Kaupunkien voitto 8: Kaupungit tarvitsevat eriytyvää lainsäädäntöä

Olo­suh­teet urbaa­nis­sa Suo­mes­sa poik­kea­vat val­ta­vas­ti haja-asu­tusa­luei­den olo­suh­teis­ta, ja ero tun­tuu kas­va­van. Tämä tuot­taa haas­tei­ta val­ta­kun­nal­li­sel­le lain­sää­dän­nöl­le. Jos lain­sää­dän­tö teh­dään kau­pun­kei­hin sopi­vak­si, se sopii huo­nos­ti maa­seu­dun olo­suh­tei­siin ja päin­vas­toin. Tar­vi­taan eriy­ty­vää lainsäädäntöä.

Ennen vuot­ta 1977 kun­nat jakau­tui­vat maa­lais­kun­tiin, kaup­pa­loi­hin ja kau­pun­kei­hin, joil­la oli eri­lai­set vel­voit­teet ja oikeu­det. Tämän jäl­keen kun­ta­la­ki on tun­te­nut vain yhden kun­ta­muo­don. Kun­tia kut­su­taan nii­den oman valin­nan mukaan kau­pun­geik­si ja maa­lais­kun­nik­si, mut­ta juri­dis­ta eroa nii­den välil­lä ei ole.

Kun­ta­mi­nis­te­ri Pau­la Risi­kon (kok) syk­syl­lä 2014 nimit­tä­mä asian­tun­ti­ja­työ­ryh­mä – niin sanot­tu pro­pel­li­pää­työ­ryh­mä – esit­ti rapor­tis­saan, että palat­tai­siin takai­sin tilan­tee­seen, jos­sa meil­lä oli­si eri­lai­sia kun­tia, joil­la oli­si eri­lai­set teh­tä­vät ja vel­voit­teet. Monia nykyi­siä val­tion teh­tä­viä oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta siir­tää kau­pun­geil­le, mut­ta pie­nil­le maa­lais­kun­nil­le ne eivät sopisi.

Kaa­vail­tu sote-pal­ve­lu­jen siir­to kun­nil­ta maa­kun­ta­ta­sol­le esi­mer­kik­si joh­tuu sii­tä, että pie­nil­le haja-asu­tusa­lu­een kun­nil­le nämä teh­tä­vät ovat yli­voi­mai­sia. Kau­pun­ki­kun­nil­la ei ole vai­keuk­sia sel­vi­tä niis­tä, mut­ta nyt niil­tä­kin vie­dään oikeus päät­tää esi­mer­kik­si ter­veys­a­se­mien sijain­nis­ta ja lukumääristä.

Olo­suh­tei­den eri­lai­suus maa­seu­dul­la ja suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ei kos­ke vain kun­tien toi­min­taa. Perus­tel­tua voi­si olla myös eriyt­tää joi­tain mui­ta­kin lain­sää­dän­tö­jä alueellisesti.

Eräät elin­kei­not, kuten aptee­kit ja tak­sit, on Suo­mes­sa sää­det­ty luvan­va­rai­sik­si, jot­ta pal­ve­lu oli­si saa­ta­vil­la kaikkialla
ja – eri­tyi­ses­ti tak­sien osal­ta – kaik­ki­na aikoi­na. Samal­la näil­tä aloil­ta on pois­tet­tu hin­ta­kil­pai­lu. Viran­omai­set mää­rää­vät hinnat.

Kil­pai­lua on avat­tu lin­ja-auto­lii­ken­tees­sä, vaik­ka ala on edel­leen luvan­va­rai­nen. Kil­pai­lu on pai­na­nut bus­si­lip­pu­jen hin­nat suo­si­tuim­mil­la väleil­lä mur­to-osaan aiem­mas­ta. Näil­lä vuo­roil­la lin­ja-auto­mat­kus­ta­mi­sen pääs­töt mat­kus­ta­jaa koh­den ovat myös vähen­ty­neet sel­väs­ti, kos­ka autot pyri­tään hin­noit­te­le­maan täyteen.

Kil­pai­lun avaa­mi­sel­la oli jopa suu­rem­pia vai­ku­tuk­sia kuin sitä vaa­ti­neet oli­vat kuvi­tel­leet. On ole­tet­ta­vaa, että kil­pai­lun avaa­mi­nen myös apteek­ki­toi­min­nas­sa ja tak­si­lii­ken­tees­sä tuot­tai­si huo­mat­ta­vaa tehos­tu­mis­ta ja pois­tai­si apteek­ki­toi­min­nas­sa ne koh­tuut­to­man suu­ret tulot, joi­ta on voi­nut saa­da, kun on onnis­tu­nut samaan apteek­ki­lu­van hyväl­le liikepaikalle.

Kil­pai­lun avaa­mi­nen koko maas­sa kui­ten­kin joh­tai­si mitä ilmei­sim­min sii­hen, että pai­koin apteek­ki­pal­ve­lu­ja ei oli­si saa­ta­vis­sa lain­kaan eikä maa­nan­tai­aa­mu­yö­nä syn­nyt­tä­mään läh­te­vä voi­si olla var­ma tak­sin saa­mi­ses­ta. Suu­ris­sa kau­pun­geis­sa täs­tä ei toi­saal­ta oli­si mitään riskiä.

Eikö siis voi­si aja­tel­la, että tak­si­toi­min­nan luvan­va­rai­suus puret­tai­siin suu­ris­ta kau­pun­geis­ta, jois­sa myös apteek­ki­toi­min­ta avat­tai­siin vapaal­le kil­pai­lul­le? Vapaal­la kil­pai­lul­la ei täs­sä tar­koi­te­ta sitä, että kou­lut­ta­ma­ton kios­kin­pi­tä­jä sai­si myy­dä resep­ti­lääk­kei­tä, vaan että jokai­nen pro­vii­so­rin tut­kin­non suo­rit­ta­nut oli­si oikeu­tet­tu perus­ta­maan apteekin.

Hin­ta­kil­pai­lu joh­tai­si var­maan­kin sekä tak­si­mat­ko­jen että lääk­kei­den hin­to­jen hal­pe­ne­mi­seen. Oli­si­ko oikein, että lääk­keet oli­si­vat kau­pun­geis­sa hal­vem­pia kuin syr­jä­seu­duil­la? Se voi tun­tua epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta, mut­ta hal­vem­mat lääk­kei­den hin­nat eivät oli­si pois syr­jä­seu­tu­jen asuk­kail­ta vaan tehot­to­muu­des­ta ja monopolivoitoista.

Ruo­kaa kui­ten­kin syö­dään enem­män kuin lääk­kei­tä. Pie­net, syr­jäi­set ruo­ka­kau­pat ovat kal­liim­pia kuin suu­ret hyper­mar­ke­tit. Luu­li­si sen ole­van lääk­kei­den hin­tae­ro­ja suu­rem­pi epäkohta.
Tak­si­lii­ken­teen luvan­va­rai­suut­ta puo­lus­ta­vat vetoa­vat sii­hen, että Ruot­sis­sa tak­si­lii­ken­teen kil­pai­lu toi muka­naan epä­toi­vot­tu­ja lie­veil­miöi­tä. Kun hyp­pä­si len­to­ken­täl­lä tak­siin ymmär­tä­mät­tä tar­kis­taa hin­taa, saat­toi kes­kus­tas­sa havai­ta, että täs­sä tak­sis­sa hin­ta onkin monin­ker­tai­nen mui­hin tak­sei­hin ver­rat­tu­na. Yli­hin­noit­te­lun logiik­ka perus­tui sii­hen ja vain sii­hen, ettei asia­kas älyä tar­kis­taa hin­taa etu­kä­teen. Täl­lai­set lie­veil­miöt on mah­dol­lis­ta tor­jua, kun vaa­ra tunnistetaan.

Asias­sa on kui­ten­kin toi­nen puo­li. Samal­la kun lin­ja-auto­lii­ken­teen vapaut­ta­mi­nen kil­pai­lul­le alen­taa mer­kit­tä­väs­ti hin­to­ja suo­si­tuim­mil­la rei­teil­lä, se vaa­ran­taa lii­ken­teen hil­jai­sem­mil­la rei­teil­lä, joi­ta lii­ken­nöit­si­jöi­den on ollut ajet­ta­va vas­ta­pai­no­na sil­le, että ovat saa­neet lii­ken­ne­lu­van rahak­kaim­mil­le reiteille.

Ris­ti­sub­ven­tio­ta on myös VR:n hin­nois­sa. Suo­si­tuim­mat yhtey­det tuot­ta­vat voit­toa, jol­la tue­taan hei­kom­min kan­nat­ta­via ratao­suuk­sia. VR sai jat­koai­kaa kil­pai­lul­ta suo­jau­tu­mi­sel­le lupaa­mal­la jat­kaa tätä ris­ti­sub­ven­tio­ta vaa­ti­mat­ta val­tion mak­sa­maa tukea kan­nat­ta­mat­to­mil­le reiteille.

Apteek­ki­toi­min­nas­sa suu­ret aptee­kit tuke­vat lii­ke­vaih­don perus­tel­la progres­sii­vi­ses­ti mää­räy­ty­vän apteek­ki­mak­sun kaut­ta pie­nem­piä apteek­ke­ja. Val­tio perii lääk­kei­den myyn­nis­tä eri­tyis­tä progres­sii­vis­ta veroa, apteek­ki­mak­sua, joka on aptee­kin lii­ke­vaih­dos­ta 0–11,2 pro­sent­tia riip­puen lii­ke­vaih­don suuruudesta.

