Listaamattomien yritysten osinkoverotus

32 vastausta artikkeliin “Listaamattomien yritysten osinkoverotus”

1. Aina on on ihme­tyt­tänyt se taustal­ta löy­tyvä lasken­nalli­nen logi­ik­ka ja taloudelli­nen etu joka mitä ilmeisim­min on ollut taustal­la yhä yleisem­mässä suo­ma­lais­ten yri­tys­ten ulko­maiseen omis­tuk­seen myynnissä.

   Kiitos tästä pohjustuksesta. 

   Mik­si asi­as­ta ei puhuta medi­as­sa? Mik­si yksikään puolue ei halua muu­tos­ta? Onko liian vaikeaa poli­itikoille ja vielä vaikeam­paa äänestäjille?

   Vastaa

2. >“Yrit­tämi­nen on erään­laista lot­toamista. Jos voit­taa, voitos­ta pitäisi demarien mukaan mak­saa 60 % veroa mut­ta jos häviää, val­tio ei kor­vaa tap­pios­ta 60 pros­ent­tia. Näil­lä sään­nöil­lä ei kan­na­ta vali­ta yrit­täjyyt­tä, ei ainakaan sel­l­aista, johon sisäl­tyy riskiä. Palka­nsaa­jan ase­ma on parempi.”

   vaik­ka ei yri­tysvero­tuk­seen liitykään. lisätään vielä että jos pien­i­t­u­loinen, työtön, opiske­li­ja, tai jokin aloit­taa yri­tys­toimin­nan niin usein menet­tää läh­es kaik­ki sosi­aalietu­udet. ei ole ihme että suuret organ­isaa­tiot kuten työ­nan­ta­ja- ja ay-organ­isaa­tiot dominoi.

   >“Kansaa tämä rikkaiden paapomi­nen ei ole kuitenkaan Ruot­sis­sa köy­hdyt­tänyt. Suo­ma­laisia yri­tyk­siä he ovat hyviä kaappaamaan.”

   niin joku nor­jan val­tion­vi­ras­to kävi suomes­sa ostok­sil­la ja meni osta­maan tele­op­er­aat­torin. meil­lä on nyt yksi val­tion tele­op­er­aat­tori, vih­je se ei ole telia.

   Vastaa

   1. Mitä pahaa siinä on jos suuret yri­tyk­set domi­noi. Näis­sä on yleen­sä paras osaami­nen ja muutenkin ammat­ti­mais­es­ti johdet­tua toim­intaa. On myös asi­akkaan etu, että yri­tys on uskot­tavuuten­sa puoles­ta jotain muu­ta kuin ‘mies ja paket­ti­au­to’ ‑tyyp­pinen viritelmä. Tietysti suuria pitää olla kipailun kannal­ta riit­tävästi ja niin yleen­sä onkin. Ajatel­laan vaik­ka raken­nusalaa, niin mitä hyö­tyä yhden miehen remont­ti­fir­moista on Suomelle? Tuskin paljoa mitään mut­ta silti näitä ylis­tetään jot­ta hienoa kun joku jak­saa yrit­tää. Yhtä hyvin voisi olla yrit­tämät­tä ja men­nä YIT, SRV jne palveluk­seen niin voisi myös laatu olla mon­esti parempaa.

      Vastaa

      1. Tiedätkö kuka SRV:n ja YIT:n työ­mail­la oikeat työt tekee? Minä ker­ron: PK-yrittäjät.

         Toivoisi jo, että tämä vasem­mis­ton pelikir­jas­sa ole­va vähät­telysr­gu­ment­ti olisi jo aikansa elänyt.

      2. jos nyt jätetään se että onko isot yri­tyk­set pätevämpiä vai ei.

         isois­sa yri­tyk­sis­sä tup­paa kaik­ki ole­maan palkkatyöläisiä, myös johto. joten se tup­paa ole­maan etu­jär­jestö-pain­ot­teista. oliko sit­ten työn­tek­i­jät, sijoit­ta­jat, yri­tysjo­hto, omis­ta­jat jne. täl­laiset tup­paa men­emään jäykäk­si. pienis­sä yri­tyk­sis­sä hom­ma on usein joustavampaa.

         tuo “mies ja pakettiauto”-termi. tuol­laisen yri­tyk­sen voisi joku pikku­jus­si ja pikku­jen­ni perus­taa ja sil­loin ollaan yrit­täjiä. mut­ta suomen byrokra­tia ja tuk­i­jär­jestelmät han­kaloit­taa tällaisia.

         mites jos, perus­taisin megayri­tyk­sen heti, ker­rostalon kokoinen pääkont­tori tuo­hon, mil­jardin liike­vai­h­to heti sisään, mil­jardin laite­hankki­nat nyt, 100 000 työn­tek­i­jää sisään samantien, jne. poruk­ka hörö­nau­raa var­maan kolme tuntia!

3. Eikö tämä lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinko­tu­lon veroe­tu liit­tynyt siihen, että Suomes­sa luovut­ti­in Avoir fis­cal ‑peri­aat­teesta, eli kaksinker­tais­es­ta vero­tuk­ses­ta? Eli aiem­min ei mak­set­tu sekä yhtiöveroa että osinkoveroa, ja veroedul­la lieven­net­ti­in siir­tymistä kaksinker­taiseen vero­tuk­seen? Tämäkin aja­tus perus­tuu muistikuvaan.

   Vastaa

4. Tuli aja­tusvirhe, Avoir fis­cal siis oli ei-kaksinker­taista vero­tus­ta, eli vero hyvitet­ti­in… Wikipedi­an mukaan siitä luovut­ti­in EU:n vaa­timuk­ses­ta Suomes­sa vuon­na 2004 ja se oli otet­tu käyt­töön 1990, nimeno­maan sik­si että pääo­mia ker­ty­isi yri­tyk­si­in. Sitä en muista, mil­lainen vero­tus oli ennen vuot­ta 1990.

