Miksi Ruotsissa menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (2/2) Työperäinen maahanmuutto.

Moni teol­lisu­us­maa on täy­den­tänyt työikäis­ten määrää työperäisel­lä maa­han­muu­tol­la. Yhdys­val­to­jen ja Kanadan elin­voima on lähin­nä maa­han­muu­ton seu­raus­ta. Nämä maat ovat siir­to­lais­ten osalta hyvin valikoivia. Myös Ruot­si on ollut pitkään työvoimaa tuo­va maa. Suo­mi sitä vas­toi menet­ti työvoimaa ulko­maille, eri­tyis­es­ti Ruot­si­in. Suomen muut­to­tap­pio kään­tyi pysyväk­si muut­tovoitok­si vas­ta vuon­na 1981 ja merkit­tävää muut­tovoit­toa Suo­mi on saanut vas­ta vuodes­ta 2005 alka­en. Koko maan tasol­la ulko­maalais­taus­taisen väestön merk­i­tys on vähäi­nen, mut­ta pääkaupunkiseudun työ­markki­nat eivät ilman ulko­maalaisväestöä toimisi.

Puoli­toista miljoon­aa (15,4 %) Ruot­sis­sa asu­vaa on syn­tynyt ulko­mail­la, lisäk­si 4,7 % on syn­tynyt Ruot­sis­sa ulko­maalai­sista van­hem­mista, 7,1 % on syn­tynyt Ruot­sis­sa niin, että toinen van­hem­mista on ulko­mail­la syn­tynyt. Täy­siverisiä ruot­salaisia on vain 72,6 % maas­sa asu­vas­ta väestöstä. Maa­han muut­taa vuosit­tain noin satatuhat­ta ja maas­ta muut­taa noin 50 000 henkeä. Maat­alouden nopea alasajo johti noin kol­men­sadan­tuhan­nen suo­ma­laisen muut­toon Ruot­si­in. Kun suo­ma­lais­ten muut­to­tul­va tyre­htyi, Ruot­si ryhtyi tuo­maan siir­to­laisia esimerkik­si Puo­las­ta. Ruot­sis­sa on Suomeen ver­rat­tuna paljon human­i­taarisin perustein maa­han tulleita.

Ulko­maalais­peräi­nen väestö on ter­ve­hdyt­tänyt Ruotsin väestöraken­net­ta merkit­tävästi. Jos ulko­maalais­peräisik­si las­ke­taan ulko­mail­la syn­tyneet, ulko­mail­la syn­tyneistä van­hem­mista syn­tyneet ja puo­let niistä, joil­la toinen van­hem­mista on syn­tynyt ulko­mail­la, ulko­maalais­peräistä väestöä on Ruot­sis­sa noin 23,7 pros­ent­tia väestöstä. Ikälu­okit­tain näin määritel­ty ulko­maalaisväestön osu­us näkyy alla olev­as­ta taulukosta:

 

Ikä Ulkom. ouus
0 – 14 v 25,3 %
15 – 24 v 25,0 %
25 – 34 v. 33,0 %
35 – 44 v. 28,8 %
45 – 54 v. 25,3 %
55 – 64 v. 20,0 %
65 + 12,9 %

 

Parhaas­sa työiässä (25 – 54 v) ole­vista 29 % on ulko­maalais­taus­taisia. Väestölli­nen huolto­suhde täy­siveris­ten ruot­salais­ten paris­sa on 62 % ja ulko­maalais­taus­taisen väestön paris­sa vain 40 %. Ero on merkittävä.

Väestöl­lisen huolto­suh­teen parane­m­i­nen ei tietenkään riitä pelas­ta­maan kansan­talout­ta. Ulko­maalaisväestön on myös men­tävä töi­hin. Min­ul­la ei ole käytet­tävis­säni ulko­maalais­taus­taisen työl­lisyysastet­ta, mut­ta sen on olta­va varsin korkea, kos­ka koko työikäisen väestön työl­lisyysaste on kolme pros­ent­tiyk­sikköä korkeampi kuin Suomes­sa, vaik­ka tuon ikäi­sistä 29 % on ulko­maalais­taus­taisia. Ulko­maalais­taus­tainen väestö näyt­tää työl­listyvän Ruot­sis­sa yhtä hyvin kuin suo­ma­lais­taus­tainen väestö Suomes­sa ellei jopa paremmin.

Ilman ulko­maalais­peräistä väestöä Ruotsin talous olisi suuris­sa vaikeuk­sis­sa. Van­husväestön osu­us olisi melkein 22 % eli paljon enem­män kuin Suomessa.

102 vastausta artikkeliin “Miksi Ruotsissa menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (2/2) Työperäinen maahanmuutto.”

  1. On maa­han­muut­toa ja sit­ten on maahanmuuttoa.

    Ruot­sille ei ole mitään iloa human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta, jon­ka kus­tan­nuk­set ovat kovat. Tässä ei var­mas­tikaan tarvitse luen­noi­da Ruotsin suurkaupunkien hun­ningol­la ole­vistä lähiöistä.

    En osaa sanoa, kuin­ka mon­ta pros­ent­tia maa­han­muu­tos­ta on oikeasti työperäistä — siis sel­l­aista, että maa­han­muut­ta­jal­la on kieli­taitoa ja jälki­te­ol­liseen yhteiskun­taan sovel­tuvaa osaamista.

  2. Nuo men­estyvät maat panos­ta­vat aika paljon luon­non­ti­eteeseen ja teknolo­giaan. Uusi teol­lisu­us tarvit­see vah­vaa perus­tutkimus­ta. USAs­sa valmis­tu­taan ammat­ti­in nuorem­pana, kouluis­sa opete­taan vähem­män pänttäysainenta.

  3. Ojis:
    On maa­han­muut­toa ja sit­ten on maahanmuuttoa.

    Ruot­sille ei ole mitään iloa human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta, jon­ka kus­tan­nuk­set ovat kovat. Tässä ei var­mas­tikaan tarvitse luen­noi­da Ruotsin suurkaupunkien hun­ningol­la ole­vistä lähiöistä.

    En osaa sanoa, kuin­ka mon­ta pros­ent­tia maa­han­muu­tos­ta on oikeasti työperäistä – siis sel­l­aista, että maa­han­muut­ta­jal­la on kieli­taitoa ja jälki­te­ol­liseen yhteiskun­taan sovel­tuvaa osaamista. 

    Human­itääristä maa­han­muut­toa ei ole mielestäni tarpeenkaan perustel­la taloudel­lisil­la syil­lä (vaik­ka toki esimerkik­si pako­lais­ten parem­pi työl­listymi­nen olisi kaikkien etu). Ne perus­teet, joista saa olla samaa tai eri mieltä, itse olen pääsään­töis­es­ti samaa, ovat nimen­sä­mukaises­ti humanitäärisiä.

    Suomes­sa asuu noin parisa­taa tuhat­ta ulko­maid­en kansalaista, ja Suomen kansalaisu­u­den saa vuosit­tain 5–10 tuhat­ta ulko­maalaista. Pako­laisia, tur­va­paikan saanei­ta sekä per­heeny­hdis­tämis­ten kaut­ta tullei­ta on vuodes­ta 1973 läh­tien noin 40 tuhatta.

    Vuon­na jälkim­mäisenä­mainit­tu­ja saa­pui Suomeen 1431 henkilöä kokon­ais­maa­han­muu­ton ollessa 31278 henkeä. Keskimääräi­nen mamu siis tulee edelleen Suomeen joko työn tai rakkau­den perässä, mamukri­itikoiden kameli­paime­nia, palavia ghet­to­ja ja mui­ta uhkaku­via vili­sevästä retori­ikas­ta huolimatta.

  4. “Ulko­maalais­taus­tainen väestö näyt­tää työl­listyvän Ruot­sis­sa yhtä hyvin kuin suo­ma­lais­taus­tainen väestö Suomes­sa ellei jopa paremmin.”

    Tämä ei ole mikään ihme kos­ka aika merkit­tävä osu­us ruotsin ulko­maalais­taus­tai­sista _on_ suomalaistaustaisia.

  5. pääkaupunkiseudun työ­markki­nat eivät ilman ulko­maalaisväestöä toimisi.

    Tälle väit­teelle kaipaisin perusteluja.

    1. pääkaupunkiseudun työ­markki­nat eivät ilman ulko­maalaisväestöä toimisi.

      Tälle väit­teelle kaipaisin perusteluja.

      Aui­ka vähän raken­net­taisi­in talo­ja ilman viro­laisia. Pysähdy jonkin helsinkiläisen raken­nustyö­maan äärelle ja kuun­tele mitä kieltä tai oikeam­min mitä kieliä siel­lä puhutaan. Suomes­sa on työt­tömiä raken­nus­miehiä maakun­nis­sa, mut­ta nämä eivät suos­tu tule­maan maakun­nista Helsinki­in töihin.

