Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea

Ris­tisub­ven­tio on val­tion kannal­ta kätevä tapa tukea kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa alue­poli­it­tisin perustein, sil­lä eihän se mak­sa val­ti­olle mitään. Ris­tisub­ven­tio on mah­dol­lista vain, jos toim­intaa har­joit­taa monop­o­li tai toim­inta on luvan­varaista, jol­loin siihen voidaan liit­tää ris­tisub­ven­tion kaltaisia ehto­ja. Ilmaista ris­tisub­ven­tio ei tietenkään ole, sen mak­sa­vat kulut­ta­jat. Ellei meil­lä esimerkik­si olisi apteekki­mak­sua, lääk­keet oli­si­vat kaupungeis­sa selvästi halvem­pia kuin ne ovat nyt.

Ris­tisub­ven­tio on kuitenkin sekä epäoikeu­den­mukainen että taloudel­lis­es­ti teho­ton tukimuoto.

Sen on epäoikeu­den­mukainen, kos­ka sil­lä on väärä mak­sa­ja. Mik­si syr­jäseu­tu­jen apteekkien tukeen osal­lis­tu­vat kaupunki­lai­sista vain sairaat, jot­ka tarvit­se­vat paljon lääkkeitä, mut­ta eivät ter­veet? Mik­si Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä junal­la matkus­tavien on tuet­ta­va lipun hin­nois­sa hil­jaisia ratao­suuk­sia, mut­ta ei niiden, jot­ka aja­vat samaa väliä autolla?

Ennen kaikkea ris­tisub­ven­tio on taloudel­lis­es­ti haaskaavaa. Lin­ja-auto­jen suo­sio lisään­tyi huo­mat­tavasti, kun kil­pailun avaami­nen lin­ja-autoli­iken­teessä teki ris­tisub­ven­tios­ta mah­do­ton­ta. Matkus­ta­jamäärien lisään­tymi­nen suosi­tum­mil­la reit­eil­lä ylit­ti moninker­tais­es­ti sen matkus­ta­jamäärien mah­dol­lisen vähen­e­misen, jota ris­tisub­ven­tiom­ah­dol­lisu­u­den mene­tys hil­jaisem­mil­la väleil­lä ken­ties aiheutti.

Eikä tuo hil­jaisem­pi­en välien sub­ven­tion pois­tu­mi­nen ole mikään vält­tämät­tömyys. Jos noiden reit­tien tukem­i­nen oli perustel­tua ris­tisub­ven­tion kaut­ta, se on vielä perustel­lumpaa suo­rana sub­ven­tiona, kos­ka ris­tisub­ven­tio on suo­raa tukea haitallisempaa.

Myös rautatieli­iken­teen suo­sio tulee koko maan tasol­la lisään­tymään huo­mat­tavasti, jos yli­hin­nan per­im­i­nen suosi­tu­im­mil­la väleil­lä lopete­taan. Näin VR:n on ehkä pakko tehdä myös lin­ja-autoli­iken­teen aset­ta­man haas­teen takia. Tätä tek­stiä viimeis­teltäessä tulikin tieto, että VR suun­nit­teleekin lakkaut­ta­vansa kan­nat­ta­mat­to­mia vuoro­jaan ja alen­ta­vansa kan­nat­tavien vuoro­jen tar­if­fe­ja. Pis­teverot ovat huono­ja vero­ja, ja risti­nos­tamisub­ven­tion muo­dos­sa perit­ty yli­hin­ta on erään­lainen pistevero.

Ris­tisub­ven­tio­ta käytetään yleis­es­ti tasoit­ta­maan kus­tan­nusero­ja tiheästi asut­tu­jen ja har­vaan asut­tu­jen seu­tu­jen välil­lä. Kaik­ki ris­tisub­ven­tioon perus­tu­va alue­poli­it­ti­nen tuki pos­tili­iken­teestä alka­en tulisi lopet­taa ja kor­va­ta tarvit­taes­sa suo­ril­la tuilla.

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea”

  1. “Kaik­ki ris­tisub­ven­tioon perus­tu­va alue­poli­it­ti­nen tuki pos­tili­iken­teestä alka­en tulisi lopet­taa ja kor­va­ta tarvit­taes­sa suo­ril­la tuilla.”

