Järkevän hintaisia vuokra-asuntoja

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan ARA-vuokra-asun­toi­hin palaute­taan tulo­ra­jat. Lisäk­si asukkaiden tulota­soa seu­rat­taisi­in ja liikaa vauras­tuneet jou­tu­isi­vat muut­ta­maan pois.

Asia kos­kee lähin­nä Helsinkiä, jos­sa vuokrat ARA-asun­to­jen vuokrat alit­ta­vat vapaiden markki­noiden vuokrat keskimäärin kuudel­la eurol­la neliöltä, suosi­tu­im­mil­la alueil­la vielä paljon enem­män. Muual­la maas­sa ARA-vuokrat ovat suun­nilleen markki­navuokrien tasolla.

Mitä enem­män halvois­sa ARA-asun­nois­sa asuu suu­rit­u­loisia, sitä use­ampi pien­i­t­u­loinen joutuu mak­samaan asun­nos­taan korkeaa markki­navuokraa ja sitä enem­män veron­mak­sajien rahaa menee asum­is­tu­keen ja toimeentulotukeen.

Ehdotet­tu yli­t­u­lois­t­en häätämi­nen ARA-asun­noista syn­nyt­tää pahan tuloloukun. Tästä ei ole hait­taa, jos tulot ylit­tävät rajan roimasti. Paljon yleisem­pää kuitenkin on, että tulot ylit­tivät rajan vähän. Syn­tyy ongel­mallisia tilantei­ta, jos vuosi­t­u­lo­ra­jan ylit­tymi­nen eurol­la merk­it­see sato­jen euro­jen kuukausit­taisen edun menet­tämistä lop­ullis­es­ti. Tästä ei pääse sil­lä, ettei häätöä tule jos tulo­ra­ja ylit­tyy vain vähän, kos­ka sekin on ker­rot­ta­va, paljonko tuo vähän on. Syn­tyy uusi raja, joka on vähän korkeam­mal­la, mut­ta jon­ka ylit­tämi­nen eurol­la merk­it­see edelleen häätöä.

Helsingis­sä joka viides asuu kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa. Ei ole aivan pieni ongel­ma, jos koko tämä joukko pakotet­taisi­in vah­ti­maan tulo­jaan ja kieltäy­tymään häädön pelos­sa ylitöistä.

Kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa asuu pääos­altaan työssä käyviä kansalaisia. Työelämässä men­estynei­den häätämi­nen ARA-taloista johtaisi läh­es väk­isin siihen, että van­hois­sa ARA-talois­sa asu­isi ennen pitkää voit­top­uolis­es­ti pitkäaikaistyöt­tömiä, ellei suu­rit­u­loisi­na häädet­ty­jen tilalle valit­taisi aina pieni­palkkaisia ohi työttömien.

Halu­amme edis­tää sosi­aal­ista sekoit­tumista, kos­ka uskomme, että syven­täisi huono-osaisu­ut­ta, jos huono-osaiset keskitet­täisi­in omi­in kaupungi­nosi­in­sa. Eri­tyis­es­ti las­ten kohdal­la uskomme, että kaupungi­nosien sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen voimis­taa köy­hyy­den periy­tymistä. Eikö sama päde taloko­htaiseen segregaatioon?

= = =

Yhdys­val­lois­sa on havait­tu, että työ­matkat ovat pidem­mät kaupungeis­sa, jois­sa har­joite­taan euroop­palaista sosi­aal­ista asun­topoli­ti­ikkaa säädel­tyine vuokri­neen, kuin niis­sä, jois­sa ei har­joite­ta. Vapail­la markki­noil­la on voi mak­sukykyn­sä puit­teis­sa vali­ta asuinalueen­sa, mut­ta säädel­ly­il­lä markki­noil­la on otet­ta­va minkä saa ja pidet­tävä siitä kiin­ni. Ison asun­tokan­nan halti­ja voi asun­to­jen vai­h­to­ja helpot­ta­mal­la lievit­tää ongel­maa, mut­ta ei pysty sitä pois­ta­maan. Eri­tyis­es­ti suosi­tu­il­la alueil­la asukkaiden valin­nas­sa ei pysty suosi­maan niitä, jot­ka hyö­tyvät hyvästä sijain­nista vielä enem­män kuin muut kos­ka ne muutkin halu­a­vat suo­sio­tu­ille alueille.

Luk­i­tus­vaiku­tuk­sen haitallisu­ut­ta ei Suomes­sa ole oikein tiedostet­tu. Jostain syys­tä val­tio­val­ta halu­aa luki­ta myös omis­tusasu­jat epä­tarkoituk­sen­mukaisi­in asun­toi­hin ja vaikeut­taa työn perässä muut­tamista per­imäl­lä asun­non vai­h­dos­ta varain­si­ir­toveroa, joka vas­taa tasoltaan puolen vuo­den markkinavuokraa.

Tulo­rajo­nen kan­nusti­non­gel­mat, taloko­htainen seg­re­gaa­tio ja ARA-asun­to­jen luk­i­tus­vaiku­tus aiheutu­vat siitä, että pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista tue­taan rak­en­ta­mal­la heille eril­lisiä vuokrat­alo­ja. Jos seinien sijas­ta tuet­taisi­in pien­i­t­u­loisia asukkai­ta mis­sä nämä asu­vatkin, tuki voisi pienen­tyä liukuen tulo­jen noustes­sa, eikä kenenkään olisi pakko lähteä kodis­taan. Pien­i­t­u­loisia ei tarvit­sisi keskit­tää eril­lisi­in vuokrataloihin.

Moni on min­ul­ta kysynyt, mik­si asun­top­u­las­ta kär­siväl­lä Pääkaupunkisedul­la ylipään­sä jär­jestetään edullisia asun­to­ja työt­tömille. Eikö nekin asun­not pitäisi antaa työssä käyville, ja ohja­ta työt­tömät asumaan seuduille, jois­sa ei ole asuntopulaa?

