Rikastukaamme pesemällä toistemme paitoja

Kir­joitin Verde-lehteen palveluelinkeino­jen vaikeuk­sista har­vaan asu­tus­sa maassamme.
Väitän, ettei pitäisi olla vaikea­ta löytää rav­in­toloiden sun­nun­ta­iauki­oloon ratkaisua, jos­sa kaik­ki osa­puo­let voittavat.

Lue tästä

54 vastausta artikkeliin “Rikastukaamme pesemällä toistemme paitoja”

  1. Suo­mi olisi nykyti­las­toin­nil­la ehkä ollut palveluy­hteisökun­ta siihen aikaan kun maat­alous työl­listi yli puo­let työvoimas­ta. Nyky­tavoin tehtyjä tilas­to­ja siltä ajal­ta ei ole. Mut­ta käytän­nössä esimerkik­si joku oli sep­pä, joka ken­git­ti hevoset. Toinen hal­lit­si vil­jan jauhamisen. Jotkut pesivät pyyk­it koko tilan väen osalta. Niitä ei kyl­läkään pesty yhtä tiheään kuin nykyään. Joku tai jotkut lait­toi­vat ruokaa koko tilan väelle. Ei isän­tä omia paito­jaan automaat­tis­es­ti pessyt. Eikä rengeil­lä ja piioil­la ollut omia keit­tiöitä, jois­sa he edes oli­si­vat voineet lait­taa ruokaa itse itselleen, vaan siihen aikaan palve­lut pyörivät jakamistalous­pe­ri­aat­teel­la. Jokapäiväi­nen ruokahuolto oli aikoinaan osa palkkaa. Se tilanne, että jokainen pesee itse omat pyykkin­sä, on aika uusi, ja on mah­dol­lis­tunut vas­ta kun pyykkikoneet kek­sit­ti­in. Pyykki­huolto oli aikoinaan niin työlästä varsinkin paikois­sa, jois­sa pesu­vesi ei ollut ihan hel­posti saatavil­la, että se oli jo käytän­nön syistä pakko hoitaa keskitetysti.

    Ver­ou­ud­is­tus kohti tilan­net­ta, jos­sa palve­lut ovat kevyem­min verotet­tu­ja, ja teol­lisu­us raskaam­min, toimii teo­ri­as­sa. Käytän­nössä se voisi johtaa teol­lisu­u­den siir­tymään rajo­jen yli, ja mata­lasti verotet­tu­jen palvelu­jen osu­u­den kasvu­un, mitä seu­raisi kysymys, että mil­lä ihmeel­lä val­tio sil­loin mil­jar­di­velka­nsa mak­saisi takaisin, tai mak­saisi edes vuosit­taisia juok­se­via meno­jaan. Ainakin itse alka­isin sil­loin ehkä palvelun­tuot­ta­jak­si ja lyhen­täisin työaikani.

    Itse en kauheasti rav­in­tolois­sa käy syömässä. Se on yleen­sä niin hidas­ta, eikä se nyt ole kauhean miel­lyt­tävää ympäristöäkään olla syömässä melun keskel­lä, kun eri pöy­dis­sä ihmiset jut­tel­e­vat. Jos palvelu­jen vero­tus olisi olen­nais­es­ti halvem­paa, söisin kotona, mut­ta rav­in­tolois­sa tehtyä ruokaa, joka kyy­dit­täisi­in suo­raan koti­in siten, että koti­rav­in­to­la­palvelu­un kuu­luisi­vat myös asti­at ja niiden nouto takaisin pesu­un. Nyky­isin koti­toim­i­tuk­se­na saa lähin­nä pit­so­ja pahvi­laatikois­sa, jos­ta palvelun osta­ja saa pahvi­roskaa riesak­seen. Lau­tasel­la koti­in tuo­tua ruokaa ei tar­joa kukaan, saati lau­tas­ten pois vientiä.

    1. Olen samaa mieltä kom­men­toi­jan kanssa eri­tyis­es­ti kom­mentin alus­sa esille ote­tun kanssa. Isäni koti­talos­sa oli piika ja ren­ki 1940-luvulle saak­ka ja mm. vaat­tei­ta teetet­ti­in kylän ompeli­jal­la, kenkiä suu­tar­il­la. Isä koulutet­ti­in juris­tik­si, ja meil­lä oli 50–60-luvuilla koti­a­pu­lainen joka teki myös ruoan, äiti­ni oli töis­sä. Viikkosi­ivoo­ja oli 80-luvulle saak­ka. Entäs minä, juristi­nainen — teen mieheni kanssa kaiken itse, jos­sain vai­heessa sen­tään ikku­nan­pe­sun ulkois­timme. Eli mitä pidem­mälle kaupungis­tu­mi­nen on suvus­sani men­nyt, sitä vähem­män on käytet­ty elämää helpot­tavia palveluita.

  2. OS kir­joit­taa taas mie­lenki­in­tois­es­ta teemas­ta, mut­ta tois­t­en paito­jen pesul­la emme nykykri­i­sistä selviä. Pitää pohtia talouden perustei­ta poh­ja­mu­tia myöten:

    Yksinker­tais­taen voi tode­ta, että nykyi­nen talousa­jat­telumme perus­tuu pääosin väärien sosi­olo­gi-pro­feet­to­jen, mm. Marx­in ja Adam Smithin ideoihin. Niis­sä hyödyk­keen arvo perus­tuu siihen, kuin­ka paljon sen tekemiseen tehdas­tuotan­nos­sa menee resursse­ja kuten työtä ja mate­ri­aale­ja, ja tästä lähtöko­hdas­ta sit­ten on kehitel­ty kaiken­laisia talousteorioita.

    Oikea lähtöko­h­ta on evoluu­tio, sosio­bilogi­nen SUBJEKTIIVINEN AVOTEORIA. Siinä hyödyk­keen sub­jek­ti­ivi­nen arvo perus­tuu siihen, minkä arvon tun­teelli­nen ihmi­nen sille antaa halu­amien­sa päämäärien saavuttamiseksi. 

    Tässä on taustal­la run­saan sadan vuo­den takainen, William Stan­ley Jevons, Léon Wal­ras, and Carl Menger ajat­telus­ta nou­se­va ihmisen evoluu­tio-käsi­tys, jos­sa tärkeänä ollut myös mukana kuu­luisa suo­ma­lainen, pääasi­as­sa Bri­tan­ni­as­sa toimin­ut sosio­bi­olo­gi Edvard Westermarck.

    Sub­stan­ti­ivises­sa arvo­teo­ri­as­sa keskiössä ovat ihmisen tun­teet; luon­tainen monogamia, mus­ta­sukkaisu­us, ins­es­titabu, sekä empa­tia, jos­ta seu­raa altru­isti­nen vas­tavuoroinen hyödykkeinen vai­h­to-sys­tee­mi. Tässä sys­tee­mis­sä on tärkeässä osas­sa myös se, että ihmi­nen on ain­oa sosi­aa­li­nen laji, jon­ka kesku­udessa vieras­sukuiset urokset pystyvät yhteistyöhön.

    Tästä kokon­aisu­ud­es­ta muo­dos­tuu ihmisen sosi­aalisen ja taloudel­lisen toimin­nan perusta.

    Sub­jek­ti­ivista arvo­teo­ri­aa voi vielä laa­jen­taa tun­netun brit­tiläisen evoluu­tio­bi­olo­gin, Richard Dawkinsin ”itsekkään geenin” mukaan.

    Tuos­sa edel­lä todet­ti­in, että hyödyk­keen arvo määräy­tyy ihmisen emootioiden ohjaa­mana, sen mukaan kuin­ka arvokkaak­si hän hyödyk­keen kokee. Dawkinsin mukaan kyse on pohjim­mil­taan siitä, että ihmisen kan­ta­mat itsekkäät geen­it pitää saa­da lev­iämään mah­dol­lisim­man laajalle. 

    Suomen talout­ta pitää kehit­tää sub­stan­ti­ivisen arvo­teo­ri­an, vas­tavuoroisen altru­is­tisen vai­h­to-sys­teemin poh­jalle, joka on ihmiseläi­men men­estymiselle luon­non­mukainen sosio­bi­ologi­nen systeemi.

    1. Sep­po Korp­poo:
      OS kir­joit­taa taas mie­lenki­in­tois­es­ta teemas­ta, mut­ta tois­t­en paito­jen pesul­la emme nykykri­i­sistä selviä. Pitää pohtia talouden perustei­ta poh­ja­mu­tia myöten:

      Suomen talout­ta pitää kehit­tää sub­stan­ti­ivisen arvo­teo­ri­an, vas­tavuoroisen altru­is­tisen vai­h­to-sys­teemin poh­jalle, joka on ihmiseläi­men men­estymiselle luon­non­mukainen sosio­bi­ologi­nen systeemi.

      Osmo Soin­in­vaaran näkökul­ma onkin tässä kohtaa työl­lisyys eikä niinkään paljon uudet työ­paikat kuten arvon nousu. Näis­säkin Osmo Soin­in­vaaran esimerkeis­sä on monis­sa muis­sa mais­sa nos­tet­tu työl­lisyyt­tä aloil­ta jois­sa työvoiman vähen­nys on iskenyt eri syi­den vuoksi.

    2. Sep­po Korp­poo:

      Yksinker­tais­taen voi tode­ta, että nykyi­nen talousa­jat­telumme perus­tuu pääosin väärien sosi­olo­gi-pro­feet­to­jen, mm. Marx­in ja Adam Smithin ideoihin. Niis­sä hyödyk­keen arvo perus­tuu siihen, kuin­ka paljon sen tekemiseen tehdas­tuotan­nos­sa menee resursse­ja kuten työtä ja mate­ri­aale­ja, ja tästä lähtöko­hdas­ta sit­ten on kehitel­ty kaiken­laisia talousteorioita.

      Kyl­lä Adam Smithin ajatuk­set esimerkik­si kau­pan vapaut­tamis­es­ta on myös teo­ria vapaas­ta kau­pas­ta jos­sa myös koti­markki­nat ovat vapaat kil­pailulle. Tämä Adam Smithin malli oli tuol­loin 1700-luvun lop­un Bri­tan­ni­as­sa uuden talousjär­jestelmän Idea van­hen­tuneen merkan­til­is­min tilalle. Myöhem­min Karl Marx­in teo­ri­as­sa oli työn ja pääo­man väli­nen ris­tiri­ita mut­ta Adam Smithin mallis­sa oli vapaan ja säädel­tyn kau­pan väli­nen ris­tiri­ita. Smithin lisäk­si samo­ja ajatuk­sia itse asi­as­sa levit­ti suo­ma­lainen Ruotsin val­tiopäivien jäsen pap­pi Anders (Antti) Chy­de­nius. Itse asi­as­sa molem­mat oli­vat val­takun­nan laidal­ta Smith Skot­lannista ja Chy­de­nius Suomes­ta. Chy­de­nius korosti myös vapaute­tun kau­pan roo­lia kansan­taloudessa. Ruotsin val­takun­ta ei tätä toteut­tanut Chy­de­niuk­sen eläessä mut­ta Chy­de­nius tote­si lap­silleen että Pietarin kaupun­gin taloudelli­nen nousi ohit­taa Tukhol­man merk­i­tyk­sen Suomen taloudelle tule­vaisu­udessa. Chy­de­nius oli tässä kohtaa oike­as­sa vaik­ka ei sitä itse henkilöko­htais­es­ti todis­tanut. Smith ja Chy­de­nius molem­mat kan­nat­ti­vat esimerkik­si sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den tulon­jako poli­ti­ikan nimis­sä pro­gres­sivista verotusta .

      1. Rahul Somani: Kyl­lä Adam Smithin ajatuk­set esimerkik­si kau­pan vapaut­tamis­es­ta on myös teo­ria vapaas­ta kau­pas­ta jos­sa myös koti­markki­nat ovat vapaat kilpailulle. 

        Välil­lä kaiken maail­man lib­er­taar­i­hi­h­hulit omi­vat Adam Smithin töistä itselleen sopi­vat teesit, tosin jos her­ran teok­sia lukee niin kyseessähän on ilmi­selvä demari.

      2. Stadist: Välil­lä kaiken maail­man lib­er­taar­i­hi­h­hulit omi­vat Adam Smithin töistä itselleen sopi­vat teesit, tosin jos her­ran teok­sia lukee niin kyseessähän on ilmi­selvä demari.

        Kom­mu­nis­tit taas pitävät Adam Smithiä lib­er­taa­ri­na. Syy johtuu siitä että kumpikaan osa­puoli ei ole lukenut kokon­aisu­udessaan Smithin teok­sen Kan­so­jen Var­al­lisu­u­den. Sama kos­kee tietenkin Karl Marx­in Pääo­maa. Molem­mat ovat pak­su­ja kir­jo­ja joten niiden lukem­i­nen vie aikaa ja sisäl­lön ymmärtämi­nen on erit­täin raskasta.

    3. Sep­po Korp­poo:

      Suomen talout­ta pitää kehit­tää sub­stan­ti­ivisen arvo­teo­ri­an, vas­tavuoroisen altru­is­tisen vai­h­to-sys­teemin poh­jalle, joka on ihmiseläi­men men­estymiselle luon­non­mukainen sosio­bi­ologi­nen systeemi.