    Kaikkea sub­ven­toin­nin tarpeessa ole­vaa toim­intaa voisi kut­sua julkisek­si palveluk­si. Niin kuin muutenkin, julki­nen palvelu voidaan tuot­taa osta­mal­la se yksi­tyiseltä tai tuot­ta­mal­la palvelu julkisen sek­torin omana toim­intana. Nykyiset monop­o­liyri­tyk­set, kuten Posti ja VR, eivät ole kun­nol­la yksi­ty­isiä eivätkä julk­isia palveluntarjoajia.

  2. Suo­ril­la tuil­la on ris­tisub­ven­tioon ver­rat­tuna sekin etu, että ne tuo­vat tukemisen kus­tan­nuk­set yksiselit­teis­es­ti näkyvi­in, ja helpot­ta­vat päätök­sen­tekoa tukien järkevyy­destä ylipään­sä. Ris­tisub­ven­tios­ta ja muista epä­suorista ja epä­selvistä tuk­i­jär­jestelmistä voi olla läh­es mah­do­ton­ta sanoa, kuin­ka paljon rahaa liikkuu mihinkin suuntaan.

    Varsinkin nyt kun palveluista ollaan koval­la kädel­lä leikkaa­mas­sa, pitäisi olla todel­la tarkkaan tiedos­sa mis­tä kaikesta oikeasti leikataan ja mis­sä kus­tan­nuk­set syntyvät.

  3. Val­tion bud­jet­tike­hyk­sessä ei olisi raho­ja kaikille mah­dol­lisille suo­rille tuille. On teknis­es­ti helpom­paa lait­taa joku muu mak­samaan kulut…

  4. “Kaik­ki ris­tisub­ven­tioon perus­tu­va alue­poli­it­ti­nen tuki pos­tili­iken­teestä alka­en tulisi lopet­taa ja kor­va­ta tarvit­taes­sa suo­ril­la tuil­la.” Tarkoi­tatko siis, että ykkös­postin pos­timerkin pitäisi olla Utsjoel­la kalli­impi kuin Helsingissä?

  5. Jouko Tuomis­to:
    […] ykkös­postin pos­timerkin pitäisi olla Utsjoel­la kalli­impi kuin Helsingissä? 

    Jos ei halu­ta että näin on, mak­se­taan suo­raa tukea palvelun­tar­joa­jalle. Sitä pait­si per­in­teisen postin sijas­ta eri­laiset doku­men­tit, laskut ym. liikku­vat yhä use­am­min sähköis­es­ti; paine­tut lehde­tkin siir­tyvät verkkoon — joten mihin per­in­teistä pos­tia koh­ta enää tarvi­taan? Lähet­ti­fir­mat ja Matkahuolto kul­jet­ta­vat paketit.

    1. Lehden jalökelu voisi olla tuu­tukaa­va-alueel­la halvfem­paa kuin haja-asu­tusalueil­la, kos­ka kus­tan­nuk­setkin ovat aivan eri luokkaa. Nythän posti ei saa lehtiä jaet­tavak­seen Helsingis­sä lainkaan, kos­ka hin­ta on sama koko maassa.

  6. teekkari:
    Suo­ril­la tuil­la on ris­tisub­ven­tioon ver­rat­tuna sekin etu, että ne tuo­vat tukemisen kus­tan­nuk­set yksiselit­teis­es­ti näkyviin 

    Kenelle se on etu? Ei ainakaan ris­tisub­l­ven­tioi­ta naut­tiville syr­jäseu­tu­laisille tai keskustapuolueelle. 

    Kaupunki­laiset kun saat­ta­vat alkaa kyse­lemään, että minkä ihmeen takia me tue­taan näin paljon peräkyliä?