  6. Suomen tilanne (yhteiskun­ta­rauha, koheesio, rikol­lisu­us, koulumen­estys, nais­ten ja tyt­tö­jen ase­ma jne.) vähänkään pidem­män aikavälin tarkastelus­sa on paljon, paljon parem­pi kuin Ruotsin, ja syy on nimeno­maan maa­han­muu­tossa. Kyl­lä sin­un pitäisi kyetä tämä väistämätön tosi­a­sia tajua­maan ja pyrk­iä päät­täjänä estämään, ettei Ruotsin kohtalokas­ta virhet­tä tois­te­ta Suomessa.

  7. Soin­in­vaara: Koko maan tasol­la ulko­maalais­taus­taisen väestön merk­i­tys on vähäi­nen, mut­ta pääkaupunkiseudun työ­markki­nat eivät ilman ulko­maalaisväestöä toimisi. 

    Onko tälle väit­teelle pitävämpiä todis­tei­ta kuin Joulupukin ole­mas­saololle? Kyl­lä kaikki­in työ­paikkoi­hin löy­ty­isi työn­tek­i­jät siivoo­jas­ta alka­en, mut­ta kysyn­nän ja tar­jon­nan lakien mukaises­ti palkkaa pitäisi mah­dol­lis­es­ti korottaa.

    Soin­in­vaara: Min­ul­la ei ole käytet­tävis­säni ulko­maalais­taus­taisen työl­lisyysastet­ta, mut­ta sen on olta­va varsin korkea.

    Koko väestöstä on töis­sä soma­leista 8 %, suo­ma­lai­sista 42 %. Mm. kenialai­sista ja nepalilai­sista puolestaan suurem­pi osu­us on töis­sä kuin suomalaisista.

    https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdG1ZLU5US0tZSmYxZjNsd0RFajAwd0E&gid=1

    1. Koko väestöstä on töis­sä soma­leista 8 %, suo­ma­lai­sista 42 %. Mm. kenialai­sista ja nepalilai­sista puolestaan suurem­pi osu­us on töis­sä kuin suomalaisista.

      Työl­lisyys­luku­ja ei yleen­sä las­ke­ta jaka­mal­la työl­liset koko väestöl­lä vaan tylöikäisel­lä väestöl­lä, mut­ta jos noin tehdään, ulko­maalaisväestö kokon­aisu­udessaan on parem­min työl­listynyt kuin suomalaiset.

  8. Yhdys­val­to­jen ja Kanadan elin­voima on lähin­nä maa­han muu­ton seu­raus­ta. Nämä maat ovat siir­to­lais­ten osalta hyvin valikoivia.

    Ei pidä paikkaansa USA:n osalta. Maas­sa on tois­takym­men­tä miljoon­aa laiton­ta siir­to­laista lähin­nä lati­nalais­es­ta Amerikas­ta, eikä niitä ole mil­lään taval­la valikoitu. Toki USA:han muut­taa paljon myös korkeak­oulutet­tua porukkaa, mut­ta kokon­aisuute­na jär­jestelmä on kaikkea muu­ta kuin valikoiva.

    Enkä ymmär­rä mik­si noiden maid­en ”elin­voima” olisi siir­to­laisu­ud­es­ta enää kiin­ni. Eiköhän niis­sä ole ihan riit­tävästi väkeä ollut jo kauan. 

    Väestöl­lisen huolto­suh­teen parane­m­i­nen ei tietenkään riitä pelas­ta­maan kansan­talout­ta. Ulko­maalaisväestön on myös men­tävä töi­hin. Min­ul­la ei ole käytet­tävis­säni ulko­maalais­taus­taisen työl­lisyysastet­ta, mut­ta sen on olta­va varsin korkea, kos­ka koko työikäisen väestön työl­lisyysaste on kolme pros­ent­tiyk­sikköä korkeampi kuin Suomes­sa, vaik­ka tuon ikäi­sistä 29 % on ulko­maalais­taus­taisia. Ulko­maalais­taus­tainen väestö näyt­tää työl­listyvän Ruot­sis­sa yhtä hyvin kuin suo­ma­lais­taus­tainen väestö Suomes­sa ellei jopa paremmin.

    Maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysaste Ruot­sis­sa on 57 pros­ent­tia, Ruot­sis­sa syn­tynei­den (ml. toisen jne. pol­ven mamut) 82 pros­ent­tia. Ruotsin korkea työl­lisyysaste maa­han­muu­tos­ta huoli­mat­ta johtuu ennen kaikkea kan­taväestön äärim­mäisen korkeas­ta työl­lisyysas­teesta. Suku­ju­uril­taan ruot­salais­ten työl­lisyysaste on 85 pros­ent­tia. Euroopan ulkop­uolelta muut­tanei­den luku on 51 pros­ent­tia. Ks. lähde.

  9. Mik­si poten­ti­aaliset työperäiset maa­han­muut­ta­jat val­it­sit­si­vat huonon ostovoiman maan?

    Jos itse hypoteti­soin tätä kil­pailu­na län­si­mais­ten demokra­tioiden kesken, niin ei Suo­mi mielestäni ainakaan halut­tavam­paan suun­taan ole menos­sa. Ja vaik­ka koulu­tus, tur­val­lisu­us ja perus­in­fra ovat (vielä) kun­nos­sa, niin kovin har­va tänne ammatil­lisin perustein näyt­tää haluavan.

    Parem­mille (mut­ta harvem­mille) virkamiehille olisi kyl­lä tarvekin.

  10. Yli kolme­sa­taa tuhat­ta työtön­tä ei vielä riitä? Mikä riit­tää? Miljoona?

  11. Ruot­sis­sa on työperäisen muu­ton jäljiltä yli 700.000 suomalaista.

    Tuor­eim­man SCB:n AKU tutkimuk­sen mukaan ulko­maalais­taus­tais­ten työt­tömyys oli viime vuon­na 16,2 pros­ent­tia, kun se ruot­salais­ten kesku­udessa oli vain 6,3 prosenttia.

    Ruot­sil­la menisi vieläkin parem­min, jos Suo­mi ja Ruot­si oli­si­vat samas­sa val­u­u­tas­sa. Maat muo­dosta­vat läh­es opti­maalisen vaalu­ut­ta-alueen työvoiman liikku­vu­udel­lakin mitattuna.

  12. erk­ki:
    Nuo men­estyvät maat panos­ta­vat aika paljon luon­non­ti­eteeseen ja teknolo­giaan. Uusi teol­lisu­us tarvit­see vah­vaa perus­tutkimus­ta. USAs­sa valmis­tu­taan ammat­ti­in nuorem­pana, kouluis­sa opete­taan vähem­män pänttäysainenta. 

    Ope­tus erikois­tuu aikaisem­min kuin Suomes­sa. Pakol­lisia ainei­ta on vähän (his­to­ria ja englan­ti). Lop­ut ajas­ta voidaan käyt­tää niihin aineisi­in joi­ta tul­laan tarvit­se­maan työelämässä.

    Ammat­ti­in valmis­tu­taan nopeam­min, kos­ka pääosa tulee työelämään kan­deina. Suo­raan mais­tereik­si luke­vat vain ne, jot­ka tähtäävät yliopis­touraan (tai ne, jot­ka eivät saa töitä).

    Yritäpä sanoa Suomes­sa että keskiver­to opet­ta­jalle riit­tää kan­di tai että oikeut­ta voi istua oikeasti oikeusti­eteil­i­jä kandin paper­it taskus­sa. Jälkim­mäisessä on se huvit­ta­va piirre, että oikeusti­eteil­i­jöi­den yleis­es­ti käyt­tämä tit­teli osoit­taa lyhyem­män koulu­tuk­sen riit­täneen val­lan main­iosti aikaisemmin. 😉

    Toisaal­ta on muis­tet­ta­va, että lyhyem­pi koulu­tus vaatii myös työelämältä. Yri­tys­ten ja viras­to­jen on panos­tet­ta­va enem­män työssä oppimiseen. Vastik­keek­si työ­nan­ta­ja saa edullisem­paa työvoimaa joka on koulutet­tu tarkem­min työ­nan­ta­jan tarpeisiin.

    Help­po tapa hoitaa asia on käy­dä läpi val­tion ja kun­tien kelpoisu­us­vaa­timuk­set ja pudot­taa vaik­ka 30% kaik­ista mais­te­ria vaa­tivista tehtävistä kandin tehtäviksi ja vas­taavasti 30% AMK tehtävistä koulupo­h­jaisik­si. AMK sinän­sä on huono kehi­tyk­sen tulos. AMK:t itsenäis­inä oppi­laitoksi­na pitää lopet­taa ja jakaa alansa korkeak­ouluille kandiyksiköiksi.