Jo Aris­tote­les sanoi aikanaan, että työt­tömät kuu­lu­vat kaupunkei­hin. Työtä vail­la ole­vien kan­nat­ti jo hänen aikanaan hakeu­tua maalaiskylistä kaupunkei­hin, jois­sa hei­dän on paljon helpom­pi saa­da töitä. Sen lisäk­si, että työt­tömien lähet­tämi­nen syr­jäkyli­in olisi tylyä, se myös tuomit­sisi hei­dät jok­seenkin lop­ullis­es­ti elinikäiseen työt­tömyy­teen. On sitä pait­si heil­läkin ystävän­sä ja sosi­aa­li­nen elämänsä.

= = =

Peru­songel­ma tietysti on, että kasvukeskuk­sis­sa on liian vähän asun­to­ja. Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen olisi nyt paras­ta elvytystä.

En pidä ajatuk­ses­ta houkutel­la asun­to­tuotan­toa lupaa­mal­la rak­en­ta­jil­la suuria voit­to­ja, kos­ka pul­lonkaulana on tont­ti­tar­jon­ta ja sen takana kun­nil­ta vaa­di­tut investoin­nit infra­struk­tu­uri­in ja palvelui­hin. Raadol­lis­ten markki­nahin­to­jen ja selvästi markki­nahin­taa halvem­pi­en ARA-asun­to­jen väli­in tarvit­taisi­in järkevän hin­taisia vuokra-asun­to­ja, jois­sa ei olisi tulo­rajo­ja, mut­ta jois­sa olisi ARA-hin­taisia asun­to­ja pien­i­t­u­loisille muiden asun­to­jen lomas­sa. Näi­den vuokra nousisi liukuen tulo­jen mukana.

Täl­laiset asun­not tuot­taisi­vat omis­ta­jilleen tai ton­tin omis­ta­jalle melkois­es­ti voit­toa. Sil­lä voitol­la pitäisi rahoit­taa niitä pul­lonkaulana ole­via kun­nal­lisia investointeja.

= = = =

Halpo­ja ARA-vuokria ei muuten kan­na­ta kade­htia. Olete­taan, että Pekka ja Kalle muut­ti­vat vuon­na 1970 parikymp­pis­inä saman­laisi­in asun­toi­hin, Pekka asun­to­lainan turvin omis­tusasun­toon ja Kalle kaupun­gin vuokra-asun­toon. Laske­mal­la eli­naikaiset asun­tomenot yhteen huo­mat­taisi­in, että Kalle onkin mak­sanut asumis­es­taan enem­män. Pekalla on lisäk­si vela­ton omistusasunto.

(Kir­joi­tus on julka­istu näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä)

39 vastausta artikkeliin “Järkevän hintaisia vuokra-asuntoja”

  1. Jos seinien sijas­ta tuet­taisi­in pien­i­t­u­loisia asukkai­ta mis­sä nämä asu­vatkin, tuki voisi pienen­tyä liukuen tulo­jen noustes­sa, eikä kenenkään olisi pakko lähteä kodis­taan. Pien­i­t­u­loisia ei tarvit­sisi keskit­tää eril­lisi­in vuokrataloihin. 

    Eikös tuo tarkoit­taisi vähän saman­laista kuin nykyi­nen asum­is­tu­ki, joka nyt vaan on varat­tu vieläkin pien­i­t­u­loisim­mille? Ja sehän val­uu vuokranan­ta­jille, taval­la tai toisel­la. En usko, että se toimisi: nytkin Helsin­gin min­imivuokra on käytän­nössä se, mil­lä asum­istuen saa täysimääräisenä, mis­tä syys­tä myös asum­is­tukea saa­mat­tomat mak­sa­vat saman hin­tata­son vuokria.

    Sen ajat­telisin toimi­van, että kaupun­gin omakus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la toimivia vuokrat­alo­ja pitäisi rak­en­taa huo­mat­tavasti enem­män ja lait­taa niiden vuokraan alen­nus tulo­jen perus­teel­la siten, että kun tulot nou­se­vat, vuokrakin nousee, mut­ta aina vähem­män kuin tulot. Sit­ten, kun asukas tien­aa tarpeek­si, ollaan jo markki­navuokris­sa ja asukas voi sit­ten joko jatkaa asum­ista sil­lä hin­nal­la (jos tykkää talosta) tai muut­taa muualle (kos­ka ei enää saa alen­nus­ta vuokraankaan). Täl­löin tuki ei valu kenellekään muulle, kos­ka mitään tukea ei mak­se­ta rahana kenellekään.

    Pitkäaikainen vuokralainen voisi myös ostaa asun­ton­sa, jol­loin talot hil­jalleen muut­tuisi­vat vuokrat­aloista puolit­taisik­si omis­tustaloik­si ja ehkäistä vuokrakasarmien syn­tymistä. Kaupunki­han voi vas­taavasti rak­en­taa lisää uusia vuokrat­alo­ja ympäri­in­sä, jol­loin hyväk­si havait­tu eri sosi­aalilu­okkien tasainen ripot­telu helpot­tuu myös.

  2. Eli noil­lakaan perusteil­la ARA-jär­jestelmässä ei ole päätä eikä hän­tää. Se on vain markki­nahäir­iö, jon­ka kansalaiset maksavat.

    Onko kukaan edes viitsinyt laskea, paljonko sekä vuokra-asum­istuen, omsi­tusasumisen korkotuen että ARA-jär­jestelmien kaltais­ten hölmöi­ly­jen lopet­ta­mi­nen tuo säästöä? Onko siinä koko tämän­hetki­nen säästötarpeemme?

  3. Olen ihan var­ma, että yhden euron yli­tys tulois­sa ei vaiku­ta yhtään mitään. Tuol­laisen tapauk­sen voi vieldä oikeu­teen ja toden­näköis­es­ti yhden euron yli­tys tulo­ra­jaan tuomit­taisi­in kohtu­ut­tomak­si häädön perus­teek­si. Jotain järkevämpiä luku­ja olisi ehkä hyvä käyt­tää. Suurem­pi ongel­ma ovat asukkaat, jot­ka ovat her­ran armos­ta saa­neet joskus edullisen vuokra-asun­non, mut­ta jälleen­vuokraa­vat sitä.