      Mainit­se­masi arvo­teo­ri­at ajau­tu­i­v­at umpiku­jaan jo viime vuo­sisadan alkupuolel­la käytän­nön toimin­nan ohjaamisen tavoit­tei­den kannal­ta. Sen kun ker­rot, mitä kyseiset teo­ri­at ennus­ta­vat ja kan­nus­ta­vat tekemään nyt vaikka­pa koronati­lanteessa, niin joku toinen samo­ja teo­ri­oi­ta tulkin­nut antaa toisen­laisen ennus­teen, ja kol­mas kol­man­nen­laisen. West­er­mar­ckil­la oli mon­ta ihan fik­sua aja­tus­ta, ja hän on tehnyt mon­ta asi­aa ymmär­ret­täväm­mik­si. Mut­ta ei sosio­bi­ol­o­gi­sista teo­ri­oista oikein kauhean paljon ole ollut käytän­nön elämää ohjaa­maan. Ne ker­to­vat enem­män siitä, mil­lainen maail­ma on, mut­ta eivät juuri mitään siitä, mihin suun­taan maail­maa kan­nat­taisi kehit­tää. West­er­mar­ckin aikaan ei ollut ole­mas­sa mod­er­nia tilas­totiedet­tä, mut­ta se on osoit­tanut, että ihmiset ovat ennem­minkin tilas­tolli­nen jakau­ma mon­en­laista vaikka­pa tun­tei­den­sa tai empa­tiansa osalta, jos­sa jotkut yksilöt tun­te­vat empa­ti­aa voimakkaasti ja jotkut eivät juuri lainkaan, kuin sel­l­ainen yht­enäi­nen joukko, jol­laisek­si varhaises­sa sosio­bi­olo­gias­sa ihmiskun­taa oletet­ti­in, kun ei ollut ole­mas­sa tilas­to­ja, eikä pystyt­ty käsit­telemään tuhan­sien, saati miljoonien ihmis­ten laa­juisia aineistoja.

      1. ÖÖÖ kom­men­toi hyvin, mutta…

        Kyl­lä myös talousti­eteel­lä pitää olla jokin uskot­ta­va lähtöko­h­ta-par­a­dig­ma, eli juuri evoluu­tioon perus­tu­va sub­jek­ti­ivi­nen arvo­teo­ria. Muul­la jää jumi­in his­to­ri­an väärälle puolelle.

        Asi­as­ta saa uut­ta mie­lenki­in­toista pur­tavaa esim. Richard Tha­lerin tutkimuksista.

        In 2017 Richard Thaler was award­ed the Nobel Prize in Eco­nom­ic Sci­ences for “con­tri­bu­tions in build­ing a bridge between the eco­nom­ic and psy­cho­log­i­cal analy­ses of indi­vid­ual deci­sion-mak­ing. His empir­i­cal find­ings and the­o­ret­i­cal insights have been instru­men­tal in cre­at­ing the new and rapid­ly expand­ing field of behav­ioral economics.”

        Nobel-komitea ei vielä kehtaa vetää Adam Smithiä ja Marx­ia ves­sas­ta alas, vaik­ka aihet­ta olisi; Fenom­e­nol­o­gis-hermeneut­ti­nen sosi­olo­gia on pal­jas­tunut pseudo-tieteeksi!

        Nyky­isin ihmisen emootiot jyräävät joka puolel­la; main­on­nas­sa, pörssiku­plien muo­dos­tu­mises­sa, Trump­is­mis­sa, siinä mil­laisel­la autol­la kaik­ki öööt aja­vat ja mil­laisen puoli­son saavat…

        Kyl­lä noi­ta käytän­nön esimerkke­jä riittää…

      2. Sep­po Korp­poo:
        ÖÖÖ kom­men­toi hyvin, mutta…

        Kyl­lä myös talousti­eteel­lä pitää olla jokin uskot­ta­va lähtökohta-paradigm

        Noil­la ei ole silti kauheasti yhteyt­tä. Behav­ior­is­tisen talousti­eteen puolel­la on tul­lut use­ampiakin “Nobelei­ta” eli siis keskuspankkipalkintoja.

        Mut­ta niin san­ot­tu behav­ior­isti­nen taloustiede on nykypäivänä todel­la sir­paleista. Ei oikeas­t­aan ole mitään yhtä behav­ior­is­tista taloustiedet­tä, vaan se on vain yleis­nimike ken­tälle, jos­sa yhdis­tyy niin käyt­täy­tymisen tutkimus kuin talouskin jol­lain tavoin. Sieltä löy­tyy paljon ansiokas­ta tutkimus­ta. Mut­ta yhtä lail­la talousti­eteestä löy­tyy yhä ansiokas­ta tutkimus­ta, jota tehdään kat­soen vaikka­pa vain korko­ja ja markki­na­dataa, ja lask­ien niistä jotain — olet­ta­mat­ta yhtään mitään ihmi­sistä, tai tutki­mat­ta varsi­nais­es­ti minkään eliön toim­intaa mitenkään, murskat­en vain numeroi­ta ja etsien niiden välille yhteyksiä.

        En usko, että Smith tulee men­emään jatkos­sakaan ves­sas­ta alas juuri sen enem­pää kuin oli men­nyt jo 100 vuot­ta sit­ten. Kan­so­jen var­al­lisu­u­den julkaisemis­es­ta tulee koh­ta täy­teen 250 vuot­ta. Häneen viitataan jatkos­sakin kansakun­tien var­al­lisu­u­den pohti­jana ja his­to­ri­al­lise­na kuri­or­isi­teet­ti­na, mut­ta talousti­etei­den puolel­la jo 10 vuot­ta van­hat tulok­set ovat usein van­ho­ja, jot­ka osa uusista tulok­sista on kyseenalais­tanut. Mainit­se­masi Richard Thaler esimerkik­si kir­joit­ti paljon poh­jat­en duaalipros­es­si­teo­ri­aan. Nud­gen kir­joit­tami­saikaan se oli vielä voimis­saan. Sit­tem­min on osoit­tau­tunut, että aiv­ot eivät toimikaan duaalipros­es­si­teo­ri­an mukaan, ja nykyään ainakin edis­tyneim­mis­sä käyt­täy­tymis­tutkimuk­sis­sa hyö­dyn­netään jo van­has­ta duaalipros­es­si­teo­ri­as­ta eteen­päin jalostet­tu­ja, mon­imutkaisem­pia teo­ri­oi­ta, jot­ka vas­taa­vat parem­min 2010-luvul­la ja sen jäl­keen tehty­jen aiv­o­tutkimusten tulok­sia. Tutkimus on jatku­vaa uuden löytämistä ja van­han tiedon vanhenemista.

        Talousti­eteen tekemisym­päristö on muutenkin ihan eri­lainen kuin fysi­ikas­sa, jos­sa ympäristö luon­non­lakei­neen säi­lyy samana. Esim. nyt mii­nusko­rko­jen aikana todel­la moni asia talousti­eteessä menee eri tavoin kuin meni vaikka­pa nimel­lis­ten korko­jen ollessa 10 %: tasol­la. Lisäk­si käyt­täy­tymis­tutkimuk­sis­sa tulee eri­laisia tulok­sia jo sen mukaan, mil­laisia ihmisiä on kokeis­sa mukana. Kun tekee tutkimuk­sen vaik­ka englan­ninkielisil­lä amerikkalai­syliopis­to­jen opiske­li­joil­la tai sit­ten suomenkielisil­lä ekonomeil­la ja vaik­ka kiinalaisil­la työt­tömil­lä, voi saa­da kol­men­laisia eri­laisia tulok­sia ihmis­ten käyt­täy­tymis­es­tä. Behav­ior­is­tisen talousti­eteen yksi keskeisim­im­mistä löy­döistä on ollut se, että kaik­ki ihmiset eivät toi­mi samoin. Esimerkik­si lähi­aiko­jen asioi­ta koroste­taan pain­ote­taan ihmis­mie­len toimes­ta enem­män kuin vaik­ka pitkän aika­jän­teen tule­vaa tilan­net­ta (esim. Tha­lerin mukaan eläkesäästämi­nen ei toi­mi vapaae­htois­po­h­jal­ta, kos­ka moni ei säästä pitkälle tule­vaisu­u­teen vapaae­htois­es­ti, jos voi käyt­tää varat aiem­minkin, kos­ka halu käyt­tää varat jo lähi­aikoina voit­taa aika monel­la pyrkimyk­sen jät­tää van­hu­u­den päivillekin, jos ihmi­nen saa itse vali­ta), mut­ta sekaan mah­tuu mon­en­laisia yksilöitä, ja kult­tuurista, koulu­tuk­ses­ta, iästä, sukupuoles­ta, äidinkielestä ja ties miestä kaikesta mil­loinkin riip­puen tilanteet vaihtelevat.

      3. Nim­imerk­ki ÖÖÖ kir­jot­taa tuos­sa alla oikein hienos­ti, taitaa­pa olla painavampikin asiantun­ti­ja, mut­ta, mutta…

        Kiin­nitin huomio­ta varsinkin näi­hin kohti­in: ”Ei oikeas­t­aan ole mitään yhtä behav­ior­is­tista taloustiedet­tä, vaan se on vain yleis­nimike ken­tälle, jos­sa yhdis­tyy niin käyt­täy­tymisen tutkimus kuin talouskin jol­lain tavoin… Tutkimus on jatku­vaa uuden löytämistä ja van­han tiedon van­hen­e­mista… ties miestä kaikesta mil­loinkin riip­puen tilanteet vai­htel­e­vat.… murskat­en vain numeroi­ta ja etsien niiden välille yhteyksiä”,

        Aina kuin tieteessä tapah­tuu suuri par­a­dig­ma-muu­tos, tulee juuri tuol­laista tekstiä. 

        Mitä tulee evoluu­tioon / sosio­bi­olo­giaan, sieltä ei voikaan löytää muu­ta ”ikuisen totu­u­den graalin mal­jaa”, kuin geenin itsekkyys. 

        Kuitenkin näyt­tää selvältä, että tule­vaisu­us menee juuri tuo­hon mainit­se­masi ”numeroiden murskaamisen” / tekoä­lyn avul­la haet­tavien kausaal­isuuk­sien suuntaan. 

        Jo nyt New Yorkin pörssis­sä yli 80% high-fre­quen­cy tradingista tapah­tuu numeronmurskaajilla…

        Talas­toti­eteen iki-aikaisen kausaal­isu­us-ongel­man onkin hil­jakkoin ratkaissut UCLAn pro­fes­sori Judea Pearl tiimin­sä kanssa. Tässä läpimur­rossa käytet­tään uut­ta algo­rit­mia + tekoä­lyä + hir­mu­ti­etokonei­ta. ÖÖÖ on var­maan jo lukenutkin Pearlin kir­jan ”Book of Why”?

        Kun kehi­in vielä heit­etään kvant­ti­ti­etokoneet, rupeaakin tapah­tu­maan kummia…

