Helsingin asukasluku laski taas helmikuussa, jo neljäntenä kuukautena peräkkäin. Samalla asuntotuotanto on ollut korkeimmillaan tämän vuosituhannen aikana ja ymmärrettävistä syistä suuri määrä airbnb-asuntoja on vapautunut vuokra-asunnoiksi.
Mikä selittää tämän ristiriidan? Mahdollisia selityksiä on useita:
- Ihmiset asuvat väljemmin. Koska asunnot ovat sen kokoisia kuin ne ovat, väljemmin asumisen täytyy merkitä pienempiä asuntokuntia. Vähemmän lapsia, sinkkuja ja leskiä nyt esimerkiksi. Periaatteessa myös vähemmän alivuokralaisia, mutta niiden merkitys ei liene suuri.
- Asunnossa asutaan, mutta asukas ei ole kirjoilla Herlsingissä. Helsingissä on ollut lähes kolmekymmentätuhatta tästä syystä ”tyhjää” asuntoa. Olisiko ilmiö voinut yleistyä näin nopeasti? Lähinnä kaksi ryhmää voisi selittää tämän: Virolainen työvoima on hankkinut kämppiä täältä osittain siksi, että korona on haitannut matkustamista. Toinen ryhmä ovat Espanjan aurinkorannoilta omiin omistamiinsa asuntoihin palanneet. Kumpikaan ryhmä ei siirrä kirjojaan, koska verotus.
- Asunto on oikeasti tyhjänä. Merkittävin syy pitää asuntoa tyhjänä on se, että asukas on muuttanut ympärivuorokautiseen palveluasuntoon, eivätkä perilliset pane asuntoa vuokralle, koska vuokrasta konfiskoitaisiin 85% hoitomenoihin. Ihmettelen, että näin järjetöntä sääntöä ei saada korjatuksi. Joko tyhjästä asunnosta pitää ottaa huomioon laskennallinen vuokra niin kuin opiskelijoiden toimeentulotuessa otetaan huomioon opintolaina, vaikka sitä ei ole nostettu, tai vuokrasta pitää ottaa esimerkiksi vain puolet huomioon hoitomaksua määrättäessä tai jotain tältä väliltä.
- Asunto voi olla myös tyhjänä siksi, ettei siihen ole löyhtynyt vuokralaista sellaiseen järjettömään hintaan, jota niistä vaaditaan.
Pekka Vuori julkaisi twiitissään mielenkiintoisen kartan siitä, miten asuttujen asuntojen määrä on muuttunut kaupunginosittain, kun uusia asuntoja ei oteta huomioon. Kantakaupungissa asuttujen asuntojen määrä oli noussut merkittävästi, johtuen ilmeisesti airbnb ‑asunnoista, mutta muualla Helsingissä niiden määrä oli vähentynyt. Asuntoja oli siis tyhjänä tai niissä asui joku, joka ei ollut kirjoilla. Asumisväljyydestä ei ollut niinkään kyse, vaan siitä, ettei asunnoissa ollut kirjoilla ketään.
Katsoin tilannetta Oikotiellä. Vuoralle tarjottiin Helsingissä yli 3 800 asuntoa. Niiden ei kaikkien tarvitse olla tyhjiä, mutta varmaankin suurin osa on. Kun rajasin haun kerrostaloasuntoihin, yksiöitä oli tarjolla 1477, kaksioita 1639 ja kolmen huoneen asuntoja 552. Näihin asuttaisi helposti 6 000 henkeä.
Tein epätieteellisen kokeen ja järjestit asunnot järjestykseen joko uusimmat ensin tai vanhimmat ensin ‑periaatteella. Jälkimmäisessä tarjottiin aivan olennaisesti kalliimpia asuntoja kuin edellisessä. Harmi, ettei ollut tilastoja asunnoista, jotka olivat menneet vuokralle.
Olisiko niin onnellisesti käymässä, että Helsingin aina vain nouseva vuokrataso on saavuttanut kattonsa? Vuokralaisen kyllä saisi, jos osaisi sovittaa vuokratason järkevästi, mutta kaikki vuokranantajat eivät ole vielä tunnustaneet tosiasioita?
Ehkä he odottavat, että korona väistyy ja opiskelijat palaavat. Joutuu kyllä pettymään, jos pitää opiskelijoita odotellen tyhjillään kaksiota, josta haluaa vuokraa 1500 €/kk.
Mitä tämä merkitsee Helsingin asukasluvulle tulevaisuudessa? Uskottavin skenaario on, että vuokranantajat ottavat lusikan kauniiseen käteensä ja laskevat vuokria. Se on hyvä uutinen Helsinkiin haluaville, mutta huono uutinen niille, joilla on sijoitusasunto kehyskunnissa tai jossain Espoon tai Vantaan perukoilla.
Helsingin asukasluvun kasvu voi kuitenkin hidastua myös pitkällä aikavälillä, koska halvemmissa asunoissa on varaa asua väljemmin.
Tyhjät vuokra-asunnot ovat ilahduttava asia!
