Korkeimmalta hallinto-oikeudelta merkittävä päätös

Kun Helsin­ki teki yleiskaa­van Kru­unuvuoren rantaan, rak­en­t­a­mi­nen sijoitet­ti­in pääosin kaupun­gin omis­ta­malle maalle kun taas vuorineu­vos Aarnion 16 hehtaarin maille raken­nu­soikeut­ta riit­ti vain 9000 neliön ver­ran. Suurin osa suvun omis­ta­mas­ta alueesta varat­ti­in virk­istyskäyt­töön ja luon­non­suo­jelu­alueek­si. Maan­omis­ta­jat valit­ti­vat kaavas­ta ja hallinto-oikeus kumosi yleiskaa­van tältä osin, kos­ka maan­omis­ta­jia ei ollut kohdel­tu tas­a­puolis­es­ti ja kos­ka oikeu­den mukaan alueel­la on muutenkin tarpeek­si virkistysalueita.

Helsin­ki valit­ti hallinto-oikeu­den kan­nas­ta ja nyt KHO on aset­tunut kaupun­gin kan­nalle tässä asi­as­sa. Virk­istys ja luon­non­suo­jelu ovat perustei­ta jät­tää alue rak­en­ta­mat­ta varsinkin kun kaupungille syn­tyy kaavas­ta lunas­tusvelvol­lisu­us Aarnioiden maihin.

KHO:n päätös oli merkit­tävä. Olen siitä hyvin huo­jen­tunut, kos­ka jos hallinto-oikeu­den kan­ta olisi jäänyt voimaan, kaupunkien kaavoitus olisi vaikeu­tunut huo­mat­tavasti. Ilmeis­es­ti asi­aa pidet­ti­in merkit­tävänä myös KHO:ssa, kos­ka Pekka Hall­berg osal­lis­tui itse sen tekoon.

Ensik­sikin olisi perin turmi­ol­lista, jos raken­nu­soikeus joudut­taisi­in sirot­tele­maan tasais­es­ti kaikille maan­omis­ta­jille luon­to-olo­suhteista riip­pumat­ta. Tämä oli luon­non­suo­jelun voitto.

Toinen vielä tärkeämpi näköko­h­ta liit­tyy siihen, saa­vatko kun­nat keskit­tää rak­en­tamisen omis­tamilleen maille vai pitääkö yksi­ty­isiä maan­omis­ta­jia kohdel­la samal­la taval­la kuin kun­nan omis­ta­maa maa­ta. Tätä näköko­htaa ei mainit­tu KHO:n päätök­sessä, mut­ta luulen, että päätös olisi ollut toinen, jos alueel­la olisi kak­si yksi­ty­istä maan­omis­ta­jaa ja koko raken­nu­soikeus olisi annet­tu näistä toiselle.

Hyvä tapa rak­en­taa kaupunke­ja on ollut, että kun­ta ostaa raaka­maa­ta hal­val­la, kaavoit­taa sen ja myy huo­mat­tavasti kalli­im­mal­la ja rak­en­taa myyn­tivoitol­la kadut, päiväkodit, ter­veysase­mat ja muun sel­l­aisen.   Hallinto-oikeu­den kan­ta olisi romut­tanut tämän.

Toki voitaisi­in ajatel­la, että yksi­ty­isiä maan­omis­ta­jia tulisi kohdel­la samal­la taval­la kuin kun­taa, mut­ta sil­loin näi­den tulisi osal­lis­tua niihin investoin­tei­hin, joi­ta uudet asukkaat aiheut­ta­vat. Tässä kyseisessä tapauk­ses­sa perikun­ta vaati suo­ranaista lahjoi­tus­ta kaupungilta, sil­lä alueen arvoa olisi nos­tanut huo­mat­tavasti kallis raitio­vaunusil­ta. Mitään aloit­teel­lisu­ut­ta päästä jaka­maan tämän sil­lan kulu­ja perikun­ta ei osoit­tanut – eikä myöskään rahoit­ta­maan sadan miljoo­nan risteystä Hert­toniemeen, jon­ka Kru­unuvuoren­ran­nan rak­en­t­a­mi­nen myös tuottaa.

On ter­vet­tä, että yhdyskun­tarak­en­teen laa­jen­e­mis­es­ta aiheutu­va maapo­h­jan arvon­nousu ohjataan yhteiskun­nalle rahoit­ta­maan tuon laa­jen­e­misen tuot­tamia kustannuksia.

Hyvä KHO!

38 vastausta artikkeliin “Korkeimmalta hallinto-oikeudelta merkittävä päätös”

  1. “Toki voitaisi­in ajatel­la, että yksi­ty­isiä maan­omis­ta­jia tulisi kohdel­la samal­la taval­la kuin kun­taa, mut­ta sil­loin näi­den tulisi osal­lis­tua niihin investoin­tei­hin, joi­ta uudet asukkaat aiheuttavat.”

    Eikös lain­säädän­tö jo nykyisel­lään tar­joa täl­laisi­in jär­jeste­ly­i­hin väli­neet (Maankäyt­tö- ja raken­nus­la­ki, luku 12a)?

  2. Vähän ris­tiri­itaista kun lain­säätäjä kiit­tää tuomiois­tu­imen toim­intaa. Kään­teisel­lä logi­ikalla toisen­lainen päätös olisi saanut moit­tei­ta, kun oikea osoite niin kiitok­sille kuin moit­teille olisi kol­le­gat eduskun­nas­sa jot­ka ovat lain laatineet.

  3. Kru­unuvuoren kiis­ta­han on peräisin men­neiltä vuosikym­me­niltä. Sil­loin raken­nu­soikeut­ta sai se, joka avusti sopi­vasti val­tu­ustop­uoluei­den hallinnas­sa ole­via yhdis­tyk­siä. Onnek­si nykyään ei tapah­du sellaista.

    Toisaal­ta nyt virk­istyk­selle tulee melkois­es­ti hin­taa kun ajatel­laan niitä alueen poten­ti­aal­isia asukkai­ta, jot­ka joutu­vat Kru­unuvuoren sijas­ta muut­ta­maan johonkin Ori­mat­ti­laan. Hei eivät voi ajaa keskus­taan ratikalla sil­taa pitkin.

  4. Toiv­ot­tavasti ratikkasil­ta tehdään fik­sum­min kuin edelli­nen, crusellin sil­ta Ruo­ho­lahdessa. Molem­min puolin on noin 7 m lev­eät pyörä/kävelykaista, kun olisi tur­val­lisu­u­denkin kannal­ta parem­pi että toisel­la puolel­la kävel­lään ja toisel­la ajel­laan. 2,5 m voisi riit­tää. Ratikat voisi­vat kulkea molem­pi­in suun­ti­in samo­ja tuplakisko­ja pitkin, ja kohtau­s­paikat puolen kilo­metrin välein.