  3. Mon­elle suo­ma­laiselle jot­ka pitävät Yhdys­val­tain 45 pres­i­dentin 4 vuo­tis pres­i­dent­ti kaut­ta Yhdys­val­tain korkean työl­lisyy­den kannal­ta ennä­tys vuosi­na 2017–2019 nimeno­maan uno­hta­vat tai eivät tiedä että syy tähän kehi­tyk­seen on nimeno­maan Osmo Soin­in­vaaran mainit­semia mata­la palk­ka työ­paikko­jen syn­tyä joi­ta ay-liike ja jok­seenkin palka­nsaa­jat pitävät vahin­gol­lise­na kehi­tyk­sen­sä Suomen työ­markki­noille. Kuitenkin samat tahot kehu­vat Yhdys­val­tain nykyisen 45 pres­i­dentin talous­poli­ti­ikkaa onnis­tuneena jopa niin että sel­l­aista tarvi­taan myös Suomes­sa ja Euroopas­sa. Kuitenkin ne uudet työ­paikat Yhdys­val­toi­hin syn­tyi vuosi­na 2017–2019 jol­loin Yhdys­val­tain työl­lisyys aste oli 3% eli täys työl­lisyys oli­vat Osmo Soin­in­vaaran maise­mat mata­la­palk­ka alo­jen työ­paikat kuten esimerkik­si palvelu­alo­jen uudet työ­paikat. Nämä näke­mys uno­htuu hel­posti keskustelus­ta Suomes­sa kun ver­rataan Yhdys­val­tain korkeaa työl­lisyyt­tä viime vuosi­na ennen Colvid-19 epi­demi­aa. Kyl­lä Osmo Soin­in­vaara on hyvin oike­as­sa siinä että Suomes­sa mata­la­palk­ka alo­jen kuten palvelu sek­torin työ­paikat ovat parem­pi vai­h­toe­hto kuin korkea työt­tömyys. Vero­tuk­sen keven­tämi­nen ja pain­opiste on yksi tek­i­jä tässä kohtaa ja myös sun­nun­tai lisän pois­t­a­mi­nen. Toki Osmo Soin­in­vaaran vas­tine on nor­maali palkko­jen koro­tus ja samal­la kau­pan päälle työn­vero­tuk­sen keven­tämi­nen. Tas­apaino on heti käyt­tö­valmi­ina joten mitään vinou­tu­maa työ­markki­noille ei syn­ny. Teol­lisu­us alo­jen työ­paikat eivät tulleet takaisin edes Yhdys­val­tain 4 vuo­den pro­tek­tion­is­tisen talous­poli­ti­ikan kaut­ta. Syynä on tuotan­to ketjut. Aasian taloudet ovat saa­neet taas kasvun ja toden­näköis­es­ti Aasian markki­noiden kova kysyn­tä jatkuu edelleen. Juuri sen takia Yhdys­val­lois­sa työl­lisyys kasvoi koti­markki­noille viimeiset 4 vuot­ta kunnes Colvid-19 epi­demia iski ja se iski vielä kovem­min Yhdys­val­lois­sa kuin Euroopas­sa jos­sa on julki­nen ter­vey­den­huolto, työt­tömyys­tur­va ja eläke­jär­jestelmä. Kun työl­lisyys saataisi­in Osmo Soin­in­vaaran mallin mukaises­ti myös Suomes­sa parem­mak­si niin tilanne olisi ihan toisen­lainen kuin täl­lä het­kel­lä kos­ka kysyn­tä nor­mal­isoituu (tosin hitaasti) lop­pu­jen lopuk­si kun rokote ohjel­ma on käyn­nis­tet­ty. Tosin siinä kestää asiantun­ti­joiden mukaan 6 kuukaut­ta mut­ta täl­lä Osmo Soin­in­vaaran työl­lisyys mallil­la Suomes­sa ei tarvit­sisi olla niinkään suur­ta työt­tömyyt­tä kuin Suomes­sa on ollut pitkään yleen­sä lam­o­jen jäl­keen ver­rat­tuna mui­hin Pohjo­is­mai­hin. Ruot­sis­sa tosin Colvid-19 epi­demia lyhen­tää jo nyt elinikää. Osmo Soin­in­vaaran näke­myk­set ovat olleet ammat­tiy­hdis­tys­ten liik­keelle ongel­malli­nen ratkaisu. Oikeas­t­aan syy mik­si esimerkik­si PAM pitää tätä kehi­tys­tä negati­ivise­na on toden­näköis­es­ti PAM:ille enem­män arvo­val­ta kysymys kuin real­isti­nen ymmär­rys siitä että ammat­tiy­hdis­tys­li­ikeeel­lä on myös nyky suomes­sa oma rooli työl­lisyy­den kohdal­la kuin aiem­min vielä sil­loin kun Suomen työ­markki­noil­la oli ihan toisen­lainen tilanne 1980-luvule asti. Vuo­den 1956 yleis­lakko polar­isoi pitkäk­si ajak­si Suomen työ­markki­noi­ta kunnes löy­det­ti­in hal­li­tuk­sen toimes­ta yhteiskun­ta rauhan kannal­ta ratkaisu jota kut­sut­ti­in TUPO:ksi. Tämä malli toi­mi 1990-luvulle asti. Nyt täl­lä het­kel­lä tämän TUPO:n vika on siinä minkä Osmo Soin­in­vaara nos­ti esi­in eli se luo osit­tain työt­tömyyt­tä aloille joil­la olisi kysyn­tää uudelleen työl­listämiselle esimerkik­si teol­lisu­u­den alo­jen lope­tu­ista työ­paikoista voisi työl­listyä ihmisiä enem­män palvelusek­to­rille suo­raan ilman kortis­ton kaut­ta. Mik­si tämä ei käy ay-liikeelle etenkin PAM:ille? Siitä kyl­lä pitäisi kysyä suo­raan PAM:in johdol­ta. Juuri sen takia tämä nykyi­nen hal­li­tus olisi voin­ut ja sen pitääkin edelleen tehdä yhteistyössä työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien kanssa Suomeen työ­markki­noiden uud­is­tamis­su­un­nitel­ma ja malli jos­sa myös sosi­aal­i­tur­va uud­is­tet­taisi­in. SAK toden­näköis­es­ti uskoo että SDP ei lähde muu­ta­maan työ­markki­noi­ta vaan taipuu edelleen SAK:n eteen ja luovut­taa. Osmo Soin­in­vaaran mallis­sa kyl­lä haaste­taan erit­täin konkreet­tis­es­ti ja uudel­la taval­la ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen van­hen­tuneet käsi­tyk­set palkoista, työa­joista ja työ­markki­noiden tämän het­kises­tä toimin­nas­ta raken­nemuu­tok­sen aikakaudella.

    1. Rahul Somani:
      Mon­elle suo­ma­laiselle jot­ka pitävät Yhdys­val­tain 45 presidentin4 vuo­tis pres­i­dent­ti kaut­ta Yhdys­val­tain korkean työl­lisyy­den kannal­ta ennä­tys vuosi­na 2017–2019 nimeno­maan uno­hta­vat tai eivät tiedä että syy tähän kehi­tyk­seen on nimeno­maan Osmo Soin­in­vaaran mainit­semia mata­la palk­ka työ­paikko­jen syn­tyä joi­ta ay-liike ja jok­seenkin palka­nsaa­jat pitävät vahin­gol­lise­na kehi­tyk­sen­sä Suomen työ­markki­noille. Kuitenkin samat tahot kehu­vat Yhdys­val­tain nykyisen 45 pres­i­dentin talous­poli­ti­ikkaa onnis­tuneena jopa niin että sel­l­aista tarvi­taan myös Suomes­sa ja Euroopas­sa. Kuitenkin ne uudet työ­paikat Yhdys­val­toi­hin syn­tyi vuosi­na2017-2019 jol­loin Yhdys­val­tain työl­lisyys aste oli 3% eli täys työl­lisyys oli­vat Osmo Soin­in­vaaran maise­mat mata­la­palk­ka alo­jen työ­paikat kuten esimerkik­si palvelu­alo­jen uudet työ­paikat. Nämä näke­mys uno­htuu hel­posti keskustelus­ta Suomes­sa kun ver­rataan Yhdys­val­tain korkeaa työl­lisyyt­tä viime vuosi­na ennen Colvid-19 epi­demi­aa. Kyl­lä Osmo Soin­in­vaara on hyvin oike­as­sa siinä että Suomes­sa mata­la­palk­ka alo­jen kuten palvelu sek­torin työ­paikat ovat parem­pi vai­h­toe­hto kuin korkea työt­tömyys. Vero­tuk­sen keven­tämi­nen ja pain­opiste on yksi tek­i­jä tässä kohtaa ja myös sun­nun­tai lisän pois­t­a­mi­nen. Toki Osmo Soin­in­vaaran vas­tine on nor­maali palkko­jen koro­tus ja samal­la kau­pan päälle työn­vero­tuk­sen keven­tämi­nen. Tas­apaino on heti käyt­tö­valmi­ina joten mitään vinou­tu­maa työ­markki­noille ei syn­ny. Teol­lisu­us alo­jen työ­paikat eivät tulleet takaisin edes Yhdys­val­tain 4 vuo­den pro­tek­tion­is­tisen talous­poli­ti­ikan kaut­ta. Syynä on tuotan­to ketjut. Aasian taloudet ovat saa­neet taas kasvun ja toden­näköis­es­ti Aasian markki­noiden kova kysyn­tä jatkuu edelleen. Juuri sen takia Yhdys­val­lois­sa työl­lisyys kasvoi koti­markki­noille viimeiset 4 vuot­ta kunnes Colvid-19 epi­demia iski ja se iski vielä kovem­min Yhdys­val­lois­sa kuin Euroopas­sa jos­sa on julki­nen ter­vey­den­huolto, työt­tömyys­tur­va ja eläke­jär­jestelmä. Kun työl­lisyys saataisi­in Osmo Soin­in­vaaran mallin mukaises­ti myös Suomes­sa parem­mak­si niin tilanne olisi ihan toisen­lainen kuin täl­lä het­kel­lä kos­ka kysyn­tä nor­mal­isoituu (tosin hitaasti)loppujen lopuk­si kun rokote ohjel­ma on käyn­nis­tet­ty. Tosin siinä kestää asiantun­ti­joiden mukaan 6 kuukaut­ta mut­ta täl­lä Osmo Soin­in­vaaran työl­lisyys mallil­la Suomes­sa ei tarvit­sisi olla niinkään suur­ta työt­tömyyt­tä kuin Suomes­sa on ollut pitkään yleen­sä lam­o­jen jäl­keen ver­rat­tuna mui­hin Pohjo­is­mai­hin. Ruot­sis­sa tosin Colvid-19 epi­demia lyhen­tää jo nyt elinikää. Osmo Soin­in­vaaran näke­myk­set ovat olleet ammat­tiy­hdis­tys­ten liik­keelle ongel­malli­nen ratkaisu. Oikeas­t­aan syy mik­si esimerkik­si PAM pitää tätä kehi­tys­tä negati­ivise­na on toden­näköis­es­ti PAM:ille enem­män arvo­val­ta kysymys kuin real­isti­nen ymmär­rys siitä että ammat­tiy­hdis­tys­li­ikeeel­lä on myös nyky suomes­sa oma rooli työl­lisyy­den kohdal­la kuin aiem­min vielä sil­loin kun Suomen työ­markki­noil­la oli ihan toisen­lainen tilanne 1980-luvule asti. Vuo­den 1956 yleis­lakko polar­isoi pitkäk­si ajak­si Suomen työ­markki­noi­ta kunnes löy­det­ti­in hal­li­tuk­sen toimes­ta yhteiskun­ta rauhan kannal­ta ratkaisu jota kut­sut­ti­in TUPO:ksi. Tämä malli toi­mi 1990-luvulle asti. Nyt täl­lä het­kel­lä tämän TUPO:n vika on siinä minkä Osmo Soin­in­vaara nos­ti esi­in eli se luo osit­tain työt­tömyyt­tä aloille joil­la olisi kysyn­tää uudelleen työl­listämiselle esimerkik­si teol­lisu­u­den alo­jen lope­tu­ista työ­paikoista voisi työl­listyä ihmisiä enem­män palvelusek­to­rille suo­raan ilman kortis­ton kaut­ta. Mik­si tämä ei käy ay-liikeelle etenkin PAM:ille? Siitä kyl­lä pitäisi kysyä suo­raan PAM:in johdol­ta. Juuri sen takia tämä nykyi­nen hal­li­tus olisi voin­ut ja sen pitääkin edelleen tehdä yhteistyössä työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien kanssa Suomeen työ­markki­noiden uud­is­tamis­su­un­nitel­ma ja malli jos­sa myös sosi­aal­i­tur­va uud­is­tet­taisi­in. SAK toden­näköis­es­ti uskoo että SDP ei lähde muu­ta­maan työ­markki­noi­ta vaan taipuu edelleen SAK:n eteen ja luovut­taa. Osmo Soin­in­vaaran mallis­sa kyl­lä haaste­taan erit­täin konkreet­tis­es­ti ja uudel­la taval­la ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen van­hen­tuneet käsi­tyk­set palkoista, työa­joista ja työ­markki­noiden tämän het­kises­tä toimin­nas­ta raken­nemuu­tok­sen aikakaudella.

      “Kuitenkin samat tahot kehu­vat Yhdys­val­tain nykyisen 45 pres­i­dentin talous­poli­ti­ikkaa onnis­tuneena jopa niin että sel­l­aista tarvi­taan myös Suomes­sa ja Euroopas­sa.” Rohke­nen epäil­lä, noin kau­ni­isti ilmais­tu­na. Ja mitä sun­nun­tail­isään tulee, mitäs veikkaat onko työ­nan­ta­japuoli valmis kom­pen­soimaan sen poiston?

      1. Fidel: ”Kuitenkin samat tahot kehu­vat Yhdys­val­tain nykyisen 45 pres­i­dentin talous­poli­ti­ikkaa onnis­tuneena jopa niin että sel­l­aista tarvi­taan myös Suomes­sa ja Euroopas­sa.” Rohke­nen epäil­lä, noin kau­ni­isti ilmais­tu­na. Ja mitä sun­nun­tail­isään tulee, mitäs veikkaat onko työ­nan­ta­japuoli valmis kom­pen­soimaan sen poiston?

        Tarkoitin täl­lä kom­men­til­la että Yhdys­val­tain hyvää taloudel­lista kasvua myös Euroopas­sa arvioidaan hyvin toisel­la taval­la mitä euroop­palaiset ovat pitkään karsas­ta­neet mut­ta se voisi olla yksi vai­h­toe­hto kun kyseessä on koti­markki­noiden työllistäminen.

