Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 16.6.2011

Tatu Rauhamä­ki oli pois­sa, joten jouduin johta­maan puhet­ta, kunnes minäkin jouduin ryn­täämään Säätytalolle.

Lausun­to maakuntakaavasta

Hyvin vai­heikkaan ja monipolvisen keskustelun jäl­keen saimme aikaan yksimielisen lausun­non. Esit­telijä otti val­taosan muu­tosesi­tyk­sistä nimi­in­sä. Alla on lain­aus viras­ton tiedot­teesta. Yritän suo­men­taa päätöksemme:

1)      Sekä Kivi­nok­ka että Var­tiosaari päätet­ti­in esit­tää selvi­tysalueik­si. Tämä tarkoit­taa, että viras­to saa edelleen selvit­tää niiden tule­vaa käyt­töä. Eri­tyis­es­ti Kivi­nokan osalta ei ole pelkoa, että alue raken­net­taisi­in laa­jasti, mut­ta rajaus ei ole pyhä, onhan siinä lähel­lä metroase­maa ole­via luon­non­suo­jelun kannal­ta merk­i­tyk­set­tömiäkin alueita.

2)      Kir­jauk­set siitä, että maakun­takaavaan tulee viher­alueik­si merk­itä vain seudullis­es­ti merkit­tävät alueet ja muual­la viher­alueen ja rak­en­tamisen raja tulee ratkaista yksi­tyisko­htaisel­la kaavoituk­sel­la. Viras­ton poh­jae­si­tyk­sessä tämä oli niin päin, että muut tulee merk­itä taa­jam­a­toim­into­jen alueek­si. Se tarkoit­taa samaa, mut­ta kuu­losti aika pahalta.

3)       Lausun­nos­ta pois­tet­ti­in vas­tus­ta­va kan­ta kau­pan mitoituk­sen ylära­joille, mut­ta jätet­ti­in kri­ti­ik­ki keinon käyt­tökelpoisu­ut­ta vastaan.

Viras­ton tiedot­teessa asia san­ot­ti­in näin:

Esit­telijä teki seu­raa­vat muu­tok­set, jot­ka hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti: Sivun 10 a viimeis­es­tä virk­keestä pois­te­taan sanat ”kaikkial­la kaupun­gin alueel­la”. Sivulle 10 tulee lisäyk­senä: Lau­takun­ta korostaa, että Helsin­gin kaupunki­raken­net­ta kaavoitet­taes­sa ja tiivis­tet­täessä on tur­vat­ta­va lähivi­her- ja virk­istysaluei­den verkos­to.

Sivulle 12 a lisätään 3. kap­paleen perään seu­raa­va kap­pale: Samal­la kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta toteaa, että kaupun­gin näkökul­mas­ta viher- ja virk­istysalueil­la on tärkeä merk­i­tys ihmis­ten hyv­in­voin­nin, kaupunkilu­on­non ja ekosys­teemi­palvelu­jen kannal­ta.  Asukkaat arvosta­vat ja pitävät asuinaluei­den­sa viher- ja virk­istysaluei­ta osana hyvää kotikaupunkia. Väestön ja liiken­teen määrän kasvu sekä ilmas­ton­muu­tos korosta­vat lähivi­her- ja virk­istysaluei­den merk­i­tys­tä.

Sivun 12 a toisek­si viimeinen kap­pale muutet­ti­in seu­raavaan muo­toon: Vih­ery­hteystarve ‑merkin­nän kuvaus­ta ja suun­nit­telumääräys­tä tulisi tark­istaa. Määräyk­sen mukaan taa­ja­ma-alueel­la kaik­ki virk­istyk­seen sovel­tu­vat rak­en­ta­mat­tomat alueet varataan yksi­tyisko­htaisem­mas­sa kaavoituk­ses­sa mah­dol­lisuuk­sien mukaan virk­istyskäyt­töön. Tämä ei tiivistyvässä kaupunki­rak­en­teessa ole tarkoituk­sen­mukaista, kos­ka näin ehdot­tomana se voisi estää kokon­aan täy­den­nys­rak­en­tamisen. On vaikea osoit­taa, ettei jokin vapaa viher­alue kel­paa virk­istyk­seen.

