Joku viranomainen oli Teittisen kirjan mukaan tokaissut, että miksi nämä maahanmuuttajat valittavat huonosta palkastaan, kun se on kuitenkin paljon parempi kuin heidän lähtömaassaan. Ajatus on lainvastainen, mutta pohditaan sitä kuitenkin hetki, koska lakiahan voi aina muuttaa.
Jos kielitaidottomalle maahanmuuttajalle pitää maksaa samaa palkkaa kuin suomea osaavalle kantasuomalaiselle, maahanmuuttaja pääsee töihin vasta kun alalla on paha työvoimapula. Hänen asemansa työmarkkinoilla kohenisi selvästi, jos hän saisi kompensoida vajavaisuuttaan vähän alemmalla palkalla. Maahanmuuttajan kannalta olisi parempi päästä töihin vähän huonommalla palkalla kuin ei päästä töihin lainkaan.
Huomattakoon, ettei tämä asetelma tuottaisi sellaista Teittisen kuvaamaa moderniin orjuuteen johtavaa asetelmaa laillisesti maassa olevien kohdalla, koska se johtuu maahanmuuttajan riippuvuudesta yhdestä työnantajasta. Paperittomien kohdalla asia olisi toisin, mutta sitä se on nytkin.
Kun maahanmuuttajat eivät voi kompensoida puutteitaan tyytymällä alempaan palkkaan, he työskentelevät sellaisilla aloilla kuin wolt-kuskeina, rakennusalalla, taksikuskeina ja yleensäkin kasvukeskuksissa. Nämä ovat aloja, joilla joko ei ole yleissitovaa työehtosopimusta tai niillä käytännön palkat ovat kasvukeskuksissa selvästi yli taulukkopalkkojen. Silloin maahanmuuttajille voi maksaa huonommin ja maksetaankin työehtosopimusta rikkomatta ja maksetaankin.
Toisin kuin kantasuomalaisilla, maahanmuuttajilla on lakisäänteinen minimipalkka, 1 600 euroa.
Voisi olla maahanmuuttajien kannalta parempi, että heille voisi muillakin aloilla maksaa vähän alempaa palkkaa. Silloin heidän työmahdollisuutensa eivät rajautuisi nykyisille kapeille sektoreille. Kielto maksaa huonompaa palkkaa maahanmuuttajille suojeleekin enemmän suomalaisia maahanmuuttajien kilpailulta kuin maahanmuuttajia itseään riistolta.
Ääritapauksessa maahanmuuttajille maksettavaa palkkaa ei säädeltäisi mitenkään eli ne olisivat vapaat työehtosopimuksista. Jos samanaikaisesti käytössä olisi esittämämme pisteytysjärjestelmä, maailmanlaajuinen eriarvoisuus tunkeutuisi voimalla Suomen työmarkkinoille. Minulle opetetun talousteoria mukaan tämä vähentäisi eriarvoisuutta maailmassa, vaikka Suomen sisällä se lisääntyisikin.
Kaikesta tästä huolimatta vastaus omaan kysymykseeni on, että maahanmuuttajille maksettavaa palkkaa ei pitäisi vapauttaa markkinoiden säädeltäväksi. Myönnän, että ajattelen tässä Suomen ja suomalaisten etua enemmän kuin maahanmuuttajien etua.
Olisi kohtuutonta suomalaisia huonosti koulutettuja kohtaan, että maahanmuuttajat veisivät jokseenkin kaikki heille soveltuvat työpaikat. Toivon myös maahanmuuttajista ja heidän lapsistaan menestyviä ja täysivaltaisia suomalaisia. Suuri maahanmuuttajien alaluokka ei vastaisi tätä kuvaa lainkaan. Ja sanotaan yksi syy vielä suoraan: en halua tasoittaa Riikka Purran tietä pääministeriksi.
Köyhien alaluokka tekee pahaa yhteiskunnalle, koska moni köyhä päätyisi varastamiseen pienempänä pahana. Kun hallitus on siirtänyt rahaa köyhiltä rikkaille, näpistykset kaupoissa ovat lisääntyneet valtavasti. Ei tätä lisää.
