Jos on siis järkevää tukea pienipalkkaisia, miten tämä tuki pitäisi tehdä?
Tärkeintä on tehdä se jotenkin. Sillä miten se tehdään, ei ole niin suurta väliä verrattuna siihen, että se ylipäänsä tehdään.
Huonotuottoisessa työssä hinta ei saa olla työnantajalle niin korkea, ettei työn teettäminen kannata, mutta toisaalta palkka ei saa olla tekijälle niin huono, ettei palkalla elä. Erotus on paikattava tulonsiirtona joko työnantajalle tai työntekijälle.
Suomessa verotus tasaa tuloja suurituloisten ja pienituloisten välillä, mutta pienituloisten ja vielä pienempituloisten välillä ei ole mitään tasausta.
Joku sanoo tähän, että henkilön pitää siirtyä tuottavampaan työhön, mutta se ei ole valitettavasti kaikille mahdollista.
Ranskassa työnantajat on vapautettu palkanmaksun sivukuluista minimipalkan tasolla. Saksassa sovelletaan minijobs-järjestelmää, joka on säännöiltään hyvin saksalainen, siis monimutkainen ja sekava. Yhdysvalloissa on kehuttu Earned Income Tax Credit ‑järjestelmä, joka on lisännyt merkittävästi työllisyyttä ja torjunut lapsiköyhyyttä matalapalkkaista työtä tekevien keskuudessa. Ruotsissa maksetaan tukea työnantajalle tämän palkatessa vaikeasti työllistettävä. Suomessa on samanlainen palkkatuki kuin Ruotsissa, mutta sitä käytetään olennaisesti vähemmän.
Minulla on omasta mielestäni ansioita sinä, että asumistukeen tuli aikanaan suojaosa palkkatuloille. Teimme vuonna 2013 Juhana Vartiaisen kanssa raportin valtioneuvoston kanslialle toimista, joilla voidaan parantaa heikosti koulutettujen työllisyyttä. Tuon raportin suosituksista on toteutettu hämmästyttävän suuri osa. Esitimme eräänlaisena köyhän miehen matalapalkkatukena asumistukeen 400 euron suojaosuutta palkkatyölle. Se toteutui 300 euron suuruisena. Perusteenamme oli tukea matalapalkkaista työtä. (Tuossa on linkki valtioneuvoston sivuille, jossa löytyy raportti Matalapalkkatyö Suomessa. Meidän osuutemme on julkaisun loppupuolella)
Oli kustannustehokasta sitoa se asumistukeen, koska näin tuki suuntautui korkeiden asumiskustannusten alueilla vuokralla asuville, eli niille, joille pienet palkat eivät riitä elämiseen. Pienet palkat riittivät paremmin haja-asutusalueilla ja omistusasunnoissa halvalla asuvien keskuudessa. Jos olisimme ajatelleet asiaa asuntopoliittisena välineenä, olisimme esittäneet parannusta myös työttömien asumistukeen, mutta me halusimme tukea pieniä palkkatuloja saavia. Nykyinen hallitus poisti asumistuen suojaosan heikentäen näin vähän koulutettujen työllistymismahdollisuuksia. Arrrgh!
Perustulo matalapalkkatuen muotona
Kuten moni tietää, olen itse tykästynyt perustuloon tai negatiiviseen tuloveroon. Perustulo on väline, jolla voidaan parametreista riippuen tuottaa lähes kommunistinen tai hyvin darwinistinen yhteiskunta. Myös Milton Friedman kannatti negatiivista tuloveroa, eikä häntä ole kukaan syyttänyt vasemmistolaisuudesta. Hän oli sitä mieltä, että jos köyhiä on pakko tukea, tehdään se edes rationaalisesti.
Suomessa Vasemmistoliitto on pilannut perustulon maineen. Tuo haavekuvien avulla menestystä tavoitteleva puolue on esittänyt niin korkeaa perustuloa, ettei se ole toteutettavissa. Perustulon kannattajana asia risoo minua suuresti.