    Help­po­jen ja järke­vien lin­jausten läpivi­en­ti ei kuitenkaan Suomes­sa onnis­tu. Sen osoit­ti viime vuon­na hal­li­tuk­sen kyvyt­tömyys viedä läpi säästö­toimia. 😀 Itse pysty­isin tekemään kah­den mil­jardin säästön kahdessa min­uutis­sa ilman että se aiheut­taa hait­taa kenellekkään, mitä nyt itkua ja ham­mas­ten kiristys­tä het­ken siir­tymä­vai­heessa. Seu­raa­vat kak­si mil­jar­dia veisivät jo enem­män aikaa. 😉

  13. az:
    Suomen tilanne (yhteiskun­ta­rauha, koheesio, rikol­lisu­us, koulumen­estys, nais­ten ja tyt­tö­jen ase­ma jne.) vähänkään pidem­män aikavälin tarkastelus­sa on paljon, paljon parem­pi kuin Ruotsin… 

    Suomen vahvu­us on ainakin tähän asti ollut, että tänne on kyl­lä saanut tul­la, mut­ta pelisään­nöt ovat olleet täkäläiset. Suomes­sa tuli­jat koulit­tu maan tavoille. Näin on tehty kaikkien tuli­joiden kanssa vuo­sisato­jen kulues­sa: ugri­laiset, ruot­salaiset, sak­salaiset, juu­ta­laiset, venäläiset, tataar­it, viet­nami­laiset… Jos tästä lip­su­taan, tulos ei ole toiv­o­tun kaltainen.

  14. Kalle

    “Yritäpä sanoa Suomes­sa että keskiver­to opet­ta­jalle riit­tää kan­di tai että oikeut­ta voi istua oikeasti oikeusti­eteil­i­jä kandin paper­it taskus­sa. Jälkim­mäisessä on se huvit­ta­va piirre, että oikeusti­eteil­i­jöi­den yleis­es­ti käyt­tämä tit­teli osoit­taa lyhyem­män koulu­tuk­sen riit­täneen val­lan main­iosti aikaisemmin. ;)”

    OTK (oikeusti­eteen kan­di­daat­ti) vas­tasi filos­foain kan­di­daat­tia vaa­timus­ta­soltaan. FK oli FM ilman mais­ter­in­pa­pe­ria joko pro­mootios­ta tai tiedekun­nan publiikista.

  15. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa on työt­tömiä raken­nus­miehiä maakun­nis­sa, mut­ta nämä eivät suos­tu tule­maan maakun­nista Helsinki­in töihin. 

    Onko kyse suo­ma­lais­ten suos­tu­mis­es­ta, vai siitä että viro­lai­sista on luo­tu val­tion hil­jaisel­la hyväksyn­näl­lä epävi­ralli­nen matalapalkkajoukko?

    Kun työvoimare­serviä halu­taan kas­vat­taa korkean työt­tömyy­den tilanteessa, on moti­vaat­to­ri­na palkkata­son lasku. Ajatuk­se­na on, että kun tek­i­jöitä on entistä enem­män, saadaan työvä­ki kil­paile­maan palkoil­la toisi­aan vas­taan. Mm. Var­tia­nen on tämän muis­taak­seni myöntänytkin.

    1. Raken­nusalal­la kyl­lä valvotaan aika hyvin, ettei tye­htosopimuk­sia alit­tavia palkko­ja mak­se­ta. Poikkeuk­sia on, mut­ta määräl­lis­es­ti niiden merk­i­tys on vähäi­nen. Jätkäsaa­res­sa ei pysty taulukkopal­lkko­ja alentamaan.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Aui­ka vähän raken­net­taisi­in talo­ja ilman virolaisia

    Osmo, oletko vakavis­sasi vai tois­teletko vain mantro­ja? Rak­sat ovat täyn­nä viro­laisia, kos­ka he tekevät samat työt halvem­mal­la. Mikäli heitä ei olisi, talot tulisi kyl­lä raken­net­tua, mut­ta hie­man isom­mil­la palkkakuluilla.

  17. Ainakin viimeaikaises­sa talouskeskustelus­sa esil­lä ollut seik­ka, että yri­tyk­set (eri­tyis­es­ti suuret) jaka­vat nyt rahaa omis­ta­jille, kos­ka puut­tuu investoin­tiko­htei­ta, edel­lyt­täisi sitä, että jostakin, ilmeis­es­ti siis ulko­mail­ta, saataisi­in johta­jia, joil­la olisi ideoita.

    Vaikea kuvitel­la, että jaka­mal­la ylimääräistä rahaa omis­ta­jille saataisi­in merkit­täviä tuot­to­ja tule­vaisu­udessa. No, ainakaan pääoma­pu­laa ei ole.

  18. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Koko väestöstä on töis­sä soma­leista 8 %, suo­ma­lai­sista 42 %. Mm. kenialai­sista ja nepalilai­sista puolestaan suurem­pi osu­us on töis­sä kuin suomalaisista. 

    No tämähän johtuu ihan siitä, että töis­sä ole­va soma­li muut­tuu tuos­sa sun taulukos­sa nopeasti suo­ma­laisek­si. Soma­leista Soma­lian kansalaisia ovat ne, jot­ka ovat joko päässeet aika vähän aikaa sit­ten Suomeen tai eivät ole sopeu­tuneet Suomeen.

    1. No tämähän johtuu ihan siitä, että töis­sä ole­va soma­li muut­tuu tuos­sa sun taulukos­sa nopeasti suo­ma­laisek­si. Soma­leista Soma­lian kansalaisia ovat ne, jot­ka ovat joko päässeet aika vähän aikaa sit­ten Suomeen tai eivät ole sopeu­tuneet Suomeen.

      Ide­ologi­nen huuma näyt­tää sumen­ta­van kjyvyn matemaat­tiseen ajat­telu­un. Jos pitkään maas­sa ollut soma­li muut­tuu suo­ma­laisek­si, se ei alen­na suo­ma­lais­ten työl­listymius­luku­ja juuri lainkaan, kos­ka soma­le­ja on niin mitättö.män vähän koko maa­ta ajatellen. Sen sijaan se alen­taa soma­lien työl­listymis­luku­ja, kos­ka soma­lit työl­listyvät tietysti parem­min vähän aikaa maas­sa oltuaan.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Aui­ka vähän raken­net­taisi­in talo­ja ilman viro­laisia. Pysähdy jonkin helsinkiläisen raken­nustyö­maan äärelle ja kuun­tele mitä kieltä tai oikeam­min mitä kieliä siel­lä puhutaan. Suomes­sa on työt­tömiä raken­nus­miehiä maakun­nis­sa, mut­ta nämä eivät suos­tu tule­maan maakun­nista Helsinki­in töihin.

    Älä viit­si !!

    Tun­nen mon­ta pohjois­suo­ma­laista, jot­ka kulki­vat Pääkaupunkiseudul­la töissä.

    Savukoskeltakin kul­ki puolenkym­men­tä ukkoa Helsinki­in joka viikko.Maanataiaamuna koneeseen ja pitkäpäiväi­nen viikko Hesas­sa ja torstaina kotiin.

    Mut­ta kun viro­laiset ovat polke­neet palkat niin ei kan­na­ta enää matkustel­la vaik­ka lennot ovat halventuneet.

    1. Mak­se­taanko viro­laisille Helsingis­sä huonom­paa palkkaa kuin raken­nus­miehille Savukoskel­la tai vaik­ka Oulus­sa? Ei pidä taivastel­la kalli­ita asun­to­ja, jos olete­taan, että raken­nus­miehet käyt­tävät lentokonet­ta työ­matkoi­hin­sa! Ennen työn perässä muutet­ti­in. Onhan myös työ­mat­ka Tallinnas­ta Helsinki­in aika paljon lyhyem­pi kuin Savukoskelta.

  20. Ruotsin , samoin kuin Sak­san ‚parem­pi työl­lisyyaste johtuu siitä, että työtä on jaet­tu osa-aikatyön kautta

    Eri­tyis­es­ti naiset tekevät osa-aikatyötä.
    Se on johtanut siihen, että molem­mis­sa mais­sa on paljon köy­hiä naisia, jot­ka elävät köy­hän vanhuuden.Esim Sak­san viral­li­sista köy­histä melkein kaik­ki ovat naisia. Näin naisia on alet­tu polkea hel­lan ja nyrkin väli­in ja Osmo jak­saa ihail­la tätä.

    Köy­hiä on paljon enem­män kuin EU-tilas­tot osoit­ta­vat, EU:n köy­hyysin­dek­si on mon­imutkainen ja antaa sopivia tulok­sia poli­itikko­jen propaganda-aseeksi. 

    Ruot­sista puut­tuvat myös orjatyöläiset, Suomes­sa heitä on 350000 , Ruot­sis­sa nolla

    Jos nuo ilmaistyön raata­jat oli­si­vat työl­lisiä Ruotsin ja Sak­san tapaan niin Suomen työl­lisyysaste olisi korkeampi

  21. Osmo Soin­in­vaara: Työl­lisyys­luku­ja ei yleen­sä las­ke­ta jaka­mal­la työl­liset koko väestöl­lä vaan tylöikäisel­lä väestöl­lä, mut­ta jos noin tehdään, ulko­maalaisväestö kokon­aisu­udessaan on parem­min työl­listynyt kuin suomalaiset.

    Tarkem­min taulukkoa tutkit­taes­sa huo­maamme että euroop­palaiset (pl. Suo­mi) työl­listyvät kyl­lä parem­min kuin suo­ma­laiset, mut­ta ainakin taulukon mukaan (en ole itse sen tek­i­jä) ulko­maalaisväestö kokon­aisuute­na työl­listyy hie­man heikom­min (38 %) kuin suo­ma­laiset (42 %).

