Moni teollisuusmaa on täydentänyt työikäisten määrää työperäisellä maahanmuutolla. Yhdysvaltojen ja Kanadan elinvoima on lähinnä maahanmuuton seurausta. Nämä maat ovat siirtolaisten osalta hyvin valikoivia. Myös Ruotsi on ollut pitkään työvoimaa tuova maa. Suomi sitä vastoi menetti työvoimaa ulkomaille, erityisesti Ruotsiin. Suomen muuttotappio kääntyi pysyväksi muuttovoitoksi vasta vuonna 1981 ja merkittävää muuttovoittoa Suomi on saanut vasta vuodesta 2005 alkaen. Koko maan tasolla ulkomaalaistaustaisen väestön merkitys on vähäinen, mutta pääkaupunkiseudun työmarkkinat eivät ilman ulkomaalaisväestöä toimisi.
Puolitoista miljoonaa (15,4 %) Ruotsissa asuvaa on syntynyt ulkomailla, lisäksi 4,7 % on syntynyt Ruotsissa ulkomaalaisista vanhemmista, 7,1 % on syntynyt Ruotsissa niin, että toinen vanhemmista on ulkomailla syntynyt. Täysiverisiä ruotsalaisia on vain 72,6 % maassa asuvasta väestöstä. Maahan muuttaa vuosittain noin satatuhatta ja maasta muuttaa noin 50 000 henkeä. Maatalouden nopea alasajo johti noin kolmensadantuhannen suomalaisen muuttoon Ruotsiin. Kun suomalaisten muuttotulva tyrehtyi, Ruotsi ryhtyi tuomaan siirtolaisia esimerkiksi Puolasta. Ruotsissa on Suomeen verrattuna paljon humanitaarisin perustein maahan tulleita.
Ulkomaalaisperäinen väestö on tervehdyttänyt Ruotsin väestörakennetta merkittävästi. Jos ulkomaalaisperäisiksi lasketaan ulkomailla syntyneet, ulkomailla syntyneistä vanhemmista syntyneet ja puolet niistä, joilla toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla, ulkomaalaisperäistä väestöä on Ruotsissa noin 23,7 prosenttia väestöstä. Ikäluokittain näin määritelty ulkomaalaisväestön osuus näkyy alla olevasta taulukosta:
Ikä | Ulkom. ouus |
0 – 14 v | 25,3 % |
15 – 24 v | 25,0 % |
25 – 34 v. | 33,0 % |
35 – 44 v. | 28,8 % |
45 – 54 v. | 25,3 % |
55 – 64 v. | 20,0 % |
65 + | 12,9 % |
Parhaassa työiässä (25 – 54 v) olevista 29 % on ulkomaalaistaustaisia. Väestöllinen huoltosuhde täysiveristen ruotsalaisten parissa on 62 % ja ulkomaalaistaustaisen väestön parissa vain 40 %. Ero on merkittävä.
Väestöllisen huoltosuhteen paraneminen ei tietenkään riitä pelastamaan kansantaloutta. Ulkomaalaisväestön on myös mentävä töihin. Minulla ei ole käytettävissäni ulkomaalaistaustaisen työllisyysastetta, mutta sen on oltava varsin korkea, koska koko työikäisen väestön työllisyysaste on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa, vaikka tuon ikäisistä 29 % on ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustainen väestö näyttää työllistyvän Ruotsissa yhtä hyvin kuin suomalaistaustainen väestö Suomessa ellei jopa paremmin.
Ilman ulkomaalaisperäistä väestöä Ruotsin talous olisi suurissa vaikeuksissa. Vanhusväestön osuus olisi melkein 22 % eli paljon enemmän kuin Suomessa.
On maahanmuuttoa ja sitten on maahanmuuttoa.
Ruotsille ei ole mitään iloa humanitaarisesta maahanmuutosta, jonka kustannukset ovat kovat. Tässä ei varmastikaan tarvitse luennoida Ruotsin suurkaupunkien hunningolla olevistä lähiöistä.
En osaa sanoa, kuinka monta prosenttia maahanmuutosta on oikeasti työperäistä — siis sellaista, että maahanmuuttajalla on kielitaitoa ja jälkiteolliseen yhteiskuntaan soveltuvaa osaamista.
Nuo menestyvät maat panostavat aika paljon luonnontieteeseen ja teknologiaan. Uusi teollisuus tarvitsee vahvaa perustutkimusta. USAssa valmistutaan ammattiin nuorempana, kouluissa opetetaan vähemmän pänttäysainenta.
Humanitääristä maahanmuuttoa ei ole mielestäni tarpeenkaan perustella taloudellisilla syillä (vaikka toki esimerkiksi pakolaisten parempi työllistyminen olisi kaikkien etu). Ne perusteet, joista saa olla samaa tai eri mieltä, itse olen pääsääntöisesti samaa, ovat nimensämukaisesti humanitäärisiä.
Suomessa asuu noin parisataa tuhatta ulkomaiden kansalaista, ja Suomen kansalaisuuden saa vuosittain 5–10 tuhatta ulkomaalaista. Pakolaisia, turvapaikan saaneita sekä perheenyhdistämisten kautta tulleita on vuodesta 1973 lähtien noin 40 tuhatta.
Vuonna jälkimmäisenämainittuja saapui Suomeen 1431 henkilöä kokonaismaahanmuuton ollessa 31278 henkeä. Keskimääräinen mamu siis tulee edelleen Suomeen joko työn tai rakkauden perässä, mamukriitikoiden kamelipaimenia, palavia ghettoja ja muita uhkakuvia vilisevästä retoriikasta huolimatta.
“Ulkomaalaistaustainen väestö näyttää työllistyvän Ruotsissa yhtä hyvin kuin suomalaistaustainen väestö Suomessa ellei jopa paremmin.”
Tämä ei ole mikään ihme koska aika merkittävä osuus ruotsin ulkomaalaistaustaisista _on_ suomalaistaustaisia.
Tälle väitteelle kaipaisin perusteluja.
Auika vähän rakennettaisiin taloja ilman virolaisia. Pysähdy jonkin helsinkiläisen rakennustyömaan äärelle ja kuuntele mitä kieltä tai oikeammin mitä kieliä siellä puhutaan. Suomessa on työttömiä rakennusmiehiä maakunnissa, mutta nämä eivät suostu tulemaan maakunnista Helsinkiin töihin.
Suomen tilanne (yhteiskuntarauha, koheesio, rikollisuus, koulumenestys, naisten ja tyttöjen asema jne.) vähänkään pidemmän aikavälin tarkastelussa on paljon, paljon parempi kuin Ruotsin, ja syy on nimenomaan maahanmuutossa. Kyllä sinun pitäisi kyetä tämä väistämätön tosiasia tajuamaan ja pyrkiä päättäjänä estämään, ettei Ruotsin kohtalokasta virhettä toisteta Suomessa.
Onko tälle väitteelle pitävämpiä todisteita kuin Joulupukin olemassaololle? Kyllä kaikkiin työpaikkoihin löytyisi työntekijät siivoojasta alkaen, mutta kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti palkkaa pitäisi mahdollisesti korottaa.
Koko väestöstä on töissä somaleista 8 %, suomalaisista 42 %. Mm. kenialaisista ja nepalilaisista puolestaan suurempi osuus on töissä kuin suomalaisista.
https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdG1ZLU5US0tZSmYxZjNsd0RFajAwd0E&gid=1
Työllisyyslukuja ei yleensä lasketa jakamalla työlliset koko väestöllä vaan tylöikäisellä väestöllä, mutta jos noin tehdään, ulkomaalaisväestö kokonaisuudessaan on paremmin työllistynyt kuin suomalaiset.
Ei pidä paikkaansa USA:n osalta. Maassa on toistakymmentä miljoonaa laitonta siirtolaista lähinnä latinalaisesta Amerikasta, eikä niitä ole millään tavalla valikoitu. Toki USA:han muuttaa paljon myös korkeakoulutettua porukkaa, mutta kokonaisuutena järjestelmä on kaikkea muuta kuin valikoiva.
Enkä ymmärrä miksi noiden maiden ”elinvoima” olisi siirtolaisuudesta enää kiinni. Eiköhän niissä ole ihan riittävästi väkeä ollut jo kauan.
Maahanmuuttajien työllisyysaste Ruotsissa on 57 prosenttia, Ruotsissa syntyneiden (ml. toisen jne. polven mamut) 82 prosenttia. Ruotsin korkea työllisyysaste maahanmuutosta huolimatta johtuu ennen kaikkea kantaväestön äärimmäisen korkeasta työllisyysasteesta. Sukujuuriltaan ruotsalaisten työllisyysaste on 85 prosenttia. Euroopan ulkopuolelta muuttaneiden luku on 51 prosenttia. Ks. lähde.
Miksi potentiaaliset työperäiset maahanmuuttajat valitsitsivat huonon ostovoiman maan?