    Kevyen liiken­teen tur­val­lisu­us paranisi. Toisi­naan joku ratik­ka jou­tu­isi odot­ta­maan 15 sekun­tia. Sil­lan lev­eys tip­puisi suun­nilleen puoleen, ja kulut var­maan neljän­nek­sel­lä. Jos joku yri­tys tek­isi täl­laista investoin­tia, tuskin muu­ta mietit­täisi­inkään. Kun raken­netaan ‘muiden rahoil­la’, se 15 sekuntin ratikan odotus voi muo­dos­tua killeriksi.

  5. Tässä blo­gis­sa on usein puhut­tu myös maan ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta. Minus­ta sel­l­ainen ajat­te­lu­ta­pa, että yhteiskun­ta ei ase­ta vaikka­pa Sipoolaisen ja Helsinkiläisen ranta­ton­tin omis­ta­jia eri­ar­voiseen ase­maan kaavoit­ta­mal­la toisen luo paljon raken­nuk­sia, on perustel­tu. Ei siis ole mitään sel­l­aista jaet­tavaa, jota pitäisi jakaa tasais­es­ti ton­tin­o­mis­ta­jille. Yhteiskun­ta toimii parem­min, jos kaavoitus ei rikas­tu­ta joitain kansalaisia ja jätä toisia rikas­tut­ta­mat­ta. (Oletin että kyse on van­has­ta mis­tuk­ses­ta eikä viime vuon­na korkeal­la hin­nal­la oste­tus­ta jo kaavoite­tus­ta ton­tista tms.)

  6. Kaupunki­han voi nyt lunas­taa maat puis­ton ja luon­non­suo­jelu­alueen hin­nal­la, ja kaavoit­taa ne asun­noik­si vas­ta seu­raaval­la kier­roksel­la, kuten esin van­taal­la on tehty.

  7. Virk­istysalueisi­in kan­nat­taa suh­tau­tua samal­la taval­la kuin pysäköin­tipaikkoi­hin ja muuhun yksi­ty­isautoilun tarvit­se­maan infraan. Niihin menee val­tavasti rahaa eikä niitä nyt oikeasti tarvit­taisi kaupunkialueel­la kovin paljon, mut­ta samal­la ne myös paran­ta­vat kum­masti asukkaiden elämän­laat­ua ja tekevät asuinalueesta halutumman.

  8. Toisaal­ta nyt virk­istyk­selle tulee melkois­es­ti hin­taa kun ajatel­laan niitä alueen poten­ti­aal­isia asukkai­ta, jot­ka joutu­vat Kru­unuvuoren sijas­ta muut­ta­maan johonkin Ori­mat­ti­laan. Hei eivät voi ajaa keskus­taan ratikalla sil­taa pitkin.

    Pitää muis­taa, että Osmo edus­taa vihre­itä, ei pelkästään yleistä teknokra­ti­aa. Virk­istyk­sen lisäk­si kyse on Kru­unuvuoren luon­toar­vo­jen säi­lyt­tämis­es­tä. Luon­non­ti­lan säi­lyt­tämisen pitäisi olla Vihreässä Liitossa itseis­ar­vo. Eli Kru­unuvuoren­lam­men säästämi­nen on sel­l­aise­naan arvokas tavoite, arvokkaampi kuin pelkkä lähiym­päristöä palvel­e­va virkistysalue.

    Hallinto-oikeu­den mielestä vain Nat­uras­sa tai kansal­lises­sa luon­non­suo­jelu­aluei­den perus­tamiso­hjel­mas­sa ole­vat alueet saa merk­itä kaavaan SL-merkin­näl­lä vas­toin maan­omis­ta­jan tah­toa. KHO oli eri mieltä: kun­nal­la on tämän päätök­sen mukaan oikeus lait­taa SL-merk­in­tä suun­nilleen minne hyvän­sä, kun­han kun­ta ottaa lunas­taak­seen perustet­ta­van luon­non­suo­jelu­alueen. Tämä on paikallis­demokra­t­ian voit­to. Hallinto-oikeu­den näke­mys olisi johtanut siihen, että vain ympäristömin­is­ter­iö voisi suo­jel­la luontoalueita.

  9. “Hyvä tapa rak­en­taa kaupunke­ja on ollut, että kun­ta ostaa raaka­maa­ta hal­val­la, kaavoit­taa sen ja myy huo­mat­tavasti kalli­im­mal­la ja rak­en­taa myyn­tivoitol­la kadut, päiväkodit, ter­veysase­mat ja muun sellaisen.”

    Peri­aate on oikea, mut­ta valitet­tavasti käytän­nössä Helsin­ki vain vedät­tää asun­to­jen hin­to­ja ylös ylös ja vielä ker­ran ylös, mut­ta uno­htaa huole­htia arvon­nousul­la keräämil­lään rahoil­la huole­htia noista palveluista. Päiväkote­ja, koulu­ja, ter­veysasemia aje­taan alas, kadut rappeu­tuu, edes lun­ta ei saa­da pois jne. 

    Esimerkkisi osoit­taa kuin­ka räikeästi ja kokon­aise­dus­ta piit­taa­mat­ta kaupunkisu­un­nit­telu Helsingis­sä toimii. Kuin­ka sisään­päin­läm­peävää se todel­lisu­udessa on.

    Kaava­mo­nop­o­li johtaa juuri tuol­laisi­in vääristymi­in jos­sa kaupun­ki kaavoit­taa vain oma­lle maalleen, eikä huole­h­di että myös yksi­ty­istä tont­ti­tar­jon­taa syn­ty­isi kil­pailua lisäämään — ja sitä kaut­ta kohtu­ullis­ta­maan maan ja asun­to­jen hintatasoa.

    Osmon ylistämä ratkaisu siis vain kiihdyt­tää Nur­mi­järvi-ilmiötä, kun kaupun­ki saa monipo­liase­mas­saan vedät­tää Helsin­gin asun­to­hin­tata­soa niin korkealle, ettei taval­lisil­la työssäkäyvil­lä per­heil­lä ole niihin varaa, vaan hei­dän on men­tävä kauem­mas löytääk­seen kohtu­uhin­taisen asunnon.

    Törkeää

    1. KariS
      Mihin tuo väite perus­tuu. Helsin­ki luovut­taa suuren osan ton­teistya HITAS-sään­nöstel­ty­inä. Kaupun­ki antaa ne siis ali­hin­taan. Asun­to­jen korkea hin­ta vapail­la markki­noil­la johtuu siitä, että niin moni halu­aisi asua Helsingis­sä. Kovasti yritetään kaavoit­taa paljon, mut­ta ei ole help­poa. Yksi­tyiset omis­ta­vat Helsingis­sä kaav oituskelpoista maa­ta aika vähän .

  10. OS: “…sadan miljoo­nan risteystä Hert­toniemeen, jon­ka Kru­unuvuoren­ran­nan rak­en­t­a­mi­nen myös tuottaa.”

    Ei tuo­ta. Jos miljoo­nia on pakko päästä johonkin liiken­ney­htey­teen tuh­laa­maan, niin raide­jok­erin jatko Laa­jasa­loon olisi paljon järkevämpi kuin mas­si­ivi­nen eri­ta­soristeyskom­plek­si, joka lähin­nä siirtää ruuhkan pis­teestä a pis­teeseen b ja siinä sivus­sa pilaa ympäristön sekä varaa kym­meniä hehtaare­ja maa­ta peltilehmille.

