Mitä ajattelen Helsinki Energy Challence ‑ehdotuksista?

Odo­tin mie­len­kiin­nol­la Jan Vapaa­vuo­ren näyt­tä­vää Hel­sin­ki Ener­gy Chal­lence ‑kil­pai­lun tulos­ta. Se odot­ta­mi­nen on ollut Hele­nil­le vähän kak­si­ja­kois­ta, kos­ka Hel­sin­ki on pitä­nyt oman ener­giayh­tiön­sä täy­sin pimen­nos­sa sii­tä, mitä kil­pai­lus­ta on tulos­sa ja mitä ei. Mei­dän piti varau­tua sekä sii­hen, että siel­tä tulee jokin yllät­tä­vä hopea­luo­ti,  että sii­hen, ettei tule.

Tun­tui epä­to­den­nä­köi­sel­tä, että kil­pai­lu voi­si tuot­taa jon­kin sel­lai­sen mul­lis­ta­van oival­luk­sen, joka ei oli­si ollut Hele­nin tie­dos­sa, mut­ta aina saat­toi toi­voa paras­ta. Keho­tin doku­men­toi­maan Hele­nis­sä teh­dyn sel­vi­tys­työn ihan vain sitä aja­tel­len, ettei kil­pai­lu­tu­lok­sen jul­kis­ta­mi­sen jäl­keen tule eri­mie­li­syyt­tä IPR-oikeuk­sis­ta. Näi­tä tee­mo­ja oli yli sata.

Hele­nis­sä tut­ki­taan suur­ta jouk­koa pie­niä rat­kai­su­ja ja kah­ta isoa: Sato­jen megawat­tien tuot­ta­mis­ta joko meri­ve­si­läm­pö­pum­puil­la tai put­kea pit­kin Kilpilahdesta.

Olen Helen Oy:n hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja. Seu­raa­va ana­lyy­si kil­pai­lun annis­ta on sil­ti puh­taas­ti oma­ni. Hele­nis­sä teh­dään perus­teel­li­sem­pi ana­lyy­si parem­pien asian­tun­ti­joi­den voi­min. Esi­tän nämä kui­ten­kin, kos­ka minus­ta näis­tä asiois­ta pitäi­si käy­dä kat­ta­vaa jul­kis­ta kes­kus­te­lua ja kos­ka Hel­sin­gin ener­gia­po­li­tii­kas­ta on tul­lut intohimoni.

En läh­de ana­ly­soi­maan kil­pai­lueh­do­tuk­sia jokais­ta erik­seen, vaan lähin­nä sitä, mitä aja­tuk­sia ne yhteen­sä minus­sa herät­ti­vät samal­la, kun ker­ron mitä itse ajat­te­len ener­gia­po­li­tii­kas­ta täl­lä hetkellä.

Yleis­huo­mau­tuk­se­na sanoi­sin, että moni kil­pai­li­ja kehui, että hei­dän rat­kai­sun­sa on pal­jon hal­vem­pi kun Helein kau­ko­läm­mön nykyi­nen kulut­ta­ja­hin­ta. Tähän ver­tai­luun on sanottava

  • Kau­ko­läm­mön kulut­ta­ja­hin­nas­ta vii­des­osa on arvonlisäveroa.
  • Kau­ko­läm­pö­verk­ko on kal­lis. Säh­kön verot­to­mas­ta hin­nas­ta puo­let on säh­kön siir­toa, eikä läm­mön siir­to ole sen halvempaa.
  • Kau­ko­läm­pö oli­si pal­jon hal­vem­paa, jos ei tar­vit­si­si taa­ta, että sitä riit­tää myös paukkupakkasilla.

Talou­del­li­nen malli

Eko­no­mis­ti­kou­lu­tuk­sen saa­nee­na pidän ener­gian tuo­tan­toa ohjaa­vaa talous­mal­lia aivan olen­nai­sen tär­keä­nä. Min­kä insi­nöö­ri rat­kai­see, sen huo­no eko­no­mis­ti voi tuhota.

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten olin sitä miel­tä, että kau­ko­läm­mön tuot­ta­mi­nen pitää ava­ta kil­pai­lul­le samal­la taval­la kuin säh­kön tuot­ta­mi­nen­kin on avat­tu. Sit­tem­min olen ymmär­tä­nyt, ettei tämä ole yhtä yksin­ker­tais­ta, kos­ka läm­mös­sä on olen­nai­sen tär­keä­tä, että sitä tuo­te­taan pait­si oike­aan aikaan myös oikeas­sa pai­kas­sa. Kun Helen opti­moi tuo­tan­to­aan tun­ti­koh­tai­ses­ti, muka­na ei ole vain se, mikä on min­kin lai­tok­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus vaan myös se, mis­sä koh­das­sa verk­koa lai­tos sijait­see. Oikeas­sa koh­das­sa ole­va läm­mön­läh­de on pal­jon arvok­kaam­pi kuin vää­räs­sä koh­das­sa oleva.

Tuo­tan­non kil­pai­lun voi jär­jes­tää joko niin, että

  • Hele­nil­lä on vel­vol­li­suus ostaa läm­pöä mar­gi­naa­li­hin­taan muil­ta tuot­ta­jil­ta tai niin, että
  • Muut tuot­ta­jat voi­vat myy­dä läm­pöä suo­raan asiakkaille.

Ensim­mäi­nen vaih­toeh­to tuo val­tao­san teo­reet­ti­sis­ta tehok­kuus­hyö­dyis­tä, jäl­kim­mäi­nen tuo lisä­hyö­ty­jen lisäk­si muka­naan suu­ren jou­kon tek­ni­siä ongel­mia ja esi­mer­kik­si sen, onko Heleil­lä kui­ten­kin vel­vol­li­suus pelas­taa asiak­kaat, kun läm­pöä myy­nyt tuot­ta­ja ei pys­ty­kään tuot­ta­maan sitä 30 asteen pak­ka­sel­la riittävästi.

Kak­kos­vaih­toeh­toon liit­tyy piir­re, jon­ka takia minä pidän sii­tä ja moni muu kam­mok­suu. Se joh­tai­si sii­hen, että hyvä asiak­kaat sai­si­vat läm­pöä pal­jon hal­vem­mal­la kuin huo­not. Ker­ros­ta­lo­jen läm­mön hin­ta las­ki­si ja pien­ta­lo­jen nousi­si niin pal­jon, että nii­den oli­si käy­tän­nös­sä pak­ko luo­pua kau­ko­läm­mös­tä. Ker­ros­ta­loa­suk­kaat sub­ven­toi­vat pien­ta­loa­suk­kai­ta nyt myös säh­kön siir­ros­sa ja vesi­las­kus­sa. Tämä toi­si sii­hen lopun sen­tään kau­ko­läm­mön osal­ta. Pien­ta­lot siir­tyi­si­vät maa­läm­pöön. Se ei oli­si niil­le opti­maa­li­nen rat­kai­su. Opti­maa­li­nen oli­si hybri­di­rat­kai­su, jos­sa käy­tet­täi­siin kum­paa­kin ­ – mut­ta paran­tai­si Hele­nin talout­ta. Hele­nin kau­ko­läm­mös­tä pien­ta­lo­jen osuus on kol­me pro­sent­tia, kau­ko­läm­pö­ver­kos­ta muis­taak­se­ni 30 %.

Sitä, että muut voi­si­vat kuo­ria ker­man pääl­tä ja Hele­nin pitäi­si huo­leh­tia ver­kon vakau­des­ta ja huo­nois­ta asiak­kais­ta, ei voi oikein pitää rei­lu­na kilpailuna.

Käy­tän­nös­sä Hele­nin pitäi­si yhtiöit­tää siir­to­verk­ko, jot­ta se voi­si kil­pail­la tas­a­puo­li­ses­ti läm­mön tuo­tan­to­mark­ki­noil­la, mut­ta kenen vel­vol­li­suu­dek­si jäi­si huo­leh­tia huip­pu­läm­mös­tä ja tuo­tan­non riit­tä­vyy­des­tä kaik­ki­na ajankohtina?

On myös sanot­tu, että Hele­nin ei tar­vit­se­kaan voi­da osal­lis­tua kil­pai­luun tasa­ve­roi­se­na, kos­ka se on lii­an yli­voi­mai­nen ja työn­täi­si hal­paa fos­sii­lie­ner­gi­aa verk­koon. Näin ehkä oli tilan­ne kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Nyt fos­sii­lie­ner­gia on niin kal­lis­ta, ettei sen avul­la oikein pys­ty kil­pai­le­maan. Tors­tai­na pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta oli 43 €/tonni, mikä tar­koit­taa Hele­nil­le noin 130 mil­joo­nan euron kus­tan­nus­ta. Se suo­sii pääs­töt­tö­miä rat­kai­su­ja rajus­ti – niin kuin pitääkin.

Läm­pöä hal­vas­ta säh­kös­tä varastoon

Useas­sa ehdo­tuk­ses­sa tois­tui aja­tus, että Hel­sin­gis­sä kan­nat­taa tuot­taa läm­pöä varas­toon säh­kön avul­la sil­loin kun säh­kö on lähes ilmais­ta. Kes­ki-Euroo­pas­sa tämä tois­tuu yhte­nään, mut­ta meil­lä tois­tai­sek­si lähin­nä vain kevät­tul­vien aikaan. Tuu­li­voi­man osuu­den kas­vaes­sa säh­kön hin­ta­vaih­te­lut tule­vat kui­ten­kin jyr­ken­ty­mään ja ilmai­sen säh­kön tun­te­ja tulee lisää.

Ilmai­sel­le säh­köl­le on kui­ten­kin toi­nen­kin otta­ja. Vety­tek­no­lo­gial­le kaa­vail­laan val­ta­vaa tule­vai­suut­ta. Se nos­tai­si säh­kön kysyn­tää niin pal­jon, että säh­köl­le muo­dos­tui­si poh­ja­hin­taa, joka ei ole lähel­le­kään nollaa.

Jos hal­paa säh­köä riit­tää varas­toi­ta­vak­si, myös Helen voi varas­toi­da sitä vety­nä maa­kaa­su­voi­ma­lois­sa pol­tet­ta­vak­si. Kum­pi on jär­ke­väm­pi tapa varas­toi­da, vety vai läm­pö, ei kuu­lu ideo­lo­gian poh­jal­ta rat­kais­ta­viin asioi­hin, vaan on ongel­ma­na puh­taan teknokraattinen.

Kau­ko­läm­pöä ehdo­tet­tiin teh­tä­väk­si hal­van säh­kön tun­tei­na jopa säh­kö­boi­le­reil­la, siis suo­raan säh­kö­vas­tuk­sil­la. On sano­mat­ta­kin sel­vää, ettei tämä peli­tä niin kau­an kuin meil­lä on sel­lai­nen säh­kö­ve­ro kuin on. Vety­ta­lou­den läpi­mur­toa odo­tel­taes­sa tämä voi­si sinän­sä olla jär­ke­vä tapa käyt­tää nol­la­hin­tais­ta säh­köä, mut­ta meil­lä se on näh­ty jär­ke­väk­si estää vero­tuk­sel­la, Tans­kas­sa ei ole.

Läm­mön varastointi

Kuka hyvän­sä pys­tyy esit­tä­mään rat­kai­sun sii­hen, miten Hel­sin­ki läm­mi­te­tään pääs­töt­tö­mäs­ti kesäl­lä. Ongel­ma on sydän­tal­vi, jol­loin aurin­gos­ta ei ole oikein avuk­si. Niin­pä läm­pöä pitää varastoida.

Läm­mön varas­toin­ti­tek­no­lo­gia­na Hele­nil­lä on tut­kit­tu lähin­nä kah­ta mahdollisuutta:

  • Suu­ri vesi­säi­liö, jos­sa vet­tä läm­mi­te­tään ja jääh­dy­te­tään tar­peen mukaan. Tar­jol­la on van­ho­ja öljy­luo­lia, mut­ta ne ovat aivan lii­an pie­niä siir­tä­mään läm­pöä kesäs­tä tal­veen. Tar­vit­tai­siin vähän yli 10 mil­joo­nan kuu­tio­met­rin luo­la, että tal­ves­ta sel­vit­täi­siin. Van­taan en4rgia lou­hii mil­joo­nan kuu­tion läm­pö­ak­kua. En ymmär­rä, miten tämä saa­daan kannattavaksi.
  • Maa­läm­pö­kai­vot. Syvät läm­pö­kai­vot on tar­koi­tet­tu ensi­si­jai­ses­ti geo­ter­mi­sen läm­mön pump­paa­mi­seen kau­ko­läm­pö­verk­koon. Vaik­ka kai­vo oli­si pari kol­me kilo­met­riä syvä, sen teho heik­ke­nee, kun sitä jääh­dy­te­tään. Niin­pä kesäl­lä pump­pu voi­si toi­mia toi­sin päin: läm­mit­tää kal­lio­ta siel­lä syväl­lä, jot­ta sitä voi­tai­siin taas tal­vel­la jäähdyttää.