Jos itse hypotetisoin tätä kilpailuna länsimaisten demokratioiden kesken, niin ei Suomi mielestäni ainakaan haluttavampaan suuntaan ole menossa. Ja vaikka koulutus, turvallisuus ja perusinfra ovat (vielä) kunnossa, niin kovin harva tänne ammatillisin perustein näyttää haluavan.
Paremmille (mutta harvemmille) virkamiehille olisi kyllä tarvekin.
Yli kolmesataa tuhatta työtöntä ei vielä riitä? Mikä riittää? Miljoona?
Ruotsissa on työperäisen muuton jäljiltä yli 700.000 suomalaista.
Tuoreimman SCB:n AKU tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten työttömyys oli viime vuonna 16,2 prosenttia, kun se ruotsalaisten keskuudessa oli vain 6,3 prosenttia.
Ruotsilla menisi vieläkin paremmin, jos Suomi ja Ruotsi olisivat samassa valuutassa. Maat muodostavat lähes optimaalisen vaaluutta-alueen työvoiman liikkuvuudellakin mitattuna.
Opetus erikoistuu aikaisemmin kuin Suomessa. Pakollisia aineita on vähän (historia ja englanti). Loput ajasta voidaan käyttää niihin aineisiin joita tullaan tarvitsemaan työelämässä.
Ammattiin valmistutaan nopeammin, koska pääosa tulee työelämään kandeina. Suoraan maistereiksi lukevat vain ne, jotka tähtäävät yliopistouraan (tai ne, jotka eivät saa töitä).
Yritäpä sanoa Suomessa että keskiverto opettajalle riittää kandi tai että oikeutta voi istua oikeasti oikeustieteilijä kandin paperit taskussa. Jälkimmäisessä on se huvittava piirre, että oikeustieteilijöiden yleisesti käyttämä titteli osoittaa lyhyemmän koulutuksen riittäneen vallan mainiosti aikaisemmin. 😉
Toisaalta on muistettava, että lyhyempi koulutus vaatii myös työelämältä. Yritysten ja virastojen on panostettava enemmän työssä oppimiseen. Vastikkeeksi työnantaja saa edullisempaa työvoimaa joka on koulutettu tarkemmin työnantajan tarpeisiin.
Helppo tapa hoitaa asia on käydä läpi valtion ja kuntien kelpoisuusvaatimukset ja pudottaa vaikka 30% kaikista maisteria vaativista tehtävistä kandin tehtäviksi ja vastaavasti 30% AMK tehtävistä koulupohjaisiksi. AMK sinänsä on huono kehityksen tulos. AMK:t itsenäisinä oppilaitoksina pitää lopettaa ja jakaa alansa korkeakouluille kandiyksiköiksi.
Helppojen ja järkevien linjausten läpivienti ei kuitenkaan Suomessa onnistu. Sen osoitti viime vuonna hallituksen kyvyttömyys viedä läpi säästötoimia. 😀 Itse pystyisin tekemään kahden miljardin säästön kahdessa minuutissa ilman että se aiheuttaa haittaa kenellekkään, mitä nyt itkua ja hammasten kiristystä hetken siirtymävaiheessa. Seuraavat kaksi miljardia veisivät jo enemmän aikaa. 😉
Suomen vahvuus on ainakin tähän asti ollut, että tänne on kyllä saanut tulla, mutta pelisäännöt ovat olleet täkäläiset. Suomessa tulijat koulittu maan tavoille. Näin on tehty kaikkien tulijoiden kanssa vuosisatojen kuluessa: ugrilaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, juutalaiset, venäläiset, tataarit, vietnamilaiset… Jos tästä lipsutaan, tulos ei ole toivotun kaltainen.
Kalle
“Yritäpä sanoa Suomessa että keskiverto opettajalle riittää kandi tai että oikeutta voi istua oikeasti oikeustieteilijä kandin paperit taskussa. Jälkimmäisessä on se huvittava piirre, että oikeustieteilijöiden yleisesti käyttämä titteli osoittaa lyhyemmän koulutuksen riittäneen vallan mainiosti aikaisemmin. ;)”
OTK (oikeustieteen kandidaatti) vastasi filosfoain kandidaattia vaatimustasoltaan. FK oli FM ilman maisterinpaperia joko promootiosta tai tiedekunnan publiikista.
Onko kyse suomalaisten suostumisesta, vai siitä että virolaisista on luotu valtion hiljaisella hyväksynnällä epävirallinen matalapalkkajoukko?
Kun työvoimareserviä halutaan kasvattaa korkean työttömyyden tilanteessa, on motivaattorina palkkatason lasku. Ajatuksena on, että kun tekijöitä on entistä enemmän, saadaan työväki kilpailemaan palkoilla toisiaan vastaan. Mm. Vartianen on tämän muistaakseni myöntänytkin.
Rakennusalalla kyllä valvotaan aika hyvin, ettei tyehtosopimuksia alittavia palkkoja makseta. Poikkeuksia on, mutta määrällisesti niiden merkitys on vähäinen. Jätkäsaaressa ei pysty taulukkopallkkoja alentamaan.
Osmo, oletko vakavissasi vai toisteletko vain mantroja? Raksat ovat täynnä virolaisia, koska he tekevät samat työt halvemmalla. Mikäli heitä ei olisi, talot tulisi kyllä rakennettua, mutta hieman isommilla palkkakuluilla.
Ainakin viimeaikaisessa talouskeskustelussa esillä ollut seikka, että yritykset (erityisesti suuret) jakavat nyt rahaa omistajille, koska puuttuu investointikohteita, edellyttäisi sitä, että jostakin, ilmeisesti siis ulkomailta, saataisiin johtajia, joilla olisi ideoita.
Vaikea kuvitella, että jakamalla ylimääräistä rahaa omistajille saataisiin merkittäviä tuottoja tulevaisuudessa. No, ainakaan pääomapulaa ei ole.
No tämähän johtuu ihan siitä, että töissä oleva somali muuttuu tuossa sun taulukossa nopeasti suomalaiseksi. Somaleista Somalian kansalaisia ovat ne, jotka ovat joko päässeet aika vähän aikaa sitten Suomeen tai eivät ole sopeutuneet Suomeen.
Ideologinen huuma näyttää sumentavan kjyvyn matemaattiseen ajatteluun. Jos pitkään maassa ollut somali muuttuu suomalaiseksi, se ei alenna suomalaisten työllistymiuslukuja juuri lainkaan, koska somaleja on niin mitättö.män vähän koko maata ajatellen. Sen sijaan se alentaa somalien työllistymislukuja, koska somalit työllistyvät tietysti paremmin vähän aikaa maassa oltuaan.
Älä viitsi !!
Tunnen monta pohjoissuomalaista, jotka kulkivat Pääkaupunkiseudulla töissä.
Savukoskeltakin kulki puolenkymmentä ukkoa Helsinkiin joka viikko.Maanataiaamuna koneeseen ja pitkäpäiväinen viikko Hesassa ja torstaina kotiin.
Mutta kun virolaiset ovat polkeneet palkat niin ei kannata enää matkustella vaikka lennot ovat halventuneet.
Maksetaanko virolaisille Helsingissä huonompaa palkkaa kuin rakennusmiehille Savukoskella tai vaikka Oulussa? Ei pidä taivastella kalliita asuntoja, jos oletetaan, että rakennusmiehet käyttävät lentokonetta työmatkoihinsa! Ennen työn perässä muutettiin. Onhan myös työmatka Tallinnasta Helsinkiin aika paljon lyhyempi kuin Savukoskelta.
Ruotsin , samoin kuin Saksan ‚parempi työllisyyaste johtuu siitä, että työtä on jaettu osa-aikatyön kautta
Erityisesti naiset tekevät osa-aikatyötä.
Se on johtanut siihen, että molemmissa maissa on paljon köyhiä naisia, jotka elävät köyhän vanhuuden.Esim Saksan virallisista köyhistä melkein kaikki ovat naisia. Näin naisia on alettu polkea hellan ja nyrkin väliin ja Osmo jaksaa ihailla tätä.
Köyhiä on paljon enemmän kuin EU-tilastot osoittavat, EU:n köyhyysindeksi on monimutkainen ja antaa sopivia tuloksia poliitikkojen propaganda-aseeksi.
Ruotsista puuttuvat myös orjatyöläiset, Suomessa heitä on 350000 , Ruotsissa nolla
Jos nuo ilmaistyön raatajat olisivat työllisiä Ruotsin ja Saksan tapaan niin Suomen työllisyysaste olisi korkeampi
Tarkemmin taulukkoa tutkittaessa huomaamme että eurooppalaiset (pl. Suomi) työllistyvät kyllä paremmin kuin suomalaiset, mutta ainakin taulukon mukaan (en ole itse sen tekijä) ulkomaalaisväestö kokonaisuutena työllistyy hieman heikommin (38 %) kuin suomalaiset (42 %).
