Valinnanvapaus terveydenhuollossa voi tulla erittäin kalliiksi, mutta muuten se on hyvä asia

Päätös valin­nan­va­paud­es­ta peruster­vey­den­huol­los­sa tehti­in taval­la, jol­la sitä ei pitäisi tehdä – ilman mitään kun­nol­lista valmis­telua. On tätä tietysti pohdit­tu pitkään, kos­ka Ruotsin esimerkkiähän tässä on tarkoi­tus noudattaa.

Aloite­taan siitä, mitä tämä ei merkitse

Jos min­un tarvit­see käväistä lääkäril­lä hake­mas­sa itses­tään selvä resep­ti, en varaa aikaa ter­veyskeskuk­seen vaan val­it­sen työ­paikan vier­essä ole­val­ta lääkäri­ase­mal­ta ajan. Niitä nimit­täin on siel­lä yllin kyllin niin, että voi vali­ta sopi­van ajoitet­tuna niin, että matkalla lau­takun­nan kok­ouk­seen voin hakea tämän lääkäriltä. Se vie min­ul­ta 15 min­u­ut­tia. Pelkkä matkus­t­a­mi­nen Viiskul­man ter­veysase­malle ja takaisin vie enem­män. Se, että Ter­veystalosta löy­tyy samana päivänä kym­meniä vapai­ta lääkäri­naiko­ja ja ter­veyskeskuk­ses­sa vas­ta viikko­jen päästä, ker­too jotain epä­tas­apain­os­ta ja resurssien haaskauk­ses­ta, mut­ta tämä on toinen tarina.

Täl­laista palve­lu­ta­soa oikeus vali­ta ter­veysase­ma ei tarkoi­ta eikä voi tarkoit­taa, kos­ka ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set nousi­si­vat räjähdys­mäis­es­ti. Meno­ja piti vähen­tää kolmel­la mil­jardil­la eikä lisätä kolmel­la mil­jardil­la. Jos halu­an säästää omaa aikaani, on oikein, että mak­san siitä itse.

Ruot­sis­sa valin­nan­va­paus tarkoit­taa sitä, että ter­veysase­ma pitää vali­ta vuodek­si ker­ral­laan ja sitä sen osa­puilleen pitää tarkoit­taa Suomessakin.

Olin joskus kata­janokkalaise­na Kelan jär­jestämässä kokeilus­sa, jos­sa oma­lääkärimme toi­mi yksi­tyisessä lääkäri­ase­mas­sa. Palve­lu­ta­so oli ihan tyy­dyt­tyvä, mut­ta paras­ta siinä oli keskeinen sijain­ti Man­ner­heim­intiel­lä. Aiko­ja jou­tui jonot­ta­maan samal­la taval­la kuin siel­lä kun­nan ter­veyskeskuk­ses­sakin. Jos halu­an reseptin 15 min­uutis­sa itse val­it­se­mal­lani kel­lon­a­jal­la, min­un on edelleen käytet­tävä kokon­aan yksi­ty­istä tietä.

Kus­tan­nusten karkaami­nen –mis­tä maksetaan

Valin­nan­va­paudessa olen­naista on, mis­tä yksi­tyiselle ter­veysase­malle mak­se­taan. Jos sille mak­se­taan jokaises­ta käyn­nistä samaan tapaan kuin yksi­ty­is­lääkärille nyt, jono­ja ei todel­lakaan ole, mut­ta kus­tan­nuk­set karkaa­vat mah­dot­tomik­si. Yksi­tyisen ter­veysase­man ansain­ta­logi­ikan kannal­ta ei turhaa lääkäris­sä käyn­tiä nimit­täin ole, jos vain mak­sa­ja löytyy.

Ruot­sis­sa yksi­tyiset lääkäri­ase­mat saa­vat mak­sun osit­tain kap­i­taa­tion (kir­jau­tunei­den poti­laiden lukumäärän) ja osit­tain suorit­tei­den mukaan. Näi­den keskinäistä pain­o­tus­ta kokeil­laan. Jokaisel­la 20 land­stingetil­lä on tästä omat sään­tön­sä. Koke­muk­sen kaut­ta oikea suhde var­maankin löy­tyy. Olen­naista on, että jokaisen toimen­piteen pitää tuot­taa mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä lääkäri­ase­malle vähän tap­pi­o­ta, jot­ta yli­hoidon insen­ti­ivi poistuisi.

Ter­vei­den hoit­a­mi­nen on halvem­paa kuin sairaiden

Lääkärikeskus, joka onnis­tuu saa­maan asi­akkaik­seen vain ter­vet­tä keskilu­okkaa, pär­jää parem­min kuin huono-osaisil­la alueille toimi­va. Tätä ongel­maa voi yrit­tää kor­ja­ta pisteyt­tämäl­lä asi­akaskun­ta –ja mak­samal­la osa kor­vauk­ses­ta suorit­tei­den perus­teel­la. Help­poa se ei ole. Tässä on koko jär­jestelmän ehkä vaikein koh­ta taklattavaksi.

Julk­isille ter­veyskeskuk­sille samat säännöt

Mis­tä sit­ten julk­isille ter­veyskeskuk­sille mak­se­taan? Tois­taisek­si niille mak­se­taan taval­laan kap­i­taa­tion perus­teel­la. Bud­jet­ti on kiin­teä, eikä poti­laskäyn­neistä tule mitään lisä­tu­loa. Jos halu­taan reilu kil­pailu, pitää myös ter­veyskeskuk­sille mak­saa saman kaa­van mukaan kuin yksi­ty­isille lääkärikeskuk­sille. Sil­loin nekin voivat laa­jen­taa toim­intaansa, jos käyn­te­jä on paljon. Tässä on ilmeinen bud­jet­tiris­ki, mut­ta ei se sen suurem­pi ole kuin noiden yksi­ty­is­ten lääkäri­asemien kanssa.

Olisi kan­nat­tanut seu­ra­ta Ruotsin kokeilua vielä vähän aikaa ennen kuin ryn­tää otta­maan sen kesken­eräisenä käyttöönsä.

Tasa-arvo uno­hdet­tuna?

On herät­ty sanomaan, että Ruot­sis­sa kokeilu on johtanut ter­vey­sero­jen kasvu­un, kos­ka vain isois­sa kaupungeis­sa on valin­nan­varaa ja kos­ka vain hyväo­saiset käyt­tävät sitä.

Kut­sun täl­laista ratik­ka-argu­men­tik­si. Kos­ka suurim­mas­sa osas­sa Suomea ratik­ka ei sovel­lu kulku­vä­li­neek­si, ei ratikoi­ta saa tasa-arvon nimis­sä olla Helsingis­säkään. Jos ei voi­da osoit­taa, että hoito kaupunkien ulkop­uolel­la on huonon­tunut sen takia, että kaupungeis­sa on valin­nan­varaa, ei valin­nan­varan mah­dot­to­muus maal­la voi olla argu­ment­ti valin­nan­varaa vas­taan kaupungeissa.

Jos otamme vakavasti argu­mentin, ettei valin­nan­va­paut­ta saa toteut­taa, kos­ka se paran­taa hyväo­sais­ten hoitoa huonon­ta­mat­ta huono-osais­ten, pitäisi mei­dän ensim­mäisek­si kieltää ter­veysval­is­tus, kos­ka se uppoaa hyväo­saiseen väestöön paljon parem­min kuin huono-osaisiin.

On toki ihan oikea tasa-arvoar­gu­ment­tikin. Jos hyväo­saiset siir­tyvät veron­mak­sajien tukem­i­na yksi­ty­is­ten palvelu­jen käyt­täjik­si, hei­dän kiin­nos­tuk­se­na pitää kun­nan palvelu­jen tasos­ta huol­ta katoaa. Tältä osin asi­at eivät voi men­nä enää nyky­istä huonom­min. Nythän hyväo­saiset eivät ainakaan Helsingis­sä edes tiedä, mis­sä hei­dän ter­veysase­mansa sijait­see, kos­ka kolmikan­nan lob­bauk­sen tulok­se­na meil­lä on val­tion avokä­tis­es­ti kus­tan­ta­ma työter­veyshoito työssä käyville. (Ei tarvitse viisas­tel­la, että työan­ta­jat ja työn­tek­i­jät mak­sa­vat tämänkin, niin kuin jok­seenkin kaik­ki verot Suomes­sa.) Tämä olisi ollut argu­ment­ti 20 vuot­ta sit­ten, mut­ta ei ole sitä enää, kos­ka kaik­ki mah­dolli­nen tuho on jo aiheutettu.

En sinän­sä usko, että yksi­ty­isil­lä lääkäri­asemil­la saa lääketi­eteel­lis­es­ti parem­paa hoitoa – niiden ansain­ta­logi­ik­ka kan­nus­taa yli­malka­isu­u­teen. Helpoim­min saavutet­tavia ne kyl­lä ovat, joten sitä tule­vat käyt­tämään ihmiset, jot­ka laske­vat nor­maalia suurem­man hin­nan ajalleen.

Ja sit­ten on vielä se inte­groin­ti sosi­aal­i­toimeen. Miten se Mehiläisen vas­taan­otol­la toteutuu?

Ei surkean ter­veysase­man vangiksi

Tärkein argu­ment­ti valin­nan­va­pau­den puoles­ta on sen muo­dosta­ma laatu­takuu. Jos julki­nen organ­isaa­tio toimii huonos­ti, se ei pysty kor­jaa­maan itseään kuin epäpätevän pomon eläköi­tymisen kaut­ta. Suurin osa ter­vey­den­huol­lon toteu­tuneista yksi­ty­istämi­sistä on johtunut siitä, että kun­nan palvelu on men­nyt jotenkin sol­muun, eikä epäpätevää johtoa voi irti­sanoa kuin lopet­ta­mal­la koko toim­inta. Kun asi­akkaille annetaan mah­dol­lisu­us äänestää jaloil­laan, on poti­laskadon kohteek­si joutuneen pakko jotenkin paran­taa toim­intaansa. Tämä on paljon tehokkaam­paa kuin nykyjär­jestelmän kelvot­tomas­ta palvelus­ta kär­siville poti­laille tar­joa­ma mah­dol­lisu­us kir­jelmöidä kaupung­in­val­tu­ute­tu­ille ja jatkos­sa jon­nekin vielä kauem­mas 1,6 miljoo­nan asukkaan sote-piirin päättäjille.

Mut­ta se talous

Jäl­jelle jää se argu­ment­ti, että kus­tan­nuk­set saat­ta­vat nous­ta ja todel­la paljon. Tässä min­ua huolestut­taa lähin­nä se, että sopimuk­sia yksi­ty­is­ten kanssa on valmis­tele­mas­sa kokoomus, jon­ka edus­ta­jista ei aina tiedä, kum­mal­la puolel­la neu­vot­telupöytää he istuvat.

129 vastausta artikkeliin “Valinnanvapaus terveydenhuollossa voi tulla erittäin kalliiksi, mutta muuten se on hyvä asia”

  1. Täy­tyy aivan ensik­si kiit­tää sin­ua blo­gis­tasi, joka on ansiokkaasti käsitel­lyt asian eri puo­lia. Kiitos!

    Jos halu­an reseptin 15 min­uutis­sa itse val­it­se­mal­lani kel­lon­a­jal­la, min­un on edelleen käytet­tävä kokon­aan yksi­ty­istä tietä.

    Eli menen työter­veyslääkärille, kos­ka työ­nan­ta­jan aikaa­han minä tuh­laan lähtemäl­lä jonot­ta­maan — en omaani.

    Isom­pi ongel­ma on las­ten ter­vey­den­hoito. Joko vietän puoli päivää työ­nan­ta­jan aikaa vieden las­ta ensin lääkärille ja sit­ten takaisin päiväkoti­in, tai sit­ten val­it­sen yksi­tyiseltä lääkäriltä vaku­u­tuk­sen turvin ajan illak­si päiväkodin jäl­keen. Jälkim­mäi­nen on kyl­lä työ­nan­ta­jan etu, mut­ta työn­tek­i­jä mak­saa lap­si­vaku­u­tuk­sen­sa itse.

  2. “Jos halu­taan reilu kil­pailu, pitää myös ter­veyskeskuk­sille mak­saa saman kaa­van mukaan kuin yksi­ty­isille lääkärikeskuksille.”

    Jos sekä yksi­tyi­nen että julki­nen keskit­tyy jatkos­sa samaan ryh­mään, niin luo­daanko sit­ten joku kol­mas malli, jos­sa hoide­taan potilaat?

  3. Jos muis­telee sitä vajaa vuosi sit­ten perus­tus­laki­valiokun­nas­sa kaatunut­ta soten “kun­tay­htymä­mallia” niin on vaikea perustel­la itselleen miten tämä uusi sote-häkkyrä olisi yhtään sen tas­a­puolisem­pi kansalais­ten ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin kannal­ta. Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan valiokun­nan ratkaisua.

  4. “Ja sit­ten on vielä se inte­groin­ti sosi­aal­i­toimeen. Miten se Mehiläisen vas­taan­otol­la toteutuu?”

    Kaiken kaikki­aan valin­nan vapaut­ta koske­van näkökul­man ja inte­graa­tioista haet­tavien hyö­ty­jen välistä prob­lemati­ikkaa ei kokoomus­lais­ten hah­motelmis­sa ole lainkaan pohdittu. 

    Kuitenkin inte­graa­tio on ollut koko sote-uud­is­tuk­sen keskeisin lähtökohta.

  5. “Tässä min­ua huolestut­taa lähin­nä se, että sopimuk­sia yksi­ty­is­ten kanssa on valmis­tele­mas­sa kokoomus, jon­ka edus­ta­jista ei aina tiedä, kum­mal­la puolel­la neu­vot­telupöytää he istuvat.”

    Höh?
    Tähän men­nessä kuul­tu­jen oppo­si­tion edus­ta­jien kom­ment­teista päätellen tärkein­tä on olla hal­li­tus­ta vas­taan, ovathan vaalit jo kol­men ja puolen vuo­den päästä…

  6. Mikä on oleelli­nen muu­tos nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna? Onhan kun­nal­lis­ten ter­veysasemien joukos­ta saanut tähänkin asti vali­ta parhait­en sopi­van. Ter­veysase­malle on voin­ut soit­taa ja pyytää uusi­maan reseptin, ja sen on voin­ut hakea vas­taan­oto­s­ta ohi kulkies­saan. Ainakin edel­lisessä kotikaupungis­sani — jos­sa olen joutunut käyt­tämään ter­veyspalvelui­ta — päivystysa­jat on saanut ihan näp­pärästi samalle päivälle. Vähem­män kiireel­li­sis­sä tapauk­sis­sa on toki joutunut odot­ta­maan, mut­ta se on mielestäni ihan ymmär­ret­tävää. Jos rahaa on ker­ran tuh­lat­tavak­si asti, eikö sitä olisi voitu antaa suo­raan ter­veyskeskuk­sille tämän palve­lu­ta­son turvaamiseksi?

  7. Ter­vey­den­huolton­sa Pih­lalin­nalle (tai jolekin muulle) ulkois­ta­neet kunnat/kuntayhtymät ovat toisaal­ta hyvä ref­er­enssi julkiselle puolelle. Hyvässä ja pahassa.

    Huonoimil­laan hom­ma tarkoit­taa jatku­vaa kil­pailut­tamista, halvin hin­ta voittaa.

    Mikä olisi mekanis­mi jol­la hyviä menetelmiä ja onnis­tunei­ta kokeilu­ja saadaan siir­ret­tyä käytän­töön koko maan alueilla?
    Työter­veys ja ysi­tyi­nen puoli on ollut jous­tavampi ja innokkaampi oppi­maan uut­ta, kun­nis­sa tas on tehty hel­posti kuten ennenkin (kos­ka se ei muu­ta mitään­saavute­t­ua ja saavut­ta­mat­ta jäävää).

    STM:n tiuk­ka ohjaus tuskin aut­taa. OKM yliopis­to­jen autono­mi­an kohdal­la on lähin­nä söhrinyt mikromanageerauksellaan.
    Tavoit­teelli­nen kultuuri?

    Hoitovirheestä johtunut kole­ma pois­taa koko shp:n johdon bonuk­set ja tulospalkkiot nol­laan? Asi­akastyy­tyväisyy­den ja jono­jen pitu­us vaikut­taa merkit­tävästi rahoitukseen?

    Uusin tilanne on sairaan­hoitopi­irien kil­pavarustelu raken­nushankkeil­laan ja suo­ral­la velka­an­tu­misel­la ennen muu­tok­sia. Mikähän kun­ta taas ennen sote:n mak­sumallia investoi mihinkään ter­veyskeskuk­seen lannttiakaan?

    Paljon liikku­via osia. Ain­oa visio tulev­as­ta on teo­reet­tisen val­lan jakami­nen omille joukoille. Sil­lä ei hyv­in­voin­tia nosteta.

  8. Lisäys: Sosi­aalipuolen ideoiden puut­tumi­nen on huolestut­tavaa. Tarkoit­taako tämä nyt kotisi­ivouk­selle mitä? Hoitaako postinkan­ta­ja lumen luon­nin ja kod­in­hoita­jan hom­mat, jol­loin reitin lop­pupuolel­la kir­jeitä saa odotel­la aika paljon pidempään?

  9. Aivan liian mah­dot­tomana pide­tään marssi­järjestys­tä, että palvelu­jen dig­i­tal­isaa­tio toteutetaan julkiseen palvelukon­sep­ti­in ensin ja vas­ta sen jäl­keen päästetään pri­vaat­tisek­tori mellastamaan. 

    Sitäkään ei hyväksytä, että poti­laalle asetet­taisi­in velvoite käyt­tää julk­ista ensim­mäisenä vai­h­toe­hto ja vas­ta jos palvelua ei ole tar­jol­la, nap­sah­taisi oikeus hakea palvelu mis­tä haluaa.

    “Palvelusetelistä” tun­nu­taan puhu­van jon­ain uute­na inno­vaa­tiona joka ratkaisee julkisen puolen palve­lu­tar­jon­nan vähyy­den. Val­i­tan, palveluseteli on vain uudelleen nimet­ty Kelan yksi­ty­is­ten lääkärikäyn­tien kor­vausjär­jestelmä, mut­ta ilman automa­ti­saa­tio­ta. Miten sote-alueen hoita­mana jär­jestelmä toimisi parem­min kuin Kelan hoi­dos­sa, jos valin­nan­va­paus jätetään potilaalle?

    Se että lisätään jatku­vasti yksi­ty­istä sek­torin osu­ut­ta, ei lisää lääkäri­naiko­ja vaan vähen­tää julkisen sek­torin tar­jon­taa. Lääkärien määrä ratkaisee paljonko lääkäri­naiko­ja on tarjolla.

    Kun täl­läiset asi­at lois­ta­vat julkises­ta keskustelus­ta pois­saolol­laan, pistää epäi­lyt­tämään ettei ihmiset virkamiehet, poli­itikot ja kaik­ki muut aikuiset ole ollenkaan vii­sai­ta vaik­ka 10 vuo­ti­aan lap­si ehkä niin oppii kuvittelemaan.

    Pääa­sia että 3 mil­jar­dia säästyy, joten pri­vati­soin­ti pitää tehdä säästö­jen syn­tymisen näkökul­ma edellä.

  10. Tätä oikeas­t­aan hain eilen mut­ta sit­ten totesin miet­tiväni olenko puoles­ta vai vas­taan. Lähtöko­htais­es­ti olen valin­nan­va­pau­den puoles­ta. “Valin­nan­va­paus” vaan tosi­aan run­tat­ti­in valmis­telemat­ta aamuyön vään­nöl­lä mukaan ja se oli surkea esitys.