Kil­pai­lus­sa esi­tet­tiin kah­ta muu­ta tapaa läm­mön varastointiin.

Veden kor­vaa­mi­nen läm­pö­akuis­sa jol­la­kin muul­la aineel­la, jol­loin käy­tet­täi­siin hvväk­si faa­si­muun­nok­seen (sula­mis­läm­pöön) sisäl­ty­vää ener­gi­aa. Olen tutus­tu­nut aja­tuk­seen käyt­tää para­fii­nia tähän tar­koi­tuk­seen, mut­ta sil­loin on puhut­tu oma­ko­ti­ta­lon kel­la­ris­sa ole­vas­ta läm­pö­akus­ta, johon päi­väl­lä ohja­taan aurin­gon läm­pöä.  Nyt ehdo­tet­tiin joi­den­kin suo­lo­jen käyt­töä samas­sa tar­koi­tuk­ses­sa. Tämä­kin on tut­tu tek­no­lo­gia, mut­ta se ei ole tois­tai­sek­si läpäis­syt talou­del­lis­ta tar­kas­te­lua. Ener­gia­ti­heys on kyl­lä paljn suu­rem­pi, joten pie­nem­pi luo­la riit­tää, mut­ta vesi on toi­saal­ta val­ta­van pal­jon hal­vem­paa. Ehkä pitäi­si las­kea uudes­taan nyt kun pääs­tö­oi­keuk­sien kor­kea hin­ta on teh­nyt fos­sii­lie­ner­gias­ta todel­la kal­lis­ta. Joi­den­kin suo­lo­jen sula­mis­läm­pö­ti­la voi olla hyvin kor­kea, jol­loin saa­daan suo­raan riit­tä­vän kuu­maa kau­ko­läm­pöä, mut­ta sil­loin sen läm­mit­tä­mi­nen ei oikein suju läm­pö­pum­pul­la vaan se pitäi­si teh­dä säh­köl­lä. Tämä var­maan­kin ana­ly­soi­daan tar­kem­min. Suo­laa käyt­tä­mäl­lä voi­tai­siin Hele­nin läm­pö­ak­ku­jen kapa­si­teet­ti moninkertaistaa.

Val­ta­vat läm­pö­akut meres­sä oli­vat minul­le ainoa koko­naan uusi idea. Teh­täi­siin vii­den heh­taa­rin kokoi­sia teko­saa­ria, joi­den alla oli­si yhteen­sä 10 mil­joo­nan kuu­tion vesi­säi­liöt. Kun säi­liö on veden alla, sei­nän ei tar­vit­se olla kovin vah­va. Onhan pai­ne sen molem­mil­la puo­lil­la sama. Läm­pöä hyvin eris­tä­vä sen pitää tie­tys­ti olla. Säi­liöis­sä ole­va vesi kuu­men­net­tai­siin meri­läm­pö­pum­puil­la kesäl­lä ja läm­pöä puret­tai­siin talvella.

Kuin­ka­han hyvin nämä kel­lu­vat saa­ret pitää ank­ku­roi­da myrs­ky­jen ja vir­taa­van veden varalta?

Tätä pitää todel­la­kin tutkia.

Läm­pö­tank­ke­rit

Yksi ehdo­tus, joka oli pääs­syt kym­me­nen par­haan jouk­koon, mut­ta jota ei pal­kit­tu, esit­ti kuu­man veden kul­jet­ta­mis­ta kol­mel­la suu­rel­la tank­ke­ril­la esi­mer­kik­si Lovii­sas­ta tai Kil­pi­lah­des­ta. Tut­tu aja­tus sinän­sä. Put­ki tulee Kil­pi­lah­des­ta kyl­lä hal­vem­mak­si kuin tank­ke­ri. Tilan­ne oli­si toi­nen, jos etäi­syys oli­si pidem­pi tai siir­ret­tä­vä läm­pö­mää­rä pie­nem­pi – tai läm­pöä oli­si tar­jol­la niin vähän aikaa, ettei put­kea kan­na­ta raken­taa. Lovii­sas­ta ehkä, jos Kil­pi­lah­tea ei oli­si sinä välissä.

Ei tai­da men­nä jat­ko­tar­kas­te­luun Hel­sin­gis­sä, mut­ta Perä­me­rel­lä aja­tus voi­si olla har­kin­nan arvoi­nen. Tor­nios­ta, Kemis­tä ja Raa­hes­ta voi­si kul­jet­taa teol­li­suu­den huk­ka­läm­pöä Ouluun.

En oikein ymmär­rä, miten Perä­me­ren kau­pun­geis­sa kau­ko­läm­pöä teh­dään mis­tään muus­ta kuin teol­li­suu­den hukkalämmöstä.

 

67 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen Helsinki Energy Challence ‑ehdotuksista?”

  1. Eikö Kil­pi­lah­den huk­ka­läm­pöön tur­vau­tu­mi­nen oli­si fos­sii­li­seen ener­gi­aan tur­vau­tu­mis­ta? Fos­sii­lis­ten jalos­tuk­ses­ta­han se läm­pö syn­tyy — ja jos fos­sii­lis­ten kysyn­tä vähe­nee, vähe­nee hukkalämpökin.

    Iso­jen kal­lio­luo­lien lou­hi­mi­ses­ta syn­ty­vän hie­kan voi­si ehkä myy­dä johon­kin? Sii­tä on kuu­lem­ma pulaa ympä­ri maailman.

    Vety­ke­hit­ti­men kau­pun­kien alle läm­pöä tuot­ta­maan. Samoin kaik­ki datakeskukset. 

    Miten suur­ten vede­na­lais­ten säi­liöi­den tur­val­li­suus kai­ken­mois­ten ter­ro­ris­tien ja vihol­lis­ten näkökulmasta?

  2. Pie­ny­din­voi­maa ja sel­lai­nen lin­nan­mäen kal­lion sisään?

    Oma into­hi­mo on ollut kiin­teis­tö­pään hyö­ty­syh­tees­sa, mut­ta sitä täs­sä ei poh­dit­tu ollenkaan.
    Miten kan­nus­tet­tai­siin talo­yh­tiöi­tä nos­ta­maan läm­mön­vaih­ti­men­sa hyö­ty­suh­det­ta ja pal­kit­tai­siin siitä?
    Eli kan­nus­ti­met vir­tauk­sen mini­moin­tiin sekä tule­van ja läh­te­vän veden läm­po­ti­lae­ron maksimointiin.
    Tämä edel­lyt­tää tie­ten­kin pat­te­ri­ver­kos­ton sää­tä­mis­tä pai­ne­pe­rus­tai­ses­ti ja huo­neis­to­koh­tai­ses­ti. Itsea­sias­sa vir­taus­pe­rus­tai­nen ‘sää­tö’ pitäi­si lail­la kiel­tää, kos­ka se huk­kaa tol­kut­to­mas­ti ener­gi­aa. Sama­ten kaik­ki talot pitäi­si kuva­ta ilmas­ta ja tun­nis­taa hyvin eris­te­tyt ja antaa heil­le alen­nus­ta myös täs­tä syystä.

    Alan ykkös­osaa­ja löy­tyy https://insinooritoimistorenholm.fi/

  3. Hel­poin halvin,puhtain ja tehok­kain tapa rat­kais­ta ener­gia ongel­ma oli­si lisä­tä maa­kaa­sun käyttöä.unohdetaan poli­tiik­ka ja ilmas­ton­muu­tos ja kes­ki­ty­tään tule­vai­suu­den hyvinvointiin.

    1. Pek­ka Paju­nen:
      Hel­poin halvin,puhtain ja tehok­kain tapa rat­kais­ta ener­gia ongel­ma oli­si lisä­tä maa­kaa­sun käyttöä.unohdetaan poli­tiik­ka ja ilmas­ton­muu­tos ja kes­ki­ty­tään tule­vai­suu­den hyvinvointiin.

      Maa­kaa­sun CO2 pääs­töt ovat noin puo­let kivi­hii­len pääs­töis­tä, ei lähes­kään puh­tain tapa tuot­taa energiaa.

    2. Pek­ka Paju­nen:
      Hel­poin halvin,puhtain ja tehok­kain tapa rat­kais­ta ener­gia ongel­ma oli­si lisä­tä maa­kaa­sun käyttöä.unohdetaan poli­tiik­ka ja ilmas­ton­muu­tos ja kes­ki­ty­tään tule­vai­suu­den hyvinvointiin.

      On vaa­ral­lis­ta unoh­taa poli­tiik­ka. Maa­kaa­su­ha­na on Krem­lin hallinnassa.

      1. TTK: On vaa­ral­lis­ta unoh­taa poli­tiik­ka. Maa­kaa­su­ha­na on Krem­lin hallinnassa.

        Suo­men öljyn­ja­los­tus on sata pro­sent­ti­ses­ti Krem­lin hal­lin­nas­sa, kuten myös maatalouskin.

        Jos venä­läis­tä raa­ka­öl­jyä ei saa, pysäh­tyy Suo­mi sei­nään. Trak­to­rit eivät kul­je, eivät­kä rekat.

      2. FOOBAR: Suo­men öljyn­ja­los­tus on sata pro­sent­ti­ses­ti Krem­lin hal­lin­nas­sa, kuten myös maatalouskin.

        Jos venä­läis­tä raa­ka­öl­jyä ei saa, pysäh­tyy Suo­mi sei­nään. Trak­to­rit eivät kul­je, eivät­kä rekat.

        Myös kivi­hii­li Hel­sin­kiin tulee Venä­jän kautta. 

        Fos­sii­li­set polt­toai­neet ovat Krem­lin liekanaru.

  4. Yksi on jou­kos­ta pois­sa: pie­net modu­laa­ri­set ydin­voi­ma­lat. Miksi?

    Täs­sä esi­tel­lyis­tä vaih­toeh­dois­ta vety­ta­lou­del­la on lukui­sia etu­ja mui­hin rat­kai­sui­hin ver­rat­tu­na. Vety luo­vut­taa sii­hen säi­lö­tyn ener­gian jous­ta­vas­ti joko läm­mök­si, säh­kök­si, lii­ken­teen polt­to­ken­nois­sa käy­tet­tä­väk­si. Sii­tä voi­daan teh­dä myös len­to­ke­ro­sii­nia. Aina­kin maal­li­kon mie­les­tä tämä palet­ti on yli­voi­mai­nen kos­ka se tuo kysyn­tä­jous­ta­vuut­ta. Toki nuo ympä­ri vuo­den troop­pi­set kuu­ma­ve­si­saa­ret herät­tä­vät posi­tii­vis­ta pöhi­nää aina­kin scifiharrastajassa ;).

    1. Onko tur­val­li­suus kun­nos­sa? Maa­il­man alta tuhan­nes­ta reak­to­ris­ta usei­ta on posah­ta­nut. Se on aika pal­jon. Ihmi­set her­mos­tuu jos on edes 1% toden­nä­köi­syys että Hel­sin­gin­nie­mel­tä pitää muut­taa jon­ne­kin tur­vaan sätei­lyl­tä. Tar­vi­taan näyt­tö että tur­val­li­suu­des­sa on tapah­tu­nut parin ker­ta­luo­kan parannus?
      Sama­ten tar­vi­taan näyt­töä että uusi tek­niik­ka on nopeam­min toteu­tet­ta­vis­sa kuin van­ha. Olkiluoto3 piti käyn­nis­tyä 2009. Jos pro­jek­tin­hal­lin­ta on edel­leen tätä tasoa, niin pie­ny­din­voi­ma ei ehdi tähän nykyi­seen ilmas­ton­muu­tok­seen, ehkä seuraavaan.

    2. un arc­hos:
      Yksi on jou­kos­ta pois­sa: pie­net modu­laa­ri­set ydin­voi­ma­lat. Miksi?