Soininvaara kirjoitti:
“Asunto on oikeasti tyhjänä. Merkittävin syy pitää asuntoa tyhjänä on se, että asukas on muuttanut ympärivuorokautiseen palveluasuntoon, eivätkä perilliset pane asuntoa vuokralle, koska vuokrasta konfiskoitaisiin 85% hoitomenoihin. Ihmettelen, että näin järjetöntä sääntöä ei saada korjatuksi. Joko tyhjästä asunnosta pitää ottaa huomioon laskennallinen vuokra niin kuin opiskelijoiden toimeentulotuessa otetaan huomioon opintolaina, vaikka sitä ei ole nostettu, tai vuokrasta pitää ottaa esimerkiksi vain puolet huomioon hoitomaksua määrättäessä tai jotain tältä väliltä.”
Olen osin samaa mieltä ongelmasta, mutta myös sitä mieltä, että asiaan liittyy toinenkin ongelma, jota et ehkä tunne. Ongelmana asiassa on mainitsemasi asian lisäksi se, että lakiin eläkkeensaajan asumistuesta, sen 2 luvun 13 §:ään on joku lainvalmistelija mennyt aikanaan kirjaamaan, että omaisuutena huomioidaan kiinteistött, mutta ei osakeyhtiömuotoisia asuntoja. Ihminen saa omistaa vaikka 100 vuokra-asuntoa, mutta niitä ei huomioida varallisuutena, kunhan hän ei nosta vuokria itselleen — vaan vaikka sijoitusyhtiöön. Syy tuolle älyttömälle pykälän sisällölle on ymmärtääkseni ollut siinä, että verottajalta ei löydy verotusarvoja asunto-osakeyhtiömuotoisille asunnoille, toisin kuin vaikka omakotitaloille, joista peritään kiinteistöveroa, minkä vuoksi sitten päätettiin, että asunto-osakeyhtiömuotoisen omaisuuden arvo on eläkkeensaajien asumistuessa aina 0 euroa. Jos asunto-osakkeilla olisi eläkkeensaajan asumistuessa edes joku arvo, hoitokodissa asuvat, suurimman asuntovarallisuuden omaavat vanhukset tippuisivat eläkkeensaajan asumistuen piiristä, ja joutuisivat käyttämään kertynyttä asuntovarallisuutta ennen kuin saisivat asumistukea. Nyt voi pitää tyhjillään vaikka joukon asuntoja, ja saada varattomana ja pienituloisena eläkkeensaajan asumistuen, jota ei saisi, jos saisi vuokratuloa enemmän kuin vastimenot ovat. Omakotitalojen ja kesämökkien omistus huomioidaan jo eläkkeensaajan asumistuessa, kun ne ovat kiinteistöjä, mutta asunto-osakkeiden ei. Tuo sääntö on ihan järjestön.
Toinen asuntojen tyhjänä pitämiseen kannustava järjetön sääntö on se asumistukilain 4 luvun 29 §:n kohta, jonka mukaan, että yleisen asumistuen saa 3 kuukaudeksi kerrallaan tyhjään asuntoonkin ilman, että omavastuuosuus kasvaa yhtään. Jos asumismenot eli vastikkeiden tai vuokrien maksu jatkuu, asumistuki lakkautetaan lähtökohtaisesti vasta neljännen kuukauden alusta siitä, kun on muuttanut asunnosta pois, ellei muuta viimeistään siinä vaiheessa asuntoon takaisin.
Jos valtio haluaisi säästöjä, niin tyhjillään olevien asuntojen tukioikeuksien leikkaamista voisi harkita. On ympäristönkin kannalta ongelmallista pitää asuntoja pitkäaikaisesti lämpiminä vailla käyttöä.
Mitä vuokriin tulee, niin on jo melkein vuoden ajan näyttänyt siltä, että uusissa vuokrasopimuksissa vuokratasot ovat laskeneet Helsingin alueella. Vanhoihin vuokrasopimuksiin sen sijaan tehdään indeksikorotuksia ihan normaalisti. Eli keskimääräinen vuokrataso ei ole laskemassa, vaan yhä nousussa, mutta jos nyt kun asuntoja on paljon tyhjillään joko vaihtaa asuntoa, tai vaatii vuokranalennusta, niin mahdollisuudet saada halvempi asunto ovat paremmat kuin oli vuosi sitten.
kerros talo känpäs ..se känpää pysyy ihan tarpeeks länpimänä naapuri huoneistojen..seinien läpi tulevan länpövirran takia ja kaikki patteti voi pistää kiinni
Yksi selitys “tyhjille” asunnoille ovat myös työhuoneet. Helsingissä on tuhansia asuntoja työtiloina: bändikämppinä, taidemaalaustiloina, kirjoitustiloina, asianajotoimistoina ja monessa muussa työhuonekäytössä. Yksi etu asunnon käytössä työtilana on se, että vastikkeet ovat asunnoissa alemmat kuin samojen taloyhtiöiden virallisissa liikehuoneistossa. Koronatilanteen aikana todennäköisesti entistä useammat ovat hankkineet ylimääräisiä asuntoja työhuoneiksi, joissa saa työskennellä rauhassa.
