_

Rikastukaamme pesemällä toistemme paitoja

Kirjoitin Verde-lehteen palveluelinkeinojen vaikeuksista harvaan asutussa maassamme.
Väitän, ettei pitäisi olla vaikeata löytää ravintoloiden sunnuntaiaukioloon ratkaisua, jossa kaikki osapuolet voittavat.

Lue tästä

Tagged ,

54 thoughts on “Rikastukaamme pesemällä toistemme paitoja

  1. Suomi olisi nykytilastoinnilla ehkä ollut palveluyhteisökunta siihen aikaan kun maatalous työllisti yli puolet työvoimasta. Nykytavoin tehtyjä tilastoja siltä ajalta ei ole. Mutta käytännössä esimerkiksi joku oli seppä, joka kengitti hevoset. Toinen hallitsi viljan jauhamisen. Jotkut pesivät pyykit koko tilan väen osalta. Niitä ei kylläkään pesty yhtä tiheään kuin nykyään. Joku tai jotkut laittoivat ruokaa koko tilan väelle. Ei isäntä omia paitojaan automaattisesti pessyt. Eikä rengeillä ja piioilla ollut omia keittiöitä, joissa he edes olisivat voineet laittaa ruokaa itse itselleen, vaan siihen aikaan palvelut pyörivät jakamistalousperiaatteella. Jokapäiväinen ruokahuolto oli aikoinaan osa palkkaa. Se tilanne, että jokainen pesee itse omat pyykkinsä, on aika uusi, ja on mahdollistunut vasta kun pyykkikoneet keksittiin. Pyykkihuolto oli aikoinaan niin työlästä varsinkin paikoissa, joissa pesuvesi ei ollut ihan helposti saatavilla, että se oli jo käytännön syistä pakko hoitaa keskitetysti.

    Verouudistus kohti tilannetta, jossa palvelut ovat kevyemmin verotettuja, ja teollisuus raskaammin, toimii teoriassa. Käytännössä se voisi johtaa teollisuuden siirtymään rajojen yli, ja matalasti verotettujen palvelujen osuuden kasvuun, mitä seuraisi kysymys, että millä ihmeellä valtio silloin miljardivelkansa maksaisi takaisin, tai maksaisi edes vuosittaisia juoksevia menojaan. Ainakin itse alkaisin silloin ehkä palveluntuottajaksi ja lyhentäisin työaikani.

    Itse en kauheasti ravintoloissa käy syömässä. Se on yleensä niin hidasta, eikä se nyt ole kauhean miellyttävää ympäristöäkään olla syömässä melun keskellä, kun eri pöydissä ihmiset juttelevat. Jos palvelujen verotus olisi olennaisesti halvempaa, söisin kotona, mutta ravintoloissa tehtyä ruokaa, joka kyydittäisiin suoraan kotiin siten, että kotiravintolapalveluun kuuluisivat myös astiat ja niiden nouto takaisin pesuun. Nykyisin kotitoimituksena saa lähinnä pitsoja pahvilaatikoissa, josta palvelun ostaja saa pahviroskaa riesakseen. Lautasella kotiin tuotua ruokaa ei tarjoa kukaan, saati lautasten pois vientiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Olen samaa mieltä kommentoijan kanssa erityisesti kommentin alussa esille otetun kanssa. Isäni kotitalossa oli piika ja renki 1940-luvulle saakka ja mm. vaatteita teetettiin kylän ompelijalla, kenkiä suutarilla. Isä koulutettiin juristiksi, ja meillä oli 50-60-luvuilla kotiapulainen joka teki myös ruoan, äitini oli töissä. Viikkosiivooja oli 80-luvulle saakka. Entäs minä, juristinainen – teen mieheni kanssa kaiken itse, jossain vaiheessa sentään ikkunanpesun ulkoistimme. Eli mitä pidemmälle kaupungistuminen on suvussani mennyt, sitä vähemmän on käytetty elämää helpottavia palveluita.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. OS kirjoittaa taas mielenkiintoisesta teemasta, mutta toisten paitojen pesulla emme nykykriisistä selviä. Pitää pohtia talouden perusteita pohjamutia myöten:

    Yksinkertaistaen voi todeta, että nykyinen talousajattelumme perustuu pääosin väärien sosiologi-profeettojen, mm. Marxin ja Adam Smithin ideoihin. Niissä hyödykkeen arvo perustuu siihen, kuinka paljon sen tekemiseen tehdastuotannossa menee resursseja kuten työtä ja materiaaleja, ja tästä lähtökohdasta sitten on kehitelty kaikenlaisia talousteorioita.

    Oikea lähtökohta on evoluutio, sosiobiloginen SUBJEKTIIVINEN AVOTEORIA. Siinä hyödykkeen subjektiivinen arvo perustuu siihen, minkä arvon tunteellinen ihminen sille antaa haluamiensa päämäärien saavuttamiseksi.

    Tässä on taustalla runsaan sadan vuoden takainen, William Stanley Jevons, Léon Walras, and Carl Menger ajattelusta nouseva ihmisen evoluutio-käsitys, jossa tärkeänä ollut myös mukana kuuluisa suomalainen, pääasiassa Britanniassa toiminut sosiobiologi Edvard Westermarck.

    Substantiivisessa arvoteoriassa keskiössä ovat ihmisen tunteet; luontainen monogamia, mustasukkaisuus, insestitabu, sekä empatia, josta seuraa altruistinen vastavuoroinen hyödykkeinen vaihto-systeemi. Tässä systeemissä on tärkeässä osassa myös se, että ihminen on ainoa sosiaalinen laji, jonka keskuudessa vierassukuiset urokset pystyvät yhteistyöhön.

    Tästä kokonaisuudesta muodostuu ihmisen sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan perusta.

    Subjektiivista arvoteoriaa voi vielä laajentaa tunnetun brittiläisen evoluutiobiologin, Richard Dawkinsin ”itsekkään geenin” mukaan.

    Tuossa edellä todettiin, että hyödykkeen arvo määräytyy ihmisen emootioiden ohjaamana, sen mukaan kuinka arvokkaaksi hän hyödykkeen kokee. Dawkinsin mukaan kyse on pohjimmiltaan siitä, että ihmisen kantamat itsekkäät geenit pitää saada leviämään mahdollisimman laajalle.

    Suomen taloutta pitää kehittää substantiivisen arvoteorian, vastavuoroisen altruistisen vaihto-systeemin pohjalle, joka on ihmiseläimen menestymiselle luonnonmukainen sosiobiologinen systeemi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Seppo Korppoo:
      OS kirjoittaa taas mielenkiintoisesta teemasta, mutta toisten paitojen pesulla emme nykykriisistä selviä. Pitää pohtia talouden perusteita pohjamutia myöten:

      Suomen taloutta pitää kehittää substantiivisen arvoteorian, vastavuoroisen altruistisen vaihto-systeemin pohjalle, joka on ihmiseläimen menestymiselle luonnonmukainen sosiobiologinen systeemi.

      Osmo Soininvaaran näkökulma onkin tässä kohtaa työllisyys eikä niinkään paljon uudet työpaikat kuten arvon nousu. Näissäkin Osmo Soininvaaran esimerkeissä on monissa muissa maissa nostettu työllisyyttä aloilta joissa työvoiman vähennys on iskenyt eri syiden vuoksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Seppo Korppoo:

      Yksinkertaistaen voi todeta, että nykyinen talousajattelumme perustuu pääosin väärien sosiologi-profeettojen, mm. Marxin ja Adam Smithin ideoihin. Niissä hyödykkeen arvo perustuu siihen, kuinka paljon sen tekemiseen tehdastuotannossa menee resursseja kuten työtä ja materiaaleja, ja tästä lähtökohdasta sitten on kehitelty kaikenlaisia talousteorioita.

      Kyllä Adam Smithin ajatukset esimerkiksi kaupan vapauttamisesta on myös teoria vapaasta kaupasta jossa myös kotimarkkinat ovat vapaat kilpailulle. Tämä Adam Smithin malli oli tuolloin 1700-luvun lopun Britanniassa uuden talousjärjestelmän Idea vanhentuneen merkantilismin tilalle. Myöhemmin Karl Marxin teoriassa oli työn ja pääoman välinen ristiriita mutta Adam Smithin mallissa oli vapaan ja säädeltyn kaupan välinen ristiriita. Smithin lisäksi samoja ajatuksia itse asiassa levitti suomalainen Ruotsin valtiopäivien jäsen pappi Anders (Antti) Chydenius. Itse asiassa molemmat olivat valtakunnan laidalta Smith Skotlannista ja Chydenius Suomesta. Chydenius korosti myös vapautetun kaupan roolia kansantaloudessa. Ruotsin valtakunta ei tätä toteuttanut Chydeniuksen eläessä mutta Chydenius totesi lapsilleen että Pietarin kaupungin taloudellinen nousi ohittaa Tukholman merkityksen Suomen taloudelle tulevaisuudessa. Chydenius oli tässä kohtaa oikeassa vaikka ei sitä itse henkilökohtaisesti todistanut. Smith ja Chydenius molemmat kannattivat esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tulonjako politiikan nimissä progressivista verotusta .

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani: Kyllä Adam Smithin ajatukset esimerkiksi kaupan vapauttamisesta on myös teoria vapaasta kaupasta jossa myös kotimarkkinat ovat vapaat kilpailulle.

        Välillä kaiken maailman libertaarihihhulit omivat Adam Smithin töistä itselleen sopivat teesit, tosin jos herran teoksia lukee niin kyseessähän on ilmiselvä demari.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Stadist: Välillä kaiken maailman libertaarihihhulit omivat Adam Smithin töistä itselleen sopivat teesit, tosin jos herran teoksia lukee niin kyseessähän on ilmiselvä demari.

        Kommunistit taas pitävät Adam Smithiä libertaarina. Syy johtuu siitä että kumpikaan osapuoli ei ole lukenut kokonaisuudessaan Smithin teoksen Kansojen Varallisuuden. Sama koskee tietenkin Karl Marxin Pääomaa. Molemmat ovat paksuja kirjoja joten niiden lukeminen vie aikaa ja sisällön ymmärtäminen on erittäin raskasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Seppo Korppoo:

      Suomen taloutta pitää kehittää substantiivisen arvoteorian, vastavuoroisen altruistisen vaihto-systeemin pohjalle, joka on ihmiseläimen menestymiselle luonnonmukainen sosiobiologinen systeemi.