  11. > Molem­min puolin on noin 7 m leveät
    > pyörä/kävelykaista, kun olisi turvallisuudenkin
    >kannal­ta parem­pi että toisel­la puolel­la kävellään
    > ja toisel­la ajellaan.

    Mil­läs meinaat pitää käveli­jät pyöräpuolelta pois ja päin­vas­toin? Valvontakameralla?

    Tärkein­tä on erot­taa käveli­jät ja pyöräil­i­jät toi­sis­taan (ei siis tehdä yhdis­tet­tyjä kevyen­li­iken­teen­väyliä). Mut­ta ei erot­tamiseen nyt kokon­aisen sil­lan lev­eyt­tä tarvita. 

    (Ratikoista ja kisko­jen määristä: eikös voitaisi pois­taa toinen autokaista? Eihän se hait­taa, että auto jou­tu­isi het­ken venaa­maan toisi­naan? Näin voitaisi­in kaikkien sil­to­jen hin­to­ja pudot­too 25%-50%!)

  12. Kaupun­ki EI luovu­ta suur­ta osaa ton­teis­taan HITAS sään­nel­tynä, vaan myy suurim­man osan ton­teista gryn­dereille vapaara­hoit­teiseen tuotan­toon eri­laisin menet­te­lyin, jopa huu­tokau­pal­la. Siis maan hin­nan aina mak­si­moiden. Asian voi tark­istaa Kiin­teistövi­ras­ton tilas­toista varsin hel­posti. Poikkeusvu­osia on, mm. taan­tu­man aikana kun gryn­der­it lykkäävät vapaara­hot­teista tuotan­toa. Pitkä lin­ja kuitenkin on selkeä. Kaupun­ki myy gryn­dereille ja pitää yllä niukkuutta.

    Asun­to­jen korkea hin­ta vapail­la markki­noil­la johtuu siitä, että moni halu­aisi asua tääl­lä, ja siitä, että kaupunkisu­un­nit­telu on niin ääret­tömän heikosti hoidet­tua, ettei tar­jon­ta vas­taa kysyn­tää alkuunkaan. 

    Yksi­tyiset omis­ta­vat vähem­män kaavoituskelpoista maa­ta, eivätkä var­masti halu­akkaan omis­taa kun heitä kohdel­laan noin kuin kohdel­laan kaupun­gin toimes­ta. Siis Vihreätkin tässä ovat vah­vasti edis­tämässä Nurmijärvi-ilmiötä.

    1. Asun­to­ton­tit pääosin vuokrataan.
      Miten muuten ton­tit voi myy­dä kuin tar­jouskil­pailun perus­teel­la? Ali­hin­taan kaverille?
      Myön­nät kai kuitenkin, että jos asun­to­jen myyn­ti­hin­taa ei säädel­lä, sil­lä mil­lä hin­nal­la gryn­deri on saanut ton­tin, ei ole mitään vaiku­tus­ta asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin. Koskia kun­nan tehtävä ei ole lihot­taa gryn­der­iä, vapaasti myytävien asun­to­jen ton­tit on syytä huutokaupata. 

  13. “Asun­to­jen korkea hin­ta vapail­la markki­noil­la johtuu siitä, että niin moni halu­aisi asua Helsingissä.”

    Kor­jaan n:nnen ker­ran: “halu­aisi tai joutuu asumaan”. 🙂

  14. Eräs tut­tu joka pos­i­toi itsen­sä enem­män asvalt­tia ja vähem­män puskaa näis­sä asiois­sa mutisi että eikös sen Kru­unuvuorenkin voisi gryn­da­ta. Kävi sit­ten kat­so­mas­sa pai­ka pääl­lä, ja sit­ten vouhot­ti kuvien kanssa kuin pahin kukkai­ship­pi että siel­lä kas­vaa lumpei­ta, on upee, ja ei var­masti rakenneta. 🙂

    Joe, sen sil­lan kil­pailus­pek­seis­sä on 4m fillari/kävelykaista pohjois­puolel­la ja 8m pikaratikkara­ta eteläpuolel­la. Korkeasaaren kohdal­la on sit­ten pysäk­ki ja pieni sil­ta käve­lyväylä yli, jon­ka jäl­keen Kalasa­ta­maan vieväl­lä sil­lal­la on käveli­jät etelä- ja fil­lar­it pohjoispuolella.

  15. Ehkä KariS tarkoit­taa sitä, että ainakin nuo Kru­unuvuoren­ran­nan yksi­tyisen maan 9000 neliömetriä jäävät nyt rakentamatta.

    Ei sitä asioi­hin pere­htymätön (ainakaan minä, eikä ilmeis­es­ti tässä myöskään KariS) osaa arvioi­da kuin­ka suuri tai pieni määrä raken­nus­maa­ta menetetään täl­lä mekanis­mil­la, että kaupun­ki ei kaavoita yksi­ty­isille maille vaan jät­tää ne käyttämättä.

  16. KariS:
    Kyl­lä se on kun­ta­laisen kannal­ta paljon parem­pi asia, että kun­ta rikas­tuu, kuin että yksi­tyi­nen maan­omis­ta­ja rikas­tuu. Joidenkin laskelmien mukaan uuden asuinalueen aiheut­ta­mat investoin­tikus­tan­nuk­set ja perus­palve­lut kuten päiväkodit kaupungille on parhaim­mil­laankin mak­set­tu vero­tu­loina vas­ta n. 15 vuo­den kulut­tua ensim­mäis­ten asukkaiden muutet­tua ja vas­ta tämän jäl­keen he veroina alka­vat mak­samaan mui­ta heistä aiheutu­via palvelu­ja, kuten kir­jas­to­ja, erikois­sairaan­hoitoa, jne.
    Eli jos val­i­tat, ettei palvelu­ja pystytä tar­joa­maan, niin se taitaa eniten johtua kasvun nopeud­es­ta ja siitä, ettei uudelle asuinalueelle vält­tämät­tä kan­na­ta lait­taa puoli­ty­hjää päiväko­tia toim­i­maan kulut­ta­maan vähäisiä raho­ja ja velka­an­nut­ta­maan kuntaa.
    Itseasi­as­sa, kun pääkaupunkiseudul­la syyl­lis­tetään kun­tia asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta ja pain­os­te­taan rak­en­ta­maan lisää asun­to­ja, niin kolikon toinen puoli on se, että tämä tarkoit­taa iso­ja kulu­ja kaupungille, mah­dol­lis­es­ti velka­an­tu­mista ja myöskin vaikeuk­sia tar­jo­ta totut­tu­ja ja lak­isääteisiäkin palveluja.
    Eli toi­vokaa ihmeessä, että muut­toli­ike pääkaupunkiseudulle alka­isi pysähtyä ja ihmiset pysy­i­sivät niis­sä kylis­sä ja kaupungeis­sa, joi­ta jo on raken­net­tu, sil­lä siinä tuh­lataan merkit­tävästi infra­struk­tu­uria, vaikeutetaan palvelun­tuot­tamista ja kaik­ki kun­nat kär­sivät ja velka­an­tu­vat, niin muut­to­tap­piokun­nat kuin kasvukunnat. 