    Tärkeää on huo­ma­ta se, että tiet­ty­jen maid­en kansalaiset työl­listyvät erit­täin huonos­ti, jopa niin että vain vain 6 % erään maan kansalai­sista käy töissä. 

    Tämä on todel­la huolestut­tavaa, etenkin kun ote­taan huomioon se tosi­seik­ka että heikosti työl­listyvien kansalaisuuk­sien edus­ta­jat alka­vat kerään­tyä tiety­ille alueille. Jos kehi­tys jatkuu nykyisen suun­taise­na, 20 vuo­den kulut­tua mel­lakoidaan auto­jen palaes­sa Jakomäessä. Näin se nyt vain on.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa on työt­tömiä raken­nus­miehiä maakun­nis­sa, mut­ta nämä eivät suos­tu tule­maan maakun­nista Helsinki­in töihin.

    Maakun­nista tulee kyl­lä Helsinki­in töi­hin sel­l­aisia raken­nus­miehiä, joille mak­se­taan kun­nol­lista palkkaa — ja jot­ka siis ovat palkkansa arvoisia. Viro­laiset val­ta­si­vat markki­nat halvoil­la hin­noil­la, mut­ta työn laadus­sa tai tehokku­udessa oli toivom­isen varaa. Kun nämä ovat paran­tuneet, hin­natkin ovat nousseet. Jos­sain määrin on saat­tanut käy­dä niin, että viro­lais­ten hal­pamyyn­ti on estänyt suo­ma­laisen työvoiman markki­noillepääsyä, ja kun työ­markki­noil­ta on ollut pois­sa riit­tävän kauan, paluu on vaikeaa. Kaukoidän yri­tyk­set har­ras­ti­vat joskus hin­to­jen dump­paus­ta ihan tarkoituk­sel­la saadak­seen kil­pail­i­jat pois markki­noil­ta, vähän sama periaate.

  23. Kalle: Toisaal­ta on muis­tet­ta­va, että lyhyem­pi koulu­tus vaatii myös työelämältä. Yri­tys­ten ja viras­to­jen on panos­tet­ta­va enem­män työssä oppimiseen. Vastik­keek­si työ­nan­ta­ja saa edullisem­paa työvoimaa joka on koulutet­tu tarkem­min työ­nan­ta­jan tarpeisiin.

    Jos USA:han halu­taan ver­ra­ta, niin kan­nat­taa vähän aikaa asioi­da USA:laisten viras­to­jen kanssa, IRS voisi olla hauskin kokeil­ta­va. Viras­to­työvoima on siel­lä kyl­lä vähem­män koulutet­tua ja edullisem­paa tääl­lä. Ja sen huomaa.

    En oikein usko, että Yhdys­val­to­jen men­estyk­sen selit­tävä tek­i­jä on koulu­jär­jestelmä, koulu­tuk­sen rakenne tai edes yhteiskun­nan toiminta.

    Seli­tys­ten etsimisen voisi aloit­taa vaik­ka kat­so­ma­l­la maas­sa tar­jol­la ole­via pääo­mia, maas­sa tehtyjä työ­tun­te­ja per capi­ta (ei per työn­tek­i­jä tai työikäi­nen), maan houkut­telemia ulko­maisia osaa­jia tai koti­markki­noiden kokoa. Näil­lä kil­pailue­duil­la on vähän varaa jo sal­lia klap­pia muu­ta­mas­sa muus­sa paikassa.

    Min­ul­la on sel­l­ainen tunne, että yhdys­val­ta­laisetkin ovat osit­tain ylik­oulutet­tu­ja osaamiseen­sa näh­den. Tämä tosin on väl­tet­ty ylem­pi­en korkeak­oulu­tutk­in­to­jen kohdal­la, mut­ta alem­pia on kovin kir­ja­va valikoima tasoltaan.

  24. JK: tois­takym­men­tä miljoon­aa laiton­ta siir­to­laista lähin­nä lati­nalais­es­ta Amerikas­ta, eikä niitä ole mil­lään taval­la valikoitu. 

    No kyl­lä ne ovat valikoitunei­ta: sel­l­aisia jot­ka ovat kyllin reip­pai­ta han­kki­u­tu­maan oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan tuhan­sien kilo­me­trien päähän ja sit­ten kiipeämään salaa pikavauh­tia aidan yli tai kaiva­maan tun­nelin sen ali, tms, ja tal­si­maan mai­likau­pal­la autiomaas­sa. Heikom­mat kir­jaimel­lis­es­ti sor­tu­vat elon tiel­lä jos­sain Ari­zo­nan auringossa.

    Merkit­tävämpi valikoin­ti tapah­tuu sit­ten siinä, että laiton siir­to­lainen ei nau­ti Yhdys­val­lois­sa jäin korkeas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta, mut­ta laiton siir­to­työläi­nen saa kuitenkin jonk­in­moi­sen toimeen­tu­lon (joka on yleen­sä selvästi parem­pi kuin siel­lä mis­tä hän lähti siirtolaiseksi).

    Tur­va­paikan­hak­i­joi­ta taitaa olla Yhdys­val­lois­sa san­gen vähän. Lail­lista maa­han­muut­toa on kohta­laisen paljon ja se on koulu­tuk­sen, työvoiman tarpeen jne. perus­teel­la valikoivaa.

    Muu­toin en ole lop­pukom­men­tis­tasi eri mieltä.

  25. Tep­po X: Mik­si poten­ti­aaliset työperäiset maa­han­muut­ta­jat val­it­sit­si­vat huonon ostovoiman maan?

    Ja tässä tulikin se iso kysymys. Me halu­amme täs­mälleen niitä samo­ja koulutet­tu­ja ja kieli­taitoisia maa­han­muut­ta­jia kuin kaik­ki muutkin. Se poruk­ka taas ei mitenkään eri­tyis­es­ti himoitse suo­ma­laista ilmas­toa tai ostovoimaa.

    Viro­laisille ja venäläisille olemme sopi­vasti takapi­hal­la. Muual­ta koulutet­tu väki tulee lähin­nä suo­ma­lais­ten puolisoiden perässä, eikä vir­ta ole kovin suuri. Ehkä mei­dän pitäisi lähet­tää kaik­ki koulute­tut suo­ma­laiset nuoret pakol­lisille puolison­haku­matkoille ulko­maille vuodek­si tai parik­si (ja toivoa, että viit­sivät pala­ta puoli­son kanssa)? 

    Suomel­la on tiet­tyjä kil­pailue­tu­ja, joi­ta eri­tyis­es­ti per­heet arvosta­vat, joten emme me ole jonon hän­täpäässä. Emme myöskään ole jonon kärkipäässä, tänne raukoille rajoille riit­tää halu­tu­im­mas­ta porukas­ta vain rippeitä.

    Niin­pä lie­nee real­is­tisem­paa ajatel­la, että otamme tässä vai­heessa sel­l­aista porukkaa, joka pystyy elät­tämään itsen­sä jotenkin plus­mi­i­nus­nol­la kohtu­ullisel­la aika­jän­teel­lä. Siitä porukas­ta tulee aikaa myöten tuot­tavam­paa, ja hei­dän lap­sis­taan suomalaisia.

    Tässä vai­heessa saat­taisi olla hyvä ruve­ta miet­timään kotout­tamista investointi­na ja tutkia ja säätää sitä sen mukaan. Tuli­jat — oli­vat­pa sit­ten human­itääristä tai työperäistä maa­han­muut­toa — pitää saa­da mah­dol­lisim­man tuot­taviksi asukkaik­si mah­dol­lisim­man nopeasti. Mei­dän pitää tar­jo­ta työhaluisille mah­dol­lisim­man nopea tie työhön.

  26. OLISIKOHAN VASTAUS OTSIKON KYSYMYKSEEN YKSINKERTAINEN: MEILLÄ ON EURO.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Mak­se­taanko viro­laisille Helsingis­sä huonom­paa palkkaa kuin raken­nus­miehille Savukoskel­la tai vaik­ka Oulus­sa? Ei pidä taivastel­la kalli­ita asun­to­ja, jos olete­taan, että raken­nus­miehet käyt­tävät lentokonet­ta työ­matkoi­hin­sa! Ennen työn perässä muutet­ti­in. Onhan myös työ­mat­ka Tallinnas­ta Helsinki­in aika paljon lyhyem­pi kuin Savukoskelta.

    Tietysti mak­se­taan .Jos tekee hyvää ja vaa­ti­vaa urakkaa niin kan­nat­taa matkus­taa kauempaakin.
    Poh­jan­maal­ta ja Savos­ta kulki­vat autol­la samaan tapaan 

    Ennen ei työn perässä muutet­tu, nyt muute­taan eniten Suomen

    Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nusalal­la kyl­lä valvotaan aika hyvin, ettei tye­htosopimuk­sia alit­tavia palkko­ja mak­se­ta. Poikkeuk­sia on, mut­ta määräl­lis­es­ti niiden merk­i­tys on vähäi­nen. Jätkäsaa­res­sa ei pysty taulukkopal­lkko­ja alentamaan.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nusalal­la kyl­lä valvotaan aika hyvin, ettei tye­htosopimuk­sia alit­tavia palkko­ja mak­se­ta. Poikkeuk­sia on, mut­ta määräl­lis­es­ti niiden merk­i­tys on vähäi­nen. Jätkäsaa­res­sa ei pysty taulukkopal­lkko­ja alentamaan.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nusalal­la kyl­lä valvotaan aika hyvin, ettei tye­htosopimuk­sia alit­tavia palkko­ja mak­se­ta. Poikkeuk­sia on, mut­ta määräl­lis­es­ti niiden merk­i­tys on vähäi­nen. Jätkäsaa­res­sa ei pysty taulukkopal­lkko­ja alentamaan.

    historiassa.