      Mainitsemasi arvoteoriat ajautuivat umpikujaan jo viime vuosisadan alkupuolella käytännön toiminnan ohjaamisen tavoitteiden kannalta. Sen kun kerrot, mitä kyseiset teoriat ennustavat ja kannustavat tekemään nyt vaikkapa koronatilanteessa, niin joku toinen samoja teorioita tulkinnut antaa toisenlaisen ennusteen, ja kolmas kolmannenlaisen. Westermarckilla oli monta ihan fiksua ajatusta, ja hän on tehnyt monta asiaa ymmärrettävämmiksi. Mutta ei sosiobiologisista teorioista oikein kauhean paljon ole ollut käytännön elämää ohjaamaan. Ne kertovat enemmän siitä, millainen maailma on, mutta eivät juuri mitään siitä, mihin suuntaan maailmaa kannattaisi kehittää. Westermarckin aikaan ei ollut olemassa modernia tilastotiedettä, mutta se on osoittanut, että ihmiset ovat ennemminkin tilastollinen jakauma monenlaista vaikkapa tunteidensa tai empatiansa osalta, jossa jotkut yksilöt tuntevat empatiaa voimakkaasti ja jotkut eivät juuri lainkaan, kuin sellainen yhtenäinen joukko, jollaiseksi varhaisessa sosiobiologiassa ihmiskuntaa oletettiin, kun ei ollut olemassa tilastoja, eikä pystytty käsittelemään tuhansien, saati miljoonien ihmisten laajuisia aineistoja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ÖÖÖ kommentoi hyvin, mutta…

        Kyllä myös taloustieteellä pitää olla jokin uskottava lähtökohta-paradigma, eli juuri evoluutioon perustuva subjektiivinen arvoteoria. Muulla jää jumiin historian väärälle puolelle.

        Asiasta saa uutta mielenkiintoista purtavaa esim. Richard Thalerin tutkimuksista.

        In 2017 Richard Thaler was awarded the Nobel Prize in Economic Sciences for ”contributions in building a bridge between the economic and psychological analyses of individual decision-making. His empirical findings and theoretical insights have been instrumental in creating the new and rapidly expanding field of behavioral economics.”

        Nobel-komitea ei vielä kehtaa vetää Adam Smithiä ja Marxia vessasta alas, vaikka aihetta olisi; Fenomenologis-hermeneuttinen sosiologia on paljastunut pseudo-tieteeksi!

        Nykyisin ihmisen emootiot jyräävät joka puolella; mainonnassa, pörssikuplien muodostumisessa, Trumpismissa, siinä millaisella autolla kaikki öööt ajavat ja millaisen puolison saavat…

        Kyllä noita käytännön esimerkkejä riittää…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Seppo Korppoo:
        ÖÖÖ kommentoi hyvin, mutta…

        Kyllä myös taloustieteellä pitää olla jokin uskottava lähtökohta-paradigm

        Noilla ei ole silti kauheasti yhteyttä. Behavioristisen taloustieteen puolella on tullut useampiakin ”Nobeleita” eli siis keskuspankkipalkintoja.

        Mutta niin sanottu behavioristinen taloustiede on nykypäivänä todella sirpaleista. Ei oikeastaan ole mitään yhtä behavioristista taloustiedettä, vaan se on vain yleisnimike kentälle, jossa yhdistyy niin käyttäytymisen tutkimus kuin talouskin jollain tavoin. Sieltä löytyy paljon ansiokasta tutkimusta. Mutta yhtä lailla taloustieteestä löytyy yhä ansiokasta tutkimusta, jota tehdään katsoen vaikkapa vain korkoja ja markkinadataa, ja laskien niistä jotain – olettamatta yhtään mitään ihmisistä, tai tutkimatta varsinaisesti minkään eliön toimintaa mitenkään, murskaten vain numeroita ja etsien niiden välille yhteyksiä.

        En usko, että Smith tulee menemään jatkossakaan vessasta alas juuri sen enempää kuin oli mennyt jo 100 vuotta sitten. Kansojen varallisuuden julkaisemisesta tulee kohta täyteen 250 vuotta. Häneen viitataan jatkossakin kansakuntien varallisuuden pohtijana ja historiallisena kuriorisiteettina, mutta taloustieteiden puolella jo 10 vuotta vanhat tulokset ovat usein vanhoja, jotka osa uusista tuloksista on kyseenalaistanut. Mainitsemasi Richard Thaler esimerkiksi kirjoitti paljon pohjaten duaaliprosessiteoriaan. Nudgen kirjoittamisaikaan se oli vielä voimissaan. Sittemmin on osoittautunut, että aivot eivät toimikaan duaaliprosessiteorian mukaan, ja nykyään ainakin edistyneimmissä käyttäytymistutkimuksissa hyödynnetään jo vanhasta duaaliprosessiteoriasta eteenpäin jalostettuja, monimutkaisempia teorioita, jotka vastaavat paremmin 2010-luvulla ja sen jälkeen tehtyjen aivotutkimusten tuloksia. Tutkimus on jatkuvaa uuden löytämistä ja vanhan tiedon vanhenemista.

        Taloustieteen tekemisympäristö on muutenkin ihan erilainen kuin fysiikassa, jossa ympäristö luonnonlakeineen säilyy samana. Esim. nyt miinuskorkojen aikana todella moni asia taloustieteessä menee eri tavoin kuin meni vaikkapa nimellisten korkojen ollessa 10 %: tasolla. Lisäksi käyttäytymistutkimuksissa tulee erilaisia tuloksia jo sen mukaan, millaisia ihmisiä on kokeissa mukana. Kun tekee tutkimuksen vaikka englanninkielisillä amerikkalaisyliopistojen opiskelijoilla tai sitten suomenkielisillä ekonomeilla ja vaikka kiinalaisilla työttömillä, voi saada kolmenlaisia erilaisia tuloksia ihmisten käyttäytymisestä. Behavioristisen taloustieteen yksi keskeisimimmistä löydöistä on ollut se, että kaikki ihmiset eivät toimi samoin. Esimerkiksi lähiaikojen asioita korostetaan painotetaan ihmismielen toimesta enemmän kuin vaikka pitkän aikajänteen tulevaa tilannetta (esim. Thalerin mukaan eläkesäästäminen ei toimi vapaaehtoispohjalta, koska moni ei säästä pitkälle tulevaisuuteen vapaaehtoisesti, jos voi käyttää varat aiemminkin, koska halu käyttää varat jo lähiaikoina voittaa aika monella pyrkimyksen jättää vanhuuden päivillekin, jos ihminen saa itse valita), mutta sekaan mahtuu monenlaisia yksilöitä, ja kulttuurista, koulutuksesta, iästä, sukupuolesta, äidinkielestä ja ties miestä kaikesta milloinkin riippuen tilanteet vaihtelevat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Nimimerkki ÖÖÖ kirjottaa tuossa alla oikein hienosti, taitaapa olla painavampikin asiantuntija, mutta, mutta…

        Kiinnitin huomiota varsinkin näihin kohtiin: ”Ei oikeastaan ole mitään yhtä behavioristista taloustiedettä, vaan se on vain yleisnimike kentälle, jossa yhdistyy niin käyttäytymisen tutkimus kuin talouskin jollain tavoin… Tutkimus on jatkuvaa uuden löytämistä ja vanhan tiedon vanhenemista… ties miestä kaikesta milloinkin riippuen tilanteet vaihtelevat.… murskaten vain numeroita ja etsien niiden välille yhteyksiä”,

        Aina kuin tieteessä tapahtuu suuri paradigma-muutos, tulee juuri tuollaista tekstiä.

        Mitä tulee evoluutioon / sosiobiologiaan, sieltä ei voikaan löytää muuta ”ikuisen totuuden graalin maljaa”, kuin geenin itsekkyys.

        Kuitenkin näyttää selvältä, että tulevaisuus menee juuri tuohon mainitsemasi ”numeroiden murskaamisen” / tekoälyn avulla haettavien kausaalisuuksien suuntaan.

        Jo nyt New Yorkin pörssissä yli 80% high-frequency tradingista tapahtuu numeronmurskaajilla…

        Talastotieteen iki-aikaisen kausaalisuus-ongelman onkin hiljakkoin ratkaissut UCLAn professori Judea Pearl tiiminsä kanssa. Tässä läpimurrossa käytettään uutta algoritmia + tekoälyä + hirmutietokoneita. ÖÖÖ on varmaan jo lukenutkin Pearlin kirjan ”Book of Why”?