  7. Lidl kalasteli sym­pa­ti­aa main­ok­ses­saan sil­lä, että hin­nat on samat Helsingistä Utsjoelle. Minus­ta on väärin, että Helsin­gin vuokria mak­sa­va Lidlin kas­sa mak­saa mak­salaatikos­ta yhtä paljon kuin utsjoke­lainen Lidlin kas­sa, jon­ka vuokra on alle puo­let vähem­män. Mut­ta var­maan ovat Lidlis­sä tutki­neet, että suo­ma­laiset ovat juuri täl­lä taval­la moraalit­to­mia tai type­r­iä, että halu­a­vat tukea syr­jäseu­tu­jen ihmisiä ja vähät välit­tävät Helsin­gin Lidlin kas­soista. Kepun vaalivoit­to ker­too kai samas­ta ongelmasta.

    Onnek­si muut kau­pat hin­noit­tel­e­vat enem­män kus­tan­nusten mukaan. SOK ei määrää, mitä maito mak­saa Utsjoen S‑marketissa. Vai määrääkö?

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Lehden jalökelu voisi olla tuu­tukaa­va-alueel­la halvfem­paa kuin haja-asu­tusalueil­la, kos­ka kus­tan­nuk­setkin ovat aivan eri luokkaa. Nythän posti ei saa lehtiä jaet­tavak­seen Helsingis­sä lainkaan, kos­ka hin­ta on sama koko maassa.

    Posti hoitaa sanomale­htien jakelun mon­es­sa kaupungis­sa. Hin­noit­telu perus­tuu kil­pailu­un, ei ruu­tukaavaan tai muuhun älyttömyyteen.

    (Suo­mi ei jakaudu, muuten, Helsinki­in ja maaseu­tu­un. Ihan tot­ta, ei jakaudu.)

  9. Olen tilail­lut Kiinas­ta vuosikaudet. Mys­teerik­si on jäänyt, miten voi Kiinas­ta voi lähet­tää viiden euron tavaran — jopa kir­jat­tuna paket­ti­na — ilman postiku­lu­ja. Ain­oa uskot­ta­va seli­tys, jon­ka olen kuul­lut, kuu­luu, että “kom­mu­nis­tisen” Kiinan posti suos­tuu kul­jet­ta­maan fir­mo­jen lähetyk­siä pilkkahin­nal­la. Tuke­vat siis vientiteollisuutta. 

    Me suo­ma­laiset taas joudumme lähet­tämään tavaraa suo­ma­laisen Postin hin­noil­la. Se tarkoit­taa, että eipä paljon kan­na­ta lähetel­lä mitään, jon­ka hin­ta on alle kympin. Muuten postiku­lut saat­ta­vat kaksinker­tais­taa hin­nan. Siis koti­maas­sa. Ulko­maille lähet­täessä hin­ta on äkkiä nelinkertainen.

    Suo­ma­lais­ten bis­nes­mah­dol­lisu­udet parani­si­vat huo­mat­tavasti, jos pos­ti­mak­sut eivät olisi niin tolkut­to­mia. Olisi edes Sak­san hinnat.

  10. Val­tiony­htiöil­lä on myös mui­ta taakko­ja kan­net­ta­vanaan. VR pakotet­ti­in osta­maan maku­u­vaunu­ja kan­nat­ta­mat­toma­lle Kemi­jär­ven reit­ille, ja tietysti Otan­mäen Tal­gon tehtaal­ta. Edes johdon irti­sanou­tu­mi­nen ei aut­tanut. Ain­oas­taan näyt­tämäl­lä huono­ja luku­ja voi vält­tyä tältä kohtalolta.

  11. “Nythän posti ei saa lehtiä jaet­tavak­seen Helsingis­sä lainkaan” 

    Häh? No kyl­lä Posti Helsingis­sä lehtiä jakaa, niin Hesare­i­ta varhais­jakelus­sa kuin aikakaus­läpysköitä päivä­postin mukanakin.

  12. Mik­si ter­vei­den pitää mak­saa sairaiden hoito. Mik­si työssäkäyvien pitää mak­saa van­hus­ten eläk­keet. Mik­si nuorten pitää kus­tan­taa van­hus­ten hoito. Mik­si rikkaiden pitää kus­tan­taa köy­hien elämää. Mik­si suo­ma­lais­ten pitää tukea ulko­maalaisia. Teho­ton­ta kaik­ki on vaan.

