22 vastausta artikkeliin “Sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat (8) Asumistuki matalapalkkatukena”

1. Asum­istuen suo­jaosas­sa mak­soi ilmeis­es­ti ainakin se, että se kan­nusti kikkaile­maan eli ilmoit­ta­maan tulot Kelalle suo­jaosan ver­ran oikeaa tilan­net­ta työ­tu­lo­jen osalta suuremp­ina. Täl­löin tosi­asialli­nen suo­jaosa oli kuukausi­ta­sol­la usein isom­pi kuin nimelli­nen suo­jaosa, ja sai käytän­nössö erään­laisen vuosi­tasauk­sen. Edun sai­vat ne jot­ka osasi­vat laskea. Ayleinen asum­is­tu­ki tark­iste­taan lähtöko­htais­es­ti ker­ran vuodessa, ja poh­jana on hak­i­jan oma arvio tule­vista tuloista.

   Itse ajatuk­ses­sa siitä, että raja on jous­tavampi ja työhön menoon kan­nus­ta­va, on paljon hyvää.

   Vastaa

   1. Kikkailumah­dol­lisu­us kos­ki siis niitä, joil­la asum­is­tu­ki las­ket­ti­in vuosi­t­u­loarvion poh­jal­ta ja joil­la kuukausi­t­u­lo alit­ti asum­is­tu­keen vaikut­ta­vat minim­i­t­u­lot, kuten opiske­li­joi­ta ja monia minipäivära­hal­la osan vuodes­ta eläneitä las­ten van­hempia. Kaikkia se ei koskenut, eikö siitä taloudel­lis­es­ti hyö­tynyt, ellei työ­tu­lo­ja edes osan vuodes­ta ollut.

      Itse asi­as­ta olen sitä mieltä, että voisi olla parem­pi, jos voisi olla mah­dol­lisu­us saa­da vali­ta yhteisöl­lisen asumisen ja enem­män rahaa käteen yksiön ottamisen sijaan. Asum­is­tu­ki val­uu isol­ta osin vuokranan­ta­jille, eikä jää pien­i­t­u­loiselle itselleen.

      Vastaa

      1. Ennen oli ennen, nyt on nyt.
         On reaali­aikainen tulorek­isteri syntynyt.

         Käsit­tääk­seni kaik­ki tuen­saa­jat screenataan automaagis­es­ti ja jos tulo­ja on X% enem­män, niin tarvi­taan selvi­tys ja jos ei hellyytä, niin tuet joutuu mak­samaan takaisin.

         Kun sain asum­is­tukea, usein 1–2kk:n tuki perit­ti­in takas per vuosi. Käytän­nössä siis vähen­net­ti­in mak­set­tavas­ta asum­istues­ta. Siihen sai hel­posti neu­votel­tua pidem­män maksuajankin.

         Jos en väärin muista, niin ennen tulorek­ister­iä sai­vat tiedot verokarhulta.
         Ettei kuvat­tu kikkailu joh­da kuin het­kel­liseen hyötyyn.

2. Mik­si Osmo suh­tau­tuu ay liik­keeseen niin kiel­teis­es­ti? Onko tähän saatu vastausta?

   Vastaa

   1. Yks syy vois olla, ettei ammat­tili­itot ole juurikaan aut­ta­neet niitä heikoim­mas­sa osas­sa ole­via. Eli pitävät huol­ta vain omas­ta “ydin­joukostaan”.

      Joskus 40 vuot­ta sit­ten ei olisi tul­lut kuu­loonkaan, että työ­nan­ta­ja sanoo, että mä mak­san sulle 10 tun­nin palkan viikossa.
      Sil­loin liitot piti huolen siitä, että kun tarvit­ti­in työvoimaa, niin palkat­ti­in kokopäiväi­nen työn­tek­i­jä pysyvään työsuhteeseen.
      Ja työ­nata­jan hom­ma olis sit­ten kek­siä sille työn­tek­i­jälle ne 30 tun­tia muu­ta tekemistä.
      Joka tiet­ty usein johti huo­mat­tavi­in hyö­ty­i­hin, kun asioi­ta oli aikaa kehit­tää ja parantaa.

      Vastaa

3. Ode:

   Heiken­nys ei kohdis­tunut työ­markki­nat­uel­la ole­vi­in, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki kom­pen­soi heille sen[…]

   Niinkö?
   Perus­päivära­ha on 800€ ja asum­is­tu­ki 400€.
   TTT:n perus­määrä on 600€.
   Jos vuokra on siis 600€, niin voi saa­da vain harkin­nan­varaista TTT:ea.