    Sen sijaan IMO Osmo olet väärässä visioidessasi ter­vey­den­huol­lon tule­vaisu­u­den kuvaa — et tai­da tietää, mitä pin­nan alla on menossa?

    Jos arvioidaan, että tule­vaisu­udessakin lääkärin/vastaanoton tehtävä on toimia Ker­berokse­na joka lyö tai evää lupalap­pui­hin leimo­ja “pääset tutkittavaksi/hoitoon eteen­päin”, niin aja­tus­ta voi kehit­tää kuten visioit. On kuitenkin paljon mah­dol­lista, että tämä puo­livu­o­sisa­tainen tapa toimia muut­tuu paljon. San­o­taan vaik­ka, että olen päässyt piipah­ta­maan pöy­dis­sä jois­sa näitä mietitään ja hämmästynyt.

    Take my words: tiedon on kul­jet­ta­va paljon enem­män kuin potilaan. 

    Touhun rahoit­ta­ja saa ja kyke­nee päät­tämään, mil­lä taval­la se kus­tan­taa ja mitä. Ruotsin mallia ei ole mikään pakko eikä edes järkeä seu­ra­ta sel­l­aise­naan. Toki on niin, että tode­tu­il­la poli­it­tisen ohjaamisen taidoil­la päästään kyl­lä rys­simään asia hienos­ti, mut­ta jos nyt pää­sisi ammat­ti-ihmiset sit­ten kun­nol­la osallistumaan.

    Ja niille jot­ka sanovat että “hoitakoot yksi­tyiset ne heikosti kan­nat­ta­vat palve­lut ja vas­tatkoot sit­ten myös teho­hoi­dos­ta ..kele”, voi sanoa, että val­taosa ihmi­sistä kulut­taa pääasi­as­sa muu­ta kuin erikois­sairaan­hoitoa eikä kukaan irvis­tele ter­veyskeskuk­sille että “hoitakaa ne komplikaatiot”.

    -Työn­jakoa ja tehokku­ut­ta voi paran­taa hyö­dyn­tämäl­lä kaikkia palvelun­tar­joa­jia ja mak­sa­ja, jol­la on raha­pussin nyörit, voi aivan vapaasti säädel­lä, mitä se mak­saa, miten se mak­saa, jne.

    Hyvää on, että nyt voidaan viimeinkin lähteä kat­so­maan asi­aa aivan toisel­la taval­la poti­laan näkökul­mas­ta kuin tähän asti.

  11. Osmo: “Jos halu­taan reilu kil­pailu, pitää myös ter­veyskeskuk­sille mak­saa saman kaa­van mukaan kuin yksi­ty­isille lääkärikeskuksille.”

    Näin­hän sen täy­tyy men­nä eli ‘raha seu­raa poti­las­ta’ — mut­ta tärkeää olisi pohtia sitä, mis­tä se raha tulee.
    Jos rahoi­tus tulee val­ti­ol­ta (kuten on esitet­ty, mut­ta mis­tä sitä tietää, mitä lop­ul­ta päätetään) niin voisi ajatel­la erään­laista vaku­u­tus­mall­ia, jos­sa val­tio toimisi vaku­u­tusy­htiönä — ilman mitään kap­i­taa­tio­ta — ja sama sairaaloille, van­hus­ten hoitoon jne. eli suorite­pe­rusteinen rahoitus.

    1. Raimo K
      Tuos­sa vai­h­toe­hdos­sa ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set vähin­täänkin kaksinker­tais­tu­isi­vat. Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa mak­sa­jan on aoita­va valvoa rahankäyt­töä. Yksi­tyiset yri­tyk­set voivat kek­siä suorit­tai­ta rajat­ta, jos val­tion piik­ki on auki. Ter­vet­tä ihmistä voidaan hoitaa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la euroil­la — tai siis ainakin tutkia. 

  12. Mats:
    Jos muis­telee sitä vajaa vuosi sit­ten perus­tus­laki­valiokun­nas­sa kaatunut­ta soten “kun­tay­htymä­mallia” niin on vaikea perustel­la itselleen miten tämä uusi sote-häkkyrä olisi yhtään sen tas­a­puolisem­pi kansalais­ten ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin kannal­ta. Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan valiokun­nan ratkaisua. 

    Kun­tay­htymä­malli ei olisi ollut (eikä ole) demokraattine.

  13. Eikö voisi toimia myös niin, että yksi­tyisel­lä käy­dessä sote-alue kor­vaa vas­taa­van, ta läh­es vas­taa­van, sum­man, mitä käyn­ti julkisel­la olisi aiheut­tanut sote-alueelle.

    1. Rolle.
      Sote-alue toimisi siis vaku­u­tusy­htiönä, joka mak­saa ihan mitä tahansa. Yksikään vaku­u­tusy­htiö ei ole noin hölmö. Suo­ma­laiset vaku­u­tusy­htiöt hairah­tu­i­v­at tuo­hon ja vaku­ut­ti­vat maail­man ter­veim­mät ihmiset, eli suo­ma­laiset lapset ilman mitään kon­trol­lia siitä, onko hoito tarpeel­lista. Kus­tan­nuk­set ylit­tivät arvioidut yli kym­menker­tais­es­ti. Vaik­ka kuin­ka ter­vet­tä ihmistä voidaan tutkia ja hoitaa rajat­tomasti, jos joku kahjo suos­tuu maksamaan.

  14. kuka tekee ennal­taehkäi­sevää työtä? Yksi­tyisel­lä ei liene moti­ivia tähän, kos­ka sille­hän sama miten maan talous lep­ää ja paljonko sote vie kansakun­nan varo­ja. Mitä enem­män hei­dän ylläpitämil­lä vas­taan­otoil­la on käyn­te­jä, hoito­toimen­piteitä niin sen parempi/sitä suurem­pi liike­vai­h­to. Kansan ja yhteiskun­nan tahol­la taas parem­pi olisi jos kukaan ei koskaan sairas­taisi mitään.

  15. JTS:
    Lisäys: Sosi­aalipuolen ideoiden puut­tumi­nen on huolestut­tavaa. Tarkoit­taako tämä nyt kotisi­ivouk­selle mitä? Hoitaako postinkan­ta­ja lumen luon­nin ja kod­in­hoita­jan hom­mat, jol­loin reitin lop­pupuolel­la kir­jeitä saa odotel­la aika paljon pidempään?

    Aika hyvä idea!
    Ennen van­haan maitoau­to oli myös aura-auto, ja jos ei se selvin­nyt mäistä ja mutk­ista nuoskalu­men satamisen jäl­keen, koko kylä lähti lapiotalkoisiin.
    Postin kan­to ja auraami­nen voitaisi­in hyvin yhdis­tää maaseudulla.
    Sotea se on sekin, kun tarkem­min mietitään.

  16. Eduskun­nan kuu­luisi han­kkia työter­veyshuolton­sa nor­maal­isti julkiselta puolelta, jot­ta poli­itikot ja eduskun­nan virkamiehet oli­si­vat samas­sa ase­mas­sa kuin muukin rah­vas. Jos halu­a­vat parem­paa palvelua niin mak­sa­vat itse, eikä suinkaan veronmaksaja.

    Ole­tan, että eduskun­ta ostaa palvelun­sa joltain pri­vaatil­ta ulko­maalai­somis­teiselta firmalta.

  17. Minkä laista mallia Japanista saisi? Ystäväni on aset­tunut sinne ja saanut kansalaisu­u­den. Ei ole pahaa sanaa sanonut sikäläis­es­tä systeemistä.

  18. AM:
    Ter­veysase­malle on voin­ut soit­taa ja pyytää uusi­maan reseptin, ja sen on voin­ut hakea vas­taan­oto­s­ta ohi kulkiessaan. 

    E‑reseptiä ei tarvitse hakea. Tarvit­see vain men­nä apteekkiin.

  19. Itse olisin toivonut aivan päin­vas­taista sote-uud­is­tus­ta kuin mitä nyt luoti­in. Mah­dol­lisim­man vähän ja suuria aluei­ta jot­ka otta­vat kokon­ais­vas­tu­un, ja joil­la on yhtä hyvät edel­ly­tyk­set kaikil­la toteut­taa tas­a­puolis­es­ti palvelu­ja, ja joil­la olisi ollut ostovoimaa kil­pailut­taa, ja ei mitään valinnanvapautta.

    Nyt päätet­ty 15–18 alueen “itse­hallinto” yhdis­tet­tynä valin­nan­va­pau­den kanssa tulee tarkoit­ta­maan että heikom­pia aluei­ta tule­vat yksi­tyiset ter­veyspalve­lu­tuot­ta­jat viemään kuin litran mit­taa ja val­tio (lue Etelä-Suo­mi) mak­saa lystin.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Rolle.
    Sote-alue toimisi siis vaku­u­tusy­htiönä, joka mak­saa ihan mitä tahansa. Yksikään vaku­u­tusy­htiö ei ole noin hölmö. Suo­ma­laiset vaku­u­tusy­htiöt hairah­tu­i­v­at tuo­hon ja vaku­ut­ti­vat maail­man ter­veim­mät ihmiset, eli suo­ma­laiset lapset ilman mitään kon­trol­lia siitä, onko hoito tarpeel­lista. Kus­tan­nuk­set ylit­tivät arvioidut yli kym­menker­tais­es­ti. Vaik­ka kuin­ka ter­vet­tä ihmistä voidaan tutkia ja hoitaa rajat­tomasti, jos joku kahjo suos­tuu maksamaan.

    Kuitenkin nykyjär­jestelmässä kun­ta on juurikin noin tyh­mä, mut­ta jono­tut­ta­mal­la vaikeut­taa hoitoon pääsyä…

    Noi­ta ter­veitä, tutkimuk­sia ker­jääviä sosiopaat­te­ja pitää kait­sea jotenkin muuten kuin kiusaa­mal­la ja han­kkaloit­ta­mal­la kaikkien muiden hoidon­saan­tia. Ei kai “ilmaista” työter­veyshoitoakaan käytetä kuin tarpeessa? Miten paljon “turhia” työter­veyskäyn­te­jä tehdään (muuten kuin työ­nan­ta­jan sairaus­todis­tuk­sen saan­nin vuoksi)?

  21. Rolle: Kuitenkin nykyjär­jestelmässä kun­ta on juurikin noin tyh­mä, mut­ta jono­tut­ta­mal­la vaikeut­taa hoitoon pääsyä…

    Noi­ta ter­veitä, tutkimuk­sia ker­jääviä sosiopaat­te­ja pitää kait­sea jotenkin muuten kuin kiusaa­mal­la ja han­kkaloit­ta­mal­la kaikkien muiden hoidon­saan­tia. Ei kai “ilmaista” työter­veyshoitoakaan käytetä kuin tarpeessa? Miten paljon “turhia” työter­veyskäyn­te­jä tehdään (muuten kuin työ­nan­ta­jan sairaus­todis­tuk­sen saan­nin vuoksi)?

    Ja vielä, eikös sieltä se tk-kir­i­tys juuri tulisi, että asi­akkaat menevät yksi­tyiselle, jos sote-alue ei saa omia hoitopaikko­jansa toimimaan?

  22. Poh­jan akka:
    Postin kan­to ja auraami­nen voitaisi­in hyvin yhdis­tää maaseudul­la. Sotea se on sekin, kun tarkem­min mietitään. 

    Postinkan­to ja mm van­hus­ten ruokahuolto ja jotkut hoiva­hom­mat on jo kuule yhdistelty.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo K
    Tuos­sa vai­h­toe­hdos­sa ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set vähin­täänkin kaksinker­tais­tu­isi­vat. Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa mak­sa­jan on aoita­va valvoa rahankäyt­töä. Yksi­tyiset yri­tyk­set voivat kek­siä suorit­tai­ta rajat­ta, jos val­tion piik­ki on auki. Ter­vet­tä ihmistä voidaan hoitaa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la euroil­la – tai siis ainakin tutkia. 

    No ainakin Sak­sas­sa vaku­u­tusy­htiöt (3 kpl) valvo­vat rahankäyt­töä, jopa rakentamista.

    Ja Suomeen ehdote­tus­sa sys­tee­mis­sä tullee ole­maan val­tion ohjaus ja jos (niinkuin on esitet­ty) rahat tule­vat val­ti­ol­ta, val­ti­ol­lakin on mah­dol­lisu­us sään­nel­lä, mitä mak­se­taan, eihän se tarkoi­ta, että “piik­ki on auki” — toiv­ot­tavasti ei.
    Val­tio ei kir­joit­tele avoimia shekke­jä, pait­si tietotekni­ikkaa hankkiessaan.

  24. R. Sil­fver­berg:
    ‘snip’
    Nyt päätet­ty 15–18 alueen “itse­hallinto” yhdis­tet­tynä valin­nan­va­pau­den kanssa tulee tarkoit­ta­maan että heikom­pia aluei­ta tule­vat yksi­tyiset ter­veyspalve­lu­tuot­ta­jat viemään kuin litran mit­taa ja val­tio (lue Etelä-Suo­mi) mak­saa lystin. 

    Eipä se vält­tämät­tä niin mene — vrt. Ahve­nan­maan malli. Palvelui­ta voidaan ostaa myös julkiselta sek­to­ril­ta kuten nyky­isinkin tehdään.

    Ja jos jotain erikoista leikkaus­ta tehdään Suomes­sa 1 kpl vuodessa, ei se mitenkään tarkoi­ta sitä, että koko Suomen pitää olla samaa aluetta.

    Mitä isom­mat alueet, sitä isom­pi byrokratia!

  25. ripa:
    “Ja sit­ten on vielä se inte­groin­ti sosi­aal­i­toimeen. Miten se Mehiläisen vas­taan­otol­la toteutuu?”

    Kaiken kaikki­aan­valin­nan vapaut­ta koske­van näkökul­man ja inte­graa­tioista haet­tavien hyö­ty­jen­välistä prob­lemati­ikkaa ei kokoomus­lais­ten hah­motelmis­sa ole lainkaan pohdittu. 

    Kuitenkin inte­graa­tio on ollut koko sote-uud­is­tuk­sen keskeisin lähtökohta. 

    Tuo inte­groin­ti­han on hei­dän aika help­po jär­jestää, esim. näin: 

    Peruste­taan Uudelle­maalle ne (ao. sote-alueen) myös sosi­aalia­sioi­ta hoita­maan tarvit­ta­vat sote-toimip­is­teet vaikka­pa Karkki­lan ja/tai Pukki­lan perukoille. (Pitk­iä etäisyyk­siä on myös Lapin sote-alueel­la, joten tuo edis­tää tasa-arvon toteu­tu­mista sote-aluei­den välil­lä.) Kumpaankin voita­neen palkata yksi (esim. osa-aikainen) sosi­aal­i­työn­tek­i­jä. Ter­veyt­tä hoita­maan val­i­taan vuosit­tain koko sote-alueen ter­veysasemista vähiten asi­akkaiden tyy­tyväisyyspis­teitä saa­neet ja eniten hoitovirheitä tehneet. (Sama peri­aate sopii ehkä myös sen sosi­aal­i­työn­tek­i­jän valin­nas­sa, riip­puen toki siitä, mihin suun­taan ne edel­lisvuo­den virheet sosi­aal­i­tukien myön­tämisessä on tyyp­il­lis­es­ti tehty!) 

    Vapaus vali­ta em. vai­h­toe­hto­jen väliltä (jos asi­akas siihen itse kyke­nee) jää asi­akkaalle. Kun samaa peri­aatet­ta käytetään kaikil­la sote-alueil­la, ja asi­akku­u­den edel­ly­tyk­sek­si palaute­taan päi­h­teetön oloti­la, saadaan kyl­lä aikaan mah­ta­vat säästöt!

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo K
    Tuos­sa vai­h­toe­hdos­sa ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set vähin­täänkin kaksinker­tais­tu­isi­vat. Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa mak­sa­jan on aoita­va valvoa rahankäyt­töä. Yksi­tyiset yri­tyk­set voivat kek­siä suorit­tai­ta rajat­ta, jos val­tion piik­ki on auki. Ter­vet­tä ihmistä voidaan hoitaa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la euroil­la – tai siis ainakin tutkia. 

    Kyl­lä vakuutus(yhtiö)muotoinenkin jär­jestelmä toimii, jos sen omis­ta­jat ovat tarpeek­si ahnei­ta ja hei­dän val­it­se­mansa hal­li­tus pitää toimi­van johdon kurissa.

    Demokraat­tis­es­ti valit­tu hal­li­tus ei tähän pysty kuin sat­un­nais­es­ti ja demokraat­tis­es­ti valit­tu “yhtiökok­ous” vielä harvem­min. On vaikeaa sekä vaa­tia että miellyttää.

  27. R. Sil­fver­berg:
    kil­pailut­taa, ja ei mitään valinnanvapautta. 

    En osaa myöskään ihail­la valin­nan­va­paut­ta. Jos peruster­ve perus­suo­ma­lainen käy ker­ran viidessä vuodessa lääkäris­sä on aivan sama vaik­ka tämä laitos osoite­taan. Ja jos täy­tyy käy­dä tiuhem­min niin mietitään kuin­ka sel­l­aisia pros­esse­ja yksinker­tais­te­taan esimerkik­si asioin­niksi pelkästään apteekin tai muun hoito­tarvikkei­ta jakel­e­van tahon kanssa. Ei ram­pa­ta lääkärissä.

    Toivon vielä, että absolu­ut­ti­nen valin­nan­va­paus nyt kuitenkin tarkoit­taisi van­husväestön vapaut­ta vali­ta (jot­ka siis asu­vat palvelun armoil­la 24/7/365, ei ker­ran viidessä vuodessa) hen­nessyn tai martellin spon­soroiman sikari- ja kon­jakkik­lu­bin l. palve­lu­talon välil­lä. Tarkoittaahan.

    En osaa olla huolis­sani meistä hyväosaisista.

  28. Olen­naista on, että jokaisen toimen­piteen pitää tuot­taa mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä lääkäri­ase­malle vähän tap­pi­o­ta, jot­ta yli­hoidon insen­ti­ivi poistuisi.

    Pitäisin järkevänä, että aina ennen antibioot­tiku­urin määräämistä otet­taisi­in verikoe tai ainakin tar­jot­taisi­in poti­laalle siihen mah­dol­lisu­ut­ta. On älytön­tä syöt­tää poti­laalle antibioot­te­ja, jos ei ole kyse bakteeritulehduksesta.

    Itse olen jo vuosia pyytänyt veriko­keen asian varmis­tamisek­si. Puolel­la ker­roista on jäänyt (turha ja sik­si haitalli­nen) antibioot­tiku­uri syömättä.

  29. Osmo kun olet huolis­sasi kus­tan­nuk­sista, oletko tarkastel­lut asi­aa siltä kan­til­ta, että suorit­tei­den hin­ta on sama jokaisel­la alueel­la. Kun val­tio alkaa ohjail­la. Vain määrä vaihtelee(kapitaatio). Eli sote-vero olisikin kaikille sama, kuin yle-vero? Johtaisiko tämä jopa siihen, että noin puo­let nykyis­es­tä kun­nal­lisveros­ta (jos sote on noin puo­let?) tasaan­tu­isi kaikille samk­si? Ja näin kun­ta­lais­ten yhden­ver­taisu­us toteu­tu­isi? Mik­si nyky­isin kun­nal­lisveroäyri vai­htelee niin kovin paljon? Mitä jos jotkut alueet ovatkin liian pieniä ja yksikkö­mak­su alka­isi nous­ta, kun yhtälö ei mene tasan? Yhdis­tetäänkö aluei­ta, jot­ta ns suu­ru­u­den ekono­mia alka­isi taas toimia? Kait täl­lais­es­ta on jo jokin lausuma?
    Vai toteuteaanko vero­jen keruu jotenkin palkkat­u­lon tapais­es­ti? Ei kait? Kun on ääneen lausut­tu, ettei vero­tus kiristy!
    Nyt odot­taisin avaus­tasi rahoitusmallista?