  4. Kysymys kuu­luu, eikö voisi edes ker­ran kymme­nessä vuodessa tehdä täl­laisen tulo­jen ja var­al­lisu­u­den tark­istuk­sen? Vielä parem­paa olisi, jos kaupun­gin vuokra-asun­not oli­si­vat aina määräaikaisia. Uuden saisi heti, jos olisi siihen yhä oikeutet­tu. Nyt jonot­ta­mi­nen on kuin arpapeliä.

  5. “En pidä ajatuk­ses­ta houkutel­la asun­to­tuotan­toa lupaa­mal­la rak­en­ta­jil­la suuria voit­to­ja, kos­ka pul­lonkaulana on tont­ti­tar­jon­ta ja sen takana kun­nil­ta vaa­di­tut investoin­nit infra­struk­tu­uri­in ja palveluihin.”

    Jos tuo­ta infra­struk­tu­uria ei voi kaupun­ki rak­en­taa lainal­la (esim. investoin­tika­ton vuok­si), voisiko rak­en­ta­jien antaa tehdä myös infran ja antaa vaik­ka infrakus­tan­nusten ver­ran alen­nus­ta ton­tin hinnasta?

  6. Asum­is­tu­ki ei ainakaan ole hyvä jär­jestelmä, vaan luo ain­oas­taan minim­i­ta­son vuokrille. Luukus­ta kuin luukus­ta voi pyytää sen minkä kela ja sos­su suos­tu­vat kyse­lemät­tä mak­samaan. Jos ei asukkaak­si löy­dy sil­lä hin­nal­la oma­l­la rahal­la mak­savaa vuokralaista, asun­top­u­lati­lanteessa löy­tyy kyl­lä joku muu. Ain­oas­taan hölmö vuokraa asun­toaan alle tuk­i­hin­nan ja sen kyl­lä huo­maa kun lukee ilmoituksia.

    Järkeväm­pää olisi ihan ensik­si siiv­ota raken­nus­määräyskokoel­ma kaikesta turhas­ta ja tyh­mästä. Näitä on paljon käsitel­ty, mut­ta puhutaan siis pom­misuo­jista, esteet­tömyy­destä, parkkipaikoista, kokomääräyk­sistä jne. Kun näin toimien olisi saatu ylipäätään mah­dol­lisek­si rak­en­taa “edullis­es­ti”, voitaisi­in asum­is­tu­ki jäädyt­tää ja lopet­taa omavas­tu­u­o­su­u­den mak­sami­nen toimeen­tu­lo­tuke­na kokon­aan. Sen lisäk­si kun­ta voisi luo­da painet­ta edullisenkin vuokra-asun­tokan­nan rak­en­tamiselle tuot­ta­mal­la itse omakus­tan­nusvuokral­la toimivia kämp­piä, mut­ta niitä olisi syytä rak­en­taa jon­nekin ihan muualle kuin kaupun­gin paraati­paikoille. Tulo­rajo­ja ei tarvit­sisi tarkastel­la, jos asun­not eivät sijait­sisi Kata­janokalla ja Ara­bi­an­ran­nas­sa, vaan asukkaiden kier­to toimisi luon­nos­taan hyvä­tu­lois­t­en muut­taes­sa mah­dol­lisuuk­sien mukaan parem­mille alueille.

    1. Asum­istuen kor­vaa­mat korkeim­mat vuokrat ovat huo­mat­tavasti alle markki­navuokrien, joten näin ajatellen asum­is­tu­ki ei nos­taa vuokrata­soa enem­pää kuin palkanko­ro­tuk­set. Jos tarkoi­tat­te toimeen­tu­lo­tukea, kan­nat­taa puhua toimeen­tu­lotues­ta eikä sotkea toimeen­tu­lotuen ongelmia asum­is­tu­keen ja vas­tus­taa niiden perus­teel­la asumistukea.

  7. En ymmärtä miten ton­teista ei saa sitä ver­taa myyn­ti­t­u­lo­ja, mitä se infra maksaa?

  8. ARA-vuokra-asumisen kehit­tämi­nen kos­kee myös mui­ta kuin kaupun­gin vuokra-asun­to­ja. Helsingis­sä on kaupun­gin ARA-vuokra-asun­to­jen (43700 kpl) lisäk­si 26200 muu­ta ARA-vuokra-asun­toa. Tosin näistä osa on opiske­li­ja-asun­to­ja, jois­sa on oma kon­trol­linsa. Mitenkähän tämä uud­is­tushanke on otet­tu vas­taan esim. VVO:ssa ja Satossa?

  9. Sylt­ty:
    En ymmärtä miten ton­teista ei saa sitä ver­taa myyn­ti­t­u­lo­ja, mitä se infra maksaa? 

    Jos vaikut­taa siltä, että myyn­ti­t­u­lot ylit­tävät infraku­lut, niin kaup­su piirtää kun­non motar­ili­it­tymähärdellin tai nätin kana­van, jol­la asia saadaan kuntoon.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Asum­istuen kor­vaa­mat korkeim­mat vuokrat ovat huo­mat­tavasti alle markki­navuokrien, joten näin ajatellen asum­is­tu­ki ei nos­taa vuokrata­soa enem­pää kuin palkanko­ro­tuk­set. Jos tarkoi­tat­te toimeen­tu­lo­tukea, kan­nat­taa puhua toimeen­tu­lotues­ta eikä sotkea toimeen­tu­lotuen ongelmia asum­is­tu­keen ja vas­tus­taa niiden perus­teel­la asumistukea.

    Asum­istues­sa ei ole neliöra­jo­ja ja Helsingis­sä kor­vataan asum­is­menot 660 euroon asti. Esim. 20 m² yksiön kohdal­la tämä tarkoit­taa yli 30 euron neliövuokraa (toki asum­is­menois­sa on myös sähkö yms.), mikä ei mielestäni ole selvästi alle markki­navuokran. Ja mitä toimeen­tu­lo­tu­keen tulee, se on nykyään tosi­asi­as­sa kansalais­palk­ka eikä sitä varsinkaan Helsingis­sä voi erot­taa muista tukimuodoista korkei­den asumiskus­tan­nusten takia. Taitaa olla lähin­nä poikkeustapaus, että toimeen­tu­loasi­akku­us kestää vain kuukau­den tai kak­si, kuten on alun­perin ollut tämän tukimuodon kohdal­la tarkoitus.

