Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea

Ris­ti­sub­ven­tio on val­tion kan­nal­ta käte­vä tapa tukea kan­nat­ta­ma­ton­ta toi­min­taa alue­po­liit­ti­sin perus­tein, sil­lä eihän se mak­sa val­tiol­le mitään. Ris­ti­sub­ven­tio on mah­dol­lis­ta vain, jos toi­min­taa har­joit­taa mono­po­li tai toi­min­ta on luvan­va­rais­ta, jol­loin sii­hen voi­daan liit­tää ris­ti­sub­ven­tion kal­tai­sia ehto­ja. Ilmais­ta ris­ti­sub­ven­tio ei tie­ten­kään ole, sen mak­sa­vat kulut­ta­jat. Ellei meil­lä esi­mer­kik­si oli­si apteek­ki­mak­sua, lääk­keet oli­si­vat kau­pun­geis­sa sel­väs­ti hal­vem­pia kuin ne ovat nyt.

Ris­ti­sub­ven­tio on kui­ten­kin sekä epä­oi­keu­den­mu­kai­nen että talou­del­li­ses­ti teho­ton tukimuoto.

Sen on epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, kos­ka sil­lä on vää­rä mak­sa­ja. Mik­si syr­jä­seu­tu­jen apteek­kien tukeen osal­lis­tu­vat kau­pun­ki­lai­sis­ta vain sai­raat, jot­ka tar­vit­se­vat pal­jon lääk­kei­tä, mut­ta eivät ter­veet? Mik­si Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­lä junal­la mat­kus­ta­vien on tuet­ta­va lipun hin­nois­sa hil­jai­sia ratao­suuk­sia, mut­ta ei nii­den, jot­ka aja­vat samaa väliä autolla?

Ennen kaik­kea ris­ti­sub­ven­tio on talou­del­li­ses­ti haas­kaa­vaa. Lin­ja-auto­jen suo­sio lisään­tyi huo­mat­ta­vas­ti, kun kil­pai­lun avaa­mi­nen lin­ja-auto­lii­ken­tees­sä teki ris­ti­sub­ven­tios­ta mah­do­ton­ta. Mat­kus­ta­ja­mää­rien lisään­ty­mi­nen suo­si­tum­mil­la rei­teil­lä ylit­ti monin­ker­tai­ses­ti sen mat­kus­ta­ja­mää­rien mah­dol­li­sen vähe­ne­mi­sen, jota ris­ti­sub­ven­tio­mah­dol­li­suu­den mene­tys hil­jai­sem­mil­la väleil­lä ken­ties aiheutti.

Eikä tuo hil­jai­sem­pien välien sub­ven­tion pois­tu­mi­nen ole mikään vält­tä­mät­tö­myys. Jos noi­den reit­tien tuke­mi­nen oli perus­tel­tua ris­ti­sub­ven­tion kaut­ta, se on vie­lä perus­tel­lum­paa suo­ra­na sub­ven­tio­na, kos­ka ris­ti­sub­ven­tio on suo­raa tukea haitallisempaa.

Myös rau­ta­tie­lii­ken­teen suo­sio tulee koko maan tasol­la lisään­ty­mään huo­mat­ta­vas­ti, jos yli­hin­nan peri­mi­nen suo­si­tuim­mil­la väleil­lä lope­te­taan. Näin VR:n on ehkä pak­ko teh­dä myös lin­ja-auto­lii­ken­teen aset­ta­man haas­teen takia. Tätä teks­tiä vii­meis­tel­täes­sä tuli­kin tie­to, että VR suun­nit­te­lee­kin lak­kaut­ta­van­sa kan­nat­ta­mat­to­mia vuo­ro­jaan ja alen­ta­van­sa kan­nat­ta­vien vuo­ro­jen tarif­fe­ja. Pis­te­ve­rot ovat huo­no­ja vero­ja, ja ris­ti­nos­ta­mi­sub­ven­tion muo­dos­sa perit­ty yli­hin­ta on erään­lai­nen pistevero.

Ris­ti­sub­ven­tio­ta käy­te­tään ylei­ses­ti tasoit­ta­maan kus­tan­nuse­ro­ja tiheäs­ti asut­tu­jen ja har­vaan asut­tu­jen seu­tu­jen välil­lä. Kaik­ki ris­ti­sub­ven­tioon perus­tu­va alue­po­liit­ti­nen tuki pos­ti­lii­ken­tees­tä alkaen tuli­si lopet­taa ja kor­va­ta tar­vit­taes­sa suo­ril­la tuilla.