        Kun kehiin vielä heitetään kvanttitietokoneet, rupeaakin tapahtumaan kummia…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Monelle suomalaiselle jotka pitävät Yhdysvaltain 45 presidentin 4 vuotis presidentti kautta Yhdysvaltain korkean työllisyyden kannalta ennätys vuosina 2017-2019 nimenomaan unohtavat tai eivät tiedä että syy tähän kehitykseen on nimenomaan Osmo Soininvaaran mainitsemia matala palkka työpaikkojen syntyä joita ay-liike ja jokseenkin palkansaajat pitävät vahingollisena kehityksensä Suomen työmarkkinoille. Kuitenkin samat tahot kehuvat Yhdysvaltain nykyisen 45 presidentin talouspolitiikkaa onnistuneena jopa niin että sellaista tarvitaan myös Suomessa ja Euroopassa. Kuitenkin ne uudet työpaikat Yhdysvaltoihin syntyi vuosina 2017-2019 jolloin Yhdysvaltain työllisyys aste oli 3% eli täys työllisyys olivat Osmo Soininvaaran maisemat matalapalkka alojen työpaikat kuten esimerkiksi palvelualojen uudet työpaikat. Nämä näkemys unohtuu helposti keskustelusta Suomessa kun verrataan Yhdysvaltain korkeaa työllisyyttä viime vuosina ennen Colvid-19 epidemiaa. Kyllä Osmo Soininvaara on hyvin oikeassa siinä että Suomessa matalapalkka alojen kuten palvelu sektorin työpaikat ovat parempi vaihtoehto kuin korkea työttömyys. Verotuksen keventäminen ja painopiste on yksi tekijä tässä kohtaa ja myös sunnuntai lisän poistaminen. Toki Osmo Soininvaaran vastine on normaali palkkojen korotus ja samalla kaupan päälle työnverotuksen keventäminen. Tasapaino on heti käyttövalmiina joten mitään vinoutumaa työmarkkinoille ei synny. Teollisuus alojen työpaikat eivät tulleet takaisin edes Yhdysvaltain 4 vuoden protektionistisen talouspolitiikan kautta. Syynä on tuotanto ketjut. Aasian taloudet ovat saaneet taas kasvun ja todennäköisesti Aasian markkinoiden kova kysyntä jatkuu edelleen. Juuri sen takia Yhdysvalloissa työllisyys kasvoi kotimarkkinoille viimeiset 4 vuotta kunnes Colvid-19 epidemia iski ja se iski vielä kovemmin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa jossa on julkinen terveydenhuolto, työttömyysturva ja eläkejärjestelmä. Kun työllisyys saataisiin Osmo Soininvaaran mallin mukaisesti myös Suomessa paremmaksi niin tilanne olisi ihan toisenlainen kuin tällä hetkellä koska kysyntä normalisoituu (tosin hitaasti) loppujen lopuksi kun rokote ohjelma on käynnistetty. Tosin siinä kestää asiantuntijoiden mukaan 6 kuukautta mutta tällä Osmo Soininvaaran työllisyys mallilla Suomessa ei tarvitsisi olla niinkään suurta työttömyyttä kuin Suomessa on ollut pitkään yleensä lamojen jälkeen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Ruotsissa tosin Colvid-19 epidemia lyhentää jo nyt elinikää. Osmo Soininvaaran näkemykset ovat olleet ammattiyhdistysten liikkeelle ongelmallinen ratkaisu. Oikeastaan syy miksi esimerkiksi PAM pitää tätä kehitystä negatiivisena on todennäköisesti PAM:ille enemmän arvovalta kysymys kuin realistinen ymmärrys siitä että ammattiyhdistysliikeeellä on myös nyky suomessa oma rooli työllisyyden kohdalla kuin aiemmin vielä silloin kun Suomen työmarkkinoilla oli ihan toisenlainen tilanne 1980-luvule asti. Vuoden 1956 yleislakko polarisoi pitkäksi ajaksi Suomen työmarkkinoita kunnes löydettiin hallituksen toimesta yhteiskunta rauhan kannalta ratkaisu jota kutsuttiin TUPO:ksi. Tämä malli toimi 1990-luvulle asti. Nyt tällä hetkellä tämän TUPO:n vika on siinä minkä Osmo Soininvaara nosti esiin eli se luo osittain työttömyyttä aloille joilla olisi kysyntää uudelleen työllistämiselle esimerkiksi teollisuuden alojen lopetuista työpaikoista voisi työllistyä ihmisiä enemmän palvelusektorille suoraan ilman kortiston kautta. Miksi tämä ei käy ay-liikeelle etenkin PAM:ille? Siitä kyllä pitäisi kysyä suoraan PAM:in johdolta. Juuri sen takia tämä nykyinen hallitus olisi voinut ja sen pitääkin edelleen tehdä yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajien kanssa Suomeen työmarkkinoiden uudistamissuunnitelma ja malli jossa myös sosiaaliturva uudistettaisiin. SAK todennäköisesti uskoo että SDP ei lähde muutamaan työmarkkinoita vaan taipuu edelleen SAK:n eteen ja luovuttaa. Osmo Soininvaaran mallissa kyllä haastetaan erittäin konkreettisesti ja uudella tavalla ammattiyhdistysliikkeen vanhentuneet käsitykset palkoista, työajoista ja työmarkkinoiden tämän hetkisestä toiminnasta rakennemuutoksen aikakaudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rahul Somani:
      Monelle suomalaiselle jotka pitävät Yhdysvaltain 45 presidentin4 vuotis presidentti kautta Yhdysvaltain korkean työllisyyden kannalta ennätys vuosina 2017-2019 nimenomaan unohtavat tai eivät tiedä että syy tähän kehitykseen on nimenomaan Osmo Soininvaaran mainitsemia matala palkka työpaikkojen syntyä joita ay-liike ja jokseenkin palkansaajat pitävät vahingollisena kehityksensä Suomen työmarkkinoille. Kuitenkin samat tahot kehuvat Yhdysvaltain nykyisen 45 presidentin talouspolitiikkaa onnistuneena jopa niin että sellaista tarvitaan myös Suomessa ja Euroopassa. Kuitenkin ne uudet työpaikat Yhdysvaltoihin syntyi vuosina2017-2019 jolloin Yhdysvaltain työllisyys aste oli 3% eli täys työllisyys olivat Osmo Soininvaaran maisemat matalapalkka alojen työpaikat kuten esimerkiksi palvelualojen uudet työpaikat. Nämä näkemys unohtuu helposti keskustelusta Suomessa kun verrataan Yhdysvaltain korkeaa työllisyyttä viime vuosina ennen Colvid-19 epidemiaa. Kyllä Osmo Soininvaara on hyvin oikeassa siinä että Suomessa matalapalkka alojen kuten palvelu sektorin työpaikat ovat parempi vaihtoehto kuin korkea työttömyys. Verotuksen keventäminen ja painopiste on yksi tekijä tässä kohtaa ja myös sunnuntai lisän poistaminen. Toki Osmo Soininvaaran vastine on normaali palkkojen korotus ja samalla kaupan päälle työnverotuksen keventäminen. Tasapaino on heti käyttövalmiina joten mitään vinoutumaa työmarkkinoille ei synny. Teollisuus alojen työpaikat eivät tulleet takaisin edes Yhdysvaltain 4 vuoden protektionistisen talouspolitiikan kautta. Syynä on tuotanto ketjut. Aasian taloudet ovat saaneet taas kasvun ja todennäköisesti Aasian markkinoiden kova kysyntä jatkuu edelleen. Juuri sen takia Yhdysvalloissa työllisyys kasvoi kotimarkkinoille viimeiset 4 vuotta kunnes Colvid-19 epidemia iski ja se iski vielä kovemmin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa jossa on julkinen terveydenhuolto, työttömyysturva ja eläkejärjestelmä. Kun työllisyys saataisiin Osmo Soininvaaran mallin mukaisesti myös Suomessa paremmaksi niin tilanne olisi ihan toisenlainen kuin tällä hetkellä koska kysyntä normalisoituu (tosin hitaasti)loppujen lopuksi kun rokote ohjelma on käynnistetty. Tosin siinä kestää asiantuntijoiden mukaan 6 kuukautta mutta tällä Osmo Soininvaaran työllisyys mallilla Suomessa ei tarvitsisi olla niinkään suurta työttömyyttä kuin Suomessa on ollut pitkään yleensä lamojen jälkeen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Ruotsissa tosin Colvid-19 epidemia lyhentää jo nyt elinikää. Osmo Soininvaaran näkemykset ovat olleet ammattiyhdistysten liikkeelle ongelmallinen ratkaisu. Oikeastaan syy miksi esimerkiksi PAM pitää tätä kehitystä negatiivisena on todennäköisesti PAM:ille enemmän arvovalta kysymys kuin realistinen ymmärrys siitä että ammattiyhdistysliikeeellä on myös nyky suomessa oma rooli työllisyyden kohdalla kuin aiemmin vielä silloin kun Suomen työmarkkinoilla oli ihan toisenlainen tilanne 1980-luvule asti. Vuoden 1956 yleislakko polarisoi pitkäksi ajaksi Suomen työmarkkinoita kunnes löydettiin hallituksen toimesta yhteiskunta rauhan kannalta ratkaisu jota kutsuttiin TUPO:ksi. Tämä malli toimi 1990-luvulle asti. Nyt tällä hetkellä tämän TUPO:n vika on siinä minkä Osmo Soininvaara nosti esiin eli se luo osittain työttömyyttä aloille joilla olisi kysyntää uudelleen työllistämiselle esimerkiksi teollisuuden alojen lopetuista työpaikoista voisi työllistyä ihmisiä enemmän palvelusektorille suoraan ilman kortiston kautta. Miksi tämä ei käy ay-liikeelle etenkin PAM:ille? Siitä kyllä pitäisi kysyä suoraan PAM:in johdolta. Juuri sen takia tämä nykyinen hallitus olisi voinut ja sen pitääkin edelleen tehdä yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajien kanssa Suomeen työmarkkinoiden uudistamissuunnitelma ja malli jossa myös sosiaaliturva uudistettaisiin. SAK todennäköisesti uskoo että SDP ei lähde muutamaan työmarkkinoita vaan taipuu edelleen SAK:n eteen ja luovuttaa. Osmo Soininvaaran mallissa kyllä haastetaan erittäin konkreettisesti ja uudella tavalla ammattiyhdistysliikkeen vanhentuneet käsitykset palkoista, työajoista ja työmarkkinoiden tämän hetkisestä toiminnasta rakennemuutoksen aikakaudella.

      ”Kuitenkin samat tahot kehuvat Yhdysvaltain nykyisen 45 presidentin talouspolitiikkaa onnistuneena jopa niin että sellaista tarvitaan myös Suomessa ja Euroopassa.” Rohkenen epäillä, noin kauniisti ilmaistuna. Ja mitä sunnuntailisään tulee, mitäs veikkaat onko työnantajapuoli valmis kompensoimaan sen poiston?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Fidel: ”Kuitenkin samat tahot kehuvat Yhdysvaltain nykyisen 45 presidentin talouspolitiikkaa onnistuneena jopa niin että sellaista tarvitaan myös Suomessa ja Euroopassa.” Rohkenen epäillä, noin kauniisti ilmaistuna. Ja mitä sunnuntailisään tulee, mitäs veikkaat onko työnantajapuoli valmis kompensoimaan sen poiston?

        Tarkoitin tällä kommentilla että Yhdysvaltain hyvää taloudellista kasvua myös Euroopassa arvioidaan hyvin toisella tavalla mitä eurooppalaiset ovat pitkään karsastaneet mutta se voisi olla yksi vaihtoehto kun kyseessä on kotimarkkinoiden työllistäminen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Fidel: Ja mitä sunnuntailisään tulee, mitäs veikkaat onko työnantajapuoli valmis kompensoimaan sen poiston?