  13. Jouko Tuomis­to:
    “Tarkoi­tatko siis, että ykkös­postin pos­timerkin pitäisi olla Utsjoel­la kalli­impi kuin Helsingissä?

    Eihän tuos­sa olisi mitään logi­ikkaa, vaan siinä, että lähetet­tävän matkan pitu­us vaikut­taa pos­timerkin hin­taan. Esimerkik­si pos­timerk­ki kir­jeeseen, joka läh­tee Utsjoelta Helsinki­in mak­saisi saman ver­ran kuin kir­je Helsingistä Utsjoelle. Sen sijaan kir­je Utsjoelta Rovaniemelle olisi halvem­pi kuin kir­je Helsingistä Rovaniemelle ja kir­je Helsingistä Tam­pereelle olisi halvem­pi kuin kir­je Utsjoelta Tampereelle. 

    Tietysti tämä edel­lyt­täisi, että Posti joutuu palkkaa­maan melkois­es­ti lisää henkilökun­taa mit­taa­maan matko­ja ja lisäk­si kir­jeet joudut­taisi­in leimaa­maan van­haan tapaan jo lähety­s­paikkakun­nal­la. Se puolestaan mak­saisi suun­nat­tomasti ja nos­taisi pos­ti­mak­sut vähin­tään kaksinker­taisik­si, mut­ta mitäpä emme hyväksy­isi, että oikeu­den­mukaisu­us toteutuu.

  14. Aus­tri­an:
    Val­tion bud­jet­tike­hyk­sessä ei olisi raho­ja kaikille mah­dol­lisille suo­rille tuille. On teknis­es­ti helpom­paa lait­taa joku muu mak­samaan kulut… 

    Onko se hyvä vai huono asia? Kun type­r­ästä ris­tisub­ven­toin­nista päästään, niin mm. Pääkaupunkiseudul­ta lop­puu tyhjien lin­ja-auto­jen ajat­ta­mi­nen pitkin takamet­siä kaupunki­lais­ten rahoilla.

  15. Sen on epäoikeu­den­mukainen, kos­ka sil­lä on väärä mak­sa­ja. Mik­si syr­jäseu­tu­jen apteekkien tukeen osal­lis­tu­vat kaupunki­lai­sista vain sairaat, jot­ka tarvit­se­vat paljon lääkkeitä, mut­ta eivät terveet?

    Siis ainakin itse kuvit­telin, että jos on vaik­ka 2000e syöpälääke, mis­tä poti­las mak­saa parikymp­piä, niin se Kelako­r­vaus tulee siitä yhteis­es­tä vero­ker­tymäpo­tista, jon­ka mak­sa­vat siis veron­mak­sa­jat, oli­vat ter­veitä tai eivät. Ja lääk­keen hin­ta taas tulee valmis­ta­jan hin­nas­tos­ta, eikä se juuri vai­htele pos­tiosoit­teen perusteella.

    Kun ihmettelit tuos­sa että mik­si Helsinki­in aja­va autoli­ja ei osal­lis­tu lainkaan tukemiseen, niin polt­toain­everoa kerätään vuodessa 2–3 mil­jar­dia euroa.

    Jos tätä ver­taa esimerkik­si siihen, että vuon­na 2012 Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iön bud­jet­ti oli 2,95 mil­jar­dia euroa ja tästä sum­mas­ta esim. “Suurten kaupunkien joukkoli­iken­net­tä avuste­taan 10,3 milj. eurol­la.” ja “Alueel­lisen ja paikallisen bus­si- ja tak­sili­iken­teen ostoi­hin sekä seu­tu- ja työ­matkalip­pu­jen hin­nanalen­nusten tukemiseen käytetään 31,6 milj. euroa.” 

