Tekoälyn vallankumouksessa ongelma on nopeus

Tekoä­ly muut­taa paljon, mut­ta muu­tok­sen suu­ru­us ei ole kovinkaan kum­malli­nen ver­rat­tuna siihen, mitä muu­tok­sia on koet­tu aiemmin.

Markki­nat ovat toim­i­neet. Työn­sä menet­täneet ovat siir­tyneet tekemään jotain muu­ta ja työaikaa on lyhen­net­ty – ei töi­den jakamista silmäl­lä pitäen vaan vapaa-ajan arvos­tuk­sen takia.

Koneen särk­i­jät vas­tus­ti­vat Kehruu-Jen­nyjä ja vähän muitakin konei­ta. Pitkässä juok­sus­sa he oli­vat väärässä. Lop­ul­ta teol­lis­tu­mi­nen merk­it­si työläisillekin sel­l­aista elin­ta­son nousua, jota ei oltu osat­tu edes kuvitel­la. Toisaal­ta se vei aikaa. Kesti pari sukupolvea, ennen kuin työväestö pääsi mukaan kohon­neeseen elin­ta­soon. Omas­sa asi­as­saan konei­den särk­i­jät oli­vat siis oikeassa.

1960-luvun Suomes­sa maa- ja met­sä­talouden alasajon nopeus lähti pahasti lapas­es­ta. Trak­torit ja moot­torisa­hat tuli­vat samanaikaises­ti kor­vaa­maan ihmistyötä. Kaupun­git, teol­lisu­us ja palve­lut eivät pystyneet otta­maan vas­taan vapau­tu­vaa työvoimaa. Niin­pä 300 000 suo­ma­laista muut­ti maas­ta, lähin­nä Ruot­si­in. Ensin Suo­mi työn­sä väkeä Ruot­si­in, sit­ten parem­mat palkat vetivät Ruot­si­in väkeä, jota olisi jo tarvit­tu Suomes­sakin. Kovin usein kävi niin, että kesälo­ma­l­la käyti­in kat­so­mas­sa tut­tu­ja Ruot­sis­sa ja jääti­in sille tielle, kos­ka saati­in niin hyvä työ­tar­jous. Ilmiötä tor­ju­maan Kek­sit­ti­in loma­l­ta­palu­u­ra­ha. joka on yhä voimas­sa vähän muo­toaan muut­ta­neena, vaik­ka sen alku­peräi­nen syy on kadonnut.

Tekoä­ly tulee vauhdil­la. Markki­nat kehit­täi­sivät kyl­lä uut­ta työtä, mut­ta eivät vält­tämät­tä siinä tahdis­sa kuin pitäisi.

Nyt olisi käyt­töä inno­vati­iviselle sosi­aalipoli­ti­ikalle. Valitet­tavasti yhteiskun­nalli­nen insinööriosaami­nen on meil­lä heikkoa. Kokoomus ei ole osan­nut sitä koskaan eivätkä demar­it osaa enää.