    Niin tai näin, vuokranan­ta­ja tietää voivansa vaa­tia 660 €/kk vuokraa eikä sil­lä ole asukkaalle mitään väliä kos­ka vuokran noustes­sa nousee tukipottikin.

    1. Mikko,
      Suurin hyväksyt­tävä asum­is­meno yhden hen­gen ruokakun­nalle Helsingis­sä on 508 € ja siitä kor­vataan korkein­taan 80 % eli 406,40 €. Sotketko taas asum­istuen toimeentulotukeen.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Eikö sama päde taloko­htaiseen segregaatioon?

    En usko. Mallia ja kavere­i­ta saa naa­pu­ri­talostakin. Koulu­ra­jat var­maan merkkaa jotaan.

    Ara-vuokra voitaisi­in sitoa tuloi­hin liuku­vak­si, jol­loin häädöstä ei olisi vuokralaiselle taloudel­lista merk­i­tys­tä. Aivan kuten asumistuki.

    Kus­tan­nuk­sista puhut­taes­sa usein uno­htuu, et sos­su mak­saa paljon vapai­ta vuokria, kun ei hal­paa kaupun­gin kämp­pää ole tarjota.

    Iso ongel­ma on Saton ja VVOn muut­tumi­nen halpo­jen kämp­pi­en tar­joa­jas­ta vapaiden kiskuri­hin­to­jen kiskojiksi.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikko,
    Suurin hyväksyt­tävä asum­is­meno yhden hen­gen ruokakun­nalle Helsingis­sä on 508 € ja siitä kor­vataan korkein­taan 80 % eli 406,40 €. Sotketko taas asum­istuen toimeentulotukeen.

    Erona wab­haan on se, että toi 508€ voidaan nyhtää kymme­nen neliön kanako­pos­ta tai parin­sadan neliön omakoti­talosta. Yksinker­tais­t­a­mi­nen Aiheut­ti taas yhden luk­i­tus­vaiku­tuk­sen: yksin kan­nat­taa nyt asua isos­sa käm­pässä, jos neliöhin­ta on hal­pa. Ja pien­ten yksiöi­den hin­ta nousee, eli niiden kaik­ista köyhimpien…

  13. Hyvä ja ana­lyyt­ti­nen kir­joi­tus Soininvaaralta.

    Kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin pitäisi suh­tau­tua henkilöön kohdis­tu­vana sub­ven­tiona. Jos vuokrakak­sio Puk­in­mäessä irtoaa vapail­ta markki­noil­ta 750e/kk ja kaupun­gin asun­tona 400e/kk, on jok­seenkin sama, asuuko esimerkin Kalle kaupun­gin käm­pässä vai saako hän 350e käteen asues­saan yksityisellä.

    Toki Kallen näkökul­mas­ta on perin ikävää, jos vuosikau­sia jatkunut saavutet­tu etu ote­taankin yhtäkkiä pois. Toisaal­ta Kallen entiseen asun­toon muut­ta­vat Jani ja Jes­si­ca koke­vat vas­taa­van­su­u­ruisen kasvun hyvinvoinnissaan. 

    Tulo­ra­jat muut­taisi­vat Stadin kämp­is­sä asum­ista opiske­li­ja-asumisen suun­taan. Hoas:lta on ikävä muut­taa pois kun valmis­tuu. Muut­topakon takia asun­not eivät kuitenkaan ole ikuisia nautin­taoikeuk­sia ja mon­et pää­sevät hyö­dyn­tämään mah­dol­lisu­ut­ta (näennäis)edulliseen asuntoon.

    Johtaisiko opti­maal­isim­paan tilanteeseen malli, jos­sa seu­rat­taisi­in takau­tu­vasti asun­tokun­nan kah­den vuo­den vuosi­t­u­lo­ja. Kah­den vuo­den tuloyl­i­tyk­sen jäl­keen asukas­ta infor­moidaan edessäol­ev­as­ta muu­tos­ta 6–12kk:n irti­sanomisa­jal­la: mikäli tulot tip­pu­vat kol­man­te­na vuon­na, asukas voi antaa eril­lisen selvi­tyk­sen asi­as­ta ja asum­i­nen jatkuu. 

    Mikäli tulo­ra­jat oli­si­vat voimas­sa, tulee uusien asukkaiden val­in­taan kiin­nit­tää eri­ty­istä huomio­ta. Slum­mi­u­tu­mi­nen estetään, kun asukkaik­si val­i­taan porukkaa laa­jal­ta skaalal­ta tulo­ra­jan ala­puolelta: ei niin, että asun­non saa­vat vain kaik­ista hädänalaisimmat.

    1. Tekee sen tulo­ra­jasään­nön miten tahansa, tuo sään­tö on julk­istet­ta­va jol­loin vas­tu­ulli­nen henkilö tietysti seu­raa jatku­vasti omia tulo­jaan. Jos ne ovat menos­sa yli reilusti, antaa men­nä vain, mut­ta jos ne menevät yli vain vähän, pitää niille tuloille tehdä jotain. Mitä pidem­pi on seu­ran­ta aika, sitä helpom­paa on tietysti säätää tulo­jaan niin, ettei häätölap­pua tule.
      Helsin­gin kannal­ta aja­tus, että viidennes asun­tokun­nista pakotet­taisi­in seu­raa­maan tulo­jaan ja vält­telemään liikaa tien­aamista, on vai­h­toe­htona todel­la huono.

  14. Osmolle: Miten tehokas­ta mah­toi olla joukkoli­ikenne Aris­toteleen aikaan?

    Jos tietyt alueet ovat halu­tumpia kuin toiset, eikö sil­loin ole luon­nol­lista, että siel­lä myös asun­to­jen hin­nat nou­se­vat korkealle? Etäisyy­den niistä kas­vaes­sa, ja alueen (tai vyöhyk­keen) halut­tavu­u­den sen myötä oletet­tavasti (ei aina!) vähen­tyessä, hin­ta oletet­tavasti las­kee. Eikö tämä ole markki­na­t­alouden perusoppia?