Kysy­mys yksi­tyis­ten pal­ve­lun­tar­joa­jien roo­lis­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa on moni­ta­hoi­nen. Sen puo­les­ta ja sitä vas­taan on esi­tet­ty suu­ri jouk­ko argu­ment­te­ja, jois­ta täs­sä puu­tu­taan vain yhteen. On sanot­tu, ettei teh­tä­viä voi antaa yksi­tyi­sil­le, kos­ka suu­res­sa osas­sa Suo­mea tar­jon­ta on vähäis­tä ja vähäi­se­nä pysyy. Mark­ki­nat eivät toi­mi­si ja syn­tyi­si monopolivoittoja.

Tämä on vähän saman­lai­nen argu­ment­ti kuin väi­te, että Hel­sin­gis­sä ei pidä olla rai­tio­vau­nu­ja, kos­ka rai­tio­vau­nut eivät sovel­lu val­tao­saan Suo­mea. Argu­ment­ti kil­pai­lun puut­tees­ta pätee maam­me har­vaan asu­tuis­sa osis­sa, mut­ta sil­lä ei voi­da vas­tus­taa yksi­tyi­siä pal­ve­lu­ja suu­ris­sa tai kes­ki­suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Yksi­tyis­ten pal­ve­lu­jen kas­va­vaa roo­lia vas­taan on toki mui­ta­kin argu­ment­te­ja, eikä tämä teks­ti ota nii­hin kantaa.

Maan ansio­ton arvon­nousu yhteiskunnalle

Koke­muk­ses­ta tie­däm­me, että siir­ty­mi­nen maan omis­ta­mi­ses­sa yhtei­so­mis­tuk­ses­ta yksi­tyi­so­mis­tuk­seen mer­kit­si suur­ta tuot­ta­vuus­harp­paus­ta. Toi­met maan arvon nos­ta­mi­sek­si jäi­vät teki­jän hyö­dyk­si eivät­kä huk­ku­neet yhteis­maan ongelmaan.

Ennen nykyis­tä kemial­lis­ta teho­maa­ta­lout­ta sanot­tiin, että maan kal­kit­se­mi­nen teki rik­kai­ta isiä ja köy­hiä poi­kia. Täl­lä ei ollut niin väliä, jos se teki rik­kai­ta vuo­kra­lai­sia ja köy­hiä vuo­krai­sän­nän lap­sia. Yli­ka­las­tus, joka uhkaa tuho­ta kala­kan­to­ja, on seu­raus­ta omis­tusoi­keu­den puut­tees­ta. Jos meril­lä oli­si omis­ta­ja, tämä verot­tai­si kala­par­via vain kohtuudella.

On oikein ja eri­tyi­ses­ti jär­ke­vää, että toi­met, joi­ta maa­no­mis­ta­ja tekee maa­omai­suu­ten­sa arvon paran­ta­mi­sek­si, tule­vat hänen tai hänen las­ten­sa hyväk­si. Kau­pun­ki­maan osal­ta tilan­ne on aivan toi­nen. Maan arvo riip­puu vain mar­gi­naa­li­ses­ti maa­no­mis­ta­jan omis­ta toimista.

Pel­to met­roa­se­man vie­res­sä voi mak­saa tuhat­ker­tai­ses­ti sen, mitä saman­lai­nen pel­to mak­saa muu­al­la ilman met­roa­se­maa ja ympä­ril­le raken­net­tua kau­pun­kia. Met­roa­se­man sijoit­tu­mi­nen tie­tyn pel­lon vie­rel­le ei ole maa­no­mis­ta­jan ansio­ta tai ei sen aina­kaan maa­il­man vähi­ten kor­rup­toi­tu­nees­sa maas­sa pitäi­si olla.

Tun­tuu oikeu­te­tul­ta, että hyö­ty met­roa­se­man tuo­mas­ta arvon­nousus­ta kuu­lui­si met­ron rahoit­ta­jal­le eikä onnek­kaal­le maa­no­mis­ta­jal­le. Van­taan Kivis­tös­sä kiis­tel­lään parai­kaa sii­tä, kuu­luu­ko kehä­ra­dan tuo­ma arviol­ta kym­me­nen mil­joo­nan euron arvon­nousu maa­no­mis­ta­jil­le vai kaupungille.
Maan­käyt­tö- ja raken­nus­lais­sa on tätä kos­ke­via pykä­liä, jot­ka ovat kui­ten­kin tul­kin­nan­va­rai­sia. Alun perin lain­sää­dän­tö on kir­joi­tet­tu niin, että maa­poh­jan ansio­ton arvon­nousu kuu­luu yhteis­kun­nal­le, mut­ta tuo­miois­tui­met ovat liu’uttaneet tul­kin­taa maa­no­mis­ta­jien eduk­si. Oli­si syy­tä laa­tia koko­naan oma lakin­sa maa­no­mis­ta­jien oikeuk­sis­ta ja vel­vol­li­suuk­sis­ta suu­ris­sa kaupungeissa.
Tämä on pait­si oikeu­den­mu­kai­suuson­gel­ma myös jär­ke­vyy­son­gel­ma. Kan­nat­ta­via inves­toin­te­ja jää teke­mät­tä ja kau­pun­geis­ta tulee huonompia.

Kun hyö­ty yhteis­kun­nan teke­mis­tä infra­struk­tuu­ri-inves­toin­neis­ta ei koi­du raha­na inves­toin­tien rahoit­ta­jal­le vaan valuu yksi­tyi­siin tas­kui­hin, inves­toin­nit ovat yhteis­kun­nan sil­mis­sä kan­nat­ta­mat­to­mia. Vaik­ka yhteis­kun­nal­li­nen kan­nat­ta­vuus osat­tai­siin las­kea oikein, se ei auta löy­tä­mään inves­toin­tei­hin rahoitusta.

Tätä kir­joi­tet­taes­sa Hel­sin­gis­sä kes­kus­tel­laan rai­de-Joke­rin myö­hen­tä­mi­ses­tä rahan sääs­tä­mi­sek­si. Han­ke on arvioi­tu erit­täin kan­nat­ta­vak­si niin, että se tuo rahat takai­sin vii­sin­ker­tai­ses­ti. Ongel­ma­na on, ettei tuo raha tule takai­sin rai­tio­lii­ken­net­tä ope­roi­val­le HKL:lle, joka hank­keen rahoittaisi.

Suo­mea kau­pun­ki­mai­sem­mis­sa yhteis­kun­nis­sa on maa­no­mis­ta­jien ansio­ton­ta arvon­nousua siir­ret­ty yhteis­kun­nal­le pal­jon tehok­kaam­min. Näin jopa Yhdys­val­lois­sa, jos­sa se liki kon­fis­koi­daan yhteis­kun­nal­le kiinteistöverolla.

Kiin­teis­tö­ve­ro riit­täi­si yksi­nään, jos se perus­tui­si todel­li­siin maan mark­ki­na-arvoi­hin. Ton­tin vie­reen ilmes­ty­nyt met­roa­se­ma korot­tai­si kiin­teis­tö­ve­roa samas­sa suh­tees­sa kuin se korot­taa maan arvoa. Veron tuot­toa käy­tet­täi­siin inves­toin­nis­ta aiheu­tu­vien pää­oma­me­no­jen rahoittamiseen.

Hin­ta­jous­toa pysäköintipaikkoihin

Pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka on ajal­ta, jol­loin raken­net­tiin pää­asias­sa väl­jiä lähiöi­tä, jois­sa pysä­köin­ti­paik­ka ei mak­sa­nut rahas­sa oikeas­taan mitään. Tilaa se vaa­ti, mut­ta tila ei ollut niuk­ka hyödyke.

Pysä­köin­ti­pai­kois­ta mää­rät­tiin vuo­den 1959 raken­nus­lais­sa ja sitä täy­den­tä­nees­sä ase­tuk­ses­sa hyvin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti. Nykyi­nen vuo­del­ta 1999 peräi­sin ole­va maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­ki on jät­tä­nyt pää­tös­val­lan kun­nil­le, mut­ta sanoo kui­ten­kin, että kiin­teis­töä var­ten ase­ma­kaa­vas­sa ja raken­nus­lu­vas­sa mää­rä­tyt auto­pai­kat tulee jär­jes­tää raken­ta­mi­sen yhteydessä.

Vaik­ka val­ta­kun­nal­li­nen pysä­köin­ti­nor­mi on pois­tet­tu, kun­nat ovat nor­mit­ta­neet pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rää hyvin samas­sa hen­ges­sä kuin kumot­tu raken­nus­la­ki edellytti.
Kun on siir­ryt­ty raken­ta­maan tii­vis­tä kau­pun­kia, van­ha ajat­te­lu on muut­tu­nut haas­kaa­vak­si, kos­ka nyt on kyse ennen kaik­kea rahas­ta. Nor­mi mää­rää raken­ta­maan hyvin kal­lii­ta auto­paik­ko­ja, joi­ta nii­den käyt­tä­jät eivät pidä hin­tan­sa arvoi­si­na. Se myös estää Töö­lön ja Kruu­nun­haan kal­tai­sen tii­viin kau­pun­gin raken­ta­mi­sen, kos­ka nor­min mukai­nen mää­rä auto­paik­ko­ja ei mah­tui­si min­ne­kään. Nämä alu­eet ovat auto­paik­ko­jen vajauk­ses­ta huo­li­mat­ta hyvin suosittuja.

Urbaa­neim­pia aluei­ta var­ten tar­vit­tai­siin oma pysä­köin­tiä kos­ke­va sään­te­ly. Pysä­köin­ti­nor­mi on lähes sama jouk­ko­lii­ken­tees­tä ja pysä­köin­ti­paik­ko­jen hin­nas­ta riip­pu­mat­ta. Yhte­näi­nen pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka sopii huo­nos­ti tii­viis­ti raken­net­tui­hin kau­pun­gi­no­siin, jois­sa kort­te­li­te­hok­kuus on yli yhden. Täl­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä maan­ta­soi­nen pysä­köin­ti on mah­do­ton­ta, tai vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­mie­les­sä hyvin kal­lis­ta, kos­ka pysä­köin­ti­ken­tät syr­jäyt­täi­si­vät asu­mis­ta. Pysä­köin­ti­pai­kan hin­nak­si tulee 20 000 – 70 000 euroa. Pysä­köin­ti­paik­ka voi siis olla sel­väs­ti kal­liim­pi kuin auto.