   Vastaa

5. Meil­lä oli 1990-luvul­la avoir fis­cal, mikä oli neu­tral­i­u­den kannal­ta ihanteelli­nen vero­tustapa. Avoir fis­cais­sa vero mak­set­ti­in yhtiössä, osinko­jen osalta ikään kuin veron­pidä­tyk­senä. Tästä kuitenkin luovut­ti­in, kun lain­valmis­telun juris­tit eivät ole oikein luovia, niin juu­tut­ti­in ongelmi­in kan­sain­välis­ten verosopimusten ehdois­sa. Asia tulkit­ti­in niin, että veron­pidä­tys olisi pitänyt mak­saa ulko­maille jos sopimuk­seen liit­tyi osinko­jen verot­to­muus ja val­tio olisi jäänyt vaille vero­ja. Nokian osin­got tuli­vat ongel­mak­si. ‑Ylipäätään kah­den­väli­sistä sopimuk­sista olisi päästävä eroon ainakin EU:n piirissä.

   Avoir fis­cal oli selkeä ja antoi yrit­täjälle mah­dol­lisu­u­den keskit­tyä yrit­tämiseen ilman vero­su­un­nit­telun painet­ta ja vinoumia. Se ei ainakaan estänyt nousua lamas­ta. Van­ha kateus kuitenkin rajoit­ti osinko­jen mak­sua pääo­maveron verokan­nal­la määrät­tyyn osaan yhtiön omas­ta pääo­mas­ta, minkä jäl­keen voiton­jako tulkit­ti­in palkan kaltaiseksi. 

   Kun vero­tus uusit­ti­in avoir fis­cal­ista luovut­taes­sa, kaksinker­taista vero­tus­ta tah­dot­ti­in hillitä osinko­jen alem­mal­la verokan­nal­la. Sit­ten joku älypää kek­si siirtää pääomape­ri­aat­teen pkt-yri­tys­ten voiton­jaon tukemisek­si lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten omis­ta­jille. Helpote­tusti verotet­ti­in lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen osinkoa, kun­han se oli tulkit­tavis­sa pääo­man tuo­tok­si eikä työ­tu­lok­si. Pääo­man muo­dos­tuk­seen kan­nus­t­a­mi­nen ei ollut vält­tämät­tä päämääränä vaan kek­sit­ti­in keino alem­paan verokan­taan. Samal­la syr­jit­ti­in pörssiy­htiöi­den osinko­ja, joille sovel­let­ti­in pääo­maveroa korkeam­paa efek­ti­ivistä kantaa.

   Muis­tan, että pro­fes­sori Niskakan­gas (sd, juristi) sanoi tieteel­lisenä kan­tanaan jonkun verotyöryh­män rapor­tis­sa, ettei pörssiy­htiöi­den osinko­jen korkeas­ta veroas­t­eesta “tarvitse välit­tää”, selvästi esi­marini­lainen kanta. 

   Oma kan­tani on, että kaikkia osinko­ja tulisi verot­taa yht­enäisel­lä verokan­nal­la, joka efek­ti­ivis­es­ti sääde­tään yleisen pääo­maveron tasoon, kaksinker­tainen vero­tus huomioiden. Verokon­sult­te­ja työl­listäviä mui­ta kom­mer­venkke­jä ei tarvi­ta. Vas­sarien kannal­ta ratkaisu olisi sikäli huono, että osinko­jen kokon­aisvero­tuot­to ehkä alenisi pörssisosinko­jen vero­tuk­sen lieventyessä.

   Pääo­mavero 30–34 % on sen ver­ran korkea, että se ylit­tää useimpi­en palka­nsaa­jien veroas­t­een ilman ansiosi­don­naisia mak­su­ja, jot­ka liit­tyvät etuuk­si­in, joi­hin pääo­mat­u­lo ei oikeu­ta. Siihen tasoon sopii osinko­jakin verot­taa. Jos jonkun kokon­aisveroaste (ilman mak­su­ja) tämän ylit­tää, kuu­luu pie­neen vähemmistöön.

   Vastaa

6. Ter­ve Osmo!

   En ole koskaan saanut selville mik­si yri­tyk­siä, jot­ka ovat vain kasa sopimuk­sia pitäisi verot­taa. Rit­tää oikein hyvin verot­ta arvon­lisää ja henkilöitä. Perus­tuuko yri­tysvero­tus mielestäsi ole­tuk­seen, jon­ka mukaan omis­ta­jat hyö­tyvät taloudel­lis­es­ti muu­toin kuin saa­mansa palk­ka- ansio- tai pääo­mat­u­lon kaut­ta? Vai mihin?

   Kos­ka olet käsitel­lyt tätä aihet­ta pitkään ja perus­teel­lis­es­ti arvostan myös jos vastaat.

   Vastaa

7. “Sil­loin yrit­täjä joutuu mak­samaan tulois­taan veroa 60 %”

   Mis­tä tämä oikein tulee? Lis­ta­tus­ta yri­tyk­ses­tä saata­van osin­gon vero on luokkaa 40–42%, kun las­ke­taan mukaan sekä yhteisövero (20%), että osin­gos­ta perit­tävä pääo­mat­u­lo (30–34%, 15% osin­gos­ta verovapaata). 

   Samaan suu­ru­us­lu­okkaan pääsee myös nyky­mallil­la jos yri­tyk­sen arvo on pieni (eli käytän­nössä kaik­ki pienyri­tyk­set); sil­loin osa osin­gos­ta verote­taan ansio­tu­lona, ja ansio­tu­lon pro­gres­siot on korkeat.

   Noin muuten väitän että Suo­mi on liian yrit­täjämyön­teinen maa, ja lop­putu­lok­se­na työn tuot­tavu­us kär­sii. Suomes­sa yrit­täjien määrä on ihan kehi­tys­maata­soa (eli todel­la korkea), ja yrit­täjät keskimäärin keskit­tyvät yksin- ja pienyrit­täjinä kus­tan­nusten min­i­moimiseen, keskinker­taisil­la työvä­lineil­lä sin­nit­te­lyyn ja vero-opti­moin­ti­in aidon riskino­ton, investoin­nin ja kasvun sijaan. Suurim­mal­la osal­la yksinyrit­täjistä työn tuot­tavu­us olisi korkeampi työn­tek­i­jänä, mut­ta muun muas­sa vero­tus ja etenkin eläke­jär­jestelmä tekee yrit­täjänä toim­imis­es­ta taloudel­lis­es­ti houkut­tel­e­vam­paa. Oikeas­t­aan yksinyrit­täjää ei pitäisi pitää yrit­täjänä ollenkaan, ja yksinyrit­täjän kaik­ki yri­tyk­ses­tä saadut tulot olisi järkev­in­tä verot­taa suo­raan ansio­tu­lona (ja joo, on mul­la itsel­länikin yhden miehen osakey­htiö jon­ka kaut­ta teen sivutöitä; oikein kätevää kun voi vähen­tää kulu­tuse­lek­tron­i­ikan työvä­lineinä ja kaupunkilo­mat “koulu­tus­matkoina”).