        Ja jos olisi valmis, mitä siitä seuraisi niille yrityksille, joilla ei ole sunnuntaiaukioloa. Eli jos vaikka joku maanantaista perjantaihin kauempana keskustasta auki oleva lounaspaikka tuottaa nykyisin hieman yli menojensa verran, niin jos palkat nousisivat esim. 15 %, niin pitäisikö näiden sulkea ovensa, jos ulosmyyntihintoihin ei voi laittaa 10 %:n lisää ilman, että kysyntä leikkaantuu niin paljon, että toiminnasta tulee jo tappiollista. Suurin osa ravintolapaikoista Suomessa määrällisesti on kai lounaspaikkoja, joissa porukka on töissä maanantaista perjantaihin olevilla työvuoroilla. Maaseudun ravintolat vaikkapa kunnantalolla ovat pääsääntöisesti sellaisia. Yrittäjän kannalta etuna on se, että saa 5-päiväisen työviikon itselleen ja työntekijöilleen vakipäivillä. Täydessä 7-päiväisessä viikossahan työaikamalli olisi sama kuin tehtaissa, eli jonkinlainen vuorotyö, jossa työpäivät vaihtelevat viikoittain, ja jonka omaavien on siksi vaikea harrastaa mitään, tai kuljettaa lapsiaankaan mihinkään säännöllisiin harrastuksiin (jos esim. tiistai-illat on osana viikoista työpäiviä ja osana ei). Lounaspaikkoihin löytyy pk-seudullakin hyvin työntekijöitä tes-palkoillakin, mutta epäsäännöllisten ravintolatöiden tapauksessa ikävistä työajoista, joka haittaa perhe-elämää, odotetaan usein sitä parempaa rahallista korvausta, ja moni perheellinen ei sellaisiin työaikoihin suostu, vaikka saisi parempaakin palkkaa.

        Yksi äärilaita ovat kebabpaikat, jotka voivat olla auki maanantaista sunnuntaihin esimerkiksi 12-16 tuntia vuorokaudessa vaikkapa 4-5 euron tuntipalkalla siten, että yhdellä työntekijällä on työviikossa vaikka 60-70 työtuntia, ja joissa nykyisinkään ei makseta sunnuntailisiä, iltalisiä, yölisiä eikä ylityökorvauksiakaan. Ne ovat nykyisinkin sunnuntaisin yleensä auki.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Onko kukaan yrittänyt laskea miten palveluiden arvonlisäveron asettaminen nollaan vaikuttaisi valtion veroista kokonaisuudessaan saamiin tuloihin? Arvonlisävero palveluista menetettäisiin, mutta toisaalta palveluiden tuottajien palkastaan maksama tulovero nousisi kun palveluiden kysyntä kasvaisi.

    Jotenkin voisin kuvitella että naiivilla talousteorialla päätyisi verojen pienenmiseen hieman, mutta ei läheskään tuon 24% arvonlisäveron verran, vaikkakaan en osaa tätä analyysia tehdä.

    Vähemmän naiivi analyysi ottaisi tietysti huomioon myös mahdolliset toisen kertaluvun vaikutukset, kuten sen, että ihmiset menevät yleensä ravintoloihin toisten ihmisten seurassa. Tällöin se, että marginaalilla olevat ihmiset, jotka hinnanalennuksen myötä käyvät enemmän ravintoloissa, vetävät sinne enemmän ihmisiä jotka eivät muuten missään tapauksessa kävisi ravintoloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Haihattelua. Tärkeämpää olisi toteuttaa esim. Juuselan veroehdotus. Yhteisövero 15% ja osinkovero siihen päälle siten, että kokonaisvero olisi 30%. 30% olisi yleinen pääomatulovero. Samalla purettaisiin osinkoverotuksesta rälssit ja turhat koukerot. Palattaisiin siihen, millä talous nostettiin jaloilleen 90-luvun alussa. Pääomatulojen verotus ei voi kovempaa kansainvälisen verokilpailun takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Realisti:
      Haihattelua. Tärkeämpää olisi toteuttaa esim. Juuselan veroehdotus. Yhteisövero 15% ja osinkovero siihen päälle siten, että kokonaisvero olisi 30%. 30% olisi yleinen pääomatulovero. Samalla purettaisiin osinkoverotuksesta rälssit ja turhat koukerot. Palattaisiin siihen, millä talous nostettiin jaloilleen 90-luvun alussa. Pääomatulojen verotus ei voi kovempaa kansainvälisen verokilpailun takia.

      Yhteisövero pitää laskea alle EU-verrokkimaiden tason, tätähän se EU ajaa, verokilpailua (ja muutakin kilpailua) maiden välillä.

      Yleisemmin veropolitiikan kunnianhimoisempia suunnitelmia pitäisi ajaa yksinomaan EU:n kautta eikä kansallisen politiikan kautta. Suomi on niin pieni valtio EU:ssa että täällä kunnianhimoinen veropolitiikka johtaa vain yritysten ja voittojen pakoon. EU taas on niin suuri tekijä ihan globaalilla tasolla että EU:n kunnianhimoista veropolitiikkaa ei voi noin vain paeta ja verosuunnitella.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Stadist: Yhteisövero pitää laskea alle EU-verrokkimaiden tason, tätähän se EU ajaa, verokilpailua (ja muutakin kilpailua) maiden välillä.

        Yleisemmin veropolitiikan kunnianhimoisempia suunnitelmia pitäisi ajaa yksinomaan EU:n kautta eikä kansallisen politiikan kautta. Suomi on niin pieni valtio EU:ssa että täällä kunnianhimoinen veropolitiikka johtaa vain yritysten ja voittojen pakoon. EU taas on niin suuri tekijä ihan globaalilla tasolla että EU:n kunnianhimoista veropolitiikkaa ei voi noin vain paeta ja verosuunnitella.

        EU ei kyllä kiellä Suomelta suoraan Avoir fiscal mallia . Virossa on esimerkiksi tällainen ja myös Britanniassa eikä EU ole siihen puuttunut edes Britannian kohdalla. Kuuntelin kesällä vanhaa Ylen Politiikkaradion jaksoa 2011 jossa Osmo Soininvaara oli yksi keskustelija ja tämä Avoir fiscal malli tuli keskustelussa esille ja keskustelun toinen kansanedustajaa Eero Lehti totesi että EU ei kiellä Avoir fiscal mallia suoraan vaan vain silloin kun se syrjii muitakin kuin suomalaisia yrityksiä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Realisti:

      Haihattelua. Tärkeämpää olisi toteuttaa esim. Juuselan veroehdotus. Yhteisövero 15% ja osinkovero siihen päälle siten, että kokonaisvero olisi 30%. 30% olisi yleinen pääomatulovero. Samalla purettaisiin osinkoverotuksesta rälssit ja turhat koukerot. Palattaisiin siihen, millä talous nostettiin jaloilleen 90-luvun alussa. Pääomatulojen verotus ei voi kovempaa kansainvälisen verokilpailun takia.

      Mainitsemasi henkilö on ilmeisesti yrityksiltä verokonsultoinnista rahaa tienaava konsultti. Näiden kannaltahan olisi toki kiva juttu, jos verot poistettaisiin. Jos valtion tuloverotulot esim. puolitettaisiin, jäljelle jäisi kysymys, että millä valtio rahoittaa nykyiset menonsa ja menneet velkansa. 1990-luvun alussa Suomessa oli paljon pienempi julkinen sektori kuin nykyään. Esimerkiksi ympäristöviranomaisten ja juristien määrä julkishallinnossa on sen jälkeen moninkertaistunut, ja viranomaistehtävien määrää on kasvatettu huomattavasti. Lisäksi vanhojen julkisen sektorin hallintotasojen päälle on 1990-luvun jälkeen tullut EU-hallinto, jonka menot jostain pitää myös rahoittaa. Paluuta vanhoihin verotahoisin ei ole, ellei julkisen sektorin menoja saada myös jotenkin pienennettyä. Nykyinen hallituskin on kovasti lisännyt julkisen sektorin pysyviä menoja, eikä liene poliittista realismia, että julkisen sektorin menoja saataisiin painettua 1990-luvun alun tasolle pitkiin aikoihin. Julkisen sektorin menoja on helpompi ja kivempi lisätä, mistä saa nimensä historiaan palvelujen parantajana, kuin leikata.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tämä on yksi nykyisen historiallisen palkkausjärjestelmän ongelma. Oman esimieskokemukseni mukaan toinen samalla tapaa ”peritty” ongelma on yllätyksellisesti ”samasta työstä sama palkka”-ajattelu.

    Käytännössä vahvasti järjestäytyneillä aloilla on todella vaikea maksaa palkkaa sen mukaan, kuinka hyvä työntekijä on. Erilaisia tuottavuusbonuksia ei yleensä saada jaettua henkilökohtaisesti ja järjestelmiä on todella tarkkaan hinkattava, jotta henkilökohtainen bonus osuu sille joka sen ansaitsee, eikä työkaverille, joka on surkea. Ay-liikkeen mielestä tämä ei ole vika vaan ominaisuus, kaikille samaa työtä tekeville pitää maksaa menetetystä ajasta saman verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Krtek:
      Tämä on yksi nykyisen historiallisen palkkausjärjestelmän ongelma. Oman esimieskokemukseni mukaan toinen samalla tapaa ”peritty” ongelma on yllätyksellisesti ”samasta työstä sama palkka”-ajattelu.

      Käytännössä vahvasti järjestäytyneillä aloilla on todella vaikea maksaa palkkaa sen mukaan, kuinka hyvä työntekijä on. Erilaisia tuottavuusbonuksia ei yleensä saada jaettua henkilökohtaisesti ja järjestelmiä on todella tarkkaan hinkattava, jotta henkilökohtainen bonus osuu sille joka sen ansaitsee, eikä työkaverille, joka on surkea. Ay-liikkeen mielestä tämä ei ole vika vaan ominaisuus, kaikille samaa työtä tekeville pitää maksaa menetetystä ajasta saman verran.

      Mikä on ”vahvasti järjestäytynyt ala”? Kuinka suuri osa maamme työvoimasta on sellaisella alalla?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Mikä on ”vahvasti järjestäytynyt ala”? Kuinka suuri osa maamme työvoimasta on sellaisella alalla?

        järjestäytynyt ala on sellainen työnantaja joka kuuluu joko EK:hon tai Suomen yrittäjiin eli niiden kanssa jotka ovat ay-liike on tunnustanut työmarkkina osapuoleksi. Esimerkiksi Suomen pienyrittäjät eivät ole osapuoli.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Ay-liike ei tunnusta Suomen yrittäjiä osapuoleksi.

