Kaupunkiympäristölautakunnan lista 23.3.2021

Tapani­lan ase­manseudun eteläosan asemakaava

Entiseen teol­lisu­ut­ta varten kaavoitet­tuun kort­teli­in raken­netaan nyt asun­to­ja noin viidelle­sadalle asukkaalle. Ker­rosko­rkeus on korkeim­mil­laan kuusi. Saat­taa herät­tää hie­man keskustelua kadun toisel­la puolel­la ole­vien pien­taloa­sukkaiden kesku­udessa. Rataa vas­ten on melu­ai­tana lamel­li­ta­lo, mut­ta muuten raken­netaan pistetaloja.

En pidä pis­te­taloista, kos­ka niiden väli­in jäävä alue on erään­laista ei kenenkään maa­ta, ei yksi­ty­istä mut­ta ei julk­istakaan. Lamel­li­talot rajaa­vat pihat suo­jaisik­si, vaik­ka suo­ranaisia umpiko­rt­telei­ta ei raken­net­taisikaan. Tähän tulisi isom­mat ja parem­mat pihat lamel­li­taloil­la. Ehkä näil­lä pis­te­taloil­la halut­ti­in lieven­tää naa­purien järkytystä.

Havain­neku­vista kuitenkin näkee, että huoltoraken­nuk­sil­la on onnis­tut­tu rajaa­maan piho­ja vähän parem­min, joten menköön.

Ton­tin pohjois­päässä on kek­sik­er­roksi­nen pysäköin­ti­ta­lo, mut­ta eteläpäässä tilaa haaskaavia maan­ta­sopaikko­ja. Mik­si ihmeessä? Lait­ta­mal­la autopaikat kah­teen ker­rokseen olisi saatu lamel­li­taloon yksi rap­pu lisää.

Kort­teli­in sisäl­tyy myös liiketi­laa. Todet­takoon kuriosi­teet­ti­na, että siitä määrätään erik­seen, että siihen ei saa rak­en­taa hotel­lia. Olemme siis perus­ta­mas­sa Helsinki­in hotel­li­va­paa­ta korttelia.

Voi olla, että pal­jas­tan tyh­myyteni, mut­ta kysyn silti. On erik­seen AK-alue (asunker­rostalo­jen kort­telialue) ja A‑alue (asuin­raken­nusten kort­telialue). Molem­mis­sa on kuusik­er­roksisia ker­rostalo­ja ja molem­pia kos­kee samat kaavamääräyk­set. Mik­si ihmeessä? Hallintamuoto?

Matkailubus­sili­iken­teen kehittäminen

Töölössä Merikan­non­ti­estä tehdään ehkä yksisu­un­tainen, jot­ta kymme­nen tur­istibus­sit mah­tu­isi­vat odot­ta­maan, kun tur­is­tit käyvät ihmettelemässä Sibelius-mon­u­ment­tia (Eikö Helsingistä todel­lakaan löy­dy mitään muu­ta?). Bussien tärvelemästä Senaat­in­torista sanon vain, että edes Pietarinkirkon eteen ei saa pysäköidä busse­ja vaan ne on jätet­tävä naa­puri­val­tion puolelle.

Pohjois-Espa 19, raken­nuk­sen myyminen

Tämä sijait­see siis Unioninkadun ja Espan kul­mas­sa ja alak­er­ras­sa on muun muas­sa suosit­tu kahvi­la Tässä raken­nuk­ses­sa on ollut ennen kaupun­gin viras­to­ja. Nyt se tulee var­maankin käyt­töön, joka vas­taa parem­min paikan suh­teel­lista etua. Kun­nos­tuk­sen tarpeessa ole­vat raken­nuk­set kan­nat­taa myy­dä mielu­um­min kuin jät­tää rapistumaan.

Ensolle uusi pääkont­tori Katajanokalle

Tätä kaavaa käsitelti­in 24.11. Suun­nitel­ma on hyvä. Ranta avau­tuu ihmisille. Tosin viimek­si oikeal­ta laidal­ta esitet­ti­in, että ranta pitäisi aida­ta ris­teilyaluk­sia varten, mut­ta ymmärtääk­seni tämä uhka on nyt pois­tunut. En ainakaan löytänyt kaavas­ta mitään siihen viittaavaa.

Oulunkylässä pieni tiivistämiskaava

Pikku­mat­in­tien ympäristöön tulee asun­to­ja 75 hen­gelle. Jonkun koiran­pis­sa­t­us­pen­sas tässäkin var­maan menee, mut­ta tien toisel­la puolelle niitä on.

 

 

 

 

 

 

8 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 23.3.2021”

  1. Enso myi jos­sain vai­heessa Aal­lon suun­nit­tele­man pääkont­torin­sa jollekin ulko­maalaiselle kiin­teistösi­joi­tusy­htiölle, ja nyt on vuorossa uusi pääkont­tori-hotel­likom­plek­si vähän matkan päähän Kata­janokalle meren rantaan. Kiin­teistökeinot­telu taitaa kan­nat­taa parem­min kuin sellunkeitto.

  2. A ‑alueelle saa tehdä mitä tahansa asuin­raken­nuk­sia, kuten vaik­ka riv­i­talo­ja. AK ‑alueelle on tehtävä kerrostaloja.

  3. Tapani­lan kaa­va on käytän­nössä kokon­aan puolen kilo­metrin säteel­lä ase­malai­tur­ista, jos käve­ly-yhteys jär­jestetään asianmukaisesti.

    a) Kaa­va on kyseiselle paikalle liian tehoton.

    b) Surkuhu­paisaa, miten ase­man vier­essä tuh­lataan raken­nus­maa­ta autopaikoille.