   Jos halu­taan tukea yrit­täjiä kansan­taloudelle hyödyl­lisel­lä taval­la, pitäisi mielu­um­min kan­nus­taa yri­tyk­siä kas­va­maan ja investoimaan (myös aineet­tomi­in hyödykkeisi­in) sen sijaan että tehdään mon­imutkaisia vir­i­tyk­siä osinkoverotukseen.

   Vastaa

   1. ”Sil­loin yrit­täjä joutuu mak­samaan tulois­taan veroa 60 %”

      Mis­tä tämä oikein tulee? Lis­ta­tus­ta yri­tyk­ses­tä saata­van osin­gon vero on luokkaa 40–42%, kun las­ke­taan mukaan sekä yhteisövero (20%), että osin­gos­ta perit­tävä pääo­mat­u­lo (30–34%, 15% osin­gos­ta verovapaata).

      Jos osinko ylit­tää 8 % yruityk­sesän pääo­mas­ta — ja pääo­ma voi siis olla kak­si läp­päriä — osinko verote­taan ansiotulona.

      Vastaa

      1. No tuo nyt on vaan yksinker­tais­es­ti tyh­mää; jos vero­tus nousee osinkoa nos­ta­mal­la korkeam­malle kuin ansio­tulovero, kan­nat­taa ottaa rahat palkkana. Palk­ka verote­taan vain ker­ran. Itse toki mielu­um­min verot­taisin kaikkia osinko­ja samal­la tavalla.

         Noin ylipään­sä arvot­tomien yri­tys­ten vero­tus on jotenkin absur­di ongelma—samoin tietysti arvon määrit­tämi­nen. Työn­tek­i­jöis­sä, työ­tavois­sa ja tek­i­jänoikeuk­sis­sa voi olla hirveästi arvoa, joka olisi syytä saa­da yri­tyk­sen taseeseen siinä mis­sä sorvit ja kuor­ma-autotkin. Tämä ei tietysti muu­ta läp­pärin kanssa yksinyrit­tävän “yrit­täjän” tilan­net­ta mihinkään, mut­ta kuten san­ot­tua en pidä omaa työtään myyvää kon­sult­tiyrit­täjää yrit­täjänä laisinkaan.

      2. arkkite­hti: “No tuo nyt on vaan yksinker­tais­es­ti tyh­mää; jos vero­tus nousee osinkoa nos­ta­mal­la korkeam­malle kuin ansio­tulovero, kan­nat­taa ottaa rahat palkkana.”

         8%:n yli menevä osinko on osit­tain (tarkem­min 25%) verova­paa­ta. Jos ansio­tu­lon mar­gin­aaliv­er­pros­ent­ti on yli 50% on osinko verote­hokkaam­paa kuin palk­ka yhteisöveros­ta huoli­mat­ta. Käytän­nössä se saat­taa ehkä käy­dä jo vähän aiem­min johtuen palka­s­ta menevistä sairaus­vaku­u­tus­mak­su­ista. Toki vielä parem­pi on jät­tää ylimääräiset rahat yri­tyk­sen sisälle ja nos­taa pikkuhiljaa.

   2. Vaik­ka tek­isi yksin töitä yhdelle asi­akkaalle y‑tunnuksella, nousee riski­ta­so heti: työt­tömyys­suo­jaa ei ole eikä muitakaan etu­ja työ­nan­ta­jan antamina.

      Lis­taa­mat­tomien vero­tuk­ses­ta puhutaan paljon, mut­ta tarvi­taan pienem­pään fir­maa aika iso tase että täl­lä aiheel­la olisi mitään käytän­nön merkitystä.

      Vastaa

8. Sit­ten on vielä yksi yri­tys­lu­ovu­tuk­sen muo­to: kuole­ma. Pitäisikö sekin tasa-arvois­taa muiden luovu­tus­muo­to­jen kanssa?

   Vastaa

9. Mielestäni Osmo Soin­in­vaara sot­kee nyt asioi­ta tarkoitushakuisesti.
   Ensin­näkin, Suomes­sa on osakey­htiö­muo­toisia yri­tyk­sia, joista nyt puhutaan, noin 275000. Pörssi­in lis­tau­tunei­ta ytitk­siä on noin 200 kappaletta.
   Yleistät lis­taa­mat­tomat yri­tyk­set, mielestäni tarkoi­tushakuis­es­ti, mies ja läp­päri ‑yri­tyk­sik­si tai mies ja Hiace ‑yri­tyk­sik­si. Näin asi­aa läh­estyt­täessä lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osit­tain verova­paa osinko­tu­lo onkin järkevä, kos­ka työn­tek­i­jä on itse yrit­täjä ja nos­taa osinkoa itse tekemästään työstä osakey­htiön­sä kaut­ta, kun ei halua sitä palkkat­u­lona nos­taa, esim. free-veroko­r­tilla. Jes.
   Mut­ta. Lis­taa­mat­tomi­in yri­tyk­si­in kuu­lu todel­la paljon yri­tyk­siä, jois­sa yrit­täjän oma suorit­ta­va työ­panos ei ole ain­oa tulok­sen tek­i­jä, vaan joidenkin tai jopa sato­jen työn­tek­i­jöi­den työ luo yri­tyk­sen lisäar­von. Lisäk­si näis­sä yri­tyk­sis­sä on usein tietenkin use­ampia omis­ta­jia, joten työ­suori­tus ja pääo­ma eriy­tyvät mikä on luonnollista.
   Jotenkin Osmon kir­joituk­ses­ta jäi sel­l­ainen maku, että henkilö + läp­päri tai henkilö + paku on yhtäkuin lis­taam­a­ton yritys.
   Osmol­la taisi olla jotenkin ”oma lehmä ojas­sa” tai ”ide­ologi­nen moo­di” pääl­lä…;) Lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen yrit­täjästä piti leipoa mart­tyyri tai sankari.
   Olen itse ollut lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen osaomis­ta­ja kym­meniä vuosia ja työl­listänyt yrit­täjänä ihmisiä ja nos­tanut palkan lisäk­si myös osinko­tu­lo­ja. Min­ulle on aina ollut selvää, että osakey­htiö on luon­nol­lise­na henkilönä verov­elvolli­nen ja sen jäl­keen osak­keen­o­mis­ta­jat ovat puolestaan verov­elvol­lisia. Muuten pitää perus­taa henkilöy­htiö, eli toi­min­i­mi, sil­loin asi­at muut­tuu. Ei siinä ole mitää magiaa, näin se juridis­es­ti on.