    Ja klas­sisen talous­teo­ri­an mukaan­han jos jos­sakin on tar­jol­la työvoimaa niin joku tulee ja työl­listää heidät.

    Mik­si työn perässä pitäisi muut­taa kun talous­teo­ri­an mukaan työ­paikat tule­vat paikkakunnalle ?

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nusalal­la kyl­lä valvotaan aika hyvin, ettei tye­htosopimuk­sia alit­tavia palkko­ja mak­se­ta. Poikkeuk­sia on, mut­ta määräl­lis­es­ti niiden merk­i­tys on vähäi­nen. Jätkäsaa­res­sa ei pysty taulukkopal­lkko­ja alentamaan.

    Eipä tuo valvon­ta kovin tarkkaa ole.Tätini talos­sa on parvek­er­e­mont­ti ja kun kat­selin ukko­ja niin kenel­läkään ei ollut korttia.
    Täti­ni vaaties­sa kort­tia ilmeni, että ne oli­vat jääneet Viroon kämpille etc 

    Kun täti­ni otti yhteyt­tä fir­maan niin vairoaliset hävi­sivät ja työ­maa pysähtyi parik­si viikokse. Sen jäl­keen tuli­vat uudet kor­tilliset miehet, mut­ta kun viimek­si kävin niin taas kaik­ki oli kortittomia

    Valvon­ta on silmänlumetta

  29. “Seli­tys­ten etsimisen voisi aloit­taa vaik­ka kat­so­ma­l­la maas­sa tar­jol­la ole­via pääo­mia, maas­sa tehtyjä työ­tun­te­ja per capi­ta (ei per työn­tek­i­jä tai työikäinen), ”

    Mäkkäri tar­josi palkanko­ro­tuk­sen sijaan mah­dol­lisu­ut­ta tehdä 80 tun­tia viikos­sa vuo­den ympäri.

    USA on lisän­nyt yksilön työ­tun­te­ja ja näin elin­ta­soa on kyet­ty säilyttämään

    USA:ssa on 15–64-vuotiaita n 215 miljoon­aa ja työl­lisiä 142 miljoon­aa eli todel­li­nen työl­lisyysaste on n 67 %.

    USA las­kee tämänkin luvun hie­man eri taval­la kuin muut ja ilmoit­taa työl­lisyysas­teek­si korkeam­man arvon

  30. Ruot­sis­sa nuoriso­työt­tömyys on Suomea suurem­pi, miksiköhän ?

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Mak­se­taanko viro­laisille Helsingis­sä huonom­paa palkkaa kuin raken­nus­miehille Savukoskel­la tai vaik­ka Oulus­sa? Ei pidä taivastel­la kalli­ita asun­to­ja, jos olete­taan, että raken­nus­miehet käyt­tävät lentokonet­ta työ­matkoi­hin­sa! Ennen työn perässä muutet­ti­in. Onhan myös työ­mat­ka Tallinnas­ta Helsinki­in aika paljon lyhyem­pi kuin Savukoskelta.

    Poli­itikotkin voisi vai­h­taa halvem­pi­in, sel­l­aisi­in joi­ta ei tarvitse lentokoneil­la kuska­ta veron­mak­sajien rahoille. Maini­tut rak­samiehet tai rak­safir­mat sen­tään mak­sa­vat lentämisen­sä itse.

  32. Ville: Maakun­nista tulee kyl­lä Helsinki­in töi­hin sel­l­aisia raken­nus­miehiä, joille mak­se­taan kun­nol­lista palkkaa – ja jot­ka siis ovat palkkansa arvoisia. Viro­laiset val­ta­si­vat markki­nat halvoil­la hin­noil­la, mut­ta työn laadus­sa tai tehokku­udessa oli toivom­isen varaa.
    ‘snip’

    Siis suo­ma­lais­ten työn­laadus­sa oli (ja on) toivom­isen varaa, viro­laiset tekevät laadukkaammin.
    Tosin pääsyy rak­en­tamisen heikkoon laatu­un ei ole työn­tek­i­jöis­sä vaan suun­nit­telus­sa ja johtamisessa.

  33. Jän­nä että Suomel­la meni NIIN hyvin ennen tuo­ta eurokri­isiä, ja sitäpäs oikein poli­itikko­jen toimes­takin jeesustelti­in ja kehuskelti­in men­estyk­sel­lä, Son­er­al­lakin meni NIIN lujaa että meil­lä oli oikein ajanko­htaiso­hjel­makin jos­sa mietit­ti­in mitä niil­lä sadoil­la mil­jardeil­la ostettaisiin.

    Sit­ten tuli eurokri­isi, Son­era annet­ti­in ilmaisek­si ruot­salaisille, Nokian matka­puhe­limet myyti­in pilkkahin­taan ja kaik­ki on vähän alaku­losta ja YT-neu­vot­telua pukkaa.

    Poli­itikko­jen toimen­piteet? Kansa tode­taan huonok­si, väärän ikäisek­si, väärässä paikas­sa asu­vak­si ja se olisi kokon­aisu­udessaan vai­hdet­ta­va, ja mielel­lään sel­l­aisek­si joka ei äänestä persuja. 

    Työikäisen väestön tuon­ti on temp­putalout­ta, sil­lä saadaan huolto­suhde vähäk­si aikaa kun­toon ja sit­ten on taas edel­listä isom­pi eläke­pom­mi käsis­sä. Eli tuleville polville jätetään omat ongel­mat vielä pahempana, mitä järkeä?

    Ja miten jatku­va talouskasvu sopii vihreään poli­ti­ikkaan, etenkin sitä jak­san aina ihmetellä.

  34. az:
    Suomen tilanne (yhteiskun­ta­rauha, koheesio, rikol­lisu­us, koulumen­estys, nais­ten ja tyt­tö­jen ase­ma jne.) vähänkään pidem­män aikavälin tarkastelus­sa on paljon, paljon parem­pi kuin Ruotsin, ja syy on nimeno­maan maahanmuutossa.

    Voitko ava­ta hiukan, miten tuo bol­dat­tu koh­ta on Ruot­sis­sa paljon, paljon huonom­pi kuin Suomes­sa, tai jos ei vielä ole, mil­lais­es­ta aikavälistä ihan tarkalleen ottaen puhut?

    YK:n Gen­der inequal­i­ty index­il­lä mitat­tuna Ruotsin sijoi­tus on ollut vuosi­na 2008, 2011 ja 2012 3., 1. ja 2. Samoina vuosi­na Suomen sijoituk­set 8., 5. ja 6. Mil­loin tuon siis pitäisi rom­ah­taa, vai onko vaan väärin mitattu?

    Kyl­lä sin­un pitäisi kyetä tämä väistämätön tosi­a­sia tajua­maan ja pyrk­iä päät­täjänä estämään, ettei Ruotsin kohtalokas­ta virhet­tä tois­te­ta Suomessa. 

    Omas­ta mielestäni OS:n avauk­ses­saan esit­tämät “väistämät­tömät tosi­asi­at” paina­vat enem­män vaakakupis­sa, kuin vaik­ka PISA-tulok­set, mut­ta makun­sa kullakin.

    Yhteiskun­nan koheesioon maa­han­muu­tol­la on toden­näköis­es­ti vaiku­tus­ta, mut­ta kyseenalais­tan tässäkin esit­tämäsi kaltaisen dra­maat­tisen vaiku­tuk­sen. Ks. tämä
    http://www.bertelsmann-stiftung.de/cps/rde/xbcr/SID-56A28FB4-6A55D64E/bst_engl/xcms_bst_dms_38334_38335_2.pdf
    jos­sa Suo­mi on pykälän Ruot­sia edel­lä. Mil­lä aikavälil­lä tuo ero ratkeaa, ottaen huomioon, että sekä ykkösenä että kakkose­na samas­sa lis­tauk­ses­sa ole­vis­sa mais­sa (Tan­s­ka ja Nor­ja) on selvästi Suomea enem­män maahamuuttajia?

  35. Jos ja kun on jo asun­to savukoskel­la, niin aika suurel­la toden­näköisyy­del­lä per­heen elämi­nen savukoskel­la ja ker­ran viikos­sa tehtävä työ­mat­ka tulee kuitenkin halvem­mak­si ja elämän­laatu on parem­pi kuin että koko per­he muut­taisi pie­neen ja kalli­iseen asun­toon helsinki­in. Pohjois-suomeen lennot on hinnal­taan hyvin kil­pailukyky­isiä juna­matkaan verrattuna.