36 thoughts on “Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea”

  1. Kaik­ki ris­ti­sub­ven­tioon perus­tu­va alue­po­liit­ti­nen tuki pos­ti­lii­ken­tees­tä alkaen tuli­si lopet­taa ja kor­va­ta tar­vit­taes­sa suo­ril­la tuilla.”

    Kaik­kea sub­ven­toin­nin tar­pees­sa ole­vaa toi­min­taa voi­si kut­sua jul­ki­sek­si pal­ve­luk­si. Niin kuin muu­ten­kin, jul­ki­nen pal­ve­lu voi­daan tuot­taa osta­mal­la se yksi­tyi­sel­tä tai tuot­ta­mal­la pal­ve­lu jul­ki­sen sek­to­rin oma­na toi­min­ta­na. Nykyi­set mono­po­liy­ri­tyk­set, kuten Pos­ti ja VR, eivät ole kun­nol­la yksi­tyi­siä eivät­kä jul­ki­sia palveluntarjoajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Suo­ril­la tuil­la on ris­ti­sub­ven­tioon ver­rat­tu­na sekin etu, että ne tuo­vat tuke­mi­sen kus­tan­nuk­set yksi­se­lit­tei­ses­ti näky­viin, ja hel­pot­ta­vat pää­tök­sen­te­koa tukien jär­ke­vyy­des­tä yli­pään­sä. Ris­ti­sub­ven­tios­ta ja muis­ta epä­suo­ris­ta ja epä­sel­vis­tä tuki­jär­jes­tel­mis­tä voi olla lähes mah­do­ton­ta sanoa, kuin­ka pal­jon rahaa liik­kuu mihin­kin suuntaan.

    Var­sin­kin nyt kun pal­ve­luis­ta ollaan koval­la kädel­lä leik­kaa­mas­sa, pitäi­si olla todel­la tark­kaan tie­dos­sa mis­tä kai­kes­ta oikeas­ti lei­ka­taan ja mis­sä kus­tan­nuk­set syntyvät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kaik­ki ris­ti­sub­ven­tioon perus­tu­va alue­po­liit­ti­nen tuki pos­ti­lii­ken­tees­tä alkaen tuli­si lopet­taa ja kor­va­ta tar­vit­taes­sa suo­ril­la tuil­la.” Tar­koi­tat­ko siis, että ykkös­pos­tin pos­ti­mer­kin pitäi­si olla Uts­joel­la kal­liim­pi kuin Helsingissä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Jou­ko Tuo­mis­to:
    […] ykkös­pos­tin pos­ti­mer­kin pitäi­si olla Uts­joel­la kal­liim­pi kuin Helsingissä? 

    Jos ei halu­ta että näin on, mak­se­taan suo­raa tukea pal­ve­lun­tar­joa­jal­le. Sitä pait­si perin­tei­sen pos­tin sijas­ta eri­lai­set doku­men­tit, las­kut ym. liik­ku­vat yhä useam­min säh­köi­ses­ti; pai­ne­tut leh­det­kin siir­ty­vät verk­koon — joten mihin perin­teis­tä pos­tia koh­ta enää tar­vi­taan? Lähet­ti­fir­mat ja Mat­ka­huol­to kul­jet­ta­vat paketit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Leh­den jalö­ke­lu voi­si olla tuu­tu­kaa­va-alu­eel­la halv­fem­paa kuin haja-asu­tusa­lueil­la, kos­ka kus­tan­nuk­set­kin ovat aivan eri luok­kaa. Nyt­hän pos­ti ei saa leh­tiä jaet­ta­vak­seen Hel­sin­gis­sä lain­kaan, kos­ka hin­ta on sama koko maassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. teek­ka­ri:
    Suo­ril­la tuil­la on ris­ti­sub­ven­tioon ver­rat­tu­na sekin etu, että ne tuo­vat tuke­mi­sen kus­tan­nuk­set yksi­se­lit­tei­ses­ti näkyviin 

    Kenel­le se on etu? Ei aina­kaan ris­ti­subl­ven­tioi­ta naut­ti­vil­le syr­jä­seu­tu­lai­sil­le tai keskustapuolueelle. 

