Sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat (8) Asumistuki matalapalkkatukena

Asumistuki matalapalkkatukena

Bri­tann­ian lib­er­aalien 1800-luvul­la lanseer­aa­ma pro­gres­si­ivi­nen tulovero on varhaisin mata­la­palkkat­uen muo­to. On helpom­pi elää pienel­läkin pal­ka­lla, kun pienistä siitä menee vain vähän veroa tai ei lainkaan. Aina sil­loin täl­löin halu­taan ehdote­taan, että alen­netaan vero­ja pien­im­mistä tuloista. Niitä ei voi enää alen­taa, kos­ka pienistä tuloista ei per­itä veroa lainkaan.

Nol­la ei kuitenkaan ole pienin ole­mas­sa ole­va luku. Seu­raa­va askel pro­gres­si­ivis­ten vero­jen soveltamises­sa olisi men­nä nol­lan ala­puolel­la, siir­tyä siis negati­iviseen veroon. Tätä esit­ti esimerkik­si Mil­ton Fried­man 1960-luvulla.

Tarkaste­len negati­ivisen tuloveron ja perus­tu­lon käyt­tökelpoisu­ut­ta myöhem­mis­sä postauk­sis­sa. Tässä esitän asum­istuen erään­laise­na negati­ivisen tuloveron muotona.

Teimme Juhana Var­ti­aisen  kanssa val­tioneu­vos­tolle raportin keinoista alen­taa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä Suomes­sa. Tilas­tot oli­vat yksiselit­teisiä: työt­tömyys oli sil­loin suur­in­ta ja on nytkin mata­lasti koulutet­tu­jen kesku­udessa. Sik­si tarvi­taan help­po­ja töitä. Ne eivät voi olla kovin korkea­palkkaisia. Pan­imme tämän jopa raportin nimeen, joka oli pro­vokati­ivis­es­ti ”Lisää mata­la­palkkatyötä”

Teimme mon­ta ehdo­tus­ta, joista yllät­tävän moni on toteu­tunut, joko mei­dän vuok­semme tai meistä riippumatta.

Yksi ehtouk­sis­tamme oli tuo­da palkkat­u­loille suo­jao­su­us asum­is­tu­keen. Esitimme siis asum­istuen koro­tus­ta mut­ta vain ansio­tu­lo­ja saav­ille. Ajat­te­limme tätä köy­hän miehen mata­la­palkkatuke­na.  Se kohdis­tu­isi niille, jot­ka sitä eniten tarvit­si­vat: siis vuokral­la asu­vat siel­lä, mis­sä asum­i­nen oli kallista. Jot­ta en veisi lokaan  pilaisi Juhanan mainet­ta, myön­nän, että aja­tus oli min­un. Yhtä suuri yleinen mata­la­palkkatu­ki tulisi selvästi kalliimmaksi.

VM tuki esi­tys­tämme ja se toteu­tui. Sen ansios­ta mata­la­palkkaista työtä teke­vien, vuokral­la asu­vien net­toan­siot nousi­vat parhaim­mil­laan 126 €/kk ja työn vas­taan­ot­ta­mi­nen tuli selvästi kan­nat­tavam­mak­si. Irvailin joskus PAMille, mil­loin he ovat saa­neet TES neu­vot­teluis­sa yhtä hyvän tuloksen.

Nykyi­nen hal­li­tus poisti tämä suo­jao­su­u­den ja heiken­si muutenkin asum­is­tukea. Asum­is­tu­ki on nyt taas yksi­na­su­vien työt­tömien tukimuo­to, kun se suun­nitelti­in pieni­palkkaisten lap­siper­hei­den tuek­si.  Heiken­nys ei kohdis­tunut työ­markki­nat­uel­la ole­vi­in, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki kom­pen­soi heille sen, mut­ta se kohdis­tui pieni­palkkaisi­in ja sai yhdessä työt­tömyys­tur­van suo­jaosan pois­tamisen kanssa sen, ettei vuokral­la asu­van kan­na­ta men­nä osa-aikatyöhön esimerkik­si kau­pan kas­salle.  Hän ei saa siitä sent­tiäkään itselleen, vaan se vähen­netään toimeen­tu­lotues­ta, jos­ta on tehty pien­i­t­u­lois­t­en pääasialli­nen tukimuo­to. Hal­li­tuk­sen seli­tys oli, että kaikkien piti men­nä kokopäivä­työhön. Har­mi vain, ettei kaup­pias muu­ta kokopäiväisik­si ruuh­ka-apu­laisen töitä.