13 a /4. kpl Ensim­mäi­nen virke muute­taan muo­toon

Kos­ka tavoit­teena on vahvis­taa alakeskuk­sia ja kos­ka Helsin­gin alakeskuk­sil­la ei ole san­ot­tavaa merk­i­tys­tä kau­pan palvelu­verkolle Helsin­gin ulkop­uolel­la, alakeskusten enim­mäis­mi­toituk­sen on olta­va riit­tävän väljä tai enim­mäis­määräyk­set tulee pois­taa kokon­aan. [WINDOWS-1252?]’

Sivulle 16 a päätös­esi­tyk­si­in lisätään: Helsin­gin alakeskuk­sia koske­va kau­pan enim­mäis­mi­toi­tus merk­itään väljästi tai pois­te­taan kokon­aan. Lisäk­si pois­te­taan kau­pan suuryk­siköi­den mitoi­tus­ta koske­va koh­ta. Helsin­gin alueellav­i­her­alueet, joil­la on seudullista merk­i­tys­tä, merk­itään viher­alueik­si.

Lau­takun­ta päät­ti yksimielis­es­ti, että Kivi­nok­ka ja Var­tiosaari tulisi myös maakun­takaavas­sa merk­itä selvi­tysalueik­si.

Yri­tys­toimin­nan edel­ly­tys­ten paran­t­a­mi­nen asemanseuduilla

Lisät­ti­in vasem­mis­toli­iton ehdo­tuk­ses­ta koh­ta, jon­ka mukaan muil­lakin ase­manseuduil­la pyritään aluet­ta tiivistämään.

Krunikan arvokkaan porrashuoneet

Lau­takun­ta teki äänin 5–3 kap­inan ja palaut­ti asian siten, että hissi sal­li­taan aina, sitä ei tarvitse ottaa asun­to­jen sisältä, mut­ta ehdo­ton­ta oikeut­ta rak­en­taa hissi juuri por­raskäytävään ei ole. Esi­tyk­sen teki Mari Holopainen (vihr) ja se meni vasem­mis­toli­iton, demarien ja vihrei­den äänin. Näin ei olisi saanut tehdä, kos­ka kaupung­in­hal­li­tus oli yksiselit­teis­es­ti käskenyt meitä sal­li­maan hissi aina por­rashuoneeseen. Virkamiehet tietysti puol­si­vat kaupung­in­hal­li­tuk­sen kan­taa, mut­ta eivät osan­neet sala­ta tyytyväisyyttään.

Kaik­ki muu esi­tyk­sen mukaan.

11 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 16.6.2011”

  1. Jaha, helsinkiläisiä poli­itikko­ja kiinos­taa rajoit­taa kau­pan yksiköitä vain muual­la kuin Helsingissä. 😉

    Vastaa

  2. Por­rashuone- ja hissi­a­siois­sa voisi olla joku rahalli­nen porkkana. Esim. Etu-Töölössä on tarkoituk­sel­la kaavas­sa vähem­män raken­nu­soikeut­ta kuin ole­mas­saole­vis­sa talois­sa neliöitä; ajatuk­se­na on, ettei van­haa taloa kan­na­ta purkaa — vaan se kan­nat­taa kor­ja­ta — kos­ka uud­is­raken­nuk­ses­ta jou­tu­isi tekemään pienem­män. Ainakin Ruo­ho­lahdessa kaavoitet­ti­in tont­te­ja, joil­la iso por­rashuone ei syönyt raken­nu­soikeut­ta täys­määräis­es­ti, mil­lä onnis­tuneesti saati­in aikaan tilavia por­rashuonei­ta. Jos van­han por­rashuoneen tai julk­i­sivun säi­lyt­täisi pieteetil­lä saisi esimerkik­si alen­nus­ta kiin­teistöveros­ta tai lisää raken­nu­soikeut­ta tms. Nyky­is­in­hän tämä menee oikeas­t­aan päin­vas­toin, hissien rak­en­tamista tue­taan julk­isin varoin.