    Näi­nollen, jos ja kun meil­lä vain on edullista joukkoli­iken­net­tä, on asum­ista turha tukea, sil­lä se tuki val­uu aivan liian hel­posti ihan vääri­in taskui­hin. Yhteiskun­nan tulee vain huole­htia siitä, että liiken­nejär­jestelmä toimii ja on siis tehokas. 

    Kaukaa Kehä-III:n takaa, voi sit­ten jokainen vähä­varainen tai pien­i­t­u­loinen, esim. maas­ta tur­va­paikan ja asun­non (osit­tain tai kokon­aan) yhteiskun­nan tuel­la saanut “Frank” aloit­taa omat pon­nis­telun­sa opiskelun ja työn­teon avul­la, ja jo ulkoke­hää vähän mukavampien/halutumpien väli­etap­pi­en kaut­ta, kohti “Kaivopuis­toa ja Eiraa”. 

    Ei lyhyt­tä etäisyyt­tä halu­tu­im­mille paikoille pidä kenellekään yhteiskun­nan tuel­la lahjoit­taa, vaan sinne pitää yrit­tää omien tien­estien­sä antamien mah­dol­lisuuk­sien (ja miel­tymys­ten­sä) mukaan.

  15. Soin­in­vaara:
    Halpo­ja ARA-vuokria ei muuten kan­na­ta kade­htia. Olete­taan, että Pekka ja Kalle muut­ti­vat vuon­na 1970 parikymp­pis­inä saman­laisi­in asun­toi­hin, Pekka asun­to­lainan turvin omis­tusasun­toon ja Kalle kaupun­gin vuokra-asun­toon. Laske­mal­la eli­naikaiset asun­tomenot yhteen huo­mat­taisi­in, että Kalle onkin mak­sanut asumis­es­taan enem­män. Pekalla on lisäk­si vela­ton omistusasunto.

    Jos Kalle olisi sijoit­tanut vaikka­pa osakkeisi­in vas­taa­van raha­sum­man kuin Pekka omis­tusasun­toon­sa ja saanut niistä keskimääräisen markki­natuo­ton, kum­mal­la olisi nyt enem­män var­al­lisu­ut­ta Kallel­la vai Pekalla?

  16. Paras ratkaisu asun­top­u­laan olisi lopet­taa asum­is­tu­ki ja lap­sil­isän yksin­huolta­jako­ro­tuk­set asteittain.
    Moni pariskun­ta alka­isi asumaan yhdessä osoit­teessa, jotkut nuoret asu­isi­vat pidem­pään van­hempi­en­sa luona ja kimp­pakämp­pä tyyp­piset ratkaisut yleisty­i­sivät niil­lä, jot­ka vält­tämät­tä halu­a­vat asua kalleim­mil­la alueilla.
    Tämä hil­jalleen hillit­sisi asun­to­jen hin­to­jen ja vuokrien nousua, kun asumisen hin­nalle asetet­taisi­in oikea markki­na­t­alouden määrit­tämä pain­oar­vo suh­teessa mui­hin hyödykkeisiin.
    Valitet­tavasti uskon, että poli­it­tis­es­ti täl­lainen ei ole mah­dol­lista, kos­ka niin moni on vedet­ty mukaan tähän kuppaukseen.
    Asumisen itse mak­sa­vana päädyin äänestämään jaloil­lani ja jätin Helsin­gin tehden tilaa kun­ni­akansalaisille. Toki siihen oli myös mui­ta henkilöko­htaisia syitä.

  17. toke: …Ja pien­ten yksiöi­den hin­ta nousee, eli niiden kaik­ista köyhimpien…

    Ongel­man ydin ovat juuri tuet. Kun vuokra-asumisen tukem­i­nen lopete­taan, markki­nat sopeu­tu­vat ja yllät­täen löy­tyy edullisem­piakin vai­h­toe­hto­ja. Toinen asia kokon­aan on, että kohtu­ut­toman korkeat tuet mah­dol­lis­ta­vat syrjäytymisen.

  18. Tässä Osmolle järkevän hin­taisia asun­to­ja vuokra-asun­noik­si. Mut­ta tossa­han poli­itikot ja puolueet menet­täi­sivät oman vuokra-asun­to­bis­nek­sen­sä, joten tuskin tol­lainen hal­val­la rak­en­t­a­mi­nen Suomes­sa toteu­tu­isi poli­it­tis­ten estei­den takia.

    “Kiinala­is­fir­ma print­tasi kymme­nen taloa päivässä
    Jät­timäisel­lä 3d-tulostimel­la tehty talo mak­saa vain 3 600 euroa.”

    “Yhtiö käyt­tää talo­jen tulostamises­sa val­tavia 3d-print­tere­itä, jot­ka ruiskut­ta­vat talo­jen ele­men­tit semen­tistä ja jät­teistä valmis­te­tus­ta, nopeasti kuiv­avas­ta beton­ista. Print­ter­it ovat 32 metriä pitk­iä, kymme­nen metriä lev­eitä ja 6.6 metriä korkei­ta. Lait­teil­la voi rak­en­taa 200 neliömetrin kokoisen talon.”

    “Tulostimien kehit­täjä ja yhtiön toim­i­tusjo­hta­ja Ma Yihe on suun­nitel­lut lait­teitaan 12 vuo­den ajan. Hänen mukaansa tulostet­tavil­la taloil­la on mon­ta etua puolel­laan: ne mak­sa­vat vain noin 3 600 euroa, ja niiden rak­en­t­a­mi­nen on ympäristölle ystäväl­lisem­pää. Talon hal­pa hin­ta tulee osin siitä, että työvoimaa tarvi­taan rak­en­tamises­sa huo­mat­tavasti vähem­män kuin per­in­teisil­lä rakennustyömailla.”

    “Voimme print­a­ta minkä tahansa raken­nuk­sen asi­akkaamme dig­i­taalisen suun­nitel­man mukaises­ti. Se on nopeaa ja help­poa”, Ma sanoi uutis­toimis­to Xin­huan mukaan. Man mukaan teknolo­gia sovel­tuu jopa pil­ven­pi­irtäjien rakentamiseen.”

