Kaupunkisuunnittelulautakunta täytti yleiskaavapäällikön virkaa – tai antoi siis asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle. Tehtävä on alallaan maan tärkeimpiä, ellei tärkein. Aika vähän oli tullut hakemuksia, vaikka olisi luullut haasteen kiinnostavan alalla vähän kaikkia. Selitys on, ettei kukaan merkittävässä tehtävässä oleva – ja näistähän me olisimme olleet kiinnostuneita – halua hakea virkaan, johon ei ehkä tulekaan valituksi. Nykyinen työnantaja saisi tietää, että on hakeutumassa muualle, ja se taas ei olisi hyvä juttu.
Säädösten mukaan virkaan hakeneet ovat julkista tietoa, koska halutaan julkisuuden valvovan virantäytön asiallisuutta. Tämä pitäisi muuttaa. Virkaa on voitava hakea niin, ettei tieto nykyisestä työpaikasta pois pyrkimisestä ole julkinen.
Tarkoitatko, että hakija voisi halutessaan salata hakemuksensa?
Miten prosessin läpinäkyvyys, laillisuus ja oikeudenmukaisuus voitaisiin taata, jos tiedot olisivat salaisia? En tosin väitä, että nämä ehdot täyttyisivät nykyisinkään.
Mielenkiintoinen kysymys sinänsä.
Tai sitten meidän olisi päästävä putkikulttuurista ja siirtyä ajatteluun, jossa on ihan luonnollista hakeutua joustavasti eri tehtäviin rikoten samalla raja-aitoja julkisen, yksityisen ja akateemisen välillä. Sopiva annos kunnianhimoa urasuunnittelussa olisi ihan hyvä ominaisuus työntekijällä ja jos tästä halutaan pitää kiinni, niin maksettakoon lisää liksaa.
Joo, kyllä kai virantäytön asiallisuutta voitaisiin valvoa vaikka hakijoiden nimiä ei julkistettaisi (lukumäärän yms. voisi kyllä julkaista).
Tällainen muutos saattaisi myös vähentää hieman virkojen täyttämistä niin, että virkaan valittava on jo tosiasiassa valittu ja kutsuttu etukäteen, ja hakemuksensa sisään lähettävät ovat mukana vain viikunanlehtenä, muodollisuuksien täyttämiseksi, ilman mahdollisuutta tulla valituiksi, ja itse asiassa vain osoittamassa etteivät ymmärtäneet että tämä haku ei ollut todellinen. Näin siksi, että ehkä nykymallissa jollekin hakijalle pitää ehkä kertoa etukäteen, että hänet aiotaan valita, jotta hänet saataisiin lähettämään (julkiseksi tuleva) hakemus.
Jos Helsingin yleiskaavapäällikön virka on maan halutuin, tässä tapauksessa viran hakeminen voi olla tavallista helpompaa, sillä haku ei välttämättä indikoi, että haluaisi nimenomaan pois nykyisestä virasta, vaan ehkä vain intoa kalastella lohta.
“Säädösten mukaan virkaan hakeneet ovat julkista tietoa, koska halutaan julkisuuden valvovan virantäytön asiallisuutta. Tämä pitäisi muuttaa. Virkaa on voitava hakea niin, ettei tieto nykyisestä työpaikasta pois pyrkimisestä ole julkinen.”
Eli onko asiallisuusaspekti aivan turhanpäiväinen asia, jos se halutaan sivuuttaa?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Samaa mieltä Osmon kanssa.
Olisin tökännyt varsinaisen jutun peukkunappia, mutta sellaista ei ole.
Minusta on hirveän kiva, että työnantaja ei hetkeäkään kuvittele minun automaattisesti vain aina pysyvän kulloisessakin paikassani.
Hyvä postaus ja askarruttaa varmaa satojatuhansia julkisella puolella työskentelvää lattiatasolta ylimpään johtoon saakka. Ongelma on todellinen ja vakava ja osoitus julkisen puolen työkulttuurin kieroutuneisuudesta.