    Kau­pun­ki­lai­set kun saat­ta­vat alkaa kyse­le­mään, että min­kä ihmeen takia me tue­taan näin pal­jon peräkyliä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Lidl kalas­te­li sym­pa­ti­aa mai­nok­ses­saan sil­lä, että hin­nat on samat Hel­sin­gis­tä Uts­joel­le. Minus­ta on vää­rin, että Hel­sin­gin vuo­kria mak­sa­va Lid­lin kas­sa mak­saa mak­sa­laa­ti­kos­ta yhtä pal­jon kuin uts­jo­ke­lai­nen Lid­lin kas­sa, jon­ka vuo­kra on alle puo­let vähem­män. Mut­ta var­maan ovat Lid­lis­sä tut­ki­neet, että suo­ma­lai­set ovat juu­ri täl­lä taval­la moraa­lit­to­mia tai type­riä, että halua­vat tukea syr­jä­seu­tu­jen ihmi­siä ja vähät välit­tä­vät Hel­sin­gin Lid­lin kas­sois­ta. Kepun vaa­li­voit­to ker­too kai samas­ta ongelmasta.

    Onnek­si muut kau­pat hin­noit­te­le­vat enem­män kus­tan­nus­ten mukaan. SOK ei mää­rää, mitä mai­to mak­saa Uts­joen S‑marketissa. Vai määrääkö?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Leh­den jalö­ke­lu voi­si olla tuu­tu­kaa­va-alu­eel­la halv­fem­paa kuin haja-asu­tusa­lueil­la, kos­ka kus­tan­nuk­set­kin ovat aivan eri luok­kaa. Nyt­hän pos­ti ei saa leh­tiä jaet­ta­vak­seen Hel­sin­gis­sä lain­kaan, kos­ka hin­ta on sama koko maassa.

    Pos­ti hoi­taa sano­ma­leh­tien jake­lun mones­sa kau­pun­gis­sa. Hin­noit­te­lu perus­tuu kil­pai­luun, ei ruu­tu­kaa­vaan tai muu­hun älyttömyyteen.

    (Suo­mi ei jakau­du, muu­ten, Hel­sin­kiin ja maa­seu­tuun. Ihan tot­ta, ei jakaudu.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Olen tilail­lut Kii­nas­ta vuo­si­kau­det. Mys­tee­rik­si on jää­nyt, miten voi Kii­nas­ta voi lähet­tää vii­den euron tava­ran — jopa kir­jat­tu­na paket­ti­na — ilman pos­ti­ku­lu­ja. Ainoa uskot­ta­va seli­tys, jon­ka olen kuul­lut, kuu­luu, että “kom­mu­nis­ti­sen” Kii­nan pos­ti suos­tuu kul­jet­ta­maan fir­mo­jen lähe­tyk­siä pilk­ka­hin­nal­la. Tuke­vat siis vientiteollisuutta. 

    Me suo­ma­lai­set taas jou­dum­me lähet­tä­mään tava­raa suo­ma­lai­sen Pos­tin hin­noil­la. Se tar­koit­taa, että eipä pal­jon kan­na­ta lähe­tel­lä mitään, jon­ka hin­ta on alle kym­pin. Muu­ten pos­ti­ku­lut saat­ta­vat kak­sin­ker­tais­taa hin­nan. Siis koti­maas­sa. Ulko­mail­le lähet­täes­sä hin­ta on äkkiä nelinkertainen.

    Suo­ma­lais­ten bis­nes­mah­dol­li­suu­det para­ni­si­vat huo­mat­ta­vas­ti, jos pos­ti­mak­sut eivät oli­si niin tol­kut­to­mia. Oli­si edes Sak­san hinnat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Val­tio­nyh­tiöil­lä on myös mui­ta taak­ko­ja kan­net­ta­va­naan. VR pako­tet­tiin osta­maan makuu­vau­nu­ja kan­nat­ta­mat­to­mal­le Kemi­jär­ven rei­til­le, ja tie­tys­ti Otan­mäen Tal­gon teh­taal­ta. Edes joh­don irti­sa­nou­tu­mi­nen ei aut­ta­nut. Ainoas­taan näyt­tä­mäl­lä huo­no­ja luku­ja voi vält­tyä täl­tä kohtalolta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Nyt­hän pos­ti ei saa leh­tiä jaet­ta­vak­seen Hel­sin­gis­sä lainkaan” 

    Häh? No kyl­lä Pos­ti Hel­sin­gis­sä leh­tiä jakaa, niin Hesa­rei­ta var­hais­ja­ke­lus­sa kuin aika­kaus­lä­pys­köi­tä päi­vä­pos­tin mukanakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Mik­si ter­vei­den pitää mak­saa sai­rai­den hoi­to. Mik­si työs­sä­käy­vien pitää mak­saa van­hus­ten eläk­keet. Mik­si nuor­ten pitää kus­tan­taa van­hus­ten hoi­to. Mik­si rik­kai­den pitää kus­tan­taa köy­hien elä­mää. Mik­si suo­ma­lais­ten pitää tukea ulko­maa­lai­sia. Teho­ton­ta kaik­ki on vaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Jou­ko Tuo­mis­to:
    “Tar­koi­tat­ko siis, että ykkös­pos­tin pos­ti­mer­kin pitäi­si olla Uts­joel­la kal­liim­pi kuin Helsingissä?