        Tiedät paremmin näistä asioista kuin minä mutta muistan kun keskustelit aiheesta Ylen Horisontti ohjelmassa (8.2.2015) konsensuksesta SAK:n Tapio Bergholmin kanssa ja hän totesi että Suomen Yrittäjät olivat mukana eräässä kolmikanta neuvottelussa yhdessä EK:n ja ay-liikeen kanssa. Miksi olivat jos ay-liike ei heitä tunnista osapuoleksi. Tässä on linkki ohjelmaan jossa keskustelit aiheesta Tapio Bergholmin kanssa; http://areena.yle.fi/1-2543069.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Rahul Somani: Miksi olivat jos ay-liike ei heitä tunnista osapuoleksi.

        Jos hallitus on nimennyt jonkun kolmikantaneuvottelun osapuoleksi yrittäjätkin, niin toki ovat olleet silloin mukana. Mutta ei yhdessäkään työehtosopimuksessa silti neuvottelukumppanina työnantajan edustajana Suomen yrittäjät, eikä ay-liike ota Suomen yrittäjiä yleensä vapaaehtoisesti mihinkään mukaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Rahul Somani: järjestäytynyt ala on sellainen työnantaja joka kuuluu joko EK:hon tai Suomen yrittäjiin eli niiden kanssa jotka ovat ay-liike on tunnustanut työmarkkina osapuoleksi. Esimerkiksi Suomen pienyrittäjät eivät ole osapuoli.

        Mä olen kyllä töissä alalla jossa palkka ja bonukset muodostuvat pärstäkertoimen mukaan , ja Teknologiateollisuus on työnantajapuolen liitto.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. R.Silfverberg: Mä olen kyllä töissä alalla jossa palkka ja bonukset muodostuvat pärstäkertoimen mukaan , ja Teknologiateollisuus on työnantajapuolen liitto.

        Tällä järjestäytynyt ala termillä tarkoitetaan siis liiton jäsentä. Juuri sen takia yleissitovuus on Suomessa kuuma aihe koska se koskee vain järjestäytyneitä aloja. Bonukset maksetaan kyllä yhteensä tuottavuuden mukaan. Tiedän monia pienyrittäjiä jotka eivät ole järjestäytynyitä ja tiedän kuinka hankalaa on heille uuden työntekijän palkkaaminen. Koska eivät kuulu työnantaja liittoon ja työntekijät eivät työntekijä liittoon. Osmo Soininvaara on kyllä monta kertaa ottanut kantaa esimerkiksi yleissitovuuteen ja aina muistaa korostaa että sitäkin SAK silloisen puheenjohtajan Niilo Hämäläisen johdolla vastusti 1970-luvun alussa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Rahul Somani: Tällä järjestäytynyt ala termillä tarkoitetaan siis liiton jäsentä. Juuri sen takia yleissitovuus on Suomessa kuuma aihe koska se koskee vain järjestäytyneitä aloja. Bonukset maksetaan kyllä yhteensä tuottavuuden mukaan. Tiedän monia pienyrittäjiä jotka eivät ole järjestäytynyitä ja tiedän kuinka hankalaa on heille uuden työntekijän palkkaaminen. Koska eivät kuulu työnantaja liittoon ja työntekijät eivät työntekijä liittoon. Osmo Soininvaara on kyllä monta kertaa ottanut kantaa esimerkiksi yleissitovuuteen ja aina muistaa korostaa että sitäkin SAK silloisen puheenjohtajan Niilo Hämäläisen johdolla vastusti 1970-luvun alussa.

        Jos yleissitovuudesta luovutan niin samalla on vaara että palkalliset vuosilomat, sairaslomat ja 8 tunnin työaika lähtee ennemmin tai myöhemmin koska yhdellä työpaikalla ei työntekijät saa sellaiste edunvalvontaa aikaiseksi kuin liittojen välisissä TES-neuvotteluissa. Kun työehdot ovat yleissitovat niin työntekijä tietää silloin millaisilla ehdoilla tehdään töitä. Ei työntekijän tehtävä ole ottaa itselleen yrittäjän riskejä. Yrittäjä saa aina kuitenkin suuremman korvauksen työstään kuin työntekijä, silloin kun yritys on ylipäänsä pystyssä. Isoissa yrityksissä löytyy aina työntekijöiden joukosta sellaisiakin jotka haluavat tehdä uraa ja päästä johtotehtävin ja heille usein tehdään eri sopimuksia jossa joudutaan joustamaan mutta palkat alkavat sitten pari numeroa suuremmalla numerolla kuin rivityöntekijöillä.

        En minä sanoisi että pienyrittäjilläkään olisi helppoa, monet ovat ryhtyneet siksi että vaihtoehto on työttömyys ja peruspäivärahalla eläminen koska koulutus ei riitä töihin jossa sitä vaaditaan tai asutaan väärällä paikakunnalla. Silloin toimitaan yleensä niin että ulkoa ei palkata työntekijöiä vaan korkeintaan omia perheenjäseniä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. R.Silfverberg: Jos yleissitovuudesta luovutan niin samalla on vaara että palkalliset vuosilomat, sairaslomat ja 8 tunnin työaika lähtee

        8h työpäivä on syntynyt yli 50v ennen yleissitovuutta ja vuosilomakin on kymmeniä vuosia vanhempi, joten miksi ne olisivat juuri yleissitovuudesta riippuvaisia?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. R.Silfverberg: Jos yleissitovuudesta luovutan niin samalla on vaara että palkalliset vuosilomat, sairaslomat ja 8 tunnin työaika lähtee ennemmin tai myöhemmin
        En minä sanoisi että pienyrittäjilläkään olisi helppoa, monet ovat ryhtyneet siksi että vaihtoehto on työttömyys ja peruspäivärahalla eläminen koska koulutus ei riitä töihin jossa sitä vaaditaan tai asutaan väärällä paikakunnalla. Silloin toimitaan yleensä niin että ulkoa ei palkata työntekijöiä vaan korkeintaan omia perheenjäseniä.

        Palkalliset vuosilomat, sairaslomat ja 8 tunnin työaika ei ole mitään tekemistä yleissitovuuden kanssa. Yleissitovuus ei ole itse asiassa työmarkkina osapuolten välinen sopimus vaan 1970 hallituksen esitys jota itse asiassa SAK vastusti alussa pääjohtaja Niilo Hämäläisenkin toimesta. Kyllä noista voi sopia erikseen esimerkiksi paikallisella sopimuksella tai liitto sopimuksella. Yleissitovuuden korvaaminen kattavalla paikallisella sopimuksella on parempi vaihtoehto kuin työttömyys. Miksi yleissitovuutta ei ole esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa? Eivät niiden työllisyys ole huonompi kuin Suomessa. Päinvastoin . Suomi on ainoa Euroopan maa jossa on yleissitovuus näinkin laajalla pohjalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Voisiko työn verottamisesta kokonaan luopua? Mistä tarvittavat verot silloin kerättäisiin ja mitä siitä seuraisi? Kerättäisiinkö hiilipäästöveroa, ei vain sen verran, että saadaan kustannettua vastaava nielu, vaan enemmän, jotta saadaan kustannettua myös julkinen terveydenhoito, maksuton koulutus, puolustusvoimat jne.? Tässä ”liikahaittaverossa” olisi valuvika: (ilmoitetut) hiilipäästöt saattaisivat pienetä, kun jokainen nielisi (salassa) omia päästöjään, jotta välttyisi veroon sisältyvältä ylimääräiseltä kustannukselta. Mutta onko jokin muu ratkaisu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Aika ajatella:
      Voisiko työn verottamisesta kokonaan luopua? Mistä tarvittavat verot silloin kerättäisiin ja mitä siitä seuraisi? Kerättäisiinkö hiilipäästöveroa, ei vain sen verran, että saadaan kustannettua vastaava nielu, vaan enemmän, jotta saadaan kustannettua myös julkinen terveydenhoito, maksuton koulutus, puolustusvoimat jne.? Tässä ”liikahaittaverossa” olisi valuvika: (ilmoitetut) hiilipäästöt saattaisivat pienetä, kun jokainen nielisi (salassa) omia päästöjään, jotta välttyisi veroon sisältyvältä ylimääräiseltä kustannukselta. Mutta onko jokin muu ratkaisu?

      Teoriassa kyllä mutta silloin ALV vero pitäisi olla erittäin korkea. Osmo Soininvaaralla oli mielenkiintoinen veromalli jonka hän esitteli verohallinnon 150 vuotis seminaarissa 2015. Siinä työnverotus oli hyvin alhainen mutta vastineeksi alv verokannat olivat korkeat. Linkki paneeliin jossa aiheesta keskusteltiin löytyy tästä linkistä;https://youtu.be/cWa4IJEK-1I.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ALV on liian helppo kiertää, jotta se voisi olla kovin korkea naapurimaihin nähden. Virosta ja Ruotsista ostot saisi tehdä paikallisen arvonlisäveron mukaan ilman lisätullia Suomen rajalla. Lisäksi Suomessa ALV:in kovin korkeaksi nostamisen tekee vaikeaksi se, että tuonti Ahvenanmaalta EU-maihin on Suomen EU:hun liittymissopimuksen mukaan ALV-vapaata. Eli arvonlisäveron saa kuluttajakaupassa vältettyä kokonaan tekemällä kaupat Ahvenanmaan kautta kulkevan laivan kannella. Autokaupan osalta tosin on lainsäädännöllinen erityispoikkeus, joka kieltää sellaisen.