  30. Keskustelu on ollut vähän turhankin innostunutta.

    Valin­nan­va­paus tullee koske­maan nokn 10 — 20 % sotes­ta, ei enem­pää eilä vähempää.

    Kir­jausten merk­i­tys selviää vas­ta jatko­työssä. Min­imis­sään kyse on siitä valin­nava­paud­es­ta, jota Suomen hallinnon kauhuk­si EU on meiltä joka tapauk­ses­sa edel­lyt­tämässä vuo­teen 2019 men­nessä. On hienoa, jos tämä on voin­ut olla kaup­patavarana ratkaisussa.

    Todel­li­nen hyö­ty saadaan, jos pystytään toteut­ta­maan Oba­macare Suomes­sa, eli irrot­ta­maan ter­veyspalvelu­iden tar­jon­ta ja laatu työ­suh­teesta. Se oli radikaali vaa­timus USAs­sa, Euroopas­sa­han täl­laista eri­ar­voisu­ut­ta ei onnek­si ole ollut juuri muual­la kuin Suomessa. 

    Tämä avaisi aidosti yksi­tyisen ja julkisen palvelun välisen rajan. Ilman tätä oper­aa­tio­ta julki­nen pert­er­vey­den­huolto mar­gin­al­isoituu ja on väk­isin vaikeuk­sis­sa, kun pitää olla kus­tan­nuste­hokas ja samal­la vetovoimainen työ­nan­ta­ja, vaik­ka asi­akaskun­ta ja hoidon tarve ovat keskimäärin niin eri­laisia kuin yksi­tyisel­lä puolella.

  31. JY: erveysase­malle on voin­ut soit­taa ja pyytää uusi­maan reseptin, ja sen on voin­ut hakea vas­taan­oto­s­ta ohi kulkiessaan.
    E‑reseptiä ei tarvitse hakea. Tarvit­see vain men­nä apteekkiin.

    Helsingillä on käytössään e‑asiointi, mut­ta lääkärit ja hoita­jat käyt­tävät tätä heikosti .Eri­tyis­es­ti vas­taami­nen kysymyk­si­in on mahdotonta.

    Ja lekuri mielu­um­min soit­taa kuin keskustelee sähkö­postin kaut­ta, kos­ka siitä jää vaar­alli­nen dokumentti

    Reseptin uusin­nan voi tila­ta apteek­ki eli kun olet osta­mas­sa lääkkeitä, far­maseut­ti kyl­lä ilmoit­taa reseptin lop­pu­van ja samala hän voi pyyn­nöstäsi lähet­tää uusimispyyn­nön ja e‑resepti löy­tyy max viikon kulut­tua tietokannasta 

    Sähköistä viestin­tää hyö­dyn­netään heikosti vaik­ka siihen on uhrat­tu miljoonia

    Ja siihenkin kek­sitään uut­ta byrokra­ti­aa: INR arvon sai kun kävi labras­sa ja labra pisti muu­ta­man tun­nin kulut­tua tek­starin ja lääk­i­tys­tä saat­toi säätää oitis

    Nyt sys­tee­mi muut­tui ja labra lähet­tääkin tulok­sen ensin terkkari­in ja hoita­ja lähet­tää tulok­sen 3–7 päivän kuluessa.

    Se on leikkauk­seen menevälle aivan liian hidas­ta ja niin­pä sit­ten pitää ottaa kak­si koet­ta n 10 päivää aiem­min ja leikkaus­päivää edeltävänä päivänä sairaalassa

    Näin niitä kulu­ja kerätään, mitään lisäar­voa ei terkkaris­sa syn­ny tässä prosessissa

  32. Kiitos artikke­lis­tasi. Aivan mah­ta­va esitys.Esimerkitkin sopi­vat täysin. Aika on tärkeä tek­i­jä palvelui­ta valittaessa.

  33. Min­ua har­mit­taa eniten, että sote päätök­set ajau­tu­vat jotenkin aina kauas siitä yksinker­tais­es­ta pää­tavoit­teesta: ter­ve ihminen!
    Ter­vey­den­huolto kään­tyy yleen­sä jo toises­sa lauseessa oikeasti sairauk­sien hoitoon. Sairaus kas­vat­taa yhteiskun­nan meno­ja ja yri­tyk­set yrit­tävät siitä sik­si hyötyä.
    Ter­vey­den­huol­los­sa pitäisi oikeasti palki­ta ihmis­ten ter­vey­destä. Siis siitä, että ei tarvi­ta hoitoa. Tämä tutk­i­tusti syn­tyy riit­tävästä liikun­nas­ta ja sopi­vas­ta ravin­non ja nautin­toainei­den kulu­tuk­ses­ta. Eli ter­vey­den­huol­los­sa pitää mak­saa poti­laiden ter­veestä ajas­ta ei sairauk­sien hoi­dos­ta. Voit­to­jen toim­i­joille pitää syn­tyä sairauk­sien vält­tämis­es­tä. Sil­loin palkkaisimme sote palveluina liikun­nanoh­jaa­jia ja rav­in­to-oppai­ta ja amerikkalaisen tutkimuk­sen poh­jal­ta säästöä voi syn­tyä 40% kun liikumme tarpeek­si ja olemme terveempiä.
    Ei tai­da nyt syn­tynyt sote uud­is­tus onnis­tua tässä, vai?

  34. Helsin­gin Sanomien haas­tat­telemat asiantun­ti­jat ovat vas­takkaista mieltä tasa-arvovaikuksesta.

    http://www.hs.fi/politiikka/a1446992435472?jako=942fc03420718c4be3e9e2e37aa66bf3&ref=fb-share

    Kiireestä puhumi­nenkin on hiukan kyseenalaista.
    Päätök­set tehdään kuten Soin­in­vaara itsekin tietää lehmänkaup­po­jen kaut­ta. Tämä oli peri­aatepäätös, joka saati­in aikaan lehmänkau­pal­la — ja toteu­tuk­sen suun­nit­telu­un käytetään vielä paljon aikaa.

    Jos Vihrei­den ja SDP:n hal­li­tus tulee niin var­maan voitte vielä tuho­ta tämän uud­is­tuk­sen tai nap­a­ta omi­in nimi­inne. Ihme­tyt­tää muutenkin Vihrei­den vel­jeily Suomen antilib­er­aaleim­man puolueen SDP:n kanssa.

  35. Itse kir­joitin samas­ta huoles­ta parisen päivää sitten. 

    Kir­joituk­ses­sani on tilas­to eri maid­en ter­vey­den­huoltomenoista osuute­na BKT:stä. Suun­ta on selvästi se, että mitä enem­män sys­tee­mi perus­tuu yksi­ty­isi­in toim­i­joi­hin, sitä enem­män siitä maksetaan.

    Vah­vasti epäilen luvatun kol­men mil­jardin säästön syntymistä.

    http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/11/sote-syo-sinunkin-poydassasi.html

  36. Niin kauan kuin olen Japanis­sa asunut (yli 20 vuot­ta), olen ihme­tel­lyt, mik­sei Suomes­sa ole Japanin mallin mukaista terveyspalvelua. 

    Japanis­sa pakolli­nen ter­veysvaku­u­tus mak­se­taan vero­tuk­sen yhtey­dessä siten että val­tio verot­taa tuloista ja omaisu­ud­es­ta pro­gres­si­ivis­es­ti ensin oman osuuten­sa. Sen jäl­keen kun­nat verot­ta­vat oman osuuten­sa JA ter­veysvaku­u­tus­mak­sun pro­gres­si­ivis­es­ti. Yhteen­sä veroa kerätään esim. keski­t­u­loisil­ta noin 15 %, jos­ta ter­veysvaku­u­tus on noin 4–5 %. Lisäk­si mak­se­taan enim­mil­lään noin 100 euroa van­hu­us­vaku­u­tus­ta, jon­ka kun­nat keräävät rahas­toon­sa tule­via tarpei­ta varten.

    Pro­gres­si­ivi­su­ud­es­ta johtuen rikkaat mak­sa­vat (paljon) enem­män kuin köy­hät terveydenhoidostaan.

    Ter­veys vaku­u­tus kor­vaa 70% ja yli 70-vuo­ti­aille 80% kaik­ista ter­veyspalveluista, kuten sairaalaku­luista, lääkkeistä, lääkäris­sä käyn­neistä (myös ham­mashoi­dos­ta). Vähä­tu­loisil­la oma vas­tu­un ylära­ja on noin 50 euroa kuukaudessa. Sen ylimenevä osa palautetaan.

    Esimerkik­si asuinkaupungis­sani Tokion Hinos­sa (noin 200.000 asukas­ta) on julki­nen täy­den palvelun kaupun­gin sairaala ja kym­meniä yksi­ty­isiä klinikoi­ta (jois­sa on lääkäri,sairaanhoitaja, lab­o­rant­ti ja pari toimis­tovirkail­i­jaa). Mat­ka asun­nos­tani lääkärille on noin 500 m ja ham­maslääkärille 100 m. Yksi­tyisessä klinikas­sa ei voi vara­ta aikaa, mut­ta jono­tus kestää korkein­taan puoli tun­tia. Jos poti­las tarvit­see kiireel­listä jatko­tutkimus­ta ja ‑toimen­piteitä (kaiku­tutkimus­ta perus­teel­lisem­pia), klinikka tilaa heti ajan erikois­lääkärille (jonne pääsee siis välit­tömästi joko omin neu­voin tai ambulanssilla). 

    Hin­nat julkisel­la ja yksi­tyisel­lä puolel­la ovat samat ja kor­vauk­set samat (mak­su on vain omavastuuosuus…ei tarvitse anoa palau­tus­ta). Sopi­val­la lisä­vaku­u­tuk­sel­la voi rahoit­taa omavas­tu­u­o­su­ut­ta ja sairaala­mak­sun (ruo­ka ja vuode)sekä saa­da kipu­ra­haa. Sap­pileikauk­ses­sani jäin reilusti plus­san puolelle.

    Noin 800 euroa ylit­tävä osu­us vuodessa on val­tion­vero­tuk­ses­sa vähennyskelpoinen.

    Voi tietysti men­nä suo­raan sairaalaankin jonot­ta­maan, mut­ta nopeam­min pääsee klinikan kaut­ta myös erikoislääkärille.

  37. Hei Osmo Soininvaara
    Olen aina arvostanut tapaasi kri­ti­soi­da poli­ti­iko­jen tekemiä ratkaisu­ja. Nyt tehty SOTE ratkaisu tehti­in KEPU:n ehdoil­la. Maakun­ta­malli tuo KEPU:lle val­taa ‚melkein rajat­tomasti, ja huna­japurkin, kos­ka verora­hat val­tion pus­sista tur­vaa tulot. KEPU:n tehtävät häviää, kerätä verora­hat omil­ta kan­nat­ta­jil­ta kun­nal­lisveroina lop­puu. Nyt varat tule­vat kuin man­ulle illalli­nen, siitä yhteis­es­tä poh­jat­tomas­ta kukkaros­ta. Täältä lyp­sämisen KEPU on aina osannut.

    Kokoomus sai kerät­tyä rahat yksi­tyiselle puolelle. Tämän potin suu­ru­us on määrit­telemät­tä. Poti­laan mak­sun pitää olla suurem­pi, kuin yleisel­lä puolel­la. Tasaver­taisu­us ei tässä voi toteutua. 

    Vaarana on, että turhat käyn­nit lisään­tyvät. Tämän estämi­nen on todel­la vaa­ti­va tehtävä, eikä mis­sään nimessä help­po. Tätä valitet­tavasti tapah­tuu nyt. Tämä mak­saa, vie paikan todel­la avun tarvit­sevil­ta, ja ruuhkaut­taa. Tässä pitää raja­ta sitä sum­ma ja todel­lista lääkärin tarvet­ta, mitä käyn­ti siel­lä mak­saa. On luu­lotautisia, joil­la todel­lista lääkärin tarvet­ta ei ole, jos näil­lä on piik­ki auki, siitä mak­se­taan aivan turhaan. Eikä tääl­lä puolel­la saa tilanne men­nä siihen, että yliopis­to sairaalan palvelun saa helpom­mil­la perusteil­la, joka rak­en­taa sinne turhia tutkimuskäyntejä.

  38. Osmo: “Jos ei voi­da osoit­taa, että hoito kaupunkien ulkop­uolel­la on huonon­tunut sen takia, että kaupungeis­sa on valin­nan­varaa, ei valin­nan­varan mah­dot­to­muus maal­la voi olla argu­ment­ti valin­nan­varaa vas­taan kaupungeissa.”

    Olen tasan ja täysin samaa mieltä, tämä on tehokku­us­pe­ri­aate toisin lausut­tuna. Voitaisi­inko perus­tus­laki­in saa­da sel­l­ainen pykälä, että sel­l­ainen ihmi­nen joka ei tätä peri­aatet­ta hyväksy, on automaat­tis­es­ti henkipat­to, eikä nau­ti lain suo­jaa mis­sään asioissa?

  39. Ulko­maisia ter­veyspalvelu­ja tar­joavia sijoi­tusy­htiöitä, “Mehiläisiä”, en ole tavan­nut edes Tokios­sa. Niitä saat­taa olla, mut­ta veron­sa ne joutu­vat mak­samaan Japanis­sa ja pääosin siihen kaupunki­in, mis­sä klinikka toimii. 

    Sen sijaan ulko­maisia vaku­u­tusy­htiöitä sekä USA:sta että Euroopas­ta ym. toimii run­saasti. Ne tar­joa­vat lisä­tur­vaa Japanin kaikille Japanis­sa asuville pakol­lisen ter­veysvaku­u­tuk­sen omavastuuosuuteen.

    Pieni, yhden lääkärin yksi­tyisklinikka mah­dol­lis­taa oma­lääkärin, joka tun­tee hyvin asi­akkaansa koko ter­veyshis­to­ri­an käyt­tämät­tä vas­taan­ot­toaikaa tietokoneelta lukemiseen. Min­un lääkäril­läni (joka on koko kaupun­gin johta­va lääkäri) ei ole edes tietokonet­ta, vaan pak­su ruu­tu­vihko, jos­sa on merkin­nät jokaises­ta käyn­nistäni ja toimen­piteistä tähän asti 15 vuo­den ajal­ta. Pääasi­as­sa käyn­nit ovat resep­tien uusimisia. Ne on uusit­ta­va ker­ran kuus­sa. Joka toinen kuukausi ote­taan verenku­va ja ker­ran vuodessa tehdään täy­delli­nen ter­veystarkas­tus (jon­ka kaupun­ki mak­saa kaikille yli 65-vuotiaille).

  40. Mitä ovat nämä “itses­tään selvät resep­tit”? Eikö niiden pitäisi olla käsikau­pas­sa? Vai onko niin, että lääke­vi­ra­nomaiset arvioi­vat asian huonom­min kuin Soininvaara?

    Uud­is­tuk­ses­sa kan­nat­taisi miet­tiä myös niitä sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen suurku­lut­ta­jia, jot­ka tuot­ta­vat kym­me­nien tuhan­sien euro­jen kulu­ja vuosi toisen­sa jäl­keen. Kokon­aiskus­tan­nusten kannal­ta on varsin yhden­tekevää mis­sä peruster­ve ihmi­nen asioi ker­ran kahdessa vuodessa yleislääkärillä.

  41. ij:
    Eli menen työter­veyslääkärille, kos­ka työ­nan­ta­jan aikaa­han minä tuh­laan lähtemäl­lä jonot­ta­maan – en omaani. 

    Väärin jos menet lääkärille asi­as­sa joka ei edel­lytä sairaus­lo­maa on se sin­un omaa aikaasi

  42. Atso Eerikäi­nen:
    Niin kauan kuin olen Japanis­sa asunut (yli 20 vuot­ta), olen ihme­tel­lyt, mik­sei Suomes­sa ole Japanin mallin mukaista terveyspalvelua.
    ‘snip’

    Ei kai siihen muu­ta syytä liene kuin että Osmo ja kump­pan­it pitävät vaku­u­tus­muo­toista jär­jestelmää liian kalli­ina — ja pakot­ta­vat kaik­ki muutkin tah­tomaan jotain muuta.

  43. max: En osaa myöskään ihail­la valin­nan­va­paut­ta. Jos peruster­ve perus­suo­ma­lainen käy ker­ran viidessä vuodessa lääkäris­sä on aivan sama vaik­ka tämä laitos osoitetaan. 

    Miten ker­ran viidessä vuodessa lääkäris­sä käyvä peruster­ve perus­suo­ma­lainen pystyy val­it­se­maan parhaan hoitopaikan ja hoitajan?

    Saadaanko ter­veyspuolen Tri­pad­vi­sor, jos­sa saa tehtyä haun vaikka­pa Uuden­maan tuhan­sista lääkäreistä ja tarvit­taes­sa laitet­tua ne järjestyk­seen joko hin­nan tai asi­akasarvion perusteella.

    Rin­nakkainen toim­i­ja nykyisen julkisen palvelun rin­nalle tarkoit­taa lisää norme­ja, sään­te­lyä, mit­taus­ta, määrit­te­lyjä ja valvon­taa. Eli ko koneis­ton pyörit­tämiseen val­ta­vat määrät kova­palkkaisia “asiantun­ti­joi­ta”, jot­ka tekevät kansalais­ten ter­vey­den kannal­ta täysin turhaa työtä.

    Yhteis­es­tä pus­sista mak­set­tavien ter­veyspalvelu­iden yksi­ty­istämiseen lähdet­täessä on tehty val­ta­va virhe eikä palu­u­ta ole. Kuten on todet­tu, ter­veenkin ihmisen “hoita­miseen” voidaan käyt­tää lop­u­ton määrä rahaa ja resursse­ja. Ja kun kyseessä on ihmisen ter­veys, kukaan ei pysty lähi­mainkaan kat­tavasti määrit­telemään, mikä on turhaa ja mikä vähem­män turhaa.

  44. Tiedemies:
    Osmo: “Jos ei voi­da osoit­taa, että hoito kaupunkien ulkop­uolel­la on huonon­tunut sen takia, että kaupungeis­sa on valin­nan­varaa, ei valin­nan­varan mah­dot­to­muus maal­la voi olla argu­ment­ti valin­nan­varaa vas­taan kaupungeissa.”

    Olen tasan ja täysin samaa mieltä, tämä on tehokku­us­pe­ri­aate toisin lausut­tuna. Voitaisi­inko perus­tus­laki­in saa­da sel­l­ainen pykälä, että sel­l­ainen ihmi­nen joka ei tätä peri­aatet­ta hyväksy, on automaat­tis­es­ti henkipat­to, eikä nau­ti lain suo­jaa mis­sään asioissa?

    HS:n sanomien haas­tat­tele­ma asiantun­ti­ja tote­si valin­nan­varas­ta lisäk­si näin:

    “Ain­oa keino tur­va­ta esimerkik­si laadukkaat sosi­aali­palve­lut kuten van­hus­ten­hoito pie­nil­lä, syr­jäisil­lä paikkakun­nil­la on juuri valinnanvapaus.”