Eri­tyi­sen jär­jet­tö­mäl­tä tun­tuu mää­rä­tä pysä­köin­ti­paik­ko­ja raken­net­ta­vak­si yhtä pal­jon riip­pu­mat­ta sii­tä, onko yhden pai­kan kus­tan­nus 2 000 vai 70 000 euroa. Jos pysä­köin­ti­paik­ko­jen kus­tan­nuk­set perit­täi­siin nii­den käyt­tä­jil­tä ja paik­ko­ja raken­net­tai­siin mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää vas­taa­vas­ti, syn­tyi­si hin­ta­jous­toa. Siel­lä, mis­sä auto­paik­ko­jen kus­tan­nuk­set ovat kor­keat, nii­tä raken­net­tai­siin sel­väs­ti vähem­män kuin siel­lä, mis­sä ne eivät mak­sa oikeas­taan mitään.

Mark­ki­na­ta­lou­des­sa hin­nan tar­koi­tuk­se­na on sää­del­lä kysyn­tää niin, että kulut­ta­jan hyö­ty ylit­tää tuot­teen val­mis­tuk­sen vaa­ti­mien resurs­sien arvon rahak­si muu­tet­tu­na. Jos kulut­ta­ja saa käyt­töön­sä hyö­dyk­keen, jon­ka todel­li­nen hin­ta on 50 000 euroa, mut­ta hän oli­si val­mis mak­sa­maan sii­tä vain 10 000 euroa, syn­tyy 40 000 euron hyvinvointitappio.

Hel­sin­gis­sä raken­ne­taan ase­ma­kaa­van vel­voit­ta­ma­na pysä­köin­ti­paik­ko­ja noin sadal­la mil­joo­nal­la eurol­la vuo­des­sa. Kym­me­nes­sä vuo­des­sa rahaa menee siis noin mil­jar­di. Sum­ma on oma arvio­ni ja sik­si epä­tark­ka, kos­ka sitä ei ole kos­kaan viral­li­ses­ti laskettu.

Tämä on osit­tain huk­kain­ves­toin­ti tai tuot­taa kan­san­ta­lous­tie­teen ter­mi­no­lo­gian mukaan hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, kos­ka auto­paik­ko­jen käyt­tä­jät eivät pidä nii­tä hin­tan­sa arvoi­si­na. Kos­ka pai­kat on kui­ten­kin raken­net­ta­va, ainoak­si mah­dol­li­suu­dek­si on näh­ty pysä­köin­ti­paik­ko­jen hin­nan peri­mis­tä asu­mi­sen hin­nan yhtey­des­sä niin auton omis­ta­jil­ta kuin autottomiltakin.

Raken­nus­yh­tiöt valit­ta­vat pysä­köin­ti­nor­min nos­ta­van kus­tan­nuk­sia noin 500 euroa ker­ro­sa­la­ne­liö­met­ril­tä. Hel­sin­gis­sä, jos­sa kau­pun­ki omis­taa suu­rim­man osan tont­ti­maas­ta, pysä­köin­ti­paik­ko­jen kus­tan­nuk­set jää­vät kau­pun­gin mak­set­ta­vak­si mene­tet­tyi­nä ton­tin­luo­vu­tus­tu­loi­na, kos­ka epäe­dul­li­nen kaa­va kapi­ta­li­soi­tuu maan hintaan.

Asun­to­jen raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä kan­nat­tai­si raken­taa vain osa pysä­köin­ti­pai­kois­ta ja varau­tua paik­ka­mää­rän lisää­mi­seen, jos kysyn­tä kas­vaa, kun asun­to­lai­nat alka­vat hel­pot­taa ja per­hei­den lap­si­lu­ku kas­vaa. Kaa­voi­hin oli­si jätet­tä­vä varauk­sia pysä­köin­ti­ta­loil­le. Varauk­set voi­tai­siin kaa­voit­taa muu­hun käyt­töön, jos osoit­tau­tuu, ettei nii­tä tarvita.

Jot­ta auto­pai­kan lunas­ta­mi­ses­ta kiel­täy­ty­neet eivät tuk­ki­si kadun­var­si­py­sä­köin­tiä, pysä­köin­ti kadun­var­res­sa on teh­tä­vä mak­sul­li­sek­si. Oli­si sekä talou­del­li­ses­ti teho­kas­ta että oikeu­den­mu­kais­ta nos­taa asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa olennaisesti.

Hel­sin­gin nykyi­nen asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen 18 euron kuu­kausi­hin­ta ei ole mis­sään suh­tees­sa nii­hin kus­tan­nuk­siin, joi­ta kiin­teis­töil­le aiheu­tuu vel­vol­li­suu­des­ta toteut­taa pysä­köin­ti omal­la ton­til­la. Se ei rii­tä peit­tä­mään edes nii­tä kus­tan­nuk­sia, joi­ta pysä­köin­ti aiheut­taa talvikunnossapidolle.

Val­tion roo­li sup­peam­mak­si infrahankkeissa

Val­tion ja kun­tien roo­li lii­ken­nein­ves­toin­tien rahoit­ta­ja­na on epä­mää­räi­nen. Val­tio rahoit­taa pää­väy­lät kuten moot­to­ri­tiet aina­kin suu­rim­mak­si osak­si ja ras­kaan rai­de­lii­ken­teen hank­keis­ta osan. Rai­tio­vau­nu­verk­kon­sa Hel­sin­ki on aina­kin tois­tai­sek­si rahoit­ta­nut koko­naan itse.

Val­tion muka­nao­lo hank­kei­den rahoit­ta­ja­na ja niis­tä päät­tä­jä­nä tuo maan­käyt­töä kos­ke­vaan muu­ten­kin vai­ke­aan pää­tök­sen­te­koon ulko­puo­li­sen, joka päät­tää sekä seu­dun kehi­tyk­sen suun­nas­ta että sen ajoi­tuk­ses­ta. Oli­si parem­pi, että val­tio vetäy­tyi­si kau­pun­ki­seu­tu­jen infra­hank­keis­ta kokonaan.

Val­tion osuus pitäi­si kor­va­ta asian­omai­sil­le kun­nil­le kiin­teä­nä mak­su­na, jon­ka suu­ruus vas­tai­si suun­nil­leen val­tion vii­me­ai­kais­ta inves­toin­ti­pa­nos­ta. Seu­dun kun­tien kes­ken tämän rahan voi­si jakaa esi­mer­kik­si väki­lu­vun kas­vun suh­tees­sa, kos­ka tar­ve inves­toi­da lii­ken­ne­verk­koon aiheu­tuu väki­lu­vun kasvusta.

Samas­sa yhtey­des­sä maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain muu­tok­sil­la tai tul­kin­nan täs­men­nyk­sil­lä tuli­si hel­pot­taa raken­nus­maa­mak­sun käyt­töä inves­toin­tien rahoit­ta­mi­seen. Maa­no­mis­ta­jat, joi­den maan arvo nousee infrain­ves­toin­tien joh­dos­ta, jou­tui­si­vat osal­lis­tu­maan näi­den inves­toin­tien rahoittamiseen.

Kun­ta on parem­pi inves­toin­tien rahoit­ta­ja kuin val­tio myös sik­si, että kun­nal­la on mah­dol­li­suus rahas­taa inves­toin­nin maan arvoa kohot­ta­va hyö­ty itselleen.

Val­tion roo­lin muut­ta­mi­nen jär­ke­vöit­täi­si inves­toin­tien ajoi­tus­ta. On sel­vää, että ker­ros­ta­loon on raken­net­ta­va rap­pu­käy­tä­vät yhtä aikaa muun talon kans­sa. Sekin on sel­vää, että por­tai­kon kus­tan­nuk­set ovat osa asun­to­jen kus­tan­nus­ta. Yhtä sel­vää ei kai­kil­le ole, että lii­ken­nein­ves­toin­tien tuli­si ajoit­tua asui­na­luei­den raken­tu­mi­sen tah­dis­sa eikä sekään, että asun­to­tuo­tan­non vaa­ti­mat kul­ku­yh­tey­det ovat asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kustannuksia.

Jos kun­nat oli­si­vat vas­tuus­sa infrain­ves­toin­neis­ta, niil­le syn­tyi­si kan­nus­te vält­tää kaa­vo­ja, jot­ka tuot­ta­vat hyö­tyyn­sä näh­den suu­ria infrain­ves­toin­te­ja. Infra­han­ke, joka ei ole suu­rim­mal­ta osin rahoi­tet­ta­vis­sa maan arvon nousul­la, on läh­tö­koh­tai­ses­ti kan­nat­ta­ma­ton. Moni hyö­dy­tön infra­han­ke, joka nyt on saa­tu tai­ta­val­la lob­bauk­sel­la toteu­te­tuk­si, jäi­si toteut­ta­mat­ta, kun se pitäi­si mak­saa itse.

Tuo­re esi­merk­ki val­tion roo­lin hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta on poi­kit­tai­syh­teyk­siä paran­ta­va Joke­ri 2 ‑run­ko­bus­si­lin­ja, johon Hel­sin­gin kau­pun­ki on inves­toi­nut liki 50 mil­joo­naa euroa. Suun­ni­tel­maan kuu­lui­vat jous­ta­vat vaih­to­yh­tey­det säteit­täi­siin bus­si­lin­joi­hin, jot­ka kul­ke­vat val­tion hal­lit­se­mia tei­tä pit­kin. Val­tio ei ole saa­nut teh­dyk­si näil­le säteit­täi­sil­le rei­teil­le vaih­to­py­säk­ke­jä, mikä hei­ken­tää run­ko­lin­jan toi­mi­vuut­ta vakavasti.