      Täs­sä esi­tel­lyis­tä vaih­toeh­dois­ta vety­ta­lou­del­la on lukui­sia etu­ja mui­hin rat­kai­sui­hin ver­rat­tu­na. Vety luo­vut­taa sii­hen säi­lö­tyn ener­gian jous­ta­vas­ti joko läm­mök­si, säh­kök­si, lii­ken­teen polt­to­ken­nois­sa käy­tet­tä­väk­si. Sii­tä voi­daan teh­dä myös len­to­ke­ro­sii­nia. Aina­kin maal­li­kon mie­les­tä tämä palet­ti on yli­voi­mai­nen kos­ka se tuo kysyn­tä­jous­ta­vuut­ta. Toki nuo ympä­ri vuo­den troop­pi­set kuu­ma­ve­si­saa­ret herät­tä­vät posi­tii­vis­ta pöhi­nää aina­kin scifiharrastajassa ;).

      Pie­net modu­laa­ri­set ydin­voi­ma­lat puut­tu­vat, kos­ka ne ovat sci­fiä: nii­tä ei ole ole­mas­sa. Ne ovat pelk­kää pöhi­nää, ne ovat lait­to­mia, ne ovat tek­ni­ses­ti raa­ki­lei­ta ja talou­del­li­sis­sa las­kel­mis­sa niis­tä on unoh­det­tu polt­toai­nee­seen liit­ty­viä kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si ne eivät ole uusiu­tu­vaa energiaa.

      1. Krtek: Pie­net modu­laa­ri­set ydin­voi­ma­lat puut­tu­vat, kos­ka ne ovat sci­fiä: nii­tä ei ole ole­mas­sa. Ne ovat pelk­kää pöhi­nää, ne ovat lait­to­mia, ne ovat tek­ni­ses­ti raa­ki­lei­ta ja talou­del­li­sis­sa las­kel­mis­sa niis­tä on unoh­det­tu polt­toai­nee­seen liit­ty­viä kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si ne eivät ole uusiu­tu­vaa energiaa.

        Toi­saal­ta myös maa­il­man suu­rin lämpöakku/tekosaari kes­kel­lä mer­ta on juu­ri niin pää­tön aja­tus, mil­tä se kuu­los­taa­kin, mut­ta sil­ti sil­lä hel­ti­si jaet­tu ykkössija. 

        Uraa­ni ei maa­pal­lol­ta lopu, joten sen uusiu­tu­vuus on sinän­sä yhden­te­ke­vää. Bio­mas­sa (joka on “uusiu­tu­va”) sen sijaan lop­puu nykyt­ren­dil­lä hyvin­kin pian ja sil­loin lop­pui­si ihmis­ten­kin taru.

      2. Ensim­mäi­nen ydin­su­kel­lus­ve­ne otet­tiin käyt­töön 1955. Täs­tä eteen­päin mini­reak­to­re­ja on käy­tet­ty meren­ku­lus­sa laa­jal­ti, joten kovin fik­tii­vi­ses­tä tek­nii­kas­ta ei lie­ne enää kyse. Kau­pal­li­sia SMR-reak­to­re­ja ener­gian tuo­tan­toon kehi­tel­lään täl­lä het­kel­lä kii­vaas­ti ympä­ri maa­il­maa. Suo­mes­sa on kak­si SMR-pro­jek­tia käyn­nis­sä (LUT & VTT), mut­ta mie­les­tä­ni panos­taa kan­nat­tai­si monin­ker­tai­ses­ti. SMR vai­kut­taa erin­omai­sel­ta mah­dol­li­suu­del­ta sekä hii­li­loik­kaan että kor­kean tek­no­lo­gian vientuotteeksi.

      3. un arc­hos:
        Ensim­mäi­nen ydin­su­kel­lus­ve­ne otet­tiin käyt­töön 1955. Täs­tä eteen­päin mini­reak­to­re­ja on käy­tet­ty meren­ku­lus­sa laa­jal­ti, joten kovin fik­tii­vi­ses­tä tek­nii­kas­ta ei lie­ne enää kyse. Kau­pal­li­sia SMR-reak­to­re­ja ener­gian tuo­tan­toon kehi­tel­lään täl­lä het­kel­lä kii­vaas­ti ympä­ri maa­il­maa. Suo­mes­sa on kak­si SMR-pro­jek­tia käyn­nis­sä (LUT & VTT), mut­ta mie­les­tä­ni panos­taa kan­nat­tai­si monin­ker­tai­ses­ti. SMR vai­kut­taa erin­omai­sel­ta mah­dol­li­suu­del­ta sekä hii­li­loik­kaan että kor­kean tek­no­lo­gian vientuotteeksi.

        Eihä nuo kai­vo­jen ygin­voi­mal­la toi­ni­vat moot­to­rit yleis­ty­neet. Ne ovat jää­neet pel­käs­tään mil­li­taa­ri­puo­len ongel­mik­si. Kuo­lan nie­mi­maan sukul­lus­ve­nei­den raa­dot osoit­ta­vat että myös näis­sä pik­ku­rui­sis­sa ydin­voi­ma­lois­sa samo­ja ongel­mia jäl­ki­hoi­don suhteen..

      4. Krtek: Pie­net modu­laa­ri­set ydin­voi­ma­lat puut­tu­vat, kos­ka ne ovat sci­fiä: nii­tä ei ole ole­mas­sa. Ne ovat pelk­kää pöhi­nää, ne ovat lait­to­mia, ne ovat tek­ni­ses­ti raa­ki­lei­ta ja talou­del­li­sis­sa las­kel­mis­sa niis­tä on unoh­det­tu polt­toai­nee­seen liit­ty­viä kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si ne eivät ole uusiu­tu­vaa energiaa.

        Eivät ole sci­fiä! Venä­läi­ses­sä kel­lu­vas­sa “Aka­de­mik Lomo­no­sov” — voi­ma­las­sa on kak­si 35 MW SMRää, ja nii­tä on raken­teil­la aina­kin Kii­nas­sa ja Argen­tii­nas­sa. Jopa USAn ydin­tur­val­li­suus­vi­ran­omai­nen on tyyp­pi­hy­väk­sy­nyt yhden SMR-konstruktion.

        Pelk­kää kau­ko­läm­pöä tuot­ta­va SMR on hyvin yksin­ker­tai­nen, ja sen tur­val­li­suus­jär­jes­tel­mät voi­daan toteut­taa täy­sin pas­sii­vi­sil­la rat­kai­suil­la. Ulko­puo­lis­ta ener­gi­aa, esim säh­köä ei tarvita.

  5. Erin­omai­nen kir­joi­tus aihees­ta, huip­pu­te­hon huo­mioi­mi­nen on ensi arvoi­sen tär­ke­ää. Hin­noit­te­lul­la voi­daan vai­kut­taa lop­pu­käyt­tä­jien ener­gian­sääs­tö haluk­kuu­teen, mut­ta kuu­man suih­kun vält­tä­mi­nen pauk­ku­pak­ka­sil­le tai­taa kui­ten­kin olla useim­mil­le liikaa.
    Kovas­ti esil­lä ole­vas­sa ener­gian pien­tuo­tan­nos­sa unoh­de­taan usein suu­ruu­den eko­no­mia. Van­ho­ja toi­mi­joi­ta rasit­ta­vil­la veroil­la ja uusien tuo­tan­to­muo­to­jen avo­kä­ti­sil­lä tukiai­sil­la pää­dy­tään jo nyt tilan­tee­seen, mikä ei isos­sa koko­nai­suu­des­sa ole optimaalinen.

  6. Äkki­sel­tään arvioi­tu­na: lii­kaa focus­ta läm­mön tal­len­ta­mi­seen akkui­hin, maa­han tai veteen. Tur­ha sitä on sin­ne tal­le­tel­la: läm­pöä saa maas­ta ja vedes­tä edul­li­sem­min ilman tal­let­ta­mis­ta­kin ja var­sin­kin jos/kun faa­si­muun­nos­ta saa­daan sää­det­tyä sopi­vaan lämpötilapisteeseen.

  7. Tuo suu­ren läm­pö­säi­liön lou­hin­ta oli­si muu­ten aivan klas­si­nen esi­merk­ki tapauk­ses­ta, jos­sa ydin­rä­jäh­tei­tä voi­si käyt­tää vas­tuul­li­ses­ti ja rau­han­omai­ses­ti. Se vaa­ti­si kyl­lä laki­muu­tos­ta, kos­ka nykyi­sel­lään rikos­la­ki kiel­tää myös rau­han­omai­sen ydinräjäytyksen. 

    Eri asia on, että poliit­ti­ses­ti rau­han­omai­nen ydin­lou­hin­ta on aika kuol­lut aja­tus. Tur­val­li­suus­po­liit­ti­ses­ti on sel­vää, että emme voi antaa sel­lais­ta ulko­po­liit­tis­ta sig­naa­lia, jota ydin­rä­jäh­teen osta­mi­nen Venä­jäl­tä tai Kii­nas­ta mer­kit­si­si, eikä ydin­kär­keä voi ostaa län­si­mais­ta rahal­la­kaan. Israel ei puo­les­taan voi tun­nus­taa, että sil­lä oli­si kau­pat­ta­vaaa, vaik­ka Israe­lil­la ei muu­ten ole ase­kau­pois­saan eri­tyi­siä oman­tun­non­ky­sy­myk­siä. (Saa­ko Gabriel-ohjuk­seen ydin­kär­jen? Ute­liai­suu­te­ni herä­si, mut­ta jää­nee ikia­joik­si tyy­dyt­tä­mät­tä. Puo­lus­tus­voi­mat tie­tää kyl­lä, sil­lä elekt­ro­nii­kan kom­po­nent­ti­va­lin­nois­ta ja pii­ri­kaa­viois­ta näkee var­maan, onko täl­lai­nen mah­dol­li­suus huo­mioi­tu.) Se, että raken­tai­sim­me itse infran “rau­han­omais­ten” ydin­rä­jäh­tei­den tuo­tan­toon, oli­si teo­rias­sa kyl­lä mah­dol­lis­ta ydin­sul­kuso­pi­muk­sen puit­teis­sa, mut­ta joh­tai­si käy­tän­nös­sä hyvin vaka­viin seurauksiin.

    On siis parem­pi tode­ta, että ydin­lou­hin­ta ei ole kustannustehokasta.

  8. Olem­me Rau­mal­la tut­ki­neet muu­ta­man ker­ran mah­dol­li­suut­ta kul­jet­taa kuu­maa vet­tä vesit­se TVOl­ta sata­maan ja käyt­tää kau­ko­läm­pöö­nä. Ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta kos­ka vaa­tii muu­tok­sia voi­ma­lan syn­tee­mei­hin jot­ta saa­daan oikean läm­pöis­tä vet­tä lai­vaan tai läm­pö­pum­pun. Sit­ten siir­to muu­ta­man kym­me­nen kilo­met­rin mat­kan ka sit­ten läm­mön pur­ka­mi­sen. Vaik­ka pää­oma­ku­lut unoh­det­tai­siin ei syn­ny lisä­ar­voa ver­rat­tu­na sel­lu­teh­taan jätelämpöön.
    Yar­vit­ta­va siir­ret­tä­vä mas­sa on tol­kut­to­man suu­ri jot­ta tuli­si joku jär­ki. Super­tank­ke­rin koko­luok­kaa. Jos ko. Jäte­läm­pöä aja­tel­laan vain put­ki on mah­dol­li­nen kuljetusmuoto.

  9. Onhan jois­sa­kin ehdo­tuk­sis­sa aja­tus­ta. Mut­ta mik­si tosi­aan ei ole otet­tu vai eikö kukaan ehdot­ta­nut ydin­voi­maa. Jos vain läm­mi­te­tään, niin lai­tos on yksinkertainen. 

    Vedyn tuot­ta­mi­ses­sa säh­köl­lä on mel­ko huo­no hyö­ty­suh­de, oli­si­ko luok­kaa 30 %.

    1. Elekt­ro­lyy­sin hyö­ty­suh­de van­han­ai­kai­sel­la mene­tel­mäl­lä on noin 60 % ja kor­kean läm­pö­ti­lan eket­ro­lyy­seis­sa noin 85 %.