    Vastaa

  3. Pis­ara-rata ideana siis lie­nee men­nyt läpi sellaisenaan. 

    Suosit­te­len tutus­tu­maan oheiseen tek­sti­in vuodelta 2006. 

    http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/102e584da8ff8c8cec81997723b3314a/1308210767/application/pdf/1543611/PISARA_loppuraportti_160306_web.pdf

    VR perustelee Pis­araa 19.3.2009 siten, että ruuh­ka-aikaan vuon­na 2015 Helsingistä läh­tee 19 ja sinne saa­puu 23 junaa eli yhteis­määrä on 42 junaa tunnissa.
    Lähde:
    http://www.prorautatie.net/PISARA-esitys%20-%20pro%20rautatie.pdf (sivut 8 – 10)

    Junia Helsin­ki — Pasi­la 20.6.2011:
    06.00 – 06.59 26
    07.00 – 07.59 28
    08.00 – 08.59 23

    Junia Pasi­la – Helsin­ki 20.6.2011:
    06.00 – 06.59 20
    07.00 – 07.59 31
    08.00 – 08.59 36

    Saa­pu­vien ja lähte­vien junien yhteis­määrä välil­lä Helsin­ki – Pasi­la 20.6.2011:
    06.00 – 06.59 46
    07.00 – 07.59 59
    08.00 – 08.59 59

    Lähde (pien­tä omaa askartelua vaatii):
    http://service.vr.fi/ticket/mtt/index.jsp?setLanguage=FIN

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

    Vastaa

  4. Voisiko viher­alueen seudullista merkit­tävyyt­tä nos­taa, että hyvän kokoisen kaupunkimet­sän lähel­lä asuu paljon ihmisiä?

    T: Olli V.

    Vastaa

  5. Osmo S:
    “Lau­takun­ta teki äänin 5–3 kap­inan ja palaut­ti asian siten, että hissi sal­li­taan aina, sitä ei tarvitse ottaa asun­to­jen sisältä, mut­ta ehdo­ton­ta oikeut­ta rak­en­taa hissi juuri por­raskäytävään ei ole. Esi­tyk­sen teki Mari Holopainen (vihr) ja se meni vasem­mis­toli­iton, demarien ja vihrei­den äänin. Näin ei olisi saanut tehdä, kos­ka kaupung­in­hal­li­tus oli yksiselit­teis­es­ti käskenyt meitä sal­li­maan hissi aina por­rashuoneeseen. Virkamiehet tietysti puol­si­vat kaupung­in­hal­li­tuk­sen kan­taa, mut­ta eivät osan­neet sala­ta tyytyväisyyttään.”

    Häm­mästyt­tää pien­tä kulk­i­jaa täl­lainen ulkop­uo­li­nen määräi­ly. Ketä (ja kenen omaisu­ut­ta) tässä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ja viras­ton arkkite­hdit oikein suojelevat?
    Kadut ovat julk­ista tilaa, mut­ta por­rashuoneet eivät sitä mielestäni ole edes sen ver­taa kuin talo­jen vesikatot.
    Ja jos hissi halu­taan van­haan taloon, niin eikö ole ole­mas­sa vain nämä 3 vaihtoehtoa:
    1. Por­raskäytävässä ole­vaan tyhjään tilaan ja mah­dol­lis­es­ti por­taikkoa kaventaen
    2. Por­raskäytävään rajoit­tuvia asun­to­ja pienen­täen, eli suurenta­mal­la por­raskäytävää talon sisällä.
    3. Laa­jen­ta­mal­la por­raskäytävää ja taloa ulospäin.

    Vai­h­toe­hto 3 tulee kyseeseen jos por­raskäytävään astu­taan talon oma­l­ta pihal­ta, mut­ta mielestäni ei jos por­raskäytävään tul­laan suo­raan kadulta.

    Olisi ollut parem­pi totel­la kaupung­in­hal­li­tus­ta. Ei kaupunki­laiset tai hei­dän edus­ta­mansa puolueet tai heille talp­ja piirtävät arkkite­hdit omista por­raskäytäviä. Eihän niis­sä sal­li­ta edes kodit­tomien kadun­mi­esten yöpymistä talvipakkasil­la, vaan por­raskäytävät pide­tään lukit­tuina. Eli por­raskäytävät eivät ole julk­ista tilaa, vaan yksi­ty­istä. (=asun­to-osakey­htiöi­den omaisuutta.)

    Vastaa

  6. Osmo S:
    “1) Sekä Kivi­nok­ka että Var­tiosaari päätet­ti­in esit­tää selvi­tysalueik­si. Tämä tarkoit­taa, että viras­to saa edelleen selvit­tää niiden tule­vaa käyt­töä. Eri­tyis­es­ti Kivi­nokan osalta ei ole pelkoa, että alue raken­net­taisi­in laa­jasti, mut­ta rajaus ei ole pyhä, onhan siinä lähel­lä metroase­maa ole­via luon­non­suo­jelun kannal­ta merk­i­tyk­set­tömiäkin alueita.”