    Äkkinäi­nen voisi siis arvel­la, että autoil­i­jat mak­sa­vat pait­si tiev­erkon kulut, myös raide‑, vesi-väylien kor­jauk­set ja osal­lis­tu­vat siinä sivus­sa myös Yleis­ra­dion toimin­nan pyörit­tämiseen sil­lä sum­mal­la mikä liiken­nepuolen noin 2 mil­jardin bud­jetista jää ylitse

    http://www.lvm.fi/tiedote/4122270/liikenne-ja-viestintaministerion-budjetti‑2–95-miljardia-euroa

    http://www.oil.fi/fi/liikennepolttoaineet/liikennepolttoaineiden-verotus

    Olisi kieltämät­tä kiin­nos­ta­va kokeilu, jos vaikka­pa auto­jen polt­toain­everos­ta luovut­taisi­in ja eri toimi­alat saisi­vat pär­jätä omil­laan — tai erik­seen anot­tavil­la val­tion tuil­la. Miten kävisi esim. lin­ja-autoli­iken­teen suo­si­olle, kun autoil­i­joiden mak­samista veroista ei enää sub­ven­toitaisi lin­ja-auto­jen tai raideli­iken­teen kulu­ja, Pis­ara-radan suun­nit­telua jne.

    1. Jos noin tehtäisi­in, autoilu Helsingis­sä kallis­tu­isi, kun kaupun­ki alka­isi per­iä vuokraa liiken­teen vaa­ti­mas­ta maa-alasta.

  16. Jouko Tuomis­to: Tarkoi­tatko siis, että ykkös­postin pos­timerkin pitäisi olla Utsjoel­la kalli­impi kuin Helsingissä?

    Siinä ei juuri olisi järkeä, kos­ka ei postin lähet­tämi­nen kovin kallista ole edes Utsjoel­la, vaan työlästä on jakelu. Eikä tässä siis voisi hin­noitel­la eri taval­la pos­timerkkiä, vaan kir­jeen pudot­tamista pos­ti­laatikkoon, kos­ka muuten­han joku tek­isi heti tiliä pos­timerkkien hin­ta-arbi­traasil­la paikkakunnal­ta toiselle.

    Toinen jut­tu on sit­ten se, että eri­ar­voinen hin­noit­telu ei täyt­täisi EU-direk­ti­ivin vaa­timuk­sia. Nytkin kir­je Utsjoelle on yhtä kallis kuin kir­je Les­bok­selle, Akureyri­in tai Bri­tann­ian Neitsytsaarille.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Lehden jalökelu voisi olla tuu­tukaa­va-alueel­la halvfem­paa kuin haja-asu­tusalueil­la, kos­ka kus­tan­nuk­setkin ovat aivan eri luokkaa. Nythän posti ei saa lehtiä jaet­tavak­seen Helsingis­sä lainkaan, kos­ka hin­ta on sama koko maassa.

    Posti kyl­lä jakaa lehtiä Helsingis­sä. Soin­in­vaarankin aamun Hesarin tuo postin työn­tek­i­jä. Muual­la maas­sa Posti on toki menet­tänyt lehden­jakelua muille jakeluyhtiöille. 

    En muuten ymmär­rä logi­ikkaa: jos Posti veloit­taisi asi­akkaana ole­val­ta lehti­talol­ta saman sum­man jokaiselta jae­tul­ta lehdeltä, eikö jakelu sil­loin olisi kan­nat­tavam­paa tiheään kuin har­vaan asu­tul­la alueel­la? En tosin usko, että Postin ja lehti­talo­jen väliset sopimuk­set oli­si­vat aivan niin yksinker­taisia, että perus­tu­isi­vat pelkkään kappalemäärään.

  18. ML: En muuten ymmär­rä logi­ikkaa: jos Posti veloit­taisi asi­akkaana ole­val­ta lehti­talol­ta saman sum­man jokaiselta jae­tul­ta lehdeltä, eikö jakelu sil­loin olisi kan­nat­tavam­paa tiheään kuin har­vaan asu­tul­la alueella?

    Vai tarkoititko, että muut jakeluy­htiöt ottaisi­vat tar­jouk­sis­saan Pos­tia parem­min huomioon aluei­den eri­laisu­u­den? Näin­hän ei siis ole ainakaan vielä Helsingis­sä käynyt. Sor­ry, hidas sytytys…

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos noin tehtäisi­in, autoilu Helsingis­sä kallis­tu­isi, kun kaupun­ki alka­isi per­iä vuokraa liiken­teen vaa­ti­mas­ta maa-alasta. 