      1. Puhut siis vedyn val­mis­ta­mi­ses­ta nyt. Sen lisäk­si vety pitää säi­löä (jos halu­taan tii­vis säi­lö­mi­nen, se vaa­tii alhais­ta läm­pö­ti­laa, joka vaa­tii ener­gi­aa). Lisäk­si se vie­lä käy­te­tään, eli yleen­sä muu­te­taan takai­sin säh­kök­si polt­to­ken­nos­sa. Kaik­kien näi­den vai­hei­den yhteen­sä las­ket­tu hyö­ty­suh­de voi hyvin­kin olla tuo 30%, kuu­los­taa uskot­ta­val­ta näin maallikkona.

  10. Mitä miel­tä olet muu­ten sii­tä, että Hel­sin­ki pii­lo­ve­rot­taa Hele­niä ja sen kau­ko­läm­pö­asiak­kai­ta, rahat­han käy­te­tään kau­pun­gin bud­je­tis­ta kaik­kien hyväk­si. Tai­taa olla tuol­lai­nen 0,5 vero­ä­rin ran­gais­tus­mak­su kau­ko­läm­mön käyt­tä­jil­tä muil­le, onko tämä tas­a­puo­lis­ta tai edes lakien mukais­ta, huo­mioi­den että kysees­sä on monopoliyhtiö.

    1. Pii­lo­ve­rot­taa kau­ko­läm­mön käyt­tä­jiä? Hele­nin kau­ko­läm­pö on yksi maan hal­vim­mis­ta. Pitäi­si­kö sitä suio­ras­taan subventoida?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pii­lo­ve­rot­taa kau­ko­läm­mön käyt­tä­jiä? Hele­nin kau­ko­läm­pö on yksi maan hal­vim­mis­ta. Pitäi­si­kö sitä suio­ras­taan subventoida? 

        Ei tar­vit­se sub­ven­toi­da. Riit­tää, ettei käy­te­tä lai­ton­ta siir­to­hin­noit­te­lua. Hele­nin lai­nois­ta en tie­dä, mut­ta aina­kin vesi­lai­tok­sil­la tyy­pil­li­sin tapa suo­rit­taa lai­ton­ta siir­to­hin­noit­te­lua on ottaa mark­ki­na­hin­taa kal­liim­pi lai­na omistajalta/kunnalta. “Pii­lo­ve­ro­tus” on ihan oikea ter­mi täl­läi­sis­tä käytännöistä.

  11. Kau­ko­läm­mön hin­nas­ta, jos hin­taa nos­taa lupaus toi­mi­taa läm­pöä myös pauk­ku­pak­ka­sil­la, niin pitäi­si­kö Hele­nin hin­noi­tel­la läm­pö ulko­läm­pö­ti­lan funktiona?

  12. Jot­ta tulok­siin voi­si ottaa kan­taa, ne pitää ensin lukea. Se ei ollut­kaan ihan help­poa, var­sin­kin eri rat­kai­su­jen mit­taa­mi­nen yhteis­mi­tal­li­ses­ti on han­ka­laa (ja Hot Hear­tin pdf:n luke­mi­nen jopa ergo­no­mi­ses­ti han­ka­laa). Kai­kil­le oli tyy­pil­lis­tä, että kukaan ei rat­kais­sut ongel­maa koko­nai­suu­des­saan, vaan esil­le tuo­tiin lähin­nä vain jotain omas­ta osaa­mi­sa­lu­ees­taan, ja se puut­tu­va tuo­tan­tio­ka­pa­si­teet­ti jäi osin täyt­tä­mät­tä. Var­sin­kin maa­kaa­sus­ta lopul­li­ses­ti eroon pää­se­mi­nen näyt­tää näil­lä näky­min mah­dot­to­mal­ta. Kai­kis­sa todet­tiin tar­vit­ta­van sääs­töä, läm­pö­ti­la­ta­so­jen alen­ta­mis­ta, eri­lai­sia läm­pö­pump­pu­ja, jäte­läm­pö­jä, maa­läm­pö­jä, läm­pö­kai­vo­ja, bio­mas­saa, jät­teen­polt­toa, läm­pö­kaup­paa, kysyn­tä­jous­toa, geo­ter­mis­ta ja var­sin­kin varas­to­ja, mut­ta har­vem­mas­sa ydin­e­ner­gi­aa. Kaik­ki nuo kei­not ovat olleet aktii­vi­ses­sa tut­kin­nas­sa aina­kin 50 vuot­ta. Eikä nois­ta monis­ta pie­nis­tä purois­ta nyt­kään näy­tä ker­ty­vän riittävästi.

    Pie­net purot eivät yhdis­ty ilman uuden­lai­sia kau­pan­käyn­ti­jär­jes­te­ly­jä. Mut­ta paha har­ha-askel ote­taan, jos kau­ko­läm­pö­verk­ko yhtiöi­te­tään. Kyse­hän on enem­män­kin kau­ko­läm­mit­tä­jien osa­kas­kun­nas­ta, jos­sa osak­kaat huo­leh­ti­vat ver­kon yllä­pi­dos­ta ja käy­tös­tä oma­kus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la ilman sijoit­ta­ja­ve­toi­sia väli­kä­siä. Ver­kon laa­jen­ta­mi­nen pie­nem­män läm­pö­ti­hey­den alu­eel­le on kui­ten­kin kai­kis­sa toi­min­ta­mal­leis­sa han­ka­laa. Tuo­tan­non riit­tä­vyy­den var­mis­ta­mi­nen tie­ten­kin jäi­si kau­pun­gin vas­tuul­le, ja se käy­tän­nös­sä mer­kit­si­si nykyis­ten maa­kaa­su­läm­pö­kes­kus­ten säi­lyt­tä­mis­tä hamaan tule­vai­suu­teen. Hele­nin roo­lin en näe mil­lään lail­la vähen­ty­neen, jat­kos­sa­kin se pyö­rit­tää läm­mi­tys­pal­ve­lu­ja ja perii toi­min­nas­taan koh­tuul­li­sen mak­sun kau­pun­ki­de­mo­kra­tian val­von­nas­sa. Säh­kön myyn­nin loput­tua mitään tulos­vel­voit­tei­ta kau­pun­gil­le ei ole. Toi­sen­lai­nen oli­si meno yksi­tyis­te­tys­sä ratkaisussa. 

    Varas­tot oli­vat kai­kes­sa muka­na. Eko­no­mis­tien mukaan raha sei­soo varas­tois­sa, joten nii­tä ei saa­da talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vik­si, kier­to­no­peu­det eivät rii­tä. Tek­ni­ses­ti ne voi­si­vat hyvin­kin toi­mia. Oli­si­pa vaan sitä hal­paa ja hel­pos­ti kerät­tä­vää ener­gi­aa, mitä varas­toi­da! Suo­la­va­ras­to­kon­sep­ti oli var­sin hoo­po, varas­toa lada­taan (hal­val­la) säh­köl­lä. Suo­men ali­jää­mä­alu­eel­la säh­kön alue­hin­ta on perin har­voin riit­tä­vän hal­paa. Kaik­ki Power2X hank­keet ovat tämän kirouk­sen alla, ja läm­pö­pump­pu­rat­kai­sut puo­les­taan kär­si­vät kal­liin säh­kön jak­sois­ta. Suo­la­va­ras­tos­ta saa ener­gian ulos höy­ry­nä. Höy­ry pitäi­si muka joh­taa van­ho­jen voi­ma­lai­tos­ten tur­bii­nei­hin (ne muu­ten pure­taan), jois­sa sii­tä saa säh­köä ja läm­pöä. No, parem­pi on läm­mit­tää höy­ryl­lä suo­raan kaukolämpövettä. 

    Monet las­ki­vat ehdo­tus­ten­sa vai­ku­tuk­sia mal­leil­la. Se toi kon­ke­re­ti­aa tulos­ten tul­kin­taan. Bey­ond Fos­sils ehdo­tus sisäl­si mal­lin, joka opti­moi anne­tuis­ta tek­nii­kois­ta inves­toin­ti- ja käyt­tö­kus­tan­nuk­sil­taan hal­vim­mat esil­le, ja sitä kai läm­mön osta­jat nime­no­maan halua­vat. Täl­lai­sel­la mal­lil­la saa­tai­siin kaik­ki ehdo­tuk­set parem­muus­jär­jes­tyk­seen. Ode oli oikeas­sa sii­nä, että kil­pai­li­jat eivät osan­neet (tai halun­neet) las­kea läm­mön koko­nais­hin­taa oikein. Toi­saal­ta hin­ta tulee ole­maan se, mikä se on. Täs­sä vai­hees­sa alkaa olla jo myö­häis­tä aset­taa ehto­ja hin­nal­le. Toi­meen­pa­no­vai­heel­la alkaa olla kiire.

  13. > vii­den heh­taa­rin kokoi­sia tekosaaria

    Jat­ku­va­toi­mi­se­na tuol­lai­nen kein­osaa­ri saa veten­sä meres­tä. Vesi pum­pa­taan altaa­seen poh­jas­sa ole­vien geo­ter­mis­ten kai­vo­jen kaut­ta. Näin maa­läm­pö oli­si ener­gian alku­pe­räi­se­nä lähteenä.

    Lyhyen aika­vä­lin kulu­tus­huip­pu­ja sään­nel­lään sil­lä että vesi­pus­si supis­tuu ja laa­je­nee aivan samal­la taval­la kuin vet­tä täyn­nä ole­va muo­vi­kas­si vedes­sä, kun sii­tä ote­taan vet­tä tai sin­ne lai­te­taan lisää.

    Ran­taan (tai läm­mön­vaih­to­saa­rel­le) mene­vä siir­to­put­ki val­mis­te­taan samai­ses­ta mate­ri­aa­lis­ta kuin itse saa­ren alla ole­vat jous­ta­vat sei­nä­mät. Täl­lai­sen löy­sän put­kien hal­kai­si­ja on “val­ta­van suu­ri”, mut­ta sen sisäl­lä kul­ke­van veden vir­taus­no­peus pie­ni, se on osa tuo­ta lämpösaarta.

    Saa­ria voi­si olla useam­pi peräk­käin. Jokai­nen niis­tä läm­mit­tää vähän lisää edel­li­ses­tä saa­res­ta saa­tua vet­tä ja jokai­sen saa­ren läm­mön­tuo­tan­to­me­ne­tel­mä oli­si eri­lai­nen, se joka par­hai­ten sovel­tuu mil­le­kin läm­pö­ti­la­vä­lil­le. Saa­ri­ket­jun vii­mei­se­nä voi­si olla näin äkkiä aja­tel­len sit­ten se säh­kö­vas­tus. Jos yhdes­sä vai­hees­sa yri­te­tään nos­taa veden läm­pö­ti­laa hyvin pal­jon, hävi­tään hyötysuhteessa.

  14. Hele­nin kau­ko­läm­mös­tä pien­ta­lo­jen osuus on kol­me pro­sent­tia, kau­ko­läm­pö­ver­kos­ta muis­taak­se­ni 30 %.”

    Täs­sä on vie­lä se ongel­ma, että kun ker­ros­ta­lo­yh­tiöt siir­ty­vät las­ken­nal­li­ses­ti edul­li­sem­paan maa­läm­pöön, pien­ta­lo­jen osuus vain kas­vaa. Tai sit­ten pien­ta­loa­siak­kais­ta hank­kiu­du­taan eroon hin­to­ja nos­ta­mal­la. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa ole­mas­sa ole­vaa infraa jää vajaa­käy­töl­le, sekään ei vai­ku­ta vii­saal­ta ratkaisulta…

    Kau­ko­läm­pö oli­si pal­jon hal­vem­paa, jos ei tar­vit­si­si taa­ta, että sitä riit­tää myös paukkupakkasilla.

    Jos kau­ko­läm­mön hin­ta vaih­te­li­si kysyn­nän mukaan, pauk­ku­pak­ka­sil­la voi­tai­siin läm­mit­tää pien­ta­lo­ja polt­ta­mal­la puu­ta takas­sa ja ker­ros­ta­lois­sa voi­tai­siin käyt­tää säh­köä (sekin on pauk­ku­pak­ka­sil­la kal­lis­ta, mut­ta oli­si kiin­nos­ta­va tie­tää, miten suu­ri kus­tan­nuse­ro on, jos huo­mioi­daan Hele­nin vara­voi­ma­lai­tos­ten kus­tan­nuk­set ja vaihtoehtoiskustannukset).