Mistä löytyy kuntakohtaiset, kuukausittaiset väkiluvut?
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/?rxid=6ba6f32c-500b-4f79-8690–2e7aa046bf68
Minä olin ajatellut, että asuntojen hinnat ja vuokrat eivät ikinä laske koska niin suuri osa äänestäjistä ja päättäjistä on asuntosijoittajia.
“Vuokralaisen kyllä saisi, jos osaisi sovittaa vuokratason järkevästi, mutta kaikki vuokranantajat eivät ole vielä tunnustaneet tosiasioita?”
Eräiden isojen vuokranantajien, kuten Kojamon ja Saton vuokrausastetiedot ovat pörssiyhtiöinä julkisia. Vuokrausasteet ovat laskeneet näillä viimeisen vuoden ajan. Vuokralaisen saisi, jos laskisi vuokria, mutta se ei isojen vuokranantajien näkökulmasta kannata, jottei yleinen vuokrataso laske. Ennemmin kannattaa pitää asuntoja tyhjillään odottamassa sitä, että niiden kysyntä palautuu kuin koittaa pitää kaikki asunnot täysinä. Pienen vuokranantajan näkökulma on toki erilainen. Niillä ei ole varaa odottaa ja maksimoida pitkän aikavälin tuottoja koko toimialalla. Jos vuokra-asuntoja on jollain vain 1 tai 2, vuokranantajan kannattaa koittaa pitää ne kaikki koko ajan vuokralla.
Toukokuussa julkaistaan tiedot ARA-asuntojen vuokrausasteista kunnittain. On mielenkiintoista nähdä, mitä niille on tapahtunut. Viime vuonna vähintään 2 kuukautta yhteenmenoon tyhjänä olleita ARA-asuntoja oli ARA:n asuntomarkkinakatsauksen tarkastelupäivänä Helsingissä vain 269 kappaletta. Siitä ei ole julkaistu tietoja, onko tyhjänä olevien asuntojen määrä kasvanut myös ARA-puolella, vai onko ne saatu täytettyä nyt tehokkaasti sitä mukaa kun niitä on vapautunut. ARA-jonoissa oli vuoden 2020 maaliskuussa tilastojen mukaan 119 806 hakijaa, joista 44 629 Helsinkiin. Olisi kiinnostavaa tietää, ovatko ARA-jonot nyt lyhentyneet. Osahan toki on ollut jonoissa mukana vain arvalla siltä varalta, jos joskus tulevaisuudessa asuntoa tarvitsisi, osalla taas on kovakin asunnon tarve. Voisi olettaa, että jonon pituus suhteessa asukaslukuun on lyhentynyt nyt monessa kaupungissa, kun uusia ARA-asuntoja on tullut lisää ja vanhoista asunnoista on muuttanut väkeä pois, ja väkilukukin polkee suurinpiirtein paikallaan.
Onkohan sillä merkitystä tilastossa että ihmisiä on siirtynyt etätyön myötä maaseudulle? Voi asua edullisesti rauhassa luonnon keskellä kun työ ei vaadi kaupungissa asumista.
Hesarin pääkirjoituksessa tänään todettiin, että muuttoliike on korona-aikana suuntautunut Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskuntiin (Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti). Pääkirjoituksen mukaan “Kuuma-kuntien väestö kasvoi viime vuonna enemmän kuin koko 2010-luvulla.”
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007879643.html
Vuonna 2020 tuli siis jutun mukaan enemmän kuin kymmenen edellisen vuoden väestönkasvun verran uusia asukkaita pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Ne ovat olleet nyt kasvukeskuksia, ja joistain entisistä kasvukeskuksista tuli vuonna 2020 muuttotappiokuntia Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä.
Lappeenrannassa olevien ihmisten määrä on romahtanut koronan aikana, vaikka tilastokeskuksen mittaama asukasluku on pysynyt samana.
Asukasluku on kunnalle tärkeä mittari, mutta elinkeinoelämälle se ei oikein toimi. Silloin ennen vanhaan, kun global blue oli yksinvaltias tax-free kaupan mittaamisessa ja Lappeenranta meni Helsingin ohi niin tätä ihmeteltiin kovasti Helsingissä. Lappeenrannassa kauppakeskus Galleria oli pitkään suomen ykkösenä tilastoissa, vaikka kyseessä on vain pieni vaatekauppa. Stokka, Itis, Jumbo, Forum ym. tuli jossain kaukana perässä. Nykyisin tilastoja ei enää ole olemassa, sillä Etelä-Karjalan yritykset ottivat Tax-free kaupan byrokratian hallinnan itselleen. Se on asiakkaalle niin paljon halvempaa. Normaalissa tilanteessa ilman koronaa Lappeenrannassa on kuitenkin enemmän ulkomaille menevää tax-free kauppaa kuin koko pääkaupunkiseudulla.