    Eihän tuos­sa oli­si mitään logiik­kaa, vaan sii­nä, että lähe­tet­tä­vän mat­kan pituus vai­kut­taa pos­ti­mer­kin hin­taan. Esi­mer­kik­si pos­ti­merk­ki kir­jee­seen, joka läh­tee Uts­joel­ta Hel­sin­kiin mak­sai­si saman ver­ran kuin kir­je Hel­sin­gis­tä Uts­joel­le. Sen sijaan kir­je Uts­joel­ta Rova­nie­mel­le oli­si hal­vem­pi kuin kir­je Hel­sin­gis­tä Rova­nie­mel­le ja kir­je Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le oli­si hal­vem­pi kuin kir­je Uts­joel­ta Tampereelle. 

    Tie­tys­ti tämä edel­lyt­täi­si, että Pos­ti jou­tuu palk­kaa­maan mel­koi­ses­ti lisää hen­ki­lö­kun­taa mit­taa­maan mat­ko­ja ja lisäk­si kir­jeet jou­dut­tai­siin lei­maa­maan van­haan tapaan jo lähe­tys­paik­ka­kun­nal­la. Se puo­les­taan mak­sai­si suun­nat­to­mas­ti ja nos­tai­si pos­ti­mak­sut vähin­tään kak­sin­ker­tai­sik­si, mut­ta mitä­pä emme hyväk­syi­si, että oikeu­den­mu­kai­suus toteutuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Austrian:
    Val­tion bud­jet­ti­ke­hyk­ses­sä ei oli­si raho­ja kai­kil­le mah­dol­li­sil­le suo­ril­le tuil­le. On tek­ni­ses­ti hel­pom­paa lait­taa joku muu mak­sa­maan kulut… 

    Onko se hyvä vai huo­no asia? Kun type­räs­tä ris­ti­sub­ven­toin­nis­ta pääs­tään, niin mm. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta lop­puu tyh­jien lin­ja-auto­jen ajat­ta­mi­nen pit­kin taka­met­siä kau­pun­ki­lais­ten rahoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Sen on epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, kos­ka sil­lä on vää­rä mak­sa­ja. Mik­si syr­jä­seu­tu­jen apteek­kien tukeen osal­lis­tu­vat kau­pun­ki­lai­sis­ta vain sai­raat, jot­ka tar­vit­se­vat pal­jon lääk­kei­tä, mut­ta eivät terveet?

    Siis aina­kin itse kuvit­te­lin, että jos on vaik­ka 2000e syö­pä­lää­ke, mis­tä poti­las mak­saa pari­kymp­piä, niin se Kela­kor­vaus tulee sii­tä yhtei­ses­tä vero­ker­ty­mä­po­tis­ta, jon­ka mak­sa­vat siis veron­mak­sa­jat, oli­vat ter­vei­tä tai eivät. Ja lääk­keen hin­ta taas tulee val­mis­ta­jan hin­nas­tos­ta, eikä se juu­ri vaih­te­le pos­tio­soit­teen perusteella.

    Kun ihmet­te­lit tuos­sa että mik­si Hel­sin­kiin aja­va auto­li­ja ei osal­lis­tu lain­kaan tuke­mi­seen, niin polt­toai­ne­ve­roa kerä­tään vuo­des­sa 2–3 mil­jar­dia euroa.

    Jos tätä ver­taa esi­mer­kik­si sii­hen, että vuon­na 2012 Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön bud­jet­ti oli 2,95 mil­jar­dia euroa ja täs­tä sum­mas­ta esim. “Suur­ten kau­pun­kien jouk­ko­lii­ken­net­tä avus­te­taan 10,3 milj. eurol­la.” ja “Alu­eel­li­sen ja pai­kal­li­sen bus­si- ja tak­si­lii­ken­teen ostoi­hin sekä seu­tu- ja työ­mat­ka­lip­pu­jen hin­nan­alen­nus­ten tuke­mi­seen käy­te­tään 31,6 milj. euroa.” 