  15. En oli­si häm­mäs­ty­nyt jos jos­kus tule­vai­suu­des­sa Suo­men ener­gia­tar­peis­ta mer­kit­tä­vä osa katet­tai­siin tutul­la taval­la: tuo­mal­la tank­ke­reil­la jotain kor­kean ener­gia­ti­hey­den mön­jää Lähi-idän hiek­ka­mais­ta. Sitä odo­tel­les­sa Helen voi­si varas­toi­da lämpöä.

    Neli­kym­me­nas­tei­ses­sa vedes­sä lil­li­mi­nen kun ulko­na sataa rän­tää on ylel­li­syyt­tä: Meri­haan ja Som­pa­saa­ren väliin voi­si raken­taa padon ja teh­dä alu­ees­ta maa­il­man suu­rim­man sau­na­pal­jun (lop­pu­ke­vääs­tä sit­ten avan­to­uin­tia). Syvyyt­tä on kii­tet­tä­väs­ti, sijain­ti kes­kei­nen, ja infra­struk­tuu­ris­ta iso osa val­mii­na. Lisäk­si, kun Hel­sin­gis­sä kui­ten­kin on varau­dut­tu meren pin­nan nousuun, pin­taa voi­si nos­taa val­miik­si sen verran.

    Var­si­nai­set kuu­ma­ve­si­säi­liöt, jos sel­lai­sia halu­taan, oli­si­vat tur­val­li­suus­syis­tä poh­jas­sa, ja vuo­don varal­ta suo­raan yhtey­des­sä mereen.

  16. Pal­jon­ko mono­po­liyh­tiö Helen mak­soi kau­pun­gil­le osin­koa, 70 mil­joo­naa? Pal­jon­ko mono­po­liyh­tiö Helen mak­saa kau­pun­gil­le vuo­kraa tai muu­ta vas­ti­net­ta tai kor­ko­tuot­toa maa-alueis­taan, ver­tai­lu mie­lel­lään mui­hin teol­li­suu­yri­tyk­siin? Pal­jon­ko kes­ki­mää­räi­nen osin­ko­tuot­to on teol­li­suus­yri­tyk­sil­lä? Mikä­li alal­la oli­si kil­pai­lua, hin­nat las­ki­si­vat mer­kit­tä­väs­ti. Ei nykyi­nen mui­ta alem­pi hin­ta­ta­so joh­du Hele­nis­tä, vaan kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta ja sii­tä että muis­sa kau­pun­geis­sa kau­ko­läm­pöyh­tiöt ovat vie­lä härs­kim­piä kau­pun­gin pii­lo­ve­rot­ta­jia (kuten yle ker­toi). Tilan­tees­sa ei oli­si ongel­maa, jos voi­si vapaas­ti siir­tyä käyt­tä­mään jotain muut läm­pöyh­tiö­tä tai vaik­ka siir­tyä maa­lam­pöön, mut­ta sekin on teh­ty monil­le mah­dot­to­mak­si mm maa­na­lai­sen kaa­van takia. Ps. Kyl­lä, sel­lai­nen pää­tös pitää teh­dä heti, että kau­ko­läm­pöä ei sen­tään asia­kas­koh­tai­ses­ti sub­ven­toi­da ker­ros­ta­lois­ta oma­ko­ti­ta­loil­le periferiaan.

  17. Mikään ei ole niin eri­kois­ta kuin koro­na-ajan poli­tiik­ka. Lap­peen­ran­nas­sa vih­reät teke­vät pää­tök­siä yksi­tyi­sau­toi­lun edis­tä­mi­sek­si ja perus­suo­ma­lai­set vaa­ti­vat rajo­ja auki.

    Eläm­me kum­mia aikoja.

    1. häm­men­ty­nyt:

      Mikään ei ole niin eri­kois­ta kuin koro­na-ajan poli­tiik­ka. Lap­peen­ran­nas­sa vih­reät teke­vät pää­tök­siä yksi­tyi­sau­toi­lun edis­tä­mi­sek­si ja perus­suo­ma­lai­set vaa­ti­vat rajo­ja auki.

      Eläm­me kum­mia aikoja.

      On tapah­tu­nut pal­jon muu­ta­kin. Kak­si vuot­ta sit­ten en oli­si iki­nä usko­nut, että viher-vasem­mis­to ‑val­tai­nen hal­li­tus voi­si kiel­tää mie­le­no­soi­tus­ten jär­jes­tä­mi­sen Suo­mes­sa. Luu­lin, että mie­le­no­soit­ta­mi­soi­keut­ta jul­ki­sel­la pai­kal­la on pidet­ty näis­sä liik­keis­sä jo his­to­rial­li­sis­ta syis­tä aivan luo­vut­ta­mat­to­ma­na asia­na. Mut­ta niin vain meil­lä on jo pit­kään ollut voi­mas­sa val­tion aset­ta­mat rajoi­tuk­set, jot­ka käy­tän­nös­sä kiel­tä­vät jul­kis­ten mie­le­no­soi­tus­ten jär­jes­tä­mi­sen. Tosin en oli­si usko­nut RKP:nkään suos­tu­van sel­lais­ten mää­räys­ten anta­mi­seen, jot­ka lait­ta­vat jäi­hin lai­va­lii­ken­teen Hel­sin­kin ja Tuk­hol­man välil­tä, mut­ta niin­kin on teh­ty. Tai että kes­kus­ta voi­si olla hal­li­tuk­ses­sa, jos­sa anne­taan kiel­to mat­kus­taa mökeil­le, kuten vii­me vuo­den kevääl­lä tapah­tui. Sit­tem­min tosin ilmei­ses­ti hal­li­tuk­ses­sa hok­sat­tiin, että mökeil­lä kon­tak­tit ovat aika vähis­sä täs­sä tilan­tees­sa, ja että voi olla jopa koro­na­tur­val­li­sem­paa, jos ihmi­siä menee mökeil­le ele­le­mään omis­sa kuplissaan.

      Meil­lä on ympä­ris­tös­tä puhu­va hal­li­tus, joka mah­dol­li­ses­ti tukee kau­del­laan len­to­lii­ken­net­tä talou­del­li­ses­ti val­tion tuil­la enem­män kuin 2000-luvun aiem­mat hal­li­tuk­set Suo­mes­sa yhteensä.

      Käy­tän­nön rea­lis­mi on tul­lut vas­taan. Ennem­min on halut­tu esim. suo­jel­la len­to­lii­ken­teen työ­paik­ko­ja, ja pitää pys­tys­sä Fin­nai­ria ja Fina­vi­aa kuin pääs­tää nii­tä ajau­tu­maan kon­kurs­siin tai yri­tys­sa­nee­rauk­seen tulo­jen romah­det­tua ja mak­su­val­miu­den heikennyttyä.

      Oppo­si­tio­puo­lu­eet­kin ovat yllät­tä­neet monin tavoin. Jo sitä­kin kaut­ta, että ne ovat saa­neet yllät­tä­vän vähän ään­tä mediois­sa sii­tä, mitä vaih­toeh­to­ja koro­na­po­li­tiik­kaan liit­tyen oli­si tar­jol­la. Sii­tä ei ole juu­ri­kaan käy­ty jul­kis­ta kes­kus­te­lua, mitä vaih­toeh­to­ja oli­si. Sii­tä on ollut kyl­lä puheen­vuo­ro­ja, että kuin­ka mikä­kin rat­kai­su ei ole onnis­tu­nut. Mut­ta moit­tei­den jako jo teh­dyis­tä rat­kai­suis­ta on vain räkyt­tä­mis­tä eikä se ole vie­lä ana­lyyt­tis­tä ja perus­teel­lis­ta kes­kus­te­lua sii­tä, mitä vaih­toeh­to­ja tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­seen oli­si, ja mit­kä niis­tä oli­si­vat mui­ta perus­tel­lum­pia reittejä.

      1. sit: On tapah­tu­nut pal­jon muu­ta­kin. Kak­si vuot­ta sit­ten en oli­si iki­nä usko­nut, että viher-vasem­mis­to ‑val­tai­nen hal­li­tus voi­si kiel­tää mie­le­no­soi­tus­ten jär­jes­tä­mi­sen Suo­mes­sa. Luu­lin, että mie­le­no­soit­ta­mi­soi­keut­ta jul­ki­sel­la pai­kal­la on pidet­ty näis­sä liik­keis­sä jo his­to­rial­li­sis­ta syis­tä aivan luo­vut­ta­mat­to­ma­na asia­na. Mut­ta niin vain meil­lä on jo pit­kään ollut voi­mas­sa val­tion aset­ta­mat rajoi­tuk­set, jot­ka käy­tän­nös­sä kiel­tä­vät jul­kis­ten mie­le­no­soi­tus­ten jär­jes­tä­mi­sen. Tosin en oli­si usko­nut RKP:nkään suos­tu­van sel­lais­ten mää­räys­ten anta­mi­seen, jot­ka lait­ta­vat jäi­hin lai­va­lii­ken­teen Hel­sin­kin ja Tuk­hol­man välil­tä, mut­ta niin­kin on teh­ty. Tai että kes­kus­ta voi­si olla hal­li­tuk­ses­sa, jos­sa anne­taan kiel­to mat­kus­taa mökeil­le, kuten vii­me vuo­den kevääl­lä tapah­tui. Sit­tem­min tosin ilmei­ses­ti hal­li­tuk­ses­sa hok­sat­tiin, että mökeil­lä kon­tak­tit ovat aika vähis­sä täs­sä tilan­tees­sa, ja että voi olla jopa koro­na­tur­val­li­sem­paa, jos ihmi­siä menee mökeil­le ele­le­mään omis­sa kuplissaan.

        Meil­lä on ympä­ris­tös­tä puhu­va hal­li­tus, joka mah­dol­li­ses­ti tukee kau­del­laan len­to­lii­ken­net­tä talou­del­li­ses­ti val­tion tuil­la enem­män kuin 2000-luvun aiem­mat hal­li­tuk­set Suo­mes­sa yhteensä.

        Käy­tän­nön rea­lis­mi on tul­lut vas­taan. Ennem­min on halut­tu esim. suo­jel­la len­to­lii­ken­teen työ­paik­ko­ja, ja pitää pys­tys­sä Fin­nai­ria ja Fina­vi­aa kuin pääs­tää nii­tä ajau­tu­maan kon­kurs­siin tai yri­tys­sa­nee­rauk­seen tulo­jen romah­det­tua ja mak­su­val­miu­den heikennyttyä.

        Oppo­si­tio­puo­lu­eet­kin ovat yllät­tä­neet monin tavoin. Jo sitä­kin kaut­ta, että ne ovat saa­neet yllät­tä­vän vähän ään­tä mediois­sa sii­tä, mitä vaih­toeh­to­ja koro­na­po­li­tiik­kaan liit­tyen oli­si tar­jol­la. Sii­tä ei ole juu­ri­kaan käy­ty jul­kis­ta kes­kus­te­lua, mitä vaih­toeh­to­ja oli­si. Sii­tä on ollut kyl­lä puheen­vuo­ro­ja, että kuin­ka mikä­kin rat­kai­su ei ole onnis­tu­nut. Mut­ta moit­tei­den jako jo teh­dyis­tä rat­kai­suis­ta on vain räkyt­tä­mis­tä eikä se ole vie­lä ana­lyyt­tis­tä ja perus­teel­lis­ta kes­kus­te­lua sii­tä, mitä vaih­toeh­to­ja tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­seen oli­si, ja mit­kä niis­tä oli­si­vat mui­ta perus­tel­lum­pia reittejä.

        Nykyi­nen hal­li­tus on luon­teel­taan poik­keus­ti­la­hal­li­tus . Peri­aat­tees­sa sen poh­jaa vois laa­jen­taa ottaa­mal­la Kokoo­mus myös mukaan.

  18. Perä­me­ren kau­pun­git saa­vat kau­ko­läm­pön­sä pää­osin teol­li­suu­den huk­ka­läm­mös­tä. Kemis­sä, Oulus­sa ja Pie­tar­saa­res­sa on suu­ria sel­lu­teh­tai­ta. Ja sit­ten on muu­ta­kin tar­koi­tuk­seen sopi­vaa suurteollisuutta.

    Uuden­maan alu­eel­le, Hel­sin­gin lähei­syy­teen, kan­nat­tai­si raken­taa suu­ri sel­lu­teh­das jo osit­tain läm­mön takia. Alu­een puu­va­rat mie­les­tä­ni riit­tä­vät, kos­ka pape­rin­tuo­tan­to esim. Kirk­nie­mes­sä tulee supis­tu­maan. 1 mil­joo­naan ton­nin sel­lu­teh­das tuot­taa sel­lun lisäk­si suu­ria mää­riä säh­köä ja lämpöä.