   Vuokrat rom­ah­tanu sen ver­ran huimasti, että nykyään on mah­dol­lista asua jopa Hkissä 600€/kk.
   Paljon yleisem­pi hin­ta se on tosin koko muus­sa Suomessa.

   Vastaa

   1. Heiken­nys ei kohdis­tunut työ­markki­nat­uel­la ole­vi­in, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki kom­pen­soi heille sen 

      Tun­nen usei­ta jot­ka oli­si­vat olleet mon­eenkin otteeseen oikeutet­tu­ja toimeen­tu­lo­tu­keen mut­ta ovat kieltäy­tyneet sitä hake­mas­ta, mukaan­lukien itseni ja van­hempani merkit­tävän osan nuoru­ut­tani. Ainakin siis omas­sa lähipi­iris­sä se on jonk­in­sortin kun­ni­akysymys ettei tarvitse tur­vau­tua “sos­su­un”. Sen perus­teel­la miten vähän toimeen­tu­lotuen saa­jamäärät ovat nousseet Orpon hal­li­tuk­sen aikana, niin ehkä jopa useim­mat ihmiset jaka­vat tämän näke­myk­sen ainakin jos­sain määrin (monil­la var­maan on myös sen hakemisen vaikeus tai tiedon puute esteenä).

      Ihmiset toden tot­ta eivät ole homo econo­muc­sia, eri­tyis­es­ti mitä tulee toimeen toimeentulotukeen.

      Vastaa

      1. Uskoisin, että 90-luvul­la toi TTT:n stig­maisu­us väheni merkittävästi.
         Ja sit­ten kun ottaa huomioon sen, että nuoret muut­ta­vat isoon kaupunki­in opiskele­maan ja hake­vat TTT:tä siel­lä varsin hyväl­lä anonymiteetillä.

         Viimeinen niit­ti tohon on tiet­ty sos­sun siir­tymi­nen val­ti­olle eli Kelalle.
         Eikä kukaan voi nähä sua asioimas­sa Kelan sos­su­luukul­la, kun sel­l­aista ei fyysi­esti ole.

         Opiske­li­joista muuten tulee mieleen tää kum­mallisu­us, että kun heil­lä ei nyt ole sosi­aal­i­tur­vaa kesälo­ma­l­la, eikä tietenkään kesätöitäkään, niin mik­si ihmeessä Suomes­sa pide­tään yhä kiin­ni lukukausien pituuk­sista, jot­ka säädet­ty agraariy­hteiskun­nalle, jot­ta maanvil­jeli­jöi­den jälkikasvut pääsee satokaudek­si takaisin koti­in töihin?

         Tämä siis sik­sikin, että kun kou­tus yhä enem­män keskit­tyy perusk­oulumais­es­ti käytävään AMK:hon, niin siel­lä ei tosi­aankaan voi opiskel­la “kun huvittaa”.

   2. Vuokrat rom­ah­tanu sen ver­ran huimasti, että nykyään on mah­dol­lista asua jopa Hkissä 600€/kk.
      Paljon yleisem­pi hin­ta se on tosin koko muus­sa Suomessa.

      Asum­is­tukea skaalataan asuin­paikkakun­nan ‘yleisen vuokrata­son’ mukaan, Kela määrit­tää jonkun mak­simin jon­ka ylitsemenevää osaa ei asum­istue­ta. Tyyp­il­lis­es­ti tämä taso on ihan vuokrata­son alapäässä ja har­va niin hal­val­la pystyy asumaan. 

      En tiedä miten paljon työt­tömät hakee täy­den­tävää toimeen­tu­lo­tukea? Ehkei kaik­ki sitä voi tai halua hakea tukimuodon kom­p­likaa­tioiden vuoksi.

      Vastaa

      1. Asum­is­tuken osalta Suo­mi on jaet­tu neljään kalleuslu­okkaan, eikä siinä ole Kelal­la mitään hark­in­taa. Tai­dat sotkea toimeen­tu­lotuen ja asum­istuen keskenän?

      2. TTT:n ongel­ma on tietysti se, että sitä saa vas­ta kun on täysin varaton.
         Jos on omaisu­ut­ta, se pitää syödä ensiksi.

   3. Koroste­taan nyt tässä, että vaik­ka yksit­täisen kohteen saat­taa saa­da 600€/kk, niin ei tämä todel­lakaan ole mikään Helsin­gin yleinen vuokrata­so vielä, ei lähellekään.