    Äkki­näi­nen voi­si siis arvel­la, että autoi­li­jat mak­sa­vat pait­si tie­ver­kon kulut, myös raide‑, vesi-väy­lien kor­jauk­set ja osal­lis­tu­vat sii­nä sivus­sa myös Yleis­ra­dion toi­min­nan pyö­rit­tä­mi­seen sil­lä sum­mal­la mikä lii­ken­ne­puo­len noin 2 mil­jar­din bud­je­tis­ta jää ylitse

    http://www.lvm.fi/tiedote/4122270/liikenne-ja-viestintaministerion-budjetti‑2–95-miljardia-euroa

    http://www.oil.fi/fi/liikennepolttoaineet/liikennepolttoaineiden-verotus

    Oli­si kiel­tä­mät­tä kiin­nos­ta­va kokei­lu, jos vaik­ka­pa auto­jen polt­toai­ne­ve­ros­ta luo­vut­tai­siin ja eri toi­mia­lat sai­si­vat pär­jä­tä omil­laan — tai erik­seen anot­ta­vil­la val­tion tuil­la. Miten kävi­si esim. lin­ja-auto­lii­ken­teen suo­siol­le, kun autoi­li­joi­den mak­sa­mis­ta verois­ta ei enää sub­ven­toi­tai­si lin­ja-auto­jen tai rai­de­lii­ken­teen kulu­ja, Pisa­ra-radan suun­nit­te­lua jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Jou­ko Tuo­mis­to: Tar­koi­tat­ko siis, että ykkös­pos­tin pos­ti­mer­kin pitäi­si olla Uts­joel­la kal­liim­pi kuin Helsingissä?

    Sii­nä ei juu­ri oli­si jär­keä, kos­ka ei pos­tin lähet­tä­mi­nen kovin kal­lis­ta ole edes Uts­joel­la, vaan työ­läs­tä on jake­lu. Eikä täs­sä siis voi­si hin­noi­tel­la eri taval­la pos­ti­merk­kiä, vaan kir­jeen pudot­ta­mis­ta pos­ti­laa­tik­koon, kos­ka muu­ten­han joku teki­si heti tiliä pos­ti­merk­kien hin­ta-arbit­raa­sil­la paik­ka­kun­nal­ta toiselle.

    Toi­nen jut­tu on sit­ten se, että eriar­voi­nen hin­noit­te­lu ei täyt­täi­si EU-direk­tii­vin vaa­ti­muk­sia. Nyt­kin kir­je Uts­joel­le on yhtä kal­lis kuin kir­je Les­bok­sel­le, Aku­rey­riin tai Bri­tan­nian Neitsytsaarille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Leh­den jalö­ke­lu voi­si olla tuu­tu­kaa­va-alu­eel­la halv­fem­paa kuin haja-asu­tusa­lueil­la, kos­ka kus­tan­nuk­set­kin ovat aivan eri luok­kaa. Nyt­hän pos­ti ei saa leh­tiä jaet­ta­vak­seen Hel­sin­gis­sä lain­kaan, kos­ka hin­ta on sama koko maassa.

    Pos­ti kyl­lä jakaa leh­tiä Hel­sin­gis­sä. Soi­nin­vaa­ran­kin aamun Hesa­rin tuo pos­tin työn­te­ki­jä. Muu­al­la maas­sa Pos­ti on toki menet­tä­nyt leh­den­ja­ke­lua muil­le jakeluyhtiöille. 

    En muu­ten ymmär­rä logiik­kaa: jos Pos­ti veloit­tai­si asiak­kaa­na ole­val­ta leh­ti­ta­lol­ta saman sum­man jokai­sel­ta jae­tul­ta leh­del­tä, eikö jake­lu sil­loin oli­si kan­nat­ta­vam­paa tihe­ään kuin har­vaan asu­tul­la alu­eel­la? En tosin usko, että Pos­tin ja leh­ti­ta­lo­jen väli­set sopi­muk­set oli­si­vat aivan niin yksin­ker­tai­sia, että perus­tui­si­vat pelk­kään kappalemäärään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. ML: En muu­ten ymmär­rä logiik­kaa: jos Pos­ti veloit­tai­si asiak­kaa­na ole­val­ta leh­ti­ta­lol­ta saman sum­man jokai­sel­ta jae­tul­ta leh­del­tä, eikö jake­lu sil­loin oli­si kan­nat­ta­vam­paa tihe­ään kuin har­vaan asu­tul­la alueella?