Minunkin haaveissani on perustulo, joka riittäisi takaamaan niukan mutta riittävän kulutustason ilman velvollisuutta osallistua työhön. Äveriäämpi elämä edellyttäisi silloinkin muita tuloja. Nyt on kuitenkin rahat loppu ja on pakko käyttää julkisia rahoja säästeliäästi. Realistisen perustulomallit ovat jakauman oikeistolaisesta päästä eli niukkia.
Perustulomalli on hyvin yksinkertainen. Jokainen saa kuukausittain tililleen pienen summan rahaa – suunnilleen nettomääräisen työmarkkinatuen tai toimeentulotuen perusosan verran. Kaikista ansiotuloista, pienistäkin, menee veroa, sanotaan vaikka 43 %. Vihreiden perustulomallissa on lisäksi tuloverossa 10 prosenttiyksikön korotus suurituloisille. En usko, että se tuottaisi sanottavasti lisää verotuloja, joten jättäisin sen pois.
Yksinkertaisuus on sinänsä hyvä asia. Sosiaaliturvan monimutkaisuus tuottaa paljon todellisia tai kuviteltuja kannustinloukkuja. Tämä sai Milton Friedmanin kannattamaan negatiivista tuloveroa.
Huomattakoon, että perustulon kanssa täsmälleen samaan tulokseen päädytään negatiivisen tuloveron mallilla, jossa on kiinteä verotettavan tulon alaraja. Sen ylittävistä tuloista menee veroa ja jos tulot jäävät sen alle , saa tulonsiirtona negatiivista veroa. Jos muistaa vielä jotain peruskoulun matematiikasta, voi todeta itse, että tämä johtaa samaan tulokseen. Jos matematiikka on päässyt unohtumaan, ei auta kuin uskoa mitä sanotaan.
Perustulomallissa menee rahaa enemmän edestakaisin kuin negatiivisessa tuloverossa, joten bruttomääräisiä rahavirtoja laskemalla malli on kalliimpi kuin nykymalli, kun taas samalla tavalla laskien negatiivinen tulovero on nykyjärjestelmää halvempi, koska siinä menee vähemmän rahaa edestakaisin; ovathan monet tulonsiirrot verotettavaa tuloa. Samasta mallista perustulossa ja negatiivisessa tuloverossa on kuitenkin kyse. Marginaaliverot ovat molemmissa samat.
Aiemmin pidin perustuloa selvästi parempana, koska se olisi hallinnollisesti niin paljon yksinkertaisempi. Vaikka tulot vaihtelevat kuukausittain, perustulossa saa aina oikean määrän rahaa tililleen, kun taas negatiivinen tulovero tuottaa samanlaisia vaikeuksia kuin esiintyy sovitellun päivärahan maksamisessa. Tulorekisterin ansiosta negatiivinen tulovero olisi nyt toteutettavissa aiempaa paljon helpommin.
Negatiivisen tuloveron hyviin puoliin kuuluu, että siinä maksettavalle tulonsiirrolle voidaan luontevammin asettaa ehtoja. Se on myös helpommin ymmärrettävissä nykyjärjestelmän pohjalta.
Perustulo kannattaa joka tapauksessa nivoa yhteen verotuksen kanssa, jotta sitä olisi luontevaa maksaa vain veronsa Suomeen maksaville.
Perustulo ei helpottaisi työttömän asemaa, koska se ei olisi työmarkkinatukea suurempi. Merkittävä ero tulee siitä, että työtön voi parantaa taloudellista asemaansa tekemällä työtä, vaikka satunnaisia keikkahommia. Tämä parantaa heidän asemaansa merkittävästi. Kun hallitus on korostanut sosiaaliturvassa toimeentulotuen asemaa, se on samalla tehnyt mahdottomaksi tuen varassa olevien parantaa asemaansa. Minun logiikkani mukaan tämä heikentää työllisyyttä ja on jo heikentänytkin.