  36. Liian van­ha:
    Ruotsin , samoin kuin Sak­san ‚parem­pi työl­lisyyaste johtuu siitä, että työtä on jaet­tu osa-aikatyön kautta

    Eri­tyis­es­ti naiset tekevät osa-aikatyötä.
    Se on johtanut siihen, että molem­mis­sa mais­sa on paljon köy­hiä naisia, jot­ka elävät köy­hän vanhuuden.Esim Sak­san­vi­ral­li­sista köy­histä melkein kaik­ki ovat naisia. Näin naisia on alet­tu polkea hel­lan ja nyrkin väli­in ja Osmo jak­saa ihaillatätä.

    Ajat­telitko sit­ten ratkaista heitin eläke­tur­van niin, että kyseiset naiset ovat ihan täyspäiväis­es­ti pois­sa töistä?

  37. Viherinssi: Ja tässä tulikin se iso kysymys. Me halu­amme täs­mälleen niitä samo­ja koulutet­tu­ja ja kieli­taitoisia maa­han­muut­ta­jia kuin kaik­ki muutkin. Se poruk­ka taas ei mitenkään eri­tyis­es­ti himoitse suo­ma­laista ilmas­toa tai ostovoimaa.

    Toisaal­ta, useim­mis­sa paikois­sa on taval­la tai toisel­la kur­ja ilmas­to suuren osan vuot­ta: Liian kuumaa tai kylmää, tuulee, sataa, pölyää, jne. Jos rahal­la saa enem­män niin toden­näköis­es­ti myös oma palk­ka on pienem­pi, jos verot ovat pienem­mät niin hel­posti niistä palveluista jot­ka ovat korkeam­man vero­tuk­sen maas­sa mak­sut­to­mia mak­saa jopa enemmän. 

    Suo­mi on ihan nor­maali euroop­palainen maa, houkut­tele­vu­udeltaakin, ja myös niin että kuten muis­sakin euroop­palai­sis­sa mais­sa, meil­läkin ollaan vaku­ut­tunei­ta siitä että olemme jotenkin ihan eril­laisia kuin muut.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nusalal­la kyl­lä valvotaan aika hyvin, ettei tye­htosopimuk­sia alit­tavia palkko­ja mak­se­ta. Poikkeuk­sia on, mut­ta määräl­lis­es­ti niiden merk­i­tys on vähäinen.

    Käsit­tääk­seni tästä on tul­lut paljon doku­ment­tio­hjelmia tele­vi­siostakin. Liiton miehet käyvät työ­mail­la tarkas­ta­mas­sa, mut­ta vira­nomaisia siel­lä ei käsit­tääk­seni juurikaan näy. Kun liitos­ta saadaan soitet­tua virkamies paikan­päälle tarkas­tus­ta tekemään, lait­tomat työmiehet ovat jo paikalta hävin­neet. Lail­liset taas saat­ta­vat vale­hdel­la palkkansa. Tulok­se­na ehkä pienet sakot. Valvon­ta on heikkoa.

    Riit­täviä perustelu­ja ei minus­ta ole vieläkään väit­teelle esitet­ty. Raken­nusalaa koskien tuli mielipi­de, joka vaikut­taa pääl­lisin puolin täysin valheelliselta.

    Min­ua ihme­tyt­tää, miten korkea- ja mata­la­palkkatyöt eivät ole markki­nae­htoisia. Klas­sis­es­ti­han pitäisi olla niin, että palkko­ja pitäisi nos­taa, kun työvoimaa ei saa, ja vas­taavasti laskea jos tar­jon­taa löy­tyy. No, hyvä­palkkaisi­in hom­mi­in on satavar­masti aina tar­jon­taa eikä se voi kaik­ki olla huonoa ja mata­la­palkkaisi­in ei oikein men­nä kuin pakol­la, kos­ka palk­ka ei ole työn arvoista. Mut­ta niin vain sit­ten korkeat palkat vain nou­se­vat ja julk­isu­udessa valitel­laan, miten mata­la­palkkaisi­in töi­hin ei ole tek­i­jöitä suures­ta työt­tömyy­destä huoli­mat­ta ja miten ne joudu­taan teet­tämään ulko­maalaisil­la halpatyönä.

    1. Meil­lä nyt kuitenkin on yhteiset työ­markki­nat Viron kanssa, jol­loin viro­lainen työn­tek­i­jä on ihan lailli­nen työn­tek­i­jä. On myös parem­pi, että joku Tallinnas­ta tulee töi­hin Helsinki­in kuin että joku lentää Savukoskelta edestakaisin.

  39. tpyy­lu­o­majos verot ovat pienem­mät niin hel­posti niistä palveluista jot­ka ovat korkeam­man vero­tuk­sen maas­sa mak­sut­to­mia mak­saa jopa enemmän. 

    Älä viit­si. Nois­sa alhaisen vero­tuk­sen mais­sa työikäis­ten ei tarvitse mak­sel­la muiden meno­ja. Kyl­lä siinä on ihan selvää säästöä, kos­ka onhan se selvää, että Suomes­sakin pääasial­liset mak­sa­jat ovat työssäkävijöitä.

    Tietenkin jos on pieni palk­ka ja suuri per­he, niin Suo­mi on erit­täin houkut­tel­e­va maa kun pääsee saama­puolelle vaik­ka kävisikin töissä. 

    Se nyt vaan ei toi­mi silleen että julkisen sek­torin kaut­ta pöräytet­tynä euro muut­tuu kahdeksi.

  40. Liian van­ha: USA on lisän­nyt yksilön työ­tun­te­ja ja näin elin­ta­soa on kyet­ty säilyttämään

    Tämä on aika posi­ti­ivi­nen näke­mys asi­as­ta. Taitaa siel­läkin puo­let kansas­ta alkaa olla kansal­lisen köy­hyys­ra­jan alla. Nuo mäkkärin työn­tek­i­jät joutu­vat elääk­seen hake­maan val­tion­avus­tuk­sia. Juuri oli uuti­nen, että fir­ma oikein tuot­taa työn­tek­i­jöilleen ohjei­ta tämän avun hakemiseen sen sijaan, että mak­saisi elämiseen vaa­dit­tavaa palkkaa. Palkan tuplaami­nen nos­taisi hin­to­ja joitain sent­te­jä, mikäli se siir­ret­täisin täysimääräisenä hin­toi­hin. Mon­et tekevät (tai tekivät ennen lamaa) kah­ta tai kolmea työtä ilman näkyvää tulosta. Reaali­palkat ovat alem­mil­la tasoil­la laske­neet jo kolmekym­men­tä vuot­ta. Velka­an­tu­mi­nen ja kur­jis­tu­mi­nen on ihan suo­raa seu­raus­ta tästä. En sanoisi elin­ta­son säilyneen.

    Yhdys­val­loil­la on isot koti­markki­nat ja se aut­taa. Val­ti­ol­la olisi siel­lä varaa paran­taa tilan­net­ta, mut­ta se ei tee mitään. Siel­lä on tain­nut jo pari vuot­ta olla lait­tomien siir­to­lais­ten net­tovir­ta maas­ta ulospäin, kos­ka talous on yksinker­tais­es­ti kural­la työtäteke­vien osalta ja lait­tomat siir­to­laiset elävät kädestä suuhun ilman mitään tukia.

  41. Käsit­tääk­seni Viros­ta tänne keikalle tule­va pikkuyri­tys voi mak­saa Viron mukaista palkkaa. Eri asia on jos yri­tys palkkaa vak­i­tuis­es­ti tääl­lä suomalaisen/virolaisen. Täl­lä viro­laiset voivat kil­pail­la ja syr­jäyt­tää suo­ma­laisen kallispalkkaisem­paa työvoimaa käyt­tävän yri­tyk­sen. Tietysti tämä on ihan laillista.

    Töi­den laatu on vai­htel­e­va, ei vält­tämät­tä huono. Putk­i­hom­mis­sa ei eri­tyisem­min ote­ta asbestinäyt­teitä, eikä huomioi­da asbes­tia. Virossa­han asbesti­in ei kiin­nitetä vieläkään juuri huomio­ta, vaik­ka samas­sa EU:ssa ollaan.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä nyt kuitenkin on yhteiset työ­markki­nat Viron kanssa, jol­loin viro­lainen työn­tek­i­jä on ihan lailli­nen työn­tek­i­jä. On myös parem­pi, että joku Tallinnas­ta tulee töi­hin Helsinki­in kuin että joku lentää Savukoskelta edestakaisin.

    EU:ssahan työvoiman ja _tavaroiden_ piti liikkua vapaasti. 

    Kovasti on nähty vaivaa sen eteen että hal­pa työvoima liikkuu, mut­ta esimerkik­si autot ei Tallinnas­ta kul­jekaan. Olen odotel­lut tuo­ta auto­jen veroalea vas­ta 20 vuot­ta ja toden­nut että poli­itikko toimii aina kansalais­taan ja EU:ta vastaan. 

    Sik­si olen jo aikaa sit­ten säätänyt äänestyskäytök­sen pysyvästi protestipuoluei­den suun­taan, kaik­ki val­ta­puolueet ovat saa­neet tilaisu­u­den koit­taa mut­ta ovat epäonnistuneet.