    Vai tar­koi­tit­ko, että muut jake­lu­yh­tiöt ottai­si­vat tar­jouk­sis­saan Pos­tia parem­min huo­mioon aluei­den eri­lai­suu­den? Näin­hän ei siis ole aina­kaan vie­lä Hel­sin­gis­sä käy­nyt. Sor­ry, hidas sytytys…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. nos:
    Mik­si ter­vei­den pitää mak­saa sai­rai­den hoi­to. Mik­si työs­sä­käy­vien pitää mak­saa van­hus­ten eläk­keet. Mik­si nuor­ten pitää kus­tan­taa van­hus­ten hoi­to. Mik­si rik­kai­den pitää kus­tan­taa köy­hien elä­mää. Mik­si suo­ma­lais­ten pitää tukea ulko­maa­lai­sia. Teho­ton­ta kaik­ki on vaan.

    Niin­pä. Mik­si esi­mer­kik­si tuot­ta­vaa työ­tä teke­vien on mak­set­ta­va vil­je­li­jöi­den kan­nat­ta­ma­ton puu­has­te­lu? Vas­taus on demo­kra­tia. Ilman demo­kra­ti­aa emme mak­sai­si kai­ken maa­il­man björn wahhl­roo­seil­le tai När­pe­sin tomaat­ti­kei­sa­reil­le mon­ta pro­sent­tia yli­mää­räis­tä jokai­ses­ta lei­väs­tä tai tomaa­tis­ta. Jos ihmi­set sai­si­vat päät­tää suo­raan, Suo­mes­sa ei syö­täi­si suo­ma­lais­ta ruo­kaa. Mikä oli­si kai jokai­sen jär­ke­vän ihmi­sen mie­les­tä hyvä.

    Mut­ta ei demo­kra­tia jaa raho­jam­me pel­käs­tään tyh­miin asioi­hin. Mie­les­tä­ni. Jos kui­ten­kin olet sitä miel­tä, että mark­ki­nat tai dik­ta­tuu­ri tuot­ta­vat parem­pia tulok­sia., sii­tä vain. Kyl­lä saman­mie­li­siä maa­il­mal­ta löytyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Jat­ke­taan tätä itsek­käi­den kom­ment­tien sarjaa:

    Mik­si työ­nan­ta­jan pitää mak­saa työn­te­ki­jöi­den eläkkeitä ?

    Mik­si rik­kaan pitää tukea köyhiä ?”

    Apteek­kien suo­ras­sa tues­sa voi­si olla jär­keä­kin. Tur­kis­sa on vähän joka nur­kal­la pie­ni apteek­ki. Joh­tuu kuu­lem­ma sii­tä, että val­tio tukee apteek­kien perus­ta­mis­ta toi­sin kuin Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. En ole kuul­lut­kaan, ettei­kö apteek­kien yllä­pi­to kan­nat­tai­si ilman sub­ven­tioi­ta. Jot­kut apteek­ka­rit ovat toki suu­ri­tu­loi­sem­pia kuin toiset.

    Jos­sain mais­sa apteek­ke­ja on tosi­aan lähes joka kort­te­lis­sa, mut­ta se perus­tuu sii­hen, että alal­la on vapaa kil­pai­lu. Apteek­ka­ril­ta ei vält­tä­mät­tä vaa­di­ta edes pro­vii­so­rin koulutusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Leh­den jalö­ke­lu voi­si olla tuu­tu­kaa­va-alu­eel­la halv­fem­paa kuin haja-asu­tusa­lueil­la, kos­ka kus­tan­nuk­set­kin ovat aivan eri luok­kaa. Nyt­hän pos­ti ei saa leh­tiä jaet­ta­vak­seen Hel­sin­gis­sä lain­kaan, kos­ka hin­ta on sama koko maassa.