    1. Sekä rik­ki­pääs­tö­jä, eli kan­san­omai­sem­min sanot­tu­na pierunhajua 🙂

    2. Rea­lis­ti:
      Perä­me­ren kau­pun­git saa­vat kau­ko­läm­pön­sä pää­osin teol­li­suu­den huk­ka­läm­mös­tä. Kemis­sä, Oulus­sa ja Pie­tar­saa­res­sa on suu­ria sel­lu­teh­tai­ta. Ja sit­ten on muu­ta­kin tar­koi­tuk­seen sopi­vaa suurteollisuutta.

      Uuden­maan alu­eel­le, Hel­sin­gin lähei­syy­teen, kan­nat­tai­si raken­taa suu­ri sel­lu­teh­das jo osit­tain läm­mön takia. Alu­een puu­va­rat mie­les­tä­ni riit­tä­vät, kos­ka pape­rin­tuo­tan­to esim. Kirk­nie­mes­sä tulee supis­tu­maan. 1 mil­joo­naan ton­nin sel­lu­teh­das tuot­taa sel­lun lisäk­si suu­ria mää­riä säh­köä ja lämpöä.

      Niin kan­nat­tai­si. Lisäk­si puu kas­vaa ete­läs­sä nopeam­min kuin jos­sain Kemin kor­keu­del­la jos­sa teho­met­sä­ta­lous aiheut­taa vain riitoja.
      Ete­läs­sä ovat lisäk­si tiet, rau­ta­tiet ja sata­mat val­mii­na. Mut­ta kun se alue­po­li­tiik­ka on Suo­mes­sa pyhä asia ja pää­mää­rä lie­nee koko Hel­sin­gin haja­si­joit­ta­mi­nen muuanne.

      1. R.Silfverberg: Niin kan­nat­tai­si. Lisäk­si puu kas­vaa ete­läs­sä nopeam­min kuin jos­sain Kemin kor­keu­del­la jos­sa teho­met­sä­ta­lous aiheut­taa vain riitoja.
        Ete­läs­sä ovat lisäk­si tiet, rau­ta­tiet ja sata­mat valmiina.Mutta kun se alue­po­li­tiik­ka on Suo­mes­sa pyhä asia ja pää­mää­rä lie­nee koko Hel­sin­gin haja­si­joit­ta­mi­nen muuanne.

        Onko sel­lun keit­to huo­mis­päi­vän teol­li­suut­ta. Puu­ta pitäi­si jalos­taa pitemmälle.

      2. R.Silfverberg:
        Ete­läs­sä ovat lisäk­si tiet, rau­ta­tiet ja sata­mat valmiina.Mutta kun se alue­po­li­tiik­ka on Suo­mes­sa pyhä asia ja pää­mää­rä lie­nee koko Hel­sin­gin haja­si­joit­ta­mi­nen muuanne.

        Hel­sin­gin sel­lu-ja pape­ri­teol­li­suus tai­det­tiin “haja­si­joit­taa” jo vuon­na 1925, kun Bögel­lun­din kar­ton­ki­teh­das nykyi­sel­lä Alek­sis Kiven kadul­la lopet­ti toi­min­tan­sa vii­den toi­min­ta­vuo­den jäl­keen. Se oli Pasi­lan kone­pa­ja-aluet­ta vas­ta­pää­tä, komea talo.

    3. Rea­lis­ti:
      Uuden­maan alu­eel­le, Hel­sin­gin lähei­syy­teen, kan­nat­tai­si raken­taa suu­ri sel­lu­teh­das jo osit­tain läm­mön takia. Alu­een puu­va­rat mie­les­tä­ni riit­tä­vät, kos­ka pape­rin­tuo­tan­to esim. Kirk­nie­mes­sä tulee supis­tu­maan. 1 mil­joo­naan ton­nin sel­lu­teh­das tuot­taa sel­lun lisäk­si suu­ria mää­riä säh­köä ja lämpöä.

      Kirk­kis tuot­taa noin 300 000 t/a mekaa­nis­ta mas­saa omiin tar­pei­siin­sa (loput 750 000 t/a tuo­te­tus­ta pape­ris­ta lie­ne­vät ostet­tua sel­lua, kier­rä­tys­pa­pe­ria ja kivi­kun­taa ole­via ainek­sia päällysteenä/täyteaineena). Mekaa­ni­seen mas­saan käy­te­tys­tä puus­ta sai­si ehkä noin 125 000 t/a sel­lua. Mil­joo­nan ton­nin sel­lu­teh­das tar­vit­si­si kah­dek­san­ker­tai­sen mää­rän puu­ta. Sel­lu­teh­taan kal­leim­mat pro­ses­si­lait­teet (soo­da­kat­ti­la ja mee­sa­uu­ni) ovat joka tapauk­ses­sa kal­lii­ta, joten pien­tä teh­das­ta ei kan­na­ta tehdä.

      1. Kun­han nyt edes Vuo­saa­ren bio­läm­pö­kes­kuk­seen saa­tai­siin puu­ta jos­tain. Ulko­maat voi­ne­vat aut­taa. Niin kävi Naan­ta­lin bipvoimalassakin.

  19. Helen voi­si men­nä osak­kaak­si teh­taa­seen. Toi­nen omis­ta­ja oli­si joku kol­mes­ta Suo­mes­sa toi­mi­vas­ta sel­lu­jä­tis­tä. Sel­lu­teh­das tar­vit­see sijain­nin, raa­ka­puu­ta ja make­aa vettä.

    1. Rea­lis­ti:
      Helen voi­si men­nä osak­kaak­si teh­taa­seen. Toi­nen omis­ta­ja oli­si joku kol­mes­ta Suo­mes­sa toi­mi­vas­ta sel­lu­jä­tis­tä. Sel­lu­teh­das tar­vit­see sijain­nin, raa­ka­puu­ta ja make­aa vettä.

      Mis­täs makea vesi Hel­sin­gis­sä tai sen lähis­töl­lä? Jär­viä ei ole eikä jokia­kaan. En tie­dä oli­si­ko Bodom-jär­vi riit­tä­vän iso. Espoon Pit­kä­jär­vi tus­kin on mata­la­na rutak­ko­na kel­vol­li­nen. Tuusu­las­sa on isoh­ko, mut­ta mata­la jär­vi. Entä Vitt­räsk? Sii­nä isot jär­vet lähel­lä Helsinkiä. 

      Otet­tai­sii­ko vesi Päi­jän­tees­tä tun­ne­lia pit­kin? Teh­taan kun kui­ten­kin pitäi­si olla aika lähel­lä Hel­sin­kiä, jot­ta läm­mön sai­si tal­teen ja hyödyksi.

      1. Mat­ti Kin­nu­nen: Mis­täs makea vesi Hel­sin­gis­sä tai sen lähis­töl­lä? Jär­viä ei ole eikä jokia­kaan. En tie­dä oli­si­ko Bodom-jär­vi riit­tä­vän iso. Espoon Pit­kä­jär­vi tus­kin on mata­la­na rutak­ko­na kel­vol­li­nen. Tuusu­las­sa on isoh­ko, mut­ta mata­la jär­vi. Entä Vitt­räsk? Sii­nä isot jär­vet lähel­lä Helsinkiä. 

        Otet­tai­sii­ko vesi Päi­jän­tees­tä tun­ne­lia pit­kin? Teh­taan kun kui­ten­kin pitäi­si olla aika lähel­lä Hel­sin­kiä, jot­ta läm­mön sai­si tal­teen ja hyödyksi. 

        Van­taan­joes­ta?

      2. R.Silfverberg:

        Van­taan­joes­ta?

        Tar­koi­tat­ko, että uskoi­sit jon­kun viran­omai­sen myön­tä­vän luvat Van­taan­joen veden käyt­tä­mi­seen bio­tuo­te­teh­taal­la, jos edes Finn­pulp ei saa­nut Kuo­pios­sa ympä­ris­tö­lu­paa mm. sen vuok­si, että hank­keen arvioi­tiin aiheut­ta­va­ni hait­taa Kal­la­ve­den vesia­lu­eel­le. Lupa on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi saa­da jon­ne­kin, jos­sa on ennes­tään ympä­ris­töl­le ongel­mal­li­nen teh­das, kun uudis­tuk­sen voi tode­ta paran­ta­van ympä­ris­tön tilan­net­ta — kuin koit­taa saa­da lupaa paik­kaan, jos­sa ei ole teh­das­ta ennes­tään, jol­loin lupa­pro­ses­sis­sa hank­keen tul­ki­taan aiheut­ta­van uut­ta hait­taa ympä­ris­töl­le. Asu­tus­ta hal­ko­van joen käyt­tö uuden teh­taan käyt­töön ei ole ihan ongel­ma­ton ehdo­tus, var­sin­kaan kun Van­taan­jo­ki on varat­tu juo­ma­ve­den läh­teek­si sil­loin kun ensi­si­jai­sis­ta juo­ma­ve­den läh­teis­tä ei Hel­sin­kiin vet­tä saa riit­tä­väs­ti. Juo­ma­ve­si­käyt­töön varat­tu­jen jokien hyö­dyn­tä­mi­seen teol­li­suus­pro­ses­seis­sa on eri­tyi­sen vai­kea saa­da lupia.

      3. sit: Tar­koi­tat­ko, että uskoi­sit jon­kun viran­omai­sen myön­tä­vän luvat Van­taan­joen veden käyt­tä­mi­seen bio­tuo­te­teh­taal­la, jos edes Finn­pulp ei saa­nut Kuo­pios­sa ympä­ris­tö­lu­paa mm. sen vuok­si, että hank­keen arvioi­tiin aiheut­ta­va­ni hait­taa Kal­la­ve­den vesia­lu­eel­le. Lupa on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi saa­da jon­ne­kin, jos­sa on ennes­tään ympä­ris­töl­le ongel­mal­li­nen teh­das, kun uudis­tuk­sen voi tode­ta paran­ta­van ympä­ris­tön tilan­net­ta – kuin koit­taa saa­da lupaa paik­kaan, jos­sa ei ole teh­das­ta ennes­tään, jol­loin lupa­pro­ses­sis­sa hank­keen tul­ki­taan aiheut­ta­van uut­ta hait­taa ympä­ris­töl­le. Asu­tus­ta hal­ko­van joen käyt­tö uuden teh­taan käyt­töön ei ole ihan ongel­ma­ton ehdo­tus, var­sin­kaan kun Van­taan­jo­ki on varat­tu juo­ma­ve­den läh­teek­si sil­loin kun ensi­si­jai­sis­ta juo­ma­ve­den läh­teis­tä ei Hel­sin­kiin vet­tä saa riit­tä­väs­ti. Juo­ma­ve­si­käyt­töön varat­tu­jen jokien hyö­dyn­tä­mi­seen teol­li­suus­pro­ses­seis­sa on eri­tyi­sen vai­kea saa­da lupia.

        Sen tie­dän että Van­taan­jo­ki toi­mii vara­ve­si­läh­tee­nä päi­jän­ne­tun­ne­lil­le. Mut­ta Sii­hen teh­tä­vään sopi­vat myös Nuuk­sion Pit­kä­jär­vi ja Bodom­jär­vi varauk­sel­la. Osa Espoon talous­ve­des­tä tulee nyt­kin Nuuksiosta. 

        No mis­tä jär­ves­tä tai joes­ta Pie­tar­sa­ren sel­lu­teh­das saa vettä?
        Van­taan­jo­ki kui­ten­kin valuu mereen ja jos teh­das oli­si lähel­lä lop­pu­pää­tä niin ei se vesi­huol­toa hait­tai­si. Tie­tys­ti kuor­mit­tai­si meri­vet­tä, mut­ta miten muut merel­lä ole­vat teh­taat ovat hoi­ta­neet sen?

      4. R.Silfverberg: Sen tie­dän että Van­taan­jo­ki toi­mii vara­ve­si­läh­tee­nä päi­jän­ne­tun­ne­lil­le. Mut­ta Sii­hen teh­tä­vään sopi­vat myös Nuuk­sion Pit­kä­jär­vi ja Bodom­jär­vi varauk­sel­la. Osa Espoon talous­ve­des­tä tulee nyt­kin Nuuksiosta. 

        No mis­tä jär­ves­tä tai joes­ta Pie­tar­sa­ren sel­lu­teh­das saa vettä?

