Tapanilan asemanseudun eteläosan asemakaava
Entiseen teollisuutta varten kaavoitettuun kortteliin rakennetaan nyt asuntoja noin viidellesadalle asukkaalle. Kerroskorkeus on korkeimmillaan kuusi. Saattaa herättää hieman keskustelua kadun toisella puolella olevien pientaloasukkaiden keskuudessa. Rataa vasten on meluaitana lamellitalo, mutta muuten rakennetaan pistetaloja.
En pidä pistetaloista, koska niiden väliin jäävä alue on eräänlaista ei kenenkään maata, ei yksityistä mutta ei julkistakaan. Lamellitalot rajaavat pihat suojaisiksi, vaikka suoranaisia umpikortteleita ei rakennettaisikaan. Tähän tulisi isommat ja paremmat pihat lamellitaloilla. Ehkä näillä pistetaloilla haluttiin lieventää naapurien järkytystä.
Havainnekuvista kuitenkin näkee, että huoltorakennuksilla on onnistuttu rajaamaan pihoja vähän paremmin, joten menköön.
Tontin pohjoispäässä on keksikerroksinen pysäköintitalo, mutta eteläpäässä tilaa haaskaavia maantasopaikkoja. Miksi ihmeessä? Laittamalla autopaikat kahteen kerrokseen olisi saatu lamellitaloon yksi rappu lisää.
Kortteliin sisältyy myös liiketilaa. Todettakoon kuriositeettina, että siitä määrätään erikseen, että siihen ei saa rakentaa hotellia. Olemme siis perustamassa Helsinkiin hotellivapaata korttelia.
Voi olla, että paljastan tyhmyyteni, mutta kysyn silti. On erikseen AK-alue (asunkerrostalojen korttelialue) ja A-alue (asuinrakennusten korttelialue). Molemmissa on kuusikerroksisia kerrostaloja ja molempia koskee samat kaavamääräykset. Miksi ihmeessä? Hallintamuoto?
Matkailubussiliikenteen kehittäminen
Töölössä Merikannontiestä tehdään ehkä yksisuuntainen, jotta kymmenen turistibussit mahtuisivat odottamaan, kun turistit käyvät ihmettelemässä Sibelius-monumenttia (Eikö Helsingistä todellakaan löydy mitään muuta?). Bussien tärvelemästä Senaatintorista sanon vain, että edes Pietarinkirkon eteen ei saa pysäköidä busseja vaan ne on jätettävä naapurivaltion puolelle.
Pohjois-Espa 19, rakennuksen myyminen
Tämä sijaitsee siis Unioninkadun ja Espan kulmassa ja alakerrassa on muun muassa suosittu kahvila Tässä rakennuksessa on ollut ennen kaupungin virastoja. Nyt se tulee varmaankin käyttöön, joka vastaa paremmin paikan suhteellista etua. Kunnostuksen tarpeessa olevat rakennukset kannattaa myydä mieluummin kuin jättää rapistumaan.
Ensolle uusi pääkonttori Katajanokalle
Tätä kaavaa käsiteltiin 24.11. Suunnitelma on hyvä. Ranta avautuu ihmisille. Tosin viimeksi oikealta laidalta esitettiin, että ranta pitäisi aidata risteilyaluksia varten, mutta ymmärtääkseni tämä uhka on nyt poistunut. En ainakaan löytänyt kaavasta mitään siihen viittaavaa.
Oulunkylässä pieni tiivistämiskaava
Pikkumatintien ympäristöön tulee asuntoja 75 hengelle. Jonkun koiranpissatuspensas tässäkin varmaan menee, mutta tien toisella puolelle niitä on.
Enso myi jossain vaiheessa Aallon suunnitteleman pääkonttorinsa jollekin ulkomaalaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle, ja nyt on vuorossa uusi pääkonttori-hotellikompleksi vähän matkan päähän Katajanokalle meren rantaan. Kiinteistökeinottelu taitaa kannattaa paremmin kuin sellunkeitto.
A -alueelle saa tehdä mitä tahansa asuinrakennuksia, kuten vaikka rivitaloja. AK -alueelle on tehtävä kerrostaloja.