    Mitä tulee tehokku­u­teen, niin halvin kasvu kun­nalle tulee täy­den­nys­rak­en­tamisen muo­dos­sa, kos­ka sil­loin merkit­tävät investoin­nit on tehty ja palve­lutkin pääsään­töis­es­ti on ole­mas­sa. Eli ei ihan huvikseen halu­ta tehokas­ta rak­en­tamista, vaan kyse on kun­nan taloudenpidosta.
    Jois­sain kun­nis­sa myös ilmeis­es­ti merkit­tävä osa sosi­aal­i­huol­lon kus­tan­nuk­sista tulee kul­je­tuskus­tan­nuk­sista, jol­loin voi miet­tiä, että mikä oikeus kenel­läkään haja-asu­tusalueel­la asu­val­la on vaa­tia koti­palvelua tai koul­u­laiskul­je­tus­ta tms. palvelu­ja, jos on ongelmia jär­jestää van­hus­ten­huoltoa ylipäätään.

  17. Kyl­lä maa-alueen arvon­nousus­ta hyö­tyvän tulee aina osal­lis­tua infran rak­en­tamiseen. Espoos­sa, jos­sa kaavoituk­sen luonne Helsinki­in ver­rat­tuna on usein päin­vas­tainen, on esimerkik­si Suurpel­los­sa yksi­tyiset maan­omis­ta­jat määrät­ty kaikein kun­nal­lis­tekni­ikan maksajiksi.

    Kru­u­vuoren perikun­nalle kävi pas­ka mäi­hä. Hehän ovat tietääk­seni yrit­täneet saa­da alueelle ker­rostalo­ja tai mitä tahansa jo mon­ta vuosikym­men­tä sit­ten. Joskus olisi voin­utkin olla ehkä mah­dol­lisem­paa, mut­ta nyt, kun laho on syönyt viimeisetkin mök­it ja viereen raken­net­taan kum­minkin tehokkaasti, näyt­täy­tyy alue ain­oas­taan hyvänä luon­toresurssi­na. Joskus käy näin — kaava­muu­tok­sen läpimen­e­miseen ei voi koskaan luott­taa. Monop­o­li­hom­mia, voit­to onnek­si siis yhteiseen kassaan.

    Asi­aa sivua­va oikeudelli­nen kysymys liit­tyy kan­takaupun­gin lisärak­en­tamiseen. Miten suh­taudu­taan siihen, että vaikka­pa Punavuores­sa tont­ti A hakee sisäpi­halleen lisäraken­nu­soikeut­ta tor­ni­talon muo­dos­sa? Ei tästä var­maan kauheasti hait­taa olisi. Hie­man myöhem­min naa­puriy­htiö B kek­sii saman. Heille san­o­taan ettei Punavuoreen mah­du tor­nia joka kort­teli­in eli uno­htakaa koko hom­ma. Kenen oikeus tässä toteu­tuu? Onko ain­oa oikea ratkaisu hyväksyä tapaus ker­ral­laan hyvän­näköisiä han­kkei­ta tai voisiko mil­tei jo täysin suo­jel­tu­un kaupunki­in kehit­tää jonkin­laisen reilun täydennysrakentamismenettelyn?

  18. Yksi­tyiset omis­ta­vat Helsingis­sä kaav oituskelpoista maa­ta aika vähän . 

    Tämäkin pieni ikävä vai­va saadaan kyl­lä hel­posti pois häir­it­semästä kaupun­gin teknokraat­te­ja jatka­mal­la ahk­erasti yksi­ty­is­ten maid­en kaavoit­tamista virk­istys- ja luonnonsuojelualueiksi.

  19. Jus­si:

    Asi­aa sivua­va oikeudelli­nen kysymys liit­tyy kan­takaupun­gin lisärak­en­tamiseen. Miten suh­taudu­taan siihen, että vaikka­pa Punavuores­sa tont­ti A hakee sisäpi­halleen lisäraken­nu­soikeut­ta tor­ni­talon muo­dos­sa? Ei tästä var­maan kauheasti hait­taa olisi. Hie­man myöhem­min naa­puriy­htiö B kek­sii saman.

    Oikeu­den­mukaisu­us syn­tyy siitä, että kaupun­ki laskut­taa kaavoitushyö­dyn kokon­aisu­udessaan yhteiseen kas­saan. Sil­loin B‑yhtiökin välil­lis­es­ti hyö­tyy A‑yhtiön raken­nuk­ses­ta, vaikkei itse saisi lisärak­en­taa. Käytän­nössä kaavoite­tut raken­nu­soikeusneliöt pitää siis huu­tokau­pa­ta, ettei tule epäilystä asi­as­ta. Tästä syys­tä gryn­deriv­e­toiset han­kkeet ovat oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta hankalia.

  20. Pro­fes­sori Niku Määt­täsen mukaan HITAS nos­taa markki­nahin­to­ja ver­rat­tuna siihen, että nuo talot oli­si­vat vapaasti ja siten tehokkaasti asun­tomarkki­noiden kysyn­tää tyydyttämässä.

    http://blog.hse-econ.fi/?p=2246

    Olisi mah­dol­lista kaavoit­taa Helsinki­in enem­män raken­nu­soikeut­ta, jos tosis­saan kaavoitet­taisi­in korkeaa ja tiheää. Palve­lutkin monipuolis­tu­isi­vat ja matkat lyhenisivät.

  21. “Asun­to­ton­tit pääosin vuokrataan.
    Miten muuten ton­tit voi myy­dä kuin tar­jouskil­pailun perusteella? ”

    Nyt kun Helsin­gin asun­to­totan­to on jopa alle puo­let tavoit­teesta on pari­na vuon­na saat­tanut ollakin että isom­pi osa on vuokra­tont­te­ja, mut­ta pitkä lin­ja on ollut vapaara­hoitesten omis­tus tont­tien suurem­pi määrä. 

    Kun tuotan­to on ollut jo kymme­nen vuot­ta reip­paasti alle tavoit­teen, kuvit­telisi kaupungilla ole­van kym­me­nien tuhan­sien asun­to­jen kaavoite­tun yli­jäämän ton­teista, sil­lä onhan asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta asetet­taes­sa var­masti mietit­ty myös minne se tavoite tehdään. Mut­ta ei. KSV ja lau­takun­ta pitävät tarkoituk­sel­lis­es­ti yllä niukkut­ta, eli kaavoit­ta­vat vain sen mitä gryn­der­it saa­vat var­muudel­la myy­tyä, ja oikeas­t­aan vähän senkin alle. Ja Kiin­teistövi­ras­to pitää omil­la toimil­laan huolen, että hin­ta mak­si­moidaan — ja asun­to­jen kalleus taataan.