        Suomalainen verkkokauppa on jäänyt pieneksi esim. Luxemburgilaisiin kilpailijoihin nähden siksi, että Suomen ALV on niin kova. Isoilta toimijoilta nykyään peritään kyllä myyntimaan ALVit, mutta pienyritykset myyvät tuotteensa verkkokaupoissa EU:n sisällä yhä pääsääntöisesti lähtömaan ALVein. Sähköiset palvelut, joita olen ostanut, ovat laskun mukaan usein olleet Luxemburgiin tai Irlantiin sijoittuneita verotuksen osalta. Verkkosivuilla se ei usein näy, vaan palvelu tuotetaan jossain muualla, mutta kuluttajakaupan laskuissa myyntimaaksi merkataan usein alimpien alvien maita, jotta myyjä välttää veroja mahdollisimman paljon.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. niin:
        ALV on liian helppo kiertää, jotta se voisi olla kovin korkea naapurimaihin nähden. Virosta ja Ruotsista ostot saisi tehdä paikallisen arvonlisäveron mukaan ilman lisätullia Suomen rajalla. Lisäksi Suomessa ALV:in kovin korkeaksi nostamisen tekee vaikeaksi se, että tuonti Ahvenanmaalta EU-maihin on Suomen EU:hun liittymissopimuksen mukaan

        Ruotsin yleinen
        verokanta on 25% . Suomessa tuo on 24% ja Virossa tuo on 20% . On tiettyjä tuotteita jotka ovat Ruotsissa edullisempia kuin Suomessa ja päinvastoin mutta kumminkin hinta taso on kyllä hyvin samanlainen. Alkoholin hinta on todennäköisesti Ruotsissa edullisempi mutta se johtuu Systembolagin toiminta mallista joka on hyvin palvelu läheistä. Suomessa alkoholi ostetaan Virosta ja ruotsalaiset todennäköisesti käyvät Tanskassa jossa ei ole monopolia .

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Rahul Somani:

        Ruotsin yleinen
        verokanta on 25% . Suomessa tuo on 24% ja Virossa tuo on 20% . On tiettyjä tuotteita jotka ovat Ruotsissa edullisempia kuin Suomessa ja päinvastoin mutta kumminkin hinta taso on kyllä hyvin samanlainen. Alkoholin hinta on todennäköisesti Ruotsissa edullisempi mutta se johtuu Systembolagin toiminta mallista joka on hyvin palvelu läheistä. Suomessa alkoholi ostetaan Virosta ja ruotsalaiset todennäköisesti käyvät Tanskassa jossa ei ole monopolia .

        Alkoholi on siitä huono esimerkki, että sen verotason määrää ennemmin alkoholiveron ja arvonlisäveron yhteisvaikutus, ei pelkkä jälkimmäinen. Ruotsissa oluen alkoholivero per alkoholilitra on noin puolet Suomen tasosta, Virossa noin kolmasosa Suomen tasosta. Veroton hinta on lähes sama. ALV peritään myös alkoholiverosta. Suomessa alkoholia ostetaan naapurimaista lähinnä reunamaassa asuvien toimesta. Keski-Suomesta ei paljoakaan Viron hakureissuja tehdä, kun taas esim. Helsingissä se on aika yleistäkin. Vastaavasti vaikka Vaasasta ja Torniosta saatetaan käydä Ruotsissa, ja Lappeenrannasta Venäjällä, paitsi nyt kun raja on sinne koronatoimien vuoksi suurinpiirtein kiinni muulta kuin ammattiliikenteeltä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. niin:

        Suomalainen verkkokauppa on jäänyt pieneksi esim. Luxemburgilaisiin kilpailijoihin nähden siksi, että Suomen ALV on niin kova. Isoilta toimijoilta nykyään peritään kyllä myyntimaan ALVit, mutta pienyritykset myyvät tuotteensa verkkokaupoissa EU:n sisällä yhä pääsääntöisesti lähtömaan ALVein. Sähköiset palvelut, joita olen ostanut, ovat laskun mukaan usein olleet Luxemburgiin tai Irlantiin sijoittuneita verotuksen osalta. Verkkosivuilla se ei usein näy, vaan palvelu tuotetaan jossain muualla, mutta kuluttajakaupan laskuissa myyntimaaksi merkataan usein alimpien alvien maita, jotta myyjä välttää veroja mahdollisimman paljon.

        Luxemburgin ja Irlannin kohdalla kyseessä on hiukan epäreilu asetelma koska suurin verkkokauppa on näissä kahdessa maassa amerikkalainen Amazon joka ei maksa veroja mihinkään maahan koska sen yritys järjestelyt ovat erittäin monimutkaisia ja sisäinen laskutus on yleistä. Tällä ei ole sinänsä mitään tekemistä ALV veron kanssa vaan epäreilusta kilpailusta koska EU:lla ei sisämarkkinoiden rinnalla omaa digitaalisia sisämarkkinoita juuri verkkokaupassa. Tässä kohtaa jokainen jäsenvaltio on itsenäinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Rahul Somani: Teoriassa kyllä mutta silloin ALV vero pitäisi olla erittäin korkea. Osmo Soininvaaralla oli mielenkiintoinen veromalli jonka hän esitteli verohallinnon 150 vuotis seminaarissa 2015. Siinä työnverotus oli hyvin alhainen mutta vastineeksi alv verokannat olivat korkeat.

        Etsin tokikin sellaista ratkaisua, joka tekisi toistemme paitojen pesemisen kannattavaksi — korkea ALV ei sitä tee vaan kannustaa jokaisen pesemään oman paitansa. Ratkaisussa ALV:n pitäisi olla hyvin pieni, samoin kuin ansiotulon veroprosentin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Aika ajatella: Etsin tokikin sellaista ratkaisua, joka tekisi toistemme paitojen pesemisen kannattavaksi — korkea ALV ei sitä tee vaan kannustaa jokaisen pesemään oman paitansa. Ratkaisussa ALV:n pitäisi olla hyvin pieni, samoin kuin ansiotulon veroprosentin.

        Suomessa ALV on 24% (14% ruuassa ja 10% muissa) mutta Tanskassa on yksi ALV kanta joka on 25%. Tanska on paljon palvelu valtaisempi kansantalous kuin Suomi. Suomessa palvelut ovat pääasiassa itsepalveluita ja Tanskassa ne ovat palveluita joita ihmiset ostavat ihmisiltä. ALV kannoilla ei maiden välillä ole paljon merkitystä. Tanska on maantieteellisesti myös kahden maan välissä joiden ALV on matalampi kuin Tanskassa. Saksassa on yksi ALV kanta 16% ja Ruotsissa se on 24% (12%, ruoka, hotellit ja ravintolat, 6% Kirjat, matkustajaliikenne, kulttuuritapahtumat ja aktiviteetit, 0% vakuutukset, rahoituspalvelut, terveydenhoito, hammashoito, reseptilääkkeet, kiinteä omaisuus). Suomessa voisimme mennä Ruotsin mallin suuntaan tai Tanskan. Yksi ALV kanta kaikille tai sitten nolla esim kiinteille palveluille kuten Ruotsissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Suomen talous on jumittunut 2008 talouskriisin tasolle. Samaan aikaan kuitenkin verot, julkinen talous ja lainat ovat kasvaneet merkittävästi. Investoinnit ovat parikymmentä vuotta olleet pysähdyksissä.

    Suomi on nyt himoverottajien kilpailukyvytön ja ay-korruptoitunut maa, jossa ei kannata investoida, riski-yrittää, työllistää tai tehdä lapsia. Minkäänlaista parannusta tälle tilanteelle ei ole näkyvissä. Maassa on 500 000 työtöntä, johon on syypää ay-liikkeen Hakaniemen veroparatiisista pyörittämä työvoimakartelli.

    ”Kaikkien talouskriisien äiti” on iskenyt päälle ja maan velka-ediktien, maxilais-primaballeriinan johtama hallitus ei ymmärrä reaalitaloudesta juurikaan mitään!

    Suomen johtava talousosaaja Björn Wahlroos, Sampo Group ja UPM-Kymmene hallituksen puheenjohtaja, onkin hiljakkoin todennut: ”Suomen talous on nyt niin heikossa kunnossa, että sen sijaan että se nettomaksaa EUlle, sen pitäisi SAADA sieltä rahaa, kuten Italia ja Kreikka.”

    Suomen olisi pakko nyt tehdä ”kaikkien talousreformien äiti”, mutta edes siitä keskustelemisesta ei ole merkkiäkään. Asiasta käydään Suomalaiseen tyyliin mykkäkoulua…päätä pidetään pensaassa, ettei vaan paha susi näe…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Seppo Korppoo:

      ”Kaikkien talouskriisien äiti” on iskenyt päälle ja maan velka-ediktien, maxilais-primaballeriinan johtama hallitus ei ymmärrä reaalitaloudesta juurikaan mitään!

      Suomen johtava talousosaaja Björn Wahlroos, Sampo Group ja UPM-Kymmene hallituksen puheenjohtaja, onkin hiljakkoin todennut: ”Suomen talous on nyt niin heikossa kunnossa, että sen sijaan että se nettomaksaa EUlle, sen pitäisi SAADA sieltä rahaa, kuten Italia ja Kreikka.”

      Suomen olisi pakko nyt tehdä ”kaikkien talousreformien äiti”, mutta edes siitä keskustelemisesta ei ole merkkiäkään. Asiasta käydään Suomalaiseen tyyliin mykkäkoulua…päätä pidetään pensaassa, ettei vaan paha susi näe…

      Italiassa ongelma on verotulojen vähäinen kasvu ja julkisen sektorin työpaikat ovat olleet poliittisesti suoja työpaikkoja . Suomessa esimerkiksi moni julkisen sektorin palvellut ovat saatavilla verkossa ja Italiassa ja Espanjassa jopa Saksassa tätä mahdollisuutta ei ole. Tämä digitaalisaatio on vielä siellä kesken Joten fyysinen asiointi on ainoa tapa siellä hoitaa asioita. Esimerkiksi Saksan kouluissa on ainoa tapa kommunikoida koulun ja kodin välillä on alkeellinen lankapuhelin yhteys joka on auki arkisin normaalien toimisto aukiolojen aikana. Etätyö on paljon helpompaa Suomessa kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa
      . Suomessa ei kyllä tuotantoa pysäytetty keväällä toisin kuin esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa. Kuvailemasi taloudelliset ongelmat Suomen kohdalla alkoi jo viime vuoden syksyllä. Itse asiassa posti lakko oli enemmäinen iso tekijä koska moni yritys siirtyi muihin kuriiri yhtiöiden asiakkaaksi. Tämän itse koin henkilökohtaisesti kun tilasin koko kevään pääasiassa tuotteita verkkokaupasta toimittaja oli joku muu kuin Suomen Posti Oy. Schenker, PostNord tai Kaukokiito (vähittäiskauppaa lukuunottamatta) . Tuolloin sympatiat olivat kyllä monella suomalaisella ay-liikeen puolella. Itse olin jo tuolloin sitä mieltä että Posti lakolla on isompi taloudellinen merkitys kuin sitä silloin luultiin. Nyt tämä Colvid-19 epidemia on kyllä lisännyt verkkokauppaa myös Suomessa hyvin paljon ja siinä kulutus on kasvanut enemmän. Se on kaikkialla maailmassa näin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Seppo Korppoo:
      Suomen talous on jumittunut 2008 talouskriisin tasolle. Samaan aikaan kuitenkin verot, julkinen talous ja lainat ovat kasvaneet merkittävästi. Investoinnit ovat parikymmentä vuotta olleet pysähdyksissä.