    Eikö tiemak­su ollut nyky­lain­säädän­nöl­lä mahdottomuus?

  20. nos:
    Mik­si ter­vei­den pitää mak­saa sairaiden hoito. Mik­si työssäkäyvien pitää mak­saa van­hus­ten eläk­keet. Mik­si nuorten pitää kus­tan­taa van­hus­ten hoito. Mik­si rikkaiden pitää kus­tan­taa köy­hien elämää. Mik­si suo­ma­lais­ten pitää tukea ulko­maalaisia. Teho­ton­ta kaik­ki on vaan.

    Niin­pä. Mik­si esimerkik­si tuot­tavaa työtä teke­vien on mak­set­ta­va vil­jeli­jöi­den kan­nat­tam­a­ton puuhastelu? Vas­taus on demokra­tia. Ilman demokra­ti­aa emme mak­saisi kaiken maail­man björn wahhlroo­seille tai När­pesin tomaat­tikeis­areille mon­ta pros­ent­tia ylimääräistä jokaises­ta leivästä tai tomaatista. Jos ihmiset saisi­vat päät­tää suo­raan, Suomes­sa ei syötäisi suo­ma­laista ruokaa. Mikä olisi kai jokaisen järkevän ihmisen mielestä hyvä.

    Mut­ta ei demokra­tia jaa raho­jamme pelkästään tyh­mi­in asioi­hin. Mielestäni. Jos kuitenkin olet sitä mieltä, että markki­nat tai dik­tatu­uri tuot­ta­vat parem­pia tulok­sia., siitä vain. Kyl­lä saman­mielisiä maail­mal­ta löytyy.

  21. Jatke­taan tätä itsekkäi­den kom­ment­tien sarjaa:

    “Mik­si työ­nan­ta­jan pitää mak­saa työn­tek­i­jöi­den eläkkeitä ?

    “Mik­si rikkaan pitää tukea köyhiä ?”

    Apteekkien suo­ras­sa tues­sa voisi olla järkeäkin. Turkissa on vähän joka nurkalla pieni apteek­ki. Johtuu kuulem­ma siitä, että val­tio tukee apteekkien perus­tamista toisin kuin Suomessa.

  22. En ole kuul­lutkaan, etteikö apteekkien ylläpi­to kan­nat­taisi ilman sub­ven­tioi­ta. Jotkut apteekkar­it ovat toki suu­rit­u­loisem­pia kuin toiset.

    Jos­sain mais­sa apteekke­ja on tosi­aan läh­es joka kort­telis­sa, mut­ta se perus­tuu siihen, että alal­la on vapaa kil­pailu. Apteekkar­il­ta ei vält­tämät­tä vaa­di­ta edes provi­isorin koulutusta.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Lehden jalökelu voisi olla tuu­tukaa­va-alueel­la halvfem­paa kuin haja-asu­tusalueil­la, kos­ka kus­tan­nuk­setkin ovat aivan eri luokkaa. Nythän posti ei saa lehtiä jaet­tavak­seen Helsingis­sä lainkaan, kos­ka hin­ta on sama koko maassa.

    Pos­till< tiääk­sn­mei oli (osa)omistuksessan lei­jon­a­jakelu, joka jaka ale­htiä Hgin alueel­la. Voi ola etä sekoi­tan HS:iin.

  24. Osmo Soin­in­vaara: tuu­tukaa­va-alueel­la

    Aiheen vier­estä, mut­ta lois­ta­van ter­min tuu­tukaa­va voisi ottaa laa­jem­paankin käyt­töön (vrt. tuu­tu­laulu). Esimerkik­si Honka­suo­ta sanois­in tuutukaavaksi.

  25. Ymmärtääk­seni lääkkei­den hin­nat ovat sään­nel­tyjä ja täs­mälleen samat kaikkial­la. Kor­jatkaa toki, jos olen väärässä

  26. Janne:
    Ymmärtääk­seni lääkkei­den hin­nat ovat sään­nel­tyjä ja täs­mälleen samat kaikkial­la. Kor­jatkaa toki, jos olen väärässä

    Asia taitaa olla niin, että lääk­keelle annetaan hin­ta­haaruk­ka, joka sisäl­lä hin­ta pitää olla.