    Ton­tit voi jakaa esim. laatuk­il­pailuil­la, eli kil­pail­taisi­in siitä, kuka toteut­taa laadukkaim­min kohteen määritet­tyyn hin­tata­soon sitoutuen. Enkä tarkoi­ta laadul­la kalli­ita mate­ri­aale­ja vaan toimivu­ut­ta ja alhaisia elinkaarikus­tan­nuk­sia. Siis kestävyyt­tä ja energiatehokkuutta. 

    Hin­tak­il­pailu kun tarkoit­taa vain sitä, että ton­tin saanut koet­taa mak­si­moi­da voit­ton­sa ja tekee mah­dol­lisim­man hal­van talon kos­ka asun­to­jen myyn­ti- ja raken­nushin­nan ero pitää saa­da mah­dol­lisim­man suurek­si. Hin­tak­il­pailul­la siis pait­si edesaute­taan Nur­mi­järvi-ilmiötä myös vahvis­te­taan rak­en­ta­jien taipumuk­sia tehdä sut­ta ja sekundaa.

    Myös tont­tien jakami­nen eri­laisi­i­in ryh­märaken­nus- ja mui­hin ei-gryn­deriv­e­toisi­in han­kkeisi­in tulisi lisään­tyä huo­mat­tavasti nykyis­es­tä. Jätkäsaa­res­sa kokeil­laan ker­rostaloon täl­läistä mallia, tosin hyvin riskialt­ti­il­la taval­la. Tuol­laisia malle­ja pitää tes­ta­ta pienem­män riskin porukoil­la jot­ta niitä ei hau­da­ta alkuunsa

  22. Osmol­ta taisi jäädä yksi tärkeä peruste mainit­se­mat­ta. Päätöshän tarkoit­ta­nee, ettei kun­nan tai trakem­min määritel­tynä kun­nan puoles­ta päät­tävän poli­itikon tarvitse huole­htia kun­ta­lais­ten eduista tas­a­puolis­es­ti. Poli­itikol­la on siten täysi oikeus suosia yhtä kun­ta­laista ja sor­sia toista.

    Miten ihanaa onkaan olla poli­itikko, kun tilanne on täl­läi­nen. Näin laa­ja val­ta tuot­taa var­masti paljon ystäviä ennen päätök­sen tekoa ja muu­tamia vihamiehiä päätök­sen tekemisen jäl­keen. Päät­täjä voi saa­da vaik­ka ilmaiset suurel­liset syn­tymäpäiväkekker­it, jos syn­tymäpäivät sat­tuvat ole­maan ennen päätök­sen tekoa. 

    En tarkoi­ta, ettäkö poli­itikot oli­si­vat eri­laisil­la eduil­la ostet­tavais­sa. Luotet­tavi­a­han ja rehellisiähän suo­ma­laiset poli­itikot ovat. Näin­hän ker­ro­taan jo kaikissa oppikir­jois­sakin. Ker­toohan Ikekin Turus­sa olleen­sa aina rehelli­nen ja puoluee­ton. Tas­a­puolisu­ud­es­ta ei liene ollut puhet­ta, eikä sitä tämän oikeu­den päätök­sen mukaan tarvi­takaan päätök­sen teossa.

  23. Kun­nan tulisi aina huu­tokau­pa­ta raken­nu­soikeudet, jot­ta syn­tynyt lisäar­vo kilah­taisi kun­nan eikä gryn­derin kassaan.

    Fik­su lin­ja kaavoituk­ses­sa voisi olla se, että yksi­ty­isiä maan­omis­ta­jia on kohdelta­va keskenään kutakuinkin tasaver­tais­es­ti mut­ta kun­taa maan­omis­ta­jana voi suosia. Täl­löin kaavoitus­mo­nop­o­lin arvo tiliy­tyy kun­nan kassaan

  24. Zump­pi: Nykyisel­lä huu­tokaup­pa­mallil­la lisäar­voa kilah­taa niin gryn­derin kuin kaupun­gin kas­saan. Ikävää asi­as­sa on se, että kaiken tuon lisäar­von mak­saa tule­va asukas yliko­rkeina hin­toina. Helsinkiläiset siis mak­sa­vat asun­to­jen hin­nas­sa poli­itikko­jemme virheet ja raken­nus­li­ikkei­den jättivoitot. 

    Kivem­paa olisi mak­saa laadukkaista kohtu­uhin­tai­sista asunnoista.

    Ne joil­la ei ole kykyä mak­saa yli­hin­taa hal­val­la tehdy­istä asun­noista muut­ta­vat kehyskun­ti­in, jos­ta ne samat poli­itikot, jot­ka hei­dät sinne pakot­ti­vat muut­ta­maan, heitä sit­ten kovasti moit­ti­vat. Aikanaan meil­lä oli poli­it­ti­sis­sa päät­täjis­sä “hyödyl­lisiä idioot­te­ja” tuke­mas­sa NL:n tavot­tei­ta ymmärtämät­tömyyt­tää, tät­tä asi­as­sa tuon hyo­dyl­lisiä voi pudot­taa pois.

  25. Mil­läs meinaat pitää käveli­jät pyöräpuolelta pois ja päin­vas­toin? Valvontakameralla? 

    Jotenkin kum­masti liiken­nesu­un­nit­telul­la on onnis­tut­tu pitämään käveli­jät pois­sa autoteil­ta, ihan ilman valvon­takameroi­ta. Ehkä samaa voisi kokeil­la myös pyöräteillä.

  26. KariS: Helsingis­sä asun­not mak­sa­vat sen ver­ran kuin ihmiset ovat niistä valmi­ita mak­samaan, ei vähempää tai enem­pää. Jos Helsin­ki yrit­tää alen­taa hin­to­ja alen­ta­mal­la tont­tien hin­to­ja, jää ero­tus gryn­derei­den tasku­un, niinkuin Osmo on yrit­tänyt sin­ulle kär­siväl­lis­es­ti selittää.

    Se, onko asum­i­nen Helsingis­sä ‘kohtu­uhin­taista’ riip­puu var­masti tulota­sos­ta. Itse asun Kamp­is­sa aivan kohtu­ulliseen hintaan.

  27. Mat­ti Kin­nunen kirjoitti:
    > Mil­läs meinaat pitää käveli­jät pyöräpuolelta pois ja päin­vas­toin? Valvontakameralla?

    Oliko­han tämä samainen Mat­ti Kin­nunen joka toisaal­la on rehvastel­lut kaa­hail­e­vansa fil­lar­il­la jalka­käytäviä pitkin? Ehkä ran­gais­tuskäytän­töä pitäisi koven­taa, rikok­sen­tekovä­li­neen takavarikoin­ti ehkä motivoisi paremmin?