Tärkeää on huomata se, että tiettyjen maiden kansalaiset työllistyvät erittäin huonosti, jopa niin että vain vain 6 % erään maan kansalaisista käy töissä.
Tämä on todella huolestuttavaa, etenkin kun otetaan huomioon se tosiseikka että heikosti työllistyvien kansalaisuuksien edustajat alkavat kerääntyä tietyille alueille. Jos kehitys jatkuu nykyisen suuntaisena, 20 vuoden kuluttua mellakoidaan autojen palaessa Jakomäessä. Näin se nyt vain on.
Maakunnista tulee kyllä Helsinkiin töihin sellaisia rakennusmiehiä, joille maksetaan kunnollista palkkaa — ja jotka siis ovat palkkansa arvoisia. Virolaiset valtasivat markkinat halvoilla hinnoilla, mutta työn laadussa tai tehokkuudessa oli toivomisen varaa. Kun nämä ovat parantuneet, hinnatkin ovat nousseet. Jossain määrin on saattanut käydä niin, että virolaisten halpamyynti on estänyt suomalaisen työvoiman markkinoillepääsyä, ja kun työmarkkinoilta on ollut poissa riittävän kauan, paluu on vaikeaa. Kaukoidän yritykset harrastivat joskus hintojen dumppausta ihan tarkoituksella saadakseen kilpailijat pois markkinoilta, vähän sama periaate.
Jos USA:han halutaan verrata, niin kannattaa vähän aikaa asioida USA:laisten virastojen kanssa, IRS voisi olla hauskin kokeiltava. Virastotyövoima on siellä kyllä vähemmän koulutettua ja edullisempaa täällä. Ja sen huomaa.
En oikein usko, että Yhdysvaltojen menestyksen selittävä tekijä on koulujärjestelmä, koulutuksen rakenne tai edes yhteiskunnan toiminta.
Selitysten etsimisen voisi aloittaa vaikka katsomalla maassa tarjolla olevia pääomia, maassa tehtyjä työtunteja per capita (ei per työntekijä tai työikäinen), maan houkuttelemia ulkomaisia osaajia tai kotimarkkinoiden kokoa. Näillä kilpailueduilla on vähän varaa jo sallia klappia muutamassa muussa paikassa.
Minulla on sellainen tunne, että yhdysvaltalaisetkin ovat osittain ylikoulutettuja osaamiseensa nähden. Tämä tosin on vältetty ylempien korkeakoulututkintojen kohdalla, mutta alempia on kovin kirjava valikoima tasoltaan.
No kyllä ne ovat valikoituneita: sellaisia jotka ovat kyllin reippaita hankkiutumaan omalla kustannuksellaan tuhansien kilometrien päähän ja sitten kiipeämään salaa pikavauhtia aidan yli tai kaivamaan tunnelin sen ali, tms, ja talsimaan mailikaupalla autiomaassa. Heikommat kirjaimellisesti sortuvat elon tiellä jossain Arizonan auringossa.
Merkittävämpi valikointi tapahtuu sitten siinä, että laiton siirtolainen ei nauti Yhdysvalloissa jäin korkeasta sosiaaliturvasta, mutta laiton siirtotyöläinen saa kuitenkin jonkinmoisen toimeentulon (joka on yleensä selvästi parempi kuin siellä mistä hän lähti siirtolaiseksi).
Turvapaikanhakijoita taitaa olla Yhdysvalloissa sangen vähän. Laillista maahanmuuttoa on kohtalaisen paljon ja se on koulutuksen, työvoiman tarpeen jne. perusteella valikoivaa.
Muutoin en ole loppukommentistasi eri mieltä.
Ja tässä tulikin se iso kysymys. Me haluamme täsmälleen niitä samoja koulutettuja ja kielitaitoisia maahanmuuttajia kuin kaikki muutkin. Se porukka taas ei mitenkään erityisesti himoitse suomalaista ilmastoa tai ostovoimaa.
Virolaisille ja venäläisille olemme sopivasti takapihalla. Muualta koulutettu väki tulee lähinnä suomalaisten puolisoiden perässä, eikä virta ole kovin suuri. Ehkä meidän pitäisi lähettää kaikki koulutetut suomalaiset nuoret pakollisille puolisonhakumatkoille ulkomaille vuodeksi tai pariksi (ja toivoa, että viitsivät palata puolison kanssa)?
Suomella on tiettyjä kilpailuetuja, joita erityisesti perheet arvostavat, joten emme me ole jonon häntäpäässä. Emme myöskään ole jonon kärkipäässä, tänne raukoille rajoille riittää halutuimmasta porukasta vain rippeitä.
Niinpä lienee realistisempaa ajatella, että otamme tässä vaiheessa sellaista porukkaa, joka pystyy elättämään itsensä jotenkin plusmiinusnolla kohtuullisella aikajänteellä. Siitä porukasta tulee aikaa myöten tuottavampaa, ja heidän lapsistaan suomalaisia.
Tässä vaiheessa saattaisi olla hyvä ruveta miettimään kotouttamista investointina ja tutkia ja säätää sitä sen mukaan. Tulijat — olivatpa sitten humanitääristä tai työperäistä maahanmuuttoa — pitää saada mahdollisimman tuottaviksi asukkaiksi mahdollisimman nopeasti. Meidän pitää tarjota työhaluisille mahdollisimman nopea tie työhön.
OLISIKOHAN VASTAUS OTSIKON KYSYMYKSEEN YKSINKERTAINEN: MEILLÄ ON EURO.
**“Rakennusalalla kyllä valvotaan aika hyvin, ettei työhtosopimuksia alittavia palkkoja makseta.”**
Epäilen että olet naiivi.
“Virolaisrakentajan palkka voi jäädä kahteen euroon”
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/119586-virolaisrakentajan-palkka-voi-jaada-kahteen-euroon
Tietysti maksetaan .Jos tekee hyvää ja vaativaa urakkaa niin kannattaa matkustaa kauempaakin.
Pohjanmaalta ja Savosta kulkivat autolla samaan tapaan
Ennen ei työn perässä muutettu, nyt muutetaan eniten Suomen
historiassa.
Ja klassisen talousteorian mukaanhan jos jossakin on tarjolla työvoimaa niin joku tulee ja työllistää heidät.
Miksi työn perässä pitäisi muuttaa kun talousteorian mukaan työpaikat tulevat paikkakunnalle ?
Eipä tuo valvonta kovin tarkkaa ole.Tätini talossa on parvekeremontti ja kun katselin ukkoja niin kenelläkään ei ollut korttia.
Tätini vaatiessa korttia ilmeni, että ne olivat jääneet Viroon kämpille etc
Kun tätini otti yhteyttä firmaan niin vairoaliset hävisivät ja työmaa pysähtyi pariksi viikokse. Sen jälkeen tulivat uudet kortilliset miehet, mutta kun viimeksi kävin niin taas kaikki oli kortittomia
Valvonta on silmänlumetta
“Selitysten etsimisen voisi aloittaa vaikka katsomalla maassa tarjolla olevia pääomia, maassa tehtyjä työtunteja per capita (ei per työntekijä tai työikäinen), ”
Mäkkäri tarjosi palkankorotuksen sijaan mahdollisuutta tehdä 80 tuntia viikossa vuoden ympäri.
USA on lisännyt yksilön työtunteja ja näin elintasoa on kyetty säilyttämään
USA:ssa on 15–64-vuotiaita n 215 miljoonaa ja työllisiä 142 miljoonaa eli todellinen työllisyysaste on n 67 %.
USA laskee tämänkin luvun hieman eri tavalla kuin muut ja ilmoittaa työllisyysasteeksi korkeamman arvon
Ruotsissa nuorisotyöttömyys on Suomea suurempi, miksiköhän ?
Poliitikotkin voisi vaihtaa halvempiin, sellaisiin joita ei tarvitse lentokoneilla kuskata veronmaksajien rahoille. Mainitut raksamiehet tai raksafirmat sentään maksavat lentämisensä itse.
Siis suomalaisten työnlaadussa oli (ja on) toivomisen varaa, virolaiset tekevät laadukkaammin.
Tosin pääsyy rakentamisen heikkoon laatuun ei ole työntekijöissä vaan suunnittelussa ja johtamisessa.
Jännä että Suomella meni NIIN hyvin ennen tuota eurokriisiä, ja sitäpäs oikein poliitikkojen toimestakin jeesusteltiin ja kehuskeltiin menestyksellä, Sonerallakin meni NIIN lujaa että meillä oli oikein ajankohtaisohjelmakin jossa mietittiin mitä niillä sadoilla miljardeilla ostettaisiin.
Sitten tuli eurokriisi, Sonera annettiin ilmaiseksi ruotsalaisille, Nokian matkapuhelimet myytiin pilkkahintaan ja kaikki on vähän alakulosta ja YT-neuvottelua pukkaa.