    1. Lääk­keelle on annet­tu hin­ta­haaruk­ka, joka määrää Kela-kor­vauk­sen, mut­ta apteekille on annet­tu kiin­teä hin­ta kunkin lääk­keen osalta. Samas­sa apteekissa samaa molekyyliä voidaan myy­dä vähän eri hin­noil­la, mut­ta samaa kau­pal­lista lääket­tä jokaisen apteekin on myytävä samal­la hinnalla.

  27. Google on taval­laan hyvä esimerk­ki ris­tisub­ven­tios­ta — kaiken sen ilmaisen tiedon mak­sa­vat yri­tyk­set mainostuloissa.

    Todel­lisu­udessa jokaisen käyt­täjän pitäisi mak­saa Googlen käytöstä jonkin ver­ran rahaa, mut­ta niin ei tapah­du. Rikas ja köy­hä mak­sa­vat molem­mat tasan 0 EUR.

    Google toimii täysin ilman yhteiskun­nan tulo­ja tai tukia mikä on kun­nioitet­tavaa — kenenkään ei ole pakko mak­saa mitään sen käytöstä. Eivätkä ihmiset “kade­h­di” köy­hiä, jot­ka saa­vat palvelun ilmaiseksi.

    Mikäli julkiset liiken­ney­htiöt toimi­si­vat Googlen tapaan, ne tar­joisi­vat matkus­tuska­p­a­siteet­ti­aan ilmaisek­si ihmisille, kos­ka hyö­ty yhteiskun­nalle ei tule siitä mak­se­tus­ta lipun hin­nas­ta vaan siitä että ihmiset liikkuvat.

    Toisaal­ta, ne tar­joaisi­vat erit­täin hyvin hin­noitel­tua main­os­ti­laa ja markki­noin­tika­p­a­siteet­tia junien, lin­ja-auto­jen ja muiden yhtey­dessä — kuitenkin siten, että se ei häir­itse matkus­ta­jia, vaan jol­lain taval­la liit­tyy siihen mihin esimerkik­si ihmi­nen on matkalla. Esimerik­si Tam­pereelle matkus­taville voitaisi­in tar­jo­ta tietoa tapah­tu­mista, joi­ta Tam­pereel­la täl­lä het­kel­lä on menos­sa, avoin­na juuri sil­lä het­kel­lä ole­vista rav­in­toloista, hotelleista, yri­tyk­sistä etc. Ne voisi­vat tar­jo­ta esimerkik­si ilmaisia eloku­via, joiden yhtey­dessä näytetään jokin yhteistyökump­panin main­os tai WIFI ‑verkon, ne voisi­vat jopa toimia yhteistyössä hakukonei­den kanssa.

    Ter­ve ihmi­nen ei ole yhteiskun­nalle kus­tan­nus, mut­ta yhteiskun­ta pysty­isi hyö­dyn­tämään parem­min niitä het­k­iä jois­sa ihmisen keskit­tymi­nen kohdis­tuu johonkin tiet­tyyn asi­aan, esimerkik­si omaan terveyteen.

    Yhteiskun­ta ei ole tässä mielessä kovin innovatiivinen.

  28. Syr­jässä pitäisi mak­saa laatikkokan­tolisä, ellei halua hakea kir­jeitään nyky­istä kaukaisem­mas­ta keskite­t­ym­mästä laatikosta.

  29. Tri­o­di:
    Syr­jässä pitäisi mak­saa laatikkokan­tolisä, ellei halua hakea kir­jeitään nyky­istä kaukaisem­mas­ta keskite­t­ym­mästä laatikosta.

    Näin on jo nyt. Tietenkin voidaan olla eri mieltä, mikä on kaukainen.