    Pos­till< tiääksn­mei oli (osa)omistuksessan lei­jo­na­ja­ke­lu, joka jaka aleh­tiä Hgin alu­eel­la. Voi ola etä sekoi­tan HS:iin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Jan­ne:
    Ymmär­tääk­se­ni lääk­kei­den hin­nat ovat sään­nel­ty­jä ja täs­mäl­leen samat kaik­kial­la. Kor­jat­kaa toki, jos olen väärässä

    Asia tai­taa olla niin, että lääk­keel­le anne­taan hin­ta­haa­ruk­ka, joka sisäl­lä hin­ta pitää olla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lääk­keel­le on annet­tu hin­ta­haa­ruk­ka, joka mää­rää Kela-kor­vauk­sen, mut­ta aptee­kil­le on annet­tu kiin­teä hin­ta kun­kin lääk­keen osal­ta. Samas­sa aptee­kis­sa samaa mole­kyy­liä voi­daan myy­dä vähän eri hin­noil­la, mut­ta samaa kau­pal­lis­ta lää­ket­tä jokai­sen aptee­kin on myy­tä­vä samal­la hinnalla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Google on taval­laan hyvä esi­merk­ki ris­ti­sub­ven­tios­ta — kai­ken sen ilmai­sen tie­don mak­sa­vat yri­tyk­set mainostuloissa.

    Todel­li­suu­des­sa jokai­sen käyt­tä­jän pitäi­si mak­saa Googlen käy­tös­tä jon­kin ver­ran rahaa, mut­ta niin ei tapah­du. Rikas ja köy­hä mak­sa­vat molem­mat tasan 0 EUR.

    Google toi­mii täy­sin ilman yhteis­kun­nan tulo­ja tai tukia mikä on kun­nioi­tet­ta­vaa — kenen­kään ei ole pak­ko mak­saa mitään sen käy­tös­tä. Eivät­kä ihmi­set “kadeh­di” köy­hiä, jot­ka saa­vat pal­ve­lun ilmaiseksi.

    Mikä­li jul­ki­set lii­ken­neyh­tiöt toi­mi­si­vat Googlen tapaan, ne tar­joi­si­vat mat­kus­tus­ka­pa­si­teet­ti­aan ilmai­sek­si ihmi­sil­le, kos­ka hyö­ty yhteis­kun­nal­le ei tule sii­tä mak­se­tus­ta lipun hin­nas­ta vaan sii­tä että ihmi­set liikkuvat.

    Toi­saal­ta, ne tar­joai­si­vat erit­täin hyvin hin­noi­tel­tua mai­nos­ti­laa ja mark­ki­noin­ti­ka­pa­si­teet­tia junien, lin­ja-auto­jen ja mui­den yhtey­des­sä — kui­ten­kin siten, että se ei häi­rit­se mat­kus­ta­jia, vaan jol­lain taval­la liit­tyy sii­hen mihin esi­mer­kik­si ihmi­nen on mat­kal­la. Esi­me­rik­si Tam­pe­reel­le mat­kus­ta­vil­le voi­tai­siin tar­jo­ta tie­toa tapah­tu­mis­ta, joi­ta Tam­pe­reel­la täl­lä het­kel­lä on menos­sa, avoin­na juu­ri sil­lä het­kel­lä ole­vis­ta ravin­to­lois­ta, hotel­leis­ta, yri­tyk­sis­tä etc. Ne voi­si­vat tar­jo­ta esi­mer­kik­si ilmai­sia elo­ku­via, joi­den yhtey­des­sä näy­te­tään jokin yhteis­työ­kump­pa­nin mai­nos tai WIFI ‑ver­kon, ne voi­si­vat jopa toi­mia yhteis­työs­sä haku­ko­nei­den kanssa.

    Ter­ve ihmi­nen ei ole yhteis­kun­nal­le kus­tan­nus, mut­ta yhteis­kun­ta pys­tyi­si hyö­dyn­tä­mään parem­min nii­tä het­kiä jois­sa ihmi­sen kes­kit­ty­mi­nen koh­dis­tuu johon­kin tiet­tyyn asi­aan, esi­mer­kik­si omaan terveyteen.

    Yhteis­kun­ta ei ole täs­sä mie­les­sä kovin innovatiivinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Tero Tolo­nen: Kun ihmet­te­lit tuos­sa että mik­si Hel­sin­kiin aja­va auto­li­ja ei osal­lis­tu lain­kaan tuke­mi­seen, niin polt­toai­ne­ve­roa kerä­tään vuo­des­sa 2–3 mil­jar­dia euroa.
    ..
    ..
    ..
    Äkki­näi­nen voi­si siis arvel­la, että autoi­li­jat mak­sa­vat pait­si tie­ver­kon kulut, myös raide‑, vesi-väy­lien kor­jauk­set ja osal­lis­tu­vat sii­nä sivus­sa myös Yleis­ra­dion toi­min­nan pyö­rit­tä­mi­seen sil­lä sum­mal­la mikä lii­ken­ne­puo­len noin 2 mil­jar­din bud­je­tis­ta jää ylitse

    Osaat­ko ker­toa, että kuin­ka pal­jon kus­tan­nuk­sia syn­tyy esim. auto­lii­ken­teen syn­nyt­tä­mien pien­hiuk­kas­ten aiheut­ta­mien hen­gi­ty­se­lin­sai­rauk­sien hoi­ta­mi­ses­ta? Pal­jon­ko sit­ten lisäk­si on vaik­ka­pa ajo­neu­vo­lii­ken­teen melus­ta aiheu­tu­va kus­tan­nus? Toki vie­lä mui­ta­kin nega­tii­vis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten aiheut­ta­mia kus­tan­nuk­sia on.