Poliitikkojen toimenpiteet? Kansa todetaan huonoksi, väärän ikäiseksi, väärässä paikassa asuvaksi ja se olisi kokonaisuudessaan vaihdettava, ja mielellään sellaiseksi joka ei äänestä persuja.
Työikäisen väestön tuonti on tempputaloutta, sillä saadaan huoltosuhde vähäksi aikaa kuntoon ja sitten on taas edellistä isompi eläkepommi käsissä. Eli tuleville polville jätetään omat ongelmat vielä pahempana, mitä järkeä?
Ja miten jatkuva talouskasvu sopii vihreään politiikkaan, etenkin sitä jaksan aina ihmetellä.
Voitko avata hiukan, miten tuo boldattu kohta on Ruotsissa paljon, paljon huonompi kuin Suomessa, tai jos ei vielä ole, millaisesta aikavälistä ihan tarkalleen ottaen puhut?
YK:n Gender inequality indexillä mitattuna Ruotsin sijoitus on ollut vuosina 2008, 2011 ja 2012 3., 1. ja 2. Samoina vuosina Suomen sijoitukset 8., 5. ja 6. Milloin tuon siis pitäisi romahtaa, vai onko vaan väärin mitattu?
Omasta mielestäni OS:n avauksessaan esittämät “väistämättömät tosiasiat” painavat enemmän vaakakupissa, kuin vaikka PISA-tulokset, mutta makunsa kullakin.
Yhteiskunnan koheesioon maahanmuutolla on todennäköisesti vaikutusta, mutta kyseenalaistan tässäkin esittämäsi kaltaisen dramaattisen vaikutuksen. Ks. tämä
http://www.bertelsmann-stiftung.de/cps/rde/xbcr/SID-56A28FB4-6A55D64E/bst_engl/xcms_bst_dms_38334_38335_2.pdf
jossa Suomi on pykälän Ruotsia edellä. Millä aikavälillä tuo ero ratkeaa, ottaen huomioon, että sekä ykkösenä että kakkosena samassa listauksessa olevissa maissa (Tanska ja Norja) on selvästi Suomea enemmän maahamuuttajia?
Jos ja kun on jo asunto savukoskella, niin aika suurella todennäköisyydellä perheen eläminen savukoskella ja kerran viikossa tehtävä työmatka tulee kuitenkin halvemmaksi ja elämänlaatu on parempi kuin että koko perhe muuttaisi pieneen ja kalliiseen asuntoon helsinkiin. Pohjois-suomeen lennot on hinnaltaan hyvin kilpailukykyisiä junamatkaan verrattuna.
Ajattelitko sitten ratkaista heitin eläketurvan niin, että kyseiset naiset ovat ihan täyspäiväisesti poissa töistä?
Toisaalta, useimmissa paikoissa on tavalla tai toisella kurja ilmasto suuren osan vuotta: Liian kuumaa tai kylmää, tuulee, sataa, pölyää, jne. Jos rahalla saa enemmän niin todennäköisesti myös oma palkka on pienempi, jos verot ovat pienemmät niin helposti niistä palveluista jotka ovat korkeamman verotuksen maassa maksuttomia maksaa jopa enemmän.
Suomi on ihan normaali eurooppalainen maa, houkuttelevuudeltaakin, ja myös niin että kuten muissakin eurooppalaisissa maissa, meilläkin ollaan vakuuttuneita siitä että olemme jotenkin ihan erillaisia kuin muut.
Käsittääkseni tästä on tullut paljon dokumenttiohjelmia televisiostakin. Liiton miehet käyvät työmailla tarkastamassa, mutta viranomaisia siellä ei käsittääkseni juurikaan näy. Kun liitosta saadaan soitettua virkamies paikanpäälle tarkastusta tekemään, laittomat työmiehet ovat jo paikalta hävinneet. Lailliset taas saattavat valehdella palkkansa. Tuloksena ehkä pienet sakot. Valvonta on heikkoa.
Riittäviä perusteluja ei minusta ole vieläkään väitteelle esitetty. Rakennusalaa koskien tuli mielipide, joka vaikuttaa päällisin puolin täysin valheelliselta.
Minua ihmetyttää, miten korkea- ja matalapalkkatyöt eivät ole markkinaehtoisia. Klassisestihan pitäisi olla niin, että palkkoja pitäisi nostaa, kun työvoimaa ei saa, ja vastaavasti laskea jos tarjontaa löytyy. No, hyväpalkkaisiin hommiin on satavarmasti aina tarjontaa eikä se voi kaikki olla huonoa ja matalapalkkaisiin ei oikein mennä kuin pakolla, koska palkka ei ole työn arvoista. Mutta niin vain sitten korkeat palkat vain nousevat ja julkisuudessa valitellaan, miten matalapalkkaisiin töihin ei ole tekijöitä suuresta työttömyydestä huolimatta ja miten ne joudutaan teettämään ulkomaalaisilla halpatyönä.
Meillä nyt kuitenkin on yhteiset työmarkkinat Viron kanssa, jolloin virolainen työntekijä on ihan laillinen työntekijä. On myös parempi, että joku Tallinnasta tulee töihin Helsinkiin kuin että joku lentää Savukoskelta edestakaisin.
Älä viitsi. Noissa alhaisen verotuksen maissa työikäisten ei tarvitse maksella muiden menoja. Kyllä siinä on ihan selvää säästöä, koska onhan se selvää, että Suomessakin pääasialliset maksajat ovat työssäkävijöitä.
Tietenkin jos on pieni palkka ja suuri perhe, niin Suomi on erittäin houkutteleva maa kun pääsee saamapuolelle vaikka kävisikin töissä.
Se nyt vaan ei toimi silleen että julkisen sektorin kautta pöräytettynä euro muuttuu kahdeksi.
Tämä on aika positiivinen näkemys asiasta. Taitaa sielläkin puolet kansasta alkaa olla kansallisen köyhyysrajan alla. Nuo mäkkärin työntekijät joutuvat elääkseen hakemaan valtionavustuksia. Juuri oli uutinen, että firma oikein tuottaa työntekijöilleen ohjeita tämän avun hakemiseen sen sijaan, että maksaisi elämiseen vaadittavaa palkkaa. Palkan tuplaaminen nostaisi hintoja joitain senttejä, mikäli se siirrettäisin täysimääräisenä hintoihin. Monet tekevät (tai tekivät ennen lamaa) kahta tai kolmea työtä ilman näkyvää tulosta. Reaalipalkat ovat alemmilla tasoilla laskeneet jo kolmekymmentä vuotta. Velkaantuminen ja kurjistuminen on ihan suoraa seurausta tästä. En sanoisi elintason säilyneen.
Yhdysvalloilla on isot kotimarkkinat ja se auttaa. Valtiolla olisi siellä varaa parantaa tilannetta, mutta se ei tee mitään. Siellä on tainnut jo pari vuotta olla laittomien siirtolaisten nettovirta maasta ulospäin, koska talous on yksinkertaisesti kuralla työtätekevien osalta ja laittomat siirtolaiset elävät kädestä suuhun ilman mitään tukia.
Käsittääkseni Virosta tänne keikalle tuleva pikkuyritys voi maksaa Viron mukaista palkkaa. Eri asia on jos yritys palkkaa vakituisesti täällä suomalaisen/virolaisen. Tällä virolaiset voivat kilpailla ja syrjäyttää suomalaisen kallispalkkaisempaa työvoimaa käyttävän yrityksen. Tietysti tämä on ihan laillista.
Töiden laatu on vaihteleva, ei välttämättä huono. Putkihommissa ei erityisemmin oteta asbestinäytteitä, eikä huomioida asbestia. Virossahan asbestiin ei kiinnitetä vieläkään juuri huomiota, vaikka samassa EU:ssa ollaan.
EU:ssahan työvoiman ja _tavaroiden_ piti liikkua vapaasti.
Kovasti on nähty vaivaa sen eteen että halpa työvoima liikkuu, mutta esimerkiksi autot ei Tallinnasta kuljekaan. Olen odotellut tuota autojen veroalea vasta 20 vuotta ja todennut että poliitikko toimii aina kansalaistaan ja EU:ta vastaan.
Siksi olen jo aikaa sitten säätänyt äänestyskäytöksen pysyvästi protestipuolueiden suuntaan, kaikki valtapuolueet ovat saaneet tilaisuuden koittaa mutta ovat epäonnistuneet.
“On myös parempi, että joku Tallinnasta tulee töihin Helsinkiin kuin että joku lentää Savukoskelta edestakaisin.”
Ei se ole hyvä ainakaan suomalaiselle työntekijälle, joka ei voi elää Suomessa sillä palkalla jota virolaiselle kollegalle maksetaan. Hyvä se ei ole myöskään suomalaiselle yhteiskunnalle, jolta jää verot saamatta ja joka maksaa työttömyyskorvaukset.