Kannattaa katsoa Lappeenrannan työllisyyslukuja ennen ja jälkeen koronan. Se on aika huvittavaa, että jonkun metsäteollisuuden tehdasintegraatin sulkiessa ovensa sinne menee ministerit kriisikokoukseen, mutta tälläinen muutos itäsuomen kaupungissa ei liikuta ketään. Työllisyydessä pahinta kuoppaa kun vertaa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, niin se vastasi kahdeksan paperitehtaan sulkemista. Sitä en muista, että oliko tässä luvussa Lappeenranta ja Imatra vai pelkkä Lappeenranta.
Ironisinta Itä-Suomessa on varmaan se, että täällä myös Persut vaativat rajoja auki. Se, että Helsinki jatkaa lauttaliikennettä Viroon ja siellä on liikkumisvapaus nähdään aika eriarvoisena täällä päin suomea. Helsinki piti lentokentän auki ja täällä laitettiin lennot seis. Nyt on sentään 100 000 ensimmäistä lippua myynnissä Lappeenrannassa, mutta vasta loppukesälle. Nuijamaan avautumisesta ei ole mitään tietoa.
Veikkaan, että 2020 uusimaa oli ainut nettomaksaja suomen maakuntien joukossa. Vielä edellisten vuosien aikana ne ovat olleet Etelä-Karjala ja Uusimaa. Itä-Suomea on silti turha syyttää, sillä päätökset tehdään Helsingissä.
Ryanarin lennot Lappeenrannasta alkavat nykyisten ilmoitusten mukaan 1.5.2021.
Tuosta asiasta on yllättävän vähän julkaistuja tietoja. Tuoreimmat näkemäni luvut ovat vuodelta 2012, joihin valtio viittasi vuonna 2017 uusimpina kattavina selvityslukuina taulukossa 8 tässä selvityksessä:
https://vm.fi/documents/10623/3779933/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf/1b9dd9bf-2af2-427e-9b80-ff0d685a7c17/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf
Silloin ainoa maakunta, joka maksoi valtiolle enemmän kuin sai rahaa takaisin oli Uusimaa, jossa maksettiin veroja noin 1000 euroa enemmän valtiolle kuin mitä valtio maksoi menoja alueelle takaisin (tosin valtion toiminnan pyörittämiseen liittyviä menoja, kuten tilakustannuksia ja virkamiesten palkkoja ei ole käsitelty alueellisina menoina). Lähellä yhtä suuria tulovirtoja (alle 200 euron nettoero per asukas) olivat Päijät-Häme, Pohjanmaa ja Etelä-Karjala. Ahvenanmaalle kohdistui silloin (ja lienee yhä) suurin nettomaksu valtiolta: Ahvenanmaalta maksettiin valtiolle veroja 7507 eruoa ja valtio maksoi sinne 11956 euroa per asukas, eli nettona valtion tuki oli 4449 euroa per asukas yli sen, mitä sieltä maksettiin valtiolle veroa. Käytännössä lähes koko Suomen toimintaa pyöritetään valtion velkaantumisella rahoittaen.
Aiemin julkaistiin tilastoa valtion tuloista ja menoista maakunnittain. Siinä olivat mukana myös palkat. Sen julkaiseminen kuitenkin kiellettiin. Turhautunut virkamies purki minulle myhöhemmin sydäntään tämän sensurointipäätöksen vuoksi.
“Tuosta asiasta on yllättävän vähän julkaistuja tietoja.”
” Sen julkaiseminen kuitenkin kiellettiin”
Ei varmaan kielletty tarpeeksi kovasti, jos se pääsee edelleen paikallisuutisiin
Tilastoa ei ole ylläpidetty, koska sen ylläopitäminen kiellettiin. Julkaisukielto ei tietenkään kohdfistu lehdistöön
Ei ole päässyt paikallisuutisiinkaan, koska lehdistöllä ei ole enää lähdettä, josta se uusia tilastoja saisi. Julkista tietoa ovat yhä Kelan maksutilastot kunnittain ja valtionosuustiedot. Niistä ei saa laskettua kattavia maakuntakohtaisia laskelmia meno- ja tulovirroista valtiolle, mutta jotain uutisia niistäkin toki saa niin valtakunnallisiin uutisiin kuin paikallisuutisiinkin.
Miten vuokrille tapahtuisi, jos asumistuki siirrettäisiin kuntien maksettavaksi. Siis kaavoituksen kautta,
Kunnat maksavat asumistuesta puolet.
Ei pidä paikkaansa. Asumistuen maksaa nykyisin Suomessa valtio sataprosenttisesti. Sotket asian ehkä toimeentulotukeen. Suomen kansalaisten perustoimeentulotuesta valtio maksaa puolet ja kunnat puolet
Sorry, tietoni asumistuen maksatusosuuksista on väärä, muistelen joko jotain vanhaa käytäntöä tai ehdotusta. Asumisen kalleudella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä asumistukimenojen kanssa, tai jos niin on, kytkentä menee toisin päin. Mitä kalliimmat vukrat, sitä vähemmän asunistukea, koska asumistukeen oikeutetuilla ei ole varaa asua kaupungissa. Asumisen kellus vaikuttaa toimeentulotukeen.