      Tämä koros­tus täy­tyy tehdä, kun monis­sa eri lähteis­sä hyväo­saiset tun­tu­vat ole­van niin todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunei­ta, etteivät ymmär­rä yhtään taval­lisen ihmisen kulu­ta­soa tai tuk­i­jär­jestelmää. Sen sijaan eletään harhaku­vitelmis­sa kuin jotkut demen­toituneet eläkeläiset (ker­tooko jostain?) kon­sanaan. Vuokra ovat kuulem­ma halpo­ja, sosi­aal­i­tur­va 1500€/kk ja töitä jokaiselle mut­ta kaik­ki kuulem­ma ide­ol­o­gis­es­ti työt­tömiä, täl­laisia harhoja.

      Vastaa

      1. Kyl­lä, 600€/kk ei ole normi.
         Mut­ta kaukana ei olla.
         Tilas­tokeskus sanoo vapaara­hoit­teisille 23€/m2.
         Vuokrati­las­tot ovat kyl­lä hyvin huono­laa­tu­isia, mut­ta jos leik­itään, että olis oikea, niin 600€:lla saa 26 neliötä, KESKIARVONA.
         https://pxdata.stat.fi/PxWeb/sq/0f93daaa-8615–419d-b56f-3dbfb866dbb5

         Ja sit­ten voi kysyä, että jos saa KESKIMÄÄRIN satasen kuus­sa TTT:tä, niin kuin­ka suuri merk­i­tys sil­lä on?
         Jos siis saisi sen suo­jaosan takaisin, niin ne, jot­ka pystyy tien­aa­maan sen 100–300€/kk, eivät käytän­nössä olisi ollenkaan TTT:n saajia.

         Ja tässä siis Oden pääasialli­nen argu­ment­ti on, että kaik­ki ovat.

4. Asum­is­tu­ki piti Helsin­gin asun­to­jen kysyn­nän korkeal­la kun tuel­la saat­toi elää usein parem­min asun­non suh­teen kuin ilman tukea. Kun mak­saa oma­l­la rahal­la alkaa laskea tarkem­min mihin se palk­ka kuluu. Ja voiko asua jos­sakin muual­la kuin Helsingis­sä ja tarvit­seeko kak­sio­ta sinkku

   Vastaa

   1. Sinkku sai asum­is­tukea jon­ka mak­simivuokra oli niin mata­la, ettei sil­lä saanut minkään­laista asun­toa, ei ainakaan kak­sio­ta. Sik­si se vaikut­ti asun­to­jen kysyn­tään samal­la taval­la kuin palkanko­ro­tuk­set. Opiske­li­joiden osalta se sub­ven­toi väl­jem­pää asum­ista, mikä oli virhye.

      Vastaa

      1. Sai? Mata­laa?
         Hkissä (ennen huhtiku­u­ta) 2024 tuki oli max. 466€.
         2025 394€ ja suo­jaosa pois­tet­tu. 2026 tuki on sama.

         Opiske­li­joil­la pudo­tus sit­ten isompi.

         Mut­ta jos olete­taan, ettei suo­jaosan pois­to vaiku­ta eli työtön on täysin työtön, niin vuokrat on laskenu enem­män kuin asumistuki.
         Kun siis vuokrat on pudon­nu luokkaa 20%. Kak­siois­sa paljon enem­män, joten yksiöis­sä var­maan vähemmän.
         Enim­mäisas­um­is­menot nyt Hkissä 563€, joten jos on yli tuon, niin Kela käsit­tääk­seni vaatii muut­ta­maan halvem­paan. 2023 oli 582€. 2024 533€ ja sen vuo­den huhtiku­us­ta 523€.
         Ehkä.
         Noi­ta on tosi vaikea hakea, kun ite Kela ei tee kun­nol­lisia taulukoi­ta kuntakohtaisesti.
         Ja hei­dän uuti­soin­neis­sa ei ole pitkään aikaan ollut kaikkia numeroi­ta, vaan yksinker­tais­es­ti link­ki laskuri­in. Joten kätevästi on saatavil­la vain tämän­hetki­nen taso.
         Vaikea sanoa onko tahal­lista vai tahatonta.

         Kelas­to-tilan­neku­va ker­too, että nyt Hkissä saa Y‑asumistukea 43k (asun­toa? sitäkään eivät osaa sanoa) ja KA on tasan 400€.
         Joka ei tietenkään johdu asun­to­jen vuokrista, vaan tulo­jen vähen­tävästä osuudesta.