  28. >Oliko­han tämä samainen Mat­ti Kin­nunen joka
    > toisaal­la on rehvastel­lut kaa­hail­e­vansa fillarilla
    > jalka­käytäviä pitkin? Ehkä rangaistuskäytäntöä
    > pitäisi koventaa,

    Tiedä hän­tä, Meitä on mon­ek­si. En kyl­lä kaa­haa jalka­käytävil­lä eikä kaikkea verkos­ta luke­maansa kan­na­ta uskoa.

    Uudel­la sil­lal­la ei vaan onnis­tu fil­laroit­si­joiden ja käveli­jöi­den erot­ta­mi­nen eri puo­lille sil­taa. Ainakin käveli­jöil­lä on tarve käyt­tää molem­pi puo­lia. Kävin aamul­la kat­so­mas­sa (tak­sil­la ajoin paikalle, en fil­lar­il­la). Ja muutenkin olisi aika hölmöä velvoit­taa jalankulk­i­joi­ta ja fil­laroi­jia vai­h­ta­maan puol­ta sil­lalle tul­lessa. Ihme hässäkkä syntyisi. 

    (OK, Bostonin Har­vard-sil­l­lal­la on täm­möi­nen käytän­tö, joka toimii jotenkuten. Mut­ta se johtuu MIT:n kam­puk­sen epäsym­metrisyy­destä sil­taan näh­den — vas­taavaaa epäsym­metrisyyt­tä ei ole HTC:N likellä)

  29. ja Bostonin H‑sillalla (samoin kuin Gold­en Gate-sil­lal­la) saa kävel­l­lä molem­min puolin, mut­ta fil­laroi­da vain toisella.

  30. Vihreä äänestäjä: Tot­takait asun­not mak­sa­vat sen ver­ran kuin ihmiset ovat niistä valmi­ita mak­samaan. Nyt ollaan vaan tul­tu tilanteeseen, jos­sa val­taos­al­la taval­li­sista työssäkäyvistä ei ole varaa mak­saa asumis­es­taan sitä hin­taa jon­ka Helsingis­sä joutuu mak­samaan, ja sik­si he muut­ta­vat Nur­mi­järvelle tai Vihti­in jos­ta sit­ten autoil­e­vat Helsinki­in töi­hin. Niitä, joil­la on varaa mak­saa korkea hin­ta on kuitenkin sen ver­ran, että Osmokin voi olla tuke­mas­sa gryn­derei­den ahneut­ta niukku­ut­ta jakamalla. 

    Sinä olet varakas jos Kamp­ista olet asun­non han­kkin­ut, mut­ta kaikil­la ei ole varo­ja, on elet­tävä parin-kol­men ton­nin kuukausi­pal­ka­lla jos­ta hoide­taan niin asum­i­nen kuin mut menot. Sil­loin ei ainakaan lap­siper­he voi edes kuvitel­la asu­vansa Kamp­is­sa, vaan joutuu lähtemään jon­nekin Klaukkalan rivari­in tai vastaavaan.

    Ei asumisen hin­ta tietenkään pelkäl­lä tont­tien alen­nus­myyn­nil­lä laske, en minä sitä tarkoitakkaan. Ensin pitää huole­htia, että tar­jon­taa on riit­tävästi, ja monipuolista tar­jon­taa. Siis vahvo­ja kaavo­ja muillekin kuin kaupun­gin omille maille. 

    Kaupun­gin kak­so­is­mo­nop­o­li (suurin maan­omis­ta­ja + kaavoit­ta­ja) houkut­taa kaupunkimme päät­täjiä rahas­ta­maan kaupun­gin kas­saan ihmis­ten yhdestä perus­tarpeesta kohtu­ut­toman paljon.

    Selvyy­den vuok­si sanon vielä, että itse asun hyväl­lä aluel­la Helsingis­sä suh­teel­lisen arvokkaas­sa asun­nos­sa, joten en puhu itses­täni, vaan niistä joil­la ei varaa samaan kuin itsel­läni. Min­ul­la tosin ei olisi sin­un lail­lasi varaa asua Kampissa.

    1. Nyt ollaan vaan tul­tu tilanteeseen, jos­sa val­taos­al­la taval­li­sista työssäkäyvistä ei ole varaa mak­saa asumis­es­taan sitä hin­taa jon­ka Helsingis­sä joutuu mak­samaan, ja sik­si he muut­ta­vat Nur­mi­järvelle tai Vihti­in jos­ta sit­ten autoil­e­vat Helsinki­in töihin.

      Noin seit­semänkymme­nen­nen ker­ran. Jos Helsingis­sä on vähem­män asun­to­ja kuin halukkai­ta asumaan, joku joutuu muut­ta­maan Nur­mi­järvelle. Kun pääosa asunnoista(erityisesti van­ha kan­ta) menee sille, joka on almis mak­samaan eniten, Nur­mi­järvelle joutuu se, jon­ka rahat eivät riitä. Onnekas on se, joka oikeasti halu­aa Nur­mi­järvelle, kos­ka hän saa asun­ton­sa hal­val­la. Hän tekee myös jonkun muun onnel­lisek­si, joka mah­tuukin Hel­snki­in, eikä joudu Nurmijärvelle.
      Tarvi­taan tietysti lisää asun­to­ja ja eri­tyis­es­ti sitä, että ne voi rak­en­taa Helsinki­in. Kos­ka KariS on niin innokas edis­tämään asi­aa, hän var­maankin jär­jestää keskustelun Vuosaariseur­tan kanssa Meri-Rasti­lan länsirannasta.

  31. Osmo: Osuit suo­raan kipupis­teeseen: “Nur­mi­järvelle joutuu se, jon­ka rahat eivät riitä”

    Juuri noin se menee. Nur­mi­järvelle joudu­taaan vaik­ka halut­taisi­in olla Helsingis­sä. Ja päälle päät­teek­si hauku­taan yhdyskun­tarak­en­teen hajoit­tamis­es­ta. Ihmis­ten arki on vaan sel­l­aista, että asumiseen ei kaikil­la riitä rahaa niin paljon kuin Helsingis­sä vaaditaan.

    Surullista mut­ta totta.

    Kiitos Osmon ja mon­en mon­en muun poli­itikon joil­ta puut­tuu rohkeus olla erim­ieltä kiin­teistövi­ras­ton tai kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton virkami­esten (joiden naru­ja nykii YIT, Skan­s­ka, NCC, Sato jne) kanssa. 

    Rohkeut­ta Osmo. Kehi­tyk­sen voi kään­tää tai ainakin sen voi kyseenalais­taan jos haluaa.

    Meri-Rasti­lan län­sir­an­ta voidaan rak­en­taa. Mut­ta tärkeämpiäkin paikko­ja on. Malmin kent­tä. Tai vaik­ka uusi Öster­sun­dom. Nos­te­taan raken­nuste­hokku­us siel­lä näisen suun­nitel­tu­jen uusien metroasemien lähel­lä niin ylös että metro on oikeasti aito vai­h­toe­hto autot­tomile. Ja pide­tään ne viherkäytävät oikeasti viherkäytäv­inä. Nyt Öster­sun­domi­in suun­nitel­laan metro­radan var­teen pien­talo­mat­toa joiden asukkaat tulee aja­maan omil­la autoil­laan Helsinki­in töi­hin ja asioilleen hir­mukalli­in metro­radan viereistä moottoritietä. 