Tilanne on lievempi versio Jenkkien laittomista siirtolaisista. Katsotaan läpi sormien laittoman halpaa työvoimaa, koska yritykset hyötyvät.
Kommenteistasi päätellen tämä on ihan toivottu asiantila, joten onneksi olkoon.
Jos Suomessa olisi 23,7 % ulkomaalaistaustaista väkeä, kuten Ruotsissa, siitä seuraisi, että meillä olisi myös muuta yhteistä Ruotsin kanssa: maahanmuuttoa erittäin jyrkästi vastustava puolue. Siinä olisi vihreillekin tekemistä, kun perussuomalaiset alkaisivat uusien “suomidemokraattien” rinnalla tuntua suvaitsevaiselta puolueelta.
Avaisitko tätä vähän. Yleinen ja varsinkin alan sisäinen käsitys aiheesta on aivan toinen.
Valitettavasti jotkut tilaajat käyttävät näitä halvimpia huijarifirmoja. Tilaajien vastuuta urakoitsijoiden yhteiskuntavastuiden valvonnasta pitäisi laajentaa.
Asiallisten firmojen työmaille ei pääse ilman korttia. Tosin ei korttikaan ole mikään tae työehtosopimuksen mukaisesta palkkauksesta.
Ruotsin mamu-lähiöt, nuorisojengit ja järjestäytynyt rikollisuus eivät ole mukava juttu.
Kulttuurisen diversiteetin toinen puoli on, että se takaa rekrytointimahdollisuuden monista maista. Kun firma tarvitsee työntekijän, sen ei ikään kuin tarvitse tyytyä hakemaan paikallista väkeä. Kun ruotsalainen Reiska tai Mahmud kuulee työpaikasta hänelle tulee mieleen serkun kaima kotomaasta, joka on kuin tehty paikkaa varten. Serkun kaima taas on valmis lähtemään, kun hän tietää, että Ruotsi on mamu-ystävällinen ja siellä asuu valmiiksi sukulaisia ja maamiehiä jopa satojatuhansia. Tämä jälkimmäinen auttaa myös sopeutumaan.
Ruotsin virhe — jos sitä sellaiseksi kehtaa kutsua — on ollut ottaa valtavasti pakolaisia vastaan. Siinä ei edes ole ollut paljokaan mainittuja verkottumisetuja, koska jostain Kurdistanista tai Somaliasta ei paljon ammattitaitoista väkeä löydy.
Suomessa näitä “rekrytointiverkkoja” on lähinnä Viroon ja Venäjälle, mikä on myös näkynyt ja kuulunut esimerkiksi juuri noilla Etelä- ja Itä-Suomen rakennustyömailla. Palvelualoillakin törmää aika usein tietyllä nuotilla puhuttuun suomeen. Virosta tuskin voi odottaa kovin paljon tulijoita mutta pelkästään Pietarin alueella asuu muistaakseni kuutisen miljoonaa ihmistä. Ikävä kyllä heikäläisten houkuttelu on poliittisesti hiukan arkaluonteista.
No syynä on se, että työntekijän palkkaamisen pitää olla kannattavaa myös työn teettäjälle. Eivät palkanmaksuun ja sivukuluihin tarvittavat rahat taivaasta tipahda.
Työn tarjonnan lisääminen lisää työpaikkoja, jos tarjottujen työsuoritusten tulokset ovat laadultaan ja määrältään kilpailukykyisiä. Ei heti, mutta pikkuhiljaa.
Raimo K: Siis suomalaisten työnlaadussa oli (ja on) toivomisen varaa, virolaiset tekevät laadukkaammin.
Alan ‘käsitys’ varmaan on toinen ja kaikki hyvin. Hometalot varmaankin ovat tulleet Virosta.
Ja voisin kyllä kertoa yhtä ja toista tästä ‘korkeatasoisesta’ kerrostalosta, jossa asun.
Kyllä niitä tesinkin alittavia palkkoja on ihan riittämiin asti. Suurempi ongelma lienee se, että virolaisille ammattimiehille maksetaan tesin alinta palkkaryhmää, joka on siis apumiehen palkka 9,67 e/t. Tämän lisäksi jätetään ylityöt korvaamatta, koska työmaalla on käytössä kuulemma työajan tasoittumisjärjestelmä.
Väitän, että pääkaupunkiseudulta ei löydy kovinkaan monta työmaata, jossa virolaisten korvaukset menisivät edes lähelle sitä mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Ja kaikki tämä ei-liiton edustajan suusta.
Oli valvonta “heikkoa” tai ei, kuvailet niitä ongelmia, joita siihen liittyy. Esimerkiksi työsuojelutarkastajilla ei ole kiinniotto-oikeutta ja mikäli tarkastukselle ei mennä polisiin kanssa, ei työsuojelutarkastaja voi tehdä sille mitään, jos työmaalta otetaan hatkat. Sanomattakin on selvää, että jokaiselle tarkastukselle ei poliisia voi mukaan ottaa.
Toisekseen, palkoista valehdellaan tai niistä ei välttämättä kerrota mitään sanktioiden pelossa. Sitä paitsi edunvalvonta ei ole työsuojelutarkastajien tehtävä, toisin kuin liittojen.
Mikäli virolainen yritys lähettää Suomeen työntekijöitä, niin tällaisille työntekijöille pitää lähtökohtaisesti maksaa yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai mikäli alalla ei ole yleissitovaa tesiä, niin tavanomaista tai kohtuullista palkkaa (Laki lähetetyistä työntekijöistä 2 § 4 mom). Kuten edellä viittasin, niin virolaisille maksetaan taulukon alinta palkkaa ja harvemmin ylityökorvauksia. Edellä mainitut muodostavat minun käsitykseni mukaan kilpailuaseman.
Tunnut katsovan asiaa hirveän paikallisesta näkökulmasta. Miksi suomalaisen työntekijän kohtalo olisi yhtään tärkeämpi kuin virolaisen? Jos suomalaiset raksamiehet eivät (muka) ole tarpeeksi tuottavia, jotta heitä siksi palkata täällä, eikö heidän kannattaisi kokeilla itse etsiä työtä Tallinnasta, jossa heidän tehokkuutensa vastaisi paremmin palkkatasoa?
Tuntuu monelta unohtuvan markkinatalouden tärkein sääntö, eli kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Jos virolainen raksamies saa Suomessa korkeampaa palkkaa kuin Virossa ja on tarpeeksi tehokas suhteessa paikalliseen on hänen tietenkin kannattavaa muuttaa.
Globalisaatioksikin kutsuttu ilmiö on jo ja tulee jatkossakin väistämättä kasvattamaan palkkaeroja alueellisesti, mutta pienentämään niitä globaalisti. Eikö tämä ole sitä mitä sosialistitkin halusivat jo 1900-luvun alussa?
Pitää ottaa huomioon että juuri globalisaatio ja toisen/kolmannen maailma talouksien avautuminen on ollut suurin taloudellinen moottori viime vuosikymmeninä, ollen myös ylivoimaisesti suurin yksittäinen tekijä köyhyyden vähenemiseen maailmassa!
Aika kiinostavaa. Koko mamuongelma on siis se, etta ne tekevat toita savukoskelaisia suomalaisia halvemmalla. Asia on helposti ratkaistu. Pitaa saataa laki jolla on pakko kayttaa suomalaisia kalliita savukoskelaisia tyontekijoita. Jos ei ole rahaa, jata rakentamatta. Persuratkaisu. No sitten vahan myohemmin ehka huomataan, etta koko ajatus oli ehka vahan tyhma.
t. Mikko
Suomessa maataloustuotannon jatkuminen alkaa olla ulkomaisen työvoiman varassa. Marjanviljely on sitä täysin. Kotieläintuotanto romahtaisi, jos ei olisi ulkomaista työvoimaa lomitustoimessa ja maatilatyöntekijöinä. Vaikka näiden osuus tehdyistä työtunneista on vielä vähäinen, sen puuttuminen olisi viimeinen niitti, joka katkaisisi kamelin selän.
Tiedä tässä enää mistä keskustellaan, mutta nopeasti tuntuu (työperäinen) maahanmuutto vaikuttavan, kun vuonna 2010 Ruotsin ja Suomen julkisen velan määrät bkt:stä kääntyivät eri suuntiin. Niin kauan, kun meillä on euroon menemisen puolesta äänestänyt porukka vallassa, mitään avointa diagnoosia Suomen tilanteesta ei tulla tekemään, vaan jotain Sayn lakia täällä toistellaan 10 + %:n työttömyyden vallitessa. Mutta hei, niin kuin kuuluisa filosofi Groucho Marx sanoi, uskotteko minua vai omia silmiänne.