  43. “On myös parem­pi, että joku Tallinnas­ta tulee töi­hin Helsinki­in kuin että joku lentää Savukoskelta edestakaisin.”

    Ei se ole hyvä ainakaan suo­ma­laiselle työn­tek­i­jälle, joka ei voi elää Suomes­sa sil­lä pal­ka­lla jota viro­laiselle kol­le­galle mak­se­taan. Hyvä se ei ole myöskään suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle, jol­ta jää verot saa­mat­ta ja joka mak­saa työttömyyskorvaukset.

    Tilanne on lievem­pi ver­sio Jenkkien lait­tomista siir­to­lai­sista. Kat­so­taan läpi sormien lait­toman hal­paa työvoimaa, kos­ka yri­tyk­set hyötyvät.

    Kom­menteis­tasi päätellen tämä on ihan toiv­ot­tu asianti­la, joten onnek­si olkoon.

  44. Jos Suomes­sa olisi 23,7 % ulko­maalais­taus­taista väkeä, kuten Ruot­sis­sa, siitä seu­raisi, että meil­lä olisi myös muu­ta yhteistä Ruotsin kanssa: maa­han­muut­toa erit­täin jyrkästi vas­tus­ta­va puolue. Siinä olisi vihreillekin tekemistä, kun perus­suo­ma­laiset alka­isi­vat uusien “suo­midemokraat­tien” rin­nal­la tun­tua suvait­se­vaiselta puolueelta.

  45. Raimo K: Siis suo­ma­lais­ten työn­laadus­sa oli (ja on) toivom­isen varaa, viro­laiset tekevät laadukkaammin.

    Avaisitko tätä vähän. Yleinen ja varsinkin alan sisäi­nen käsi­tys aiheesta on aivan toinen.

  46. Liian van­ha: Eipä tuo valvon­ta kovin tarkkaa ole.Tätini talos­sa on parvek­er­e­mont­ti ja kun kat­selin ukko­ja niin kenel­läkään ei ollut korttia.
    Täti­ni vaaties­sa kort­tia ilmeni, että ne oli­vat jääneet Viroon kämpille etc 

    Kun täti­ni otti yhteyt­tä fir­maan niin vairoaliset hävi­sivät ja työ­maa pysähtyi parik­si viikokse. Sen jäl­keen tuli­vat uudet kor­tilliset miehet, mut­ta kun viimek­si kävin niin taas kaik­ki oli kortittomia

    Valvon­ta on silmänlumetta

    Valitet­tavasti jotkut tilaa­jat käyt­tävät näitä halvimpia hui­jar­i­fir­mo­ja. Tilaa­jien vas­tu­u­ta urakoit­si­joiden yhteiskun­tavas­tu­iden valvon­nas­ta pitäisi laajentaa.

    Asial­lis­ten fir­mo­jen työ­maille ei pääse ilman kort­tia. Tosin ei kort­tikaan ole mikään tae työe­htosopimuk­sen mukaises­ta palkkauksesta.

  47. Ruotsin mamu-lähiöt, nuoriso­jen­git ja jär­jestäy­tynyt rikol­lisu­us eivät ole muka­va juttu. 

    Kult­tuurisen diver­si­teetin toinen puoli on, että se takaa rekry­toin­timah­dol­lisu­u­den monista maista. Kun fir­ma tarvit­see työn­tek­i­jän, sen ei ikään kuin tarvitse tyy­tyä hake­maan paikallista väkeä. Kun ruot­salainen Reiska tai Mah­mud kuulee työ­paikas­ta hänelle tulee mieleen serkun kaima kotomaas­ta, joka on kuin tehty paikkaa varten. Serkun kaima taas on valmis lähtemään, kun hän tietää, että Ruot­si on mamu-ystävälli­nen ja siel­lä asuu valmi­ik­si suku­laisia ja maamiehiä jopa sato­jatuhan­sia. Tämä jälkim­mäi­nen aut­taa myös sopeutumaan.

    Ruotsin virhe — jos sitä sel­l­aisek­si kehtaa kut­sua — on ollut ottaa val­tavasti pako­laisia vas­taan. Siinä ei edes ole ollut paljokaan mainit­tu­ja verkot­tumise­tu­ja, kos­ka jostain Kur­dis­tanista tai Soma­lias­ta ei paljon ammat­ti­taitoista väkeä löydy.

    Suomes­sa näitä “rekry­toin­tiverkko­ja” on lähin­nä Viroon ja Venäjälle, mikä on myös näkynyt ja kuu­lunut esimerkik­si juuri noil­la Etelä- ja Itä-Suomen raken­nustyö­mail­la. Palvelu­aloil­lakin tör­mää aika usein tietyl­lä nuotil­la puhut­tuun suomeen. Viros­ta tuskin voi odot­taa kovin paljon tuli­joi­ta mut­ta pelkästään Pietarin alueel­la asuu muis­taak­seni kuutisen miljoon­aa ihmistä. Ikävä kyl­lä heikäläis­ten houkut­telu on poli­it­tis­es­ti hiukan arkaluonteista.

  48. anonyy­mi: No, hyvä­palkkaisi­in hom­mi­in on satavar­masti aina tar­jon­taa eikä se voi kaik­ki olla huonoa ja mata­la­palkkaisi­in ei oikein men­nä kuin pakol­la, kos­ka palk­ka ei ole työn arvoista. Mut­ta niin vain sit­ten korkeat palkat vain nou­se­vat ja julk­isu­udessa valitel­laan, miten mata­la­palkkaisi­in töi­hin ei ole tek­i­jöitä suures­ta työt­tömyy­destä huoli­mat­ta ja miten ne joudu­taan teet­tämään ulko­maalaisil­la halpatyönä.

    No syynä on se, että työn­tek­i­jän palkkaamisen pitää olla kan­nat­tavaa myös työn teet­täjälle. Eivät palka­n­mak­su­un ja sivuku­lui­hin tarvit­ta­vat rahat taivaas­ta tipahda.

    Työn tar­jon­nan lisäämi­nen lisää työ­paikko­ja, jos tar­jot­tu­jen työ­suori­tusten tulok­set ovat laadul­taan ja määrältään kil­pailukyky­isiä. Ei heti, mut­ta pikkuhiljaa.

  49. Raimo K: Siis suo­ma­lais­ten työn­laadus­sa oli (ja on) toivom­isen varaa, viro­laiset tekevät laadukkaammin.

    Jouko Ollila: Avaisitko tätä vähän. Yleinen ja varsinkin alan sisäi­nen käsi­tys aiheesta on aivan toinen. 

    Alan ‘käsi­tys’ var­maan on toinen ja kaik­ki hyvin. Homet­alot var­maankin ovat tulleet Virosta.
    Ja voisin kyl­lä ker­toa yhtä ja toista tästä ‘korkeata­sois­es­ta’ ker­rostalosta, jos­sa asun.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nusalal­la kyl­lä valvotaan aika hyvin, ettei tye­htosopimuk­sia alit­tavia palkko­ja mak­se­ta. Poikkeuk­sia on, mut­ta määräl­lis­es­ti niiden merk­i­tys on vähäi­nen. Jätkäsaa­res­sa ei pysty taulukkopal­lkko­ja alentamaan.

    Kyl­lä niitä tesinkin alit­tavia palkko­ja on ihan riit­tämi­in asti. Suurem­pi ongel­ma lie­nee se, että viro­laisille ammat­timiehille mak­se­taan tesin alin­ta palkkaryh­mää, joka on siis apumiehen palk­ka 9,67 e/t. Tämän lisäk­si jätetään yli­työt kor­vaa­mat­ta, kos­ka työ­maal­la on käytössä kuulem­ma työa­jan tasoittumisjärjestelmä.

    Väitän, että pääkaupunkiseudul­ta ei löy­dy kovinkaan mon­ta työ­maa­ta, jos­sa viro­lais­ten kor­vauk­set meni­sivät edes lähelle sitä mitä työe­htosopimuk­ses­sa on sovit­tu. Ja kaik­ki tämä ei-liiton edus­ta­jan suusta.

  51. anonyy­mi: Käsit­tääk­seni tästä on tul­lut paljon doku­ment­tio­hjelmia tele­vi­siostakin. Liiton miehet käyvät työ­mail­la tarkas­ta­mas­sa, mut­ta vira­nomaisia siel­lä ei käsit­tääk­seni juurikaan näy. Kun liitos­ta saadaan soitet­tua virkamies paikan­päälle tarkas­tus­ta tekemään, lait­tomat työmiehet ovat jo paikalta hävin­neet. Lail­liset taas saat­ta­vat vale­hdel­la palkkansa. Tulok­se­na ehkä pienet sakot. Valvon­ta on heikkoa.

    Oli valvon­ta “heikkoa” tai ei, kuvailet niitä ongelmia, joi­ta siihen liit­tyy. Esimerkik­si työ­suo­je­lu­tarkas­ta­jil­la ei ole kiin­niot­to-oikeut­ta ja mikäli tarkas­tuk­selle ei men­nä polisi­in kanssa, ei työ­suo­je­lu­tarkas­ta­ja voi tehdä sille mitään, jos työ­maal­ta ote­taan hatkat. Sanomat­takin on selvää, että jokaiselle tarkas­tuk­selle ei poli­isia voi mukaan ottaa. 