        Ilmei­ses­ti Luo­don­jär­ves­tä (teko­jär­vi), johon las­ke­vat Ähtä­vän­jo­ki, Kruu­nu­pyyn­jo­ki, Pur­mon­jo­ki ja Kov­jo­ki. Ähtä­vän­joen vir­taa­ma yksi­nään lie­nee samaa luok­kaa Van­taan­joen kanssa.

      5. R.Silfverberg: Van­taan­joes­ta?

        Van­taan­joen kes­ki­vir­taa­ma on n. 17 m³/s. Jos tätä ver­taa Rau­man kau­pun­gin ja siel­lä ole­van met­sä­teol­li­suu­den (pape­ri­teh­das ja sel­lu­teh­das, molem­mat suu­ria) raa­ka­ve­si­läh­tei­nä käyt­tä­miin Lapin­jo­keen (3.6 m³/s) ja Eura­jo­keen (9.2 m³/s), Van­taan­joes­sa vir­taa enem­män vettä.

        Toi­saal­ta, jos ole­te­taan, että sel­lu­teh­das tuot­taa 750 000 t/a, kulut­taa vet­tä vähin­tään 30 m³/t tuo­tet­tua sel­lua (tämä tie­to on pari­kym­men­tä vuot­ta van­has­ta kir­jal­li­suu­des­ta) ja teh­das­ta aje­taan noin 50 viik­koa vuo­des­sa, niin vet­tä tar­vi­taan vähin­tään 7,4 m³/s, mikä on monin­ker­tai­nen Van­taan­joen mini­mi­vir­taa­maan 1.4 m³/s ver­rat­tu­na. Eli vesi riit­täi­si kyl­lä, mut­ta Van­taan­jo­kea oli­si sään­nös­tel­tä­vä. Rau­man tapauk­ses­sa vet­tä varas­toi­daan pariin jär­veen (Äyhön­jär­vi ja Pit­kä­jär­vi) ja lisäk­si Eura­joen vir­taa­maa sään­nös­tel­lään Pyhä­jär­ven vedellä.

        Eli vähän han­ka­lak­si menee ja Van­taan­joen lohi­ka­loil­le jou­dut­tai­siin heit­tä­mään hyvästit

      6. TTK: Van­taan­joen kes­ki­vir­taa­ma on n. 17 m³/s. Jos tätä ver­taa Rau­man kau­pun­gin ja siel­lä ole­van met­sä­teol­li­suu­den (pape­ri­teh­das ja sel­lu­teh­das, molem­mat suu­ria) raa­ka­ve­si­läh­tei­nä käyt­tä­miin Lapin­jo­keen (3.6 m³/s) ja Eura­jo­keen (9.2 m³/s), Van­taan­joes­sa vir­taa enem­män vettä.

        Toi­saal­ta, jos ole­te­taan, että sel­lu­teh­das tuot­taa 750 000 t/a, kulut­taa vet­tä vähin­tään 30 m³/t tuo­tet­tua sel­lua (tämä tie­to on pari­kym­men­tä vuot­ta van­has­ta kir­jal­li­suu­des­ta) ja teh­das­ta aje­taan noin 50 viik­koa vuo­des­sa, niin vet­tä tar­vi­taan vähin­tään 7,4 m³/s, mikä on monin­ker­tai­nen Van­taan­joen mini­mi­vir­taa­maan 1.4 m³/s ver­rat­tu­na. Eli vesi riit­täi­si kyl­lä, mut­ta Van­taan­jo­kea oli­si sään­nös­tel­tä­vä. Rau­man tapauk­ses­sa vet­tä varas­toi­daan pariin jär­veen (Äyhön­jär­vi ja Pit­kä­jär­vi) ja lisäk­si Eura­joen vir­taa­maa sään­nös­tel­lään Pyhä­jär­ven vedellä.

        Eli vähän han­ka­lak­si menee ja Van­taan­joen lohi­ka­loil­le jou­dut­tai­siin heit­tä­mään hyvästit

        Minun ehdo­tus oli sel­lai­nen worst-case ske­naa­rio. Jos uut­ta “noki­aa” ei synn­ny ja pk-seu­dun työl­li­syys ei kohe­ne mer­kit­tä­väs­ti, ja Suo­men vien­ti heik­ke­nee, niin pitää ilmei­ses­ti saa­da savu­piip­pu­teh­tai­ta pk-seu­dul­le takai­sin. Ja var­mis­ta­maan kau­ko­läm­mön tuot­ta­mi­sen jatkuvuuden. 

        Täl­lai­set hank­keet edel­lyt­tä­vät pit­kää ja syväl­lis­tä kan­sa­lais­kes­kus­te­lua ennen­kuin voi­dan mitään päät­tää, kos­ka saa­ta­va laa­jem­pi hyväk­syn­tä sil­le että ympä­ris­tö­hait­to­ja voi tul­la, mut­ta ker­rot­ta­va kans­sa mit­kä ne muut vaih­toeh­dot ovat, kuten läm­mi­ty­se­ner­gian kal­lis­tu­mi­nen, pal­ve­lui­den kuten ter­vey­den­hoi­don ja kou­lu­tuk­sen huo­no­ne­mi­nen, kun­nal­lis- ja kiin­teis­tö­ve­ro­jen nos­to, asunn­ot­to­muu­den lisään­ty­mi­nen, muut­to­tap­pio jne.

      7. Minun ehdo­tus oli sel­lai­nen worst-case ske­naa­rio. Jos uut­ta ”noki­aa” ei synn­ny ja pk-seu­dun työl­li­syys ei kohe­ne mer­kit­tä­väs­ti, ja Suo­men vien­ti heik­ke­nee, niin pitää ilmei­ses­ti saa­da savu­piip­pu­teh­tai­ta pk-seu­dul­le takaisin.

        Kemin uusi sel­lu­teh­das työl­lis­tää per5äti 250 hen­keä. Hel­sin­gin seu­dul­le muut­taa 20 000 ihmis­tä vuo­des­sa. Sel­la­teh­das työl­lis­täi­si vii­kon tai kah­den vii­kon muuttajat

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kemin uusi sel­lu­teh­das työl­lis­tää per5äti 250 hen­keä. Hel­sin­gin seu­dul­le muut­taa 20 000 ihmis­tä vuo­des­sa. Sel­la­teh­das työl­lis­täi­si vii­kon tai kah­den vii­kon muuttajat

        Kyl­lä se nyt enem­män työl­lis­tää, sivu­vai­ku­tuk­se­na mon­ta tuhat­ta, ja jos Hel­sin­kiin muut­to oli­si todel­lis­ta työn perään muut­ta­mis­ta niin asiat­han ovat sil­loin kunnossa.
        Hel­sin­gin työl­li­syys­ti­lan­ne on kui­ten­kin huo­noim­mas­ta pääs­tä kau­pun­kien vertailussa.

      9. Nuo työl­li­syy­den sivu­vai­ku­tuk­set suyn­ty­vät siel­lä met­sä­sääs ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, mis­sa sel­lu­teh­das sijaitsee.

      10. R.Silfverberg: Minun ehdo­tus oli sel­lai­nen worst-case ske­naa­rio. Jos uut­ta ”noki­aa” ei synn­ny ja pk-seu­dun työl­li­syys ei kohe­ne mer­kit­tä­väs­ti, ja Suo­men vien­ti heik­ke­nee, niin pitää ilmei­ses­ti saa­da savu­piip­pu­teh­tai­ta pk-seu­dul­le takai­sin. Ja var­mis­ta­maan kau­ko­läm­mön tuot­ta­mi­sen jatkuvuuden.

        No ei nyt sen­tään. Hou­ku­tel­laan vaik­ka muu­ta­ma iso data­kes­kus Hel­sin­kiin — nehän ovat jät­ti­mäi­siä säh­kö­läm­mit­ti­miä ja nii­tä tavi­taan koko ajan lisää. Lisäk­si muu­ta­ma iso vedes­tä vetyä erot­ta­va lai­tos. Nehän sekä läm­mit­tä­vät kau­pun­kia että varas­toi­vat säh­köä muus­sa muodossa. 

        Ja sit­ten tiet­ty raken­ne­taan 5–7 GW ver­ran lisää tuu­li­voi­maan Suo­meen + parem­mat piu­hat tuo­maan vie­mään säh­köä Nor­jaan ja Ruotsiin. 

        Ei tart­te pala­ta sel­lun­keit­toon — ei edes Suomessa.

      11. Mat­ti J Kin­nu­nen: No ei nyt sen­tään. Hou­ku­tel­laan vaik­ka muu­ta­ma iso data­kes­kus Hel­sin­kiin – nehän ovat jät­ti­mäi­siä säh­kö­läm­mit­ti­miä ja nii­tä tavi­taan koko ajan lisää. Lisäk­si­muu­ta­ma iso vedes­tä vetyä erot­ta­va lai­tos. Nehän sekä läm­mit­tä­vät kau­pun­kia että varas­toi­vat säh­köä muus­sa muodossa.

        Ja sit­ten tiet­ty raken­ne­taan 5–7 GW ver­ran lisää tuu­li­voi­maan Suo­meen + parem­mat piu­hat tuo­maan vie­mään säh­köä Nor­jaan ja Ruotsiin. 

        Ei tart­te pala­ta sel­lun­keit­toon – ei edes Suomessa.

        Data­kes­kus oli­si tulos­sa Espoo­seen, kehä­kol­mo­sen ja voi­ma­lin­jan var­teen. Vali­tet­ta­vas­ti sitä vas­tus­te­taan kos­ka pilaa hiih­tä­jien mai­se­mat. Hiih­to­la­tu­jen var­teen on vie­ty iso­ja pla­kaat­te­ja havain­ne­ku­vi­neen. Asun mel­kein naa­pu­ris­sa ja hiih­dän kans­sa mut­ta en kuu­lu vastustajiin. 

        Geo­ter­mis­tä ener­gi­aa on kokeil­tu Ota­nie­mes­sä mut­ta sitä­kin vas­tus­te­taan kos­ka se kuu­lem­ma tärisyttää. 

        Tuu­li­voi­maa vas­tus­te­taan. Lepa­kot kuo­le­vat ja porot vauhkoontuvat.

      12. R.Silfverberg: Data­kes­kus oli­si tulos­sa Espoo­seen, kehä­kol­mo­sen ja voi­ma­lin­jan varteen.Valitettavasti sitä vas­tus­te­taan kos­ka pilaa hiih­tä­jien mai­se­mat. Hiih­to­la­tu­jen var­teen on vie­ty iso­ja pla­kaat­te­ja havain­ne­ku­vi­neen. Asun mel­kein naa­pu­ris­sa ja hiih­dän kans­sa mut­ta en kuu­lu vastustajiin. 

        Geo­ter­mis­tä ener­gi­aa on kokeil­tu Ota­nie­mes­sä mut­ta sitä­kin vas­tus­te­taan kos­ka se kuu­lem­ma tärisyttää. 

        Tuu­li­voi­maa vas­tus­te­taan. Lepa­kot kuo­le­vat ja porot vauhkoontuvat.

        Ei data­kes­kus­kaan mikään iki­liik­ku­ja ole. Läm­pö vain sivu­tuo­te, mut­ta säh­kön­ku­lu­tuis aika mois­ta. Luit­ko kuin­ka pal­jon bitcoi­nien lou­hin­ta vie sähköä.

      13. Kyt­ty­ra:

        Moi, olen tie­toi­nen bitcoin ongel­mas­ta mut­ta sen lou­hin­ta on lähin­nä ama­töö­rien puu­haa. Mut­ta kos­ka hei­tä­kin on maa­il­mal­la var­maan mil­joo­nia niin säh­kön­ku­lu­tus on aika­mois­ta ja tur­haa täs­sä tapauk­ses­sa. Ei oike­aa rahaa mikään voita.

    2. Rea­lis­ti:
      Helen voi­si men­nä osak­kaak­si teh­taa­seen. Toi­nen omis­ta­ja oli­si joku kol­mes­ta Suo­mes­sa toi­mi­vas­ta sel­lu­jä­tis­tä. Sel­lu­teh­das tar­vit­see sijain­nin, raa­ka­puu­ta ja make­aa vettä.