Yksityisellä puolella, jos hakee uutta työpaikka reagoidaan kolmella tavalla:
a) Lähtijä yritetään pitää talossa; annetaan palkankorotus, lisää vastuuta uusi työhuone tms. kivaa.
b) Jos työntekijästä halutaan eroon, kirjoitetaan taivaita syleilevä väliaikainen työtodistus.
c) Useimmiten ei aiheuta mitään.
Julkisella puolella a) ja b) ei tule kyseeseen ja siksi ratkaisu julkisen puolen ongelmaan olisi antaa erityinen työsuhdesuoja tilanteissa, joissa henkilö hakee uusiin tehtäviin.
Olen kyllä hiukan eri mieltä Evertin kanssa. Aika yleisesti yksityisellä sektorilla katsotaan julkisen puolen työntekijöitä hiukan alaspäin, jopa korkeita virkamiehiä. Se että yksityisen puolen työntekijä hakee julkisen sektorin virkaa voidaa siis tulkita signaaliksi, että työntekijä ei ole sitoutunut tai haluaa vähemmän haastaviin tehtäviin. Tällainen signaali taas saattaa johtaa vaikkapa vähäisempään investointiin työntekijään osaamiseen. Konkreettisesti esim. koulutukseen pääsy saattaa vaikeutua.
Toisaalta nykysysteemissä hakemuksen lähettäminen saatetaan myös nähdä tyhmyytenä, jos on niin että tosiasiallinen päätös on jo tehty siinä vaiheessa kun haku alkaa.
Samaa mieltä Evertin kanssa.
Ei normaalissa työyhteisössä normaalilla itsetunnolla varustetulla esimiehellä pitäisi olla mitään ongelmia sen kanssa että alainen on kiinnostunut uransa kehittämisestä.
Jos ja kun julkisella puolella on tässä ongelmia, ei viranhaun julkisuutta pitäisi uhrata, suljetun haun väärinkäytös-uhat ovat isompia.
Niin, ja kyllähän yksityisellä puolellakin on osansa hankalista työyhteisöistä ja pomoista, mutta työpaikkamsrkkinat ovat laajemmat.
Evert, en ole koskaan ollut julkisella sektorilla, mutta minun kokemukseni yksityiseltä sektorilta ovat kyllä aivan erilaiset kuin sinun.
Parhaimmillaan voi toki käydä niin, että työntekijän arvo huomataan vasta tuolloin ja hänelle tarjotaan uusia, vaativampia ja paremminpalkattuja tehtäviä. Useimmiten näin ei kuitenkaan käy. Aina ei ole tarjolla sopivia tehtäviä tai sitten henkilöä ei pidetä poikkeuksellisena kykynä. Tällöin hänet savustetaan pahimmassa tapauksessa ulos. Parhaassakin tapauksessa hänen lojaliteettiinsa luotetaan aikaisempaa vähemmän, oletetaan että hän vaihtaa työpaikkaa joka tapauksessa lähiaikoina. Silloin hänen koulutukseensa ei kannata panostaa ja hän tulee helposti sivuutetuksi ylennystapauksissa. Miksi nimittäisin avautuvaan päällikön tehtävään jonkun, joka on lähdossä firmasta jos minulla on muita yhtä päteviä vaihtoehtoja?
Oman lisämausteensa aiheuttaa tieto siitä, että työntekijä on hakeutumassa julkiselle sektorille. Yksityisellä puolella ”tiedetään” yleisesti, että julkisella sektorilla päivät ovat lyhyitä ja lomat pitkiä – julkisen puolen viran hakeminen tarkoittaa siis sitä, että henkilö haluaa päästä vähällä.
Voihan tuon salata yksinkertaisesti ilmoittamalla, että ei halua hakuvaiheessa nimeään julkisuuteen. Silloin se tulee käytännössä julkiseksi vain jos tulee valituksi.
juge.
Nimi on julkisella esityslistalla. Kaikka alan ihmiset saavat sen tietoonsa.
Tämähän ratkeaisi sillä, että julkiset virantäytöt tehtäisiin kaikki osin anonyymisti, myös työnantajille. Näin esimerkiksi hakijan sukupuoli tai ikä ei tulisi hakemuksessa esille.
En tiedä millaisia kokemuksia tällaisesta on maailmalla.