    Lapse­na tuli samoil­tua paljonkin Kivi­nokalla, Hert­toniemen rantakalli­ol­la, Saunalahdel­la, Mölylässä, Klobbe­nil­la, Fasthol­mas­sa ja Viikissä jne. Mut­ta edelleen min­ulle on epä­selvää, mik­si Kivi­nokan alue olisi pyhempi suo­jeluko­hde kuin ne muut alueet. Puhutko Kulosaaren vai Hert­toniemen metroase­mas­ta? Ja tarkoi­tatko, että Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha joutaa ennem­min asuinalueek­si kuin Kivi­nokan ran­nat ja met­sät. Vai tarkoi­tatko Saunalah­den itäran­taa eli Län­si-Hert­toniemen län­sir­an­taa, jos­sa sijait­si mm. nuori­son val­taa­ma ja polt­ta­ma(?) Siperia. Se oli talo, jos­sa asui sil­loin 50-luvul­la eläk­keel­lä ole­va vang­in­var­ti­ja. Ja hänen mök­iltään kohti siir­to­la­pu­u­tarhaa men­täessä oli muu­ta­ma muukin van­ha huvi­la tai omakoti­ta­lo, joil­la oli vil­jel­lyt pihamaat.

    Oma käsi­tyk­seni on, että noi­ta aluei­ta pitää suo­jel­la kult­tuuri­his­to­ri­ansa takia, ja sen takia, että siel­lä on luon­to lähel­lä asu­tus­ta. Eikä niinkään sen takia, että se luon­to sinäl­lään olisi siel­lä kovin erikoista ja ainutlaatuista.

    Oma luon­no­suo­jelulli­nen argu­ment­ti on toki sekin, että alueel­la on tehty luon­to­havain­to­ja jo 100 vuo­den ajan. Eli siel­lä voi seu­ra­ta miten eläin ja kasvi­la­jis­tot muut­tuvat ja ovat muut­tuneet vuosikym­menten varrella.
    Omas­ta kodis­tani löy­tyi jo sil­loin 50-luvul­la Leo Lehtosen lin­tukir­ja “Lin­tu­parati­isi pääkaupun­gin liepeil­lä. Van­hankaupungin­lahti ja sen linnusto”
    kts. http://arkisto.sll.fi/tiedotus/2000/MYP2000Helle.html

    Tuol­ta poh­jal­ta voi kyl­lä sanoa, että Kivi­nokkaan kohdis­tuu on laa­jem­paakin kiin­nos­tus­ta luon­to­har­ras­ta­jien kesku­udessa kuin vain helsinkiläistä. Onhan se melkein Natu­ra-aluet­ta, eli var­maan kuu­luu lin­tu­jen mielestä samaan kokon­aisu­u­teen kuin Van­hankaupungin­lah­den suo­jelu­alue ja kaik­ki ko. lah­den ruovikkorannat.
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=11342&lan=FI
    Ja onhan siel­lä perustet­tu Dallape!

    Vastaa

  7. Hissien rak­en­tamis­es­ta tuli mieleeni, miten eräs pien­talon omis­ta­ja olisi muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten Yhdys­val­lois­sa halun­nut lait­taa hyt­tysverkot teras­sille, talo kun oli suoalueel­la; arkkite­hti vei asian oikeu­teen ja sai tek­i­jänoikeu­teen vedoten kiel­let­tyä hyt­tysverkot, kos­ka ne oli­si­vat pilan­neet arkkite­htu­urin. Talo meni myyntiin.

    Vastaa

  8. Tark­istin tari­nan (15:25), ja valitet­tavasti se ei oikeasti men­nyt ihan urbaani­le­gen­dan mukaan. Arkkite­hti ei olisi halun­nut hyt­tysverkko­ja ja sälekai­h­timia, mut­ta omis­ta­ja lait­toi ne silti; vas­ta myöhem­min uusi arkkite­htu­uria arvosta­va omis­ta­ja poisti ne. Oikeut­ta käyti­in pääasi­as­sa raken­nuskus­tan­nuk­sista. Nyky­isin talo on suojeltu.

    Vastaa

  9. Siis alak­er­roksis­sa asu­vat saa­vat parem­min oikeut­ta omille mielip­iteilleen kuin hissiä tarvit­se­vat ylimpi­en ker­rosten asukkaat. No jotkut eivät peri­aat­teesta käytä hissiä, toiset taas todel­la tarvitsevat.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.