      Suomi on nyt himoverottajien kilpailukyvytön ja ay-korruptoitunut maa, jossa ei kannata investoida, riski-yrittää, työllistää tai tehdä lapsia. Minkäänlaista parannusta tälle tilanteelle ei ole näkyvissä. Maassa on 500 000 työtöntä, johon on syypää ay-liikkeen Hakaniemen veroparatiisista pyörittämä työvoimakartelli.

      ”Kaikkien talouskriisien äiti” on iskenyt päälle ja maan velka-ediktien, maxilais-primaballeriinan johtama hallitus ei ymmärrä reaalitaloudesta juurikaan mitään!

      Suomen johtava talousosaaja Björn Wahlroos, Sampo Group ja UPM-Kymmene hallituksen puheenjohtaja, onkin hiljakkoin todennut: ”Suomen talous on nyt niin heikossa kunnossa, että sen sijaan että se nettomaksaa EUlle, sen pitäisi SAADA sieltä rahaa, kuten Italia ja Kreikka.”

      Suomen olisi pakko nyt tehdä ”kaikkien talousreformien äiti”, mutta edes siitä keskustelemisesta ei ole merkkiäkään. Asiasta käydään Suomalaiseen tyyliin mykkäkoulua…päätä pidetään pensaassa, ettei vaan paha susi näe…

      Seppo Korppoo
      Yrittäjä joka ei halua maksaa veroja eikä palkkaa

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kiitos Osmo että nostit aiheen esille.

    Tätä ”emme voi rikastua pesemällä toistemme paitoja” -hokemaa kuulee Suomessa aina vähän väliä ja se on meidän kontekstissa vähän hassu. Se sopii paremmin kritiikiksi esimerkiksi eteläisissä Euroopan maissa, joissa löytyy kyllä tätä paidanpesupalvelutaloutta, mutta ei tarpeeksi kehittynyttä teollisuutta. Suomessa taas on aika hyvin kehittynyttä teollisuutta (tosin vähän turhan paljon nojataan suurteollisuuteen, saataisiimpa Suomeenkin saksalainen Mittelstand PK-sektori jotta teollisuuden valta vähän hajaantuisi), mutta heikosti tuota paidanpesutaloutta. Johtuu juuri tuosta verokiilasta, työsopimuksista, ja ehkä myös siitä, että meillä on vieläkin, hassua kyllä, kaupungistuminen ja osittain myös teollistuminen kesken verrattuna esim. Ruotsiin ja Tanskaan: Suomi on alle 70% kaupungistunut, Ruotsi taas yli 80%. Meillä ei ole ollut tarpeeksi väestöllistä keskittyneisyyttä eikä siksi oikein palvelutalouskulttuuriakaan.

    Eli jos eteläisessä Euroopassa nojataan liikaa paidanpesutalouteen, niin Suomessa taas ei ole nähty tarpeelliseksi luoda tai tukea tätä paidanpesutaloutta lainkaan. Väistämättä tulee mieleen, että on jätetty aika low hanging fruit napsimatta. Ei luulisi tosiaan olevan kovin vaikeaa rukata taloutta siten, että pesuloiden ja kahviloiden perustamisesta tulee kannattavampaa. Tämä paidanpesutalous on yhteiskunnan peruselementtejä, ikäänkuin talouspyramidin perusta. Se tarjoaa työpaikkoja vähemmän koulutetuille mutta toimeliaille ihmisille ja parhaimmillaan luo diversiteettiä ja jopa innovatiivisuutta talouteen, varsinkin jos pienpalveluita syntyy kulttuurialoille. On vaikea myös nähdä, että tällaiset muutokset väkisin vaarantaisi tai haittaisi sitä meidän kehittyneempää teollisuutta. Varsinkin taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla tällaiset paidanpesupalvelut voisi tuoda edes jotain taloudellista toimeliaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Henri Weijo:

      Eli jos eteläisessä Euroopassa nojataan liikaa paidanpesutalouteen, niin Suomessa taas ei ole nähty tarpeelliseksi luoda tai tukea tätä paidanpesutaloutta lainkaan. Väistämättä tulee mieleen, että on jätetty aika low hanging fruit napsimatta. Ei luulisi tosiaan olevan kovin vaikeaa rukata taloutta siten, että pesuloiden ja kahviloiden perustamisesta tulee kannattavampaa. Tämä paidanpesutalous on yhteiskunnan peruselementtejä, ikäänkuin talouspyramidin perusta. Se tarjoaa työpaikkoja vähemmän koulutetuille mutta toimeliaille ihmisille ja parhaimmillaan luo diversiteettiä ja jopa innovatiivisuutta talouteen, varsinkin jos pienpalveluita syntyy kulttuurialoille. On vaikea myös nähdä, että tällaiset muutokset väkisin vaarantaisi tai haittaisi sitä meidän kehittyneempää teollisuutta. Varsinkin taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla tällaiset paidanpesupalvelut voisi tuoda edes jotain taloudellista toimeliaisuutta.

      Pesulateollisuuden merkitys on etelä-Euroopassakin kutistunut 2000-luvulla. Pesuloista on tullut pitkälle automatisoitua teollisuutta, joka työllistää väkeä enemmän pyykkien kuljetuspalveluissa (joita on ollut vaikempi automatisoida) kuin pyykkikoneiden pyörittäjiä. Pesulabisnes pyörii Suomessa mm. laitoshuollossa, jossa vaikka sote-yksiköt ja hotellit sekä teollisuus pesettävät pyykkinsä yleensä, mistä halvimmalla saavat, kun taas kotitaloudet pesevät Suomessa pyykkinsä yleensä itse joko omalla pesukoneella tai taloyhtiön pesukoneella. Taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla paidanpesupalvelut kaatuvat mm. kuljetusten verotukseen. Pyykit pitäisi joko viedä pesulaan, tai pesulan pitäisi noutaa ne. Hotellista kun noutaa ison läjän pyykkiä, kuljetuskustannus per pyykkikilo ei vielä mahdottoman iso ole, mutta kotitalousten tapauksessa 10 euron kuljetusmaksu per noudettu pyykkierä on niin iso verrattuna siihen, jos itse pesten yhden pyykkikoneellisen saa pestyä alle eurolla, että kotitaloukset eivät tapaa ostaa pyykeille Suomessa kuljetuspalvelua edes silloin, jos pesettävät pyykkiä pesulassa. Pyykkien nouto kotoa ja palautus kotiin pestynä on matalampien liikenteen polttoaineverojen maiden käytäntö. En tiedä, kuinka vihreätäkään pyykkien kuskailu on verrattuna itsepesuun.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Hyvä, että näitä asioita käsitellää. Olisiko kuitenkin niin, että vanhoja aikoja ei kannata haikailla. Kotona pesukone hoitaa pyykit helposti, vaatteet valmistetaan tehtaissa jne. Teollisuus valmistaa koneita, jotka mahdollistavat tämän kehityksen. Koneet ovat jo kovaa vauhtia tulossa palvelualalle tietotekniikan vauhdittamana. Keinoäly on jo tunkeutumassa kouluihin ja yliopistoihin.
    Teollisuus on muuttunut, ennen suurimpia yrityksiä olivat Standard Oil, General Motors…, nykyään taas Amazon, Microsoft, Google…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. erkki niini:
      Hyvä, että näitä asioita käsitellää. Olisiko kuitenkin niin, että vanhoja aikoja ei kannata haikailla. Kotona pesukone hoitaa pyykit helposti, vaatteet valmistetaan tehtaissa jne.Teollisuus valmistaa koneita, jotka mahdollistavat tämän kehityksen.Koneet ovat jo kovaa vauhtia tulossa palvelualalle tietotekniikan vauhdittamana. Keinoäly on jo tunkeutumassa kouluihin ja yliopistoihin.
      Teollisuus on muuttunut, ennen suurimpia yrityksiä olivat Standard Oil, General Motors…, nykyään taas Amazon, Microsoft, Google…)

      Kaikki erikoistuneempi ja kallis työ automatisoidaan ensin. Monet palvelutyöt ovat kalliita, jos katsotaan paljon työntekijä maksaa ja mitä työntekijä oikeasti tekee. Kaupoissa kassantyöntekijä pääasiassa vain käyttää kassakonetta, mutta siis käytännössä valvoo että ihmiset maksavat ostoksensa eivätkä varasta. Tämähän on kallista ja jossain mielessä turhaa työtä.

      Oma veikkaus on että jatkossa automatisaatio lisääntyy monilla palvelualoillakin kaikenlaisin verkkoteknisin varausjärjestelmin, jolloin työaikaa vapautuu paljon enemmän itse työn tekemiseen. Automaattisten kassojen myötä suurempi osa henkilökunnasta vapautuu itse kaupan päätoimintoihin, samoin monilla muilla aloilla, kuten partureilla, hierojilla ja muilla palveluyrittäjillä kun kaikki ajanvaraus tapahtuu pseudo-automaattisesti verkon kautta.

      Tämä mielestäni ajaa palvelualojen syvempää erikoistumista, mutta toisaalta mielestäni luo kysyntää heikosti palkatulle palvelutyölle kun työvoimaa vapautuu, jolloin kaikenlaiset turhanpäiväiset kotiinkuljetuspalvelut sekä muut yleismiesjantuset yleistyvät. Uskon että tuollaiset aviomiespalvelut, jossa palkattavana on vähän sellainen yleismiesjantunen joka osaa vähän kaikkea mutta ei oikeastaan mitään yleistyvät. Tämä veikkaus ei ole mikään tiedonväärti kun ei valtaosa ihmisistä ole valmis maksamaan kunnollista hintaa tällaisista, varsinkin kun huomioidaan liikkumisen hinta, jolloin nämä ovat erittäin heikosti palkattua ja näin siis matalan tuottavuuden työtä. Huomatkaa nyt että tuottavuus lasketaan ihan vaan sillä perusteella mikä arvo tuotetaan, jos ihminen on palkattu pienellä palkalla keräilemään ja ajelemaan ihmisille ostoksia kotiin (kuluu paljon aikaa) ja niin työn tuottavuuden määrittelee se kuinka paljon palvelusta laskutetaan, tai kyetään laskuttamaan.