Sen sijaan pitäisin hyvänä, että maahanmuuttajille voisi maksaa ensimmäisen työsuhteen alussa määrätyn ajan harjoittelijapalkkaa kuten suomalaisille nuorillekin voi. Tässä on kuitenkin se ongelma, että vasta maahan tulleilla on ylimääräisiä menoja. Kaikki kodin hankinnat on tehtävä kattiloista alkaen ja takuuvuokrakin pitäisi maksaa.
Siksi olisi harjoittelijapalkkaa parempi, että ensimmäisen työsuhteen alussa maahanmuuttajan työnantaja saisi nuorten sanssi-kortin kaltaista palkkatukea. Ymmärtääkseni tällaista palkkatukea maahanmuuttajalle voikin maksaa, mutta itsekin palkkatukea joskus työntekijääni saaneena on sanottava, että siihen liittyy suuri hallinnollinen taakka.
Palkkatuki tietysti maksaa. Nykyaikana on syytä etsiä ongelmiin halpoja ratkaisuja. Harjoittelijapalkka olisi edullisempi vaihtoehto veronmaksajien kannalta.
Käytin termiä maahanmuuttajat, vaikka olen pyrkinyt puhumaan työperäisistä maahanmuuttajista siirtolaisina. En muuttanut termiä, koska myös humanitäärisin perustein maahan muuttaneet tarvitsevat työpaikkoja. Tässä taas törmäsin siihen, että maahanmuuttajilla on minimipalkka, jota kantasuomalaisilla ei ole eli 1600 euroa. Se on ehkä järkevä siirtolaisten kohdalla, mutta ei lukutaidottomien pakolaisten kohdalla.
Miten olisi ihan vain että kaikille hankalasti työllistyville joku tukiporkkana ja tukikeppi samaan aikaan. Ja yrityksille tanskan malli että voi irtisanoa ja palkata helpommin.
Ongelma tässä aiheessa tosin on, että osa ihmisistä on jo täysin toivottomia työllistymään. Ja tarkoitan nyt myös esim. joitain sukulaisiani ja syntyperäisiä suomalaisia. Tunnen myös paljon erittäin osaavia ja hyväpalkkaisia maahanmuuttajia.
Usein maahanmuuttajien ongelmana on heikko kielitaito. Ratkaisu: kielitaidon parantaminen.
Julkiselle sektorille työllistyminen, esim. poliisiksi pääsy, vaatii yleensä sekä suomen että ruotsin osaamista. Se on maahanmuuttajille yleensä ylivoimainen vaatimus oppia vanhemmalla iällä. Kun osaavat yleensä äidinkieltään ja englantiakin, voisi muuttaa vaatimuksia niin, että pääsääntöisesti yhden kotimaisen kielen taito riittäisi.
Ei ruotsin osaamista vaadita poliiseilta tai muilta virkamiehiltä kuten esim sairaanhoitajilta muualla kuin kaksikielisissä kunnissa, tai jos haluaa korkea-arvoiseksi johtajaksi.
Poliisin opintoihin kuuluu virkamiesruotsi. Miten siitä pääsee läpi, jos ei ole aiemmin opetellut ollenkaan ruotsia?
” Suomenkielisen poliisi (AMK) ‑tutkinnon suorittajan tulee opintojen aikana saavuttaa ruotsin kielessä vähintään taitotaso B1.”
Poliisiksi pääsy vaatii myös kansalaisuuden. Monilla maahanmuuttajilla se ei täyty kovin pian.
“maahanmuuttajille maksettavaa palkkaa ei pitäisi vapauttaa markkinoiden säädeltäväksi”
Ylipäätään vai silloin, kun palkka uhkaisi jäädä jonkin absoluuttisen rajan alle? Kaikki taulukkopalkat eivät ole pieniä, ja saahan moni maahanmuuttaja myös taulukkoa parempaa mutta kenties suomalaisia kollegoja huonompaa palkkaa, jolloin heidän palkkansa määräytyy markkinoilla. Maahanmuuttajayrittäjiä on niin ikään vaikea estää kilpailemasta työn hinnalla.
“Olisi kohtuutonta suomalaisia huonosti koulutettuja kohtaan, että maahanmuuttajat veisivät jokseenkin kaikki heille soveltuvat työpaikat.”