    Itse en tie­dä edes suu­ruus­luok­kaa mitä nuo kus­tan­nuk­set mah­ta­vat olla. Epäi­len kui­ten­kin, että “yli­jää­mä” ei ole lähel­lä­kään tuo­ta ilmoit­ta­maa­si 2:ta mil­jar­dia euroa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Esi­te: Osaat­ko ker­toa, että kuin­ka pal­jon kus­tan­nuk­sia syn­tyy esim. auto­lii­ken­teen syn­nyt­tä­mien pien­hiuk­kas­ten aiheut­ta­mien hen­gi­ty­se­lin­sai­rauk­sien hoi­ta­mi­ses­ta? Pal­jon­ko sit­ten lisäk­si on vaik­ka­pa ajo­neu­vo­lii­ken­teen melus­ta aiheu­tu­va kus­tan­nus? Toki vie­lä mui­ta­kin nega­tii­vis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten aiheut­ta­mia kus­tan­nuk­sia on. Itse en tie­dä edes suu­ruus­luok­kaa mitä nuo kus­tan­nuk­set mah­ta­vat olla. Epäi­len kui­ten­kin, että “yli­jää­mä” ei ole lähel­lä­kään tuo­ta ilmoit­ta­maa­si 2:ta mil­jar­dia euroa. 

    Olet ihan oikeas­sa, että autoi­lu on var­maan yksi suu­rim­pia ympris­tö­on­gel­mien aiheuttajia.

    Ongel­ma kui­ten­kin on talou­des­sa — talous ei pyö­ri­si ilman auto­ja, mel­kein kaik­ki fyy­si­set tuot­teet kul­ke­vat jos­sain vai­hees­sa kumi­pyö­rien pääl­lä, sii­tä voi vähän arvel­la mikä mer­ki­tys talou­des­sa autoi­lul­la on. Jos VR:n bud­jet­ti on noin mil­jar­di ja jos arvioi­daan varo­vas­ti että pel­käs­tään autoi­luun käy­te­tään n. 10 mil­jar­dia vuo­des­sa vain kul­ku­vä­li­nei­den han­kin­taan ja yllä­pi­toon (voi olla enem­män­kin) niin autoi­lun kan­san­ta­lou­del­li­nen mer­ki­tys on vie­lä tuos­ta mon­ta ker­taa suurempi.

    Talous tie­ten­kin myös tuot­taa näi­tä ter­veys­pal­ve­lui­ta ja sik­si talous­kas­vus­ta on niin vai­kea luo­pua — ja sitä­myö­tä myös autoista.

    Itse koen että rat­kai­su­na on kehit­tää ympä­ris­töys­tä­väl­li­se­mää tek­niik­kaa, saa­da van­hat autot pois kier­ros­ta ja uusia tilal­le, sekä luo­pua fos­sii­li­sis­ta hiljalleen.

    Ne tek­nii­kat jot­ka tuon mah­dol­lis­ta­vat on ehkä jo kek­sit­ty, mut­ta nii­den kau­pal­lis­ta­mi­nen voi vie­dä vuosikymmeniä.

    Otin tuon polt­toai­ne­ve­ron vain esi­merk­ki­nä veros­ta, jota kerä­tään har­voil­ta, mut­ta jon­ka hyö­tyä luul­ta­vas­ti jae­taan useal­le. Polt­toai­nees­ta kerät­tä­vä vero­han on vain yksi osa autoi­lun koko­nais­ve­ro­tus­ta. Sen vuok­si sitä on ehkä aika häm­men­tä­vää käsi­tel­lä, mut­ta pikai­ses­ti voi­si las­kea että polt­toai­ne­ve­rol­la voi­tai­siin kus­tan­taa kai­kil­le ilmai­set juna­li­put ja rahaa jäi­si vie­lä tei­den­huol­toon­kin. Niin isos­ta vero­po­tis­ta siis on kyse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.