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1398746969817

    1. Kaupun­ki ei hyödy mitenkään rak­en­tamisen kalleud­es­ta. Mitä halvem­paa on rak­en­t­a­mi­nen, sitä arvokkaampia ovat tontit.

  19. 3d-tuloste­tun talon valmis­t­a­mi­nen tuot­taa vähem­män rakennusjätettä.

  20. Ei kaupungista olekkaan kyse vaan kaupun­gin päät­täjistä siis poli­itikoista ja puolueista. He ovat hyvin kiin­teästi sidok­sis­sa asun­to­bis­nek­seen. Vuokra-asun­to­ja on eri­laisil­la yhtiöil­lä, jois­sa poli­itikot ja raken­nus­li­ik­keet ovat mukana, ja jälkim­mäi­sis­sä on myös poli­itiko­ja. Näin päät­täjät ohjaa­vat omien sidosten­sa mukaises­ti kaavoitus­poli­ti­ikkaa. Jos asun­torak­en­tamisen hin­ta rom­ah­taisi 3d-tulostamisen seu­rauk­se­na, pitäisi tont­tien hin­nat sit­ten nous­ta rajusti ylöspäin. 

    Kuinka­paljon sit­ten niitä pitäisi nos­taa niin jotain voi saa­da käsi­tys­tä suh­teesta, kun Kiinalainen 3d-tulostet­tu talo mak­saa 3600€. Niin jos vaik­ka saman­tyylisen talon saisi Suomen ilmas­ton vaa­timuk­sil­la noin taval­lisen henkilöau­ton hin­nal­la. Teknolo­gia pudot­taa myös ker­rostalo­rak­en­tamisen hin­to­ja, jos halu­taan lähteä pudot­ta­maan raken­nuskus­tan­nuk­sia teknolo­gian hyö­dyn­tämisen avulla.

  21. ML: Jos Kalle olisi sijoit­tanut vaikka­pa osakkeisi­in vas­taa­van raha­sum­man kuin Pekka omistusasuntoonsa 

    Keneltä saa osakekaupoi­hin 10–20 vuo­tista lainaa sem­moi­sel­la 5…10-kertaisella vivul­la ja asun­to­lainan mar­gin­aalil­la, ilman osakkei­den real­isoin­tipakkoa, mikäli osakkei­den hin­nat laskevat? 

    Ei kukaan.

  22. Pekka ja Kalle ovat ihan hyvä esimerk­ki. Jos markki­nat toimi­si­vat, Pekka vuokra-asu­jana mak­saisi noin 6% (voit­tomar­gin­aalin ver­ran) enem­män asumis­es­taan kuin Kalle, mut­ta Suomes­sa markki­nat ovat voimakkaasti säädel­lyt ja ero on omien koke­musteni mukaan paljon suurem­pi. Ihan teo­ri­as­sakaan sään­te­lyl­lä ei voi­da voit­taa markkinoita.

    Sen sijaan, että tuh­lataan paukku­ja type­r­ään sään­te­lyyn, jos­sa kaik­ki asu­jat häviävät, pitää keskit­tyä markki­noiden toimin­nan takaamiseen. Monop­o­lit, oli kyseessä kun­nan kaavoitus­mo­nop­o­li tai eräät puoluei­ta lähelä ole­vat vuokrakasarmiy­htiöt, on saata­va puret­tua. Kil­pailu tuo asi­akkaalle, tässä tapauk­ses­sa asukkaalle, edullisim­man tuot­teen eli kodin.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Tekee sen tulo­ra­jasään­nön miten tahansa, tuo sään­tö on julk­istet­ta­va jol­loin vas­tu­ulli­nen henkilö tietysti seu­raa jatku­vasti omia tulo­jaan. Jos ne ovat menos­sa yli reilusti, antaa men­nä vain, mut­ta jos ne menevät yli vain vähän, pitää niille tuloille tehdä jotain. Mitä pidem­pi on seu­ran­ta aika, sitä helpom­paa on tietysti säätää tulo­jaan niin, ettei häätölap­pua tule.
    Helsin­gin kannal­ta aja­tus, että viidennes asun­tokun­nista pakotet­taisi­in seu­raa­maan tulo­jaan ja vält­telemään liikaa tien­aamista, on vai­h­toe­htona todel­la huono. 

    Eikö olisi käteväm­pää säätää asun­nos­ta mak­set­tavaa vuokraa suo­raan vuokralaisen tulo­jen perus­teel­la? Jär­jestelmä pitäisi vain rak­en­taa sel­l­aisek­si, että siinä voit­taisi­vat kaikki. 

    On täysin perus­tee­ton­ta kylvää verovaro­ja jouti­laan tai “mitään hyödyl­listä” tuot­ta­mat­toman joukon asut­tamiseen kaupun­gin kalleim­mil­la alueil­la. Siitä ei syn­ny kuin hillit­tömät määrät kulu­ja, joi­hin ei enää näinä aikoina ole varaa. Vaik­ka ajat tästä parani­si­vat, kan­nat­taisi yhteiset varat käyt­tää sil­loinkin paljon nyky­istä parem­min. Verovaro­jen nielu­ja ja poh­jat­to­mia pusse­ja on syytä supis­taa aiemmasta.

    Jos kaupungis­sa on halut­tu­ja asuinaluei­ta, ja niil­lä asum­ista kaupun­gin tai val­tion tuel­la, olisi syytä miet­tiä, miten tuol­laista houkutin­ta voisi käyt­tää parhait­en, esim. työn­teon tai sitä toisi­naan edeltävän opiskelun, sekä yrit­teliäisyy­den motiivina.

  24. Kalle:Monop­o­lit, oli kyseessä kun­nan kaavoitus­mo­nop­o­li tai eräät puoluei­ta lähelä ole­vat vuokrakasarmiy­htiöt, on saata­va purettua. 