      2. Fidel: Ja mitä sun­nun­tail­isään tulee, mitäs veikkaat onko työ­nan­ta­japuoli valmis kom­pen­soimaan sen poiston?

        Ja jos olisi valmis, mitä siitä seu­raisi niille yri­tyk­sille, joil­la ei ole sun­nun­ta­iauki­oloa. Eli jos vaik­ka joku maanan­taista per­jan­tai­hin kauem­pana keskus­tas­ta auki ole­va louna­s­paik­ka tuot­taa nyky­isin hie­man yli meno­jen­sa ver­ran, niin jos palkat nousi­si­vat esim. 15 %, niin pitäisikö näi­den sulkea oven­sa, jos ulos­myyn­ti­hin­toi­hin ei voi lait­taa 10 %:n lisää ilman, että kysyn­tä leikkaan­tuu niin paljon, että toimin­nas­ta tulee jo tap­pi­ol­lista. Suurin osa rav­in­to­la­paikoista Suomes­sa määräl­lis­es­ti on kai louna­s­paikko­ja, jois­sa poruk­ka on töis­sä maanan­taista per­jan­tai­hin olevil­la työvuoroil­la. Maaseudun rav­in­to­lat vaikka­pa kun­nan­talol­la ovat pääsään­töis­es­ti sel­l­aisia. Yrit­täjän kannal­ta etu­na on se, että saa 5‑päiväisen työvi­ikon itselleen ja työn­tek­i­jöilleen vakipäivil­lä. Täy­dessä 7‑päiväisessä viikos­sa­han työaika­malli olisi sama kuin tehtais­sa, eli jonkin­lainen vuorotyö, jos­sa työpäivät vai­htel­e­vat viikoit­tain, ja jon­ka omaavien on sik­si vaikea har­ras­taa mitään, tai kul­jet­taa lap­si­aankaan mihinkään sään­nöl­lisi­in har­ras­tuk­si­in (jos esim. tiis­tai-illat on osana viikoista työpäiviä ja osana ei). Louna­s­paikkoi­hin löy­tyy pk-seudul­lakin hyvin työn­tek­i­jöitä tes-palkoil­lakin, mut­ta epäsään­nöl­lis­ten rav­in­to­latöi­den tapauk­ses­sa ikävistä työa­joista, joka hait­taa per­he-elämää, odote­taan usein sitä parem­paa rahal­lista kor­vaus­ta, ja moni per­heelli­nen ei sel­l­aisi­in työaikoi­hin suos­tu, vaik­ka saisi parem­paakin palkkaa.

        Yksi ääri­lai­ta ovat kebab­paikat, jot­ka voivat olla auki maanan­taista sun­nun­tai­hin esimerkik­si 12–16 tun­tia vuorokaudessa vaikka­pa 4–5 euron tun­tipal­ka­lla siten, että yhdel­lä työn­tek­i­jäl­lä on työvi­ikos­sa vaik­ka 60–70 työ­tun­tia, ja jois­sa nyky­isinkään ei mak­se­ta sun­nun­tail­isiä, iltal­isiä, yölisiä eikä yli­työko­r­vauk­si­akaan. Ne ovat nyky­isinkin sun­nun­taisin yleen­sä auki.

  4. Olen mukana, jos aloite­taan tuos­ta työn vero­tuk­sen keven­tämis­es­tä. Muu­toin voi hiip­iä mieleen epäilys, että hait­taverot tule­vat entis­ten päälle ja poli­itikko kyl­lä löytää rahalle ottajia.

  5. Onko kukaan yrit­tänyt laskea miten palvelu­iden arvon­lisäveron aset­ta­mi­nen nol­laan vaikut­taisi val­tion veroista kokon­aisu­udessaan saami­in tuloi­hin? Arvon­lisävero palveluista menetet­täisi­in, mut­ta toisaal­ta palvelu­iden tuot­ta­jien palka­s­taan mak­sama tulovero nousisi kun palvelu­iden kysyn­tä kasvaisi.

    Jotenkin voisin kuvitel­la että nai­ivil­la talous­teo­ri­al­la pää­ty­isi vero­jen pienen­miseen hie­man, mut­ta ei läh­eskään tuon 24% arvon­lisäveron ver­ran, vaikkakaan en osaa tätä ana­lyysia tehdä.

    Vähem­män nai­ivi ana­lyysi ottaisi tietysti huomioon myös mah­dol­liset toisen ker­talu­vun vaiku­tuk­set, kuten sen, että ihmiset menevät yleen­sä rav­in­toloi­hin tois­t­en ihmis­ten seuras­sa. Täl­löin se, että mar­gin­aalil­la ole­vat ihmiset, jot­ka hin­nanalen­nuk­sen myötä käyvät enem­män rav­in­tolois­sa, vetävät sinne enem­män ihmisiä jot­ka eivät muuten mis­sään tapauk­ses­sa kävisi ravintoloissa.

  6. Hai­hat­telua. Tärkeäm­pää olisi toteut­taa esim. Juuse­lan veroe­hdo­tus. Yhteisövero 15% ja osinkovero siihen päälle siten, että kokon­aisvero olisi 30%. 30% olisi yleinen pääo­mat­ulovero. Samal­la puret­taisi­in osinkovero­tuk­ses­ta rälssit ja turhat koukerot. Palat­taisi­in siihen, mil­lä talous nos­tet­ti­in jaloilleen 90-luvun alus­sa. Pääo­mat­u­lo­jen vero­tus ei voi kovem­paa kan­sain­välisen verokil­pailun takia.

    1. Real­isti:
      Hai­hat­telua. Tärkeäm­pää olisi toteut­taa esim. Juuse­lan veroe­hdo­tus. Yhteisövero 15% ja osinkovero siihen päälle siten, että kokon­aisvero olisi 30%. 30% olisi yleinen pääo­mat­ulovero. Samal­la puret­taisi­in osinkovero­tuk­ses­ta rälssit ja turhat koukerot. Palat­taisi­in siihen, mil­lä talous nos­tet­ti­in jaloilleen 90-luvun alus­sa. Pääo­mat­u­lo­jen vero­tus ei voi kovem­paa kan­sain­välisen verokil­pailun takia. 

      Yhteisövero pitää laskea alle EU-ver­rokki­maid­en tason, tätähän se EU ajaa, verokil­pailua (ja muu­takin kil­pailua) maid­en välillä.

      Yleisem­min veropoli­ti­ikan kun­ni­an­hi­moi­sem­pia suun­nitelmia pitäisi ajaa yksi­no­maan EU:n kaut­ta eikä kansal­lisen poli­ti­ikan kaut­ta. Suo­mi on niin pieni val­tio EU:ssa että tääl­lä kun­ni­an­hi­moinen veropoli­ti­ik­ka johtaa vain yri­tys­ten ja voit­to­jen pakoon. EU taas on niin suuri tek­i­jä ihan globaalil­la tasol­la että EU:n kun­ni­an­hi­moista veropoli­ti­ikkaa ei voi noin vain pae­ta ja verosuunnitella.

      1. Stadist: Yhteisövero pitää laskea alle EU-ver­rokki­maid­en tason, tätähän se EU ajaa, verokil­pailua (ja muu­takin kil­pailua) maid­en välillä.

        Yleisem­min veropoli­ti­ikan kun­ni­an­hi­moi­sem­pia suun­nitelmia pitäisi ajaa yksi­no­maan EU:n kaut­ta eikä kansal­lisen poli­ti­ikan kaut­ta. Suo­mi on niin pieni val­tio EU:ssa että tääl­lä kun­ni­an­hi­moinen veropoli­ti­ik­ka johtaa vain yri­tys­ten ja voit­to­jen pakoon. EU taas on niin suuri tek­i­jä ihan globaalil­la tasol­la että EU:n kun­ni­an­hi­moista veropoli­ti­ikkaa ei voi noin vain pae­ta ja verosuunnitella.

        EU ei kyl­lä kiel­lä Suomelta suo­raan Avoir fis­cal mallia . Virossa on esimerkik­si täl­lainen ja myös Bri­tan­ni­as­sa eikä EU ole siihen puut­tunut edes Bri­tann­ian kohdal­la. Kuun­telin kesäl­lä van­haa Ylen Poli­ti­ikkara­dion jak­soa 2011 jos­sa Osmo Soin­in­vaara oli yksi keskusteli­ja ja tämä Avoir fis­cal malli tuli keskustelus­sa esille ja keskustelun toinen kansane­dus­ta­jaa Eero Lehti tote­si että EU ei kiel­lä Avoir fis­cal mallia suo­raan vaan vain sil­loin kun se syr­jii muitakin kuin suo­ma­laisia yrityksiä.

    2. Real­isti:

      Hai­hat­telua. Tärkeäm­pää olisi toteut­taa esim. Juuse­lan veroe­hdo­tus. Yhteisövero 15% ja osinkovero siihen päälle siten, että kokon­aisvero olisi 30%. 30% olisi yleinen pääo­mat­ulovero. Samal­la puret­taisi­in osinkovero­tuk­ses­ta rälssit ja turhat koukerot. Palat­taisi­in siihen, mil­lä talous nos­tet­ti­in jaloilleen 90-luvun alus­sa. Pääo­mat­u­lo­jen vero­tus ei voi kovem­paa kan­sain­välisen verokil­pailun takia.

      Mainit­se­masi henkilö on ilmeis­es­ti yri­tyk­siltä verokon­sul­toin­nista rahaa tien­aa­va kon­sult­ti. Näi­den kannal­ta­han olisi toki kiva jut­tu, jos verot pois­tet­taisi­in. Jos val­tion tulovero­tu­lot esim. puo­litet­taisi­in, jäl­jelle jäisi kysymys, että mil­lä val­tio rahoit­taa nykyiset menon­sa ja men­neet velka­nsa. 1990-luvun alus­sa Suomes­sa oli paljon pienem­pi julki­nen sek­tori kuin nykyään. Esimerkik­si ympäristövi­ra­nomais­ten ja juristien määrä julk­ishallinnos­sa on sen jäl­keen moninker­tais­tunut, ja vira­nomais­te­htävien määrää on kas­vatet­tu huo­mat­tavasti. Lisäk­si van­ho­jen julkisen sek­torin hallinto­ta­so­jen päälle on 1990-luvun jäl­keen tul­lut EU-hallinto, jon­ka menot jostain pitää myös rahoit­taa. Palu­u­ta van­hoi­hin vero­ta­hoisin ei ole, ellei julkisen sek­torin meno­ja saa­da myös jotenkin pienen­net­tyä. Nykyi­nen hal­li­tuskin on kovasti lisän­nyt julkisen sek­torin pysyviä meno­ja, eikä liene poli­it­tista real­is­mia, että julkisen sek­torin meno­ja saataisi­in painet­tua 1990-luvun alun tasolle pitki­in aikoi­hin. Julkisen sek­torin meno­ja on helpom­pi ja kivem­pi lisätä, mis­tä saa nimen­sä his­to­ri­aan palvelu­jen paran­ta­jana, kuin leikata.

  7. Tämä on yksi nykyisen his­to­ri­al­lisen palkkausjär­jestelmän ongel­ma. Oman esimieskoke­muk­seni mukaan toinen samal­la tapaa “perit­ty” ongel­ma on yllä­tyk­sel­lis­es­ti “samas­ta työstä sama palkka”-ajattelu.

    Käytän­nössä vah­vasti jär­jestäy­tyneil­lä aloil­la on todel­la vaikea mak­saa palkkaa sen mukaan, kuin­ka hyvä työn­tek­i­jä on. Eri­laisia tuot­tavu­us­bonuk­sia ei yleen­sä saa­da jaet­tua henkilöko­htais­es­ti ja jär­jestelmiä on todel­la tarkkaan hinkat­ta­va, jot­ta henkilöko­htainen bonus osuu sille joka sen ansait­see, eikä työkaver­ille, joka on surkea. Ay-liik­keen mielestä tämä ei ole vika vaan omi­naisu­us, kaikille samaa työtä tekeville pitää mak­saa menete­tys­tä ajas­ta saman verran.

    1. Krtek:
      Tämä on yksi nykyisen his­to­ri­al­lisen palkkausjär­jestelmän ongel­ma. Oman esimieskoke­muk­seni mukaan toinen samal­la tapaa ”perit­ty” ongel­ma on yllä­tyk­sel­lis­es­ti ”samas­ta työstä sama palkka”-ajattelu.

      Käytän­nössä vah­vasti jär­jestäy­tyneil­lä aloil­la on todel­la vaikea mak­saa palkkaa sen mukaan, kuin­ka hyvä työn­tek­i­jä on. Eri­laisia tuot­tavu­us­bonuk­sia ei yleen­sä saa­da jaet­tua henkilöko­htais­es­ti ja jär­jestelmiä on todel­la tarkkaan hinkat­ta­va, jot­ta henkilöko­htainen bonus osuu sille joka sen ansait­see, eikä työkaver­ille, joka on surkea. Ay-liik­keen mielestä tämä ei ole vika vaan omi­naisu­us, kaikille samaa työtä tekeville pitää mak­saa menete­tys­tä ajas­ta saman verran.

      Mikä on “vah­vasti jär­jestäy­tynyt ala”? Kuin­ka suuri osa maamme työvoimas­ta on sel­l­aisel­la alalla?