Voittajia perustulossa olisivat pienipalkkaiset kokoaikatyötä tekevät, jotka saisivat samankaltaisen täydentävän tulonsiirron kuin osa-aikatyötä tekevät nyt saavat tai ainakin saivat ennen sovitellusta päivärahasta. (Minusta sovitellusta päivärahasta pitäisi poistaa ehto, että tekee korkeintaan 80 prosenttista työaikaa. Palkan voimakkaan alentumisen esimerkiksi paperitehtaan sulkeutuessa pitäisi riittää.)
Tämä vaikutus on tarkoitettu. Taloudellinen kehitys johtaa palkkaerojen kasvuun ja se on taas jo johtanut kaikkeen ikävään kuten Brexitiin, Trumpiin ja perussuomalaisiin. Pienipalkkaisia on tuettava, jotta kansa pysyisi edes kohtuullisesti yhtenäisenä. On minulla tähän tietysti myös ideologisia perusteita.
Perustulo tekee nykyistä markkinaehtoisemmista palkoista sosiaalisesti hyväksyttävämpiä, mikä taas parantaisi työllisyyttä.
Kun joidenkin henkilöiden tuottavuus on osaamista painottavassa nykymaailmassa matala, heidän työpanostaan on tuettava tai he eivät käy töissä lainkaan.
Kaksi tahatonta tulonjakovaikutusta jää. Niihin ei nykyoloissa ole oikein varaa. Opiskelijoilla perustulo olisi suurempi kuin opintoraha. Tämä on neutraloitavissa helposti lukukausimaksuilla, joista olisi paljon muutakin hyötyä.
Toinen ryhmä olisivat kotiäidit. Tähänkin keksitään keinot. Kotiäidit eivät maksa nyt eläkemaksuja, mutta saavat itselleen kuitenkin kansaneläkkeen. Entä jos laitettaisiin kotiäidit eläketurvan piiriin ja määrättäisiin heille sitä vastaava eläkemaksu?
Kuten sanottu, perustulomallini on varsin oikeistolainen. Myös Milton Friedman kannatti negatiivista tuloveroa. Oikeistolaista politiikkaa ajaa myös maamme hallitus, mutta sen yhteiskunnallinen insinööriosaaminen on vaatimatonta ja siksi sen hallituksen tekemiset tuottavat tahattomia negatiivisia seurauksia.
Aivan näin oikeistolaista kokonaisuutta en ole kuitenkaan esittämässä. Niukka perustulo tarvitsee tuekseen syypohjaisen sosiaaliturvan, esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan, vaikka se tekeekin järjestelmästä monimutkaisemman ja työläämmän. Sen maksamat korvaukset olisivat tietysti perustulon verran pienempiä, verotus tietysti huomioon ottaen. Työmarkkinat toimivat paremmin, jos ihmiset uskaltavat ottaa riskejä. Talouskin voi paremmin, jos ei tarvitse kerätä suurta puskuria pahan päivän varalle, vaan yhteiskunta tulee vastaan pahana päivänä.
Kun pohjalla on perustulo, työttömyysturvaan voisi liittyä huomattavasti ankarampi työn vastaanottovelvollisuuteen.
Minusta on oikein, että karenssin vaikutusta lievennetään perustulolla. Silloin ei tarvitse ottaa vastaan ihan mitä työtä tahansa. Enää ei nuoria naisia pakoteta karenssin uhalla yläosattomiksi tarjoilijoiksi tissibaareihin, mutta sellaistakin on tapahtunut. Mahdollisuus kieltäytyä alentavasta työstä on arvokas asia.
Ansiosidonnainen työttömyysturva ei saisi katketa heti, kun on kieltäytynyt ensimmäisestä mistä hyvänsä työtarjouksesta. Koulutus on kallista ja siksi koulutettujen pitää voida odottaa vähän aikaa osaamistaan vastaavan työtilaisuuden aukeamista.