Min­ulle tämä selitet­ti­in niin, että asum­istuen suo­jaosan mah­dol­lis­ta­mat työ­paikat tuli­vat perin kalli­ik­si. Voi olla. En ole näh­nyt laskelmia. Halu­aisin nähdä, kos­ka laskel­mas­sa pitäisi ottaa huomioon varsin monia asioi­ta. Min­ulle oli merk­i­tys­tä sil­läkin, että se nos­ti ihmisiä köy­hyy­destä. En myöskään usko, että hal­li­tuk­sen pyrkimys ajaa ihmisiä töi­hin karenssin uhal­la toimii, kos­ka kukaan ei halua palkata halu­ton­ta. Kyl­lä työl­listymisen pitää olla pakansaa­jalle kan­nat­tavaa.  On myös oikein, että pieni­palkkaisen tulot ovat korkeam­mat kuin työttömän.

Kalli­ik­si tulee myös ihmis­ten pitämi­nen nykyiseen tapaan vuosia työelämän ulkop­uolel­la, kos­ka palu­u­ta ei yleen­sä ole.

Työt­tömyys­tur­van suo­jaosan pois­tamiselle löy­tyi perus­teet, kos­ka sen vuok­si osa-aikatyöstä ei kan­nat­tanut siir­tyä kokopäivä­työhön. Sitä piti siis kor­ja­ta, mut­ta olisin kor­jan­nut senkin toisin. On muitakin mah­dol­lisia sovi­tus­pros­ent­te­ja kuin 0%, 50% ja 100 %.

Asum­istuen suo­jao­su­udessa ei tätä ongel­maa ollut. En pitänyt sen pois­tamista viisaana.

 

22 vastausta artikkeliin “Sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat (8) Asumistuki matalapalkkatukena”

  1. Asum­istuen suo­jaosas­sa mak­soi ilmeis­es­ti ainakin se, että se kan­nusti kikkaile­maan eli ilmoit­ta­maan tulot Kelalle suo­jaosan ver­ran oikeaa tilan­net­ta työ­tu­lo­jen osalta suuremp­ina. Täl­löin tosi­asialli­nen suo­jaosa oli kuukausi­ta­sol­la usein isom­pi kuin nimelli­nen suo­jaosa, ja sai käytän­nössö erään­laisen vuosi­tasauk­sen. Edun sai­vat ne jot­ka osasi­vat laskea. Ayleinen asum­is­tu­ki tark­iste­taan lähtöko­htais­es­ti ker­ran vuodessa, ja poh­jana on hak­i­jan oma arvio tule­vista tuloista.

    Itse ajatuk­ses­sa siitä, että raja on jous­tavampi ja työhön menoon kan­nus­ta­va, on paljon hyvää.

    1. Kikkailumah­dol­lisu­us kos­ki siis niitä, joil­la asum­is­tu­ki las­ket­ti­in vuosi­t­u­loarvion poh­jal­ta ja joil­la kuukausi­t­u­lo alit­ti asum­is­tu­keen vaikut­ta­vat minim­i­t­u­lot, kuten opiske­li­joi­ta ja monia minipäivära­hal­la osan vuodes­ta eläneitä las­ten van­hempia. Kaikkia se ei koskenut, eikö siitä taloudel­lis­es­ti hyö­tynyt, ellei työ­tu­lo­ja edes osan vuodes­ta ollut.

      Itse asi­as­ta olen sitä mieltä, että voisi olla parem­pi, jos voisi olla mah­dol­lisu­us saa­da vali­ta yhteisöl­lisen asumisen ja enem­män rahaa käteen yksiön ottamisen sijaan. Asum­is­tu­ki val­uu isol­ta osin vuokranan­ta­jille, eikä jää pien­i­t­u­loiselle itselleen.