Täl­lais­ta jär­jen­vas­tai­suut­ta ei syn­tyi­si, jos kau­pun­git vas­tai­si­vat lii­ken­ne­ver­kos­ta alu­eel­laan kokonaisuutena.

Samaan tapaan kau­pun­git voi­si­vat alkaa vas­ta­ta lii­ken­teen val­von­nas­ta alu­eel­laan. Polii­sil­ta on jo siir­ret­ty pysä­köin­nin­val­von­ta kau­pun­gin vas­tuul­le, mut­ta lii­ken­ne­rik­ko­mus­ten­kin val­von­nan siir­tä­mi­nen oli­si järkevää.

Kau­pun­git pai­not­tai­si­vat lii­ken­teen val­von­nas­sa aivan eri asioi­ta kuin polii­si. Ne eivät jah­tai­si suu­rim­pia rois­to­ja vaan nii­tä, jot­ka aiheut­ta­vat lii­ken­teel­le eni­ten hait­taa tai vaa­raa ihmisille.

On jok­seen­kin yksin­ker­tais­ta kehit­tää kame­ra, joka kuvaa ne, jot­ka ohit­ta­vat pysäh­ty­mät­tä suo­ja­tien eteen pysäh­ty­neen auton. Ris­teys­ten aja­mi­nen tuk­koon on peri­aat­tees­sa kiel­let­ty, mut­ta sitä ei val­vo kukaan.

Monis­sa mais­sa käy­tös­sä ole­va ris­teys­ten mer­kit­se­mi­nen val­koi­sel­la ruu­du­kol­la, jol­la pysäh­ty­mi­nen on aina ran­gais­ta­vaa, tuli­si saa­da Suo­men­kin lainsäädäntöön.

Lii­ken­teen val­vo­ja­na kau­pun­ki lopet­tai­si jouk­ko­lii­ken­ne­kais­to­jen käy­tön koko­naan nos­ta­mal­la kiin­ni jää­mi­sen ris­kin sataan pro­sent­tiin. Val­von­ta­ka­me­ra asen­net­tai­siin bus­sin tuulilasiin.

Lii­ken­teen verot­ta­mi­ses­ta haittamaksuihin

Lii­ken­net­tä, eri­tyi­ses­ti hen­ki­lö­au­tol­la aja­mis­ta, on perin­tei­ses­ti vero­tet­tu Suo­mes­sa anka­ras­ti. Alun perin tar­koi­tuk­se­na oli suo­jel­la valuut­ta­va­ran­toa, mut­ta sit­tem­min viral­li­set perus­te­lut ovat vaih­tu­neet ympä­ris­tö­nä­kö­koh­dik­si. Pako­put­kes­ta tule­va hii­li­diok­si­di ei kui­ten­kaan ole sen pahem­paa kuin öljy­läm­mi­tyk­ses­sä syn­ty­vä nyt, kun ben­sii­nis­tä on pois­tet­tu lyi­jy ja pako­kaa­sut puh­dis­te­taan katalysaattorilla.

Autoi­lua kan­nus­te­taan vähä­hii­li­sek­si polt­toai­ne­ve­rol­la, auto­ve­rol­la ja ajo­neu­vo­ve­ron por­ras­tuk­sel­la. Yhteen­las­ket­tu­na vero­tu­ki vas­taa autos­ta ja autoi­li­jas­ta riip­puen noin 750 euron hin­taa hii­li­diok­si­di­ton­nil­le. Tämä on sata­ker­tai­ses­ti pääs­tö­oi­keuk­sien tämän­het­ki­nen hinta.

Kaik­kial­la Län­si-Euroo­pas­sa autoi­lua vero­te­taan suun­nil­leen yhtä anka­ras­ti. Motii­vi­na ovat vero­tu­lo­jen ohel­la ympä­ris­tö­nä­kö­koh­dat ja lii­ken­teen ulkoi­set hai­tat, jot­ka tiheäs­ti asu­tuil­la alueil­la ovat­kin suuret.

Jos lii­ken­teen anka­ran vero­tuk­sen perus­tee­na ovat lii­ken­teen ulko­puo­li­sil­le aiheu­tu­vat hai­tat, pitäi­si lii­ken­teen hin­noit­te­lun olla aivan toi­sen­lais­ta. Ovat­han nuo hai­tat ilmas­to­hait­taa lukuun otta­mat­ta jok­seen­kin mität­tö­mät haja-asu­tusa­lueil­la ja huo­mat­ta­van suu­ret kau­pun­kien kes­kus­tois­sa, jois­sa pako­kaa­su­jen epä­ter­veel­li­syy­des­tä, lii­ken­teen melus­ta ja lii­ken­teen este­vai­ku­tuk­ses­ta kär­si­viä on val­ta­van pal­jon enemmän.

Lii­ken­teen suu­rin kus­tan­nus tii­viil­lä kau­pun­kia­lueil­la on sen vaa­ti­ma tila. Tämä on kus­tan­nuk­se­na suu­rem­pi kuin kaik­ki muut kus­tan­nuk­set yhteen­sä eikä se ole säh­kö­au­tol­la yhtään sen pienempi.

Autot vie­vät tilaa sekä liik­kues­saan että olles­saan pysä­köi­tyi­nä. Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la on pysä­köin­ti­ti­laa yhteen­sä noin 16 neliö­ki­lo­met­riä. Autoi­lu on kau­pun­geis­sa ali­ve­ro­tet­tua ja haja-asu­tusa­lueil­la räi­keäs­ti yliverotettua.

Jok­seen­kin kaik­ki teol­li­suus­mai­den suu­ret kau­pun­git sub­ven­toi­vat jouk­ko­lii­ken­net­tä mer­kit­tä­väs­ti. Tar­koi­tuk­se­na on hou­ku­tel­la mat­kus­ta­jia autois­ta jouk­ko­lii­ken­tee­seen ulkois­ten hait­to­jen vähentämiseksi.

Tämä on peri­aat­tees­sa vää­rä rat­kai­su. Talous­teo­reet­ti­ses­ti oikein oli­si verot­taa auto­lii­ken­net­tä sen aiheut­ta­mien ulkois­ten kus­tan­nus­ten mukaisesti.

Kau­pun­geis­sa auto­lii­ken­ne on hait­toi­hin näh­den ali­ve­ro­tet­tua ja siis sub­ven­toi­tua samal­la kun jouk­ko­lii­ken­net­tä sub­ven­toi­daan, jot­ta se kil­pai­li­si parem­min autoi­lun kans­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on, että mat­kus­ta­mis­ta yli­pään­sä sub­ven­toi­daan, mikä tie­tys­ti lisää lii­ken­net­tä ja piden­tää esi­mer­kik­si työmatkoja.

Kau­pun­geis­ta tuli­si aika toi­sen­lai­sia, jos jouk­ko­lii­ken­teen tuki kor­vat­tai­siin auto­lii­ken­teen veroil­la. Tähän suun­taan men­nään var­maan­kin jo sen vuok­si, että nyky­po­li­tiik­ka tulee kal­liik­si jul­ki­sel­le talou­del­le, kun taas vaih­toeh­to tuki­si jul­kis­ta taloutta.

Opti­maa­li­nen lii­ken­teen hin­noit­te­lu vaih­te­li­si jyr­käs­ti ajan ja pai­kan mukaan. Tämä voi­si perus­tua satel­liit­ti­val­von­taan, jos sii­hen liit­ty­vät tie­to­suo­jaon­gel­mat saa­daan tyy­dyt­tä­väs­ti rat­kais­tuk­si. Hal­vem­pi, mut­ta osu­mis­tark­kuu­del­taan huo­nom­pi rat­kai­su oli­si käyt­tää kiin­tei­tä tul­li­pis­tei­tä, kuten teh­dään Tukholmassa.

Vaik­ka jouk­ko­lii­ken­net­tä ei pitäi­si sub­ven­toi­da koko­nai­suu­te­na, kis­ko­lii­ken­ne muo­dos­taa poik­keuk­sen. Sen osal­ta kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat suu­ret (kal­lis infra­struk­tuu­ri) ja muut­tu­vat kus­tan­nuk­set eräis­sä tapauk­sis­sa hyvin­kin pie­net. Ei oli­si jär­ke­vää raken­taa ensin kal­lis­ta infra­struk­tuu­ria ja sen jäl­keen hin­noi­tel­la mat­kus­ta­jat ulos.

Jouk­ko­lii­ken­teen hin­noit­te­lun pitäi­si perus­tua mar­gi­naa­li­hin­toi­hin, mikä ei lin­ja-auto­jen eikä rai­tio­vau­nu­jen osal­ta juu­ri muut­tai­si tilan­net­ta, mut­ta oikeut­tai­si hal­vat juna- ja met­ro­li­put. Oikeu­den­mu­kai­sen täs­tä sai­si sil­lä, että ras­kaas­ta kis­ko­lii­ken­tees­tä hyö­ty­vät mak­sai­si­vat sii­tä kor­keam­pa­na kiinteistöverona.

Lii­ken­teen sub­ven­toin­tia voi toki perus­tel­la sil­lä, että hal­pa liik­ku­mi­nen saa suu­ren työs­sä­käyn­tia­lu­een toi­mi­maan parem­min. Tämän argu­men­tin tehoa hei­ken­tää se, että hal­pa liik­ku­mi­nen lisää lii­ken­teen ulkoi­sia hait­to­ja ja saa aikaan ruuhkautumista.