En pysty suunnittelemaan täydellistä sosiaaliturvamallia, mutta uskon kuitenkin, että tältä pohjalta on kehitettävissä nykyhallituksen esityksiä parempi malli, joita pidän osoituksena heikosta yhteiskunnallisesta insinööritaidosta.
Vaikka esittämäni kokonaisuus on joidenkin mielestä oikeistolainen, se on parempi kuin se, mitä kohden ajaudumme.
Kysyisin vaan, onko Soininvaara myös insinööri ja parempi yhteiskunnallinen insinööri kuin nykyisen hallituksen insinöörit. Tuo perustulo aina ihmetyttää, että kuka sen loppujen lopuksi maksaa. Kaikkihan me voisimme sitten heittäytyä perustulolle ja ottaa velkaa lisää, koska sitähän viherkommareiden mukaan koskaan tarvitse maksaa takaisin. “jo johtanut kaikkeen ikävään kuten Brexittin, Trumpiin ja perussuomalaisiin.” Löytyihän tämänkin kirjoituksen villakoiran ydin eli perussuomalaisten syyksihän se kaikki menee, jos ilmaista toimeentuloa ei ole tiedossa vaikka sitten kaikille maailman kansalaisille. Kyllä Suomessa riittää velkarahaa hoitaa nämä asiat.
Tuossa tämän kommentin yllä esimerkiksi on kommentti, joka epäsuorasti syyttää häntä vasemmistolaisuudesta. (Lisäksi tämä on jo ties kuinka mones tuhannes kerta, kun sisällöltään samankaltainen kommentti on esitetty suomalaisessa perustulokeskustelussa.)
“Tuo perustulo aina ihmetyttää, että kuka sen loppujen lopuksi maksaa. ”
Perustulo voidaan toteuttaa täysin kuluneutraalina, eli niin, että se maksaa täsmälleen saman verran kuin nykyisetkin sosiaalituet.
“Kaikkihan me voisimme sitten heittäytyä perustulolle”
Ihan samaten kuin voisimme kaikki heittäytyä nykyäänkin työttömyystuille tai muille monituisille sosiaalituille. Miksi et tee niin nyt?
Suomessa ei nykyiselläänkään yhtäkään ihmistä jätetä kuolemaan nälkään vaikka kuinka asennevammainen ja hankala tapaus olisi, vaan kaikki saa jotain kautta jonkinlaisen minimielannon. Tämän vuoksi perustulo ei muuttaisi nykytilannetta mitenkään muuten kuin yksinkertaistaisi turvahimmeleitä ja ehkä poistaisi joitain tuloloukkuja.
Perustulo, tai negatiivinen tulovero, pitäisi molemmat brändätä täysin uudestaan. Perustulo on “likaantunut” ajatuksesta jakaa ilmasta rahaa ja negatiivinen tulovero yksinkertaisesti taas vain kuulostaa negatiiviselta, ja vieläpä verolta, näin yksinkertaista se on.
Hyvinvointimallimme on keksitty ajassa, jossa kaikki työ oli aika tehotonta. Lisäksi järjestelmän maksajia tuli jatkuvasti lisää. Eikä rahan tai aivojen vuotoja ulkomaille harrastettu laajassa mitassa.
Nyt megatrendit ovat näitä “hyvinvointimallin” peruspilareita vastaan. Työn tuottavuuden erot voivat olla huikeita, ja kasvavat vain. Väestö supistuu ja rahoituspohja sulaa alta. Pääomien tai huipputekijöiden on helppo valita vähemmän loskaisia maita kodikseen.
Olen aivan varma, että olemme ajassa, jossa moni iso asia täytyy keksiä uudelleen. Eivätkä kaikki voi jaossa voittaa. Tarvitaan ihan oikea poliittinen keskustelu siitä, miten tämä uusi malli rakennetaan. En usko että minkäänlaiset pikkufiksaukset vuosikymmenten takaiseen koneistoon toimivat pidemmän päälle kaikenlaisten perusprinsiippien muutettua maailmamme jo toiseksi.