      1. R.Silfverberg: Mikä on ”vah­vasti jär­jestäy­tynyt ala”? Kuin­ka suuri osa maamme työvoimas­ta on sel­l­aisel­la alalla? 

        jär­jestäy­tynyt ala on sel­l­ainen työ­nan­ta­ja joka kuu­luu joko EK:hon tai Suomen yrit­täji­in eli niiden kanssa jot­ka ovat ay-liike on tun­nus­tanut työ­markki­na osa­puolek­si. Esimerkik­si Suomen pienyrit­täjät eivät ole osapuoli.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ay-liike ei tun­nus­ta Suomen yrit­täjiä osapuoleksi.

        Tiedät parem­min näistä asioista kuin minä mut­ta muis­tan kun keskustelit aiheesta Ylen Horisont­ti ohjel­mas­sa (8.2.2015) kon­sen­suk­ses­ta SAK:n Tapio Bergholmin kanssa ja hän tote­si että Suomen Yrit­täjät oli­vat mukana eräässä kolmikan­ta neu­vot­telus­sa yhdessä EK:n ja ay-liikeen kanssa. Mik­si oli­vat jos ay-liike ei heitä tun­nista osa­puolek­si. Tässä on link­ki ohjel­maan jos­sa keskustelit aiheesta Tapio Bergholmin kanssa; http://areena.yle.fi/1–2543069.

      3. Rahul Somani: Mik­si oli­vat jos ay-liike ei heitä tun­nista osapuoleksi. 

        Jos hal­li­tus on nimen­nyt jonkun kolmikan­ta­neu­vot­telun osa­puolek­si yrit­täjätkin, niin toki ovat olleet sil­loin mukana. Mut­ta ei yhdessäkään työe­htosopimuk­ses­sa silti neu­vot­telukump­pan­i­na työ­nan­ta­jan edus­ta­jana Suomen yrit­täjät, eikä ay-liike ota Suomen yrit­täjiä yleen­sä vapaae­htois­es­ti mihinkään mukaan.

      4. Rahul Somani: jär­jestäy­tynyt ala on sel­l­ainen työ­nan­ta­ja joka kuu­luu joko EK:hon tai Suomen yrit­täji­in eli niiden kanssa jot­ka ovat ay-liike on tun­nus­tanut työ­markki­na osa­puolek­si. Esimerkik­si Suomen pienyrit­täjät eivät ole osapuoli.

        Mä olen kyl­lä töis­sä alal­la jos­sa palk­ka ja bonuk­set muo­dos­tu­vat pärstäk­er­toimen mukaan , ja Teknolo­gia­te­ol­lisu­us on työ­nan­ta­japuolen liitto.

      5. R.Silfverberg: Mä olen kyl­lä töis­sä alal­la jos­sa palk­ka ja bonuk­set muo­dos­tu­vat pärstäk­er­toimen mukaan , ja Teknolo­gia­te­ol­lisu­us on työ­nan­ta­japuolen liitto.

        Täl­lä jär­jestäy­tynyt ala ter­mil­lä tarkoite­taan siis liiton jäsen­tä. Juuri sen takia yleis­si­tovu­us on Suomes­sa kuuma aihe kos­ka se kos­kee vain jär­jestäy­tyneitä alo­ja. Bonuk­set mak­se­taan kyl­lä yhteen­sä tuot­tavu­u­den mukaan. Tiedän monia pienyrit­täjiä jot­ka eivät ole jär­jestäy­tyny­itä ja tiedän kuin­ka han­kalaa on heille uuden työn­tek­i­jän palkkaami­nen. Kos­ka eivät kuu­lu työ­nan­ta­ja liit­toon ja työn­tek­i­jät eivät työn­tek­i­jä liit­toon. Osmo Soin­in­vaara on kyl­lä mon­ta ker­taa ottanut kan­taa esimerkik­si yleis­si­tovu­u­teen ja aina muis­taa korostaa että sitäkin SAK sil­loisen puheen­jo­hta­jan Niilo Hämäläisen johdol­la vas­tusti 1970-luvun alussa.

      6. Rahul Somani: Täl­lä jär­jestäy­tynyt ala ter­mil­lä tarkoite­taan siis liiton jäsen­tä. Juuri sen takia yleis­si­tovu­us on Suomes­sa kuuma aihe kos­ka se kos­kee vain jär­jestäy­tyneitä alo­ja. Bonuk­set mak­se­taan kyl­lä yhteen­sä tuot­tavu­u­den mukaan. Tiedän monia pienyrit­täjiä jot­ka eivät ole jär­jestäy­tyny­itä ja tiedän kuin­ka han­kalaa on heille uuden työn­tek­i­jän palkkaami­nen. Kos­ka eivät kuu­lu työ­nan­ta­ja liit­toon ja työn­tek­i­jät eivät työn­tek­i­jä liit­toon. Osmo Soin­in­vaara on kyl­lä mon­ta ker­taa ottanut kan­taa esimerkik­si yleis­si­tovu­u­teen ja aina muis­taa korostaa että sitäkin SAK sil­loisen puheen­jo­hta­jan Niilo Hämäläisen johdol­la vas­tusti 1970-luvun alussa.

        Jos yleis­si­tovu­ud­es­ta luovu­tan niin samal­la on vaara että pal­ka­lliset vuosilo­mat, sairaslo­mat ja 8 tun­nin työai­ka läh­tee ennem­min tai myöhem­min kos­ka yhdel­lä työ­paikalla ei työn­tek­i­jät saa sel­l­aiste edun­valvon­taa aikaisek­si kuin liit­to­jen väli­sis­sä TES-neu­vot­teluis­sa. Kun työe­hdot ovat yleis­si­to­vat niin työn­tek­i­jä tietää sil­loin mil­laisil­la ehdoil­la tehdään töitä. Ei työn­tek­i­jän tehtävä ole ottaa itselleen yrit­täjän riske­jä. Yrit­täjä saa aina kuitenkin suurem­man kor­vauk­sen työstään kuin työn­tek­i­jä, sil­loin kun yri­tys on ylipään­sä pystyssä. Isois­sa yri­tyk­sis­sä löy­tyy aina työn­tek­i­jöi­den joukos­ta sel­l­aisi­akin jot­ka halu­a­vat tehdä uraa ja päästä johtote­htävin ja heille usein tehdään eri sopimuk­sia jos­sa joudu­taan jous­ta­maan mut­ta palkat alka­vat sit­ten pari numeroa suurem­mal­la numerol­la kuin rivityöntekijöillä. 

        En minä sanoisi että pienyrit­täjil­läkään olisi help­poa, mon­et ovat ryhtyneet sik­si että vai­h­toe­hto on työt­tömyys ja perus­päivära­hal­la elämi­nen kos­ka koulu­tus ei riitä töi­hin jos­sa sitä vaa­di­taan tai asu­taan vääräl­lä paikakun­nal­la. Sil­loin toim­i­taan yleen­sä niin että ulkoa ei palkata työn­tek­i­jöiä vaan korkein­taan omia perheenjäseniä.

      7. R.Silfverberg: Jos yleis­si­tovu­ud­es­ta luovu­tan niin samal­la on vaara että pal­ka­lliset vuosilo­mat, sairaslo­mat ja 8 tun­nin työai­ka lähtee 

        8h työpäivä on syn­tynyt yli 50v ennen yleis­si­tovu­ut­ta ja vuosilo­makin on kym­meniä vuosia van­hempi, joten mik­si ne oli­si­vat juuri yleis­si­tovu­ud­es­ta riippuvaisia?

      8. R.Silfverberg: Jos yleis­si­tovu­ud­es­ta luovu­tan niin samal­la on vaara että pal­ka­lliset vuosilo­mat, sairaslo­mat ja 8 tun­nin työai­ka läh­tee ennem­min tai myöhemmin
        En minä sanoisi että pienyrit­täjil­läkään olisi help­poa, mon­et ovat ryhtyneet sik­si että vai­h­toe­hto on työt­tömyys ja perus­päivära­hal­la elämi­nen kos­ka koulu­tus ei riitä töi­hin jos­sa sitä vaa­di­taan tai asu­taan vääräl­lä paikakun­nal­la. Sil­loin toim­i­taan yleen­sä niin että ulkoa ei palkata työn­tek­i­jöiä vaan korkein­taan omia perheenjäseniä. 

        Pal­ka­lliset vuosilo­mat, sairaslo­mat ja 8 tun­nin työai­ka ei ole mitään tekemistä yleis­si­tovu­u­den kanssa. Yleis­si­tovu­us ei ole itse asi­as­sa työ­markki­na osa­puolten väli­nen sopimus vaan 1970 hal­li­tuk­sen esi­tys jota itse asi­as­sa SAK vas­tusti alus­sa pääjo­hta­ja Niilo Hämäläisenkin toimes­ta. Kyl­lä noista voi sopia erik­seen esimerkik­si paikallisel­la sopimuk­sel­la tai liit­to sopimuk­sel­la. Yleis­si­tovu­u­den kor­vaami­nen kat­taval­la paikallisel­la sopimuk­sel­la on parem­pi vai­h­toe­hto kuin työt­tömyys. Mik­si yleis­si­tovu­ut­ta ei ole esimerkik­si Nor­jas­sa, Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa? Eivät niiden työl­lisyys ole huonom­pi kuin Suomes­sa. Päin­vas­toin . Suo­mi on ain­oa Euroopan maa jos­sa on yleis­si­tovu­us näinkin laa­jal­la pohjalla.

  8. Voisiko työn verot­tamis­es­ta kokon­aan luop­ua? Mis­tä tarvit­ta­vat verot sil­loin kerät­täisi­in ja mitä siitä seu­raisi? Kerät­täisi­inkö hiilipäästöveroa, ei vain sen ver­ran, että saadaan kus­tan­net­tua vas­taa­va nielu, vaan enem­män, jot­ta saadaan kus­tan­net­tua myös julki­nen ter­vey­den­hoito, mak­su­ton koulu­tus, puo­lus­tusvoimat jne.? Tässä “liika­hait­taverossa” olisi val­u­vi­ka: (ilmoite­tut) hiilipäästöt saat­taisi­vat pienetä, kun jokainen nielisi (salas­sa) omia päästöjään, jot­ta vält­ty­isi veroon sisäl­tyvältä ylimääräiseltä kus­tan­nuk­selta. Mut­ta onko jokin muu ratkaisu?

    1. Aika ajatel­la:
      Voisiko työn verot­tamis­es­ta kokon­aan luop­ua? Mis­tä tarvit­ta­vat verot sil­loin kerät­täisi­in ja mitä siitä seu­raisi? Kerät­täisi­inkö hiilipäästöveroa, ei vain sen ver­ran, että saadaan kus­tan­net­tua vas­taa­va nielu, vaan enem­män, jot­ta saadaan kus­tan­net­tua myös julki­nen ter­vey­den­hoito, mak­su­ton koulu­tus, puo­lus­tusvoimat jne.? Tässä ”liika­hait­taverossa” olisi val­u­vi­ka: (ilmoite­tut) hiilipäästöt saat­taisi­vat pienetä, kun jokainen nielisi (salas­sa) omia päästöjään, jot­ta vält­ty­isi veroon sisäl­tyvältä ylimääräiseltä kus­tan­nuk­selta. Mut­ta onko jokin muu ratkaisu?

      Teo­ri­as­sa kyl­lä mut­ta sil­loin ALV vero pitäisi olla erit­täin korkea. Osmo Soin­in­vaar­al­la oli mie­lenki­in­toinen vero­ma­lli jon­ka hän esit­teli vero­hallinnon 150 vuo­tis sem­i­naaris­sa 2015. Siinä työn­vero­tus oli hyvin alhainen mut­ta vasti­neek­si alv verokan­nat oli­vat korkeat. Link­ki paneeli­in jos­sa aiheesta keskustelti­in löy­tyy tästä linkistä;https://youtu.be/cWa4IJEK-1I.

      1. ALV on liian help­po kiertää, jot­ta se voisi olla kovin korkea naa­puri­mai­hin näh­den. Viros­ta ja Ruot­sista ostot saisi tehdä paikallisen arvon­lisäveron mukaan ilman lisä­tul­lia Suomen rajal­la. Lisäk­si Suomes­sa ALV:in kovin korkeak­si nos­tamisen tekee vaikeak­si se, että tuon­ti Ahve­nan­maal­ta EU-mai­hin on Suomen EU:hun liit­tymis­sopimuk­sen mukaan ALV-vapaa­ta. Eli arvon­lisäveron saa kulut­ta­jakau­pas­sa väl­tet­tyä kokon­aan tekemäl­lä kau­pat Ahve­nan­maan kaut­ta kulke­van laivan kan­nel­la. Autokau­pan osalta tosin on lain­säädän­nölli­nen eri­ty­is­poikkeus, joka kieltää sellaisen.