Lii­ken­teen hin­noit­te­lus­sa pitäi­si siir­tyä hait­to­jen verot­ta­mi­seen, mikä edel­lyt­tää voi­mak­kaas­ti ajan ja pai­kan suh­teen eriy­ty­nei­tä tie­mak­su­ja. Nämä ovat kor­vaus­ta lii­ken­teen ulkoi­sis­ta haitoista.

Hai­tan kär­si­jöi­tä ovat lähin­nä kau­pun­gin muut ihmi­set. Sik­si tulo­jen näis­tä hait­ta­mak­suis­ta tuli­si pysä­köin­ti­mak­su­jen tavoin tulou­tua kau­pun­geil­le itsel­leen eikä niil­lä tuli­si rahoit­taa val­tion toi­min­taa koko maassa.

Myös lii­ken­teen pääs­töis­tä aiheu­tu­vat pai­kal­li­set hai­tat ovat tiheäs­ti asu­tuil­la alueil­la suu­rem­mat kuin haja-asu­tusa­lueil­la. Tämä kos­kee pait­si pako­kaa­su­pääs­tö­jä, myös melua ja esi­mer­kik­si nas­ta­ren­kai­den ties­tä irrot­ta­mia partikkeleita.

Parii­si ja eräät muut kau­pun­git suun­nit­te­le­vat muu­ta maa­ta tiu­kem­pia vaa­ti­muk­sia auto­jen pako­kaa­su­pääs­töil­le. Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­ne (HSL) edel­lyt­tää kil­pai­lu­tuk­ses­sa bus­si­ka­lus­tol­ta tiuk­ko­ja pako­kaa­su­nor­me­ja, mut­ta ei voi vai­kut­taa kau­em­paa tule­vien lin­jo­jen käyt­tä­mään kalus­toon. Van­hat kuor­ma-autot, jois­ta ei oikeal­le kään­nyt­täes­sä näe kun­nol­la suo­ja­tiel­le, ovat kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä koh­tuut­to­man vaarallisia.

Oli­si perus­tel­tua, että vaki­tui­ses­ti kau­pun­geis­sa liik­ku­vil­la ajo­neu­voil­la voi­si olla tiu­kem­mat vaa­ti­muk­set kuin muu­al­la maas­sa tai kiris­ty­vät vaa­ti­muk­set tuli­si­vat kau­pun­geis­sa voi­maan aiem­min. Asian mer­ki­tys koros­tuu, jos kau­pun­git alka­vat kas­vaa sisäänpäin.

Käy­tän­nös­sä van­hat autot myy­täi­siin kau­pun­geis­ta maa­seu­dul­le, jol­loin auto­kan­ta uudis­tui­si kau­pun­geis­sa nopeammin.

Ehdot­to­man kiel­lon tai mää­räyk­sen sijas­ta oli­si mah­dol­lis­ta por­ras­taa tien­käyt­tö­mak­su­ja, jos sel­lai­set ote­taan käyt­töön. Oslo on täl­lä kei­nol­la vähen­tä­nyt nas­ta­ren­kai­den käyt­töä kiel­tä­mät­tä nii­tä kokonaan.

34 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto 8: Kaupungit tarvitsevat eriytyvää lainsäädäntöä”

  1. OS: “Jot­ta auto­pai­kan lunas­ta­mi­ses­ta kiel­täy­ty­neet eivät tuk­ki­si kadun­var­si­py­sä­köin­tiä, pysä­köin­ti kadun­var­res­sa on teh­tä­vä mak­sul­li­sek­si. Oli­si sekä talou­del­li­ses­ti teho­kas­ta että oikeu­den­mu­kais­ta nos­taa asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa olennaisesti.

    Hel­sin­gin nykyi­nen asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen 18 euron kuu­kausi­hin­ta ei ole mis­sään suh­tees­sa nii­hin kus­tan­nuk­siin, joi­ta kiin­teis­töil­le aiheu­tuu vel­vol­li­suu­des­ta toteut­taa pysä­köin­ti omal­la ton­til­la. Se ei rii­tä peit­tä­mään edes nii­tä kus­tan­nuk­sia, joi­ta pysä­köin­ti aiheut­taa talvikunnossapidolle.”

    Täs­sä taas ver­ra­taan mak­ka­raa ja kau­ra­puu­roa. Ei sil­lä asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sel­la saa pysä­köin­ti­paik­kaa vaan ainoas­taan oikeu­den käyt­tää sel­lais­ta, jos sen sat­tuu löy­tä­mään omal­ta raja­tul­ta asui­na­lu­eel­taan. Usein ei löydä.

    Ja pyö­räi­lyn aiheut­ta­mis­ta hai­tois­ta ei jos­tain syys­tä mai­ni­ta sanal­la­kaan. Mil­loin tilan­ne on muut­tu­nut täl­lai­sek­si, että kau­pun­gis­sa saa pyö­räil­lä täy­sin vapaas­ti ihan mis­sä vain kaik­kea muu­ta lii­ken­net­tä hai­ta­ten ja lii­ken­ne­la­ke­ja rik­koen ilman, että kukaan sitä val­voo, sii­hen puut­tuu tai sii­tä ran­kai­see? Hait­ta­mak­sut fil­la­reil­le, jos mei­nin­ki ei täs­tä muutu.

  2. Hel­sin­gin kau­pun­ki­pyö­rä­han­kin­nas­sa ei tai­det­tu miet­tiä vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­ta 13 mil­joo­nal­le… se on muu­ten­kin hyvä kik­ka­re, kos­ka sitä voi käyt­tää sil­loin kuin sopii, vaik­ka vas­tus­tet­taes­sa autosaatanaa.

  3. Kap­pa­lees­sa on oikeas­taan kak­si tee­maa: väes­tön­ti­hey­den mukaan riip­pu­van eriy­ty­vän lain­sää­dän­nön tar­peel­li­suus, ja poliit­ti­ses­ti pää­tet­ty­jen tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si sovel­tu­va val­lan- ja vas­tuun­ja­ko. Molem­mis­sa on mie­len­kiin­toi­sia aja­tuk­sia, joi­ta soi­si enem­män­kin poh­dit­ta­van julkisuudessa.

    Haluai­sin kui­ten­kin kuul­la Soi­nin­vaa­ral­ta mie­li­pi­teen yhdes­tä yksi­tyis­koh­das­ta eli yksi­tyi­sau­toi­lun satel­liit­ti­val­von­nas­ta: mit­kä ovat mie­les­tä­si rat­kai­sua tar­vit­se­vat tie­to­suo­jaon­gel­mat ja osaat­ko jo sanoa min­kä­lai­set rat­kai­sut näi­hin mie­les­tä­si riittäisi?

  4. Uuden­maan maa­kun­ta­val­tuus­to nuo asiat päät­tää jat­kos­sa. Vapau­tu­vat kau­pun­gin­ta­lot muu­te­taan vastaanottokeskuksiksi.
    🙂

  5. Maa­il­man kor­rup­toi­tu­mat­to­mim­mas­sa maas­sa maa­no­mis­ta­ja on ilmei­sen syy­tön sii­hen että met­roa­se­ma raken­ne­taan hänen maan­sa vie­reen, joten oli­si epä­rei­lua mak­sat­taa hänel­lä sii­tä hyväs­tä ran­gais­tus­luon­tois­ta kiinteistöveroa.
    Ansio­ton arvon­nousu­han rea­li­soi­tuu vas­ta myy­des­sä tai vuo­kra­tes­sa ko. maa-aluet­ta, mitään arvon­nousua ei tapah­du jos omis­ta­ja vain kas­vat­taa maa­pa­lal­laan hamp­pua kuten hänen esi-isän­sä vuo­si­sa­to­ja, onnel­li­sen tie­tä­mät­tö­mi­nä pahas­ta maa­il­mas­ta ja metrosta.

  6. Ensin­nä­kin: kir­joi­tuk­sen perus­tee­ma on mie­les­tä­ni tär­keä — on sel­vää että kau­pun­kien ja maa­seu­dun väli­sen lain­sää­dän­nön välil­lä on ris­ti­rii­to­ja. Toi­saal­ta, voi olla että kau­pun­gin sisäl­lä­kin on maa­seu­tu­mai­sia aluei­ta, joten rajan vedon pitäi­si ehkä olla vie­lä­kin hie­no­syi­sem­pi. Esi­mer­kik­si kun Teis­ko lii­tet­tiin Tam­pe­ree­seen tun­tui­si oudol­ta, että tämä muu­tos aiheut­tai­si jotain lain­sää­dän­nöl­lis­tä vel­voi­tet­ta esi­mer­kik­si jos­sain kes­kel­lä met­sää ole­val­le oma­ko­ti­ta­lol­le. Voi olla, että alun­pe­rin 70-luvun laki­muu­tos on teh­ty tämän­tyyp­pis­ten eri­koi­suuk­sien seurauksena.

    Van­taan Kivis­tös­sä kiis­tel­lään parai­kaa sii­tä, kuu­luu­ko kehä­ra­dan tuo­ma arviol­ta kym­me­nen mil­joo­nan euron arvon­nousu maa­no­mis­ta­jil­le vai kaupungille.

    Vaik­ka itse en saa tuos­ta rahas­ta sent­tiä­kään, tulok­sen pitäi­si olla mie­les­tä­ni itses­tään­sel­vyys: mikä­li kau­pun­geis­sa on mah­dol­lis­ta omis­taa yksi­tyi­ses­ti jotain omai­suut­ta, täl­löin kaik­kea omai­suut­ta, oli se maa­ta, rahaa, auto­ja, kiin­teis­tö­jä, osa­ke­huo­neis­to­ja yms. pitää koh­del­la samal­la mitalla.