Totta. Kannattaa miettiä kahteen kertaan, haluaako Suomeen merkittävää venäläistä väestöä, sellaista jota äiti-Venäjä voi sitten sopivasa kohtaa vähän suojella suomalaisten kaamealta sorrolta.
Suomen houkuttelevuus on kyllä merkittävästi pienempi kuin useimpien eurooppalaisten maiden ainakin kaikkein halutuimpien maahanmuuttajien osalta vaikkei ilmastoa, etäisyyttä Keski-Euroopasta ja vaikeaa kieltä huomioisi.
Pienet tuloeromme varmistavat, ettei Suomeen kannata hyvin koulutetun taloudellisista syistä muuttaa. Lääkärit, insinöörit, jne. pääsevät selkeästi parempaan elintasoon lähes kaikkialla muualla Euroopassa ja muissa kehittyneissä maissa.
Kuinka pikkuhiljaa? Minusta tuntuu, että tämä efekti perustuu luonnonvalintaan.
Ovatko suomalaiset sitten tehneet Viron ja muun maailman hometalot? Jokainen, joka on joskus käynyt ulkomailla, on voinut omin silmin havaita, että Suomen rakentamisen tekninen ja laadullinen taso ei kalpene kansainvälisessä vertailussa. Se, että sinä asut huonosti tehdyssä talossa, ei tarkoita sitä, että virolaiset olisivat tehneet sen paremmin.
Vaikka Virosta löytyy varmasti paljon hyviäkin rakentajia, sieltä on tullut tänne valtava määrä ammattitaidottomia työntekijöitä rakennuksille. Ja vaikka Ode muuta väittää, valtaosa näistä on otettu töihin pienen palkan vuoksi. Usein välissä on joku vuokrafirma ja palkan suuruutta on vaikea selvittää, mutta tuntiveloituksen mukaan se ei voi kovin korkea olla.
Jokainen joka on mukana rakentamisessa, tietää millaisia ongelmia ulkomaalainen työvoima rakennuksella aiheuttaa: varkaudet lisääntyvät, ymmärtämisongelmat, työsuojelusta ei välitetä, paikallisia määräyksiä ja rakennustapoja ei tunneta, aikatauluja ei oteta tosissaan, epäsovinnaiset työajat (tehdään pitkää päivää ja sitten ollaan pitkään poissa), sanaan ei voi luottaa, jne, jne. Koska tilaajapuoli tuntee hyvin nämä ongelmat, sopimusneuvotteluissa tilaaja pitää erityisenä plussana kotimaisen työvoiman käyttöä.
‘Pitaa saataa laki jolla on pakko kayttaa suomalaisia kalliita savukoskelaisia tyontekijoita. Jos ei ole rahaa, jata rakentamatta.’ (Mikko Siitonen)
Mitenkähän suuri osa helsinkiläisen uudisrakennuksen neliöhinnasta on työntekijöiden palkkoja, ja jäisivätkö ne rakentamatta, jos se osuus vähän kasvaisi?
Suomalaisen rakentamisen ongelmat ovat muualla kuin työvoimassa. Sen verran olen maailmalla ollut että löytyy hyvää ja huonoa rkentamista ja kaikkea sen välillä, Suomessa vain kertaista kehnompaa rakentamista jokseenkin kaikkialta.
Omakohtaiset havainnot ovat siihen suuntaan, että tänne tullut virolainen työvoima ei anakaan kärsi kantaväestön edustajien suuren osan kaltaisista alkoholiongelmista.
Jos joku pakenee henkensäkauplla Afrikasta tai vaikka Syyriasta Euroopaan ja edelleen Suomeen, se ainakin osoittaa jo merkittävää yritteliäisyyttä. Arvokasta sekin.
Oden kirjoituksesssa hyvä pointti on, että ulkomaalaisa tulee Suomeen pääosin työn ja avioliiton tuomana. Työpaikat yleensä katsovat henkilökuntansa asioita, mutta avioliiton myötä Suomeen tuleet amerikkalaiset, saksalaiset, turkkilaiset, thaimaalaiset jne ovat helposti kaikkeen virallisten kotouttamiskanavien ulkopuolella.
Maahanmuuttokeskustelussa avioliitto on arka asia, koska siinä liikutaan kovin henkilökohtaisella tasolla. Hihasta ravistettu fiilis on, että se on myös alue„ josa on aika pahojakin ongelmia.
Ruotsinkielen osaamispakko on muuten hyvä keino karsia ulkommaalsitaustaisia niin opinnoista kuin työelämästä. Voisi kuvitella jonkin muun kielen riittävän taidon olevan ainakin yhtä hyödyllistä yhteiskunnalle kunhan myös ruotsia osataan.
Eikös tässä teemana ollut suomalainen rakentaminen, minulla ei ole tietoa siitä, mikä on tilanne jossain muussa maassa, mutta tästä Suomen tilanteesta havaintoja on riittävästi.
Ja yllä olevasta ongelmaluettelosta voi vain todeta, että “Koska tilaajapuoli tuntee hyvin nämä ongelmat, sopimusneuvotteluissa tilaaja pitää erityisenä plussana kotimaisen työvoiman käyttöä” — mutta käyttää surutta halvinta vaihtoehtoa — ahneuksissaan.
Virolaisista rakentajista minulla on omakohtaista kokemusta vain yhdestä projektista Virossa. Siellä piti erään rakennuksen peruskorjaus tehdä suomalaisten toimesta, mutta ryyppäsivät niin paljon, että piti lähettää takaisin Suomeen. Virolaiset joutuivat tekemään homman loppuun ja vastaava mestari totesi, että hyvää jälkeä tekivät.
Seuraavan nousukauden aikana.
Kummasti esimerkiksi dipl.insinöörien työllisyysaste on pysynyt korkeana, vaikka heitä on valmistunut jo 60-luvulta lähtien aivan liikaa tarve-ennusteisiin verrattauna. Hinta-laatu-suhde on pysynyt kilpailukykyisenä.
Vaikea kuvitella, että jakamalla ylimääräistä rahaa omistajille saataisiin merkittäviä tuottoja tulevaisuudessa. No, ainakaan pääomapulaa ei ole.
Ei pidä paikkaansa. Yhtiön on syytä jakaa tulos omistajille, jos sillä ei ole kunnollisia investointikohteita. Omistajat sitten katsovat, mihin osingot uudelleensijoittavat. Yhtiöön jätetty raha on Suomessa perinteisesti tuhlattu ihan Kankkulan kaivoon, esimerkiksi Nokian sekoilut, metsäyhtiöiden Amerikan sijoitukset jne.
Tuosta “kuka sitten ajaisi meidän busseja” ‑argumentista tulee mieleen se päättelyvirhe, jossa ensin todetaan, mitä kaikkea hienoa dokumenttia ja muuta Yleltä tulee mitä kaupallisilta kanavilta ei tule, ja siitä sitten tehdään päätelmä, että jos Yleä ei olisi, näitä hienoja dokumenttejakaan ei sitten telkkarista voisi katsoa. Todellisuudessa tietysti tarjonta vastaa kysyntään, ja jos Yleä tai jotain kunnan rakentamaa ilmaista urheilukenttää ei olisi, olisi kaupallinen. Jos maahanmuuttaja ei ajaisi bussia tai rakentaisi taloa, sen homman tekisi kantasuomalainen, ja oleellinen kysymys on nyt siinä, tekisikö sen työn kantasuomalainen, joka nyt on työtön, vai kantasuomalainen, joka nyt on jossakin tuottavammassa työssä.
Meillä taitaa kuitenkin olla omastakin takaa ylitarjontaa töihin, joissa ei tarvita järin pitkää koulutusta. Työperäisestä maahanmuutosta se osa, joka sijoittuu näihin perushommiin, ei siis ole taloudellisesti perusteltua. Tilanne oli ihan toinen, kun Ruotsin teollisuus veti 1960–1970-luvulla kaikki duunarit joita naapurimaista irtosi. Silloin myös kouluttamaton tai vain ammattikoulutettu työperäinen maahanmuutto oli vastaanottavalle maalle eduksi.
Korkeakoulutettu maahanmuutto on epäilemättä vastaanottavalle maalle edullista. Nyt vain tulee mieleen, että hyvin koulutettu ihminen saattaisi arvostaa sellaisia asioita kuin yhteiskunnan suuri koheesio ja vähäiset etniset jännitteet, eli myös hyödyllisten maahanmuuttajien houkuttelemisen kannalta on hyvä pitää haitallinen, integraatio-ongelmia aiheuttava ja huoltosuhteen kannalta kielteinen maahanmuutto tiukassa kontrollissa.
Tuskin.
Tuskin halusivat kilpailua pohjalle. Eipä ole sieltä ylimmiltä palkkatasoiltakaan vielä lähdetty karsimaan palkkoja muiden tasolle, joten tämä alempien tasojen palkkakilpailukin voinee vielä odottaa. Käsittääkseni ei tosin ollut tarkoitus olla juuri minkäänlaista palkkakilpailua, mikäli oikein käsitin.