  45. eggo:
    Mitä ovat nämä “itses­tään selvät resep­tit”? Eikö niiden pitäisi olla käsikau­pas­sa? Vai onko niin, että lääke­vi­ra­nomaiset arvioi­vat asian huonom­min kuin Soininvaara?

    Uud­is­tuk­ses­sa kan­nat­taisi miet­tiä myös niitä sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen suurku­lut­ta­jia, jot­ka tuot­ta­vat kym­me­nien tuhan­sien euro­jen kulu­ja vuosi toisen­sa jäl­keen. Kokon­aiskus­tan­nusten kannal­ta on varsin yhden­tekevää mis­sä peruster­ve ihmi­nen asioi ker­ran kahdessa vuodessa yleislääkärillä.

    Täs­mälleen.

    Pitkässä juok­sus­sa suurim­mat säästöt saadaan siitä, että ter­veys- ja sosi­aal­i­toimet ovat saman oper­ati­ivisen johdon alaise­na. Nythän kun­nat ja kun­tay­htymät pom­pot­tel­e­vat eräitä asi­akas­ryh­miä, mm. van­huk­sia, sosi­aalipuolelta ter­veyspuolelle ja päinvastoin.

  46. Uud­is­tus on ter­ve­tul­lut. Suomes­sa on ollut liian kauan liian hal­pa, tehokas ja oikeu­den­mukainen terveydenhuolto.

  47. ij:

    Eli menen työter­veyslääkärille, kos­ka työ­nan­ta­jan aikaa­han minä tuh­laan lähtemäl­lä jonot­ta­maan – en omaani.

    Pääseekö työter­veyslääkärille ihan yleis­es­ti hoi­dat­ta­maan asioi­ta, jot­ka eivät varsi­nais­es­ti liity työte­htävi­in (esim. työssä syn­tyneen rasitus­vam­man hoito, sairaslo­man hakem­i­nen)? Ainakin meil­lä on kiel­let­ty kävi­jälle osoitet­ta­van laskun uhal­la käyt­tämästä työter­veyshuoltoa esim. vapaa-ajal­la tapah­tuneen kohun tutkit­tamiseen, ja aika har­va resep­tikään var­maan juon­taa työssä syn­tyneistä vaivoista.

  48. Jouko Lehto:
    ‘snip’
    Vaarana on, että turhat käyn­nit lisään­tyvät. Tämän estämi­nen on todel­la vaa­ti­va tehtävä, eikä mis­sään nimessä help­po. Tätä valitet­tavasti tapah­tuu nyt.
    ‘snip’

    Ei niitä lääkäris­sä vain har­ras­tuk­sen vuok­si käyviä ihmisiä kovin paljon ole — ja kuka sinä (tai Osmo) olet päät­tämään, mikä kenellekin on turhaa?

    Voisi olet­taa, että Sak­sas­ta löy­ty­isi asi­as­ta tutkimusti­etoa (ehkä Suomes­takin), mut­ta eipä tääl­lä kukaan mitään konkreet­tista ole esittänyt.

  49. Vähän googlailin noi­ta turhia lääkris­säkäyn­te­jä, mut­ta eipä niitä niin vain löydy.

    USA:ssa lääkäris­säkäyn­tien syitä on tutkit­tu, esim: “study includ­ed data from 14,000 peo­ple in Olm­st­ed Coun­ty, Minn., who were part of the Rochester Epi­demi­ol­o­gy Project and who vis­it­ed a doc­tor or oth­er health care provider some­time between Jan. 1, 2005 and Dec. 31, 2009” — 10 kär­jessä lista ei sisäl­lä turhia käyntejä.

    http://www.huffingtonpost.com/2013/01/17/common-reasons-see-a-doctor-skin-disease_n_2497424.html

  50. Vapaus vali­ta mis­sä jonos­sa seisoo?

    Ihmette­len kyl­lä vähän tuo­ta valin­nan­va­pau­den käsitet­tä — itse olen ainakin aika huono arvioimaan mis­sä joku hoito pitäisi tehdä ja vlelä huonom­pi olen ennus­ta­maan tule­vaisu­ut­ta, eli mikä tule­vaisu­u­den hoidon­tarpeeni pitäisi olla.

    Kos­ka en toden­näköis­es­ti voi vali­ta Sveit­siläistä klinikkaa Alp­pi­maisemil­la, niin mielu­usti jät­täisin nämä akuu­tit valin­nat ammat­ti­lais­ten käsi­in. Vai mis­tä tässä nyt oikein on kyse?

    Poli­itikot tek­i­sivät ison palveluk­sen, kun puhuisi­vat ymmär­ret­tävästi. Tähän astisen poti­lashis­to­ri­ani val­os­sa valin­nan­va­paus ei ollut se suurin ter­vey­den­huol­lolli­nen ongelma.

  51. > Julk­isille ter­veyskeskuk­sille samat säännöt

    Ensim­mäisen sään­nön pitäisi olla julkisen sote-piirin konkurssin sal­lim­i­nen. Vas­ta tästä lähtöko­hdas­ta alka­en voidaan puhua samoista sään­nöistä. – Täl­löin myös sote-piirien määrä olisi epärel­e­vant­ti kysymys.

    Nyt sym­me­tri­aa yritetään luo­da val­it­se­mal­la yksi­ty­isik­si toim­i­joik­si vain poli­it­tis­es­ti sopivia fir­mo­ja. – Jos on väärin loban­nut tai tukenut väärää puoluet­ta, voi syyt­tää vain itseään. – Sote-piiri sen kun porskut­taa, kyl­lä joku sen puut­tuvan rahan lähet­tää, niin kuin aina ennenkin.

    > Ruotsin kokeilua vielä vähän aikaa ennen
    > kuin ryn­tää otta­maan sen keskeneräisenä
    > käyttöönsä.

    Valmista maail­maa ei ole eikä tule. Mei­dän on itse se tehtävä. Tässä ja nyt. Päivä päivältä paremmaksi.

  52. Eikö tosi­aan ole mui­ta keino­ja hillitä turhien ter­veyskeskusasioin­tien määrää kuin jono? Yksit­täisen 20 min­uutin yleis­lääkäri­a­jan tuotan­tokus­tan­nuk­set tuskin poikkea­vat ter­veyskeskuk­ses­sa ja yksi­tyisel­lä lääkäri­ase­mal­la juuri toi­sis­taan. Tai jos niin ehkä yksi­tyisen eduk­si, kos­ka yksi­ty­isil­lä monia käytän­nön asioi­ta kuten tieto­jär­jestelmiä pide­tään parem­mas­sa kun­nos­sa eikä lääkärin aika mene jumit­tavi­in ohjelmiin.

    Noin muuten kuvit­telisin, että säästö­jen kannal­ta tärkeää olisi keskit­tyä ratkaise­maan niiden 20 pros­entin ter­veyspalvelu­jen tuotan­to, jot­ka käyt­tävät 80 pros­ent­tia resurs­seista, vai olisiko­han se tässä jakau­ma jyrkem­pikin. Enem­mistö poli­it­tiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vista kuu­luu kuitenkin siihen 80 pros­ent­ti­in joka käyt­tää 20 pros­ent­tia resurs­seista — ja he tietysti keskustel­e­vat siitä, mikä hei­dän arjes­saan on tut­tua. Siitä tuskin voi kauheasti säästää.

    1. Jotkut uusavut­tomkat van­hem­mat rai­jaa­vat muk­sun­sa lääkäri­in joka ker­ran, kun tämä saa nuhan. On arvos­tuskysymys, onko käyn­ti turha, mut­ta jos tätä helpote­taan, kus­tan­nuk­set kyl­lä kasvavat.

  53. Raimo K: Ei niitä lääkäris­sä vain har­ras­tuk­sen vuok­si käyviä ihmisiä kovin paljon ole – ja kuka sinä (tai Osmo) olet päät­tämään, mikä kenellekin on turhaa?

    Ehkä niitä turhia ensikäyn­te­jä on vähän, mut­ta yksi­tyisel­lä lääkäril­lä on turhan suuri kiusaus määrätä varmis­tavia tutkimuk­sia ja seurantakäyntejä.

  54. Kim­mo: Pääseekö työter­veyslääkärille ihan yleis­es­ti hoi­dat­ta­maan asioi­ta, jot­ka eivät varsi­nais­es­ti liity työte­htävi­in (esim. työssä syn­tyneen rasitus­vam­man hoito, sairaslo­man hakem­i­nen)? Ainakin meil­lä on kiel­let­ty kävi­jälle osoitet­ta­van laskun uhal­la käyt­tämästä työter­veyshuoltoa esim. vapaa-ajal­la tapah­tuneen kohun tutkit­tamiseen, ja aika har­va resep­tikään var­maan juon­taa työssä syn­tyneistä vaivoista. 

    Jotkut anta­vat, jotkut ei. Jotkut työter­veysase­mat taas ei anna sairaslo­maa käyn­nin ajak­si, jol­loin tehtävä sisään aika vaik­ka on joutunut matkus­ta­maan kaupun­gin toiselle puolelle sen vuok­si. Sik­si vähän han­kalam­mat asi­at hoi­datan julkisel­la puolel­la kos­ka anta­vat sairaslo­maa koko päiväksi.

  55. “Nythän hyväo­saiset eivät ainakaan Helsingis­sä edes tiedä, mis­sä hei­dän ter­veysase­mansa sijaitsee”

    Helsingis­sä on saanut muu­ta­man viime vuo­den aikana har­ras­taa jonkin ver­ran tarkkaavaisu­ut­ta kenen tahansa tietääk­seen mis­sä ter­veysase­ma kul­loinkin sijait­see. Asues­samme Kru­u­nun­haas­sa oma ter­veysase­ma lakkautet­ti­in ja piti siir­tyä Viiskul­man ta:n asi­akkaak­si. Käpylään muutet­tuamme ei tain­nut men­nä kuin noin vuosi, kun jälleen oma Koske­lan ta lakkautet­ti­in ja pitikin siir­tyä Oulunkylän ta:n asi­akkaak­si. Eli ovat nuo ter­veyase­mat ainakin oma­l­la kohdal­la olleet aina vain kauem­mas pak­enevaa laatua.

  56. Koti-isä: Rin­nakkainen toim­i­ja nykyisen julkisen palvelun rin­nalle tarkoit­taa lisää norme­ja, sään­te­lyä, mit­taus­ta, määrit­te­lyjä ja valvon­taa. Eli ko koneis­ton pyörit­tämiseen val­ta­vat määrät kova­palkkaisia “asiantun­ti­joi­ta”, jot­ka tekevät kansalais­ten ter­vey­den kannal­ta täysin turhaa työtä.

    Miten julki­nen palvelu nykyään määrit­tää minkälaista hoitoa kenellekin annetaan niin että ihmiset ovat tasa-arvoises­sa ase­mas­sa eri puo­lil­la maa­ta? Osaako julki­nen palvelu toteut­taa tuon nyky­isin ihan automaat­tis­es­ti ilman mitään eri­tyisem­pää ohjeis­tus­ta, mut­ta yksi­ty­is­puolen tol­loille pitää joka iki­nen toimen­pideo­hje kir­ja­ta johonkin toimen­pideo­hjeis­tuk­seen että var­masti osaa­vat aller­gialääk­ere­septin viidessä min­uutis­sa kirjoittaa?

    1. Yksi­tyiselle puolelle pitää kir­joit­taa määräyk­set siitä, mikä hoito kat­so­taan taropeel­lisek­si, kos­ka yksi­tyisen ansain­ta­logi­ikan kannal­ta kaik­ki hoito ja tutkimus on kannattavaa.

  57. > jokaisen toimen­piteen pitää tuottaa
    > mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä lääkäriasemalle
    > vähän tappiota

    Tämä saavute­taan siten, että sote-alueen lääkärikäyn­ti mak­saa halvim­man tar­jouk­sen tehneel­lä toim­i­jal­la nol­la euroa (tai muu poli­it­tis­es­ti päätet­ty mak­su) ja muut perivät käyn­nistä sen mitä sielu sietää. – En menisi tuon nol­lan alle – ettäkö poti­laalle vielä mak­set­taisi­in käynnistä.

    Toimin­nan tehokku­u­den kannal­ta on olen­naisen tärkeää, että tuo mar­gin­aa­li­nen tap­pio aiheutetaan poti­laalle! – Vas­ta täl­löin poti­laas­ta tulee palvelun asi­akas eikä tuote, niin kuin nyky­meno taitaa olla.

    1. Uskoisin, että tul­laan toim­i­maan niin, että sotepi­iri julk­istaa hin­nas­ton, jon­ka perus­teel­la lääkäri­asemille mak­se­taan. Pääosa mak­sus­ta perus­tuu kir­jau­tu­nieden poti­laiden määrään ja riit­tävfän pieni osa tehdy­istä toimen­pitistä. Täl­lä väl­tetään se, ettei kor­vat­u­loe­hdus­ta pote­val­ta tehdä malariatestiä.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotkut uusavut­tomkat van­hem­mat rai­jaa­vat muk­sun­sa lääkäri­in joka ker­ran, kun tämä saa nuhan. On arvos­tuskysymys, onko käyn­ti turha, mut­ta jos tätä helpote­taan, kus­tan­nuk­set kyl­lä kasvavat. 

    Turhien lääkärikäyn­tien estämi­nen (jo nyky­isinkin) onnis­tuu vain sil­lä, että hoita­ja kysyy oireet tai tutkii poti­laan ja tekee diag­noosin joko puhe­limes­sa tai vas­taan­oto­ssa. Duodec­imin “Etsi diag­noosi” ‑palvelun voisi ava­ta julkiseen käyt­töön, niin ihmiset voisi­vat ensin selvit­tää asi­aa itse, niin ei tarvit­taisi niin paljon hoitajiakaan…

  59. Osmo Soin­in­vaara: Yksi­tyiselle puolelle pitää kir­joit­taa määräyk­set siitä, mikä hoito kat­so­taan taropeel­lisek­si, kos­ka yksi­tyisen ansain­ta­logi­ikan kannal­ta kaik­ki hoito ja tutkimus on kannattavaa.

    Entä julki­nen puoli? Mikä takaa sen että oireista A tehdään tutkimus B, eikä tehdä tutkimuk­sia C ja D? Onko tässä joku ohjeis­tus jo ole­mas­sa, vai osaako julkisen puolen lääkärit tuon jo peruskoulupohjalta?

    1. Julkisen puolen lääkäri ei hyödy mitään siitä, että teet­tä lab­o­ra­to­ri­ol­la paljon tutkimuk­sia, päin vas­toin, oman organ­isaa­tion bud­jet­ti hupenee,m kun yksi­tyisel­lä puolel­la jokainen tutkimus tuot­taa voit­toa. Sik­si yksi­tyisen puolen lab­o­ra­to­ri­olähet­teitä kan­nat­taa vähän seu­ra­ta. Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa vaku­u­tusy­htiöt valvo­vat niitä tarkasti.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi­tyiselle puolelle pitää kir­joit­taa määräyk­set siitä, mikä hoito kat­so­taan taropeel­lisek­si, kos­ka yksi­tyisen ansain­ta­logi­ikan kannal­ta kaik­ki hoito ja tutkimus on kannattavaa.

    Yhtälail­la yksi­tyiselle puolelle pitää aset­taa myös velvoite kor­ja­ta hoitovirheet ja kom­p­likaa­tiot oma­l­la kustannuksellaan.

    Nykyi­nen malli, jos­sa yksi­tyi­nen lähet­tää virheen­sä verovaroin julkiselle puolelle kor­jat­tavak­si, on kestämätön. Hyvää bisnestä se toki on.

  61. R.Silfverberg: Jotkut anta­vat, jotkut ei. Jotkut työter­veysase­mat taas ei anna sairaslo­maa käyn­nin ajak­si, jol­loin tehtävä sisään aika vaik­ka on joutunut matkus­ta­maan kaupun­gin toiselle puolelle sen vuoksi.

    Käytän­töjä on mon­en­laisia, min­ul­la on laa­ja ja vapaa työterveys.

    Koko työu­rani ajan (yli 10 vuot­ta) olen saanut sairaslo­maa aina halutes­sani oma­l­la ilmoituk­sel­la, päässyt aina halu­a­mal­leni erikois­lääkärille kos­ka halu­an, vara­ta aiko­ja vaik­ka fys­ioter­apeu­ti­lle tai saanut halutes­sani vaik­ka mag­neet­tiku­vaut­taa itseäni.

    Julkises­ta ter­vey­den­huol­losta en tiedä mitään, kos­ka en ole tain­nut sel­l­aises­sa täl­lä vuosi­tuhan­nel­la käydä.

    Osmo:
    Jotkut uusavut­tomkat van­hem­mat rai­jaa­vat muk­sun­sa lääkäri­in joka ker­ran, kun tämä saa nuhan. 

    Tilas­to­ja kiitos. Olen siinä käsi­tyk­sessä että ter­vey­den­huoltoa kuor­mit­ta­vat yli 60-vuo­ti­aat ja alkoholistit.

  62. antti: Miten julki­nen palvelu nykyään määrit­tää minkälaista hoitoa kenellekin annetaan niin että ihmiset ovat tasa-arvoises­sa ase­mas­sa eri puo­lil­la maa­ta? Osaako julki­nen palvelu toteut­taa tuon nyky­isin ihan automaat­tis­es­ti ilman mitään eri­tyisem­pää ohjeis­tus­ta, mut­ta yksi­ty­is­puolen tol­loille pitää joka iki­nen toimen­pideo­hje kir­ja­ta johonkin toimen­pideo­hjeis­tuk­seen että var­masti osaa­vat aller­gialääk­ere­septin viidessä min­uutis­sa kirjoittaa?

    tasa-arvoinen kohtelu ter­vy­den­hoi­dos­sa ole edes tavoite vaan kun­nal­lisen itse­hallinnon puit­teis­sa joka kun­nas­sa on eri­lainen palve­lu­ta­so ja erikois­sairaan­hi­toon pääsee vain paikallisen isä-aurinkoisen päätöksellä.

    Jos et kuu­lu suosikkei­hin niin olet pri­or­isoin­nis­sa hännillä

  63. Osmo Soin­in­vaara: Yksi­tyiselle puolelle pitää kir­joit­taa määräyk­set siitä, mikä hoito kat­so­taan taropeel­lisek­si, kos­ka yksi­tyisen ansain­ta­logi­ikan kannal­ta kaik­ki hoito ja tutkimus on kannattavaa.

    Kokoomus on ihas­tunut palveuseteihin,sko-Seljavaaran mukaan Helsinkikin jakaa palveluseteleitä, mut­ta kun kyselin terkkarista , mis­tä niitä saa niin eivät tienneet !!

    Ilmeis­es­ti niitä jakelavt poli­itikot tiskin alta tuttaville ?

    Sama ongel­ma var­maan laa­je­nee val­takun­nan tasolle.

    Uud­is­tuk­sen tavoite­han on pienen­tää kus­tan­nuk­sia, mut­ta Ruotsin koke­musten mukaan jono­jen tuomien rajoit­tei­den pois­t­a­mi­nen on johtanut kus­tan­nusten nousu­un eli aivan päin­vas­taiseen tulokseen.

    Niin­pä Kokoomus jo ilmoit­ti, ettei malli voi olla Ruotsin malli eli vapaa­ta val­in­taa ei sallita

    Niin­pä palvelun saatavu­ut­ta halu­taan edelleen rajoit­taa säästö­jen vuoksi

    Yksi ratkaisu ovat nuo palvelusetelit, joi­ta voi pyytää yksi­ty­istä hoitoa varten.
    Setelin omavas­tuu voi olla esim 30 % luokkaa ja se rajaa käyt­täjiä vain ns parem­paa väkeen.