      1. Ennen oli ennen, nyt on nyt.
        On reaali­aikainen tulorek­isteri syntynyt.

        Käsit­tääk­seni kaik­ki tuen­saa­jat screenataan automaagis­es­ti ja jos tulo­ja on X% enem­män, niin tarvi­taan selvi­tys ja jos ei hellyytä, niin tuet joutuu mak­samaan takaisin.

        Kun sain asum­is­tukea, usein 1–2kk:n tuki perit­ti­in takas per vuosi. Käytän­nössä siis vähen­net­ti­in mak­set­tavas­ta asum­istues­ta. Siihen sai hel­posti neu­votel­tua pidem­män maksuajankin.

        Jos en väärin muista, niin ennen tulorek­ister­iä sai­vat tiedot verokarhulta.
        Ettei kuvat­tu kikkailu joh­da kuin het­kel­liseen hyötyyn.

  2. Mik­si Osmo suh­tau­tuu ay liik­keeseen niin kiel­teis­es­ti? Onko tähän saatu vastausta?

    1. Yks syy vois olla, ettei ammat­tili­itot ole juurikaan aut­ta­neet niitä heikoim­mas­sa osas­sa ole­via. Eli pitävät huol­ta vain omas­ta “ydin­joukostaan”.

      Joskus 40 vuot­ta sit­ten ei olisi tul­lut kuu­loonkaan, että työ­nan­ta­ja sanoo, että mä mak­san sulle 10 tun­nin palkan viikossa.
      Sil­loin liitot piti huolen siitä, että kun tarvit­ti­in työvoimaa, niin palkat­ti­in kokopäiväi­nen työn­tek­i­jä pysyvään työsuhteeseen.
      Ja työ­nata­jan hom­ma olis sit­ten kek­siä sille työn­tek­i­jälle ne 30 tun­tia muu­ta tekemistä.
      Joka tiet­ty usein johti huo­mat­tavi­in hyö­ty­i­hin, kun asioi­ta oli aikaa kehit­tää ja parantaa.

  3. Ode:

    Heiken­nys ei kohdis­tunut työ­markki­nat­uel­la ole­vi­in, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki kom­pen­soi heille sen[…]

    Niinkö?
    Perus­päivära­ha on 800€ ja asum­is­tu­ki 400€.
    TTT:n perus­määrä on 600€.
    Jos vuokra on siis 600€, niin voi saa­da vain harkin­nan­varaista TTT:ea.

    Vuokrat rom­ah­tanu sen ver­ran huimasti, että nykyään on mah­dol­lista asua jopa Hkissä 600€/kk.
    Paljon yleisem­pi hin­ta se on tosin koko muus­sa Suomessa.

    1. Heiken­nys ei kohdis­tunut työ­markki­nat­uel­la ole­vi­in, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki kom­pen­soi heille sen 

      Tun­nen usei­ta jot­ka oli­si­vat olleet mon­eenkin otteeseen oikeutet­tu­ja toimeen­tu­lo­tu­keen mut­ta ovat kieltäy­tyneet sitä hake­mas­ta, mukaan­lukien itseni ja van­hempani merkit­tävän osan nuoru­ut­tani. Ainakin siis omas­sa lähipi­iris­sä se on jonk­in­sortin kun­ni­akysymys ettei tarvitse tur­vau­tua “sos­su­un”. Sen perus­teel­la miten vähän toimeen­tu­lotuen saa­jamäärät ovat nousseet Orpon hal­li­tuk­sen aikana, niin ehkä jopa useim­mat ihmiset jaka­vat tämän näke­myk­sen ainakin jos­sain määrin (monil­la var­maan on myös sen hakemisen vaikeus tai tiedon puute esteenä).

      Ihmiset toden tot­ta eivät ole homo econo­muc­sia, eri­tyis­es­ti mitä tulee toimeen toimeentulotukeen.

      1. Uskoisin, että 90-luvul­la toi TTT:n stig­maisu­us väheni merkittävästi.
        Ja sit­ten kun ottaa huomioon sen, että nuoret muut­ta­vat isoon kaupunki­in opiskele­maan ja hake­vat TTT:tä siel­lä varsin hyväl­lä anonymiteetillä.