Voi kai näin tapahtua, vaikka maahanmuuttajille pitäisi maksaa samaa tai miksei vaikka korkeampaakin palkkaa, jos he vaan ovat suomalaisia hakijoita parempia. Suomalaisuus ei ole valitettavasti tae työn laadusta. Suomalaisuus ei ole tae edes siitä, että osaisi kunnolla suomea — 20% pojista on nykyään “heikon tason lukijoita”. Äidinkieltäkin voi osata huonosti.
Lasketaanko EU-maista työn tai perheen perässä muuttaneet myös tähän kategoriaan joiden pitäisi saada pienempää palkkaa? Entä jos he osaavat ruotsia?
Jos kaikki työtehtävät olisivat tulospalkkaus perusteisia ei tällaista ongelmaa olisi. Puutteellinen kielitaito ei aina ole mikään este hyvälle työlle ja sitä voi myös kompensoida monella muulla avulla mitä taas muilta ilmisiltä puuttuu.
Koko samapalkkaisuuden käsite pitäisi kenties uudistaa. Olen tietenkin ehdottomasti sillä kannalla että samasta työstä sama palkka.
Perusongelma näissä työ- ja palkka-asioissa on meihin iskostettu työmoraali. Orjan epistola. Hallitseva eliitti on kirjoittanut kansaa varten: «Sinun otsas hiessä pitää sinun syömän leipää, siihen asti kuin sinä maaksi jällensä tulet, ettäs siitä otettu olet: sillä sinä olet maa, ja maaksi pitää sinun jällensä tuleman.»
Tämä käsky tekee kaikenlaisen työn helpottamisen eettisesti vahingolliseksi, helpottivatpa työtä sitten ulkomaalaiset, orjat, koneet tai robotit. — Nykymoraalin pohjalta ei ole mahdollista järjestää työmarkkinoita siten, että hiki lakkaisi valumasta työntekijän otsalta.
Toisenlaisesta kulttuurista tuleva näkee työmarkkinasuhteet aivan eri pohjalta. Siinä vapaa-aika saatetaan arvostaa korkeammalle kuin orjan työ. Kantaväestöön kuuluva saatetaan hyvinkin nähdä orjana, jonka luonnollinen tehtävä on pitää yllä elintasoa ja luovuttaa sitä tälle vieraasta kulttuurista tulevalle. — Onhan se heidän jumalansa antaman järjestyksen mukainen tilanne.
Sitten. Jos jatketaan tätä työmarkkina-ajatusleikkiä siten, että siirtotyöläinen korvataankin robotilla. Pitääkö robotille keksiä «ihmisarvo», jotta läntisen kulttuurin alistetun orjakansan «otsat hiessä pysyisivät».
Kuinkas sattuikaan silmiini kommenttiin liittyvä uutinen: Amazon plans to replace 600,000 employees with robots
Ongelmaton se että suomen työkulttuuria ri tunneta ja kieltä ei osatta. Hyvää palvelua voi antaa kunnossa maan tavat,
Nyt kun ei voi maksaa kuin kallista TES palkkaa kaikki harjoittelut tehdään maksutta .
Jokin kisälli tai oppisopimusjärjesyrlmä olisi tarpeen niin että työnantaja maksaa pientä palkkaa mutta myös kouluttaa
Miksi palkkaisin kalliilla harjoittelijan joka ei osaa työtä eikä kieltä? Joka minun pitää kouluttaa maksutta?
Perustakoon yrityksen ja opetelkoot omaan piikkiin. Mieluummin maksan ammattilaiselle. Ilmainen harjoittelija ei ole ilmainen — se vie minulta ja muilta ammattilaisilta aikaa joka on pois tuottavasta työstä.
En ole patruuna joka perustaa kerhot ja koulut ja muut. Yrittäjyys ei ole se sosiaalitoimisto ja katteet on tiukassa niin että ei tässä huvin vuoksi ketään palkata. Pienyritykset suomea pyörittää, myös maahanmuuttajien yritykset.
Siinäpä hyvä kysymys, ehkä yhteiskunta voisi kouluttaa, ja yritykset ja niiden omistajat maksaa veronsa nupisematta. Kumpikaan ei vain nyky-ympäristössä näytä oikein toteutuvan. Sopeutusta maailman tappiin! Kuten Kangasharju Suomen tulevaisuuden juuri haastattelussa maalaili.