        Suo­ma­lainen verkkokaup­pa on jäänyt pienek­si esim. Lux­em­burgi­laisi­in kil­pail­i­joi­hin näh­den sik­si, että Suomen ALV on niin kova. Isoil­ta toim­i­joil­ta nykyään per­itään kyl­lä myyn­ti­maan ALVit, mut­ta pienyri­tyk­set myyvät tuot­teen­sa verkkokaupois­sa EU:n sisäl­lä yhä pääsään­töis­es­ti lähtö­maan ALVein. Sähköiset palve­lut, joi­ta olen ostanut, ovat laskun mukaan usein olleet Lux­em­burgi­in tai Irlan­ti­in sijoit­tunei­ta vero­tuk­sen osalta. Verkko­sivuil­la se ei usein näy, vaan palvelu tuote­taan jos­sain muual­la, mut­ta kulut­ta­jakau­pan laskuis­sa myyn­ti­maak­si merkataan usein alimpi­en alvien mai­ta, jot­ta myyjä vält­tää vero­ja mah­dol­lisim­man paljon.

      2. niin:
        ALV on liian help­po kiertää, jot­ta se voisi olla kovin korkea naa­puri­mai­hin näh­den. Viros­ta ja Ruot­sista ostot saisi tehdä paikallisen arvon­lisäveron mukaan ilman lisä­tul­lia Suomen rajal­la. Lisäk­si Suomes­sa ALV:in kovin korkeak­si nos­tamisen tekee vaikeak­si se, että tuon­ti Ahve­nan­maal­ta EU-mai­hin on Suomen EU:hun liit­tymis­sopimuk­sen mukaan 

        Ruotsin yleinen
        verokan­ta on 25% . Suomes­sa tuo on 24% ja Virossa tuo on 20% . On tiet­tyjä tuot­tei­ta jot­ka ovat Ruot­sis­sa edullisem­pia kuin Suomes­sa ja päin­vas­toin mut­ta kum­minkin hin­ta taso on kyl­lä hyvin saman­lainen. Alko­holin hin­ta on toden­näköis­es­ti Ruot­sis­sa edullisem­pi mut­ta se johtuu Sys­tem­bo­la­gin toim­inta mallista joka on hyvin palvelu läheistä. Suomes­sa alko­holi oste­taan Viros­ta ja ruot­salaiset toden­näköis­es­ti käyvät Tan­skas­sa jos­sa ei ole monopolia .

      3. Rahul Somani:

        Ruotsin yleinen
        verokan­ta on 25% . Suomes­sa tuo on 24% ja Virossa tuo on 20% . On tiet­tyjä tuot­tei­ta jot­ka ovat Ruot­sis­sa edullisem­pia kuin Suomes­sa ja päin­vas­toin mut­ta kum­minkin hin­ta taso on kyl­lä hyvin saman­lainen. Alko­holin hin­ta on toden­näköis­es­ti Ruot­sis­sa edullisem­pi mut­ta se johtuu Sys­tem­bo­la­gin toim­inta mallista joka on hyvin palvelu läheistä. Suomes­sa alko­holi oste­taan Viros­ta ja ruot­salaiset toden­näköis­es­ti käyvät Tan­skas­sa jos­sa ei ole monopolia .

        Alko­holi on siitä huono esimerk­ki, että sen vero­ta­son määrää ennem­min alko­ho­liv­eron ja arvon­lisäveron yhteis­vaiku­tus, ei pelkkä jälkim­mäi­nen. Ruot­sis­sa olu­en alko­ho­liv­ero per alko­ho­lil­i­tra on noin puo­let Suomen tasos­ta, Virossa noin kol­ma­sosa Suomen tasos­ta. Vero­ton hin­ta on läh­es sama. ALV per­itään myös alko­ho­liv­eros­ta. Suomes­sa alko­ho­lia oste­taan naa­puri­maista lähin­nä reuna­maas­sa asu­vien toimes­ta. Kes­ki-Suomes­ta ei paljoakaan Viron hakureis­su­ja tehdä, kun taas esim. Helsingis­sä se on aika yleistäkin. Vas­taavasti vaik­ka Vaasas­ta ja Tornios­ta saate­taan käy­dä Ruot­sis­sa, ja Lappeen­ran­nas­ta Venäjäl­lä, pait­si nyt kun raja on sinne korona­toimien vuok­si suur­in­pi­irtein kiin­ni muul­ta kuin ammattiliikenteeltä.

      4. niin:

        Suo­ma­lainen verkkokaup­pa on jäänyt pienek­si esim. Lux­em­burgi­laisi­in kil­pail­i­joi­hin näh­den sik­si, että Suomen ALV on niin kova. Isoil­ta toim­i­joil­ta nykyään per­itään kyl­lä myyn­ti­maan ALVit, mut­ta pienyri­tyk­set myyvät tuot­teen­sa verkkokaupois­sa EU:n sisäl­lä yhä pääsään­töis­es­ti lähtö­maan ALVein. Sähköiset palve­lut, joi­ta olen ostanut, ovat laskun mukaan usein olleet Lux­em­burgi­in tai Irlan­ti­in sijoit­tunei­ta vero­tuk­sen osalta. Verkko­sivuil­la se ei usein näy, vaan palvelu tuote­taan jos­sain muual­la, mut­ta kulut­ta­jakau­pan laskuis­sa myyn­ti­maak­si merkataan usein alimpi­en alvien mai­ta, jot­ta myyjä vält­tää vero­ja mah­dol­lisim­man paljon. 

        Lux­em­bur­gin ja Irlan­nin kohdal­la kyseessä on hiukan epäreilu asetel­ma kos­ka suurin verkkokaup­pa on näis­sä kahdessa maas­sa amerikkalainen Ama­zon joka ei mak­sa vero­ja mihinkään maa­han kos­ka sen yri­tys jär­jeste­lyt ovat erit­täin mon­imutkaisia ja sisäi­nen lasku­tus on yleistä. Täl­lä ei ole sinän­sä mitään tekemistä ALV veron kanssa vaan epäreilus­ta kil­pailus­ta kos­ka EU:lla ei sisä­markki­noiden rin­nal­la omaa dig­i­taal­isia sisä­markki­noi­ta juuri verkkokau­pas­sa. Tässä kohtaa jokainen jäsen­val­tio on itsenäinen.

      5. Rahul Somani: Teo­ri­as­sa kyl­lä mut­ta sil­loin ALV vero pitäisi olla erit­täin korkea. Osmo Soin­in­vaar­al­la oli mie­lenki­in­toinen vero­ma­lli jon­ka hän esit­teli vero­hallinnon 150 vuo­tis sem­i­naaris­sa 2015. Siinä työn­vero­tus oli hyvin alhainen mut­ta vasti­neek­si alv verokan­nat oli­vat korkeat.

        Etsin tokikin sel­l­aista ratkaisua, joka tek­isi tois­temme paito­jen pesemisen kan­nat­tavak­si — korkea ALV ei sitä tee vaan kan­nus­taa jokaisen pesemään oman pai­tansa. Ratkais­us­sa ALV:n pitäisi olla hyvin pieni, samoin kuin ansio­tu­lon veroprosentin.

      6. Aika ajatel­la: Etsin tokikin sel­l­aista ratkaisua, joka tek­isi tois­temme paito­jen pesemisen kan­nat­tavak­si — korkea ALV ei sitä tee vaan kan­nus­taa jokaisen pesemään oman pai­tansa. Ratkais­us­sa ALV:n pitäisi olla hyvin pieni, samoin kuin ansio­tu­lon veroprosentin.

        Suomes­sa ALV on 24% (14% ruuas­sa ja 10% muis­sa) mut­ta Tan­skas­sa on yksi ALV kan­ta joka on 25%. Tan­s­ka on paljon palvelu val­taisem­pi kansan­talous kuin Suo­mi. Suomes­sa palve­lut ovat pääasi­as­sa itsepa­lvelui­ta ja Tan­skas­sa ne ovat palvelui­ta joi­ta ihmiset osta­vat ihmisiltä. ALV kan­noil­la ei maid­en välil­lä ole paljon merk­i­tys­tä. Tan­s­ka on maanti­eteel­lis­es­ti myös kah­den maan välis­sä joiden ALV on mata­lampi kuin Tan­skas­sa. Sak­sas­sa on yksi ALV kan­ta 16% ja Ruot­sis­sa se on 24% (12%, ruo­ka, hotel­lit ja rav­in­to­lat, 6% Kir­jat, matkus­ta­jali­ikenne, kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mat ja aktivi­teetit, 0% vaku­u­tuk­set, rahoi­tus­palve­lut, ter­vey­den­hoito, ham­mashoito, resep­tilääk­keet, kiin­teä omaisu­us). Suomes­sa voisimme men­nä Ruotsin mallin suun­taan tai Tan­skan. Yksi ALV kan­ta kaikille tai sit­ten nol­la esim kiin­teille palveluille kuten Ruotsissa.

  9. Suomen talous on jumit­tunut 2008 talouskri­isin tasolle. Samaan aikaan kuitenkin verot, julki­nen talous ja lainat ovat kas­va­neet merkit­tävästi. Investoin­nit ovat parikym­men­tä vuot­ta olleet pysähdyksissä. 

    Suo­mi on nyt himoverot­ta­jien kil­pailukyvytön ja ay-kor­rup­toitunut maa, jos­sa ei kan­na­ta investoi­da, ris­ki-yrit­tää, työl­listää tai tehdä lap­sia. Minkään­laista paran­nus­ta tälle tilanteelle ei ole näkyvis­sä. Maas­sa on 500 000 työtön­tä, johon on syypää ay-liik­keen Hakaniemen veroparati­i­sista pyörit­tämä työvoimakartelli. 

    ”Kaikkien talouskri­isien äiti” on iskenyt päälle ja maan vel­ka-edik­tien, max­i­lais-prima­bal­leri­inan johta­ma hal­li­tus ei ymmär­rä reaal­i­taloud­es­ta juurikaan mitään! 

    Suomen johta­va talousosaa­ja Björn Wahlroos, Sam­po Group ja UPM-Kymmene hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja, onkin hil­jakkoin toden­nut: ”Suomen talous on nyt niin heikos­sa kun­nos­sa, että sen sijaan että se net­tomak­saa EUlle, sen pitäisi SAADA sieltä rahaa, kuten Italia ja Kreikka.” 

    Suomen olisi pakko nyt tehdä “kaikkien talous­re­formien äiti”, mut­ta edes siitä keskustelemis­es­ta ei ole merkkiäkään. Asi­as­ta käy­dään Suo­ma­laiseen tyyli­in mykkäkoulua…päätä pide­tään pen­saas­sa, ettei vaan paha susi näe…

    1. Sep­po Korp­poo:

      ”Kaikkien talouskri­isien äiti” on iskenyt päälle ja maan vel­ka-edik­tien, max­i­lais-prima­bal­leri­inan johta­ma hal­li­tus ei ymmär­rä reaal­i­taloud­es­ta juurikaan mitään! 

      Suomen johta­va talousosaa­ja Björn Wahlroos, Sam­po Group ja UPM-Kymmene hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja, onkin hil­jakkoin toden­nut: ”Suomen talous on nyt niin heikos­sa kun­nos­sa, että sen sijaan että se net­tomak­saa EUlle, sen pitäisi SAADA sieltä rahaa, kuten Italia ja Kreikka.” 

      Suomen olisi pakko nyt tehdä ”kaikkien talous­re­formien äiti”, mut­ta edes siitä keskustelemis­es­ta ei ole merkkiäkään. Asi­as­ta käy­dään Suo­ma­laiseen tyyli­in mykkäkoulua…päätä pide­tään pen­saas­sa, ettei vaan paha susi näe…

      Ital­ias­sa ongel­ma on vero­tu­lo­jen vähäi­nen kasvu ja julkisen sek­torin työ­paikat ovat olleet poli­it­tis­es­ti suo­ja työ­paikko­ja . Suomes­sa esimerkik­si moni julkisen sek­torin palvel­lut ovat saatavil­la verkos­sa ja Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa jopa Sak­sas­sa tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei ole. Tämä dig­i­taal­isaa­tio on vielä siel­lä kesken Joten fyysi­nen asioin­ti on ain­oa tapa siel­lä hoitaa asioi­ta. Esimerkik­si Sak­san kouluis­sa on ain­oa tapa kom­mu­nikoi­da koulun ja kodin välil­lä on alkeelli­nen lanka­puhe­lin yhteys joka on auki ark­isin nor­maalien toimis­to auki­olo­jen aikana. Etä­työ on paljon helpom­paa Suomes­sa kuin esimerkik­si Kes­ki-Euroopan maissa
      . Suomes­sa ei kyl­lä tuotan­toa pysäytet­ty kevääl­lä toisin kuin esimerkik­si Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa. Kuvaile­masi taloudel­liset ongel­mat Suomen kohdal­la alkoi jo viime vuo­den syksyl­lä. Itse asi­as­sa posti lakko oli enem­mäi­nen iso tek­i­jä kos­ka moni yri­tys siir­tyi mui­hin kuri­iri yhtiöi­den asi­akkaak­si. Tämän itse koin henkilöko­htais­es­ti kun tilasin koko kevään pääasi­as­sa tuot­tei­ta verkkokau­pas­ta toimit­ta­ja oli joku muu kuin Suomen Posti Oy. Schenker, Post­Nord tai Kaukoki­ito (vähit­täiskaup­paa luku­unot­ta­mat­ta) . Tuol­loin sym­pa­ti­at oli­vat kyl­lä monel­la suo­ma­laisel­la ay-liikeen puolel­la. Itse olin jo tuol­loin sitä mieltä että Posti lakol­la on isom­pi taloudelli­nen merk­i­tys kuin sitä sil­loin luul­ti­in. Nyt tämä Colvid-19 epi­demia on kyl­lä lisän­nyt verkkokaup­paa myös Suomes­sa hyvin paljon ja siinä kulu­tus on kas­vanut enem­män. Se on kaikkial­la maail­mas­sa näin.