        Viimeinen niit­ti tohon on tiet­ty sos­sun siir­tymi­nen val­ti­olle eli Kelalle.
        Eikä kukaan voi nähä sua asioimas­sa Kelan sos­su­luukul­la, kun sel­l­aista ei fyysi­esti ole.

        Opiske­li­joista muuten tulee mieleen tää kum­mallisu­us, että kun heil­lä ei nyt ole sosi­aal­i­tur­vaa kesälo­ma­l­la, eikä tietenkään kesätöitäkään, niin mik­si ihmeessä Suomes­sa pide­tään yhä kiin­ni lukukausien pituuk­sista, jot­ka säädet­ty agraariy­hteiskun­nalle, jot­ta maanvil­jeli­jöi­den jälkikasvut pääsee satokaudek­si takaisin koti­in töihin?

        Tämä siis sik­sikin, että kun kou­tus yhä enem­män keskit­tyy perusk­oulumais­es­ti käytävään AMK:hon, niin siel­lä ei tosi­aankaan voi opiskel­la “kun huvittaa”.

    2. Vuokrat rom­ah­tanu sen ver­ran huimasti, että nykyään on mah­dol­lista asua jopa Hkissä 600€/kk.
      Paljon yleisem­pi hin­ta se on tosin koko muus­sa Suomessa.

      Asum­is­tukea skaalataan asuin­paikkakun­nan ‘yleisen vuokrata­son’ mukaan, Kela määrit­tää jonkun mak­simin jon­ka ylitsemenevää osaa ei asum­istue­ta. Tyyp­il­lis­es­ti tämä taso on ihan vuokrata­son alapäässä ja har­va niin hal­val­la pystyy asumaan. 

      En tiedä miten paljon työt­tömät hakee täy­den­tävää toimeen­tu­lo­tukea? Ehkei kaik­ki sitä voi tai halua hakea tukimuodon kom­p­likaa­tioiden vuoksi.

      1. Asum­is­tuken osalta Suo­mi on jaet­tu neljään kalleuslu­okkaan, eikä siinä ole Kelal­la mitään hark­in­taa. Tai­dat sotkea toimeen­tu­lotuen ja asum­istuen keskenän?

      2. TTT:n ongel­ma on tietysti se, että sitä saa vas­ta kun on täysin varaton.
        Jos on omaisu­ut­ta, se pitää syödä ensiksi.

    3. Koroste­taan nyt tässä, että vaik­ka yksit­täisen kohteen saat­taa saa­da 600€/kk, niin ei tämä todel­lakaan ole mikään Helsin­gin yleinen vuokrata­so vielä, ei lähellekään.

      Tämä koros­tus täy­tyy tehdä, kun monis­sa eri lähteis­sä hyväo­saiset tun­tu­vat ole­van niin todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunei­ta, etteivät ymmär­rä yhtään taval­lisen ihmisen kulu­ta­soa tai tuk­i­jär­jestelmää. Sen sijaan eletään harhaku­vitelmis­sa kuin jotkut demen­toituneet eläkeläiset (ker­tooko jostain?) kon­sanaan. Vuokra ovat kuulem­ma halpo­ja, sosi­aal­i­tur­va 1500€/kk ja töitä jokaiselle mut­ta kaik­ki kuulem­ma ide­ol­o­gis­es­ti työt­tömiä, täl­laisia harhoja.

      1. Kyl­lä, 600€/kk ei ole normi.
        Mut­ta kaukana ei olla.
        Tilas­tokeskus sanoo vapaara­hoit­teisille 23€/m2.
        Vuokrati­las­tot ovat kyl­lä hyvin huono­laa­tu­isia, mut­ta jos leik­itään, että olis oikea, niin 600€:lla saa 26 neliötä, KESKIARVONA.
        https://pxdata.stat.fi/PxWeb/sq/0f93daaa-8615–419d-b56f-3dbfb866dbb5

        Ja sit­ten voi kysyä, että jos saa KESKIMÄÄRIN satasen kuus­sa TTT:tä, niin kuin­ka suuri merk­i­tys sil­lä on?
        Jos siis saisi sen suo­jaosan takaisin, niin ne, jot­ka pystyy tien­aa­maan sen 100–300€/kk, eivät käytän­nössä olisi ollenkaan TTT:n saajia.