Nyt en ihan ymmärrä mitä yrität sanoa. Et kai sentään että Helsingissä (jossa kai nyt on Suomen kaupungeista kalleimmat vuokrat) ei ole juurikaan asumistuen saajia? Sehän on top10 kunnista asumistuen saajien määrässä (asukaslukuun suhteutettuna):
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006203220.html
Mikä on kyllä aika huolestuttava asia, ottaen huomioon Helsingin ikärakenteen joka on maan “terveimpiä” kun katsotaan paljonko sielä on työikäisiä verrattuna muihin ikäryhmiin. Toki opiskelijat selittävät osan, mutta eivät nähdäkseni ilmiötä läheskään kokonaisuudessaan. Ilta Sanomien esittämät huomiot köyhyyden kaupungistumisesta ovat hyviä.
Asumistukera maksetaan eniten ARA-asuntoihin, vähiten kalleimpiin kaupunginosiin.
Ei ole noin. Asumistukea maksettiin maaliskuussa Kelan tilastojen mukaan 262 898 vapaarahoitteiseen asuntoon ja 139 906 ARA-asuntoon. Keskimääräinen asumistuki vapaarahoitteiseen asuntoon oli 314,16 euroa/kk ja ARA-asunnoissa 342,34 €/kk. Jos verrataan samankokoisia ruokakuntia, kustannukset olivat lähempänä toisiaan: esim. yksin asuvilla (196 084 vapaarahoitteisissa vs 85 449 kpl ARA-kohteissa) asumismenot olivat vapaarahoitteisissa asunnoissa keskimäärin 545,34 €/kk ja asumistuki 287,03 €/kk ja ARA-kohteissa asumismenot olivat keskimäärin 502,03 €/kk ja asumistuki keskimäärin 280,35 €/kk. Nuo ovat valtakunnallisia lukuja.
Entä Helsingissä? Vapaarahoitteisissa asunnoissa (yleistä) asumistukea saavia oli 44347 ja ARA-kohteissa 27 691. Yksinasuvilla vapaarahotoitteisissa kohteissa keskimääräiset asumismenot olivat 683,49 €/kk ja ARA-kohteissa 569,72 €/kk. Asumistuki oli keskimäärin edellä mainituilla vapaarahoitteissa kohteissa 347,29 €/kk ja ARA-kohteissa 322,99 €/kk. Eli siis: Helsingissäkin asumistuki on nimenomaan ei-ARA ‑kohteissa isompi ja Helsingissäkin selvä enemmistö asumistuen saajista on ei-ARA ‑kohteissa asuvia.
Lapsettomat parit ovat vertailukelpoisia myös (kun lasten määrät eivät vaihtele ja sotke vertailua. Asumismenot Helsingissä 930,80 vs. 759,62 €/kk maaliskuussa 2021, ja asumistuki 296,75 €/kk vs. 367,24 €/kk. Saajia 2805 vs. 1638. Ensin on mainittu vapaarahoitteisissa asuvat, jäljessä ARA-kohteet.
Eli siis: ARA-alueilla on alemmat vuokrat, ja niissäkin asuu paljon asumistuen saajia, mutta asumistukimenot ovat silti isommat vapaarahoitteisissa asunnoissa per asumistuen saaja sekä valtakunnallisesti että Helsingissä, ja vapaarahoitteisissa kohteissa asuu pääosa asumistuen saajista myös Helsingissä.
Kun sanoin, että ARA-asuntoihin maksetaan eniten asumistukea, tarkoitin asuntoa, en tuen saajaa kohden. Helsingissä on 50 000 Hekan omistamaa ara-asuntoa, minkä lisäksi on jokin verran muiden omistajien asuntoja, mutta niitä ei line peljon. Näistä siis noin jkoka toiseenmaksettin asumistukea. Muita asuntoja on karkeasti 250 000, joista siis noin seitsemään prosenttiin maksettiin asumistukea. Se, että ARA-asunnoissa tuki oli tuen saajaa kohden hieman pienempi, johtuu siitä, että tuen saajat olivat hieman varakkaampia. Joillakin harvoilla vuokra saattoi alittaa asumistuen maksimivuokran.
Varallisuuden määrä ei vaikuta yleiseen asumistukeen. Kyllä tuo näytti johtuvan nimenomaan siitä, että ARA-kohteista selvästi useammin vuokra alittaa asumistuen maksimivuokran kuin vapaarahoitteisissa kohteissa. Yksin asuvilla ARA-kohteissa asumismenot olivat keskimäärin 569,72 €/kk ja vapaarahoitteissa kohteissa 683,49 €/kk . Enimmäisasumismenot ovat Helsingissä 521 €/kk. Keskimääräiset ARA-kohteiden asumismenot ylittävät asumistuen enimmäisrajan vajaalla 49 eurolla. Ei sen enemmällä. Jos ARA-kohteiden asumismenot ovat yhtään esimerkiksi normaalijakautuman tyyppisesti jakautuneet, niin kyllä sellaisia ruokakuntia, joilla asumismenot alittavat asumistuen enimmäisrajan, voi olla ARA-kohteiden osalta ihan kohtalainenkin osuus (ehkä jopa 20–30 % ARA-kohteissa asuvista asumistuen saajista), eikä vain joitain poikkeustapauksia. Vapaarahoitteisissa kohteissa ero asumistuen enimmäisrajaan on huomattavasti isompi. Tilastoja tulkittaessa on syytä muistaa, että soluasuntojakin ARA-kohteistakin yhä löytyy niin Helsingissä kuin Suomen muissakin opiskelukaupungeissa.