Mitäs se Kangasharju on maalaillut ratkaisuna Suomelle? Verojen laskua?
https://www.salkunrakentaja.fi/2024/10/etlan-kangasharju-hallitus-vie-tuloverotusta-vaaraan-suuntaan/
“Kangasharjun mukaan kansainvälisesti on kertynyt näyttöä siitä, että verotus vaikuttaa työpaikkojen vaihdoksiin. Lisäksi on viitteitä siitä, että tulojakauman yläpäässä käyttäytymisvaikutukset ovat voimakkaampia ja osaajien kova verotus vaikuttaa haitallisemmin kasvuun.
Kangasharjun mukaan myös suomalaisella aineistolla tehdyssä viimeaikaisessa tutkimuksessa on todettu, että kannustimet vaikuttavat luultua laajemmin tulojakaumassa. Tämä viittaa siihen viitaten, että dynaamisia vaikutuksia on vaikea havaita kokonaan perinteisin mikroekonometrisin menetelmin, Kangasharju toteaa.”
Tämähän on toiminut niin erinomaisesti lääkäreiden kanssa.
Tietysti nyt tulee taas joku kommentoija kertoimaan, että hänhän olisi hakenut ja mennyt toimitusjohtajaksi, mutta ei vaan kannattanut joten hän sen sijaan siirtyi tekemään 10h työviikkoa 10k € kuukausipalkalla. Verotus ei kuulemma kannusta tekemään yhtään enempää, no kerron teille, että siinä vaiheessa kun rahat ei riitä mihinkään niin kyllä se kannustin tehdä töitä löytyy, eli palkat ovat liian suuria jos kannustin puuttuu. Mutta köyhillä ja duunareilla raha ja palkka eivät kuulemma kannusta tekemään töitä paremmin tai lisää (ja työvoimapulaan palkkojen nosto ei ole koskaan ratkaisu, koska joku ekonomisti kertoo mikä on työn oikea todellinen arvo, eikä se ole markkinamekanismin hinta jolla saa tekijän paikalle).
Täällä kerrotaan jatkuvasti ja valikoivasti kahta tarinaa, joista vain toinen pitää paikkansa. Kaupallinen media myös mukavasti varakkaiden ja hyvätuloisten etujen puolustajana.
Kilgore: “yritykset ja niiden omistajat maksaa veronsa nupisematta. Kumpikaan ei vain nyky-ympäristössä näytä oikein toteutuvan.”
Siis tarkoitatko, että yritykset ja niiden omistajat maksavat veronsa samalla nupisten? Ei kuulosta kovin suurelta ongelmalta. Vai tarkoitatko, että ne jättävät veronsa maksamatta? Onko sinulla lähdettä sille, että tuota tapahtuisi paljonkin?
Et kuulosta kovinkaan hyväntahtoisesti olevan tulkitsemassa sanomaani, mutta koitetaan avata jos olit ihan vilpittömin mielin liikkeellä.
Tarkoitan että hyvätuloiset ovat nousseet kapinaan ja ovat nyt purkamassa hyvinvointivaltiota jotta saavat verotustaan alemmas ja “sosiaalilusmut töihin”. Eli he ovat hyvin tyytymättömiä nykymenoon, ja haluavat uudistaa yhteiskunnan heidän mielestään paremmaksi (voisi varmaan kuvata “uusliberaalimmaksi”). Toki tälläinen trendi on ylipäätään ollut jo pitkään käynnissä, mutta nyt on selvästi tullut tähän projektiin aivan eri vaihde silmään. Oikeistovallan paluu. Wahlroosin kirjasta voi lukea anekdoottisesti näitä näkemyksiä, mutta kyllähän tuota viestiä tulee tuolta suunnalta muutenkin paljon eikä vain Suomesta.
Kilgore: “Tarkoitan että hyvätuloiset ovat nousseet kapinaan ja ovat nyt purkamassa hyvinvointivaltiota jotta saavat verotustaan alemmas ja “sosiaalilusmut töihin”.”
OK, mutta mikä sitten oli varsinainen pointtisi? Avaan tätä kysymystä. Tällainen verotuksen alentaminenhan tapahtuu normaalin poliittisen vaikuttamisen kautta. En nyt ota kantaa siihen, onko verojen alentaminen järkevä poliittinen valinta. Kysyn vain, mitä yritit sanoa seuraavalla kohdalla:
“ehkä yhteiskunta voisi kouluttaa, ja yritykset ja niiden omistajat maksaa veronsa nupisematta. Kumpikaan ei vain nyky-ympäristössä näytä oikein toteutuvan.”