        Ja tässä siis Oden pääasialli­nen argu­ment­ti on, että kaik­ki ovat.

  4. Asum­is­tu­ki piti Helsin­gin asun­to­jen kysyn­nän korkeal­la kun tuel­la saat­toi elää usein parem­min asun­non suh­teen kuin ilman tukea. Kun mak­saa oma­l­la rahal­la alkaa laskea tarkem­min mihin se palk­ka kuluu. Ja voiko asua jos­sakin muual­la kuin Helsingis­sä ja tarvit­seeko kak­sio­ta sinkku

    1. Sinkku sai asum­is­tukea jon­ka mak­simivuokra oli niin mata­la, ettei sil­lä saanut minkään­laista asun­toa, ei ainakaan kak­sio­ta. Sik­si se vaikut­ti asun­to­jen kysyn­tään samal­la taval­la kuin palkanko­ro­tuk­set. Opiske­li­joiden osalta se sub­ven­toi väl­jem­pää asum­ista, mikä oli virhye.

      1. Sai? Mata­laa?
        Hkissä (ennen huhtiku­u­ta) 2024 tuki oli max. 466€.
        2025 394€ ja suo­jaosa pois­tet­tu. 2026 tuki on sama.

        Opiske­li­joil­la pudo­tus sit­ten isompi.

        Mut­ta jos olete­taan, ettei suo­jaosan pois­to vaiku­ta eli työtön on täysin työtön, niin vuokrat on laskenu enem­män kuin asumistuki.
        Kun siis vuokrat on pudon­nu luokkaa 20%. Kak­siois­sa paljon enem­män, joten yksiöis­sä var­maan vähemmän.
        Enim­mäisas­um­is­menot nyt Hkissä 563€, joten jos on yli tuon, niin Kela käsit­tääk­seni vaatii muut­ta­maan halvem­paan. 2023 oli 582€. 2024 533€ ja sen vuo­den huhtiku­us­ta 523€.
        Ehkä.
        Noi­ta on tosi vaikea hakea, kun ite Kela ei tee kun­nol­lisia taulukoi­ta kuntakohtaisesti.
        Ja hei­dän uuti­soin­neis­sa ei ole pitkään aikaan ollut kaikkia numeroi­ta, vaan yksinker­tais­es­ti link­ki laskuri­in. Joten kätevästi on saatavil­la vain tämän­hetki­nen taso.
        Vaikea sanoa onko tahal­lista vai tahatonta.

        Kelas­to-tilan­neku­va ker­too, että nyt Hkissä saa Y‑asumistukea 43k (asun­toa? sitäkään eivät osaa sanoa) ja KA on tasan 400€.
        Joka ei tietenkään johdu asun­to­jen vuokrista, vaan tulo­jen vähen­tävästä osuudesta.

        Hkissä asu­van “täystyöt­tömän” asumisku­lut (jos­ta siis vähen­net­ty as.tuki) ovat siis vähentyneet.
        Ja samaan aikaan asun­non vuokrauk­ses­ta on tul­lu vuokranan­ta­jille läh­es hyvän­tekeväisyyt­tä, kun se 20% kate on kadonnut.
        Etuoves­sa on myyn­nis­sä 941 yksiötä, Vuokraoves­sa tar­jol­la 1719 yksiötä, alle 1000€ 1510kpl, alle 800€ 1024kpl ja alle 650€ 202 kpl.

        Tues­ta on siis kadon­nut hur­jat 72€, kun vuokrat laskenu esim. 150€.
        Siir­tymisen halvem­pi­in asun­toi­hin ei johdu vain tuos­ta, vaan yhdis­telmästä, jos­sa suo­jaosat pois­tet­ti­in kaik­ista kolmes­ta työkkäristä, asum­istues­ta ja TTTstä.

