Tekoäly terveydenhuollossa

Väitän, ett tekoälystä voisi olla huo­mat­tavaa hyö­tyä ter­vey­den­huol­los­sa. Varotan, että en ole tark­istut­tanut tätä tek­stiä kenel­läkään alan asiantun­ti­jal­la, eli tämä on täl­laista entisen min­is­terin mutu-tuntua.

Olen oppin­ut, että tekoä­lyn ja muuten vain älykkään ohjel­man ero on tekoä­lyn kyvyssä oppia koke­muk­sis­taan. Viimeaikaises­sa keskustelus­sa tämä ero on hiipinyt ja tekoä­lyk­si kut­su­taan myös muuten vain älykkäitä tietoko­neo­hjelmia. Tässä kir­joituk­ses­sa en tee tätä eroa minäkään vaan puhun yhtä aikaa tekoälystä ja älykkään ohjel­moi­jan tuo­tok­sista. Olen­naista on miten ne toimivat.

Älykkään ohjel­moi­jan tuo­tok­ses­sa on se hyvä puoli, että siinä tiede­tään – ainakin ohjel­moi­ja itse tietää – miten hänen ohjel­mansa toimii. Tekoälystä sitä ei aina tiedetä.

Lääkärit puolustavat reviiriään

Lääkärit ovat olleet hyviä puo­lus­ta­maan omia työ­markki­noitaan. He ovat akti­ivis­es­ti pyrki­neet jar­rut­ta­maan lääkärien koulu­tu­s­paikko­jen lisäämistä ja olleet hyvin jyrkkiä ammat­tikun­tara­jo­jen suh­teen, jot­ta sairaan­hoita­jat eivät veisi hei­dän töitään.

Koulu­tus­määrien rajoit­tamiselle olen kuul­lut hyvän seli­tyk­sen, joskaan en ole var­ma, että uskon siihen. Mikään ei tule niin kalli­ik­si kuin työtön lääkäri, sil­lä tämä tekee itses­tään tarpeel­lisen ja ter­vey­den­huol­lon menot sen kuin kas­va­vat. Ovathan kaik­ki ihmiset sairai­ta – jos joku ei ole sairas, hän­tä ei ole vain tutkit­tu tarpeeksi.

Koulu­tus­määrien rajoit­ta­mi­nen ei enää toi­mi, kun yli tuhat suo­ma­laista opiskelee läärärei­ki ulko­mai­sis­sa yliopis­tois­sa – itse mak­sav­ina. Se  sitä tasa-arvosta.

Lääkärit ovat myös estäneet esimerkik­si intialais­ten lääkärien etäkäytön. Nämähän voisi­vat analysoi­da kuvia ja lab­o­ra­to­ri­o­tu­lok­sia ja tehdä kaikkea muu­tan sel­l­aista, joi­ta lääkärit tekevät etänä.

Tekoä­ly olisi ver­ra­ton apu esimerkik­si analysoimaan eri­lais­ten seu­lon­to­jen tulok­sia. Se on analysoidessaan maanan­ta­iaa­mu­na yhtä virkeä kuin muinakin päiv­inä, eikä tarkkaavaisu­us herkeä, vaik­ka yhtään osumaa ei ole tul­lut pitkään aikaan.

Patolo­gin työt siir­tynevät tekoä­lylle varsin nopeasti. Näin ainakin lääketi­eteen opiske­li­jat olet­ta­vat, eivätkä sik­si erikois­tu patologeiksi.

Tekoäly diagnoosin tekijänä

Entä voisiko tekoä­lylle antaa vas­tu­u­ta diag­noosin tekemisessä? Se olisi siinä hyvä, usein jopa ihmistä parem­pi, mut­ta ei ere­htymätön, ei ainakaan aluk­si. Jostain syys­tä ajat­telemme, että ere­htymi­nen on inhimil­listä, mut­ta koneen tekemää ere­hdys­tä emme hyväksy, vaik­ka kone tek­isi virheitä vähemmän.

Ainakin aluk­si tekoä­ly voisi olla lääkärin apuna ja ehdot­taisi diag­noosia, jon­ka lääkäri sit­ten hyväksyy tai hylkää. Minä panisin koneen käyt­tämään Bayesiläisiä toden­näköisyyk­siä. Otet­taisi­in siis huomioon pait­si mihin sairauteen oireet ja lab­o­ra­to­ri­o­tu­lok­set viit­taa­vat  myös se, kuin­ka yleisiä sairaudet ovat. Keskel­lä influ­enssaepi­demi­aa määriteltäisi­in tau­ti influ­enssak­si, vaik­ka oireis­sa olisikin vähän dengueku­umeen piirteitä. Minä ohjel­moisin koneen anta­maan toden­näköisyy­den arvauk­selleen. Useim­miten se olisi läh­es sata. Jos se olisi epä­varmem­paa, vaikka­pa 70 %,  vas­tuu siir­ty­isi ihmiselle. Kone voisi myös kehot­taa lääkäriä otta­maan lisää lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­sia vähen­tääk­seen epävarmuutta.

Jos tekoälyavusteiset diag­noosit toimi­si­vat kun­nol­la ja luotet­tavasti, tekoä­lyn käyt­täjä voisi olla myös sairaan­hoita­ja. Sairaan­hoita­jan osalta vaa­timus tuolle Bayesiläiselle toden­näköisyy­delle voisi olla vähän korkeampi. Jos kone sanoo, en tiedä, tapaus pitäisi siirtää lääkärille.

Lääkäri­työaikaa säästy­isi val­tavasti. Sik­si tämä ei ehkä koskaan toteudu.

Net­ti­in tekoälyavusteiset diag­noosit tule­vat joka tapauk­ses­sa. Ne ovat siel­lä lääkey­htiöi­den kus­tan­t­a­m­i­na ja ovat sikäli harhaisia, että suosit­ta­vat kyseisen lääkey­htiön lääkkeitä kaikissa mah­dol­li­sis­sa tilanteissa.