   Vastaa

   1. Itse asi­as­sa en ymmär­rä, mik­si mies ja Hiace ‑yrit­täjän pitäisi mak­saa veroa vähem­män kuin palka­nsaa­jan. Palka­nsaa­jan kanssa hän pääsee tasoi­hin mak­samal­la itselleen palkkaa. Kovan vero­tuk­sen ongel­mat koske­vat yri­tyk­siä, joil­la olisi mah­dol­lisu­us kas­vaa, mut­ta jot­ka vwero­tuk­sen vuok­si kan­nat­taa myy­dä ulkomaille.

      Vastaa

      1. Aivan eri­tyisen type­r­ää on sal­lia kevyt vero­tus mies/nainen ja ste­toskoop­pi-yri­tyk­sille, pahim­mil­laan vielä sopeu­tu­miseläk­keet päälle..

      2. Saivartelua, etä halua kat­soa asi­aa kokon­aisuute­na, jos­ta kirjoitin.

      3. Osmo: “Itse asi­as­sa en ymmär­rä, mik­si mies ja Hiace ‑yrit­täjän pitäisi mak­saa veroa vähem­män kuin palkansaajan.”

         No, Hiace on pääo­maa ja tuol­laisen yrit­täjän tulot tule­vat osit­tain tästä pääo­mas­ta ja osit­tain työ­panok­ses­ta. Cham­ley-Judd teo­ree­man mukaan pääo­mat­u­loa ei pitäisi oikeas­t­aan verot­taa ollenkaan. Vähän mon­imutkaisem­mas­sa mallis­sa pääo­mat­u­lon opti­maa­li­nen vero ei ole ehkä aivan nol­la mut­ta silti var­mas­tikin ansio­tuloveroa selvästi alem­pi. Yri­tys­ten ja niiden osinko­jen verois­sa pitäisi ottaa juurikin tämä huomioon.

      4. Pauli Vahtera on nuo ker­tonut selko­suomek­si, mut­ta en tiedä saat­teko lukea mitä se ker­too ainakin vasem­mis­tossa sen tek­stit on kiel­let­ty kos­ka on neuvostovastainen.

         https://www.vahtera.blog/post/verov%C3%A4lttely%C3%A4-vai-yliverotusta-430-miljoonaa
         https://www.vahtera.blog/post/yrityst%C3%A4-suomeen-3b-onko-edes-verotettavia-osinkoja

         Kan­nat­taa lukea ne jutut koh­tien yrit­tämi­nen ja vero­tus alta tiukkaa asiaa.

      5. Pauli Vahter­an laske­mis­sa peru­songel­ma on, että hän las­kee yrit­täjä­tu­losta mak­set­ta­van eläke­mak­su­ja enem­män kuin palka­nsaa­ja mak­saa. Näin muo­dosllis­es­ti, mut­ta on aivan sama, kum­man tulok­si las­ke­taan se osa eläke­mak­su­ja, jot­ka työ­nan­ta­ja mak­saa. On silmänkään­tötemp­pu laskea nämä mak­sut työ­nan­ta­jan mak­suk­si, mut­ta tätä silmänkän­tötempp­pua myös palka­nsaa­ja­jär­jestöt vaalivat.

      6. Puo­let yksinyrit­täjistä tien­aa kai alle 2000 euroa kuus­sa. Nyt kun val­tion yrit­täjien eläkkeistä mak­sama sum­ma on nous­sut nopeasti yli 500 miljoon­aa, täy­ty­isi miet­tiä myös tämän osinkovero­tuk­sen mah­dol­lista vaiku­tus­ta eläke­mak­su­jen vähäiseen kertymään?

