arvon tuho tai heiken­nys. Ja sik­si vira­nomaiset eivät saa sal­lia noi­ta “paran­nuk­sia”. Maamme ja kaupunkimme kult­tuuri­his­to­ri­a­han on meille kaikille yhteistä, vaik­ka asun­not ja por­rashuoneet ovatkin yksi­ty­istä tilaa ja yksi­ty­istä omaisu­ut­ta (min­un mielestäni).

  31. tpyy­lu­o­ma:

    Asi­aa tarkem­min tun­tem­at­ta, ihan vaan kyynisyyt­täni epäilen että keskiver­to taloy­htiössä löy­tyy enem­män tah­toa tunkea hissi rap­pu­un, vaik­ka lop­putu­los olisi kuin­ka karmea, ennem­min kuin kaivaa ne pari neliötä sille hissikuilulle kunkin omas­ta kämpästä.

    Ja tässä on jotain pahaa, kos­ka ihmiset arvostaa liian paljon neliöitä omis­sa asun­nois­saan kuin neliöitä porrashuoneissa?

    Vai voisko se sit­tenkin men­nä silleen, että jos ihmiset halu­aa mielu­um­min ahtaan por­raskäytävän kuin ahtai­ta asun­to­ja, niin mei­dän pitäs antaa niille just sitä mitä ne haluu?

  32. Kun ihmi­nen ostaa asunnon,hän saa sil­loin myös osu­u­den por­raskäytävästä. Kaup­pakir­jaan merk­itään kuitenkin vain asun­non koko, eikä halais­tua sanaa por­raskäytävän koos­ta. (Ja eihän se por­raskäytävä siitä pienene, vaik­ka sinne asen­netaan hissi. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa por­taat vain kapenevat.

    Toisaal­ta luulisi jokaisen asun­nonos­ta­jan katso­van ennen kau­pan­tekoa, että kyseiseen asun­toon voi viedä myös niin iso­ja huonekalu­ja kuin hän sat­tuu ennestään omis­ta­maan tai halu­aa tule­vaisu­udessa hankkia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.