         Hkissä asu­van “täystyöt­tömän” asumisku­lut (jos­ta siis vähen­net­ty as.tuki) ovat siis vähentyneet.
         Ja samaan aikaan asun­non vuokrauk­ses­ta on tul­lu vuokranan­ta­jille läh­es hyvän­tekeväisyyt­tä, kun se 20% kate on kadonnut.
         Etuoves­sa on myyn­nis­sä 941 yksiötä, Vuokraoves­sa tar­jol­la 1719 yksiötä, alle 1000€ 1510kpl, alle 800€ 1024kpl ja alle 650€ 202 kpl.

         Tues­ta on siis kadon­nut hur­jat 72€, kun vuokrat laskenu esim. 150€.
         Siir­tymisen halvem­pi­in asun­toi­hin ei johdu vain tuos­ta, vaan yhdis­telmästä, jos­sa suo­jaosat pois­tet­ti­in kaik­ista kolmes­ta työkkäristä, asum­istues­ta ja TTTstä.

         Aiem­min saat­toi siis selvitä huo­mat­tavasti korkeam­mas­ta vuokras­ta helpom­mal­la, kos­ka sai tehtyä sen ver­ran töitä, että suo­jaosa ei leikan­nut mitään tukea.
         Jos taas tulo­ja oli enem­män, niin asum­istuen osu­us aiem­mas­ta korkeam­mas­ta vuokras­ta las­ki nopeasti.
         Nyt sit­ten taas täystyötön saa isom­man osan vuokras­ta as.tukena, mut­ta vähääkään töitä tekevä on huonom­mas­sa tilanteessa.

         Hal­li­tuk­sen aate tietysti oli, että vähän töitä tekevät ovat vain laisko­ja, ja kepil­lä hei­dät saa kokopäivätöihin.
         Mie­lenki­in­toista nähdä, muut­taako todel­lisu­us tuo­ta käsitystä.
         Vai muut­tuuko aate vain sel­l­aisek­si, että laisku­us on niin syväl­lä luon­teessa, ettei edes kepil­lä sitä saa pois kehosta.

5. Asumis­es­ta tässä kaupungis­sa (HEKA).
   Asumme Hekan talos­sa jos­sa on täl­lä het­kel­lä noin viisi asun­toa tyhjil­lään, osa ollut tyhjil­lään jo yli vuo­den. Ihmiset muut­ta­vat, uusia asun­nonot­ta­jia ei löy­dy mistään.
   Tämä on suo­raa seu­raus­ta tulo­rajoista jot­ka Orpon hal­li­tus otti käyttöön.
   Seu­raus­suhde menee näin: 

   Vuokrat korkei­ta > mata­la­palkkaisil­la ei ole ilman asum­is­tukea mah­dol­lisu­ut­ta mak­saa niitä, kos­ka asum­is­tukea mak­se­taan vain tietyn vuokrata­son puit­teis­sa. Nämä noin 1350- 1400 euroa mak­sa­vat kolmiot menevät sen yli. 

   Tulo­ra­jat > ne joil­la olisi varaa ko. vuokraa mak­saa, eli keski­t­u­loiset, on tulo­rajo­jen vuok­si rajat­tu asun­non saamisen kri­teereil­lä pois. Kun tulo­rajo­ja ei ollut, talos­sa asui mata­la­palkkaisten lisäk­si taval­lisia keskipalkkaisia työssäkäyjiä jot­ka mak­soi­vat vuokransa ilman asumistukia. 

   Seu­raus> paljon tyhjiä asun­to­ja. Tulee kalliiksi.
   >Tavoite että ara-asun­not vain mata­la­palk­ka-alo­jen työn­tek­i­jöille ei toteudu. Asun­not pysyvät tyhjinä. 

   Mie­lenki­in­nol­la odotan muut­taako seu­raa­va hal­li­tus tämän vai jatkaako kokoomuk­sen ja per­su­jen val­it­se­mal­la linjalla.
   Jos seu­raa­va hal­li­tus ei muu­ta, tyhjiä ara-asun­to­ja pk-seudul­la riit­tää ja vuokrara­ho­ja ei kun­nan ja val­tion kassaan.
   Ne menevät yksi­ty­isille vuokranan­ta­jille ja asuntosijoittajille. 

   Onko vihreil­lä tähän kantaa?

   Vastaa

   1. Jois­sain ara-kohteis­sa on tosi­aan liian kalli­ita asuntoja.
      Mut­ta onko tää sys­temaat­ti­nen ongelma?
      En nyt taas pidä anek­doot­tia todis­teena yleis­es­tä tilanteesta.

      Onko jol­lain jos­sain tilas­to­ja ara-asun­to­jen käyt­töas­teesta Hkissä ja mielel­lään muualtakin?