    Mikä­li Kivis­tös­sä kat­so­taan, että arvon­nousu kuu­luu yhteis­kun­nal­le, täl­löin kai­kes­ta muus­ta­kin omai­suu­des­ta pitäi­si käy­dä saman­lai­nen kes­kus­te­lu — esi­mer­kik­si kes­kus­tan kiin­teis­tö­jen arvon­nousu on tuo­nut Hel­sin­gin asuk­kail­le pal­jon rahaa — ilmei­ses­ti tämä arvon­nousu pitäi­si ulos­mi­ta­ta ja siir­tää vaik­ka­pa val­tion vel­ka­taa­kan keventämiseen?

    Tämä­hän oli­si siis kom­mu­nis­mia. En nyt ota kan­taa sii­hen oli­si kom­mu­nis­mi hyvä vai paha — mut­ta sii­tä­hän tuos­sa nyt oli­si kyse.

    1. Hel­sin­gis­sä pitäi­si nos­taa kiin­teis­tö­ve­roa niin, että arvon­nousu leik­kaan­tuu suu­rel­ta osal­ta kun­nal­le. Jos Tero pitää tätä kom­mu­nis­mi­na, sil­loin hän pitää Yhdys­val­to­ja kom­mu­nis­ti­se­na valtiona.

  7. Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­ne (HSL) edel­lyt­tää kil­pai­lu­tuk­ses­sa bus­si­ka­lus­tol­ta tiuk­ko­ja pako­kaa­su­nor­me­ja, mut­ta ei voi vai­kut­taa kau­em­paa tule­vien lin­jo­jen käyt­tä­mään kalustoon.”

    Onko niin, että Suo­mes­sa kau­pun­ki ei voi kerä­tä tie­tul­le­ja (ruuh­ka­mak­su tai emis­sio­mak­su, kuten Lon­toos­sa)? Tai sit­ten vain ei halu­ta teh­dä niin.

  8. Jos ver­ra­taan USA:han, pitää ottaa muut­kin USA:sta, kuten tulo­ve­ro­tus ja itse omien eläk­kei­den sääs­tä­mi­nen jne.

  9. Aptee­kin pito ei tie­tääk­se­ni ole pakol­lis­ta mis­sään. Jos sen pito ei kan­na­ta, ei sitä myös­kään ole. Eli en näe syy­tä apteek­ki­toi­min­nan eriyt­tä­mi­seen edes kil­pai­lul­le ava­tus­sa tilanteessa.

    Haja-asu­tusa­lu­eel­la ei tak­sin saa­mi­nen ole var­maa nyt­kään. Uskoi­sin, että avaa­mi­nen kil­pai­lul­le pikem­min­kin paran­taa tilannetta. 

    http://www.ykkossanomat.fi/karjalohjalaiset-haluavat-taksit-aidosti-karjalohjalle/

    Myös tak­si­pal­ve­lu puhut­ti. Kar­ja­loh­jal­la on kol­me tak­si­lu­paa, jois­ta yksi ajaa pää­asias­sa kou­lu­kul­je­tuk­sia. Kak­si muu­ta Kar­ja­loh­jan tak­si­lu­paa on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la toi­mi­vien yri­tys­ten hal­lus­sa. Nämä yri­tyk­set eivät käy­tän­nös­sä aja tak­sia Kar­ja­loh­jal­la. Alue­toi­mi­kun­ta tekee asias­ta vali­tuk­sen aina­kin Ely-kes­kuk­seen ja Tak­si­liit­toon. Kar­ja­loh­ja­lai­nen tak­siy­rit­tä­jä on val­mii­na, mut­ta lupaa ei ole myön­net­ty. Kar­ja­loh­jal­ta puut­tuu van­hus­ten ja lii­kun­ta­ra­joit­teis­ten kyy­tei­hin sopi­va taksi.”

    Sydä­mel­li­ses­ti kan­na­tan kau­pun­kien autoi­lun han­ka­loit­ta­mis­ta, kai­kin kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vin kei­noin. Var­sin­kin, jos auton käyt­tö maa­seu­dul­la halpenee.

  10. Jos aja­tel­laan esim. met­roa­se­man tai rau­ta­tie­a­se­man tuo­maa muu­tos­ta, mm. maan arvon­nousun kan­nal­ta, ei pitäi­si unoh­taa sitä, mitä kaik­kea ja kenen kaik­kien panos­ta sii­hen arvon­nousuun tar­vi­taan. Sii­hen tar­vi­taan mm. maa­ta, siis tont­te­ja, käy­tän­nös­sä siis nii­den omis­ta­jia, met­ron ja met­roa­se­man raken­nut­ta­ja (jos on kyse met­ros­ta), raken­ta­jia, met­ro­ju­nia, nii­den raken­ta­jia, lii­ken­teen hoi­ta­ja, sekä luon­nol­li­ses­ti sen met­roa­se­man ympä­ril­le sel­lais­ta, jon­ka takia sen ase­man (ja radan) raken­ta­mi­nen on mie­le­käs toimenpide. 

    Tie­tyil­tä osin voi­vat hyö­dyt olla ker­ta­luon­tei­sia, mut­ta osal­taan ne voi­vat olla myös ennen näke­mät­tö­miä, toi­von mukaan aina­kin kas­va­via. Uusia osa­puo­lia voi myös liit­tyä jouk­koon tai vaih­tua. Olen­nais­ta on kui­ten­kin se, että kaik­ki mukaan tar­vit­ta­vat saa­vat hyö­tyä kehityksestä.

    Tar­vi­taan siis monen osa­puo­len yhteis­pe­liä, jon­ka ansios­ta he, ja lisäk­si vie­lä moni muu, myö­hem­min mukaan liit­ty­vä osa­puo­li, voi oman panok­sen­sa antaen myös yhteis­pe­lis­tä hyö­tyä. Yhteis­pe­lin tulee olla rei­lua. Se on ymmär­tääk­se­ni yhteis­kun­nan peli­sään­tö nume­ro 1. Jokai­nen osa­puo­li tuo oman kor­ten­sa kekoon, jol­loin kaik­ki osa­puo­let voi­vat hyötyä.

    En todel­la­kaan voi ymmär­tää Osmon kan­nan­ot­toa, jos­sa yksi, ehkä jopa tär­kein mukaan tar­vit­ta­vis­ta osa­puo­lis­ta, eli maa­no­mis­ta­ja, jätet­täi­siin koko­naan hyö­ty­jien jou­kos­ta. Sehän on mel­kein kuin tilan­ne, jos­sa ihmis­ke­hon (vrt. yhteis­kun­ta) muut osat päät­täi­si­vät, että jäte­tään­pä aivot ravin­not­ta, vaik­ka nii­den panos oli­si ollut olen­nai­nen läh­tö­koh­ta ja edel­ly­tys ravin­non han­kin­nas­sa. Ilman pel­toa ei satoa synny! 

    Mie­les­tä­ni mikään maa­no­mis­ta­jaa sor­si­va peri­aa­te EI voi olla oikein. Se ei ker­ta kaik­ki­aan pelitä!

    PS. Olaus Pet­riin, ja pit­kään poh­jois­mai­seen oikeus­pe­rin­tee­seen vii­ta­ten: “Mikä ei ole oikein ja koh­tuul­lis­ta ei voi olla lakikaan!”

  11. Aptee­keis­ta:

    Apteek­ke­ja on suun­nil­leen saman ver­ran, mitä on paik­ko­ja jois­sa resep­te­jä kir­joi­te­taan. Pai­kois­sa, jois­sa resep­tit kir­joi­te­taan on lähes poik­keuk­set­ta far­ma­seut­ti ja apteek­ki. Useim­mi­ten on myös kone, joka jakaa ja pus­sit­taa. Nyt ksh menee kotiin kat­so­maa, että miten jake­lu on men­nyt täl­lä ker­taa ja jakaa uudes­taan. Vas­tuu­te­taan­ko ihmi­siä? Monet yksi­tyis­tä aja­vat toki ovat sitä miel­tä, että pitäi­si vas­tuut­taa, mut­ta tape­taan­ko nämä suo­siol­la, jot­ka eivät pys­ty? Meil­lä on tut­ki­mus­näyt­töä sii­tä, että noin 50% lääk­keis­tä ote­taan suun­ni­tel­lus­ti. Puo­let lääk­keis­tä syö­dään miten sat­tuu, kos­ka ei ole kong­ni­tio­ta hoi­taa asi­aa oikein. 

    Jos shp sai­si myy­dä lääk­keet, niin yhteis­kun­ta sääs­täi­si (sato­ja mil­joo­nia, mil­jar­de­ja vuodessa?)

    Jos sai­si antaa lääk­keet ilmai­sek­si, niin suu­rim­mas­sa osas­sa tapauk­sia ne kan­nat­tai­si antaa. Se aiheut­tai­si vähem­män kulu­ja yhteis­kun­nal­le, mitä tak­si + kela + käsin jake­lu + ksh:n tar­kas­tuk­set ym. aiheut­ta­vat. Ilmai­sek­si annet­tu lää­ke menee shp:n piik­kiin, kun aptee­kis­ta haet­tu menee kelal­le. Käy­tän­nös­sä sitä näp­pi­tun­tu­mal­la jae­taan ilmai­sek­si lääk­kei­tä shp:ltä, sil­lä usein kelan lääk­keet aiheut­ta­vat suu­rem­mat kulut. 

    Rat­kai­su apteek­kien ongel­maan on lii­an help­po. Se vain tar­kot­tai­si sitä, että kokoo­muk­sen pitäi­si hävi­tä vaalit.

  12. Joo joo: Ansio­ton arvon­nousu­han rea­li­soi­tuu vas­ta myy­des­sä tai vuo­kra­tes­sa ko. maa-aluet­ta, mitään arvon­nousua ei tapah­du jos omis­ta­ja vain kas­vat­taa maa­pa­lal­laan hamp­pua kuten hänen esi-isän­sä vuo­si­sa­to­ja, onnel­li­sen tie­tä­mät­tö­mi­nä pahas­ta maa­il­mas­ta ja metrosta.