    Kuka tahanssa saa rak­en­taa tor­pan minne tahansa, kun­nan on sit­ten vain otet­ta­va lusik­ka kau­ni­iseen käteen ja jär­jestet­tävä palve­lut vaik­ka keskelle kor­pea! Tai sit­ten jonkun alueen voi sumput­taa asun­noil­la, jon­ka jäl­keen sinne ei saa mis­tään enää järkevää tietä.

    Onpas kyl­lä tosi toimi­va konsepti!

  25. Sylt­ty: Kuka tahanssa saa rak­en­taa tor­pan minne tahansa, kun­nan on sit­ten vain otet­ta­va lusik­ka kau­ni­iseen käteen ja jär­jestet­tävä palve­lut vaik­ka keskelle korpea! 

    Minkä takia kun­nan pitäisi rak­en­taa palve­lut? Kun­nal­la on keskus­taa­ja­ma, jos­sa on palve­lut. Aja­tus, että kaikil­la on palve­lut yhtä lähel­lä, on hölmö. Ihmi­nen tekee val­in­to­ja ja yksi val­in­ta on asuin­paik­ka. Jos olet muut­tanut kauas palveluista, sinä asut kaukana palveluista. 

    Kun kat­se­lee kaavoituk­sen tulosta, ei vapaampi rak­en­t­a­mi­nen voi ainakaan huonom­paa jälkeä syn­nyt­tää. Esimerkik­si Helsin­gin tiuk­ka kaavoitus­poli­ti­ik­ka on tehnyt koko sodan­jälkeisen ajan äärim­mäisen huonoa tulosta. Lähiörak­en­t­a­mi­nen osit­tain jopa täy­del­lisen katastrofin.

    1. Kalle
      Kaavoituk­sen vaiku­tus­ta voi tutkia ver­taa­mal­la kaupun­gin kaavoit­tamia ja alueraken5tamissopimuksella yksi­ty­is­ten suun­nit­telemia aluei­ta keskenään. Ne aluer­ak­en­tamisko­hteet, jois­sa raken­nus­li­ike rak­en­si niin kuin halusi, eivät mitenkään loista erinomaisuudellaan.

  26. Sylt­ty: Keneltä saa osakekaupoi­hin 10–20 vuo­tista lainaa sem­moi­sel­la 5…10-kertaisella vivul­la ja asun­to­lainan mar­gin­aalil­la, ilman osakkei­den real­isoin­tipakkoa, mikäli osakkei­den hin­nat laskevat? 

    Ei kukaan.

    Juu, en ajatel­lut, että lainara­hal­la pitäisi sijoit­taa. Mut­ta omis­tusasu­ja investoi asun­toon­sa aluk­si omia säästöjään, nykyään vähin­tään kai noin 25 % kaup­pahin­nas­ta. Tässä vai­h­toe­htoises­sa tilanteessa vuokral­la-asu­ja sijoit­taisi saman sum­man osakkeisiin. 

    Ennen kuin asun­to on mak­set­tu pankille, omis­tusasu­ja yleen­sä kai käyt­tää vastik­keeseen, lainan­ly­hen­nyk­si­in ja ‑korkoi­hin sekä remont­tei­hin enem­män rahaa kuin vuokralainen vuokraansa. Tämän ero­tuk­sen vuokralainen sijoit­taisi myös osakkeisiin.

    Ja kysymyshän siis oli, että kumpi on lop­ul­ta varakkampi: omis­tusasu­ja vai osake­si­joit­tamista har­ras­ta­va vuokralla-asuja?

  27. Aamun lehteä (HS/28.6.2015, sivut D6-D7) lukies­sa tuli mieleen muu­ta­ma seik­ka, jot­ka saat­ta­vat vaikut­taa meil­lä vuokra-asumisen niukku­u­teen ja hin­taan asum­is­tukien lisäk­si: tässä ryh­mässä ovat liikaan sääte­lyyn liit­tyvät epäkohdat.

    Jos Helsingis­sä on peräti 30000 asun­toa tyhjil­lään, luulisi tilan­net­ta helpot­ta­van, mikäli aikaa, jon­ka vuokralainen voi vuokraa­mas­saan asun­nos­sa asua irti­sanomisen jäl­keen lyhen­net­täisi­in selvästi nykyis­es­tä kuud­es­ta (6) kuukaud­es­ta, esimerkik­si kah­teen (2) kuukau­teen, eli kol­ma­sosaan. Vuokra­sopimuk­sen irti­sanomise­hdot voisi­vat myös olla nyky­istä tas­a­puolisem­mat, ottaen huomioon vuokralaisen etu­jen ohel­la myös vuokranan­ta­jankin edut (ajan suh­teen tasapuolisemmin).

    Olisi ehkä hyvä kokeil­la, toisi­vatko tuol­laiset muu­tok­set vuokra-asun­to­jen markki­noille lisää sel­l­aisia asun­to­ja, jot­ka nyt voivat jäädä vuokraa­mat­ta, kun pitkän irti­sanomisa­jan takia saat­taa näin melko usein käy­dä. Ainakin tuol­lainen muu­tos tehostaisi vuokra-asuntomarkkinoitamme. 

    Kyn­nys asun­non vuokraamiseen on nyky­isin tehty meil­lä asun­non omis­ta­jan kannal­ta monin tavoin aivan liian korkeak­si, ja nimeno­maan säätelijöi­den toimes­ta. Nopeam­min uudelleen vuokrat­tavak­si vapau­tu­vat vuokra-asun­not oli­si­vat ainakin hyvil­lä paikoil­la var­maankin mon­en sel­l­aista tarvit­se­van toivelistalla.

    Han­kalas­ta tai huonos­ti käyt­täy­tyvästä vuokralais­es­ta on nyky­isin liian vaikea päästä nopeasti eroon. Tästä syys­tä vuokranan­ta­ja joutuu sietämään liian kauan tilan­net­ta, jos­sa esim. vuokraa ei asun­nos­ta aina vuokra­sopimuk­sen mukaises­ti edes saa, tai asun­to (ja sen väl­itön ympäristö!) muut­tuu vuokralaisen toimien tai laimin­lyön­tien takia nopeutetus­sa tahdis­sa esim. kallista remont­tia vaa­ti­vaan kuntoon. 