        Aiem­min saat­toi siis selvitä huo­mat­tavasti korkeam­mas­ta vuokras­ta helpom­mal­la, kos­ka sai tehtyä sen ver­ran töitä, että suo­jaosa ei leikan­nut mitään tukea.
        Jos taas tulo­ja oli enem­män, niin asum­istuen osu­us aiem­mas­ta korkeam­mas­ta vuokras­ta las­ki nopeasti.
        Nyt sit­ten taas täystyötön saa isom­man osan vuokras­ta as.tukena, mut­ta vähääkään töitä tekevä on huonom­mas­sa tilanteessa.

        Hal­li­tuk­sen aate tietysti oli, että vähän töitä tekevät ovat vain laisko­ja, ja kepil­lä hei­dät saa kokopäivätöihin.
        Mie­lenki­in­toista nähdä, muut­taako todel­lisu­us tuo­ta käsitystä.
        Vai muut­tuuko aate vain sel­l­aisek­si, että laisku­us on niin syväl­lä luon­teessa, ettei edes kepil­lä sitä saa pois kehosta.

  5. Asumis­es­ta tässä kaupungis­sa (HEKA).
    Asumme Hekan talos­sa jos­sa on täl­lä het­kel­lä noin viisi asun­toa tyhjil­lään, osa ollut tyhjil­lään jo yli vuo­den. Ihmiset muut­ta­vat, uusia asun­nonot­ta­jia ei löy­dy mistään.
    Tämä on suo­raa seu­raus­ta tulo­rajoista jot­ka Orpon hal­li­tus otti käyttöön.
    Seu­raus­suhde menee näin: 

    Vuokrat korkei­ta > mata­la­palkkaisil­la ei ole ilman asum­is­tukea mah­dol­lisu­ut­ta mak­saa niitä, kos­ka asum­is­tukea mak­se­taan vain tietyn vuokrata­son puit­teis­sa. Nämä noin 1350- 1400 euroa mak­sa­vat kolmiot menevät sen yli. 

    Tulo­ra­jat > ne joil­la olisi varaa ko. vuokraa mak­saa, eli keski­t­u­loiset, on tulo­rajo­jen vuok­si rajat­tu asun­non saamisen kri­teereil­lä pois. Kun tulo­rajo­ja ei ollut, talos­sa asui mata­la­palkkaisten lisäk­si taval­lisia keskipalkkaisia työssäkäyjiä jot­ka mak­soi­vat vuokransa ilman asumistukia. 

    Seu­raus> paljon tyhjiä asun­to­ja. Tulee kalliiksi.
    >Tavoite että ara-asun­not vain mata­la­palk­ka-alo­jen työn­tek­i­jöille ei toteudu. Asun­not pysyvät tyhjinä. 

    Mie­lenki­in­nol­la odotan muut­taako seu­raa­va hal­li­tus tämän vai jatkaako kokoomuk­sen ja per­su­jen val­it­se­mal­la linjalla.
    Jos seu­raa­va hal­li­tus ei muu­ta, tyhjiä ara-asun­to­ja pk-seudul­la riit­tää ja vuokrara­ho­ja ei kun­nan ja val­tion kassaan.
    Ne menevät yksi­ty­isille vuokranan­ta­jille ja asuntosijoittajille. 

    Onko vihreil­lä tähän kantaa?

    1. Jois­sain ara-kohteis­sa on tosi­aan liian kalli­ita asuntoja.
      Mut­ta onko tää sys­temaat­ti­nen ongelma?
      En nyt taas pidä anek­doot­tia todis­teena yleis­es­tä tilanteesta.

      Onko jol­lain jos­sain tilas­to­ja ara-asun­to­jen käyt­töas­teesta Hkissä ja mielel­lään muualtakin?

      1. On sys­temaat­ti­nen ongelma.
        En ala nyt hatus­ta vetämään numeroi­ta mut­ta esim. Hekan asun­nois­sa kaikkial­la on tyhjiä asun­to­ja paljon.
        Jokainen kaupun­gin isän­nöit­si­jä voi vahvis­taa tämän.
        Tulo­rajo­jen otta­mi­nen asun­non saamisen kri­teerei­hin pudot­ti keski­t­u­loiset pois eli juuri sen ryh­män joka mak­saisi vuokransa itse.
        Todel­la paradok­saal­ista ja typerää. 