    Helsingis­sä voisi olla asun­to­ja kaikille, no läh­es kaikille, halukkaille, jos teil­lä päät­täjil­lä olisi aito halu pitää asumisen kus­tan­nus kurissa. 

    Ja vielä ker­ran. Itse olen niitä onnel­lisia joil­la on mah­dol­lisu­us asua Helsingis­sä hyvässä asun­nos­sa. Olenkin huolis­sani nuorista, tule­vista sukupolvista, joille sinä Osmo muiden mukana olet jät­tämässä perin­nök­si hir­mukalli­in Helsin­gin. Hei­dän koko elämän­sä saat­taa men­nä pelkkään asun­to­lainan mak­su­un. Minä en sitä halua vaik­ka oman asun­tonikin hin­ta laskisi.

  32. Helsingis­sä on kovin kalli­it asun­not suh­teessa kaupun­gin väk­iluku­un ja ansio­ta­soon. Tun­tuu välil­lä että sokaistu­taan siitä, että kyseessä on suomen ain­oa vähän suurem­pi kaupun­ki. Maail­mal­la samankokoisia ja isom­pia kaupunke­ja on vaik­ka kuin­ka paljon. Näistä voisi tutkia että mis­sä on onnis­tut­tu asut­ta­maan järkevään hin­taan paljon asukkai­ta ja ottaa tästä mallia eikä aina vain kehua, kuin­ka Helsin­gin tapa toimia on ain­oa oikea. Itsel­lä tulee nopeasti mieleen että ainakin Las Vegas on kas­vanut erit­täin nopeasti, en kyl­läkään tiedä mik­si ja minkälaisia keino­ja käyt­täen. Helsin­ki työssäkäyn­tialue on lop­ul­ta kuitenkin aika pieni kylä ja ei voi olla mah­dol­lista, että tänne ei pystytä asut­ta­maan pienen suomen halukkai­ta järkevään hintaan. 

    Ihmettelee,
    Nuutti

  33. Nuut­ti Kuosa:
    Maail­mal­la samankokoisia ja isom­pia kaupunke­ja on vaik­ka kuin­ka paljon. Näistä voisi tutkia että mis­sä on onnis­tut­tu asut­ta­maan järkevään hin­taan paljon asukkai­ta ja ottaa tästä mallia eikä aina vain kehua, kuin­ka Helsin­gin tapa toimia on ain­oa oikea. Itsel­lä tulee nopeasti mieleen että ainakin Las Vegas on kas­vanut erit­täin nopeasti, en kyl­läkään tiedä mik­si ja minkälaisia keino­ja käyttäen.

    Eipä sil­lä, että Nuut­ti tätä enää luk­isi, mut­ta kun sat­tui osumaan silmään, niin tuli­pa­han nyt tästäkin aiheesta avauduttua.

    ***

    Pienu­us on suhteellista.

    Helsin­gin asukasti­heys ilman hil­jat­taista Sipoon met­säli­itos­ta ohit­taa mm. Los Ange­lesin autohelvetin.

    Asukas­määrältään saman- tai isom­pikokoisia amerikkalaisia kaupunke­ja jois­sa on Helsinkiä korkeampi asukasti­heys on kokon­aista 7 kap­palet­ta. Siis maas­sa jos­sa asuu yli 300 miljoon­aa ihmistä, plus lait­tomat siir­to­laiset päälle.

    Har­vas­sa pääkaupungis­sa mol­lataan omaa kaupunkia yhtä innokkaasti kuin Helsingis­sä. Yleen­sä hom­ma menee ihan toisin päin. Sinäl­lään varsin suo­ma­lainen piirre. Muual­la on aina paremmin.

    Onko mitään mieltä ver­ra­ta Helsinkiä vaikka­pa New Yorki­in, Lon­tooseen, Tokioon tai Moskovaan?

    Omas­sa kokolu­okas­saan Helsin­ki on upean oma­leimainen ja toimi­va kaupun­ki. On muka­van kom­pak­ti ydinkeskus­ta, mainio julki­nen liikenne. Ilah­dut­ta­van eri­laisia lähiöitä joi­ta soisi tur­istienkin käyvän katsomassa.

    Puh­das ilma. Yleis­es­ti ottaen siisti kaupun­ki. Olema­ton väki­val­tarikol­lisu­us (kun­han ei itse provosoi eikä provosoidu viikon­lop­un pikku­tun­neil­la). Kukaan ei tupu­ta osta­maan hasaa keskel­lä kirkas­ta päivää kuten jois­sain pykäkän tai pari lämpimäm­mis­sä pääkaupungeis­sa. Hesan ker­jäläisetkin lähti­sivät ihan itse matkoi­hin­sa jos malt­taisitte olla anta­mas­ta heille rahaa.

    Helsin­gin kaupunkiku­va tulee muut­tumaan suuresti 30-luku­un men­nessä. Tämän mit­talu­okan täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen pääkaupungis­sa on kan­sain­välis­es­tikin ain­ut­laa­tu­ista, ja toivon totis­es­ti, ettei tätä mah­dol­lisu­ut­ta mokata.

    Meil­lä jak­se­taan vään­tää kät­tä jostain lapsel­lis­es­ta 100 metrin käve­lykadun­pätkästä kun vas­taa­van kokoises­sa Port­landis­sa, Ore­go­nis­sa, on ajel­tu raiteil­la pian 40 vuot­ta keskus­ta-alueel­la ilmaisek­si. Siis Amerikan Yhdys­val­lois­sa. Mut­ta kyl­lä se var­maan pian lakkaa ole­mas­ta kan­nat­ta­va investoin­ti… Any day now. 

    En osaa päät­tää onko Helsin­gin arkkite­htu­uri mitenkään poikkeuk­sel­lisen kau­nista, mut­ta luon­non puoles­ta Helsin­ki pesee mon­et muut men­nen tullen: mer­ta, saaris­toa, hiekkaran­to­ja, joki­maise­maa, kallioi­ta ja metsää.

    No, järvi puut­tuu (vaik­ka Jakomäen hiekkakuopil­la on oma viehä­tyk­sen­sä niil­läkin), mut­ta äkkiäkös sitä Luukin upeille erä­maa­järville fil­lar­il­lakin polka­see. Laiskem­pi ottaa junan Espoon keskuk­seen ja hölkkäilee sieltä vas­taavi­in maisemiin.

    Kyl­lä nk. best prac­tices ‑arvioin­te­ja var­masti käytetään suun­nit­telun apuna myös Helsingissä/Suomessa. Kaikkia toim­inta­malle­ja ei kuitenkaan voi sel­l­aisi­naan siirtää paikas­ta A paikkaan B. Joskus ei ollenkaan.