    Tai kuten Aki Lin­den juuri esit­tää, poti­laal­la ei voi antaa valin­nan­va­paut­ta vaan valin­nan­va­paus kos­kee vain lähet­teen anta­jaa eli isä aurinkoinen päät­tää edelleen kuka hoide­taan ja missä

  64. Kim­mo: Pääseekö työter­veyslääkärille ihan yleis­es­ti hoi­dat­ta­maan asioi­ta, jot­ka eivät varsi­nais­es­ti liity työte­htävi­in (esim. työssä syn­tyneen rasitus­vam­man hoito, sairaslo­man hakem­i­nen)? Ainakin meil­lä on kiel­let­ty kävi­jälle osoitet­ta­van laskun uhal­la käyt­tämästä työter­veyshuoltoa esim. vapaa-ajal­la tapah­tuneen kohun tutkit­tamiseen, ja aika har­va resep­tikään var­maan juon­taa työssä syn­tyneistä vaivoista. 

    Mä taas olisin halun­nut mak­saa normikäytän­nön mukaan kuten las­tenkin kanssa käy­dessä (vaik­ka vaku­u­tuk­ses­ta osa kuluista takaisin), mut­ta sinne johonkin mys­tiseen piikki­in meni. Oli vähän outo olo. Ei ihme, että maan talous ei ole kun­nos­sa. Hyväkun­toisen, aikuisen, perus­suo­ma­laisen elämää oikein imel­letään. Voisin taas ker­ran äänestää ain­oaa mah­dol­lista puolue­vai­h­toe­htoa eli Vihre­itä jos he edes peräänku­u­lut­taisi­vat vähän karumpaa ja säästeliästä menoa. Laitet­taisin paukut ja kon­jak­it van­huk­sille ja huono-osaisille.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotkut uusavut­tomkat van­hem­mat rai­jaa­vat muk­sun­sa lääkäri­in joka ker­ran, kun tämä saa nuhan. On arvos­tuskysymys, onko käyn­ti turha, mut­ta jos tätä helpote­taan, kus­tan­nuk­set kyl­lä kasvavat.

    Se on van­hem­muut­ta, eikä uusavut­to­muut­ta. Ammat­ti­laisetkin ovat usein sokei­ta, kun on omas­ta laps­es­ta kyse.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Julkisen puolen lääkäri ei hyödy mitään siitä, että teet­tä lab­o­ra­to­ri­ol­la paljon tutkimuk­sia, päin vas­toin, oman organ­isaa­tion bud­jet­ti hupenee,m kun yksi­tyisel­lä puolel­la jokainen tutkimus tuot­taa voit­toa. Sik­si yksi­tyisen puolen lab­o­ra­to­ri­olähet­teitä kan­nat­taa vähän seu­ra­ta. Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa vaku­u­tusy­htiöt valvo­vat niitä tarkasti.

    Mikä estää, etteivät uudet sote-alueet valvoisi asioi­ta yhtälailla.

    Taval­liset lab­o­ra­to­rioko­keet eivät ole oikein hyvä esimerk­ki, sil­lä labra-ana­lyy­seis­sä toimii suu­ru­u­den ekono­mia, t.s. että on varaa automa­ti­soi­da ja on riit­tävästi kuor­maa pyörit­tää lait­tei­ta 24/7. Ainakin jotkut julk­i­somis­teiset lab­o­ra­to­ri­ot ovat hyvin kil­pailukyky­isiä. Per­in­teinen kimalais­ten ansain­ta­malli on murroksessa.

  67. Kivikenkä: Nykyi­nen malli, jos­sa yksi­tyi­nen lähet­tää virheen­sä verovaroin julkiselle puolelle kor­jat­tavak­si, on kestämätön. Hyvää bisnestä se toki on.

    Tämä olisi ollut hyvin help­poa kor­ja­ta yksi­tyisen toim­i­jan pakol­lisel­la virhev­as­tu­u­vaku­u­tuk­sel­la. Käsit­tämätön­tä, ettei sitä ole tehty. Toiv­ot­tavasti nyt tehdään.

  68. OS:
    “Ter­vei­den hoit­a­mi­nen on halvem­paa kuin sairaiden

    Lääkärikeskus, joka onnis­tuu saa­maan asi­akkaik­seen vain ter­vet­tä keskilu­okkaa, pär­jää parem­min kuin huono-osaisil­la alueille toimi­va. Tätä ongel­maa voi yrit­tää kor­ja­ta pisteyt­tämäl­lä asi­akaskun­ta –ja mak­samal­la osa kor­vauk­ses­ta suorit­tei­den perus­teel­la. Help­poa se ei ole. Tässä on koko jär­jestelmän ehkä vaikein koh­ta taklattavaksi.”

    Ensim­mäi­nen askel on se, että lain­säädän­nöl­lä kiel­letään sote-hyväksyt­tyjä lääkärikeskuk­sia valikoimas­ta asi­akkaitaan. Valikoin­ti­ta­vat voivat olla varsin “hienos­tunei­ta”.

    1. Pelkkä sijain­ti valikoi asi­akkai­ta. Ter­vesuase­ma Munkkiniedmessä saa eri­laisia asi­akkai­ta kuin Itäkeskuk­ses­sa tai Vallilassa.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi­tyiselle puolelle pitää kir­joit­taa määräyk­set siitä, mikä hoito kat­so­taan tarpeel­lisek­si, kos­ka yksi­tyisen ansain­ta­logi­ikan kannal­ta kaik­ki hoito ja tutkimus on kannattavaa. 

    Epäilemät­tä — ja samat sään­nöt julkiseen peruster­vey­den­huoltoon, kos­ka siel­lä taas kaik­ki mak­saa eikä raha seu­raa potilasta.

    Täl­lä het­kel­lä meil­läpäin kiertää huhu, että ter­veyskeskus­lääkärien irti­sanou­tu­misen taustal­la olisi määräys vält­tää kaikkien lähet­tei­den kir­joit­tamista oli­vat­pa ne tarpeel­lisia tai eivät.

  70. Markki­na­t­alous epäon­nis­tuu hyvin usein sil­loin, kun transak­tion (ter­vey­den­hoito) osa­puo­lil­la on epäsym­metri­nen infor­maa­tio sovit­tavas­ta palvelus­ta. Tässä tapauk­ses­sa poti­las ei pysty arvioimaan lääkärin toimen­pitei­den hyödyl­lisyyt­tä saatik­ka sotealueen virkamies. Tämän takia julkisen sek­torin toteut­ta­ma ter­vey­den­hoito on taloudel­lis­es­ti tehokkaampi tapa tuot­taa palvelut. 

    Jenkeis­sä on yksi­tyiseen palvelun­tar­jon­taan perus­tu­va ter­vey­den­hoito, jos­sa ihmiset otta­vat vaku­u­tuk­sen, joka mak­saa palvelun­tar­joa­jille kulut. Siel­lä ter­vey­den­hoit­o­menot ovat n. 16% bkt:stä. Suomes­sa n. 8%. 

    Julkisen ter­vey­den­hoidon tuot­tavu­ut­ta voitaisi­in paran­taa paljon tehokkaam­min tehosta­mal­la sen organ­isoin­tia ja pois­ta­mal­la yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon kela-korvaukset.

  71. > Olen­naista on, että jokaisen toimen­piteen pitää tuot­taa mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä lääkäri­ase­malle vähän tap­pi­o­ta, jot­ta yli­hoidon insen­ti­ivi poistuisi.

    Ja tuo­han tarkoit­taa tietenkin ali­hoidon insen­ti­iviä. Minus­ta per­in­teiset lääketi­eteel­liset kri­teer­it ovat luon­tevin tapa ohja­ta hoitopäätök­siä. Rahal­liset insen­ti­iv­it eri­lais­ten kehitel­ty­jen kor­vaussään­nösten kaut­ta ovat huono approksi­maa­tio, joka vääretää hoitoa aina jois­sain kohdis­sa yhteen tai toiseen suun­taan. Mielu­um­min lääkärit päät­tämään siitä, mitä hoitoa kenellekin kan­nat­taa antaa, kuin antaa ekonomien ja poli­itikko­jen ohja­ta poti­lasko­htaisia hoitovalintoja.

    1. Lääkärille voi antaa tulospalkkauk­sen. Lääkäri­asemien lääkärit saa­vat huo­mat­ta­van osan tulois­taan osinkoina, jotyen niiden kan­nat­taa teet­tää tutkimuk­sia mah­dol­lisim­man paljon. Muista, miten kävi, kun vaku­u­tusy­htiöt toi­vat lap­si­vaku­u­tuk­set, jois­sa lupa­si­vat mak­saa kaiken. Täysin ter­vet­tä ihmistä voi tutkia loputtomiin.

  72. Tämä ei tule koskaan toteu­tu­maan, kos­ka se kaatuu maakun­tien kepukap­inaan. Oma “alue­sairaala” läh­tee ja sehän ei kun­non kepu­loiselle kelepaa!

  73. Jos ker­ran Ruotsin kesken­eräi­nen malli ei kel­paa, niin miten olisi kanadalainen British Colum­bia-malli. Työter­veys on siel­läkin suurten yri­tys­ten oma asia. Nor­maali sys­tee­mi on hyvä ja yksinker­tainen. Oma lääkäri on AINOA kun­non ratkaisu!

    Lääkäreil­lä on siel­lä yleen­sä kim­pas­sa ter­veysase­mat (keskimäärin 4–6 lääkäriä), jois­sa on sairaan­hoita­jat myös. Lab­o­ra­to­ri­opalve­lut oste­taan ulkop­uolelta. Jokainen
    poti­las val­it­see itselleen lääkärin, jos­ta tulee todel­li­nen per­helääkäri vau­vas­ta vaariin.
    Tarvit­taes­sa hän määrää erikois­lääkärille. Mut­ta vain oman lääkärin kautta.

    Lyhykäisyy­dessään provinssi määrää tak­sat jokaiselle toimen­piteelle. Jokainen poti­las mak­saa tulo­jen­sa mukaista ter­veysmak­sua kuukausit­tain ja pien­i­t­u­loiselle se on ilmaista.
    Päivystys hoituu sairaaloiden päivystyk­sessä, mut­ta myös ns. walk­ing-klinikoil­la, joi­hin voi men­nä, jos esim sairaala on kaukana. Tak­sat on kaikil­la samat, joi­ta provinssi säätelee. 

    BC on Suomen kokoinen ‘maa’, jos­sa provinssi hallinnoi ter­vey­den­hoitoa mukaan­luet­tuna tak­sat. Ehkä sil­lä on parem­min narut hallinnas­sa ja poli­it­tiset muu­tok­set eivät hor­ju­ta sys­teemiä. Kan­nat­taisi tutus­tua vakavasti. Jos tääl­lä tätä sote-uud­is­tus­ta syn­nytetään 15 vuot­ta, en ymmär­rä, mik­si pyörä on kek­sit­tävä uudelleen ja uudelleen, mut­ta ei ole varaa ottaa mallia toimivista ratkaisu­ista, vaik­ka Ruot­sista ja tehdä kor­jauk­sia eikä antaa yksi­ty­is­ten lääkäri­asemien kas­vaa holtit­tomasti ja per­iä suuria mak­su­ja. Kansane­dus­ta­jat matkus­ta­vat paljon ja ymmär­rän esim. Etelä-Amerikan houkut­tele­vu­u­den, mut­ta eikö matkoi­hin voitaisi sisäl­lyt­tää myös hyödyl­lisiä opintomatkoja?

  74. TL: Tilas­to­ja kiitos. Olen siinä käsi­tyk­sessä että ter­vey­den­huoltoa kuor­mit­ta­vat yli 60-vuo­ti­aat ja alkoholistit.

    Ihmisen kolme-viisi viimeistä elin­vuot­ta ovat kalleim­mat. Mut­ta ne ovat kallimpia myös sin­un kohdallasi.

    Alko­holisti ei juurikaan työl­listä ter­vey­den­hoitoa enem­pää kuin muutkaan, kolme-viisi viimeistä vuot­ta ovat ne kalleimmat

    Eikä alako­holisti nykyään ole mikään enti­saiko­jen korvikkei­ta juo­va pultsari.

    Nykyään n 85 % alko­holin suurku­lut­ta­jista on töis­sä ja käyt­tää työter­veyshuol­lon palveluita.

    Yli 75-vuo­ti­ait­ten käy lääkäris­sä yhtä paljon kuin alle 2 vuo­ti­aat, joten elon molem­mis­sa päis­sä käy­dään yhtä use­asti lääkärille

    Lääkäris­säkäyn­nit nou­se­vat jo 35-ikävuo­den jäl­keen merkit­tävästi eivätkä poikkea olen­nais­es­ti +65-vuo­ti­ait­ten määristä

    http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-12–08_002.html?s=0#6

  75. Osmo Soin­in­vaara: Uskoisin, että tul­laan toim­i­maan niin, että sotepi­iri julk­istaa hin­nas­ton, jon­ka perus­teel­la lääkäri­asemille maksetaan. 

    Lääkäri­asemille mak­se­tun kor­vauk­sen täy­ty­isi olla oleel­lis­es­ti sotepi­irin omakus­tan­nush­in­taa pienem­pi jot­ta jar­ru­tus­mekanis­min (jono­tus) pois­tu­misen aiheut­ta­ma tutkimusten lisään­tymi­nen ei aiheut­taisi budjettiylityksiä. 

    Real­is­mia on että uudessakin maail­man­järjestyk­sessä pitää olla tapa jol­la hyvä­tu­loiset saadaan mak­samaan palvelus­taan enem­män. Tämä tapa lie­nee vaku­u­tusve­toisu­us, jos­sa mak­samal­la pre­emio oheis­palvelu para­nee. Oma­sairaalan esimerk­ki osoit­taa että vaku­u­tusala on Suomes­sa oppin­ut kus­tan­nusti­etoisek­si. Käytän­nössä isän­nät­tömän rahan ongel­ma pois­tuu kun vaku­u­tusy­htiö omis­taa asi­akku­u­den ja ammat­in­har­joit­ta­jat toimi­vat vaku­u­tusy­htiön alihankkijoina.

    Yksi­tyis­sek­to­ril­la on siis jatkos­sa korkean ja mata­lan kat­teen poti­lai­ta. Vähän sama kuin takavu­osien eriko­is­mak­su­lu­ok­ka julkises­sa sairaanhoidossa.

    Saat­taisi toimi­akin, siis ter­vei­den­hoitop­uolel­la. Har­va jak­saa närkästyä siitä että osta­mal­la triplahin­taisen busi­ness-lipun pääsee lentokoneeseen nopeam­min, istuimet ovat mukavampia, ruo­ka parem­paa ja lento­henkilökun­ta esteet­tis­es­ti korkeata­soisem­paa kun sub­stanssi, siis siir­tymi­nen paikas­ta A paikkaan B on kuitenkin sama. Mik­sei siis terveydenhuollossa?

  76. Usko siirtää vaik­ka vuo­ria, niin­pä niin. Mut­ta hyvin har­voin poli­it­ti­nen tai ide­ologi­nen usko aut­taa ihmistä, joka tarvit­see sairaanhoitopalveluja.

    Kun puhumme ter­vey­destä, puhumme ihmisen koko elämästä. Noin 80- 100 vuodes­ta. Me emme tiedä, kukaan ei tiedä mitä sairauk­sia on edessämme seu­raa­van sadan vuo­den aikana. Voimme tietää vain väestöpo­h­jan, sen iän ja mah­dol­lisen ter­vey­den­ti­lan noin kutakuinkin, mut­ta emme mitenkään sat­apros­ent­tisel­la varmuudella. 

    Olka­amme real­is­te­ja ja pelätkäämme pahin­ta ja toi­vokaamme paras­ta kans­saih­mis­temme kanssa. Se mikä tapah­tuu voi olla myös yllät­tävää. Ter­veys tai sairaus on jotain sel­l­aista mitä ei voi ennus­taa, ei koskaan ihan varmasti.

    Olen hyvin pahoil­lani, että sinä Osmo S annat niin kovin yksipuolisen kuvan näen­näisen hyv­in­voivas­ta keskilu­okas­ta. Uskon siihen vas­ta sit­ten kun keskilu­okkaises­sa per­heessä kas­vanut nuori ei räjäy­tyä ostoskekuk­sis­sa pom­me­ja tai uhkaile kouluis­sa toisia tai mene sinne aseis­tau­tuneena, vas­ta sil­loin uskon hyv­in­voivaan ja ter­veeseen keskilu­okkaan, kun keskilu­okkaiset eivät toteu­ta yhtään itse­murhaa tai sur­maa per­het­tään tai eivät sairas­tu alko­holisimi­in tai tarvitse mielialalääkkeitä tai eläköidy mie­len­ter­vey­del­li­sistä syistä.

    Illu­u­sio ter­veestä ja hyv­in­voivas­ta keskilu­okas­ta on hyvin hauras, sekin.

  77. Mie­lenki­in­toista asi­as­sa on, että kaikkien kiin­nos­tus tun­tuu ole­van hallinto­him­melis­sä, kun todel­liset säästöt saadaan vas­ta palvelun tasoa laske­mal­la. Kysymys onkin, mikä oikeasti on julk­ista palvelua ja mikä on turhaa rahan hukkaa?

  78. Jos on out­o­ja oire­i­ta, esim. yllät­tävää pään­särkyä tai mui­ta oire­i­ta, miten voi asianti­laan selvyyt­tä saadak­seen tietää etukä­teen, onko sitä selvit­tävä yhtey­de­not­to ter­veysase­malle, ja mah­dol­lis­es­ti erikois­lääkärille sekä tarvit­ta­vat tutkimuk­set turhia? Oireisi­in on kai kuitenkin aina jokin syy …

    Pitääkö pois­sulke­vien tutkimusten teosta luop­ua nyt sit­ten kokon­aan? Entä jos niiden ansios­ta on löy­det­tävis­sä, jotain pro­gres­si­ivis­es­ti kehit­tyvää, mut­ta vielä varhaises­sa vai­heessa paran­net­tavis­sa ole­vaa? Ilmeis­es­ti lääkärien diag­noosien tulee jatkos­sa tuot­taa joka ker­ta napakymp­pi, jopa sel­l­ai­sis­sa, ei ehkä edes kovin tavanomai­sis­sa tapauk­sis­sa, jois­sa var­teenotet­tavia vai­h­toe­hto­ja on monia.

  79. Siteer­aan pro­fes­sori Juhani Lehdon mielipidekirjoitusta: 

    “Noin kymme­nen pros­ent­tia sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen asi­akkaista tarvit­see niin paljon tai kalli­ita palvelui­ta, että hei­dän hoitoon­sa käytetään vuosi­ta­sol­la noin 80 pros­ent­tia kaik­ista ter­vey­den­huol­lon resurs­seista. Onko siis tarkoi­tus antaa kymmenelle pros­en­tille asi­akkaista val­ta vali­ta, mis­sä 80 pros­ent­tia rahoituk­ses­ta käytetään? Näitä poten­ti­aalis­es­ti vaiku­tus­val­taisia asi­akkai­ta on eri­tyis­es­ti van­huk­sis­sa, las­ten­suo­jelun tarpeessa ole­vis­sa per­heis­sä, päi­hde- ja mie­len­ter­veysongelmista kär­sivis­sä ja vammaisissa.”