Eikö pienipalkkaiset saa yhteiskunnalta tukea aika järjestään? Usein asumistukea, toimeentulotukea jne.
Kokoaikatyöstä tekevät pienipalkkaiset eivät juuri saa muita tulonsiirtoja kuin lapsilisiä.
Minulla on sellainen mutu että moni saa ainakin asumistukea.
Soininvaara kirjoitti:
“Huomattakoon että perustulon kanssa täsmälleen samaan tulokseen päädytään negatiivisen tuloveron mallilla, jossa on kiinteä verotettavan tulon alaraja.”
Ei päädytä täsmälleen samaan tulokseen, vaan herkästi hyvin erilaiseen mm. niiden osalta, joilla on verotettavaa tuloa monessa maassa. Osa malleista johtaa siihen, että vaikkapa monet sellaiset Espanjassa tai Portugalissa asuvat eläkeläiset, joiden eläketuloista osa verotetaan Suomeen, voisivat olla negatiivisen tuloveron piirissä siksi, että Suomeen verottuvan tulon määrä on pieni. Sellaisia on kymmeniä tuhanisa, jotka asuvat ulkomailla, ja joilla on Suomesta kertynyttä eläkettä jota verotetaan Suomeen, eli valtiorajat ylittävät tilanteet eivät ole ihan pieni sivuasia mallien kokonaisuudessa.
Lisäksi eroa tulee siitä, että millä mallilla negatiivinen tulovero toteutetaan. Jos se toteutetaan esimerkiksi negatiivisena ansiotuloihin kohdistuvana verona, silloin hyöty kohdistuu pienituloisiin työtä tekeviin, mutta ei sosiaaliturvan varassa ilman työtuloja eläviin.
Taas kerran joudun ilonpilaajana huomauttamaan, että sekä Trumpin molemmat presidentiksi nousemiset että brexit tapahtuivat hyväosaisten äänillä. Kaikkialla siellä, missä on vierekkäin paikallinen “Helsinki” ja sen naapurina paikallinen “Espoo”, ne saivat edellisessä vähemmistön äänistä, mutta jälkimmäisessä enemmistön. Esimerkiksi New York ja sen vieressä Long Island, tai Lontoo ja sen vieressä Kent ja Essex.
Mistään ei löydy robusteja vertaisarvioituja tutkimustuloksia, joissa Trump tai brexit selittyisivät työväestön huono-osaistumisella. Ne ovat ensisijaisesti kaksipuoluejärjestelmän ja siihen liittyvän kummallisen vaalitavan tylsiä, tahattomia artefakteja. (Brexitiä ajaneet puolueet eivät koskaan ole saaneet Britannian parlamenttivaaleissa läheskään enemmistöä äänistä – juuri siksi se brexit oli legitiimisti toteutettavissa vain kansanäänestyksen kautta – ja myöskään Trump ei saanut enemmistöä annetuista äänistä kummallakaan kerralla tullessaan valituksi.)
Kun tässä nyt on keskusteltu perustulon kohtaamaa vastustusta aiheuttavista tekijöistä, niin yksi niistä on kyllä myös tämä perustulon toistuva perusteeton oikeuttaminen vetoamalla Trumpiin ja brexitiin. Perussuomalaiset voivat sitten ollakin jo eri asia.
Minulla on kirjahyllyssänikin teoksiasi ja perustulomallisi tuntui aikanaan kovin kiinnostavalta. Tänään uutisoitiin kuitenkin siitä, miten kotihoidon tuen kuntalisän poisto (kotihoidon tukea on pidetty loukkuna erityisesti maahanmuuttajaäideille) ei lisännytkään työhön osallistumista. Ovatko ihmiset niin rationaalisia kuin malleissa ajatellaan. Itse en pidä lainkaan realistisena mallia, jossa valtava määrä rahaa siirretään ensin kansalaisten tilille ja sitten verotetaan pois. Voiko niukkaakaan toimeentuloa ”taata” kaikille ilman syyperustetta.