Tarkoitatko, että yhteiskunnan ei kannata tai pidä kouluttaa työvoimaa yrityksille, jotka eivät voi tai halua itse kouluttaa kokematonta työntekijää osaavaksi, nimenomaan koska nyt hyvätuloiset ovat saaneet läpi päätöksiä veroaleista? Vai tarkoititko jotain muuta? Ja nimenomaan vilpittömästi kysyn, kun minulle ei ollut selvää, mikä pointtisi työvoiman kouluttamisen ja veronmaksun yhteydestä oli.
Lisäksi voisin sanoa, että näytät tässä viittaavan arvaukseni mukaan nimenomaan nykyisen hallituksen tekemiin veronalennuksiin (etkä laajemmin laskien mukaan esim edellisen hallituksen politiikan). Kuitenkin ne ongelmat, joita työvoiman osaamisessa mahdollisesti on, eivät ole niin tuoreita vaan pitkäaikaisempia.
Lyhyesti sanottuna se että yritykset voivat joko saada alhaisen verotuksen tason, tai laajat ja laadukkaat yhteiskunnan tarjoamat palvelut (kuten edullisen valmiiksi koulutetun ja osaavat työvoiman tarjonnan), mutta ei molempia.
Kilgore, tarkoitatko tuolla, että näiden veronalennusten myötä yhteiskunta ei kykene tarjoamaan tuollaista työvoiman koulutusta vai että se kykenisi, mutta siitä pitää kieltäytyä kunnes yritykset/rikkaat on taas saatu hyväksymään korkeampi verotus?
Joka tapauksessa, kuten aiemmin sanoin, tää veronaleargumentti ei vaikuta kaikkein relevantimmalta, koska mikä tahansa osaamispula lienee pidemmän ajan ongelma, kun taas sinä näytät puhuvan aivan hiljattain (eli tämän hallituksen aikana) tehdyistä veronalennuksista.
Muutenkin, kun yritykset valittavat osaavan työvoiman puutetta, niin siinä tuntuu usein olevan kyse nimenomaan työkokemuksen eikä niinkään tutkinnon puutteesta. Sitten osalla työvoimaa on kokemusta vaikea saada, kun sitä ei ole jo valmiiksi.
Kyse on pidemmän aikavälin kehityksestä, Suomen verotuksen tasoa on alennettu määrätietoisesti 90-luvun lopulta lähtien. Osan siitä on peittänyt samaan aikaan vahvasti nousseet työeläkemaksut, jotka myös meillä lasketaan kokonaisveroasteeseen. Eli rahoitus on rapistunut kaikkeen muuhun kuin eläkkeisiin. Pääasiassa aiemmin tämän politiikan hinta on kuitattu julkisena velkaantumisena kaiken juustohöyläilyn ohella, mutta nyt toki on päätetty että näin ei jatketa (velkajarru). Nyt siis leikataan “hamaan maailman tappiin”, kuten Kangasharju asian vasta ilmaisi:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/ed00deae-66ad-4fb5-b3a3-e7ee922059a1
Ja näemmä jatketaan veronalennuspolitiikkaa (demaritkin ovat viimeisen viikon aikana alkaneet puhua seuraavan vaalikauden veronalennuksista).
Kilgore, lyhyen googlauksen perusteella en näe, että verotuksen tasoa olisi juuri alennettu. Sen perusteella, mitä löysin, verotulojen suhde olisi noin 44% sekä nyt että mainitsemassasi 90-luvun lopussa.
Et myöskään vastannut kysymykseeni. Tarkoititko, ettei yhteiskunta kykenisi sellaiseen työvoiman kouluttamiseen, kuin tässä ketjussa puhuttiin, vero politiikan myötä? Vai tarkoititko, että yhteiskunta siihen kykenisi, mutta niin ei pidä tehdä (ennen kuin veropolitiikka ja/tai yritysten ja rikkaiden veronmaksuhalukkuus muuttuu)?
Ajatteleppa sitä, miten paljon akateemisessa maailmassa tekee joku muu työn ja julkaisussa on jonkun toisen nimi.
Suomessa teetetään aika paljon hommia muilla ja otetaan itse kunniaa.