    Olen usein miet­tinyt että monille poti­laille kan­nat­taisi palkata palveluko­or­di­naat­tori, joka hoitaisi vaik­ka viiden poti­laan asi­aa pää­työk­seen. Palvelu­jen suurku­lut­ta­ja voi aiheut­taa hel­posti yli sadan tuhan­nen euron kulut vuodessa. Nämä olisi usein mah­dol­lista vähin­tään puolit­taa jos joku ottaisi sen asiakseen.

  80. Hami­lo: Noin muuten kuvit­telisin, että säästö­jen kannal­ta tärkeää olisi keskit­tyä ratkaise­maan niiden 20 pros­entin ter­veyspalvelu­jen tuotan­to, jot­ka käyt­tävät 80 pros­ent­tia resurs­seista, vai olisiko­han se tässä jakau­ma jyrkem­pikin. Enem­mistö poli­it­tiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vista kuu­luu kuitenkin siihen 80 pros­ent­ti­in joka käyt­tää 20 pros­ent­tia resurs­seista – ja he tietysti keskustel­e­vat siitä, mikä hei­dän arjes­saan on tuttua.”

    Hami­lo osuu naulankantaan!

    Tässä on jonkun­moinen “egosen­tri­nen” näkökul­ma: asioi­ta pohdi­taan vain omas­ta koke­mus­maail­mas­ta käsin, eikä koko sys­teemin näkökulmasta.
    Toisaal­ta “valin­nan­va­paus” retori­ik­ka on kovin myyvää.

    On todel­la häm­men­tävää huo­ma­ta, että jopa monien Kokoomuk­sen sote-asiantun­ti­joiden ajat­telus­sa vain kil­pailun edis­tämi­nen usko­taan tuo­van säästöjä. He eivät näytä edes vielä ymmärtävän inte­graa­tioon liit­tyviä mah­dol­lisuuk­sia, eivätkä lainkaan ole pohti­neet kil­pailun korostamisen synyt­tävän haastei­ta inte­graa­tion ja hoitoketju­jen toimivu­u­den näkökulmasta.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkärille voi antaa tulospalkkauk­sen. Lääkäri­asemien lääkärit saa­vat huo­mat­ta­van osan tulois­taan osinkoina, jotyen niiden kan­nat­taa teet­tää tutkimuk­sia mah­dol­lisim­man paljon. Muista, miten kävi, kun vaku­u­tusy­htiöt toi­vat lap­si­vaku­u­tuk­set, jois­sa lupa­si­vat mak­saa kaiken. Täysin ter­vet­tä ihmistä voi tutkia loputtomiin.

    Toisaal­ta ennal­taehkäisyn väitetään ole­van kus­tan­nuste­hokkaam­paa kuin sairauk­sien hoidon. Eli pitäisi panos­taa ter­veisi­in, että pysyvät terveinä.

  82. Ville: Toisaal­ta ennal­taehkäisyn väitetään ole­van kus­tan­nuste­hokkaam­paa kuin sairauk­sien hoidon. Eli pitäisi panos­taa ter­veisi­in, että pysyvät terveinä.

    Sem­moista julk­ista jut­tua ei olekaan, mihin panos­ta­mal­la ei kuulem­ma syn­ty­isi pidem­mäl­lä tähtäimel­lä paljon säästöjä (en viit­taa nyt Odeen, vaan epämääräisi­in “euro asi­as­sa X on kahde euron säästö äasi­as­sa Y”). Jän­nä jut­tu kun tämä iki­aikainen “pano­s­tat mihin tahansa julkiseen palvelu­un kuin­ka paljon tahansa, niin aina vaan tulee säästöä”-ajattelumalli ei kuitenkaan toi­mi yksi­ty­is­ten kanssa.

    Tai sit­ten tuos­sa lauseen­par­res­sa on jotain pahasti pielessä. Muuten­han koko kestävys­va­je saataisi­in ratkaistua sijoita­mal­la jokunen mil­jar­di polkupyöräilyyn.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Pelkkä sijain­ti valikoi asi­akkai­ta. Ter­vesuase­ma Munkkiniedmessä saa eri­laisia asi­akkai­ta kuin Itäkeskuk­ses­sa tai Vallilassa.

    Tot­ta, tätä tuo esit­tämäsi pis­te­itys tasoittaa.

    Tarkoitin itse valikoin­nil­la sitä, ettei lääkärikeskus saa tor­jua sinne pyrkivää ihmistä. Käytän­nössä tämän voi tehdä esim. anta­mal­la aiko­ja tietyn profi­ilin tai his­to­ri­an omaav­ille ihmisille vain kuukausien päähän.

  84. eggo: Olen usein miet­tinyt että monille poti­laille kan­nat­taisi palkata palveluko­or­di­naat­tori, joka hoitaisi vaik­ka viiden poti­laan asi­aa pää­työk­seen. Palvelu­jen suurku­lut­ta­ja voi aiheut­taa hel­posti yli sadan tuhan­nen euron kulut vuodessa. Nämä olisi usein mah­dol­lista vähin­tään puolit­taa jos joku ottaisi sen asiakseen.

    Tule­vaisu­udessa tämä on mah­dol­lista, sil­lä sekä sosi­aali- että ter­veyspuoli ammen­ta­vat samas­ta raha­pus­sista. Nyt tämä ei onnis­tu, sil­lä sosi­aalipuoli on (pääasi­as­sa) kun­tien, mut­ta sairaan­hoito (pääasi­as­sa) kun­tay­htymien vas­tu­ul­la. Kumpikin halu­aa min­i­moi­da kus­tan­nuk­si­aan ja sysii asi­akkaitaan naa­purin kustannukseksi.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkärille voi antaa tulospalkkauk­sen. Lääkäri­asemien lääkärit saa­vat huo­mat­ta­van osan tulois­taan osinkoina, jotyen niiden kan­nat­taa teet­tää tutkimuk­sia mah­dol­lisim­man paljon.
    ‘snip’

    Jaa, että Atten­do, Pih­la­jalin­na ym. ovat lääkärien omistamia???

  86. Ville: Toisaal­ta ennal­taehkäisyn väitetään ole­van kus­tan­nuste­hokkaam­paa kuin sairauk­sien hoidon.
    ‘snip’

    Kaikkea sitä väitetään… en ole vielä tähän ikään (67 v.) men­nessä joutunut ennal­taehkäisyn kanssa tekemisi­in enkä usko, että ikinä joudunkaan — ergo: ei sitä ennal­taehkäisyä ole Suomessa.

  87. Lääkärei­den määrä ei lisään­ny, joten jonot pysyvät jatkos­sakin. Viimeinen elin­vu­o­sisi on kallein, niitä min­ul­la ja Markol­la on yksi — tosin suurten ikälu­okkien mukana niitä tulee aika mon­elle ja lyhyessä ajassa.
    Suuret ikälu­okat tule­vat hoivaikään 2025–2030 (80 v mit­taris­sa). Se olisi syytä alkaa muis­taa. Nykyiset eläkeläisak­tivis­tit ja puuhakkaat senior­it ovat tuol­loin koti­palvelun ja van­hainko­tien asiakkaita. 

    Lisäk­si hin­taa tuo­vat kalli­it tehokkaat hoidot. Ne tuplaa­vat yleistymisen syöpä­sairauk­sien hoitokulut! 

    Tässä ei olisi tarvet­ta maskun­ta­hen­gel­lle ja muulle pelleilylle. Ei enää tekoniveliä tarvitse leika­ta huonos­ti 30 paikas­sa ja hyvin viidessä vaan hyvin kymmenel­lä työl­lis­tetyl­lä tiimillä.
    Silmiä leikataan liian mon­es­sa paikas­sa ja liian huonos­ti — se pn yksi­ty­istä bisnestä huonoim­mil­laan. Ongelmia on siis niin bis­nek­sessä kuin maakintamenossa.

  88. Tapio:
    Käytän­nössä tämän voi tehdä esim. anta­mal­la aiko­ja tietyn profi­ilin tai his­to­ri­an omaav­ille ihmisille vain kuukausien päähän. 

    Kat­so diacor.fi. Miten ajat­telit pro­filoin­nin toimivan?

  89. Eräs keino on säädel­lä yhteiskun­nan toimes­ta niin, että esim. lääkärikäyn­nil­lä ja eri toimen­piteil­lä on vakio/kattohinta. Näin­hän on tehty mm. lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­sis­sa. Käsit­tääk­seni jotakin täl­laista on suunnitteillakin.

    Peri­aat­teessa yksi­tyis­sek­torin valin­nan mah­dol­lisu­us lisää tasa-arvoa toisin kuin tavalli­nen demari luulee. Myös köy­hät voivat vali­ta yksi­tyis­sek­torin. Alueel­lista tasa-arvoa tämä kyl­lä taas heiken­tää, kos­ka yksi­tyis­sek­tori keskit­tyy suurem­pi­in keskuksiin.

    Sote-uud­is­tuk­ses­sa olisi hyvä muis­taa, ettei sil­lä tavoitel­la pelkästään säästöjä vaan hyvää hoitoa/hoitomahdollisuuksia.

    On kum­mallista lukea ja kuul­la medi­as­ta kuin­ka aluei­ta tulee ensin liikaa, mut­ta jo seu­raa­vana päivänä sur­raan sairaaloiden häviämistä (ehdote­tul­la 15 sote-alueel­la). Juuri tätähän se merkitsee.

  90. Kalle:
    Mie­lenki­in­toista asi­as­sa on, että kaikkien kiin­nos­tus tun­tuu ole­van hallinto­him­melis­sä, kun todel­liset säästöt saadaan vas­ta palvelun tasoa laske­mal­la. Kysymys onkin, mikä oikeasti on julk­ista palvelua ja mikä on turhaa rahan hukkaa?

    Ylidi­ag­nos­ti­ik­ka, yli­hoito ja yliseu­lon­ta eivät ole korkeata­soista palvelua. Ne eivät edis­tä ter­veyt­tä, mut­ta vievät poti­laal­takin aikaa ja aiheut­ta­vat turhaan ahdistusta.

    Myöskään ihmis­ten jono­tut­ta­mi­nen ei sinän­sä säästä yhtään sen enem­pää kuin ali­hin­noitel­tu­jen parkkipaikkaresurssien allokoin­ti siten, että autoil­i­jat aja­vat kort­telin ympäri niin kauan, ettälöytävät vapau­tu­van tienvarsipaikan.

    Hallinto­him­melit ratkai­se­vat eri toim­i­joiden insen­ti­iv­it ja insen­ti­iv­it ratkai­se­vat, saa­vatko oikeat ihmiset oikeaa hoitoa oikeaan aikaan, vai tuh­lataanko resurssit epäolennaiseen.

  91. Raimo K: Ei niitä lääkäris­sä vain har­ras­tuk­sen vuok­si käyviä ihmisiä kovin paljon ole – ja kuka sinä (tai Osmo) olet päät­tämään, mikä kenellekin on turhaa?

    Voisi olet­taa, että Sak­sas­ta löy­ty­isi asi­as­ta tutkimusti­etoa (ehkä Suomes­takin), mut­ta eipä tääl­lä kukaan mitään konkreet­tista ole esittänyt. 

    Jos joku muu mak­saa lääkärikäyn­nin ja tutkimuk­set, yllät­tävän mon­elle tulee kiusaus käy­dä var­muu­den vuok­si tutk­i­tut­ta­mas­sa pieniäkin vaivo­ja, jot­ka voisi hyvin hoitaa kotikon­stein (laas­tari, tule­hduskip­ulääket­tä, lep­oa), etenkin jos on kyse lapsista. 

    Tämän todisti hyvin se, mitä tapah­tui las­ten sairaus­vaku­u­tuk­sille joskus muinoin. Sys­tee­mi toi­mi ilmeis­es­ti niin, että vaku­u­tysy­htiön kort­tia näyt­tämäl­lä lasku lähti suo­raan vaku­u­tusy­htiöön, eikä van­hempi­en tarvin­nut mak­saa mitään itse. Tulok­se­na oli vaku­u­tusko­r­vausten räjähtämi­nen ja vaku­u­tus­mak­su­jen nopea nousu.

    Nykyään sys­tee­mi on toisen­lainen. Ainakin mei­dän vaku­u­tuk­semme toimi­vat niin, että kulut mak­se­taan ensin itse ja sit­ten haetaan vaku­u­tusy­htiöltä kor­vaus­ta ja saadaan osa rahas­ta takaisin.

    Meil­lä on kaikil­la lap­sil­la sairausku­lu­vaku­u­tus. Neu­vola­palve­lut ja vas­taa­vat on haet­tu julkiselta puolelta, mut­ta jos lääkäriä on tarvit­tu, olemme käyt­täneet läh­es pelkästään yksi­ty­istä, kos­ka jopa Helsingis­sä matkat ovat pitk­iä. Autot­toma­lle per­heelle mat­ka Itä-Helsingistä las­ten viikon­lop­pupäivystyk­seen on liian pitkä (julk­isil­la sairaan lapsen kanssa tun­ti suun­taansa on paljon) tai kallis (tak­si mak­saisi 2x30 euroa), kun ver­taa siihen, että yksi­tyi­nen las­ten­lääkäri päivys­tää noin kilo­metrin päässä iltakahdek­saan asti.

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotkut uusavut­tomkat van­hem­mat rai­jaa­vat muk­sun­sa lääkäri­in joka ker­ran, kun tämä saa nuhan. On arvos­tuskysymys, onko käyn­ti turha, mut­ta jos tätä helpote­taan, kus­tan­nuk­set kyl­lä kasvavat. 

    Tuos­sa asi­as­sa ympärivuorokau­ti­nen neu­von­ta­puhe­lin­nu­mero (kuten se enti­nen hel­posti muis­tet­ta­va 10023 ja nykyi­nen helsinkiläis­ten 09 310 10023) on tarpeelli­nen. Vaik­ka poti­las­ta näkemät­tä ei voi var­masti sanoa, onko tarvet­ta kiireel­liselle hoidolle, ammat­ti-ihmisen mielipi­de siitä, että kor­vat­ule­hdus­ta tai nuhaa ei tarvitse hoi­dat­taa päivystyk­sessä keskel­lä yötä, voi estää mon­ta tarpee­ton­ta lääkärikäyn­tiä tai ainakin siirtää ne halvem­paan ajankohtaan.

    Ammat­ti-ihmi­nen osaa ker­toa myös sen, mil­laiset oirei­den muu­tok­set ovat vakavia ja vaa­ti­vat väl­itön­tä hoitoon­lähtöä tai jopa hätänu­meroon soit­tamista. Se on hyvä, kos­ka poti­las itse tai hänen van­hempansa eivät aina tun­nista vakavia oire­i­ta. Toisaal­ta neu­von­tanu­meron ole­mas­sao­lo saat­taa siirtää osan perus­teet­tomista hätänu­meroon soit­tami­sista neu­von­tanu­meron puolelle ja sekin on hyvä.

  93. Coun­try­boy: Peri­aat­teessa yksi­tyis­sek­torin valin­nan mah­dol­lisu­us lisää tasa-arvoa toisin kuin tavalli­nen demari luulee.

    Ei välttämättä.Ruotsissa on päädyt­ty kas­vavaan eriarvoisuuteen:Hoidetaan ter­veitä ja hyl­jek­sitään sairaita.

    Tämä johtu siitä, että puo­let lasku­tuk­ses­ta tulee lääkärikäyn­neistä eli kun terkkari imee tehokkaasti kävi­jöitä niin lasku­tus kasvaa.

    Mut­ta tuli­joiden pitää olla help­po­ja tapauk­sia , joista selviää viidessä minuutissa.Heitä myös kohdel­laan kuin kuningasta

    Sen sijaan vaikei­ta tapauk­sia kohdel­laan hyl­jek­sisen ja he eivät tula kuin taudin pakottamina

    Niin­pä havain­to Ruot­sis­sa on, että ter­vei­den käyn­nit ovat lisään­tyneet ja sairaiden vähentyneet

  94. Pekka Pes­si: Kat­so diacor.fi. Miten ajat­telit pro­filoin­nin toimivan?

    Jos lääkäri­asemien tulot muo­dos­tu­vat jatkos­sa merkit­tävältä osin kap­i­taa­tion perus­teel­la, niille syn­tyy insen­ti­ivi saa­da mah­dol­lisim­man paljon ter­veitä ihmisiä asi­akkaik­seen. Nyt tätä insen­ti­iviä ei ole.

    Kyl­lä pro­filoin­ti­in keinot löy­tyy. Se on kovin help­poa, jos jatkos­sa myös yksi­tyisel­lä puolel­la pitää kir­jau­tua jonkin lääkäri­ase­man asi­akkaak­si, kuten nyt on lai­ta julkises­sa TH:ssa. Tässä yhtey­dessä ilmoit­tau­tu­ja antaa mm. sotu-tunnuksensa. 

    Tuo kap­i­taa­tiope­ri­aate on sinän­sä mie­lenki­in­toinen, sil­lä se antaa insen­ti­ivin asi­akaskun­nan ter­vey­den ja hyv­in­voin­ni­in paran­tamiseen. Ymmärtääk­seni Oba­maca­res­sa on täl­laisia elementtejä.

  95. Min­un mielestä kalli­is­sa ja hyvässä ei ole mitään vikaa. Mut­ta arvaisin että vähä­varaisil­la ei ole varo­ja käyt­tää hyvää ja kallista. Että mikä tässä nykyisessä jär­jestelmässä on vikana, kun varakkaat saa­vat rahoil­laan jo nyt kallista ja hyvää. Kun taas varat­tomat saa­vat ovel­la kuukau­den päästä läm­mintä kät­tä ja laastarilappuja.

  96. Tämä ei ole yksinker­taista mut­ta ei se mah­do­ton­takaan ole ratkaista. Tässä on päämies-agent­ti ongel­ma, kos­ka päämies (poti­las) halu­aa olla ter­ve, agent­ti (palvelun­tuot­ta­ja) halu­aa rahaa, jota se saa jos poti­las on sairas. Ei ole väliä kuka mak­saa ja mis­sä tilanteessa, asym­metri­nen infor­maa­tio, val­ta-ase­ma, jne, kaik­ki tuot­ta­vat poikkea­man siitä, mikä takaa tehokkaan markki­naratkaisun olemassaolon.

    Mut­ta jos ongel­ma on ylidi­ag­nos­ti­ik­ka, niin mak­se­taan asial­li­sista diag­noo­seista ja laskute­taan turhista testeistä. Julki­nen puoli kat­taa kus­tan­nuk­set. Jakoon tule­va raha tulee poti­las­ta kohden, kor­jat­tuna sil­lä, kuin­ka toden­näköistä on että hän sairas­tuu. Poti­las mak­saa henkilöko­htaisel­la ajal­laan ja voi kom­pen­soi­da sitä rahal­la. Jos poti­laan aika on tärkeää jollekulle muulle kuin poti­laalle, niin tämä joku muu voi mak­saa sen ajal­lisen kompensaation. 

    Näin saadaan insen­ti­iv­it kohdalleen. Jos poti­las kokee että hoitoon hakeu­tu­mi­nen on turhaa, niin hän ei hakeudu. Jos taas kokee tarpeel­lisek­si, niin jonot­taa tai mak­saa rahal­la. Näi­den para­me­trien suu­ru­us on vapausaste, jos­ta voidaan poli­it­tis­es­ti päät­tää maakun­tata­sol­la. Nyt, joku väit­tää, että val­tion pitää päät­tää tämä asia kos­ka muuten perus­tus­lakia riko­taan, mut­ta tämä on hölynpölyä. 

    Jos­sain määrin raha seu­raa poti­las­ta sinne ensim­mäiselle vas­taan­otolle, mut­ta sen jäl­keen rahan pitäisi men­nä sinne, mis­tä tulee toiv­ot­tua out­co­mia ja sinne mis­sä aiheutuu kus­tan­nuk­sia, ja rahan pitäisi lähteä sen pus­sista joka kus­tan­nuk­ses­ta päättää. 