Nyt ei taida olla kyse huumasta, vaan lainaamasi viesti on tismalleen yhtä mieltä kanssasi.
Huumasta ja ideologioista puheen ollen: muistatko itse nuoruudestasi sellaisia harmaapartoja, jotka veivät maailmaa kohti tuhoa, vaikka niiden luuli jotain jostain tajuavankin. Sellasia, joiden aatteelliset sokeat pisteet ärsyttävästi estivät heitä näkemästä valoa. Tiesivät kyllä, että raskasmetallit ovat pahasta niin tirppalinnuille kuin ihmisillekin, mutta kun edistys. Eivät ne siitä enää viisastuneet vaan kuolivat vähemmän autuaassa tilassa.
Suomalaisuus on kaksiteräinen miekka: eivät poimi enää marjoja ja tomaatteja vanhempiensa työmoraalilla. Ts. eivät tee niitä töitä, joihin ei vaan saa suomalaisia tekijöiksi. Mutta oppivathan juomaan.
Plusmiinusnolla ei paljon lämmitä 30 vuoden päästä, kun miinuspuoli alkaa puremaan kunnolla. Tällä blogilla on usein ehdotettu, että valtio voisi ottaa halpaa lainaa omaisuuden myynnin ja yksityisen pääoman hakemisen sijasta. Eikö yhtälailla voisi lainanotolla välttää muiden vieraiden tuotannontekijöiden ottamisen Suomi oy:hyn?
Onpa täällä ollut siitäkin puhetta, että odotukset +-0 ‑veronmaksajien tuottavuuden kasvulle eivät ole suurensuuret, etenkään suhteellisesti.
Alat, jotka eivät kykene maksamaan kilpailukykyistä palkkaa joutavatkin kuolla.
Nimenomaan jos sillä ei ole kunnollisia investointikohteita — ja jos tilanne on tämä, johto pitää vaihtaa heti. Kyllä kehittämisideoita pitää olla.
Ja valitettavasti Suomen suurteollisuus on siis tässä tilassa. Osingonjako ei saa aikaan minkäänlaista tuottavuutta tuleivaisuudessa.
Väitit, että virolaiset rakentavat paremmin kuin suomalaiset. Sitä kommentoin. Eli minusta teema oli näiden kahden vertailu.
Valitettavasti usein juuri näin.
Olen ollut alalla yli 30 vuotta ja siitä urakointiliikkeen TJ:nä lähes 30 vuotta. Kohteita on ollut satoja ja virolaisista rakentajista kokemusta 90-luvulta lähtien. Kirjan voisi kirjoittaa.
Joo, niin kuin nyt vaikka vanhustenhoito.
Tämä nyt ei välttämättä ole päättelyvirhe. Se voi olla myös valistunut arvaus tai empiriaan perustuva ennustus.
Kysyntä ei myöskään takaa tarjontaa, kuten taloustieteen alkeet lukenut tietää, vaan tarjonta syntyy vasta kun hinta on riittävän korkea niin, että vaihtoehtoinen tuotanto ei ole houkuttelevampaa. Esimerkiksi USA:ssa on valtavia tiheästi asuttuja alueita, joilla ei ole minkäänlaista julkista liikennettä, koska kysyntä- ja tarjontakäppyrät eivät ole kohdanneet.
Toisaalta tarjonta voi herättää kysyntää, kuten markkinoinnin alkeisiin tutustunut tietää. Urheilukenttää ei yksityinen välttämättä rakentaisi, mutta kunnan urheilukentälle voi silti syntyä jälkikäteen kysyntää (jolla on myönteisiä ulkoisvaikutuksia, kuten Tapio Rautavaara).
Kaikki tämä liittyy tosiaan blogin aiheeseen. EU:ssa on nimittäin työvoiman vapaa liikkuvuus. Siksi tänne pääsee töihin porukkaa, joka tekee töitä halvemmalla tai muuten tuottavammin. Se taas takaa, että täällä asuvat saavat hyödykkeitä halvemmalla (tai paremmalla hinta-laatu-suhteella). Mainitut kysyntä- ja tarjontakäppyrät kohtaavat halvemmalla hinnalla ja siksi hyödykkeitä, esimerkiksi bussimatkoja, valmistuu enemmän.
Tämä on EU:n idean ytimessä ja siihen on Suomi lähtenyt mukaan. Ja kun tämän ajatuksen on hyväksynyt, tulee tietysti mieleen kysyä, miksi sama systeemi ei olisi hyödyllinen vaikkapa venäläisten mamujen kohdalla. Miksi emme ostaisi venäläiseltä maahnamuuttajalta, jos hän kerran sen meille halvemmalla myy?
Kannattaisi tottua vapaisiin työmarkkinoihin eikä kelata asioita menneen maailman ajatuskuvioiden kautta. Suomalaisille työttömille on ikävä juttu, jos eivät pärjää, mutta Suomen kansantalouden kannalta vapailla työmarkkinoilla se on sivuseikka. Tämä ei siis ole mielipiteeni vaan EU:n ja globalisaation tarkoitus.
Jenkeillä on ollut parisataa vuotta aikaa tottua ajatukseen. Jossain Kaliforniassa toki harmitellaan, kun väkeä lappaa niin että kohta ei mahdu kääntyä. Kukaan ei kuitenkaan kelaa, että laitetaan rajat rajat kiinni.
Näillä näkymin Suomi on kyllä pikemmin Michigan kuin Kalifornia.
Tällä argumentilla, ja globalisaatiolla, voidaan hyvin perustella miksi jenkkien laittomat siirtolaiset ja alipalkatut virolaiset pitäisi hyväksyä.
Kun monopolimies ei halua maksaa suomalaisten yhteiskuntasopimusten mukaista palkkaa, se voi tuoda muualta väkeä jolle ei tarvitse maksaa yhtä paljoa. Unohtuu mm. se, että suomalainen ei edes saa tehdä töitä yhtä halvalla, harvoin on kyse siitä, että “nämä hommat eivät suomalaisille enää kelpaa.”
Häviäjinä suomalainen ja virolainen yhteiskunta ja loppupeleissä myös sekä suomalainen, että virolainen raksamies.
Voittajana monopolimies, kuten globalisaatiossa on tapana.
Tuloerot ovat Suomessa tätä nykyä melko lailla läntisen Euroopan keskitasoa. Lisäksi tuloerot kasvavat Suomessa ja Ruotsissa nopeimmin kaikista OECD-maista.
Ensimmäisen kerran luin Soininvaaran kirjoituksia ja petyin.
Lukiolainenkin pystyy etsimään fakta tiedot paremmin netistä kuin kuin sinä. Täällä vastanneet ovat faktat sinulle antaneet linkkeinä. Tosin uskon ettet niitä osaa tulkita vihreiden lasien takaa…
Kysymys on miksi loppukäyttäjä ostaisi monopolimieheltä? Eikö kuluttajilla ole mitään sosiaalista vastuuta ostamistaan tuotteista/palveluista?
Minusta mielenkiintoisempi kysymys onkin, miksi suomalinen duunari ei itse halua maksaa toisten suomalaisten tekemistä tuotteista “yhteiskuntasopimuksen” mukaista hintaa, vaan pitää ostaa sitä kaikkein halvinta Itä-Euroopassa/Kiinassa tuotettua krääsää. Eivätkö ihmiset ymmärrä tällöin itse riistävänsä kiinalaista duunaria ja loppujen lopuksi itseään kun ei ole enää ketään ostamassa kalliilla tuotettuja tuotteita?
Loppukäyttäjä ostaa tietysti sieltä mistä saa halvimmalla, eli monopolimieheltä joka teettää työn hikipajoissa.
Sosiaalinen vastuu esittäytyy nimenomaan yhteiskuntasopimuksissa, päätöstä ei tehdä yksilötasolla.
Toimenpiteillä tuppaa olemaan myös muita seurauksia kuin niitä tarkoitettuja. Emmehän ruiskuta soita täyteen DDT:tä vaikka se hävittäisikin hyttyset?
Nyt ei ole kyse myynnistä ja ostamisesta, ei edes työsuhteen solmimisesta. Muukalaisen päästäminen maahan vastaa enemmän avioliiton solmimista: kun kansalaisuus kerran annetaan, sen jälkeen on myötä- ja vastoinkäymisissä elettävä ko. henkilön ja hänen jälkeläistensä kanssa aina maailman tappiin asti.
Venäläisillä on vielä ikävä tapa harrastaa “kaksinnaintia”, vertausta jatkaakseni. Edellisellä siipalla on vieläpä varsin väkivaltainen mustasukkaisuuden historia…oletko muuten vilkaissut uutisia?