    1. Oliko tuo vit­si? Anna tyhjä tila ilmi. Itse olen näh­nyt Ruo­ho­lahdessakin nur­mikkoa ja puis­ton joka on raken­net­tu oikealle maalle eikä vain parkki­talon katolle. Merk­ki tehot­tomas­ta kaavasta

  4. (Ehkä retoriseen) kysymyk­seesi “On erik­seen AK-alue (asunker­rostalo­jen kort­telialue) ja A- alue (asuin­raken­nusten kort­telialue). Molem­mis­sa on kuusik­er­roksisia ker­rostalo­ja ja molem­pia kos­kee samat kaavamääräyk­set. Mik­si ihmeessä? Hallintamuoto?”

    Google löytää nopeasti doku­mentin Ase­makaavamerkin­nät ja ‑määräyk­set, opas 12. Sen mukaan A‑merkintä on yleisem­pi ja AK on yksi sal­lit­tu­ja raken­nustyyppe­jä yksilöivistä tarken­nuk­sista — jonkin­laista ohjet­ta mil­loin mitäkin on tarkoi­tus käyttää:

    “Yleen­sä ase­makaavas­sa yksilöidään sal­lit­tu raken­nustyyp­pi käyt­tämäl­lä jäl­jem­pänä esitet­täviä AK‑, AP‑, AR- tai AO-merk­in­töjä tai yhdis­telmämerk­in­töjä, esimerkik­si AKR Asuinker­rostalo­jen ja riv­i­talo­jen kort­telialue. AKR-merk­in­tä sovel­tuu usein esimerkik­si tiivi­in ja mata­lan asun­torak­en­tamisen korttelialueelle.

    Pelkän A‑merkinnän käyt­tämi­nen tulee kysymyk­seen sil­loin, kun kaavas­sa ei kat­so­ta tarpeel­lisek­si ottaa kan­taa talo­tyyp­pi­in tai halu­taan tehdä mah­dol­lisek­si ole­mas­sa ole­vien lisäk­si eri talo­tyyp­pi­en rak­en­t­a­mi­nen samalle kort­telialueelle. Täl­löin saat­taa olla tarpeen ker­roslu­vun, ker­rosalan ja raken­nusalan osoit­tamisen lisäk­si luon­nehtia tarkoitet­tua raken­nustapaa kaavamääräyk­sel­lä. A‑merkintä sopii käytet­täväk­si myös van­hoil­la säi­lytet­tävil­lä alueil­la sil­loin, kun talo­tyyp­it eivät nou­da­ta AK‑, AP‑, AR- tai AO-jakoa.”

  5. Hei

    Tapani­lan van­ha, rataan rajoit­tu­va keskus­ta on pien­talo­val­tainen ja osin yhdyskun­nan syntya­joil­ta 1900-luvun alus­ta. On ihan mah­dol­lista eikä mitenkään perus­tee­ton­ta, jos naa­pu­rit järkyt­tyvät. He ovat mielestäni ihan arvokkai­ta asukkai­ta, helsinkiläisiä, joi­ta ei tulisi puheis­sa kohdel­la arrogantisti. 

    Aikanaan blo­gistin terävät talous- ja muut opit sai­vat min­ut äänestämään vuosikym­me­nien ajan vihre­itä. Nykyi­nen iden­ti­teet­tipoli­ti­ik­ka on aika väsyt­tävää. Sanon näin siitä huoli­mat­ta, että olen Krunikas­sa asu­va, sähköau­toil­e­va hyvä­tu­loinen juristi. Olen kuitenkin myös saanut myötäelää tyt­tären ja vävyn ilon ASP-lainal­la oste­tus­ta riv­i­talokolmios­ta Tapanilassa.

    1. Minäkin vähän ihmettelin Soini­vaaran kom­ment­tia järkyt­tyneistä asukkaista val­ta­van raken­nus­mas­san seu­rauk­se­na. Jänit­tävää kun kukaan ei kyseenalais­tanut ker­rostalo­jen korkeut­ta siis ei ollut muu­ta vai­h­toe­htoa. Ennen ajat­telin että kun autot saadaan pois kadul­ta niin asuin­vi­ihtyvyys nousee automaat­tis­es­ti, mut­ta aika surullista jälkeä saatu aikaan tilavis­sakin paikois­sa. Soini­vaara myös puhui pis­te­talo­jen heikkoud­es­ta, koskaa talo­jen väli­in syn­tyy yleistä tilaa. Onko Vihreil­lä ohjel­mana yleisen tilan hävit­tämi­nen Helsingistä esim Helsin­gin ran­nat ja tehdä niistä omis­tusasun­to­jen piho­ja esim kalasa­ta­ma ja yksi­tyi­nen rantasauna.

  6. Kom­men­toin tähän noin yleis­es­ti, että kaupunkiym­päristön toimi­ala­jo­hta­ja Mikko Aho väit­ti Kult­tuuriykkösessä 22.3., että 30 pros­ent­tia Suomen brut­tokansan­tuot­teesta syn­tyy Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Tässä lie­nee jonkun­moinen kar­mai­se­va ker­talu­okkavirhe harhoit­ta­mas­sa päätök­siä. On mah­dol­lista, että 30 % bkt:sta kir­jataan kan­takaupungis­sa, esimerkik­si UPM:n kont­to­ril­la, mut­ta kyl­lä saha raikaa saloilla.

Vastaa käyttäjälle Kyttyra Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.