    Asial­la on aivan var­masti vaiku­tus­ta tyhjil­lään ole­vien asun­to­jen vuokraamishalukku­u­teen (asun­non omis­ta­jan tahol­ta), vaik­ka tuol­lainen ongel­mavuokralainen ei edes kovin yleinen tapaus olisi. Moni tyhjän asun­non omis­ta­ja saat­taa silti väl­tel­lä tarpee­ton­ta riskiä, harmia ja vaivaa, sekä saa­mat­ta jäävää vuokratuot­toa ym. kulu­ja, joi­ta ongel­mat­a­pauk­sista läh­es aina koituu.

    Jos esimerkik­si em. sään­te­lyä koskevin muu­toksin saataisi­in vaikka­pa vain kuudes­osakin Helsin­gin nyky­isin tyhjil­lään ole­vista asun­noista (eli 5000 = 30000/6) vuokrat­tavien asun­to­jen joukkoa kas­vat­ta­maan, vaikut­taisi lisään­tyvä tar­jon­ta, tässä joukos­sa, myös vuokra-asun­nois­sa asu­jien asumiskus­tan­nuk­sia alen­taen, eli aut­taisi asumisen hin­tata­son muut­tamises­sa järkeväm­pään suun­taan. Kan­nat­taisi ehkä kokeilla!

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle
    Kaavoituk­sen vaiku­tus­ta voi tutkia ver­taa­mal­la kaupun­gin kaavoit­tamia ja alueraken5tamissopimuksella yksi­ty­is­ten suun­nit­telemia aluei­ta keskenään… 

    Noin määrit­telemäl­lä Omo, olet täysin oike­as­sa. Tosin aluer­ak­en­tamisen paikat ja tavoit­teet ovat poli­it­tisia päätök­siä. Poli­it­tisia päätök­siä taas ohja­si­vat kun­tien, poli­it­tis­ten puoluei­den ja yllät­täen myös seu­rakun­tien maanomistus.

    Jos ratkaisu olisi tehty kaupunki­rak­en­tamisen poh­jal­ta, välit­tämät­tä kenen maalle ruu­tukaavaa tehdään, oltaisi­in tilanteessa jos­sa lähel­lä keskus­taa, ruu­tukaa­va-alueel­la olisi kol­mi- ja nelik­er­roksisia huonokun­toisia talo­ja joi­ta ei kan­na­ta kor­ja­ta. Tässä yhtälössä olisi nähtävis­sä ansain­ta­logi­ik­ka, jol­la talot voidaan purkaa kan­nat­tavasti ja rak­en­taa uut­ta. Nyt sitä logi­ikkaa ei ole ja lähiöi­den ihmisille on jäämässä mustapekka käteen.

  29. Osmo Soin­in­vaara: alueraken5tamissopimuksella yksi­ty­is­ten suun­nit­telemia alueita 

    Mitä näitä gryn­dat­tu­ja aluei­ta Helsingis­sä on? Matinkylä, Pih­la­jamä­ki? Roi­hu­vuores­sa Roi­hu­vuoren­tien län­sipuoli? Muita?

  30. Pekka Pes­si: Mitä näitä gryn­dat­tu­ja aluei­ta Helsingis­sä on? Matinkylä, Pih­la­jamä­ki? Roi­hu­vuores­saRoi­hu­vuoren­tien län­sipuoli? Muita? 

    Käytän­nössä läh­es kaik­ki ker­rrostalokan­ta 50-luvul­ta eteen­päin. Heti sodan jäl­keen tehti­in vielä het­ki jol­lain muul­la rahoituksella.

  31. Kalle: Käytän­nössä läh­es kaik­ki ker­rrostalokan­ta 50-luvul­ta eteen­päin. Heti sodan jäl­keen tehti­in vielä het­ki jol­lain muul­la rahoituksella. 

    Kyse oli aluer­aken­ne­tu­ista alueista, jois­sa raken­nus­li­ike tekee kaiken ase­makaavas­ta alkaen.

  32. Pekka Pes­si: Kyse oli aluer­aken­ne­tu­ista alueista, jois­sa raken­nus­li­ike tekee kaiken ase­makaavas­ta alkaen. 

    Aluer­ak­en­t­a­mi­nen oli myös gryn­daus­ta, eli rak­en­ta­ja ja raken­nut­ta­ja oli sama. Gryn­da­tus­sa rak­en­tamises­sa syn­tyy läh­es poikkeuk­set­ta etur­i­s­tiri­ita raken­nus­li­ik­keen ja asukkaiden välil­lä. Gryn­der­il­lä on mielessä vain voiton mak­si­moin­ti, eikä sil­lä voi itään muu­ta yhtiölain mukaan ollakkaan.

    Asukkaal­la taas on eri­laisia gryn­derin tavoit­teista eriäviä tavoit­tei­ta aina rak­en­tamisen laadus­ta, huoneko­rkeu­teen ja autopaikko­jen määrästä talon­mieheen, jolle tarvi­taan asun­to. Kun rak­en­tamisen rahoi­tus on kor­po­raa­tioil­la, eivät asukkaiden tarpeet toteudu. Eli perussyy huonoon rak­en­tamisen laatu­un ja asukkaille sopi­mat­tomi­in tiloi­hin on pääo­maköy­hyys. Toki poli­it­tisel­la ohjauk­sel­la aina ARA­VA-ajoista asti on pyri­it­ty mak­si­moimaan epäsopivuutta.

    Aluer­ak­en­t­a­mi­nen lisää vain ongel­maan yhden ulot­tuvu­u­den, kun talo­ja raken­netaan eri­lais­ten sidos­ryh­mien (kun­ta, poli­it­tiset puolueet, seu­rakun­ta, vaimo) maille kauas kaupungeista. Ei ole nähtävis­sä ansain­ta­logi­ikkaa, jol­la nuo voitaisi­in purkaa ja rak­en­taa uut­ta kan­nat­tavasti. Ongel­ma, että yhtiön raken­nusten purkukus­tan­nuk­set ovat pahim­mil­laan enem­män kuin ton­tin hin­ta, ei koske vain syrjäseutuja.

Vastaa käyttäjälle toke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.