Suomalaiset ekonomistit ja alan virkamiehet ovat muuten minun makuuni aivan liian moralisoivia. Ja aika usein epäilyttää, onko niillä edes työnantajan etu ollenkaan mielessä. Singaporesta varmaan löytyisi paljon parempia ja halvemmalla, mitenkähän tilaus onnistuisi?
Kelattiin siellä mitä tahansa, ei kansalta ole tarve kysyä. Kyllä big business tietää mikä sille on hyväksi.
Piilaakson libertaarinörtit kuulemma haluavat lohkaista itsensä irti osavaltiosta. Yleensähän libertaareilla on tapana pitää rajoja pahana asiana. Siperia opettaa? Vai pitäisikö sanoa Brasilia?
Linkistä selviää myös, että tulokkaiden ansiotulot ovat huomattavasti pienemmät, ero on samaa luokkaa kuin väestöllisissä huoltosuhteissa. Ja tähän siis tulee vielä päälle se matalampi työvoiman työllisyys.
Osmo yrittää myydä meille sekundaa. Mikä ihme tässä on takana? Ei ole talouskasvu ennen ollut näin korkealla Vihreiden agendalla, etenkään sellainen joka laskee nuppikohtaisia tuloja.
Saanen huomauttaa, että kirjoitukseni koski Ruotsia, ei Suomea. Ruotsiin tulleista siirtolaisista huomattava osa on suomalaisia.
Kovat on lääkkeet. Tuohan meinaa, että myös Ruotsin ekologinen jalanjälki on luokkaa kolmanneksen–neljänneksen isompi.
Tulijat voivat monikymmenkertaistaa tulonsa muuttaessaan ruotsalaiseen lähiökuutioon, mutta resurssien kulutuksen kasvukin on sitten samaa luokkaa. Missä on homman tofu-pihvi? Miksi taloutta pitää luoda kylmään pohjoiseen, eikä sinne lähtösijoille jossa sitä tarvittaisiin?
Ei ole hyvä tulevaisuudenvisio tämä. Miten olisi ällön homogeeninen korkean luottamuksen yhteiskunta, jonne ihmiset toisivat datansa turvaan, kun kotikutoisen terrorismin puutteessa ei ole viranomaisilla syytä dataa penkoa? Joka yhtenäisenä ihmisryhmänä olisi valmis tulevaisuuden haasteisiin, olivat ne sitten öljyn hintashokkeja, työn automatisaatiota tai geenitekniikkaa. Valtio jossa ihmiset olisivat suunnilleen samalla sivulla arvojen suhteen, eikä poliittista aikaa tarvitsisi tuhlata homoliitoista tai huiveista jauhamiseen.
Yhteisö, jossa tärkein figure-of-merit ei ole väkiluku ja BKT vaan yksilön tulot ja elämän kodikkuus, ja että talous on ekologisesti kestävällä suuntauksella?
‘Jossain Kaliforniassa toki harmitellaan, kun väkeä lappaa niin että kohta ei mahdu kääntyä. Kukaan ei kuitenkaan kelaa, että laitetaan rajat rajat kiinni.’ (TomiA)
Periaatteessa se raja on kiinni, käytännössä se saa vuotaa, mutta tulijat ovat laittomia, eikä niillä ole oikeuksia haitaksi asti. La Migralle voi aina ilmiantaa, jos käyvät hankaliksi.
Kuinka se sitä meinaisi? Se nyt riippuu aika vähän väkiluvusta.
Ja esim. Suomen ekologinen jalanjälki on ‘ilahduttavasti’ supistunut puunjalostusteollisuuden vähenemisen johdosta.
Kyllä maahanmuutto on varmaan nostanut ruotsin kansantaloutta. Asiassa on kuitenkin monia puolia..
1- epäilemättä ruotsiin tullut maahanmuutto on nostanut kansantaloutta ainakin yhden sukupolven tähtäimellä. Ensimmäisen polven humanitaariset maahanmuuttajat usein jäävät työttömiksi ja elävät katkerina ja köyhinä. Jos tulee maahan ilman kieli- tai ammattitaitoa niin vaikeuksia tulee…
2- aikoinaan suomesta muuttaneet 60- ja 70-luvulla pääsivät suoraan töihin. Kieli- ja ammattitaidottomat palkattiin suoraan töihin teollisuuteen. Tällaista tilannetta ei taida nykyään olla suomessa tai ruotsissa. Nykyiset suomesta ruotsiin muuttajat ovat näppituntumalla kaltaisiani korkeastikoulutettuja
3- maahanmuutto aiheuttaa vaikeita sosiaalisia ongelmia. Erittäin tulenenarka aihe mutta autojen poltot hiljattain ovat mielestäni epäseurausta huonosta työllisyydestä maahanmuuttajien keskuudessa. Kavereilla on liian vähän menetettävää
Siis: työperäinen maahanmuutto on hyödyllistä kansantaloudelle jos se lisää työssäkäyvää porukkaa mutta työttömiksi jäävät miehet/perheet ovat käveleviä aikapommeja.
Lisäksi loppukäyttäjällä on perusteltu syy olettaa, että tuotteita tehdään ja myydään näillä ehdoilla. Onhan niitä yhteisesti päätetty yhteiskuntaan soveltaa.
Pitäisi oikeasti laittaa eettiset ja ympäristöverotukset kuntoon ja laittaa ulkomaiset tuotteet samalle viivalle rajalla.
Niin, mutta teorian mukaan pitäisi tällöin palkkojen ja kustannusten nousta. Näin ei kuitenkaan käy. Markkinamekanismi ei toimi.
USA ei ole harjoitellut vapaata työvoiman liikkumista meksikolaisten vaan toisen amerikkalaisten kanssa.
Jalanjälkimittari oli kytketty kulutukseen, siihen paikkaan mistä ALVi otetaan. Eihän Monaco ole mikään ympäristöystävällisyyden ihmemaa kenenkään mielestä?
Väitätkö etteivät ihmiset tiedä millaisissa oloissa krääsää valmistetaan kauko-idässä? Vai olisiko niin, etteivät he välitä, tärkeintä on että itsellä on hyvä olla ja tarpeeksi tavaraa, ei muilla niin väliä?
Jos kuluttajat saavat ajatella näin, niin mikseivät yrittäjätkin?
Kyse on siitä, että joitain standardeja on yhteisesti päätetty soveltaa ja laittaa yhteiskunnan valvonnan alaiseksi, jottei yksittäisten ihmisten epärealistisesti tarvitsisi kaivella tietoja tuotteista, tuotanto-olosuhteista, jne. voidakseen käyttäytyä jollain tavalla oikein, ja siltikin vastuuta valutetaan yksittäiselle ihmiselle.
Ihmiset eivät vain yksinkertaisesti jaksa tai kykene välittämään joka ainoasta asiasta elämässään niin paljon, että kaikki näkökohdat tulisivat katetuksi. Minusta on käsittämätöntä, että joku ihmisolento ei ole tästä tietoinen. Kukaan ei kaupassa tee salapoliisityötä joka ainoan tavaran tuotanto- ja kuljetusketjusta, jotta löytäisi optimaalisimman eettisen vaihtoehdon oma budjetti huomioiden. Ihanko oikeasti nyt syyllistät ihmisiä taloustieteessä havaitun kysynnän ja tarjonnan laista? Se on laadittu havaitun käytöksen pohjalta. Eikö olisi reilumpaa syyllistää tätä tilastollista sääntöä hyväksikäyttäviä tahoja kuin tilastollista käyttäytymistä tahtomattaan toteuttavia yksilöitä?
Sen vuoksihan meillä yhteiskunta hoitaa näitä asioita: Jotta asioita tehtäisiin oletusarvoisesti oikein. Vesiensuojelu oli heikossa tilassa ennen lainsäädäntöä. Oletko myös syyllistänyt tästä kaikkia kohtaamiasi yksittäisiä ihmisiä (kuluttajia), jotka eivät tätä näkökohtaa tällöin huomioineet? Miksi ihmeessä et?
Olisikohan järkevämpää pitää jatkossakin vastuu siinä portaassa, jossa yksittäisellä toimijalla on eniten suoraa valtaa ja tietoa prosesseista? Tämä nimittäin onnistuu kollektiivisesti haittaveroilla ja sääntelyllä ja samalla huomioidaan inhimilliset rajoitukset. Vai onko tämä päätös väkisin sälytettävä yksilötasolle, koska <ideologinen syy>?
Tietysti, jos näkökulma on että koko vastuu on aina kuluttajalla, kaikki sääntely voidaan suosiolla poistaa. Sitten saadaan Suomi nousuun maksamalla täälläkin kiinalaisia palkkoja ja tuhoamalla ympäristöä.
Monacohan on lähes virtuaalinen maa, puunjalostusteollisuuttakaan ei ole, jalanjälki on pieni vaikka verotuksellakin mitattuna. Ehkä ei ihan niin pieni kuin Ruotsiin muuttavalla?