        Var­al­lisu­us­ra­jat oli­si­vat ymmär­ret­täviä, mut­teivät tulo­ra­jat, kos­ka tulot ihmisil­lä muuttuvat. 

        Per­sut saa­vat näin ne maa­han­muut­ta­jaghet­ton­sa joista ovat rummuttaneetkin.
        Jos seu­raa­va SDP-vetoinen hal­li­tus ei tätä muu­ta, niin ihme­tel­lä sopii.
        Koko ongel­maan ei ole vielä havah­dut­tu kunnolla.
        Tämä kyl­lä nos­te­taan vaalikysymykseksi.

      2. On systemaattinen…sanoo:
        13.4.2026 16:35

        On sys­temaat­ti­nen ongelma.
        En ala nyt hatus­ta vetämään numeroi­ta mut­ta esim. Hekan asun­nois­sa kaikkial­la on tyhjiä asun­to­ja paljon.
        Jokainen kaupun­gin isän­nöit­si­jä voi vahvis­taa tämän.
        Tulo­rajo­jen otta­mi­nen asun­non saamisen kri­teerei­hin pudot­ti keski­t­u­loiset pois eli juuri sen ryh­män joka mak­saisi vuokransa itse.
        Todel­la paradok­saal­ista ja typerää. 

        Var­al­lisu­us­ra­jat oli­si­vat ymmär­ret­täviä, mut­teivät tulo­ra­jat, kos­ka tulot ihmisil­lä muuttuvat. 

        Minäkään en vetänyt numeroi­ta hihasta.
        Otin ne viimeisim­mästä todel­lis­es­ta tilastosta.
        Olis tiet­ty suh­teel­lisen kohtu­ullista, jos noikin numerot jak­set­tais julka­ista joka vuosi.

        Tulo­ra­ja voisi ainakin olla venyvä.
        Voisi olla joku absolu­ut­ti­nen raja, mut­ta myös sel­l­ainen, joka olis vaikkka 5 edel­lisvuo­den keskiarvo.

        Ja var­maankin se järkevin vai­h­toe­hto olis rak­en­taa niitä halpo­ja asuntoja.
        Vaik­ka kaupun­gin taloudelle olisikin parem­pi potkia ne köy­hä­tu­los kaupungista.

    2. https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2023/09/fa-2023-rahoitusalan-nakemyksia-asuntorakentamisen-ahdingon-helpottamiseksi-ja-tukijarjestelman-kehittamiseksi.pdf
      väit­tää: “ARA-asun­noille on ollut markki­noil­la kysyn­tää. ARA-asun­to­jen keskimääräi­nen käyt­töaste oli vuon­na 2022 91,2 %, kun se vuot­ta aiem­min oli 89,3 %.”
      Joskaan ei tar­joa kun­nol­lista lähdet­tä, mut­ta seli­tyk­sen tar­joaa heti seu­raavas­sa kap­paleessa: Ukrainan pakolaiset.
      Rahoi­tusala oli siis jo syksyl­lä ‑23 huo­man­nut ongel­man, jolle hal­li­tus ei tois­taisek­si ole viitsinyt tehdä mitään. Johon taas syynä var­maan se, että esim. ASO:n alasajon aikaan olis ollu hie­man ris­tiri­itaista kehit­tää jotain lisää samaan aikaan.

      Taitaa käy­dä vähän niinkun hitak­sen seu­raa­jalle: ei ikinä tule.

  6. Osmo on kiin­nos­tunut “yhteiskun­nal­li­sista asioista”, tosin vain tilas­toti­etel­lis­ten silmälasien val­on läpitunkem­i­na. Sosi­olo­gi Hän ei oo, vaan Päivi Räsäsen kaltainen nar­sisti, kenties’.

    Jos itel­lä on kivasti, niin ova kiva heit­tää ‘hypo­teese­jä’, eli val­is­tunei­ta arveluja.

    Lukekaa Thomas Pikettyä.

Vastaa käyttäjälle Yama Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.