      Osahan on ihan tosissaan pohtinut miksi tietotekninen kehitys ei ole enää samalla tavoin johtanut tuottavuuden kasvuun kuin aiemmin. Ehkä ihan siitä syystä että tietotekninen kehitys skaalautuu lähes äärettömästi minimikustannuksin, jolloin korkeahintaista eli korkean tuottavuuden työtä poistuu enemmän ja tilalle tulee matalan tuottavuuden työtä palvelualoilla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Stadist:

        Osahan on ihan tosissaan pohtinut miksi tietotekninen kehitys ei ole enää samalla tavoin johtanut tuottavuuden kasvuun kuin aiemmin. Ehkä ihan siitä syystä että tietotekninen kehitys skaalautuu lähes äärettömästi minimikustannuksin, jolloin korkeahintaista eli korkean tuottavuuden työtä poistuu enemmän ja tilalle tulee matalan tuottavuuden työtä palvelualoilla.

        tuo on paljon hinta-asia. Tuottavuus ymmärretään näissä jutuissa yleensä liikevaihtona. Jos hinnat laukkaisivat ylös, voisi sanoa tuottavuuden nousseen. Mutta tilastot ei taivu arvioimaan sisältöjä. Mikä on esim. jonkun Angry Birdin arvo? Tai mikä on kaikkien sovellusten yhteenlaskettu arvo Androideilla? Perinteinen kansantalouden tilastointi ei taivu käsittelemään sellaista kuin liikevaihdon kautta. Yksi nykyaikainen kännykkäpeli, jota on tehnyt 10 henkeä, voi olla paljon pidemmällä kuin mitä 10 000 työntekijää olisi saanut aikaan 1980-luvulla. Onko tuottavuus siis 1000-kertaistunut? Vai polkenut paikallaan. Entä jos ohjelmasta tekee miljoonakertaisen määrän kopioita? Kasvaako tuottavuus silloin miljoonakertaiseksi? Perinteisessä tilastoinnissa olisi voinut kasvaakin. Mutta digiajan tilastointi on vaikeaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. tilastoista: tuo on paljon hinta-asia. Tuottavuus ymmärretään näissä jutuissa yleensä liikevaihtona. Jos hinnat laukkaisivat ylös, voisi sanoa tuottavuuden nousseen. Mutta tilastot ei taivu arvioimaan sisältöjä. Mikä on esim. jonkun Angry Birdin arvo? Tai mikä on kaikkien sovellusten yhteenlaskettu arvo Androideilla? Perinteinen kansantalouden tilastointi ei taivu käsittelemään sellaista kuin liikevaihdon kautta. Yksi nykyaikainen kännykkäpeli, jota on tehnyt 10 henkeä, voi olla paljon pidemmällä kuin mitä 10 000 työntekijää olisi saanut aikaan 1980-luvulla. Onko tuottavuus siis 1000-kertaistunut? Vai polkenut paikallaan. Entä jos ohjelmasta tekee miljoonakertaisen määrän kopioita? Kasvaako tuottavuus silloin miljoonakertaiseksi? Perinteisessä tilastoinnissa olisi voinut kasvaakin. Mutta digiajan tilastointi on vaikeaa.

        Mitäs nuo loput 9 990 tekevät kun 10 tuottaa hirveän lisäarvon työpanoksellaan nykypäivänä? Tuottavuus on kokonaisuus, eikä vaikkapa yhden hengen tai pienen firman satumainen tuottavuus kerro mitään laajemmasta taloudesta. Jos näin vapautuva työvoima ohjautuu matalan tuottavuuden aloille (kuten esitin vaikkapa kotiinkuljetuspalveluihin ) niin tämähän vetää kokonaistuottavuutta puolestaan alaspäin. Kyllä mielestäni Helsingissä on esimerkiksi kaikenlaisten ravintoloiden ja kahviloiden määrä lisääntynyt huomattavasti 2010-luvulla, eikä tämäkään työ todennäköisesti ole erityisen tuottavaa.

        Sitten laajemmin jos tuottavuus halutaan nousuun niin pitää mielummin auttaa ihmisiä kouluttautumaan kuin subventoida matalan tuottavuuden työtä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Stadist:

        Mitäs nuo loput 9 990 tekevät kun 10 tuottaa hirveän lisäarvon työpanoksellaan nykypäivänä? Tuottavuus on kokonaisuus, eikä vaikkapa yhden hengen tai pienen firman satumainen tuottavuus kerro mitään laajemmasta taloudesta. Jos näin vapautuva työvoima ohjautuu matalan tuottavuuden aloille (kuten esitin vaikkapa kotiinkuljetuspalveluihin ) niin tämähän vetää kokonaistuottavuutta puolestaan alaspäin.

        Tarkoitin nimenomaan kokonaistuottavuutta. Tällä hetkellä maapallolla vaikkapa kännykkäpelejä on järisyttävän paljon enemmän kuin 1980-luvulla. Vaikka koko maapallon väki olisi 1980-luvulla valjastettu tekemään kännykkäpelejä, ei olisi saatu tämän tason tuotosta. Mutta meillä ei ole mittareita, jolla voisi verrata vaikka vuoden 1980 tuotosta vuoden 2020 tuotokseen digitaalisten tuotosten osalta. Osataan kyllä verrata vaikka jotain paperin tuotantomääriä, ja sitten laskea niille hintoja, ja inflaatiokorjattuja reaaliarvojen kehityksiä. Mutta vuonna 1980 ei ollut kännykkäpelejä olemassakaan. Se on ihan tilastoijien oma päätös, minkä laskennallisen arvon ne niille antavat tuottavuuskehityksessä eri vuosien tuottavuutta vertailtaessa.

        On sanottu, että yhdessä älykännykässä on nykyään käytettävissä enemmän paljon enemmän tietoa kuin 1980-luvulla kaikissa maailman kirjallisissa lähteissä yhteensä. Laskentakapasiteettia nykyisissä älypuhelimissa on enemmän kuin maailman tietokoneissa oli vuonna 1980 yhteensä. Kännyköitä on nyt muutama miljardi kappaletta. Onko tuottavuus monimiljardikertaistunut 1980-luvulta? Emme osaa mitata enää tuottavuuskehitystä. Tuottavuuskehitystä osataan mitata, jos tuotos on laadullisesti samaa kuin aiempina vuosina. Mutta jos tuotetaan jotain, mitä aiemmin ei osattu ollenkaan tehdä, niin perinteinen tuottavuustilastointi on ongelmissa.

        Mitään absoluutiotahan ei ole siitä, että vaikkapa tuomarin työtunti olisi tuottavampaa kuin vaikkapa tarjoilijan työtunti. Ensin mainitun tuottavuus tilastoidaan sen mukaan, paljonko julkinen sektori maksaa palkkaa tuomareille. Tuomarityö on yksi niistä töistä, joiden sisällöllistä tuottavuutta ei osata tilastoida ollenkaan. On vaikea tietää, onko nykytuomari tuottavampi kuin tuomarit vaikka 500 vuotta sitten, kun ei ole yhteismitallista yksikköä, jolla sitä mittaisi. Yhtä lailla on vaikeata arvioida, että onko yksi tuomarityötunti kenties 1,2,3,4 vai 5:n tarjoilijatyötunnin veroinen tuottavuudeltaan. Maksettuja palkkoja ja liikevaihtoja osataan tilastoida ja mitata. Digitaaliajan tuottavuutta mitataan ei-digitaaliajan mittareilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Stadist: Mitäs nuo loput 9 990 tekevät kun 10 tuottaa hirveän lisäarvon työpanoksellaan nykypäivänä? Tuottavuus on kokonaisuus, eikä vaikkapa yhden hengen tai pienen firman satumainen tuottavuus kerro mitään laajemmasta taloudesta. Jos näin vapautuva työvoima ohjautuu matalan tuottavuuden aloille (kuten esitin vaikkapa kotiinkuljetuspalveluihin ) niin tämähän vetää kokonaistuottavuutta puolestaan alaspäin. Kyllä mielestäni Helsingissä on esimerkiksi kaikenlaisten ravintoloiden ja kahviloiden määrä lisääntynyt huomattavasti 2010-luvulla, eikä tämäkään työ todennäköisesti ole erityisen tuottavaa.

        Sitten laajemmin jos tuottavuus halutaan nousuun niin pitää mielummin auttaa ihmisiä kouluttautumaan kuin subventoida matalan tuottavuuden työtä.

        BKT on kuitenkin tehtyjen tuntien ja tuottavuuden tulo. Matalankin tuottavuuden työ kasvattaa BKT:a. Toki koulutus ja pääsy korkeamman tuottavuuden töihin on parempi vaihtoehto.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. @ Syltty 5.12.2020 21:22

    Syltty: 8h työpäivä on syntynyt yli 50v ennen yleissitovuutta ja vuosilomakin on kymmeniä vuosia vanhempi, joten miksi ne olisivat juuri yleissitovuudesta riippuvaisia?

    Olen täsmälleen samaa mieltä. Asiaa olen perustellut tässä kommentissa.

    Todellisuudessa hallinnollisella määräyksellä pakotettu työaika heikentää työntekijän asemaa siitä, mitä se olisi ilman pakotettua työaikaa (ja samalla edistää määräyksen antajan omia intressejä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Täällä lähiössä tuo sunnuntaiaukiolo- ongelma ratkaistiin jo 80- luvulla ellei jo aikaisemmin.

    Ratkaisijana olivat asiakas määrät.
    Täällä asiakkaita on juuri viikonloppuna ja palvelua kannattaa pyörittää silloin kun on asiakkaita.
    Vaikka siitä joutuisi maksamaan 100 % lisän

    Maran mukaan ravintola-slan henkilökulut ovat n 30% ja siinä sunnuntailisä on marginaalinen

    Keskustan ongelma on viikonloppuna asiakkaitten puute.
    Viikonloppuna puuttuu yli 100000 asiakasta.

    Siinä ei kaikkien ravintoloiden kannata pitää itseään auki vaikka suntislisä olisi 0%%

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Realisti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.