Käytin sanaa “varakkaampi väärin tarkoittaen tuloja. Ara-asuntojen vuokrat eivät ole normaalijakautuneitya, koska niiden välillä on vokrien tasausta niin, että vanhemmat ja syrjemmällä sijaitsevat ottavat vähän yluivuokraa ja subventoivat uudempia ja lähempänä keskustaa olevia. Sillä ei ole asumistukeen vaikutusta, paljonko vuokra ylittää enimmäisvuokran.
Ei mene noin. Toimeentulotuki on niin sanottu viimesijainen etuus. Eli saadakseen sitä pitää hakea myös ensisijaiset etuudet, kuten asumistuki. Yli kaksi kolmasosaa toimeentulotuen saajista saa myös asumistukea, useat jopa maksimimäärän. Kaikki toimeentulotuen saajat eivät asumistukea saa. Esim. perheensä luona vuokralla asuva täysi-ikäinen ei tyypillisesti saa asumistukea, koska perheen tulot usein estävät asumistuen saannin, mutta ei toimeentulotuen, koska toimeentulotuessa ruokakunnan määritelmään eivät kuulu täysi-ikäisillä lapsuuden perheen jäsenet. Toinen ryhmä, joka voi saada toimeentulotukea, vaikkei saisi asumistutukea, ovat omistusasujat. Asumistuessa huomioidaan asumismenoista vain osa, kun taas toimeentulotuessa huomioidaan asumismenot laskujen mukaan, jolloin samoilla tuloilla, joilla ei asumistukea omistusasuja saa, voi saada kuitenkin toimeentulotukea. Esimerkiksi takuueläkettä saava pariskunta ei saa velattomaan itse omistettuun pientaloon asumistukea, koska takuueläke ylittää automaattisesti suurimmat sallitut tulorajat, mutta toimeentulotuen saaminen voi silti onnistua.
Kyllä, toimeentulotukea saava saa yleensä myös asumistukea. Se ei ollut se pointti vaan se, että jos asumistuki siirrettäisiin kunnan menoiksi, kuten Liisa Hyssälä on esittänyt, se ei kannustaisi kuntaa toimiin vuokratason alentamisesta kunnassa vaan pikemminkin päin vastoin. Mitä halvemmat vuokrat, sitä enemmän asumistukea saavia kotitalouksia. Jo nyt RA-asuntojen rakentaminen on kunnalta uhraus (Sipoo esimerkiksi ei rakenne). Tämän jälkeen se olisi vielä suurempi uhraus.
Ensin jokunen sana sivuasiasiasta. Tuoreimmat julkaistut luvut ovat helmikuulta 2020. Perustoimeentulotukea 18–64 ‑vuotiaana saaneista 146 900:sta 50 200 sai sitä ja asumistukea, ja 66 900 sai toimeentulotukea, asumistukea ja työttömyysetuutta. Jos nuo luvut laskee yhteen ja vähentää 149 600:sta saa tulokseksi, että 32 500 eli 22 % perustoimeentulotuen saajista ei saanut toimeentulotuen lisäksi yleistä asumistukea. Jotkut näistä saattoivat saada eläkkeensaajan asumistukea. Linkin kuvan mukaan yhteensä 23 800 sai tulonaan vain Kelan perustoimeentulotukea. Lähde:
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5743
Mitä asumistukeen ja sen laskuun kunnille tulee, niin jos kunta maksaisi puolet asumistuen menoista, kunnat voisivat sen jälkeen kiinnostua enemmän mm. edullisimpien omistusasuntojen kaavoittamisesta — minkä tarjonnan reilun kasvun kautta myös asumistuen menot voisivat laskea. Tosin oman veikkaukseni mukaan asumistuen menoja — ja samalla keskimääräisiä vuokratasoja — saisi alas muuttamalla asumistuen ehtoja. Esimerkiksi varallisuusehdon palauttaminen yleiseen asumistukeen ja eläkkeensaajan asumistuen varallisuusehtojen tarkennukset huomioimaan myös sellaisia omaisuuslajeja joita ei nyt huomioida, voisivat kutistaa asumistuen saajien määrää kymmenillä tuhansilla siitä päästä asumistuen saajia, jotka eivät ole tuen erityisen suuressa tarpeessa — tarkan määrän riippuessa siitä, millaisin ehdoin se toteutettaisiin. Suomessa on tällä hetkellä länsimaiden joukossa poikkeuksellisen antelias asumistukijärjestelmä, jossa tukea saa tyhjäänkin asuntoon ja yleisessä asumistuessa rahat jaetaan vieläpä ilman minkäänlaisia varallisuusrajoja.