    Jotenkin niin, että minä menen lääkäri­in ja mul­la on maha kipeä. Lääkäri painelee mahaa ja toteaa, että ump­isuoli pitäisi leika­ta ja lähet­tää sairaalaan. Sairaalas­sa kiru­gi toteaa, että joo niin pitää ja leikkaa. Tai toteaa, että ei pidäkään leika­ta, tarkkail­laan iltapäivä ja lähetetään kotiin.

    Jos ump­isuoli kuu­luu leika­ta, niin kirur­gin leikkaus­päätös on oikea, samoin TK-lääkärin päätös lähet­tää min­ut. Täl­löin TK-lääkärille ja kirur­gin sairaalalle kuu­luu jäädä pikkuisen voit­toa. Jos leikkaus­päätös on väärä, TK-lääkäri ei saa mitään, mut­ta kos­ka kirur­gi oli samaa mieltä ja leikkasi silti, niin leikkauk­sen kuu­luu olla sairaalalle tappiollinen. 

    Jos kirur­gi lähet­ti min­ut koti­in ja paranin, niin TK-lääkärille kuu­luu tul­la pikkuisen tap­pi­o­ta ja sairaalalle pikkuisen voit­toa. Jos kirur­gi lähet­ti min­ut koti­in ja kuolen aku­ut­ti­in vat­sakalvon­tule­hduk­seen, niin sairaalan kuu­luu tehdä iso tap­pio, ja TK-lääkärin kuu­luu saa­da pikkuisen voittoa. 

    Jos TK-lääkäri lähet­tää min­ut koti­in ja para­nen, niin TK-lääkärin kuu­luu tehdä voit­toa. Jos kuolen TK-lääkärin koti­in lähet­tämänä, niin TK-lääkärin kuu­luu saa­da iso tappio. 

    Tämä ei ole help­poa, eri­tyisen vaikea on tun­nistaa tilanne, jos­sa kirur­gi leikkasi turhaan. Mut­ta ei sitä tarvitse tehdä yksilö­ta­sol­la. Jos sairaala leikkelee poti­lai­ta enem­män kuin keskimäärin ja silti poti­lai­ta ei kuole vähempää, niin tämä näkyy tilas­tossa, sairaala saa voit­ton­sa siitä, että poti­lai­ta kuolee vähem­män, ja kus­tan­nus­ta­son määrää leikkausten määrä, joista ei erik­seen mak­se­ta, vaan siitä että poti­laat eivät kuole.

  97. “En sinän­sä usko, että yksi­ty­isil­lä lääkäri­asemil­la saa lääketi­eteel­lis­es­ti parem­paa hoitoa – niiden ansain­ta­logi­ik­ka kan­nus­taa ylimalkaisuuteen. ”

    Samal­la logi­ikalla julki­nen puoli kan­nus­taa jät­tämään hoita­mat­ta; jonot lyhe­nee ja kus­tan­nuk­sia säästyy, kun asi­akas päätetään jät­tää hoitamatta.

    Eiköhän ole aika lopet­taa yksi­tyisen puolen demonisointi.

  98. Kalle:
    Mie­lenki­in­toista asi­as­sa on, että kaikkien kiin­nos­tus tun­tuu ole­van hallinto­him­melis­sä, kun todel­liset säästöt saadaan vas­ta palvelun tasoa laske­mal­la. Kysymys onkin, mikä oikeasti on julk­ista palvelua ja mikä on turhaa rahan hukkaa? 

    Poli­itikko­ja ei kan­na­ta ottaa kovin vakavasti ennenkuin he ker­to­vat uud­is­tusten yhtey­dessä aina häviäjät. Jopa uin­u­va (eli vähem­män val­is­tunut?) äänestäjä tietää, että kaik­ki eivät voi voittaa.

    Lisäk­si aika paljon tästä uud­is­tuk­ses­ta ker­toisi se, että odote­taanko yksi­ty­is­ten ter­veysvaku­u­tusten käyvän tarpeet­tomik­si. Ja jos eivät käy niin mik­si ihmeessä eivät. Ja toisaal­ta voiko oma­l­la ostovoimal­la paran­taa jatkos­sakin ase­maansa. Uuti­soin­ti luke­mal­la se olisi lop­pu nyt tai ainakin tarpee­ton­ta kos­ka huip­pu­laatu kaikil­la tarpeen mukaan. Tun­tuu vain usko­mat­toma­l­ta kun meil­lä ei ole joh­dos­sa kimilsung.

  99. Ter­veysasemien sijoit­tumista (resurssien allokoin­tia) pitää tietenkin ohjail­la rahal­la. Syr­jäseudulle tai alhaisen sosioekonomisen statuk­sen alueelle sijoit­tuvaa palvelun­tuot­ta­jaa hyvitetään korkeam­mal­la suh­teel­lisel­la rahoituk­sel­la. Alkaa palvelun­tuot­ta­jia kiinnostamaan.

  100. Kalle:
    Mie­lenki­in­toista asi­as­sa on, että kaikkien kiin­nos­tus tun­tuu ole­van hallinto­him­melis­sä, kun todel­liset säästöt saadaan vas­ta palvelun tasoa laske­mal­la. Kysymys onkin, mikä oikeasti on julk­ista palvelua ja mikä on turhaa rahan hukkaa?

    24/7‑päivystyksiä ollaan jo ehkä lakkaut­ta­mas­sa. Parin lääkärin yötyöko­r­vausten säästämisen lisäk­si (pait­si jos nuo virat siir­retään keskus­sairaalaan) väl­tytään muil­takin hoitoku­luil­ta, kun sairaimpi­en hoito­tarve lop­puu jo ambulanssissa 🙂 .

  101. Juho Laatu: 24/7‑päivystyksiä ollaan jo ehkä lakkaut­ta­mas­sa. Parin lääkärin yötyöko­r­vausten säästämisen lisäk­si (pait­si jos nuo virat siir­retään keskus­sairaalaan) väl­tytään muil­takin hoitoku­luil­ta, kun sairaimpi­en hoito­tarve lop­puu jo ambulanssissa .

    Säästöjä pitäisi tul­la ter­vey­den­hoidon ja sosi­aalipuolen inte­graa­tios­ta jonkin ver­ran. Tältä vaikut­taa ainakin EKSOTE:n kulu­jen perus­teel­la. Sen tarveko­r­jatut kulut/henki ovat läh­es Suomen pien­im­mät, vaik­ka alue ei ole suuri (Etelä-Kar­jala). Samoin säästöjä pitäisi tul­la perus- ja erikois­sairaan­hoidon inte­graa­tios­ta (väl­tetään joitakin lääkäris­säkäyn­te­jä ja uusia lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­sia). Aika näyt­tää miten käy. Kulut tuskin juurikaan vähenevät kos­ka väestö van­he­nee ja tuuli uusia kalli­impia hoito­ja. Mut­ta säästöjä tulee kyl­lä melko var­masti siihen näh­den, että jatket­taisi­in täl­lä kun­nal­lisel­la poh­jal­la ja 180 jär­jestäväl­lä taholla.

  102. Liian van­ha: Ei välttämättä.Ruotsissa on päädyt­ty kas­vavaan eriarvoisuuteen:Hoidetaan ter­veitä ja hyl­jek­sitään sairaita.

    Tavalli­nen Teknikko:
    Että mikä tässä nykyisessä jär­jestelmässä on vikana, kun varakkaat saa­vat rahoil­laan jo nyt kallista ja hyvää. Kun taas varat­tomat saa­vat ovel­la kuukau­den päästä läm­mintä kät­tä ja laastarilappuja. 

    Eikö tuo kehi­tys juurikin ole ns. luon­non­la­ki ja ns. oikea ratkaisu?

    Olen nyt varakas, ter­ve ja käyn töis­sä. Pääsen tarvit­taes­sa lääkärille välit­tömästi, ja kaik­ki hoide­taan. Mut­ta en ole tarvin­nut lääkäriä vuosikausi­in yhtään mihinkään. Olen siis puh­das net­tomak­sa­ja, ja “ykkös­lu­okan kansalainen”.

    Jos/kun muu­tun sairaak­si ja rai­hi­naisek­si, eli muu­tun net­tosaa­jak­si, muu­tun samal­la myös kakkoslu­okan kansalaisek­si. Eri­tyis­es­ti jos olen pitkäaikais­sairas ja eläkeiässä, min­u­un ei kan­na­ta enää paljoa panos­taa ter­vey­den­huol­lon resursseja.

    Jos siis resursse­ja on rajal­lis­es­ti, on luon­nol­lista että “sairaat ja varat­tomat” “kakkoslu­okan kansalaiset” jouta­vat odottamaan.

  103. Coun­try­boy: Säästöjä pitäisi tul­la ter­vey­den­hoidon ja sosi­aalipuolen inte­graa­tios­ta jonkin ver­ran. Tältä vaikut­taa ainakin EKSOTE:n kulu­jen perus­teel­la. Sen tarveko­r­jatut kulut/henki ovat läh­es Suomen pien­im­mät, vaik­ka alue ei ole suuri (Etelä-Kar­jala). Samoin säästöjä pitäisi tul­la perus- ja erikois­sairaan­hoidon inte­graa­tios­ta (väl­tetään joitakin lääkäris­säkäyn­te­jä ja uusia lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­sia). Aika näyt­tää miten käy. Kulut tuskin juurikaan vähenevät kos­ka väestö van­he­nee ja tuuli uusia kalli­impia hoito­ja. Mut­ta säästöjä tulee kyl­lä melko var­masti siihen näh­den, että jatket­taisi­in täl­lä kun­nal­lisel­la poh­jal­la ja 180 jär­jestäväl­lä taholla.

    Eksotea on tosi­aan ilmeis­es­ti pidet­ty onnis­tuneena kokeilu­na. Tämä ei vält­tämät­tä takaa sitä, että sote-tois­taisi saman. Päin­vas­taiseen suun­taan puhuu mm. se, että kaikkein taloudel­lisim­mat ter­vey­den­hoidon toteu­tuk­set löy­tyvät pienistä kun­nista (ref. THL:n tilas­tot tarve­vakioidusi­ta menoista). Suuret yksiköt ovat olleet pääsään­töis­es­ti tehot­toman puoleisia. Voisit siis sanoa yhtä hyvin “Sen tarveko­r­jatut kulut/henki ovat läh­es Suomen pien­im­mät, vaik­ka alue ei ole PIENI (Etelä-Kar­jala).”

    Perus- ja erikois­sairaan­hoidon inte­graa­tios­ta voi peri­aat­teessa tul­la joitain säästöjä, kos­ka olen ymmärtänyt, että nykyään kun­nat joutu­vat usein mak­samaan aika paljon erikoiss­sairaan­hoidon palveluista. Tätä jotkut kun­nat ovat kor­jailleet osta­mal­la palvelui­ta (erikois- tai kaik­ki) yksi­ty­isiltä. Täl­lainen erikois­sairaan­hoidon kil­pailut­ta­mi­nen voisi pudot­taa hin­to­ja. Mut­ta suun­nitel­luil­la suu­ralueil­la tämä kil­pailukom­po­nen­ti putoaa pois, kun maa jae­taan pysyviksi mega­hallinnoik­si. Ehkä sovit­tu kil­pailu­tus yksi­ty­is­ten kaut­ta palaut­taa tähän vai­h­toe­hdot­tomaan byrokra­ti­aan jotain hintatietoisuutta.

    En voi ostaa väitet­täsi siitä, että uusi jär­jestelmä olisi halvem­pi kuin nykyi­nen kun­tapo­h­jainen, ennen kuin näen noi­ta tulok­sia. Mon­et pienet kun­nat ovat jo viilan­neet jär­jestelmän­sä hyvin taloudel­lisik­si. Ja jos tähän lisäisi vähän kil­pailu­tus­ta erikois­sairaan­hoitoon, tulok­set voisi­vat paran­tua nykyis­es­täkin. Toisaal­ta keskit­tämi­nen voisi käytän­nössä tarkoit­taa vaikka­pa sitä, että Uuden­maan uusi sote raken­net­taisi­in Helsin­gin nykyisen jär­jestelmän pojalle, ja sen nykyi­nen tuh­lailu lev­iäisi koko maakuntaan.

    Jos uud­is­tus toteutetaan hyvin, joitain kalkkeu­mia saadaan ehkä pois­tet­tua (help­po sauma tehdä jotain järkevää), ja tulok­set paranevatkin. Mut­ta koko ei siis mitään automaat­tista edullisu­ut­ta tuo, vaik­ka siihen näyt­tävät mon­et (min­is­tere­itä myöten) usko­van. Hal­li­tus puhuu kol­men mil­jardin säästöistä. En näe mitään automaat­tisia säästöjä. Pienistä puroista ja pienistä järkeistämi­sistä pitää yrit­tää koostaa.

    (Tietenkin Kallen mainit­se­mat palvelu­iden leikkauk­set on yksi mahdollisuus.Nuo säästöt toteu­tu­isi­vat kai lähin­nä syrjäseuduilla.)

  104. Coun­try­boy: Säästöjä pitäisi tul­la ter­vey­den­hoidon ja sosi­aalipuolen inte­graa­tios­ta jonkin ver­ran. Tältä vaikut­taa ainakin EKSOTE:n kulu­jen perus­teel­la. Sen tarveko­r­jatut kulut/henki ovat läh­es Suomen pien­im­mät, vaik­ka alue ei ole suuri (Etelä-Kar­jala).
    ‘snip’

    Hyvä point­ti!
    Ja käytän­nön perustelu sille, mik­si THL:n ym. asiantun­ti­jalääkärien kuorossa hoke­ma 5 alueen malli ei ole ain­oa oikea — tuskin edes oikea.
    Mitä suurem­pi alue, sitä suurem­pi byrokratia!

  105. Tiedemies:
    Jotenkin niin, että minä menen lääkäri­in ja mul­la on maha kipeä. Lääkäri painelee mahaa ja toteaa, että ump­isuoli pitäisi leika­ta ja lähet­tää sairaalaan. Sairaalas­sa kiru­gi toteaa, että joo niin pitää ja leikkaa. Tai toteaa, että ei pidäkään leika­ta, tarkkail­laan iltapäivä ja lähetetään kotiin.

    Jos ump­isuoli kuu­luu leika­ta, niin kirur­gin leikkaus­päätös on oikea, samoin TK-lääkärin päätös lähet­tää min­ut. Täl­löin TK-lääkärille ja kirur­gin sairaalalle kuu­luu jäädä pikkuisen voit­toa. Jos leikkaus­päätös on väärä, TK-lääkäri ei saa mitään, mut­ta kos­ka kirur­gi oli samaa mieltä ja leikkasi silti, niin leikkauk­sen kuu­luu olla sairaalalle tappiollinen. 

    Jos kirur­gi lähet­ti min­ut koti­in ja paranin, niin TK-lääkärille kuu­luu tul­la pikkuisen tap­pi­o­ta ja sairaalalle pikkuisen voit­toa. Jos kirur­gi lähet­ti min­ut koti­in ja kuolen aku­ut­ti­in vat­sakalvon­tule­hduk­seen, niin sairaalan kuu­luu tehdä iso tap­pio, ja TK-lääkärin kuu­luu saa­da pikkuisen voittoa. 

    Jos TK-lääkäri lähet­tää min­ut koti­in ja para­nen, niin TK-lääkärin kuu­luu tehdä voit­toa. Jos kuolen TK-lääkärin koti­in lähet­tämänä, niin TK-lääkärin kuu­luu saa­da iso tappio. 

    Ensin­näkin, mikä tässä on hyö­ty ver­rat­tuna siihen sys­teemi­in, että TK-lääkäri koit­taa tehdä paras­ta mah­dol­lista lääkäri­työtä ja saa siitä nor­maalia kuukausi­palkkaa? Ja tähän parhaaseen mah­dol­liseen lääkäri­työhön liit­tyy se, että hän koit­taa lähet­tää epäilemän­sä ump­isuoli­ta­pauk­set sairaalaan ja olla lähet­tämät­tä niitä, jois­sa ei usko ole­van kyse umpisuolitulehduksesta.

    Eihän hän hyödy nykyti­lanteessa henkilöko­htais­es­ti sen puoleen siitä, että lähet­tää poti­laan sairaalaan eikä siitä, ettei lähetä, joten hänel­lä ei siinä mielessä ole insen­ti­iviä tehdä kumpaakaan enem­pää kuin omas­ta mielestään on tarpeen. 

    Yleen­sähän asia lääketi­eteessä on niin, että kyse on toden­näköisyyk­sistä. Etenkään, kun puhutaan siitä diag­nos­ti­ikkata­sos­ta, jota TK-lääkäril­lä on käytössään, on epä­to­den­näköistä, että oli hän kuin­ka hyvä tahansa, hän pysty­isi tekemään aina oikean valin­nan. Hyvin paljon ter­vey­den­huol­los­sa men­nään kuitenkin var­man päälle (ja niin minus­ta kuu­luukin), minkä vuok­si hän nyky­isin lähet­tää kirurgille sel­l­aisi­akin tapauk­sia, jois­sa mah­dol­lisu­us ump­isuoli­t­ule­hduk­seen on selvästi alle 50%. 

    Jos siis on mah­dol­lista muut­taa oikeasti numeroar­voik­si se, mitä yksi väärä posi­ti­ivi­nen on ver­rat­tuna väärään negati­iviseen, niin tämä numeroar­vo on myös mah­dol­lista ker­toa tk-lääkärille eksplisi­it­tis­es­ti ja sanoa, että lähet­tää sairaalaan poti­laan, jos uskoo yli X%:n toden­näköisyy­del­lä hänel­lä ole­van ump­isuoli­t­ule­hdus. Hänel­lä ei ole mitään eri­ty­istä syytä lähet­tää sen enem­pää tai vähempää. Jos ajan kulues­sa jonkun tk-lääkärin nähdään lähet­tävän liian usein tai har­voin ump­isuoliepäi­lyjä sairaalaan, niin hänelle voidaan tästä eksplisi­it­tis­es­ti ker­toa. Minus­ta tämä on paljon parem­min oikeaan tulok­seen johta­va kuin se, että koite­taan kikkail­la noil­la mak­suil­la, kos­ka tässä jää välistä se pykälä, että tk-lääkäri koit­taa muut­taa mak­suin­for­maa­tion jonkin­laisek­si lisäin­for­maa­tiok­si siitä, miten hänen tulisi muut­taa toimintaansa. 

    Jos kyse on jostain hyvin harv­inais­es­ta asi­as­ta, niin yksi väärä negati­ivi­nen voi sit­ten johtaa ihan liian ylilyön­ti­in, kun lääkäri reagoi saa­maansa mak­suin­for­maa­tioon. Jos hänelle seu­raa kym­me­nien tuhan­sien lasku jonkun ump­isuoli­t­ule­hduk­seen kuolleen vuok­si (mikä on siis täysin mah­dol­lista ns. “täy­del­liselle lääkärille” puh­taasti touhu­un liit­tyvän sat­un­naisu­u­den vuok­si), niin hän reivaa omaa sairaalaan lähet­tämiskyn­nys­tään reilusti siihen suun­taan, että lähet­tää sinne huo­mat­tavasti suurem­mal­la todennäköisyydellä. 

    Tämä ei ole help­poa, eri­tyisen vaikea on tun­nistaa tilanne, jos­sa kirur­gi leikkasi turhaan. 