    Arvon­nousu riip­puu sii­tä, mitä ton­tin käy­tös­tä on mää­rät­ty. Hel­sin­gin kau­pun­ki myy suo­jel­tu­ja arvo­kiin­teis­tö­jä puo­li-ilmai­sek­si, kos­ka nii­den yllä­pi­to mak­saa pal­jon, eikä käyt­tö­ar­vo vas­taa kus­tan­nuk­sia. Jos met­roa­se­man vie­rei­nen tont­ti mää­rä­tään suo­jel­luk­si hamp­pu­vil­jel­mäk­si, met­ro ei pal­jon sen arvoa nos­ta. Voi olla, että jos jos­sain on täl­lai­nen vuo­si­sa­to­jen his­to­rial­lis­ta vil­je­ly­pe­rin­net­tä edus­ta­va vil­jel­mä met­roa­se­man vie­res­sä, aloit­teel­li­nen maa­no­mis­ta­ja sai­si sen suojeltua…

  13. kai­kin kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vin keinoin.” 

    Ja sit­ten pliis pyy­hi suu vaah­dos­ta, ruman näköistä… 

    Vaan helwe­te. Jos me autoi­li­ja­pi­rut tei­tä ekous­kos­san­ne puh­tai­ta nyt NOIN pal­jon näräs­täm­me, niin vaa­ti­kaa sit­ten saman tien nap­pi­tuo­mio­ta koko sakil­le, niin pää­set­te­pä­hän ker­ral­la eroon. 

    PS. Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että autot­kin kuu­lu­vat kau­pun­kiin, tosin tie­tyin varauk­sin. Mil­loin­ka­han se _vastapuoli_ siel­lä kyke­ni­si edes jon­kin­lai­seen maltillisuuteen?

  14. Voi käy­dä niin, että verk­ko­kaup­pa muut­taa apteek­ki­toi­min­taa enem­män kuin sään­te­lyn pur­ku. Yli­opis­ton Apteek­ki on pari vuot­ta myy­nyt resep­ti­lääk­kei­tä ver­kon kaut­ta. Pal­ve­lu perus­tuu säh­köi­seen resep­tiin. Käyt­tö on var­maan vie­lä vähäistä.

    Jul­ki­sel­la val­lal­la oli­si mah­dol­li­suus kil­pai­lut­taa apteek­ke­ja tar­joa­mal­la kan­sa­lai­sil­le (vaik­ka kanta.fi:n kaut­ta) pal­ve­lu, jos­sa voi­si (1) näh­dä kuin­ka pal­jon itsel­le mää­rät­ty lää­ke mak­saa mis­sä­kin verk­koap­tee­kis­sa ja (2) siir­tyä osta­maan lääk­keet halua­mas­taan apteekista.

  15. Vil­le: Arvon­nousu riip­puu sii­tä, mitä ton­tin käy­tös­tä on mää­rät­ty. Hel­sin­gin kau­pun­ki myy suo­jel­tu­ja arvo­kiin­teis­tö­jä puo­li-ilmai­sek­si, kos­ka nii­den yllä­pi­to mak­saa pal­jon, eikä käyt­tö­ar­vo vas­taa kus­tan­nuk­sia. Jos met­roa­se­man vie­rei­nen tont­ti mää­rä­tään suo­jel­luk­si hamp­pu­vil­jel­mäk­si, met­ro ei pal­jon sen arvoa nos­ta. Voi olla, että jos jos­sain on täl­lai­nen vuo­si­sa­to­jen his­to­rial­lis­ta vil­je­ly­pe­rin­net­tä edus­ta­va vil­jel­mä met­roa­se­man vie­res­sä, aloit­teel­li­nen maa­no­mis­ta­ja sai­si sen suojeltua…

    Tar­koi­tin lähin­nä sitä että jos maa­no­mis­ta­ja ei tar­vit­se eikä halua vie­reen­sä sitä met­roa­se­maa eikä sii­tä seu­raa­vaa arvon­nousua, on epä­rei­lua sakot­taa hän­tä ran­gais­tus­luon­tei­sel­la kiinteistöverolla.
    Eri asia sit­ten kun/jos hän rea­li­soi ansiot­to­man arvon­nousun esim. myy­mäl­lä maansa.
    Muu­ten­ki kiin­teis­tö- ja omai­suus­ve­ro­jen moraa­li­nen oikeu­tus on kysee­na­lai­nen, peri­aat­tees­sa se on ryös­tö tai sen poliit­tis­ta muo­toa, sosialismia.

    1. Entä jos asu­kas ei halua moot­to­ri­tie­tä tont­tin­sa yli, mut­ta sel­lai­nen kui­ten­kin raken­ne­taan. Kan­na­tat­ko vapaa­eh­tois­ta kauppaa?

    2. Maa­no­miks­ta­ja voi­daan pakot­taa raken­ta­maan asun­to­ja ton­til­leen, jon­ka vie­reen on raken­net­tu met­roa­se­ma, vaik­ka tämä kuin­ka haluai­si lai­dun­taa siel­lä lam­pai­ta. Kau­pun­geis­sa elä­mä on eri­lais­ta kuin maal­la. (Raken­ta­mis­ke­ho­tus)

  16. Onhan nii­tä mum­mon­mök­ke­jä pak­ko­lu­nas­tet­tu moot­to­ri­tien alta, ymmär­rän tar­peen vaik­ka ei se kivaa ole, eikä reilua.
    Jos maa­no­mis­ta­ja pako­te­taan myy­mään tai raken­ta­maan tont­tin­sa, sii­nä voi syn­tyä ansio­ton­ta arvon­nousua jon­ka ulos­mit­taa­mi­nen voi olla perus­tel­tua, sil­loin maa­no­mis­ta­jal­le mak­se­taan lam­mas­lai­tu­mes­ta ja yhteis­kun­ta saa arvo­kas­ta rakennusmaata.
    Pal­jon rei­lum­mal­ta kuu­los­tai­si sel­lai­sen ansiot­to­man ulos­mit­taa­mi­nen jon­ka polii­ti­kot kaa­voit­ta­vat lam­mas­lai­tu­men osta­neel­le gryn­de­ri­ka­ve­ril­leen tai eturyhmälleen.

    Mut­ta lähin­nä kri­ti­soin sitä ran­gais­tus­luon­teis­ta kiin­teis­tö­ve­roa joka mää­rät­täi­siin vain sen takia että met­roa­se­ma työn­tyy lam­mas­lai­tu­men naa­pu­rik­si pyy­tä­mät­tä ja yllättäen.

    1. Tar­koi­tat­ko, että kun mei­dän vuon­na 1908 raken­net­tu talo­yh­tiöm­me oli alun­pe­rin hyvin­hal­val­la maal­la, ja kun pyy­tä­mät­tä joku on raken­ta­nut kau­pun­gin sen ympä­ril­le, mei­dän ei tar­vi­ti­si mak­saa ran­ga­si­tus­luon­teis­ta kiin­teis­tö­ve­roa sii­tä, että tont­ti on nyt aqi­ka arvok­kal­la pai­kal­la? Vaik­ka tuo tul­kin­ta oli­si­kin minul­le kovin edul­li­nen, en pidä sitä mil­lään taval­la perusteltuna.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Entä jos asu­kas ei halua moot­to­ri­tie­tä tont­tin­sa yli, mut­ta sel­lai­nen kui­ten­kin raken­ne­taan. Kan­na­tat­ko vapaa­eh­tois­ta kauppaa? 

    Vapaa­eh­toi­sen kau­pan pitäi­si olla ensi­si­jai­nen rat­kai­su, eli ennen lunas­tuk­sen käyt­töä tar­jo­taan isom­paa hin­taa ja tar­vit­taes­sa koro­te­taan tar­jous­ta. Nyky­sää­dök­sil­lä­hän lunas­tuk­ses­sa ei voi­da mak­saa yhtään yli­mää­räis­tä omis­ta­jan itse koke­mis­ta arvois­ta, vaan vain “raa­ka­maan hinta”.
    Toi­nen asia on, että jos alue kaa­voi­te­taan kau­pun­gik­si ja ympä­ris­tö raken­ne­taan, ton­tin maa­seu­tu­mai­se­mal­li­set arvot katoa­vat joka tapauk­ses­sa. Tosin ehkä juu­ri sik­si kaup­pa­hin­nan pitäi­si olla kor­keam­pi kuin “objek­tii­vi­nen” hinta.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Entä jos asu­kas ei halua moot­to­ri­tie­tä tont­tin­sa yli, mut­ta sel­lai­nen kui­ten­kin raken­ne­taan. Kan­na­tat­ko vapaa­eh­tois­ta kauppaa?

    Kyl­lä. Var­sin­kin vapaa­eh­tois­ta huu­to­kaup­paa, johon kaik­ki saa­vat osal­lis­tua. Näin ton­til­le saa­daan ainoa oikea mark­ki­na­hin­ta. Samal­la taval­la kuin pysä­köin­ti­paik­ko­ja huutokaupataan.

  19. Suo­raan sanoen vih­reä lii­ken­ne­po­lii­tik­ko on esmerk­ki ehdol­li­ses­ta reflek­sis­tä: Aina kun hän kuu­lee sanan rai­de­lii­ken­ne, hän alkaa kuo­la­ta kuin Pav­lo­vin koira.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tar­koi­tat­ko, että kun mei­dän vuon­na 1908 raken­net­tu talo­yh­tiöm­me oli alun­pe­rin hyvin­hal­val­la maal­la, ja kun pyy­tä­mät­tä joku on raken­ta­nut kau­pun­gin sen ympä­ril­le, mei­dän ei tar­vi­ti­si mak­saa ran­ga­si­tus­luon­teis­ta kiin­teis­tö­ve­roa sii­tä, että tont­ti on nyt aqi­ka arvok­kal­la pai­kal­la? Vaik­ka tuo tul­kin­ta oli­si­kin minul­le kovin edul­li­nen, en pidä sitä mil­lään taval­la perusteltuna. 