10. Riit­täisikö tuo katu­mushar­joituk­sek­si vihreille niiden mölisi­jöi­den lep­yt­tämisek­si, jot­ka syyt­tävät vihre­itä kauheas­ta vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta? Pääo­man rikas­tut­tamises­sa riit­tää vielä tuhan­sia mah­dol­lisuuk­sia, eikun kääritään vain hihat ja toteut­ta­maan EK:n vero­toivelis­taa. Palmi­an yksi­ty­istämi­nen kv-pääo­masi­joit­ta­jille oli hyvä alku sekin, mut­ta mik­si pysähtyä siihen? Koulu­jen yksi­ty­istämi­nen seu­raa­va askel, niin kuin Soini­vaaran ihan­nemaas­sa Ruot­sis­sa on tehty. Alko ja VR lihoik­si, apteekkisään­te­ly nurin ja Veikkaus silp­puri­in. Jos vihreät eivät kuitenkaan halua alkaa vart­tikokoomuk­sek­si, huomio pitäisi vih­doin kiin­nit­tää julkiseen keskustelu­un joka on täyn­nä sairaan kier­outunut­ta vasem­mis­to­laisu­u­den mus­ta­maalaus­ta. Vasem­mis­to­laisu­us on saatu medi­an toimes­ta näyt­tämään halvek­sit­taval­ta ide­olo­gial­ta, jol­loin hys­teeriset hölmöt pom­mit­ta­vat sit­ten aina vihre­itä syytök­sil­lä, että mik­si olette niin vasem­mal­la. Ikään kuin vasem­mis­to­laiset lin­jauk­set oli­si­vat jotenkin kat­e­goris­es­ti huono asia, mitä ne eivät oikeasti ole. Tämä vasem­mis­tosyytösten puska­farssi jatkuu niin kauan kun vasem­mis­to­laisu­u­den halvek­sun­nan annetaan jatkua. Vasem­mis­to­laisu­u­den halvek­sun­ta kaven­taa pait­si vasem­mis­ton tilaa, myös vihrei­den liikku­mati­laa poli­ti­ikas­sa. Soin­in­vaara halu­aa lisätä tulo­ero­ja ja eri­ar­voisu­ut­ta Ruotsin tapaan. Ilmeis­es­ti ei suos­tu­ta mil­lään tajua­maan, kuin­ka äärim­mäisen vaar­al­lista rahan kasaami­nen varakkaiden tasku­un on. Se tarkoit­taa yhteiskun­nal­lisen val­lan kasaan­tu­mista näille tahoille. Se tarkoit­taa yhä lisään­tyvää rikkaan eli­itin domi­noin­tia ja manip­u­loin­tia yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa ja poli­ti­ikan ken­tän hivut­tau­tu­mista aina vain oikeam­malle. Raha kasaa val­taa raharikkaille ja lisään­tynyt val­ta tuo taas lisää rahaa raharikkaille jne. Rahan ja val­lan kasautu­misen pir­ulli­nen kierre on yhteiskun­nan pahin ongel­ma. Tätä Soin­in­vaara ei halua myön­tää. Soin­in­vaara ei halua myön­tää myöskään sitä, kuin­ka väistämät­tömän tärkeää var­al­lisu­u­den ja resurssien tasaisem­pi jako on ympäristökri­i­seistä selviy­tymiselle. Vihrei­den nuorem­pi polvi tulee tämän kytkök­sen kun­nol­la tajua­maan, jos ei muuten niin kan­tapään kaut­ta. Jos rikkaiden hyysäämistä jatke­taan ympäristökatas­trofien piinaa­mal­la rajal­lisel­la pla­nee­tal­la, seu­rauk­se­na on nat­si­val­tio kos­ka rikkaat tule­vat suo­jele­maan kohtu­u­ton­ta osu­ut­taan kakus­ta väki­val­takoneis­ton avulla.

    Vastaa

11. Toiv­ot­tavasti sin­imus­ta­hal­li­tus toteut­taa ainakin Ruotsin mallin mukaisen per­in­töveron pois­ton. Vaik­ka vasem­mis­to ei sitä ymmär­rä, niin suo­ma­laiset ovat pahasti alakyn­nessä kun vero­tus tekee isän­nästä ren­gin. Yhteiskun­ta saa Ruot­sis­sakin kuitenkin omansa kun asioi­ta lop­ul­ta myy­dään omas­ta tah­dos­ta. Apteekkarien ja Veikkauk­sen suo­jelem­i­nen myös silp­puri­in, kiitos.

    Vastaa

    1. Ruot­sis­sa per­in­tövero on pois­tet­tu rikkail­ta vaan ei taviksil­ta. Tavis nimit­täin perii lähin­nä vain asun­non. Jos se on väärän kokoinen, väärässä paikas­sa tai jos per­i­jä omis­taa jo asun­non, asun­to pitää myy­dä ja sen myyn­ti­hin­ta on käytän­nössä kokon­aan verotet­tavaa pääomatuloa.

       Vastaa

12. oli­pa erikoinen kir­joi­tus sin­ul­ta lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkoverotuksesta.
    Ensin­näkin lis­taa­mat­tomien osinkovero­tus­ta eivät ole ain­oas­taan demar­it kri­ti­soi­neet, vaan myös iso joukko oikeis­tos­ta ja lib­er­aaleista. Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­tus­ta ovat myös kri­ti­soi­neet Suomen parhaat veroasiantun­ti­jat, useim­mat ekon­o­mistit. Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­tuk­ses­sa on usei­ta kum­mallisuuk­sia ja ei ainakaan min­un jär­keeni mah­du, mik­si Suomes­sa yri­tys­ten vero­tus­ta kohdel­laan eri­ar­vois­es­ti suosi­mal­la lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten (osakey­htiöi­den) osinkovero­tus­ta. Mik­si lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen omis­ta­ja (ei siis pääomis­ta­ja, perus­ta­ja) vaan tavalli­nen sijoi­tu­somis­ta­ja saa edullisem­min osinkoa kuin lis­tatun yri­tyk­sen omis­ta­ja? Suo­mi tarvit­see kasvuyri­tyk­siä, mut­ta suosi­mal­la lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen omis­tus­ta lis­tat­tuun yri­tyk­seen näh­den, niin ne kasvuyri­tyk­set jäävät näkemät­tä. Tuo­ta net­to­var­al­lisu­us­pykälä on aivan mah­do­ton­ta hyväksyä. Ja kun vielä kat­soo, mitä tuo­hon net­to­var­al­lisu­u­teen hyväksytään, niin kum­mas­tus nousee entis­es­tään. Sinne kyl­lä hyväksytään seiniä, pel­to­ja, kiin­teistöjä yms. mut­ta ei ainee­ton­ta var­al­lisu­ut­ta. Siinä olet oike­as­sa, että kepu puo­lus­taa tätä nyky­istä mallia juuri maat­alousyrit­täjien vuok­si. Palaan myöhem­min tähän aiheeseen, kos­ka tämä lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkoveroe­tu on myös epäoikeu­den­mukainen vero­tustapa, kun puhutaan korkeas­ta pro­gres­si­ivis­es­ta vero­tuk­ses­ta. Toiset mak­sa­vat korkeaa pro­gres­si­ivista veroa samas­ta työstä kuin kol­le­ga, joka tekee samaa työtä oman lis­taa­mat­toman osakey­htiön­sä kaut­ta. Mik­si meil­lä suosi­taan vero­tus­ta, joka suosii vero­su­un­nit­telua? Ei järkeä. Ei liene mikään salaisu­us, mut­ta jos omi­s­tat lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen, niin kan­nat­taa vielä perus­taa hold­ing-yri­tys vero­su­un­nit­telun kiihdyt­tämisek­si. Näin tien­aat vielä enem­män. Ruot­sis­sa men­nään jär­jeste­lyl­lä: yhteisövero kaikil­la 20% ja lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero 25% ja lis­ta­tu­il­la osinkovero pääo­maveroas­t­een mukaises­ti 30%. En tiedä yhtään Europas­sa maa­ta, mis­sä olisi näin jär­jetön epäoikeu­den­mukainen veroko­htelu yri­tys­ten vero­tuk­ses­sa. VM ker­toi, että lis­taa­mat­tomien osinkover­ou­ud­is­tuk­sel­la saadaan n 500 milj euroa lisää vero­tu­lo­ja ja 4% riskipreemio lis­taa­mat­tomien yrit­täjien omis­ta­jille on riit­tävä. Suomen pitää rak­en­taa yri­tysvero­tus kansan­taloudel­lis­es­ti niin, että saamme syn­tymään mah­dol­lisim­man paljon kasvuyri­tyk­siä — eikä suosia vero­ma­llia, mikä kan­nus­taa vain verosuunnitteluun.