    Esimerkik­si tan­skalainen hyvin jous­ta­va ja dynaami­nen työ­markki­na­malli ei nyt vaan voi toimia Suomes­sa: Tan­s­ka kun mah­tuu jota kuinkin kokon­aisu­udessaan Uuden­maan kokoiselle maa-alueelle.

    ***

    “Jos Helsin­ki on het­kisen kau­nis, se unta on vaan, turhaa unelmaa.”

    Ark­tiselle sijain­nillemme emme nyt vain voi mitään, joten opetelka­amme naut­ti­maan siitä. Nytkin kun aurinko kul­taa puh­taan hangen, en san­ot­tavam­min kaipaa muualle päin maailmaa.

    Bonuk­se­na kesää osaa arvostaa kun tietää, että se herkku on kovin katoavaista näil­lä lev­eysasteil­la. Omas­sa tapauk­ses­sani voin esimerkik­si kävel­lä 5 min­uutis­sa mel­on­tava­jalle, meloa puo­lessa tun­nis­sa Var­tiosaa­reen ja patikoi­da 10 min­uutis­sa ken­ties Helsin­gin kauneim­malle näköala­paikalle jyl­hän kallion huip­ulle tiiraile­maan Helsin­gin itäistä saarien täplit­tämää ran­nikkoa. Ja vetää het­ken päästä tir­sat siinä penkil­lä kenenkään häir­it­semät­tä. Ja palu­umatkalla poimia sup­pilo­vahverot kajakki­in ja keit­el­lä niistä kotona tuoret­ta sop­paa. Ja rien­tää tarvit­taes­sa 4–6 min­uutis­sa metrol­la vetämään pään täy­teen kymme­nen vuot­ta nuorem­pi­en hip­ster­im­im­mien kanssa Sörnäis­ten tai Kallion kaliabaareihin…

    Joten pyy­dän anteek­si, etten osaa hirveästi valit­taa asuin­paikkani ankeut­ta, pienu­ut­ta, tai jotain muu­ta arbi­traarista. Minus­ta Helsin­ki tar­joaa eri­no­maisen hyvin kaiken­laista muka­va­ta hyvinkin eri tyyp­pisille ihmisille. Ei se voi tar­jo­ta kaikille kaikkea koko ajan. En usko, että Iso Omp­pukaan siihen pystyy. Mut­ta käy ihmeessä kokeile­mas­sa, sit­ten­hän sen vas­ta tietää.

    Neljässä vuo­de­na­jas­sa on kaikissa omat hyvät puolen­sa. Tietysti sitä aina toivoo, että märkä ja kolea pimein syksy ei kestäisi kovin pitkään…

    Vaik­ka on siinäkin oma viehä­tyk­sen­sä. On enem­män aikaa olla omien miet­tei­den­sä kanssa kun ihmisille voi vain ilmoit­taa, että sää masen­taa eikä jak­sa nyt lähteä mihinkään hötky­ilemään. Ja sit­ten menee kum­minkin jon­nekin yksin, kaksin käp­päilemään. Priceless.

    Sel­l­aista tämä elämä nyt vaan on, ei sitä oikein voi stan­dar­d­oi­da, enkä kyl­lä ymmär­rä, että mik­si pitäisikään.

    ***

    Että mikäkö selit­täisi Veg­asin kasvua?

    Uhkapelaami­nen (=dokaamista ja huo­ria)? Suosi­tu­in kon­fer­enssikaupun­ki jenkeis­sä (=dokaamista, uhkapelaamista ja huo­ria)? Yksi globaal­is­tikin suosi­tu­im­mista yksit­täi­sistä kaupunkiko­hteista (=dokaamista, uhkapelaamista ja huo­ria)? Maail­manku­u­lut luon­toelämysko­hteet lähi­etäisyy­del­lä (siis ihan oikeasti, vaik­ka keskiver­to­tur­isti kävisikin lähin­nä syömässä munkin ja kuvaut­ta­mas­sa itsen­sä 5h ajo­matkan päässä ole­val­la Grand Canyonin etelärinteellä)?

    Muista kuitenkin, että täl­laisil­la epäkaupungeil­la kuten LA:lla on omat hyvinkin eksis­ten­ti­aaliset ongel­mansa: niiden ei oikeas­t­aan kuu­luisi edes olla ole­mas­sa. Kiitos losi­lais­ten, Mono Lake tulee kuiv­u­maan kasaan tule­vaisu­udessa. Sen jäl­keen joku toinen vesistö. Sama jut­tu Vegasissa.

    Amerikkalainen sanoisi ehkä, että: “They’re on bor­rowed time”. Mihin Wall­streetin meklari vas­taisi: “And we can always bor­row some more.” 

    Tule­vaisu­udessa yhä use­ampi aavikkoa­suk­ki tulee siir­tymään pohjoisem­mille lev­eysasteille. Hitaasti mut­ta var­masti ihmiskun­ta tulee vaelta­maan vehreäm­mille seuduille enkä usko että heistä kukaan tulee erik­seen kysymään siihen lupaa. Ei van­cou­ver­i­laisil­ta eikä helsinkiläisiltä.

    Ja näitä entisiä hedo­nis­min (tai vain idi­o­tismin) muis­tomerkke­jä voi sit­ten käy­dä jälkipol­vet kat­se­le­mas­sa päitään pyöritellen.

    Oppia ikä kaik­ki. Toivottavasti.

  34. stu­pidusAT­mail­DOT­com: Eipä sil­lä, että Nuut­ti tätä enää luk­isi, mut­ta kun sat­tui osumaan silmään, niin tuli­pa­han nyt tästäkin aiheesta avauduttua.

    ***

    Pienu­us on suhteellista.

    Asukas­määrältään saman- tai isom­pikokoisia amerikkalaisia kaupunke­ja jois­sa on Helsinkiä korkeampi asukasti­heys on kokon­aista 7 kap­palet­ta. Siis maas­sa jos­sa asuu yli 300 miljoon­aa ihmistä, plus lait­tomat siir­to­laiset päälle.

    ymsyms

    Tosi hyvä kir­joi­tus, tuli taas muis­tu­tus siitä että asuu maa­pal­lon hienoim­mas­sa paikas­sa vaikkei sitä aina muistakaan.

  35. Hyvä vas­taus. Kom­men­toin kah­ta Asi­aa. Kyl­lä helsinkikin kas­vaisi nopeam­min, jos olisi saatavil­la järkevän­hin­taisia asun­to­ja. Toin Veg­asin esi­in juuri tämän vuok­si. Kaupun­ki olisi var­masti kas­vanut hitaam­min, jos asun­to­jen hin­nat oli­si­vat kaksinkertaiset.

    Toinen asia. Min­ul­la on ollut mieliku­va että Amerikas­sa muut­toli­ikenne on suun­tau­tunut pohjois­es­ta etelään, saatan olla väärässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.