  30. Tero Tolo­nen: Kun ihmettelit tuos­sa että mik­si Helsinki­in aja­va autoli­ja ei osal­lis­tu lainkaan tukemiseen, niin polt­toain­everoa kerätään vuodessa 2–3 mil­jar­dia euroa.
    ..
    ..
    ..
    Äkkinäi­nen voisi siis arvel­la, että autoil­i­jat mak­sa­vat pait­si tiev­erkon kulut, myös raide‑, vesi-väylien kor­jauk­set ja osal­lis­tu­vat siinä sivus­sa myös Yleis­ra­dion toimin­nan pyörit­tämiseen sil­lä sum­mal­la mikä liiken­nepuolen noin 2 mil­jardin bud­jetista jää ylitse

    Osaatko ker­toa, että kuin­ka paljon kus­tan­nuk­sia syn­tyy esim. autoli­iken­teen syn­nyt­tämien pien­hiukkas­ten aiheut­tamien hen­gi­ty­selin­sairauk­sien hoita­mis­es­ta? Paljonko sit­ten lisäk­si on vaikka­pa ajoneu­voli­iken­teen melus­ta aiheutu­va kus­tan­nus? Toki vielä muitakin negati­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia on.

    Itse en tiedä edes suu­ru­us­lu­okkaa mitä nuo kus­tan­nuk­set mah­ta­vat olla. Epäilen kuitenkin, että “yli­jäämä” ei ole lähel­läkään tuo­ta ilmoit­ta­maasi 2:ta mil­jar­dia euroa.

  31. Esite: Osaatko ker­toa, että kuin­ka paljon kus­tan­nuk­sia syn­tyy esim. autoli­iken­teen syn­nyt­tämien pien­hiukkas­ten aiheut­tamien hen­gi­ty­selin­sairauk­sien hoita­mis­es­ta? Paljonko sit­ten lisäk­si on vaikka­pa ajoneu­voli­iken­teen melus­ta aiheutu­va kus­tan­nus? Toki vielä muitakin negati­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia on. Itse en tiedä edes suu­ru­us­lu­okkaa mitä nuo kus­tan­nuk­set mah­ta­vat olla. Epäilen kuitenkin, että “yli­jäämä” ei ole lähel­läkään tuo­ta ilmoit­ta­maasi 2:ta mil­jar­dia euroa. 

    Olet ihan oike­as­sa, että autoilu on var­maan yksi suurimpia ympristöon­gelmien aiheuttajia.

    Ongel­ma kuitenkin on taloudessa — talous ei pyörisi ilman auto­ja, melkein kaik­ki fyy­siset tuot­teet kulke­vat jos­sain vai­heessa kumipyörien pääl­lä, siitä voi vähän arvel­la mikä merk­i­tys taloudessa autoilul­la on. Jos VR:n bud­jet­ti on noin mil­jar­di ja jos arvioidaan varovasti että pelkästään autoilu­un käytetään n. 10 mil­jar­dia vuodessa vain kulku­vä­linei­den han­k­in­taan ja ylläpi­toon (voi olla enem­mänkin) niin autoilun kansan­taloudelli­nen merk­i­tys on vielä tuos­ta mon­ta ker­taa suurempi.

    Talous tietenkin myös tuot­taa näitä ter­veyspalvelui­ta ja sik­si talouskasvus­ta on niin vaikea luop­ua — ja sitämyötä myös autoista.

    Itse koen että ratkaisuna on kehit­tää ympäristöys­täväl­lisemää tekni­ikkaa, saa­da van­hat autot pois kier­rosta ja uusia tilalle, sekä luop­ua fos­si­il­i­sista hiljalleen.

    Ne tekni­ikat jot­ka tuon mah­dol­lis­ta­vat on ehkä jo kek­sit­ty, mut­ta niiden kau­pal­lis­t­a­mi­nen voi viedä vuosikymmeniä.

    Otin tuon polt­toain­everon vain esimerkkinä veros­ta, jota kerätään har­voil­ta, mut­ta jon­ka hyö­tyä luul­tavasti jae­taan use­alle. Polt­toaineesta kerät­tävä vero­han on vain yksi osa autoilun kokon­aisvero­tus­ta. Sen vuok­si sitä on ehkä aika häm­men­tävää käsitel­lä, mut­ta pikaises­ti voisi laskea että polt­toain­everol­la voitaisi­in kus­tan­taa kaikille ilmaiset junaliput ja rahaa jäisi vielä tei­den­huoltoonkin. Niin isos­ta veropo­tista siis on kyse.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.