Maahanmuuttajat siis saa perustaa yrityksiä ja työllistää itsensä ja sukunsa kuten haluavat sillä palkkatasolla joka on saatavilla.
Monesti se on huonompi kuin TES taso ja ylitöistä ei makseta. Tähän se TES palkkaus johtaa Suomessa.
Tyo ajatus maahanmuuttajien matalimmista palkoista taitaa olla kuitenkin perustuslain vastainen.
Kannattaa perehtyä perustuslain 6 pykälään, Yhdenvertaisuus.
Tes taso on nyt liikaa huonoimmille olipa hän minkä maalainen vain. Toki huiput saa huippupalkkoja eikä siinäkään kansalaisuutta kysytä. Jos osaavaa työvoimaa riittää silloin huonoimmat ei työllisty olipa se huonouden syy (työnantajan mielestä) mikä tahansa.
Maahanmuuttajien matalammat palkat ovat jo todellisuutta, IS kirjoitti aiheesta juuri hyvin:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011555879.html
“Mies kertoo tekevänsä keittiötöitä Kontulan ostoskeskuksen muutamassa ravintolassa kahtena päivänä viikossa. Töistä tienaa joitain kymmeniä euroja, maksu hoidetaan käteisellä.”
“– Eilen ajoin Boltia noin kuusi tuntia ja ansaitsin ehkä 30 tai 40 euroa. Sain vain kolme keikkaa viidessä tunnissa, se on todella huonosti.”
Puhuin myös itse pari vuotta sitten yhden Wolt-kuskin kanssa. Hän kertoi tehneensä jonkun 8–10 tunnin päivän, ajaneensa 100 kilometriä autolla ja näytti Wolt-äpistä tienanneensa 90 euron tilin, josta siis pitää maksaa kaikki kulut itse. 100 kilometriä kaupunkiajoa autolla maksaa nopeasti jo vähintään 15–20 euroa. Näillä luvuilla ei ole mikään ihmekään, että Wolt-kuskit ajavat nykyään suurilta osin noilla sähkömopoilla.
Täällä on yrittäjyydellä painettu työn hinta todella alas. Nuo korvaukset alkavat Suomen hintatasolla olla ihan nälkäpalkkaa (tuolla näkeekin välillä Wolt-kuskeja alipainoisen hoikkina), mutta onneksi moni Wolt-kuski on opiskelija ja saa epäsuoraa subventiota mm. asumisen hinnassa.
“Voisi olla maahanmuuttajien kannalta parempi, että heille voisi muillakin aloilla maksaa vähän alempaa palkkaa. Silloin heidän työmahdollisuutensa eivät rajautuisi nykyisille kapeille sektoreille. Kielto maksaa huonompaa palkkaa maahanmuuttajille suojeleekin enemmän suomalaisia maahanmuuttajien kilpailulta kuin maahanmuuttajia itseään riistolta.”
Minusta riiston mahdollistaa nimenomaan markkinaliberaali ideologia ja kevytyrittäjyyden ja alustatalouden mahdollistaminen ja tukeminen, mutta huomaan kyllä täällä ja muuallakin olevani vähemmistössä. Markkinaliberalismi on monelle päinvastoin se pyhä lehmä, joka pelastaa meidät. Sitähän on toki helppoa istua lämpimässä omakotitalossa kahvikuppi kädessä pohtimassa, että kaikki olisi vaan paremmin jos työntekijät saisivat vähemmän palkkaa, saisi enemmän rahaa ostaa sijoitusasuntoja ja tätä kautta talous pyörisi paremmin kun rahat sijoitetaan sen sijaan että työntekijät niitä tuhlaavat.
Samaan lopputulokseen pääsee, jos TES:ssä määritellään työntekijälle maksettavaksi kielilisä, joka kasvaa portaittain suomen/ruotsin (tai, työpaikkakohtaisesti sovittaessa, jonkin muun kielen) taidon kasvaessa.
Matti H: Tuossa tapauksessa pitäisi kai pystyä objektiivisesti osoittamaan, että kielitaito on tietyllä tasolla. Jos kyseessä on lyhytaikainen työsuhde, on todella raskasta laittaa työntekijä tekemään koe, jolla mitataan eri kielten taitoa.
Peruspalkkaa pitäisi siis laskea