“Minulla on kirjahyllyssänikin teoksiasi ja perustulomallisi tuntui aikanaan kovin kiinnostavalta. Tänään uutisoitiin kuitenkin siitä, miten kotihoidon tuen kuntalisän poisto (kotihoidon tukea on pidetty loukkuna erityisesti maahanmuuttajaäideille) ei lisännytkään työhön osallistumista.”
Nimenomaan rationaalistahan tuo on yksilön näkökulmasta. Kotihoidontuki on reilut 300 €/kk eli paljon pienempi kuin minimityöttömyyspäiväraha. Jos kotihoidontuen saaja saa toimeentulotukea tai ilmoittautuu myös työttömäksi työnhakijaksi samaan aikaan, kuntalisän poisto ei leikkaa tuloja yhtään, koska muut tuet kasvavat tasan samalla summalla nykyisten tukisääntöjen mukaan. Kuntalisän poisto vaikuttaa sellaisiin kotihoidontuen saajiin, joilla on työpaikka odottamassa, eivätkä siksi voi hakea työttömyyskorvausta JA jotka eivät saa kotihoidon tuen lisäksi työttömyyskorvausta eivätkä toimeentulotukea. Sekä sellaisiin kotihoidontuen saajiin, jotka eivät työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea ole hakeneet, vaikka olisivat siihen oikeutettuja.
Kuntalisän määrä vaikuttaa kuitenkin päivähoitopaikkojen käyttöön. Mitä isompi kuntalisä, sitä useampi pitää lapsensa hoidossa kotona tai isovanhemmilla tai kaverilla tms. (kotihoidontuki ei nimestään huolimatta tarkoita sitä, että lapset täytyisi hoitaa kotona, vaan sen saamisen ehtona on vain, että hoito on järjestetty muulla tavoin kuin kunnan piikkiin).
Lisäksi asiaan vaikuttaa myös se, että kotihoidontuella elävistä monet (eivät toki kuitenkaan kaikki) ovat matalasti kouluttautuneita tai korkeasti koulutettuja alalta, jonka koulutusta Suomessa ei tunnusteta sellaisenaan. Jos vanhemmalla ei ole suomen kielitaitoa, työkokemusta Suomen työmarkkinoilta eikä ainakaan Suomessa tunnustettua koulutustakaan, niin hankala voi olla työllistyä. Vaikka olisi lääkärin paperit eilänsimaasta, niin ei pääse välttämättä edes lähihoitajan töihin ilman muuntokoulutusta, kun alkuperäistä koulutusta ei Suomessa katsota mihinkään tehtävään pätevöittäväksi. Heikossa työmarkkina-asemassa olevilla tuen määrän leikkaus ei johda työllistymiseen siksikään, että työllistymistä estää ihan muut asiat kuin tukitaso.
43%:n tasavero eli marginaalivero kautta linjan on muka “oikeistolaista” :D. Kyllä sillä ajetaan kaikki alemmasta keskiluokasta ylöspäin ulkomaille. Maailmassa kun on maita, joissa ei tarvitse maksaa tuloveroa ollenkaan ja monia joissa tarvitsee maksaa merkittävästi vähemmän kuin tässä “oikeistolaisessa” mallissa.
Suomen tilanne taitaa olla toivoton tai ehkä oikeammin sellainen, että uusi nousu ja uusi yhteiskuntamalli rakennetaan jonkinlaisen täysromahduksen ja nykymallin “nollauksen” jälkeen. Tuleekohan yhteiskuntaan pahaakin levottomuutta ja väkivaltaa ylimenokaudella? Tai haistaako itänaapuri veren ja heikkouden ja käyttää hyväkseen?