      Vastaa

      1. On sys­temaat­ti­nen ongelma.
         En ala nyt hatus­ta vetämään numeroi­ta mut­ta esim. Hekan asun­nois­sa kaikkial­la on tyhjiä asun­to­ja paljon.
         Jokainen kaupun­gin isän­nöit­si­jä voi vahvis­taa tämän.
         Tulo­rajo­jen otta­mi­nen asun­non saamisen kri­teerei­hin pudot­ti keski­t­u­loiset pois eli juuri sen ryh­män joka mak­saisi vuokransa itse.
         Todel­la paradok­saal­ista ja typerää. 

         Var­al­lisu­us­ra­jat oli­si­vat ymmär­ret­täviä, mut­teivät tulo­ra­jat, kos­ka tulot ihmisil­lä muuttuvat. 

         Per­sut saa­vat näin ne maa­han­muut­ta­jaghet­ton­sa joista ovat rummuttaneetkin.
         Jos seu­raa­va SDP-vetoinen hal­li­tus ei tätä muu­ta, niin ihme­tel­lä sopii.
         Koko ongel­maan ei ole vielä havah­dut­tu kunnolla.
         Tämä kyl­lä nos­te­taan vaalikysymykseksi.

      2. On systemaattinen…sanoo:
         13.4.2026 16:35

         On sys­temaat­ti­nen ongelma.
         En ala nyt hatus­ta vetämään numeroi­ta mut­ta esim. Hekan asun­nois­sa kaikkial­la on tyhjiä asun­to­ja paljon.
         Jokainen kaupun­gin isän­nöit­si­jä voi vahvis­taa tämän.
         Tulo­rajo­jen otta­mi­nen asun­non saamisen kri­teerei­hin pudot­ti keski­t­u­loiset pois eli juuri sen ryh­män joka mak­saisi vuokransa itse.
         Todel­la paradok­saal­ista ja typerää. 

         Var­al­lisu­us­ra­jat oli­si­vat ymmär­ret­täviä, mut­teivät tulo­ra­jat, kos­ka tulot ihmisil­lä muuttuvat. 

         Minäkään en vetänyt numeroi­ta hihasta.
         Otin ne viimeisim­mästä todel­lis­es­ta tilastosta.
         Olis tiet­ty suh­teel­lisen kohtu­ullista, jos noikin numerot jak­set­tais julka­ista joka vuosi.

         Tulo­ra­ja voisi ainakin olla venyvä.
         Voisi olla joku absolu­ut­ti­nen raja, mut­ta myös sel­l­ainen, joka olis vaikkka 5 edel­lisvuo­den keskiarvo.

         Ja var­maankin se järkevin vai­h­toe­hto olis rak­en­taa niitä halpo­ja asuntoja.
         Vaik­ka kaupun­gin taloudelle olisikin parem­pi potkia ne köy­hä­tu­los kaupungista.

   2. https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2023/09/fa-2023-rahoitusalan-nakemyksia-asuntorakentamisen-ahdingon-helpottamiseksi-ja-tukijarjestelman-kehittamiseksi.pdf
      väit­tää: “ARA-asun­noille on ollut markki­noil­la kysyn­tää. ARA-asun­to­jen keskimääräi­nen käyt­töaste oli vuon­na 2022 91,2 %, kun se vuot­ta aiem­min oli 89,3 %.”
      Joskaan ei tar­joa kun­nol­lista lähdet­tä, mut­ta seli­tyk­sen tar­joaa heti seu­raavas­sa kap­paleessa: Ukrainan pakolaiset.
      Rahoi­tusala oli siis jo syksyl­lä ‑23 huo­man­nut ongel­man, jolle hal­li­tus ei tois­taisek­si ole viitsinyt tehdä mitään. Johon taas syynä var­maan se, että esim. ASO:n alasajon aikaan olis ollu hie­man ris­tiri­itaista kehit­tää jotain lisää samaan aikaan.

      Taitaa käy­dä vähän niinkun hitak­sen seu­raa­jalle: ei ikinä tule.

      Vastaa

6. Osmo on kiin­nos­tunut “yhteiskun­nal­li­sista asioista”, tosin vain tilas­toti­etel­lis­ten silmälasien val­on läpitunkem­i­na. Sosi­olo­gi Hän ei oo, vaan Päivi Räsäsen kaltainen nar­sisti, kenties’.

   Jos itel­lä on kivasti, niin ova kiva heit­tää ‘hypo­teese­jä’, eli val­is­tunei­ta arveluja.

   Lukekaa Thomas Pikettyä.

   Vastaa