Asumistukimenoisdta säästää varmimmin sillä, että kaavoituksella estää vuokra-asuntotuotannon. Näin mös monet kunnat käytännössä tekevät. Ei järin sosiaalinen ajatus.
Kunnat eivät halua liikaa vuokra-asuntoja koska se yksipuolistaa asukkaat ja tietää myös muita menoja.
Sitä vain ihmettelen että miksi sellaiset firmat kuten Kojamo vuokravat markkinahintaan ARA-tuettuja asuntoja ja keräävät isot voitot ja maksaa vielä verottomia osinkoja AY-järjestöomistajilleen? Meneekö asumistuki nyt ihan oikeisiin taskuiin?
Kannatan kansa tuollaisia ehdotuksia, että jonkinlainen harkinnanvaraisuus palautettaisiin. Asumistukea saa nyt vuokra-asuntoon vaikka olisi varaa ostaa omistusunto tai maksaa vuokra kokonaan itse. Nuoria se kannustaa asumaan vuokralla ja “tuhlaamaan” ylimääräiset rahat huveihin, ja sitten valitetaan että kun pitäisi hankkia isompi asunto kun on perhe, ei olekaan varaa, ja joudutaan muuttamaan Nurmijärvelle.
Tällaisiin ehdotuksiin (jonka olen muistaakseni itsekkin tehnyt täällä aikaisemmin) vastataan usein että kunnat lopettaisivat kokonaan kerrostalojen ja esimerkiksi pienten rivareiden kaavoittamisen välttääksen asumistukien maksamisen.
Jos haluaa minimoida asumistuen, ei rakenna lainkaan ARA-asuntoja, koska niihin maksetaan asumisrtukea eniten. Merikaduin kerrostaloihin ei asumistukea makseta. Asumistukeen oikeutetuilla ei ole varaa asua kalliissa asunnoissa.
Kuten edellä toin esiin, tuo ei pidä paikkaansa. Helsingissäkin ARA-kohteisiin maksetaan VÄHEMMÄN asumistukea per samankokoinen ruokakunta kuin ei-ARA ‑asuntoihin. Tuo ei pidä paikkaansa, että asumistukeen oikeutetut eivät asuisi myös kalliissa asunnoissa. Siksihän asumistukea haetaan, jos ei ole kykyä maksaa asumismenoja kuukausituloistaan. Varoillahan ei ole mitään väliä asumistuen saamisen kannalta. Pankissa saa olla vaikka enemmän kuin loppuelämäksi rahaa vuokrien maksuun: se ei vaikuta asumistuen saantiin. Tuki myönnetään kuukausitulojen perusteella. Edes satunnaiset luovutusvoitot, kuten vaikkapa 100 000 euron rahastopotin myynti voitoilla ei vaikuta mitenkään asuimistukeen. Yleisessä asumistuessa ole minkäänlaisia varallisuusrajoja.
Lähes varmasti Merikadun kerrostaloihinkin maksetaan asumistukea. Jos ei muuten, niin jotku vanhemmat ostaa siitä asuntoja vaikka vuokratakseen opiskelijalapselleen, joka nostaa asumistuen (ja ehkä toimeentulotuenkin), ja maksaa vuokran edelleen vanhemmalleen. Tai sitten asumistuen voi saada vaikka joku sellainen varakas kotiäiti tai koti-isä, joka on lastensa kanssa lähes kuukausitulottomana kotona, vaikka varoja olisikin, kun on ollut varaa kohteeseen muuttaa.
Ajettelin kaavoittamisen kautta, nythän kunnat saavat valtiolta rahaa asumistuen kautta, mutta jos itse maksaisivat, saattaisi kaavoitus tai rakentaminen muuttua niin, että halpoja vuokrataloja tulisi lisää. Sinänsä asumistuki tasapainottaa, kun kaikki valtion raha ei valu syrjäseutulisiin ja maatalouden tukemiseen.
Mitä tapahtuisi Helsingin asumistukijärjestelmälle, jos kaupungin/valtion omistamiin asuntoihin voisi päästä ja siellä pysymisen edellytyksenä olisi maksimissaan tietty tulotaso. Kun se ylittyisi — pois vapaille vuokramarkkinoille. Nyt käsittääkseni kerran saatuaan kaupungin/valtion vuokra-asunnon siitä ei tarvitse koskaan muuttaa pois, ellei itse halua. Näin (ehkä) näitä asuntoja riittäisi paremmin muualta työn perässä Helsinkiin muuttaville pienpalkkaisille.
No siinä on tietenkin se kannustinongelma, että tulotason parantuminen (esim paremmin palkatun työn vastaanottaminen) johtaa samalla asunnon menettämiseen. Eli ei kannusta ihmisiä vaihtamaan työtä (tai ehkä kannustaa salaamaan tulojaan). Tätä voi pyrkiä ratkomaan lisäämällä erilaisia sääntöjä, mikä kyllä sitten monimutkaistaa tukijärjestelmän.
Jos ihmisillä on etukäteen tiedossa että tuetussa asunnossa saa asua vain silloin kun elämäntilanne on tällainen, niin silloin osaa varautua ja aletaan pistää rahaa säästöön että voi ostaa tai vuokrata markkinahintaisen asunnon kun elämäntilanne muuttuu.