    Ei sitäkään ole vält­tämät­tä help­poa tun­nistaa, että tk-lääkäri lähet­ti koti­in turhaan. Siis lop­putu­los toki havaitaan (kun poti­las kuolee), mut­ta kos­ka lääketi­eteel­lisessä diag­nos­ti­ikas­sa ei koskaan olla mil­lään binääri­ta­sol­la, niin ei ole mitenkään yksiselit­teistä, että tuos­sa tapauk­ses­sa lääkäri toi­mi väärin, eikä kyse ole siitä, että oireet nyt vain sat­tui­v­at siinä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa ole­maan sel­l­aiset, ettei ump­isuo­len­tule­hdus vaikut­tanut todennäköiseltä.

  106. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkärille voi antaa tulospalkkauk­sen. Lääkäri­asemien lääkärit saa­vat huo­mat­ta­van osan tulois­taan osinkoina, jotyen niiden kan­nat­taa teet­tää tutkimuk­sia mah­dol­lisim­man paljon. Muista, miten kävi, kun vaku­u­tusy­htiöt toi­vat lap­si­vaku­u­tuk­set, jois­sa lupa­si­vat mak­saa kaiken. Täysin ter­vet­tä ihmistä voi tutkia loputtomiin.

    Lääkärili­iton tulospalkkio­su­osi­tus (sito­va?) on esim. reumapo­lil­la työsken­televälle lääkärille 86,32 / vas­taan­ot­tok­er­ta siten, että ensikäyn­nistä saa vielä 21,58 lisän ja jälkikäyn­niltä 10,80 lisän. Kum­ma jut­tu, että tulospal­ka­lla saa niitä käyn­tik­er­to­ja. Jos mak­se­taan “päivää” sanomis­es­ta, niin se ehditään kyl­lä sanomaan aika mon­elle. Kohtu­u­ton­ta? Erittäin. 

    Palkan mak­sa­jan kan­nat­taisi pitää mielessä se, että sitä saa mitä tilaa.

    Kokon­aan toinen kysymys on se, että mak­se­taanko palkkaa ollenkaan työn tek­i­jälle, vai mak­se­taanko se kokon­aan toiselle henkilölle. Esim. osas­toil­la tehtävät lausun­not. Mon­es­sa paikas­sa hoita­jat tekevät lausun­not kokon­aan ja lääkäri saa lausun­topalkkion. Tai että lääkäri, jol­la on 2 opin­topis­tet­tä kuntoutuk­sen opin­to­ja lin­jaa kuntou­tus­ta, jos­ta ei omaa edes perusti­etämys­tä. Epäko­htia on usei­ta ja ne kär­jistyvät edelleen entis­es­tään. Lääkärei­den ja osas­ton­hoita­jien palkat oli­vat samal­la tasol­la, kun minä aloitin työu­rani. Nyt oh saa sh:n palkan (shlla lisät, ohlla päivä­työ) ja lääkärin palk­ka senkuin kas­vaa samal­la kun työai­ka vähe­nee. Aiem­min molem­mat tekivät saman ver­ran tun­te­ja, nyky­isin lääkärit viet­tävät aika vähän aikaa työpaikoillaan.

  107. Lie­nee kaikille kuitenkin selvää, että jos halu­tut 3Mrd:n säästöt syn­tyvät ajan mit­taan, niin se tarkoit­taa tuotan­non tehostamista= Sairaaloi­ta ja ter­veyskeskuk­sia lakkaute­taan, hallintoa leikataan(senkun näkisi..).

    Eli palkkakus­tan­nuk­sista se val­taosin muo­dos­tuu tuo säästö ja se ei onnis­tu muuten kuin pois­ta­mal­la (esimerk­ki) vaikka­pa 20 ter­veyskeskus­ta ja sat­saa­mal­la näi­den sijas­ta YHTEEN isoon ter­veyskeskustyyp­piseen “sairaalaan”.

    Ei tarvi­ta 20 ayl:iä tai 20:ntä ylilääkäriä, ei tarvi­ta 20:ntä toimis­tosi­h­teer­iä ja jne jne…

    Sama se on kun­tienkin kanssa. Onnek­si 5:n vuo­den jär­jetön irti­sanomis­suo­ja poistuu.

  108. Ei noi­ta yksit­täisiä tapauk­sia voikaan tun­nistaa. Mut­ta tilas­toista kyl­lä nähdään varsin hyvin. Jos ter­veysase­man — oli se sit­ten yksi­tyi­nen tai julki­nen — poti­lai­ta kuolee, vam­mau­tuu, jää kroonis­es­ti sairaak­si jne, enem­män kuin tilas­tol­lis­es­ti kat­soen pitäisi, niin poti­laan pitää voi­da vali­ta joku toinen palvelun­tar­joa­ja. Yksinker­taisim­mil­laan tämä toteu­tuu jos raha seu­raa poti­las­ta, kun­han poti­laille on tästä riit­tävästi tietoa. Mut­ta ei sil­loin kun erikois­sairaan­hoito on erikseen. 

    Kun tehtäviä on eri tasoil­la, pelisään­tö­jen siitä, miten raha seu­raa poti­las­ta, pitäisi olla sel­l­aiset että aina se joka seu­raavas­ta kus­tan­nuk­ses­ta päät­tää, ottaa osan riskistä. Eli jos lähet­tää poti­laan oikeaan paikkaan, rahaa jää ja jos lähet­tää väärään paikkaan, raha menee poti­laan mukana kokonaan. 

    Aja­tus että tutkimus tuot­taa aina vähän tap­pi­o­ta, on ongel­ma ellei tutki­mat­ta jät­tämisen riskistä myös osa kaadu sille joka päät­tää ettei tutki­ta. Tämä on jo nyt ongel­ma julkisel­la puolel­la kun tiede­tään että on toden­näköisem­pää että masen­nus­poti­las­ta tutkit­taisi­in turhaan use­am­min ceteris paribus. Joten depres­sio­di­ag­noosi lisää syöpäkuolleisu­ut­ta ja kuolleisu­ut­ta sydän- ja verisuoni­tautei­hin sitä enem­män, mitä pahempi raha­pu­la sairaan­hoitopi­ir­il­lä on, ja mitä tiukem­mat kri­teer­it turhien tutkimusten osalta on. 

    Tämä on sil­lä lail­la tarkoituk­sen­mukaisu­u­songel­ma että lääkäri on ihmi­nen ja aina aivan var­masti tekee parhaansa. Mut­ta paineet ovat siihen suun­taan että kus­tan­nuk­sia pitää kar­sia. Ja siihen reagoidaan niin hyvin kuin osa­taan, mut­ta ihmis­ten hah­mo­tus ei oletäy­del­lisen bayesi­laista, on bias­ta ja on myös toki väärää informaatiota.

  109. TL: Olen nyt varakas, ter­ve ja käyn töis­sä. Pääsen tarvit­taes­sa lääkärille välit­tömästi, ja kaik­ki hoide­taan. Mut­ta en ole tarvin­nut lääkäriä vuosikausi­in yhtään mihinkään. Olen siis puh­das net­tomak­sa­ja, ja “ykkös­lu­okan kansalainen”.

    Muu­tut jo 35 vuo­ti­aana II-luokan kansalaisek­si, tuon iän jäl­keen käy­dään suurin piirtein yhtä mon­ta ker­taa lääkäril­lä iästä riip­pumat­ta .Jos olet ter­ve niin sil­loin­han sairaat pää­sevät hoitoon.Nyt lääkäris­sä käyvät ter­veet nuha­nenät, ei siinäkään mitään järkeä ole ?

    Ja 80 % yksilön hoitoku­luista syn­tyy kah­den viimeisen elin­vuo­den aikana, eli akti­ivi­nen eutana­sia käyttöön ?

  110. Soin­in­vaara toi hyvin esille tuon vaaran kus­tan­nusten hal­lit­se­mat­tomaan kohoamiseen, jos yksi­ty­isille toim­i­joille laite­taan piik­ki auki ilman mitään rajoituksia.

    Huonom­pio­sais­ten ja hyväo­sais­ten aluei­den palve­lut ovat vas­takkain, jos ja kun val­tio pitää rahasäkin nyörit tiukalla. Ei riitä resursse­ja joka paikkaan. Pitää vali­ta tur­vataanko köy­hempi­en palve­lut vai run­sas valin­nan­vara ja turhat lääkärikäyn­nit varakkaille. Resurssit pitää suun­na­ta riskiryh­mi­in, ter­veyspom­mien purkamiseen sieltä. Ei ole yhteiskun­nan asia huole­htia, että hyväo­sais­ten alueel­la on ter­veysasemia vieri vieressä.

    Vähät, kallis­ar­voiset veroeu­rot pitää suun­na­ta tehokkaasti ja oikeu­den­mukaises­ti pääasi­as­sa julkisen sek­torin sote-tuotan­toon. Kun paukut laite­taan sinne ja hyvää hoitoa saa kohtu­ullises­sa ajas­sa, suurin osa kansas­ta on aivan tyy­tyväistä ja valin­nan­varahöpö­tys ei tule edes mieleenkään. Yksi­tyiset toim­i­jat ovat niitä varten, jot­ka halu­a­vat mak­saa ekstraa välit­tömästä hoitoon pääsys­tä tai toimen­piteistä ja ylimääräis­es­tä palvelus­ta, joi­ta ei saa julkisel­la puolella.

    Voit­toa tavoit­tel­e­vat, veroparati­ise­ja hyväk­sikäyt­tävät rahas­tusautomaat­tiyri­tyk­set eivät kuu­lu perus­palvelu­jen hiekkalaatikolle ollenkaan. Jos oste­taan palvelu­ja, etusi­jalle pitää lait­taa pienet, paikalliset yri­tyk­set. Palvelu­jen osto voitaisi­in kieltää vaik­ka yri­tyk­sen ulko­maisen omis­tuk­sen ja veroparati­isikytkösten perusteella.

    Ahnei­den sote-fir­mo­jen pulleina pitämi­nen on kallista puuhaa. Yhteisiä veroeu­ro­ja uppoaa osin­gon­jakoon ja kallispalkkaisi­in lakimiehi­in, jot­ka miet­tivät veroketkuilu­ja ja sitä miten palvelulu­pauk­sista luis­te­taan mah­dol­lisim­man taitavasti.

    Kus­tan­nusten kar­simi­nen tiedonkulkua paran­ta­mal­la onnis­tuu var­maan parhait­en, jos kaikesta huole­htii pääasi­as­sa yksi julki­nen toim­i­ja saman hallinnon alaisu­udessa, eikö? Jos pitää päästää yksi­tyiset fir­mat sotke­maan mukaan, tiedonkulku takkuaa ja kus­tan­nuk­set kohoavat.

  111. Tapio: Ehkä niitä turhia ensikäyn­te­jä on vähän, mut­ta yksi­tyisel­lä lääkäril­lä on turhan suuri kiusaus määrätä varmis­tavia tutkimuk­sia ja seurantakäyntejä. 

    Ehdotan tähän lääk­keek­si sote-piireille mah­dol­lisu­ut­ta sosial­isoi­da itselleen hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä kos­ka tahansa minkä tahansa yksi­tyisen toim­i­jan omaisuuksi­neen. Säi­lyy edes joku roti toimin­nas­sa. Fir­man omis­ta­jat sit­ten hake­vat oikeudessa omaisu­ut­taan johdol­ta, joka on julkisen puolen kup­paamisen sallinut..

  112. Kip­ulääkkeis­sä muuten voisi säästää aika paljon sal­li­mal­la ainakin lääkin­nälli­nen käyt­tö eräälle rikkakasville.

  113. Tässä ketjus­sa kehut­tu Japanin ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on mie­lenki­in­toinen. Siel­lä keskusjo­hto jär­jestää vaku­u­tuk­set ja määrää hoito­suorit­tei­den hin­nat, mut­ta tuot­ta­ji­na on pääasi­as­sa yksi­ty­isiä klinikoi­ta, joista poti­las saa vali­ta vapaasti. Sys­tee­mi on pro­gres­si­ivi­nen: pien­i­t­u­loisen vaku­u­tuk­ses­sa on mata­la omavas­tu­u­o­su­us ja maksukatto.

    Lop­putu­lok­se­na sys­tee­mi tun­tuu pää­sevän paljon parem­min Suomen demarien tavoit­teisi­in kuin Suomen oma. ISSP:n kyselyssä 2011, Suomes­sa 10% poti­laista ei saanut edel­lisen vuo­den aikana halu­a­maansa hoitoa liian kovan hin­nan takia, 7% kos­ka hoitoa ei ollut saatavil­la lähialueel­la, ja 17% hoito­jonon pitu­u­den takia. Japanis­sa luvut oli­vat puol­ta pienem­mät: 4%, 4%, 7%. Kus­tan­nus­ta­so osuute­na BKT:sta on samaa luokkaa kuin Suomes­sa. Suo­ma­laisen kasti­jaon sijaan kaik­ki saa­vat pitkälti saman­laista hoitoa.

    Toisaal­ta japani­laiset ovat selvästi vähem­män tyy­tyväisiä jär­jestelmään­sä, mene ja tiedä. (https://www.nhk.or.jp/bunken/english/reports/pdf/report_15070801.pdf)

    Netis­sä maini­taan sys­teemin ongelmik­si, että tuot­ta­jil­la on insen­ti­ive­jä lähin­nä hoidon määräl­lä kil­pailu­un, kos­ka hin­nat on fik­sat­tu. Kun poti­lail­la ei ole poh­jaa ver­tail­la yksi­ty­is­ten klinikoiden laat­ua, parem­paa hoitoa yritetään etsiä julk­i­sista yliopis­to­sairaaloista, joi­hin syn­tyy jonoa. Nykyaikana sys­teemiä luulisi paran­ta­van selvästi Yelp:n tai eat.fi:n tyyp­pinen web-sof­ta johon poti­laat kir­jaisi­vat hoitokokemuksensa.

  114. anonyy­mi: Ehdotan tähän lääk­keek­si sote-piireille mah­dol­lisu­ut­ta sosial­isoi­da itselleen hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä kos­ka tahansa minkä tahansa yksi­tyisen toim­i­jan omaisuuksi­neen. Säi­lyy edes joku roti toimin­nas­sa. Fir­man omis­ta­jat sit­ten hake­vat oikeudessa omaisu­ut­taan johdol­ta, joka on julkisen puolen kup­paamisen sallinut..

    Näyt­tää menevän vieläkin mutkikkaam­mak­si. Piia Elosen (HS 15.11.15 s A4) mukaan myös ruot­salaiset ter­veyskeskuk­set ovat ruven­neet valikoimaan potilaitaan. 

    Ne insen­ti­iv­it, ne insentiivit…

  115. Tänään oli lehdis­sä, että If… irti­sanoo 30000 hoito­vaku­u­tus­ta. Taisi tul­la erit­tain kalli­ik­si, mut­ta muuten hoito oli var­maan hyvää.

  116. Tapio: Näyt­tää menevän vieläkin mutkikkaam­mak­si. Piia Elosen (HS 15.11.15 s A4) mukaan myös ruot­salaiset ter­veyskeskuk­set ovat ruven­neet valikoimaan potilaitaan. 

    Julk­isil­lakin on bud­jet­ti­raamit, jne. Oletet­tavasti Ruotsissa(kin) lääkäri­palvelu­ja tar­joa­va saa jotain etua siitä, että poti­las on rikas. Jos ei muuten niin siten, että köy­hä on heikom­mas­sa kun­nos­sa ja hoit­a­mi­nen tulee myös kalli­im­mak­si. Tai sit­ten yritetään päästä leikkausten edelle, kun ei ole pelkkiä köy­hiä asiakaskunnassa..

  117. Osmo, täs­men­täisitkö tätä kohtaa: “Tätä ongel­maa voi yrit­tää kor­ja­ta pisteyt­tämäl­lä asi­akaskun­ta –ja mak­samal­la osa kor­vauk­ses­ta suorit­tei­den perus­teel­la. Help­poa se ei ole. Tässä on koko jär­jestelmän ehkä vaikein koh­ta taklattavaksi.”

    Tarkoi­tatko että CNI-indek­si­in tai vas­taavaan perus­tu­va ikä- ja sairas­tavu­u­s­pain­otet­tu alueit­tainen rahoi­tus olisi liian vaikea laskuhar­joi­tus Suomes­sa muuttoliikkeen/jonkin muun takia? Englan­nis­sa­han kai peruster­vey­den­huolto rahoite­taan alueit­tain näin, ainakin teo­ri­as­sa kuu­lostaisi fiksulta.

    1. Jos minä saisin vali­ta saman SCI-indeksin poti­laista halu­a­mani, pysty­isin val­it­se­maan hal­vat. Tuol­lainen indek­si selit­tää osan var­i­anssista, mut­ta vain osan. Vähän niin kuin jos tietäisit ihmisen pitu­u­den, osaisit ennus­taa hänen pain­on­sa parem­min kuin jos et tietäisi edes pitu­ut­ta, mut­ta et kovin hyvin kuitenkaan. Henkilöko­htaisen tapaamisen perus­teel­la osaisit ennus­taa pain­on parem­min kuin pelkän pitu­u­den perusteella.

  118. Liian van­ha: Helsingillä on käytössään e‑asiointi, mut­ta lääkärit ja hoita­jat käyt­tävät tätä heikosti .Eri­tyis­es­ti vas­taami­nen kysymyk­si­in on mahdotonta.

    Ja lekuri mielu­um­min soit­taa kuin keskustelee sähkö­postin kaut­ta, kos­ka siitä jää vaar­alli­nen dokumentti

    Reseptin uusin­nan voi tila­ta apteek­ki eli kun olet osta­mas­sa lääkkeitä, far­maseut­ti kyl­lä ilmoit­taa reseptin lop­pu­van ja samala hän voi pyyn­nöstäsi lähet­tää uusimispyyn­nön ja e‑resepti löy­tyy max viikon kulut­tua tietokannasta 

    Sähköistä viestin­tää hyö­dyn­netään heikosti vaik­ka siihen on uhrat­tu miljoonia

    Ja siihenkin kek­sitään uut­ta byrokra­ti­aa: INR arvon sai kun kävi labras­sa ja labra pisti muu­ta­man tun­nin kulut­tua tek­starin ja lääk­i­tys­tä saat­toi säätää oitis

    Nyt sys­tee­mi muut­tui ja labra lähet­tääkin tulok­sen ensin terkkari­in ja hoita­ja lähet­tää tulok­sen 3–7 päivän kuluessa.

    Se on leikkauk­seen menevälle aivan liian hidas­ta ja niin­pä sit­ten pitää ottaa kak­si koet­ta n 10 päivää aiem­min ja leikkaus­päivää edeltävänä päivänä sairaalassa

    Näin niitä kulu­ja kerätään, mitään lisäar­voa ei terkkaris­sa syn­ny tässä prosessissa

    Apteekin reseptin uusimi­nen on hui­jaus­ta. Kuka täysi­järki­nen mak­saa 5 euroa per resep­ti jostain resep­stin uusimisesta?

    Minä olen yhtey­dessä lääkäri­i­ni sähkö­pos­til­la ja hän uusii reseptin. Mon­esti hän uusii sen jo viikon­lop­puna vaik­ka pyytäisin uusimista lauan­taina. Ei mak­sa mitään ja vie erit­täin vähän resursse­ja myös lääkäriltä. Hän myös AINA lait­taa resep­tille ajan ja sen mak­simille (jos puhutaan lääkkeistä mitä syödään pysyvästi).

    Eli ei tarvitse jatku­vasti olla uusi­mas­sa reseptejä.

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.