    Vastaa

    1. Ymmärtääk­seni kir­joituk­ses­sa san­ot­ti­in, että koko lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten veroko­htelu on outo relikti.

       Vastaa

       1. niin, uno­hde­taan vähäk­si aikaa tuo perus­ta­jayrit­täjä ja kat­so­taan taas tilan­net­ta nor­maalin sijoit­ta­jan eli kuitenkin yri­tyk­sen omis­ta­jan näkökul­mas­ta. Yksinker­tais­te­taan vielä esimerkkiä tästä eri­ar­voisu­ud­es­ta lis­taa­mat­toman ja lis­tatun yri­tyk­sen kohdalla. 

          Esim. Henkilö A saa osinkoa lis­ta­tu­ista yri­tyk­ses­tä (esim. Elisa) 100 000 euroa osinkoa ja mak­saa täl­löin veroa 7650 euroa + 20230 euroa = 27880 euroa. 

          Henkilö B saa osinkoa lis­taa­mat­tomista yhtiöiltä (esim. Lounea) osinkoa 100 000 euroa ja net­to­var­al­lisu­us ja 8% tuot­tora­ja ei men­nyt rik­ki yhdessäkään tapauk­ses­sa. Täl­löin henkilö mak­saa puhe­liny­htiöosakkei­den sijoituk­sis­taan osinkoveroa  7500 euroa. Toisaal­ta, jos henkilö B omis­taa lis­taa­mat­toman yhtiön osak­keet omis­ta­mansa lis­taa­mat­toman osakey­htiön­sä kaut­ta, niin hänen yhtiön­sä ei mak­sa osinkoveroa lainkaan. Sen sijaan henkilö A ei voi moista nollaveroe­t­ua hyö­dyn­tää omis­ta­mansa lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen kaut­ta, jos hänen yri­tyk­sen­sä ei omista sijoite­tu­ista lis­tayri­tyk­sistä yli 10%. 

          Näin siis Suomes­sa kohdel­laan omistajia/sijoittajia epätasa-arvoisesti.

          Vielä kiteytet­tynä noiden osinkoverot lis­tatun ja lis­taa­mat­toman yhtiön kohdalla.

          Kun saat osinkoa lis­ta­tus­ta yhtiöstä, osin­gon määrästä
          — 85 % on veronalaista pääo­mat­u­loa eli osinkotuloa
          — 15 % on vero­ton­ta tuloa.

          kun saat osinkoa lis­taa­mat­tomas­ta yhtiöstä, kun osinko­jen kokon­ais­määrä ei ylitä 150 000 euroa
          — 25 % on veronalaista pääo­mat­u­loa eli osinkotuloa
          — 75 % on vero­ton­ta tuloa.

          ja kun saat osinkoa lis­taa­mat­tomas­ta yhtiöstä, kun osinko­jen kokon­ais­määrä yli 150 000 euroa sekä 8% tuot­tora­ja ei ylity
          — 85 % on veronalaista pääo­mat­u­loa eli osinkotuloa
          — 15 % on vero­ton­ta tuloa.

          ja kun saat osinkoa lis­taa­mat­tomas­ta yhtiöstä ja pros­en­tu­aalisen 8% tuot­tora­jan ylittyessä
          — 75 % on veronalaista ansiotuloveroa
          — 25 % on vero­ton­ta tuloa.

    2. Koko sys­teemin voi puolestani rak­en­taa uud­estaan, mut­ta perus­pi­lar­it pitäisi olla pystyssä:
       ‑yrit­tämi­nen on palka­nsaa­jan ase­maan näh­den suurem­pi ris­ki ja pienem­pi veroko­htelu on perustel­tua, ainakin jos yrit­tämistä halu­taan kannustaa
       ‑on yri­tys­ten vakavaraisu­udelle etu, että taset­ta ei niis­tetä vuosit­tain tyhjäksi

       Tämä otsiko­ta­sol­la mouhot­ta­mi­nen on hie­man väsyt­tävää, sil­lä ainakin yksiyrit­täjän kohdal­la veroe­dus­ta “naut­timi­nen” on aika pitkässä:

       Jos kuvitel­laan miehen ja Hia­cen tapauk­ses­sa, että yksinyri­tys pyörit­tää vaik­ka 100 ke liike­vai­h­toa ja pystyy tuot­ta­maan 50 ke palkan sivuku­luineen sekä 10 ke voiton. Tästä 10 ke yri­tys mak­saa 2 ke vero­ja heti tilin­päätök­sen jäl­keen, 8 ke yri­tys jät­tää pääomakseen.

       “Vero­ton­ta” (ELI 20% yhteisöverotet­tua + 7,5% tuloverotet­tua) osinkoa voi mak­saa 8% omastapääo­mas­ta. Voidak­seen naut­tia täysimääräis­es­ti “verot­tomas­ta” osin­gos­ta (verot kröhöm) tulee oman pääo­man olla 50 ke pal­ka­lle 625 ke, tähän taas menee tasaisen tahdin taulukol­la reilut 78 vuotta!

       Jos jol­lain fir­mal­la sit­ten on isom­mat pääo­mat valmi­ina, onko se todel­la yhteiskun­nal­lis­es­ti kam­mot­ta­va ongel­ma, että veroaste on hie­man palkkaveroa pienem­pi? Tässä vai­heessa fir­man elinkaar­ta on var­maan jo aika mon­elle palkol­liselle tar­jot­tu elanto?