    Van­ha Kata­ja­nok­ka on raken­net­tu vää­rä­op­pi­ses­ti gryn­de­ri­ve­toi­ses­ti. On ostet­tu hal­paa maa­ta ja raken­net­tu mah­dol­li­sim­man tii­viis­ti voit­to­jen mak­si­moi­mi­sek­si. Auto­paik­ko­ja­kin on lii­an vähän. Ran­gais­tus­ve­ro kuu­lui­si gryn­de­reil­le, mut­ta nyt tai­taa olla jo myöhäistä 😉

  21. Mie­les­tä­ni kiin­teis­tö­ve­roa ei pitäi­si periä enem­pää mitä sen osuus on katu­jen ym. infran yllä­pi­tä­mi­ses­tä. Arvok­kaal­la pai­kal­la ole­vas­ta kiin­teis­tös­tä jou­tuu mak­sa­maan enem­män, myös mahd. suu­rem­mas­ta myyn­ti­voi­tos­ta ja vuo­kra­tu­lois­ta menee verot. En ymmär­rä mik­si pitäi­si mak­saa veroa vain sii­tä ilos­ta että asun­to on kal­lis ja hyväl­lä paikalla.

  22. Joo joo: Muu­ten­ki kiin­teis­tö- ja omai­suus­ve­ro­jen moraa­li­nen oikeu­tus on kysee­na­lai­nen, peri­aat­tees­sa se on ryös­tö tai sen poliit­tis­ta muo­toa, sosialismia.

    Sana jota haet, on georgismi:
    https://en.wikipedia.org/wiki/Georgism
    Lue ja laa­jen­na maailmankuvaasi.

  23. Sak­ke: En todel­la­kaan voi ymmär­tää Osmon kan­nan­ot­toa, jos­sa yksi, ehkä jopa tär­kein mukaan tar­vit­ta­vis­ta osa­puo­lis­ta, eli maa­no­mis­ta­ja, jätet­täi­siin koko­naan hyö­ty­jien jou­kos­ta. Sehän on mel­kein kuin tilan­ne, jos­sa ihmis­ke­hon (vrt. yhteis­kun­ta) muut osat päät­täi­si­vät, että jäte­tään­pä aivot ravin­not­ta, vaik­ka nii­den panos oli­si ollut olen­nai­nen läh­tö­koh­ta ja edel­ly­tys ravin­non han­kin­nas­sa. Ilman pel­toa ei satoa synny! 

    Jos maa­no­mis­ta­jat eivät saa osaan­sa rahois­ta, vaa­ra­na on tosi­aan se, että he eivät jat­kos­sa tuo­ta enää yhtään heh­taa­ria maata.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Auto­paik­ko­ja oli vuon­na 1908 aivan tarpeeksi. 

    Kuu­li­ko myös Hen­ry Ford asiasta? 

    Suur­suo­sion saa­vut­ta­nut For­din mal­li T esi­tel­tiin loka­kuun 1. päi­vä­nä vuon­na 1908.

  25. ano­nil­li: Jos maa­no­mis­ta­jat eivät saa osaan­sa rahois­ta, vaa­ra­na on tosi­aan se, että he eivät jat­kos­sa tuo­ta enää yhtään heh­taa­ria maata. 

    Pää­oma (ml. tuo­tan­to­lait­teet), maa (ja luon­non­va­rat) sekä työ (työ­voi­ma) on hyvä saa­da tulos­ta tuot­ta­vaan yhteis­työ­hön. Ovat sii­nä suh­tees­sa mel­kein kuin faa­be­lin ‘jout­sen, hau­ki ja rapu’.

    Onnis­tuu­ko yhteis­työ par­hai­ten pak­ko­val­lan tai sor­ron avul­la? Min­kä kum­man takia yksi nois­ta em. ‘kave­ruk­sis­ta’ (tai siis tuo­tan­non­te­ki­jöis­tä) pitäi­si jät­tää ilman koh­tuul­lis­ta korvausta?
    Ahneus, vai (kalat­kin vesis­tä vie­vä) kateus­ko, tuo­hon on useim­mi­ten syynä? 

    Jos kau­pun­ki omis­taa liki 2/3 maa-alas­taan, niin kyl­lä noin hal­lit­se­van ase­man pitäi­si JO RIITTÄÄ(!), ilman että mitään pak­ko­lu­nas­tuk­sia enää tar­vi­taan. (Van­taan rapu­ti­lan­net­ta en tun­ne, mut­ta aina­kin jout­se­net, muut vesi­lin­nut ja kalat ovat Hel­sin­gin vesil­lä tois­tai­sek­si viih­ty­neet. Kuten asuk­kaat, ulkoil­les­saan kau­pun­gin raken­ta­mat­to­mil­la rannoilla.

    Muis­tut­tai­sin myös sii­tä, että esi­mer­kik­si uusien pelien vir­tu­aa­li­maa­il­mat­kin luo­daan yleen­sä jos­sain työs­ken­nel­len. Mitä parem­min mm. maam­me pelien ‘raken­ta­jat’ työs­sään onnis­tu­vat, sitä parem­min “uut­ta, vir­tu­aa­lis­ta maa­ta” ja toki myös kor­vaus­ta sen käy­tös­tä, ja monen­lais­ta hyö­tyä ja ilo­nai­het­ta muil­le­kin yhtä köyt­tä, samaan suun­taan muka­na vetä­neil­le, saa­daan syntymään. 

    Monen­ko aarin tai heh­taa­rin suu­rui­nen on Boom Beach’in saa­ri tai Hay Day’n maa­ti­la? Entä Clash of Clans’in kylä?

  26. Ahneus, vai (kalat­kin vesis­tä vie­vä) kateus­ko, tuo­hon on useim­mi­ten syynä?” 

    Niin. Asia­han lie­nee sil­lä lail­la, että tie­tyt poliit­ti­sen kent­täm­me toi­mi­jat asut­tai­si­vat sil­mää­kään räpäyt­tä­mät­tä kaik­ki asu­mis­taan itse mak­sa­mat­to­mat kau­pun­gin par­hail­le pai­koil­le, jos heil­lä oli­si val­ta­mo­no­po­li. Mut­ta sehän heil­le _ei_ käy, että jol­la­kul­la oli­si mah­dol­li­suus asua tuol­la omal­la kus­tan­nuk­sel­laan jou­tu­mat­ta yhteis­kun­nan toi­mes­ta ryöst… öhöm, tasa-arvois­te­tuk­si. Kos­ka PORVARI

    Eli kateus­han se. Taas.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tar­koi­tat­ko, että kun mei­dän vuon­na 1908 raken­net­tu talo­yh­tiöm­me oli alun­pe­rin hyvin­hal­val­la maal­la, ja kun pyy­tä­mät­tä joku on raken­ta­nut kau­pun­gin sen ympä­ril­le, mei­dän ei tar­vi­ti­si mak­saa ran­ga­si­tus­luon­teis­ta kiin­teis­tö­ve­roa sii­tä, että tont­ti on nyt aqi­ka arvok­kal­la pai­kal­la? Vaik­ka tuo tul­kin­ta oli­si­kin minul­le kovin edul­li­nen, en pidä sitä mil­lään taval­la perusteltuna. 

    Aja­tel­laan­pa, että on talo A ja talo B, jois­sa kum­mas­sa­kin asuu hyvin­kin tar­kas­ti sama­palk­kais­ta väkeä. Ero­na niil­lä on kui­ten­kin se, että talo A on jon­kin ver­ran “parem­mal­la” alu­eel­la (kuin talo B), mis­tä syys­tä sen asuk­kaat ovat jou­tu­neet mak­sa­maan asun­nois­taan enem­män, kuin talon B saman­ko­koi­sis­sa asun­nois­sa asu­vat asuk­kaat. Molem­mil­la oli ollut aiem­min omaa­kin rahaa ja mah­dol­li­suus muut­taa taloon A, mut­ta B‑talon asuk­kaat eivät sin­ne halun­neet muut­taa, kun halusi­vat, että rahaa jää jon­kin ver­ran enem­män muuhunkin. 

    Kum­man talon asuk­kail­la on parem­mat mah­dol­li­suu­det mak­saa kor­keam­paa kiin­teis­tö­ve­roa (ilman, että jou­tuu muut­ta­maan)? Onko muka oikeu­den­mu­kais­ta periä talon A asuk­kail­ta enem­män kiin­teis­tö­ve­roa kuin talon B asukkailta?
    … ja miksi?
    Nyt en viit­taa mihin­kään laki­teks­tiin, vaan puh­taa­seen oikeu­den­mu­kai­suu­den periaatteeseen?

  28. Jäi kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­se­mat­ta, kuin­ka kat­sas­tus­toi­min­nan yksi­tyis­tä­mi­nen onnis­tui Suo­mes­sa. Iso-Bri­tan­nian rai­de­lii­ken­teen yksi­tyis­tä­mi­sen­kin oli­si voi­nut mai­ni­ta ja sen­kin, että Viros­sa, jos­sa apteek­ke­ja on yksi­tyis­tet­ty, hai­kail­laan suo­ma­lai­sen apteek­ki­mal­lin perään.
    Yksi­tyis­tä­mi­nen on ihan pai­kal­laan mut­ta ei sil­loin, kun pal­ve­lun hoi­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen voi kaa­tua mit­ta­vi­na kului­na takai­sin val­tiol­le tai sen hoi­ta­mi­nen nos­taa kulut­ta­jien hintoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.