Paremmin palkatussa työssä on yleensä helpompi säästää. Paitsi että tulotason nousu tarkoittaa tässä myös sitä, että joutuu maksamaan asumisesta enemmän.
Mutta asumisen laatukin paranee.
Näinhän asia periaatteessa on, tai ainakin pitäisi olla. Tässä nyt kuitenkin puhuttiin tuetusta asumisesta, eli vastaavan asunnon hankkiminen normaalihinnalla yksinkertaisesti vain maksaa enemmän.
Aika hatusta vetäisty. Samalla logiikalla työttömyystuessa on kannustinongelma, töitä saamalla vapaa-aika laskee määrän X‑40 tuntia viikossa, ja tulot nousevat ehkä 2–3‑kertaisiksi, riippuen toki minkälaisesta työstä kyse.
Tästä päästäänkin Björn Wahlroosin logiikkaan: Vapaa-aika pitää tehdä maksulliseksi, että ihmisillä olisi kannustin tehdä töitä.
Tavallaan noinhan asia jo on: menot juoksevat vapaa-ajallakin, mutta tuloja ei silloin ole 🙂 Joissain edistyksellisissä organisaatioissa pitää maksaa työpöydästä työpaikalla: etätyöstä on pienemmät kustannukset firmalle, mutta jos haluaa hyötyä (uransa edistämiseksi / työssään menestymiseksi) hiljaisesta tiedosta, joka välittyy työpaikalla, siitä kannattaa maksaa. 🙂
Kyllä siinä onkin kannustinongelma. siksihän mm. ansiosidonnaisen ehtoja ja kaikenlaisia aktiivimalleja on kehitelty. Peruspäiväraha taas on niin pieni, että kannustinongelmat liittyvät pääosin byrokratiaan eikä niinkään lopultakäteen jäääviin rahamääriin.
Vaikka työttömyysturvalla on kannustinongelmia, niin niillä on etujakin, esimerkiksi työttömäksi joutuneet toimeentulon turvaaminen. Kannustinongelmat eivät poista näitä etuja, ne vain täytyy aina muistaa ottaa huomioon.
“Vapaa-aika pitää tehdä maksulliseksi”
Onhan siinä sellainen logiikka, että vapaa-aikaa ei veroteta mutta työssäkäyntiä verotetaan.
Tuo olisi ongelmallista, mutta asumisen halpuuden voisi leikata pois tulojen noustessa. Eli tulojen noustessa saisi jatkaa asumista, mutta markkinahintaisella vuokralla.
Trendi, jossa maan isoista kaupungeista muutetaan pienempiin kaupunkeihin, on tällä hetkellä ilmeisesti globaali. Asiasta kirjoitti äskettäin Talouselämä-lehti yhdysvaltain osalta, jossa trendinä jo ennen korona-aikaa oli se, että nuoret aikuiset ovat muuttaneet pois New Yorkista ja Chicagoista osavaltioihin kuten Texas ja Arizona:
https://www.talouselama.fi/uutiset/nuoret-pakenevat-metropoleista-yhdysvalloissa-naihin-kaupunkeihin-millenniaalit-muuttavat/48e27b93-d5f8-4f49-81cf-07c5a5e9ac14
Muuttoaalto ei kohdistu maaseudulle, vaan maansa mittakaavass keskikokoisiin kaupunkeihin. Saa nähdä, mitä Suomessa käy, jos (ja kun) Vantaan lentokentän kysyntä ei vuosiin palaa ennalleen. Lentokenttä on elättänyt ainakin noin 10 000 henkeä. Siitä alle kolmannes on työllistettynä, vaikka lentoliikenne tuplaantuisi nykyisestä. Tällä hetkellä matkustajalentoliikenne Suomesta ulkomaille on matkustajamääriltään noin 85–90 % % pienempää kuin mitä sen piti olla ennusteiden mukaan tänä vuonna. Lähteekö lentokentän aiemmin työllistämä porukka muuttamaan esim. ulkomaille saadakseen lentoalalta työpaikan jatkossakin, vai vaihtaako moni alaa? Kumpaakin on lentokentän kautta ennen työllistyneistä osa jo tehnyt, mutta osa on jäänyt vielä odottelemaan lentoliikenteen nopeaa uutta nousuakin — mitä ei välttämättä ole luvassa — varsinkaan kun öljyn hinta ja samalla lentomisen kustannustaso on noussut huomattavasti viime kesän jälkeen.
Yhdysvalloissa muutetaan suuriasta kauungeista pieniin, Helsingin kokoisiin kaupunkeihin, mutta eivät New York ja muut mitenkään tyhjene. Kun kaikki halukkaat eivät Manhattanille mahdu, hinta ohjaa muualle. Olisi hyvä, jos ohjaisi myös Helsintgistä pois niitä, joiden ei targvitse tai jotka eivät intohimoiseti halua asua Helsingissä, niin hinnat laksisivat ja täällä olisi kivempaa.