       Vastaa

13. Osinkovero­tuk­sen kiristämi­nen kan­nus­taa lykkäämään osin­gon­jakoa ja ker­ryt­tämään yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­ut­ta. Osinkoveron muu­tok­sil­la ei ole vaiku­tuk­sia yri­tys­ten liike­vai­h­toon tai investointeihin.
    Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen (VATT) tutkimus (23.3.2023) kumoaa väit­teet siitä, että lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkoveron kiristämi­nen hait­taisi yrit­täjyyt­tä ja talouskasvua.
    Osinkovero­tuk­seen on tehty usei­ta muu­tok­sia 2000-luvul­la omis­ta­jien eduk­si. Vuosi­na 2006–2011 kevyem­män osinkovero­tuk­sen euromääräi­nen raja oli 90 000 euroa. Vuon­na 2012 rajaa las­ket­ti­in 60 000 euroon ja vuodes­ta 2014 raja-arvo on ollut 150 000 euroa. Raja-arvon jäl­keen osinko­tu­lot ovat korkeam­min verotet­tua pääomatuloa.
    Osinkovero on Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti ja mui­hin tuloveroi­hin ver­rat­tuna mata­la lis­taa­mat­tomille yri­tyk­sille, joil­la on vah­va net­to­var­al­lisu­us. Eri­tyyp­pis­ten yri­tys­ten omis­ta­jat ovat hyvin eri­laises­sa ase­mas­sa verotuksellisesti.
    Val­tio­varain­min­is­ter­iön arvion mukaan lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten vero­tu­ki on vuon­na 2023 noin 830 miljoon­aa euroa. Se menee käytän­nössä kokon­aan ylim­mälle tulokymmenykselle.
    Osinkover­ou­ud­is­tus­ta on kan­nat­tanut myös val­tio­varain­min­is­ter­iö. Oikeu­den­mukaisia ver­ou­ud­is­tuk­sia odotellaan.
    Lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen osin­got. Suomes­sa on yli 260 000 lis­taam­a­ton­ta osakeyhtiötä.
    Lis­taa­mat­toman yhtiön osakkeil­la ei käy­dä kaup­paa pörssis­sä. Tyyp­il­lis­es­ti per­hey­htiöt ja pk-yri­tyk­set ovat listaamattomia.
    luon­nol­lis­ten henkilöi­den osin­got v, 2015 (milj. €) (VM)
    lis­tat­tu osinko
    veronalaista pääo­mat­u­loa 858
    verova­paa­ta tuloa 151
    lis­taam­a­ton osinko
    veronalaista pääo­mat­u­loa 807
    veronalaista ansio­tu­loa 450
    verova­paa­ta tuloa 1.558
    ulko­mail­la saatu osinko
    veronalaista pääo­mat­u­loa 204
    veronalaista ansio­tu­loa 44
    osin­got yhteen­sä 4.072
    siis osin­got yhteen­sä 4,1 mil­jar­dia euroa yhdessä vuodessa

    yhteisövero v. 2021 oli 5 mil­jar­dia (4,9)
    yhteisövero talousarvio v. 2023 on 6 miljardia
    VM 6.3.2023
    Julkisen talouden tas­apain­ot­ta­mi­nen, vero­tuot­to­jen kasvattaminen
    *mah­dol­lisim­man vähän hait­taa työl­lisyy­delle ja talouskasvulle
    *laa­japo­h­jaisen kulu­tuk­sen vero­tus­ta ja kiinteistöverotusta
    *ne paran­ta­vat vero­jär­jestelmän rakennetta
    *alen­net­tu­jen arvon­lisäverokan­to­jen korottaminen
    *osinkovero­tuk­sen neu­traal­isu­u­songelmien lieven­tämi­nen kiristämäl­lä lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den jakamien osinko­jen verotusta
    *5 % lähde­vero osinkoveroista vapautet­tu­jen yhteisö­jen saamille osingoille
    *valmiste- ja liiken­n­everot, vero­jen indeksointi
    *ener­giaveron korotus
    *toimen­pitei­den vaiku­tuk­sia pystyt­tävä arvioimaan.