Tapanilan kaava on käytännössä kokonaan puolen kilometrin säteellä asemalaiturista, jos kävely-yhteys järjestetään asianmukaisesti.
a) Kaava on kyseiselle paikalle liian tehoton.
b) Surkuhupaisaa, miten aseman vieressä tuhlataan rakennusmaata autopaikoille.
Oliko tuo vitsi? Anna tyhjä tila ilmi. Itse olen nähnyt Ruoholahdessakin nurmikkoa ja puiston joka on rakennettu oikealle maalle eikä vain parkkitalon katolle. Merkki tehottomasta kaavasta
(Ehkä retoriseen) kysymykseesi ”On erikseen AK-alue (asunkerrostalojen korttelialue) ja A- alue (asuinrakennusten korttelialue). Molemmissa on kuusikerroksisia kerrostaloja ja molempia koskee samat kaavamääräykset. Miksi ihmeessä? Hallintamuoto?”
Google löytää nopeasti dokumentin Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, opas 12. Sen mukaan A-merkintä on yleisempi ja AK on yksi sallittuja rakennustyyppejä yksilöivistä tarkennuksista – jonkinlaista ohjetta milloin mitäkin on tarkoitus käyttää:
”Yleensä asemakaavassa yksilöidään sallittu rakennustyyppi käyttämällä jäljempänä esitettäviä AK-, AP-, AR- tai AO-merkintöjä tai yhdistelmämerkintöjä, esimerkiksi AKR Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. AKR-merkintä soveltuu usein esimerkiksi tiiviin ja matalan asuntorakentamisen korttelialueelle.
Pelkän A-merkinnän käyttäminen tulee kysymykseen silloin, kun kaavassa ei katsota tarpeelliseksi ottaa kantaa talotyyppiin tai halutaan tehdä mahdolliseksi olemassa olevien lisäksi eri talotyyppien rakentaminen samalle korttelialueelle. Tällöin saattaa olla tarpeen kerrosluvun, kerrosalan ja rakennusalan osoittamisen lisäksi luonnehtia tarkoitettua rakennustapaa kaavamääräyksellä. A-merkintä sopii käytettäväksi myös vanhoilla säilytettävillä alueilla silloin, kun talotyypit eivät noudata AK-, AP-, AR- tai AO-jakoa.”
Hei
Tapanilan vanha, rataan rajoittuva keskusta on pientalovaltainen ja osin yhdyskunnan syntyajoilta 1900-luvun alusta. On ihan mahdollista eikä mitenkään perusteetonta, jos naapurit järkyttyvät. He ovat mielestäni ihan arvokkaita asukkaita, helsinkiläisiä, joita ei tulisi puheissa kohdella arrogantisti.
Aikanaan blogistin terävät talous- ja muut opit saivat minut äänestämään vuosikymmenien ajan vihreitä. Nykyinen identiteettipolitiikka on aika väsyttävää. Sanon näin siitä huolimatta, että olen Krunikassa asuva, sähköautoileva hyvätuloinen juristi. Olen kuitenkin myös saanut myötäelää tyttären ja vävyn ilon ASP-lainalla ostetusta rivitalokolmiosta Tapanilassa.
Minäkin vähän ihmettelin Soinivaaran kommenttia järkyttyneistä asukkaista valtavan rakennusmassan seurauksena. Jänittävää kun kukaan ei kyseenalaistanut kerrostalojen korkeutta siis ei ollut muuta vaihtoehtoa. Ennen ajattelin että kun autot saadaan pois kadulta niin asuinviihtyvyys nousee automaattisesti, mutta aika surullista jälkeä saatu aikaan tilavissakin paikoissa. Soinivaara myös puhui pistetalojen heikkoudesta, koskaa talojen väliin syntyy yleistä tilaa. Onko Vihreillä ohjelmana yleisen tilan hävittäminen Helsingistä esim Helsingin rannat ja tehdä niistä omistusasuntojen pihoja esim kalasatama ja yksityinen rantasauna.
Kommentoin tähän noin yleisesti, että kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho väitti Kulttuuriykkösessä 22.3., että 30 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta syntyy Helsingin kantakaupungissa. Tässä lienee jonkunmoinen karmaiseva kertaluokkavirhe harhoittamassa päätöksiä. On mahdollista, että 30 % bkt:sta kirjataan kantakaupungissa, esimerkiksi UPM:n konttorilla, mutta kyllä saha raikaa saloilla.