Marginaalivero nousee 43 prosenttiin nyt noin 3000 euron kuukausituloilla. Tässä ei tapahdu mitään merkittäviä tulonjaon muutoksia, paitsi, että suurituloisimmat voittavat, ellei heille tehdä omaa veroporrasta. Jos tuo tehtäisiin negatiivisen tuloveron kautta, verotettavan tulon alaraja olisi noin 1500€/kk. Tämän yli menevistä tuloista menisi tuo 43 %. Tällaiset marginaaliverot meillä on jo nyt. Ylin marginaalivero liebnee kunnasta riippuan jossain 58 prosentin tasolla.
Efektiivinen marginaalivero annetulla tulotasolla määrittää sekä turvaverkon tason (=paljonko yksilön vastaanottama sosiaaliturva lisääntyy kun tulotaso syystä tai toisesta romahtaa), että työnteon kannusteet tällä tulotasolla. Tästä seuraa aksiooma: kun (pienituloisen) turvaverkkoa parannetaan, samalla heikennetään hänen työnteon kannusteita ja kääntäen kun työn kannusteita lisätään, samalla heikennetään turvaverkkoa. Tyydyttävän ratkaisun tuottamisen edellytys on sen tiedostaminen, että ylläolevaa ei voi paeta. Pienituloinen tarvitsee vahvan turvaverkon (tulotason romahtaessa sosiaaliturva korvaa luokkaa 80% tulotason menetyksestä). Tästä seuraa väistämättä, että pienituloisen työnteon kannusteet ovat heikkoja (tulojen noususta vain 100%-80%=20% jää käteen) ja niiden tuleekin olla heikkoja ja tämä on syytä tiedostaa ja hyväksyä. Muussa tapauksessa käy niin, että onnistutaan tuottamaan pienituloiselle vahvat työnteon kannusteet, jonka väistämätön seuraus on heikko turvaverkko, jonka heikkous havaitaan vasta muutaman vuoden päästä jolloin Soininvaara blogaa pienituloisten tulojen romahduksista seuraavista kohtuuttomista tilanteista ja käynnistyy uuden sotkuisen turvaverkko sosiaaliturvalainsäädännön tuottaminen.
Asia on ratkaistava holistisesti määrittämällä ensin haluttu efektiivisen marginaaliveron (huomioi kaiken eli päivähoitomaksut, toimeentulotuet, … ei pelkkää (negatiivista) tuloveroa) taso yksilön tulotason funktiona ja vasta sitten suunnitellaan sosiaaliturva, joka tuottaa tämän halutun efektiivisen marginaaliveron.
Yksi perustuloon liittyvä kysymys on se, että nyt kun sijoittaminen on muotia, niin moni paiskii nyt työtä kovasti ja sijoittaa rahaa, jotta voisi jättäytyä pois töistä ja useille passiiviseksi tuloksi riittäisi tuollainen perustulonkin suuruinen summa. Mutta entä jos tuon summan saisi kaikki ilman töitä ja sijoitussalkkuja?
Mitä väliä jos sijoitustulot riittää elämiseen, niistäkin menee 30 prosenttia veroa ja tietyn rajan jälkeen 34 prosenttia. Eivät kuormita yhteiskuntaa ja sijoittaminenkin vaatii vähän työtä ja tekemistä.
Vasemmistolla tuntuu olevan mantra jolla kaikki nuo tukimallit torjutaan: “palkalla on voitava tulla toimeen”. Ja sen vuoksi ne joiden työpanos ei riitä tuottamaan palkan maksajalle lisäarvoa sen palkan edestä, eivät koskaan työllisty.
“Taloudellinen kehitys johtaa palkkaerojen kasvuun ja se on taas jo johtanut kaikkeen ikävään kuten Brexittin, Trumpiin ja perussuomalaisiin.”