    2. Sep­po Korp­poo:
      Suomen talous on jumit­tunut 2008 talouskri­isin tasolle. Samaan aikaan kuitenkin verot, julki­nen talous ja lainat ovat kas­va­neet merkit­tävästi. Investoin­nit ovat parikym­men­tä vuot­ta olleet pysähdyksissä. 

      Suo­mi on nyt himoverot­ta­jien kil­pailukyvytön ja ay-kor­rup­toitunut maa, jos­sa ei kan­na­ta investoi­da, ris­ki-yrit­tää, työl­listää tai tehdä lap­sia. Minkään­laista paran­nus­ta tälle tilanteelle ei ole näkyvis­sä. Maas­sa on 500 000 työtön­tä, johon on syypää ay-liik­keen Hakaniemen veroparati­i­sista pyörit­tämä työvoimakartelli.

      ”Kaikkien talouskri­isien äiti” on iskenyt päälle ja maan vel­ka-edik­tien, max­i­lais-prima­bal­leri­inan johta­ma hal­li­tus ei ymmär­rä reaal­i­taloud­es­ta juurikaan mitään! 

      Suomen johta­va talousosaa­ja Björn Wahlroos, Sam­po Group ja UPM-Kymmene hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja, onkin hil­jakkoin toden­nut: ”Suomen talous on nyt niin heikos­sa kun­nos­sa, että sen sijaan että se net­tomak­saa EUlle, sen pitäisi SAADA sieltä rahaa, kuten Italia ja Kreikka.” 

      Suomen olisi pakko nyt tehdä ”kaikkien talous­re­formien äiti”, mut­ta edes siitä keskustelemis­es­ta ei ole merkkiäkään. Asi­as­ta käy­dään Suo­ma­laiseen tyyli­in mykkäkoulua…päätä pide­tään pen­saas­sa, ettei vaan paha susi näe…

      Sep­po Korppoo
      Yrit­täjä joka ei halua mak­saa vero­ja eikä palkkaa

      1. Olen 3 fir­man toim­i­tusjo­hta­ja ja mak­samme vero­ja ihan likeasti!

  10. Kiitos Osmo että nos­tit aiheen esille. 

    Tätä “emme voi rikas­tua pesemäl­lä tois­temme paito­ja” ‑hoke­maa kuulee Suomes­sa aina vähän väliä ja se on mei­dän kon­tek­stis­sa vähän has­su. Se sopii parem­min kri­ti­ikik­si esimerkik­si eteläi­sis­sä Euroopan mais­sa, jois­sa löy­tyy kyl­lä tätä paidan­pe­su­palve­lu­talout­ta, mut­ta ei tarpeek­si kehit­tynyt­tä teol­lisu­ut­ta. Suomes­sa taas on aika hyvin kehit­tynyt­tä teol­lisu­ut­ta (tosin vähän turhan paljon nojataan suur­te­ol­lisu­u­teen, saataisi­im­pa Suomeenkin sak­salainen Mit­tel­stand PK-sek­tori jot­ta teol­lisu­u­den val­ta vähän hajaan­tu­isi), mut­ta heikosti tuo­ta paidan­pe­su­talout­ta. Johtuu juuri tuos­ta veroki­ilas­ta, työ­sopimuk­sista, ja ehkä myös siitä, että meil­lä on vieläkin, has­sua kyl­lä, kaupungis­tu­mi­nen ja osit­tain myös teol­lis­tu­mi­nen kesken ver­rat­tuna esim. Ruot­si­in ja Tan­skaan: Suo­mi on alle 70% kaupungis­tunut, Ruot­si taas yli 80%. Meil­lä ei ole ollut tarpeek­si väestöl­listä keskit­tyneisyyt­tä eikä sik­si oikein palvelutalouskulttuuriakaan. 

    Eli jos eteläisessä Euroopas­sa nojataan liikaa paidan­pe­su­talouteen, niin Suomes­sa taas ei ole nähty tarpeel­lisek­si luo­da tai tukea tätä paidan­pe­su­talout­ta lainkaan. Väistämät­tä tulee mieleen, että on jätet­ty aika low hang­ing fruit nap­si­mat­ta. Ei luulisi tosi­aan ole­van kovin vaikeaa ruka­ta talout­ta siten, että pesu­loiden ja kahviloiden perus­tamis­es­ta tulee kan­nat­tavam­paa. Tämä paidan­pe­su­talous on yhteiskun­nan peruse­le­ment­te­jä, ikäänkuin talous­pyra­midin perus­ta. Se tar­joaa työ­paikko­ja vähem­män koulute­tu­ille mut­ta toimeli­aille ihmisille ja parhaim­mil­laan luo diver­si­teet­tiä ja jopa inno­vati­ivi­su­ut­ta talouteen, varsinkin jos pien­palvelui­ta syn­tyy kult­tuuri­aloille. On vaikea myös nähdä, että täl­laiset muu­tok­set väk­isin vaaran­taisi tai hait­taisi sitä mei­dän kehit­tyneem­pää teol­lisu­ut­ta. Varsinkin taan­tuvil­la teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­la täl­laiset paidan­pe­su­palve­lut voisi tuo­da edes jotain taloudel­lista toimeliaisuutta.

    1. Hen­ri Wei­jo:

      Eli jos eteläisessä Euroopas­sa nojataan liikaa paidan­pe­su­talouteen, niin Suomes­sa taas ei ole nähty tarpeel­lisek­si luo­da tai tukea tätä paidan­pe­su­talout­ta lainkaan. Väistämät­tä tulee mieleen, että on jätet­ty aika low hang­ing fruit nap­si­mat­ta. Ei luulisi tosi­aan ole­van kovin vaikeaa ruka­ta talout­ta siten, että pesu­loiden ja kahviloiden perus­tamis­es­ta tulee kan­nat­tavam­paa. Tämä paidan­pe­su­talous on yhteiskun­nan peruse­le­ment­te­jä, ikäänkuin talous­pyra­midin perus­ta. Se tar­joaa työ­paikko­ja vähem­män koulute­tu­ille mut­ta toimeli­aille ihmisille ja parhaim­mil­laan luo diver­si­teet­tiä ja jopa inno­vati­ivi­su­ut­ta talouteen, varsinkin jos pien­palvelui­ta syn­tyy kult­tuuri­aloille. On vaikea myös nähdä, että täl­laiset muu­tok­set väk­isin vaaran­taisi tai hait­taisi sitä mei­dän kehit­tyneem­pää teol­lisu­ut­ta. Varsinkin taan­tuvil­la teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­la täl­laiset paidan­pe­su­palve­lut voisi tuo­da edes jotain taloudel­lista toimeliaisuutta.

      Pesu­la­te­ol­lisu­u­den merk­i­tys on etelä-Euroopas­sakin kutis­tunut 2000-luvul­la. Pesu­loista on tul­lut pitkälle automa­ti­soitua teol­lisu­ut­ta, joka työl­listää väkeä enem­män pyykkien kul­je­tus­palveluis­sa (joi­ta on ollut vaikem­pi automa­ti­soi­da) kuin pyykkikonei­den pyörit­täjiä. Pesu­la­bisnes pyörii Suomes­sa mm. laitoshuol­los­sa, jos­sa vaik­ka sote-yksiköt ja hotel­lit sekä teol­lisu­us peset­tävät pyykkin­sä yleen­sä, mis­tä halvim­mal­la saa­vat, kun taas koti­taloudet pesevät Suomes­sa pyykkin­sä yleen­sä itse joko oma­l­la pesukoneel­la tai taloy­htiön pesukoneel­la. Taan­tuvil­la teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­la paidan­pe­su­palve­lut kaatu­vat mm. kul­je­tusten vero­tuk­seen. Pyyk­it pitäisi joko viedä pesu­laan, tai pesu­lan pitäisi noutaa ne. Hotel­lista kun noutaa ison läjän pyykkiä, kul­je­tuskus­tan­nus per pyykkik­i­lo ei vielä mah­dot­toman iso ole, mut­ta koti­talousten tapauk­ses­sa 10 euron kul­je­tus­mak­su per noudet­tu pyykkierä on niin iso ver­rat­tuna siihen, jos itse pesten yhden pyykkikoneel­lisen saa pestyä alle eurol­la, että koti­talouk­set eivät tapaa ostaa pyykeille Suomes­sa kul­je­tus­palvelua edes sil­loin, jos peset­tävät pyykkiä pesu­las­sa. Pyykkien nouto kotoa ja palau­tus koti­in pestynä on mata­lampi­en liiken­teen polt­toain­evero­jen maid­en käytän­tö. En tiedä, kuin­ka vihreätäkään pyykkien kuskailu on ver­rat­tuna itsepesuun.

  11. Hyvä, että näitä asioi­ta käsitel­lää. Olisiko kuitenkin niin, että van­ho­ja aiko­ja ei kan­na­ta haikail­la. Kotona pesukone hoitaa pyyk­it hel­posti, vaat­teet valmis­te­taan tehtais­sa jne. Teol­lisu­us valmis­taa konei­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tämän kehi­tyk­sen. Koneet ovat jo kovaa vauh­tia tulos­sa palvelu­alalle tietotekni­ikan vauhdit­ta­mana. Keinoä­ly on jo tunkeu­tu­mas­sa koului­hin ja yliopistoihin.
    Teol­lisu­us on muut­tunut, ennen suurimpia yri­tyk­siä oli­vat Stan­dard Oil, Gen­er­al Motors…, nykyään taas Ama­zon, Microsoft, Google…)

    1. erk­ki nii­ni:
      Hyvä, että näitä asioi­ta käsitel­lää. Olisiko kuitenkin niin, että van­ho­ja aiko­ja ei kan­na­ta haikail­la. Kotona pesukone hoitaa pyyk­it hel­posti, vaat­teet valmis­te­taan tehtais­sa jne.Teollisuus valmis­taa konei­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tämän kehityksen.Koneet ovat jo kovaa vauh­tia tulos­sa palvelu­alalle tietotekni­ikan vauhdit­ta­mana. Keinoä­ly on jo tunkeu­tu­mas­sa koului­hin ja yliopistoihin.
      Teol­lisu­us on muut­tunut, ennen suurimpia yri­tyk­siä oli­vat Stan­dard Oil, Gen­er­al Motors…, nykyään taas Ama­zon, Microsoft, Google…) 

      Kaik­ki erikois­tuneem­pi ja kallis työ automa­ti­soidaan ensin. Mon­et palve­lu­työt ovat kalli­ita, jos kat­so­taan paljon työn­tek­i­jä mak­saa ja mitä työn­tek­i­jä oikeasti tekee. Kaupois­sa kas­san­työn­tek­i­jä pääasi­as­sa vain käyt­tää kas­sakonet­ta, mut­ta siis käytän­nössä valvoo että ihmiset mak­sa­vat ostok­sen­sa eivätkä varas­ta. Tämähän on kallista ja jos­sain mielessä turhaa työtä.

      Oma veikkaus on että jatkos­sa automa­ti­saa­tio lisään­tyy monil­la palvelu­aloil­lakin kaiken­laisin verkkoteknisin varausjär­jestelmin, jol­loin työaikaa vapau­tuu paljon enem­män itse työn tekemiseen. Automaat­tis­ten kas­so­jen myötä suurem­pi osa henkilökun­nas­ta vapau­tuu itse kau­pan pää­toim­intoi­hin, samoin monil­la muil­la aloil­la, kuten par­tureil­la, hiero­jil­la ja muil­la palveluyrit­täjil­lä kun kaik­ki ajan­va­raus tapah­tuu pseu­do-automaat­tis­es­ti verkon kautta.

      Tämä mielestäni ajaa palvelu­alo­jen syvem­pää erikois­tu­mista, mut­ta toisaal­ta mielestäni luo kysyn­tää heikosti palkat­ulle palve­lu­työlle kun työvoimaa vapau­tuu, jol­loin kaiken­laiset turhan­päiväiset koti­inkul­je­tus­palve­lut sekä muut yleis­mies­jan­tuset yleistyvät. Uskon että tuol­laiset aviomies­palve­lut, jos­sa palkat­ta­vana on vähän sel­l­ainen yleis­mies­jan­tunen joka osaa vähän kaikkea mut­ta ei oikeas­t­aan mitään yleistyvät. Tämä veikkaus ei ole mikään tiedonväär­ti kun ei val­taosa ihmi­sistä ole valmis mak­samaan kun­nol­lista hin­taa täl­lai­sista, varsinkin kun huomioidaan liikku­misen hin­ta, jol­loin nämä ovat erit­täin heikosti palkat­tua ja näin siis mata­lan tuot­tavu­u­den työtä. Huo­matkaa nyt että tuot­tavu­us las­ke­taan ihan vaan sil­lä perus­teel­la mikä arvo tuote­taan, jos ihmi­nen on palkat­tu pienel­lä pal­ka­lla keräilemään ja ajele­maan ihmisille ostok­sia koti­in (kuluu paljon aikaa) ja niin työn tuot­tavu­u­den määrit­telee se kuin­ka paljon palvelus­ta laskute­taan, tai kyetään laskuttamaan.