Julkiseen virkaan hakevan nykyinen työnanataja ei ole ainoa, joka saa tietää hausta. Kyseinen ihminen pääsee myös lehtiin ruodittavaksi ja kaikki eivät pidä julkisuudesta. Yrityksen johtopaikoille hakijoista taas ei tule niinsanotusti julkista riistaa, jonka ominaisuuksia voi pohtia rauhassa lehdistössä ilman että tulee edes kuulluksi.
Minusta vähän samanlaista kilpailuetua on annettu yksityiselle puolelle kilpailutusasioissa. Yritys voi valita työntekijän mielestä yritykselle parhaan vaihtoehdon riippumatta siitä millaiset kriteerit ja pelisäännöt on milläkin kertaa onnistuttu tekemään. Julkisella puolella etukäteen piirretyt raskaasti laaditut paperit ratkaisevat. Ei se mihin valitsijat oikeasti päätyisivät jos tilaisivat itselleen.Palvelun toimittajan näkökulmasta homma menee niin, että kyky tehdä ja täyttää papereita muuttuu tärkeämmäksi kuin tehdä työ hyvin.
Joskus media kunnioitti hakijan toivetta, eikä kaikkia nimiä julkaistu. Toisaalta pyrkimys parempaan virkaan kai kertoo halusta edetä urallaan. Ei kai se saa olla miinusta nykyisellekään työnantajalle. Tai ellei virka ole parempi, on syytä keskustella avoimesti, mikä mättää nykyisessä hommassa.
Vähän huonolta tuntuisi sekin, että julki tulisi vain valitun nimi.
Voidaan tehdä myös niin, että hakijalla on oikeus salata nimensä. Nythän ei auta, että media kunnioittaa asiaa, koska kuka tahansa voi lukea esityslistoilta.
Tämän voisi liittää laajempaan tiedotuksenhallinnan kokonaisuuteen, jota voisi pohtia paljon nykyistä enemmän. Toimivuuden ja täyden avoimuuden yhdistäminen ei onnistu, mutta yhteiskunnan läpinäkyvyyden tulisi olla riittävää.
Tässä on syy, että lopetin hakemasta uutta paikkaa. Omassa organisaatiossani on tapana ilmoittaa aina paikkaan hakeneiden nimet intranetissä. Olisin mielelläni mennyt välillä toiseenkin paikkaan pienestä toimipisteestämme, mutta minua ei pyydetty edes haastatteluihin (vaikka tiedän olleeni ainakin täysin pätevä). Roikuin vain nimenä listassa ja varmaankin ajateltiin, että joko toimipaikassamme tai minussa on jotain vikaa.
Ei kaikissa paikoissa julkaista hakojoiden nimiä ja minusta se olisikin asiallinen käytäntö! Edes toisten hakijoiden ei minusta tarvitsisi tietää, ketkä kaikki muut ovat paikkaa hakeneet.
Minä en jättänyt vakivirkaani, mutta hain vuoden virkavapaata. Halusin lähteä tauolle nyt, kun vielä viihdyn tuossa samassa paikassa. Sitten voin tulla ilomielin takaisin.
Koska aihe liittyy löyhästi sananvapauteen niin spämmään tähän yhden hauskan episodin, moderaattori jättää julkaisematta jos on asiaton, en kanna kaunaa.
Homman moderaattori Elisa meni ja täräytti jotain ‘mielenkiintoista’:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kokoomusnuorten+varapuheenjohtajan+raiskausmielipiteet+ihmetytt%C3%A4v%C3%A4t/1135266985010
No siitä alkoi hommakommentointi n. 16:30
hommaforum.org/index.php/topic,51964.0.html
Sitten n. 6h myöhemmin klo 22:20 mode ‘junakohtaus’ ilmoittaa “aiheen enemmästä käsittelystä tulee tukkapöllyä”.
Oletteko huommaneet että homman etusivulla on “Sananvapauden puolesta ry” likki/logo/mainos. Aika valikoivaa sananvapautta.
Maahanmuuttokriittiset on olleet kovasti kritisoimassa “kaksoisstandardeja”, jep jep…