      Ei rii­tä puu­ta Uudel­la­maal­la uudel­le sel­lu­teh­taal­le. Met­säin­ven­toin­tien mukaan Uuden­maan met­sien kas­vu on vuo­des­sa n 4 mil­joo­naa kuu­tio­ta, ja suun­nil­leen saman ver­ran haka­taan. Kemin uuden sel­lu­teh­taan puun käyt­tö tulee ole­maan n 6.5 mil­joo­naa kuu­tio­ta vuo­des­sa. Jos saman­ko­koi­nen teh­das raken­net­tai­siin tän­ne, puu­ta pitäi­si tuo­da pal­jon ja kau­kaa. Tie­tys­ti puun kas­va­tus­ta voi­tai­siin tehos­taa istu­tuk­sil­la, rai­vauk­sil­la, har­ven­nuk­sil­la ja lan­noi­tuk­sil­la, mut­ta kun nii­tä ei kai­kis­sa met­sis­sä täl­lä­kään­het­kel­lä teh­dä, niin tus­kin uuden teh­taan raken­ta­mi­nen miten­kään oleel­li­ses­ti tilan­net­ta muuttaisi.

  20. Hele­nin nykyi­set CO2-pääs­töt, tasoa 3 milj CO2-ton­nia tekee jota­kin 4–5 tonnia/helsinkiläinen. Aika­moi­nen CO2-pääs­tö. LCA-ana­lyy­sis­sa pitää las­kea lähim­pien tuo­tan­to­lai­tos­ten mukaan. Käy­tän­nös­sä likai­nen hii­li­säh­kö ehkä myy­dään verk­koon, ja väli­te­tään enem­män CO2-vapaa­ta. Mut­ta täl­löin muut saa­vat enem­män tätä fossiilista.

    1. Noin­han sii­nä käy. Ilma­ke­hä näkee vain ne säh­kön tuo­tan­non pääs­töt, mitä tupru­aa savu­pii­puis­ta. Ilma­ke­hä on sokea sil­le, min­kä väris­tä säh­köä me toi­sil­lem­me myym­me. Jois­sa­kin kil­pai­lu­töis­sä läm­pö­pump­pu­jen säh­kö las­ket­tiin pääs­töt­tö­mäk­si, jois­sa­kin käy­tet­tiin kes­ki­mää­räi­siä pääs­tö­ker­toi­mia. Sekin on vää­rin , kos­ka läm­pö­pum­put lisää­vät säh­kön kulu­tus­ta, mut­ta lyhyel­lä aika­vä­lil­lä lisä­tuo­tan­toa ei saa­da tuu­les­ta eikä vedes­tä, kos­ka nii­tä­hän ei ole otet­ta­vis­sa heti lisää. Väli­tön lisäys saa­daan lapioi­mal­la enem­män kivi­hiil­tä kat­ti­laan. Vas­ta pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä fos­sii­li­tuo­tan­to Euroo­pan säh­kö­ver­kois­sa vähe­nee. Toki läm­pö­pump­pu on parem­pi kuin pelk­kä sähkölämmitys.

      1. Veik­ko Kek­ko­nen:
        Noin­han sii­nä käy. Ilma­ke­hä näkee vain ne säh­kön tuo­tan­non pääs­töt, mitä tupru­aa savu­pii­puis­ta. Ilma­ke­hä on sokea sil­le, min­kä väris­tä säh­köä me toi­sil­lem­me myym­me. Jois­sa­kin kil­pai­lu­töis­sä läm­pö­pump­pu­jen säh­kö las­ket­tiin pääs­töt­tö­mäk­si, jois­sa­kin käy­tet­tiin kes­ki­mää­räi­siä pääs­tö­ker­toi­mia. Sekin on vää­rin , kos­ka läm­pö­pum­put lisää­vät säh­kön kulu­tus­ta, mut­ta lyhyel­lä aika­vä­lil­lä lisä­tuo­tan­toa ei saa­da tuu­les­ta eikä vedes­tä, kos­ka nii­tä­hän ei ole otet­ta­vis­sa heti lisää. Väli­tön lisäys saa­daan lapioi­mal­la enem­män kivi­hiil­tä kat­ti­laan. Vas­ta pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä fos­sii­li­tuo­tan­to Euroo­pan säh­kö­ver­kois­sa vähe­nee. Toki läm­pö­pump­pu on parem­pi kuin pelk­kä sähkölämmitys. 

        No, vii­me vuo­den tilas­to­jen mukaan tuu­li­voi­maa kyl­lä saa­daan nopeas­ti lisät­tyä. Myös Suomessa. 

        Fin­dings
        Euro­pe ins­tal­led 14.7 GW of new wind power capaci­ty in 2020 (gross installations). …
        The Net­her­lands ins­tal­led the most wind power capaci­ty in 2020 (1.98 GW). …
        Euro­pe will ins­tall around 105 GW of new wind ener­gy capaci­ty over the next five years.

        Ja Suo­mes­ta

        Finland’s wind power poten­tial is many times hig­her than the capaci­ty cur­rent­ly avai­lable (2 284 MW / 6 TWh). Accor­ding to FWPA’s spring 2020 upda­ted pro­ject list, the­re are more than 18,500 megawatts of wind power pro­jects under deve­lop­ment in Fin­land. Not all pro­jects are like­ly to be imple­men­ted for various rea­sons, such as the win­di­ness of the area or natu­re values. Howe­ver, almost 7,000 MW of pro­jects alrea­dy have a land use plan or a land use plan and a buil­ding permit.

        Tuu­li­voi­man mää­rän lisää­mi­nen on vain järjestelykysymys.

      2. Veik­ko Kek­ko­nen:
        Noin­han sii­nä käy. Ilma­ke­hä näkee vain ne säh­kön tuo­tan­non pääs­töt, mitä tupru­aa savu­pii­puis­ta. Ilma­ke­hä on sokea sil­le, min­kä väris­tä säh­köä me toi­sil­lem­me myym­me. Jois­sa­kin kil­pai­lu­töis­sä läm­pö­pump­pu­jen säh­kö las­ket­tiin pääs­töt­tö­mäk­si, jois­sa­kin käy­tet­tiin kes­ki­mää­räi­siä pääs­tö­ker­toi­mia. Sekin on vää­rin , kos­ka läm­pö­pum­put lisää­vät säh­kön kulu­tus­ta, mut­ta lyhyel­lä aika­vä­lil­lä lisä­tuo­tan­toa ei saa­da tuu­les­ta eikä vedes­tä, kos­ka nii­tä­hän ei ole otet­ta­vis­sa heti lisää. Väli­tön lisäys saa­daan lapioi­mal­la enem­män kivi­hiil­tä kat­ti­laan. Vas­ta pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä fos­sii­li­tuo­tan­to Euroo­pan säh­kö­ver­kois­sa vähe­nee. Toki läm­pö­pump­pu on parem­pi kuin pelk­kä sähkölämmitys.

        Kan­nat­taa päi­vit­tää tie­dot => https://www.wartsila.com/energy/transition-lab#wartsilaenergytransitionlab , jot­ta huo­maan miten vähän Suo­mes­sa hii­lel­lä säh­köä tuo­te­taan. Uusiu­tu­vat säh­kön­tuo­tan­non osuus on Suo­mes­sa lähes puo­let ja sitä on ihan help­poa lisä­tä raken­ta­mal­la nopeas­ti lisää tuulivoimaa.

  21. Rea­lis­ti:
    Helen voi­si men­nä osak­kaak­si teh­taa­seen. Toi­nen omis­ta­ja oli­si joku kol­mes­ta Suo­mes­sa toi­mi­vas­ta sel­lu­jä­tis­tä. Sel­lu­teh­das tar­vit­see sijain­nin, raa­ka­puu­ta ja make­aa vettä.

    https://www.hs.fi/talous/art-2000002642690.html

    Tämä pitäi­si tut­kia ja sel­vit­tää kun­nol­la. Huo­mat­ta­va osa nyky­teh­tai­den läm­mön­tuo­tan­to­ky­vys­tä valuu pro­ses­si­ve­si­nä huk­kaan, erin­omais­ta “raa­ka-ainet­ta” läm­pö­pump­pu­lai­tok­sil­le lämpövarastoineen.

    1. Rea­lis­ti:

      Tämä pitäi­si tut­kia ja sel­vit­tää kun­nol­la. Huo­mat­ta­va osa nyky­teh­tai­den läm­mön­tuo­tan­to­ky­vys­tä valuu pro­ses­si­ve­si­nä huk­kaan, erin­omais­ta ”raa­ka-ainet­ta” läm­pö­pump­pu­lai­tok­sil­le lämpövarastoineen.

      Teo­rias­sa noin. Käy­tän­nös­sä sel­lu­teh­taal­le on erit­täin vai­kea saa­da enää nyky­ään ympä­ris­tö­lu­paa tiheäs­ti asu­tul­le alu­eel­le. Vuo­si­kym­me­niä sit­ten ei tar­vit­tu ympä­ris­tö­lu­pia, ja näi­tä teh­tai­ta raken­net­tiin kes­kel­le kau­pun­ki­ra­ken­net­ta — tai kau­pun­ki­ra­ken­ne raken­net­tiin nii­den ympä­ril­le. Edes Kuo­pion bio­tuo­te­teh­das ei saa­nut ympä­ris­tö­lu­paa. Kemin bio­tuo­te­teh­das, kuten Ääne­kos­ken­kin vas­taa­va, sijait­see etääl­lä tiheäs­tä asu­tuk­ses­ta. Jo lähia­lu­een haju­hai­tat ovat bio­tuo­te­teh­tais­sa sel­lai­nen asia, mikä pitää huo­mioi­da myös sijoit­tu­mis­ky­sy­myk­sen kan­nal­ta — kos­ka laki kiel­tää aiheut­ta­mas­ta haju­hait­to­ja asu­tuk­sel­le. Tiheäm­min asu­tul­la alu­eel­la esi­mer­kik­si sii­tä voi aiheut­tua ongel­mia. Jopa hake­läm­pö­lai­tok­sia on vas­tus­tet­tu naa­pu­rus­tois­sa bio­lo­gi­sen ainek­sen muka­na tule­viin haju­hait­toi­hin vedo­ten, kun taas isos­sa bio­tuo­te­teh­taas­sa bio­mas­san kul­je­tus- ja varas­toin­ti­vo­lyy­mit ovat jotain ihan muu­ta suuruusluokkaa.

      Mut­ta jos sopi­va sijain­ti riit­tä­vän etääl­lä tiheäs­tä asu­tuk­ses­ta löy­tyi­si, niin sit­ten asia voi­si olla kyl­lä ihan poten­ti­aa­li­nen. Huk­ka­läm­pö kan­nat­taa hyö­dyn­tää, eikä las­kea sitä vaik­ka mereen.

  22. Hel­sin­kiin tus­kin tulee hel­pol­la uusia kan­sain­vä­li­siä data­kes­kuk­sia, jos uusiu­tu­vaa ener­gi­aa ei ole tar­jol­la. Tie­tääk­se­ni Hel­sin­gis­sä ei ole yhtään tuu­li­voi­maa. Sen sijaan sitä löy­tyy pal­jon län­si­ran­ni­kol­ta ja Oulu-Kemi väiltä.

    1. Helen omis­taa kyl­lä aika pal­jon tuu­li­voi­maa ja raken­taa sitä huo­ma­ta­vas­ti lisää. Juu­ri pää­tim­me sadan mil­joo­nan eur5on tuulivoimainvestoinnista.

    2. Data­kes­kuk­sen oli­si help­po ostaa uusiu­tu­van säh­kön­sä alku­pe­rä­ta­kuut vaik­ka­pa Kyprok­sel­ta. Ja hyvä niin, aidol­la tuu­li­voi­mal­la ei data­kes­kus pyö­ri­si kuin vain tuu­li­sel­la säällä.

  23. Mitä­pä jos joka ker­ros­ta­lon kel­la­ris­sa tuo­tet­tai­siin säh­köä läm­pö­voi­ma­lai­tok­ses­sa, jota läm­mit­täi­si mah­dol­li­sim­man kuu­ma kau­ko­läm­pö ja vii­len­täi­si läm­pö­pat­te­rit ynnä muut?

    Entä­pä jos oli­si jään­tuo­tan­to­lai­tos? Jos ko. lai­tos muun­tai­si 20 mil­joo­naa kuu­tio­ta vet­tä soh­jok­si tal­ven aika­na, niin huk­ka­läm­möl­lä läm­mit­täi­si Hel­sin­gin. (Siis oikeas­ti se soh­jo on täs­sä jätet­tä ja läm­pö arvo­kas­ta tuotetta)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.