    Jos palkkaa työn­tek­i­jän 2.000 euron kuukausi­pal­ka­lla, palkkaku­lut on pakol­li­sine sivuku­luineen n. 2.700 €/kk. Palka­s­ta sivuku­luineen työ­nan­ta­ja mak­saa 2.404 €/kk ja työn­tek­i­jä itsen­sä palkkaku­luista 173 €/kk. (kos­kee työntekijöitä)
    Työn­tek­i­jän palkan sivuku­luista tehtävä vähen­nys mak­saa val­ti­olle 1,6 mrd €.
    Lukuisil­la, eri­laisil­la verovähen­nyk­sil­lä, pyritään saa­maan käteen jäävää osu­ut­ta suurem­mak­si, val­tion rahoitet­tavak­si, tukien työ­nan­ta­jan palkkakustannuksia.
    Veroil­la rahoite­taan eläkkeitä (joil­la ei ole toimi­vaa eläke­jär­jestelmää); milj. €/v
    mer­im­ies 63.300
    maat­alousyrit­täjä 778.300
    yrit­täjä 503.500
    1.345.100 siis yli 1,3 miljardia/vuodessa
    Eläk­keen nimel­lä (ei siis työn­teosta ker­tyvää) mak­se­taan taku­ueläket­tä 922,42 €/kk niille, joille ei ole ker­tynyt työeläket­tä. Myös ylimääräi­nen taiteil­i­jaeläke (1.515,94 €/kk) on täl­lainen perus­sosi­aal­i­tur­va. Saadak­seen täy­den taiteil­i­jaeläk­keen hake­muk­ses­ta omien tulo­jen tulee olla alle 1.515,94 €/kk.
    Voisiko yri­tys­var­al­lisu­u­den kar­tut­ta­mi­nen olla yri­tyk­sen­sä itse tehtävä.
    Kan­nustin­vaiku­tuk­set; Jos ostaa 50.000 €:n sähköau­ton, saa kan­nustin­tukea 2.000 €.
    Uskon, että kun naa­puri ajaa pihaan 50.000 €:n sähköau­ton, naa­purika­teus ja ahneus riittää.
    Suo­ra yri­tys­tu­ki edel­lyt­tää han­kkei­den arvioin­tia, tuen käytön seu­ran­taa ja vaiku­tuk­sia on kyet­tävä mit­taa­maan. Ne verotuet pois­te­taan, joista ei pystytä laske­maan vaiku­tus­ta. Ja muute­taan suorik­si yri­tys­tuik­si (haet­ta­va erik­seen). On erikoista, että verotue­taan ilman vaiku­tusarvioin­tia. San­o­taan, että vero­tukien laskem­i­nen ei ole mielekästä, kos­ka sitä ei vält­tämät­tä voi tehdä. Verotuet ovat osa julk­ista tukea, ja usein tuet mon­imutkaista­vat vero­jär­jestelmää. Vain 10 % tuista on uudistavia.
    On muis­tet­ta­va, että yhden yri­tys­ryh­män tukem­i­nen edel­lyt­tää muiden verot­tamista eli on tulon­si­ir­to kulut­ta­jil­ta ja tukea saa­mat­tomil­ta yri­tyk­siltä tue­tu­ille yrityksille.
    Sijoit­ta­ja saa vastinet­ta rahoilleen, val­tio lahjoit­taa veron­mak­sajien raho­ja vastikkeetta.
    Eri­lais­ten jär­jestelmien selkeyttäminen
    (yri­tys­tu­ki, sosi­aal­i­tur­va, verojärjestelmä)
    Vero­tukia (saa­mat­ta jääneet vero­tu­lot) ovat verova­paus, verovähen­nys, alem­pi verokanta.
    Suo­ma­laisille tuot­teitaan tai palveluk­si­aan tar­joavalle yrit­täjälle on tärkeää, että asi­akkail­la on ostovoimaa. Kulu­tus­menot kasvoivat inflaa­tion vaiku­tuk­ses­ta suh­teessa enem­män kuin käytet­tävis­sä ole­va tulo. Palka­nsaa­jien reaalian­siot rojah­ti­vat eniten yli 60 vuo­teen. Mon­et ovat alka­neet kar­sia kulu­jaan var­muu­den vuok­si. Ymmär­rys reaali­palkan alhaisu­ud­es­ta jää hel­posti puut­teel­lisek­si. Duunareil­la on jo äärim­mäistä palkkatyököy­hyyt­tä. Mitä ”mak­saa ihmis­ar­voisen elämä Suomes­sa”. Helsingis­sä yksi­na­su­val­la ansio­ta­so, jol­la elää ihmis­ar­voista elämää ja tun­tee itse määräävän­sä omas­ta elämästään.
    Helsin­ki (THL) 700 € + 800 € (asum­i­nen) = 1.500 € + säästö/puskuriraha 300 € = 1.800 € / kk
    Verova­paa­ta tulisi olla 1.500 € — 1.800 €/kk ja vero­tus alka­isi tästä ylöspäin (edel­lyt­tää kaikkien muiden verovähen­nys­ten pois­toa). Itse päät­täisi kestävän kulutuksensa.
    Muut­ta­mal­la vero­tuk­sen työn­tekoa kan­nus­tavam­mak­si, on mah­dol­lista saa­da, edes osa-aikaisik­si, sadat tuhan­net ihmiset.
    Esim. v. 2023 matkaku­lu­jen mak­simivähen­nys 9 .150 €– 750 € = 7.400 €. V. 2021 matkaku­lu­vähen­nys­tä sai n. 716.000 verov­elvol­lista, sum­ma yht. n. 1,5 mil­jar­dia euroa.
    Sosi­aal­i­tur­va huole­htii köy­himpi­en palka­nsaa­jien perustoimeentulosta
    Palka­nsaa­jien kokon­aisan­sioiden medi­aani oli 3 315 euroa vuon­na 2021.
    Val­tion talous v. 2022
    tulot 71,6 mrd € menot 76,3 mrd € ali­jäämä 4,7 mrd €
    pitkään jatkunut hidas talouskasvu, Venäjän hyökkäys­so­ta, ener­giakri­isi, kas­va­neet korkomenot
    Vuo­den 2008 finanssikri­isin jäl­keen pankki­jär­jestelmän vakaut­ta­mi­nen päätet­ti­in tehdä elvy­tyskokeilul­la, tarkoituk­se­na sat­sa­ta reaal­i­maail­maan ajatellen, että taval­lis­ten koti­talouk­sien rahan käyt­tämi­nen kas­vat­taa talout­ta. Velka­ve­toisen rahoi­tusjär­jestelmän ongel­mat ovat vajavaisen sään­te­ly­poli­ti­ikan seu­raus­ta. San­ot­ti­in, että elvy­tys ei nos­taisi inflaatiota.
    Todel­lisu­udessa sijoit­ta­jat ja keinot­teli­jat innos­tu­i­v­at. Raha vir­tasi rahamaail­maan, sijoitet­ti­in velka­ra­hal­la ja ostet­ti­in omia osakkei­ta takaisin. Osakekurssit nousi­vat, ja var­al­lisu­userot kasvoivat hur­jasti. Nousukau­den jäl­keen pan­demia aiheut­ti epä­var­muut­ta. Moraa­lika­to; voitot itselle ja tap­pi­ot yhteiskun­nalle. Tärkeitä yri­tyk­siä oli tuettava.
    Yri­tyk­sen kehit­tämi­nen (ja investoin­nit) on työlästä ja se jäi tekemät­tä. Ei talouskasvua, ei uud­is­tuk­sia. Nyt yri­tyk­sil­lä on var­al­lisu­ut­ta toim­intansa kehittämiseen.

    Vastaa

    1. Yri­tyk­sen voiton vero­tus­ta kiris­tetään niin, että omis­ta­jalle jää jatkos­sa käteen vähem­män rahaa. Kan­nus­taako tämä investoimaan yritykseen

       a) enem­män
       b vähemmän

       ?

       Yri­tyk­sen voiton vero­tus­ta kiris­tetään niin, että omis­ta­jalle jää jatkos­sa käteen vähem­män rahaa. Jonkin aikaa toim­i­neel­la yri­tyk­sel­lä on jo kas­sas­sa melko mukavasti varo­ja. Kan­nat­taako varat 

       a) sijoit­taa yritykseen
       b) mak­saa heti ulos osinkoina tai myy­dä koko yri­tys ulkomaille

       ?

       Vastaa