      Osa­han on ihan tosis­saan poht­in­ut mik­si tietotekni­nen kehi­tys ei ole enää samal­la tavoin johtanut tuot­tavu­u­den kasvu­un kuin aiem­min. Ehkä ihan siitä syys­tä että tietotekni­nen kehi­tys skaalau­tuu läh­es ääret­tömästi min­imikus­tan­nuksin, jol­loin korkeahin­taista eli korkean tuot­tavu­u­den työtä pois­tuu enem­män ja tilalle tulee mata­lan tuot­tavu­u­den työtä palvelualoilla.

      1. Stadist:

        Osa­han on ihan tosis­saan poht­in­ut mik­si tietotekni­nen kehi­tys ei ole enää samal­la tavoin johtanut tuot­tavu­u­den kasvu­un kuin aiem­min. Ehkä ihan siitä syys­tä että tietotekni­nen kehi­tys skaalau­tuu läh­es ääret­tömästi min­imikus­tan­nuksin, jol­loin korkeahin­taista eli korkean tuot­tavu­u­den työtä pois­tuu enem­män ja tilalle tulee mata­lan tuot­tavu­u­den työtä palvelualoilla.

        tuo on paljon hin­ta-asia. Tuot­tavu­us ymmär­retään näis­sä jutuis­sa yleen­sä liike­vai­h­tona. Jos hin­nat laukkaisi­vat ylös, voisi sanoa tuot­tavu­u­den nousseen. Mut­ta tilas­tot ei taivu arvioimaan sisältöjä. Mikä on esim. jonkun Angry Birdin arvo? Tai mikä on kaikkien sovel­lus­ten yhteen­las­ket­tu arvo Androideil­la? Per­in­teinen kansan­talouden tilas­toin­ti ei taivu käsit­telemään sel­l­aista kuin liike­vai­h­don kaut­ta. Yksi nykyaikainen kän­nykkäpeli, jota on tehnyt 10 henkeä, voi olla paljon pidem­mäl­lä kuin mitä 10 000 työn­tek­i­jää olisi saanut aikaan 1980-luvul­la. Onko tuot­tavu­us siis 1000-ker­tais­tunut? Vai polkenut paikallaan. Entä jos ohjel­mas­ta tekee miljoon­aker­taisen määrän kopi­oi­ta? Kas­vaako tuot­tavu­us sil­loin miljoon­aker­taisek­si? Per­in­teisessä tilas­toin­nis­sa olisi voin­ut kas­vaakin. Mut­ta digia­jan tilas­toin­ti on vaikeaa.

      2. tilas­toista: tuo on paljon hin­ta-asia. Tuot­tavu­us ymmär­retään näis­sä jutuis­sa yleen­sä liike­vai­h­tona. Jos hin­nat laukkaisi­vat ylös, voisi sanoa tuot­tavu­u­den nousseen. Mut­ta tilas­tot ei taivu arvioimaan sisältöjä. Mikä on esim. jonkun Angry Birdin arvo? Tai mikä on kaikkien sovel­lus­ten yhteen­las­ket­tu arvo Androideil­la? Per­in­teinen kansan­talouden tilas­toin­ti ei taivu käsit­telemään sel­l­aista kuin liike­vai­h­don kaut­ta. Yksi nykyaikainen kän­nykkäpeli, jota on tehnyt 10 henkeä, voi olla paljon pidem­mäl­lä kuin mitä 10 000 työn­tek­i­jää olisi saanut aikaan 1980-luvul­la. Onko tuot­tavu­us siis 1000-ker­tais­tunut? Vai polkenut paikallaan. Entä jos ohjel­mas­ta tekee miljoon­aker­taisen määrän kopi­oi­ta? Kas­vaako tuot­tavu­us sil­loin miljoon­aker­taisek­si? Per­in­teisessä tilas­toin­nis­sa olisi voin­ut kas­vaakin. Mut­ta digia­jan tilas­toin­ti on vaikeaa. 

        Mitäs nuo lop­ut 9 990 tekevät kun 10 tuot­taa hirveän lisäar­von työ­panok­sel­laan nykypäivänä? Tuot­tavu­us on kokon­aisu­us, eikä vaikka­pa yhden hen­gen tai pienen fir­man sat­u­mainen tuot­tavu­us ker­ro mitään laa­jem­mas­ta taloud­es­ta. Jos näin vapau­tu­va työvoima ohjau­tuu mata­lan tuot­tavu­u­den aloille (kuten esitin vaikka­pa koti­inkul­je­tus­palvelui­hin ) niin tämähän vetää kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta puolestaan alaspäin. Kyl­lä mielestäni Helsingis­sä on esimerkik­si kaiken­lais­ten rav­in­toloiden ja kahviloiden määrä lisään­tynyt huo­mat­tavasti 2010-luvul­la, eikä tämäkään työ toden­näköis­es­ti ole eri­tyisen tuottavaa.

        Sit­ten laa­jem­min jos tuot­tavu­us halu­taan nousu­un niin pitää mielum­min aut­taa ihmisiä koulut­tau­tu­maan kuin sub­ven­toi­da mata­lan tuot­tavu­u­den työtä.

      3. Stadist:

        Mitäs nuo lop­ut 9 990 tekevät kun 10 tuot­taa hirveän lisäar­von työ­panok­sel­laan nykypäivänä? Tuot­tavu­us on kokon­aisu­us, eikä vaikka­pa yhden hen­gen tai pienen fir­man sat­u­mainen tuot­tavu­us ker­ro mitään laa­jem­mas­ta taloud­es­ta. Jos näin vapau­tu­va työvoima ohjau­tuu mata­lan tuot­tavu­u­den aloille (kuten esitin vaikka­pa koti­inkul­je­tus­palvelui­hin ) niin tämähän vetää kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta puolestaan alaspäin. 

        Tarkoitin nimeno­maan kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta. Täl­lä het­kel­lä maa­pal­lol­la vaikka­pa kän­nykkäpele­jä on järisyt­tävän paljon enem­män kuin 1980-luvul­la. Vaik­ka koko maa­pal­lon väki olisi 1980-luvul­la val­jastet­tu tekemään kän­nykkäpele­jä, ei olisi saatu tämän tason tuo­to­s­ta. Mut­ta meil­lä ei ole mittare­i­ta, jol­la voisi ver­ra­ta vaik­ka vuo­den 1980 tuo­to­s­ta vuo­den 2020 tuo­tok­seen dig­i­taal­is­ten tuo­to­sten osalta. Osa­taan kyl­lä ver­ra­ta vaik­ka jotain paperin tuotan­tomääriä, ja sit­ten laskea niille hin­to­ja, ja inflaa­tioko­r­jat­tu­ja reaaliar­vo­jen kehi­tyk­siä. Mut­ta vuon­na 1980 ei ollut kän­nykkäpele­jä ole­mas­sakaan. Se on ihan tilas­toi­jien oma päätös, minkä lasken­nal­lisen arvon ne niille anta­vat tuot­tavu­uske­hi­tyk­sessä eri vuosien tuot­tavu­ut­ta vertailtaessa.

        On san­ot­tu, että yhdessä älykän­nykässä on nykyään käytet­tävis­sä enem­män paljon enem­män tietoa kuin 1980-luvul­la kaikissa maail­man kir­jal­li­sis­sa lähteis­sä yhteen­sä. Lasken­taka­p­a­siteet­tia nyky­i­sis­sä äly­puhe­limis­sa on enem­män kuin maail­man tietokoneis­sa oli vuon­na 1980 yhteen­sä. Kän­nyköitä on nyt muu­ta­ma mil­jar­di kap­palet­ta. Onko tuot­tavu­us mon­im­il­jardik­er­tais­tunut 1980-luvul­ta? Emme osaa mita­ta enää tuot­tavu­uske­hi­tys­tä. Tuot­tavu­uske­hi­tys­tä osa­taan mita­ta, jos tuo­tos on laadullis­es­ti samaa kuin aiemp­ina vuosi­na. Mut­ta jos tuote­taan jotain, mitä aiem­min ei osat­tu ollenkaan tehdä, niin per­in­teinen tuot­tavu­usti­las­toin­ti on ongelmissa.

        Mitään absoluu­tio­ta­han ei ole siitä, että vaikka­pa tuo­marin työ­tun­ti olisi tuot­tavam­paa kuin vaikka­pa tar­joil­i­jan työ­tun­ti. Ensin maini­tun tuot­tavu­us tilas­toidaan sen mukaan, paljonko julki­nen sek­tori mak­saa palkkaa tuo­mareille. Tuo­mar­i­työ on yksi niistä töistä, joiden sisäl­löl­listä tuot­tavu­ut­ta ei osa­ta tilas­toi­da ollenkaan. On vaikea tietää, onko nyky­tuo­mari tuot­tavampi kuin tuo­mar­it vaik­ka 500 vuot­ta sit­ten, kun ei ole yhteis­mi­tallista yksikköä, jol­la sitä mit­taisi. Yhtä lail­la on vaikea­ta arvioi­da, että onko yksi tuo­mar­i­työ­tun­ti ken­ties 1,2,3,4 vai 5:n tar­joil­i­jatyö­tun­nin veroinen tuot­tavu­udeltaan. Mak­set­tu­ja palkko­ja ja liike­vai­h­to­ja osa­taan tilas­toi­da ja mita­ta. Dig­i­taali­a­jan tuot­tavu­ut­ta mitataan ei-dig­i­taali­a­jan mittareilla.

      4. Stadist: Mitäs nuo lop­ut 9 990 tekevät kun 10 tuot­taa hirveän lisäar­von työ­panok­sel­laan nykypäivänä? Tuot­tavu­us on kokon­aisu­us, eikä vaikka­pa yhden hen­gen tai pienen fir­man sat­u­mainen tuot­tavu­us ker­ro mitään laa­jem­mas­ta taloud­es­ta. Jos näin vapau­tu­va työvoima ohjau­tuu mata­lan tuot­tavu­u­den aloille (kuten esitin vaikka­pa koti­inkul­je­tus­palvelui­hin ) niin tämähän vetää kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta puolestaan alaspäin. Kyl­lä mielestäni Helsingis­sä on esimerkik­si kaiken­lais­ten rav­in­toloiden ja kahviloiden määrä lisään­tynyt huo­mat­tavasti 2010-luvul­la, eikä tämäkään työ toden­näköis­es­ti ole eri­tyisen tuottavaa.

        Sit­ten laa­jem­min jos tuot­tavu­us halu­taan nousu­un niin pitää mielum­min aut­taa ihmisiä koulut­tau­tu­maan kuin sub­ven­toi­da mata­lan tuot­tavu­u­den työtä.

        BKT on kuitenkin tehty­jen tun­tien ja tuot­tavu­u­den tulo. Mata­lankin tuot­tavu­u­den työ kas­vat­taa BKT:a. Toki koulu­tus ja pääsy korkeam­man tuot­tavu­u­den töi­hin on parem­pi vaihtoehto.

  12. @ Sylt­ty 5.12.2020 21:22

    Sylt­ty: 8h työpäivä on syn­tynyt yli 50v ennen yleis­si­tovu­ut­ta ja vuosilo­makin on kym­meniä vuosia van­hempi, joten mik­si ne oli­si­vat juuri yleis­si­tovu­ud­es­ta riippuvaisia? 

    Olen täs­mälleen samaa mieltä. Asi­aa olen perustel­lut tässä kommentissa.

    Todel­lisu­udessa hallinnol­lisel­la määräyk­sel­lä pakotet­tu työai­ka heiken­tää työn­tek­i­jän ase­maa siitä, mitä se olisi ilman pakotet­tua työaikaa (ja samal­la edis­tää määräyk­sen anta­jan omia intressejä).

  13. Tääl­lä lähiössä tuo sun­nun­ta­iauki­o­lo- ongel­ma ratkaisti­in jo 80- luvul­la ellei jo aikaisemmin.

    Ratkaisi­jana oli­vat asi­akas määrät.
    Tääl­lä asi­akkai­ta on juuri viikon­lop­puna ja palvelua kan­nat­taa pyörit­tää sil­loin kun on asiakkaita.
    Vaik­ka siitä jou­tu­isi mak­samaan 100 % lisän

    Maran mukaan rav­in­to­la-slan henkilöku­lut ovat n 30% ja siinä sun­nun­tail­isä on marginaalinen

    Keskus­tan ongel­ma on viikon­lop­puna asi­akkait­ten puute.
    Viikon­lop­puna puut­tuu yli 100000 asiakasta.

    Siinä ei kaikkien rav­in­toloiden kan­na­ta pitää itseään auki vaik­ka sun­tis­lisä olisi 0%%

Vastaa käyttäjälle niin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.