Näihin johtaa, tässäkin näkyvä, jatkuva alentuva toisia vähättelevä kommentointi, besserwisseröinti ja juurikin vihervasemmiston harrastama identiteettipolitiikka (jota olet myös yrittänyt vyöryttää näiden pahisten kontolle vaikka itse sen toitte politiikkaan)
Niinpä niin.
Liberaalit ja vasemmistolaiset tyhmyydessään ovat menneet mm. kertomaan, että brexit ja Trump on huono juttu, joten pakkohan niitä oli äänestää kun alko libiksen ärsyttämään.
Miksi oikeistopölhöpopulistien ja heidän äänestäjiensä aivopieruihin suhtaudutaan ikään kuin luonnonvoimana? Heillä ei ole valinnanmahdollisuuksia eli ei myöskään vastuuta mistään.
Miksi se on aina muiden vika, kun oikeistopopulistit pääsevät valtaan ja toteuttavat järjetöntä politiikkaansa, mutta ei koskaan oikeistopopulistien tahi heidän äänestäjien? Kun äänestäjät äänestävät Trumpin tapaista ja siitä seuraa heille ikävyyksiä , taas vika on muualla paitsi äänestäjissä.
Idioottien äänestäjillä ei ole mitään vastuuta mistään, kuten tästäkin hupsiksen kommentista voi lukea.
No tietysti trumpin äänestäjät ovat vastuussa trumpin valtaantulosta ja sen seurauksista ja siitä ei seuraa mitään hyvää. Oli vain täysin selvää että näin tulee käymään.
Te vasemmistolaiset ette ymmärrä syy- ja seuraussuhteita vaikka sokeakin ne näkisi. Siksi teidän eriasteiset sosialismikokeilut johtavat aina samaan lopputulokseen.
Mutta jatkakaa, hyvän puolella pahaa vastaan.
Missä joukoissa sinä siis seisot? Kysyn vain näin vasemmistolaisena että voisimme oppia sinulta ja viiteryhmältäsi miten tehdä asiat paremmin.
Hyviä pohdintoja kuten aina sinulta. Tietysti tunnetut ongelmatkin, kotirouvat ja asunnon omistajat. Ja nykymaailmassa se, että liikkuvuus yli rajojen ja muualta saatavat tulot sekoittavat hyviäkin järjestelmiä.
Mutta varsinaisesti “syvempi” huomio, jonka taustalla on pieni osallistumisenikin eduskuntatyöhön ja hallitusohjelmien laadintaan ja sosiaaliturvakomitean työhön: Näillä hyvän ja parhaan järjestelmän arkkitehtuuripiirustuksilla — joissa olet kirkkaasti Suomen paras — ei lopultakaan taideta päästä kovin pitkälle. Kun kaikki on polkuriippuvaista ja koskaan ei tule sellaista ryskyvää kokonaisremonttia, jossa voitaisiin siirtyä kokonaan toisenlaiseen ja uuteen sosiaaliturvaan. Siksi kaikki pitää ajatella pieninä askelina, eikä kenelläkään ole eikä oikein voikaan olla kokonaiskarttaa siitä, minne ollaan menossa. Varsinkin kun poliittiset koalitiotkin vaihtelevat. Siksi pidän edes tukien yhdistelemistä jonkinlaisena edistysaskeleena.
Ja olen toki edelleen yleisesti epäilevä sen suhteen, onko vastikkeettomien tukien maailma poliittisesti elinkelpoinen Suomessa, jossa on kuitenkin väkevä halu taata siedettävää elintasoa kaikille. Siksi sellainen vähimmäisturvan taso, joka on poliittisesti hyväksyttävissä, tulee todennäköisesti edellyttämään ikävää byrokraattista patistusta ja vapaa-ajan varastamista, Tanskan tapaan. Mutta toisesta näkökulmasta sitä voisi pitää sosiaalivaltion osallistuvana m℗aternalismina: ihmisiä ei jätetä yksin vaikka vähän niskasta kiinni pidetäänkin.
Parhain terveisin
Juhana