    Toisek­seen, palkoista vale­hdel­laan tai niistä ei vält­tämät­tä ker­ro­ta mitään sank­tioiden pelos­sa. Sitä pait­si edun­valvon­ta ei ole työ­suo­je­lu­tarkas­ta­jien tehtävä, toisin kuin liittojen.

  52. Coun­try­boy:
    Käsit­tääk­seni Viros­ta tänne keikalle tule­va pikkuyri­tys voi mak­saa Viron mukaista palkkaa. Eri asia on jos yri­tys palkkaa vak­i­tuis­es­ti tääl­lä suomalaisen/virolaisen. Täl­lä viro­laiset voivat kil­pail­la ja syr­jäyt­tää suo­ma­laisen kallispalkkaisem­paa työvoimaa käyt­tävän yri­tyk­sen. Tietysti tämä on ihan laillista.

    Mikäli viro­lainen yri­tys lähet­tää Suomeen työn­tek­i­jöitä, niin täl­laisille työn­tek­i­jöille pitää lähtöko­htais­es­ti mak­saa yleis­si­to­van työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa tai mikäli alal­la ei ole yleis­si­to­vaa tesiä, niin tavanomaista tai kohtu­ullista palkkaa (Laki lähete­ty­istä työn­tek­i­jöistä 2 § 4 mom). Kuten edel­lä viit­tasin, niin viro­laisille mak­se­taan taulukon alin­ta palkkaa ja harvem­min yli­työko­r­vauk­sia. Edel­lä maini­tut muo­dosta­vat min­un käsi­tyk­seni mukaan kilpailuaseman.

  53. Gre­jus:
    “On myös parem­pi, että joku Tallinnas­ta tulee töi­hin Helsinki­in kuin että joku lentää Savukoskelta edestakaisin.”

    Ei se ole hyvä ainakaan suo­ma­laiselle työn­tek­i­jälle, joka ei voi elää Suomes­sa sil­lä pal­ka­lla jota viro­laiselle kol­le­galle mak­se­taan. Hyvä se ei ole myöskään suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle, jol­ta jää verot saa­mat­ta ja joka mak­saa työttömyyskorvaukset.

    Tilanne on lievem­pi ver­sio Jenkkien lait­tomista siir­to­lai­sista. Kat­so­taan läpi sormien lait­toman hal­paa työvoimaa, kos­ka yri­tyk­set hyötyvät.

    Kom­menteis­tasi päätellen tämä on ihan toiv­ot­tu asianti­la, joten onnek­si olkoon. 

    Tun­nut katso­van asi­aa hirveän paikallis­es­ta näkökul­mas­ta. Mik­si suo­ma­laisen työn­tek­i­jän kohta­lo olisi yhtään tärkeämpi kuin viro­laisen? Jos suo­ma­laiset rak­samiehet eivät (muka) ole tarpeek­si tuot­tavia, jot­ta heitä sik­si palkata tääl­lä, eikö hei­dän kan­nat­taisi kokeil­la itse etsiä työtä Tallinnas­ta, jos­sa hei­dän tehokkuuten­sa vas­taisi parem­min palkkatasoa?

    Tun­tuu mon­elta uno­htu­van markki­na­t­alouden tärkein sään­tö, eli kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apaino. Jos viro­lainen rak­samies saa Suomes­sa korkeam­paa palkkaa kuin Virossa ja on tarpeek­si tehokas suh­teessa paikalliseen on hänen tietenkin kan­nat­tavaa muuttaa.

    Glob­al­isaa­tiok­sikin kut­sut­tu ilmiö on jo ja tulee jatkos­sakin väistämät­tä kas­vat­ta­maan palkkaero­ja alueel­lis­es­ti, mut­ta pienen­tämään niitä globaal­isti. Eikö tämä ole sitä mitä sosial­is­titkin halu­si­vat jo 1900-luvun alussa?

    Pitää ottaa huomioon että juuri glob­al­isaa­tio ja toisen/kolmannen maail­ma talouk­sien avau­tu­mi­nen on ollut suurin taloudelli­nen moot­tori viime vuosikym­meninä, ollen myös ylivoimais­es­ti suurin yksit­täi­nen tek­i­jä köy­hyy­den vähen­e­miseen maailmassa!

  54. Aika kiinos­tavaa. Koko mamuon­gel­ma on siis se, etta ne teke­vat toi­ta savukoske­laisia suo­ma­laisia halvem­mal­la. Asia on hel­posti ratkaistu. Pitaa saataa laki jol­la on pakko kayt­taa suo­ma­laisia kalli­ita savukoske­laisia tyon­tek­i­joi­ta. Jos ei ole rahaa, jata rak­en­ta­mat­ta. Per­suratkaisu. No sit­ten vahan myohem­min ehka huo­mataan, etta koko aja­tus oli ehka vahan tyhma.

    t. Mikko

  55. Suomes­sa maat­alous­tuotan­non jatku­mi­nen alkaa olla ulko­maisen työvoiman varas­sa. Mar­janvil­je­ly on sitä täysin. Kotieläin­tuotan­to rom­ah­taisi, jos ei olisi ulko­maista työvoimaa lomi­tus­toimes­sa ja maati­latyön­tek­i­jöinä. Vaik­ka näi­den osu­us tehdy­istä työ­tun­neista on vielä vähäi­nen, sen puut­tumi­nen olisi viimeinen niit­ti, joka katkai­sisi kamelin selän.

  56. Tiedä tässä enää mis­tä keskustel­laan, mut­ta nopeasti tun­tuu (työperäi­nen) maa­han­muut­to vaikut­ta­van, kun vuon­na 2010 Ruotsin ja Suomen julkisen velan määrät bkt:stä kään­tyivät eri suun­ti­in. Niin kauan, kun meil­lä on euroon men­e­misen puoles­ta äänestänyt poruk­ka val­las­sa, mitään avoin­ta diag­noosia Suomen tilanteesta ei tul­la tekemään, vaan jotain Sayn lakia tääl­lä tois­tel­laan 10 + %:n työt­tömyy­den val­lites­sa. Mut­ta hei, niin kuin kuu­luisa filosofi Grou­cho Marx sanoi, uskot­teko min­ua vai omia silmiänne.

  57. TomiA:
    pelkästään Pietarin alueel­la asuu muis­taak­seni kuutisen miljoon­aa ihmistä. Ikävä kyl­lä heikäläis­ten houkut­telu on poli­it­tis­es­ti hiukan arkaluonteista. 

    Tot­ta. Kan­nat­taa miet­tiä kah­teen ker­taan, halu­aako Suomeen merkit­tävää venäläistä väestöä, sel­l­aista jota äiti-Venäjä voi sit­ten sopi­vasa kohtaa vähän suo­jel­la suo­ma­lais­ten kaameal­ta sorrolta.

  58. tpyy­lu­o­ma:

    Suo­mi on ihan nor­maali euroop­palainen maa, houkut­tele­vu­udeltaakin, ja myös niin että kuten muis­sakin euroop­palai­sis­sa mais­sa, meil­läkin ollaan vaku­ut­tunei­ta siitä että olemme jotenkin ihan eril­laisia kuin muut.

    Suomen houkut­tele­vu­us on kyl­lä merkit­tävästi pienem­pi kuin useimpi­en euroop­palais­ten maid­en ainakin kaikkein halu­tu­impi­en maa­han­muut­ta­jien osalta vaikkei ilmas­toa, etäisyyt­tä Kes­ki-Euroopas­ta ja vaikeaa kieltä huomioisi. 

    Pienet tulo­eromme varmis­ta­vat, ettei Suomeen kan­na­ta hyvin koulute­tun taloudel­li­sista syistä muut­taa. Lääkärit, insinöörit, jne. pää­sevät selkeästi parem­paan elin­ta­soon läh­es kaikkial­la muual­la Euroopas­sa ja muis­sa kehit­tyneis­sä maissa.

  59. Tapio: Työn tar­jon­nan lisäämi­nen lisää työ­paikko­ja, jos tar­jot­tu­jen työ­suori­tusten tulok­set ovat laadul­taan ja määrältään kil­pailukyky­isiä. Ei heti, mut­ta pikkuhiljaa.

    Kuin­ka pikkuhil­jaa? Minus­ta tun­tuu, että tämä efek­ti perus­tuu luonnonvalintaan.

  60. Raimo K:
    Raimo K: Siis suo­ma­lais­ten työn­laadus­sa oli (ja on) toivom­isen varaa, viro­laiset tekevät laadukkaammin.

    Alan ‘käsi­tys’ var­maan on toinen ja kaik­ki hyvin. Homet­alot var­maankin ovat tulleet Virosta.
    Ja voisin kyl­lä ker­toa yhtä ja toista tästä ‘korkeata­sois­es­ta’ ker­rostalosta, jos­sa asun.

    Ovatko suo­ma­laiset sit­ten tehneet Viron ja muun maail­man homet­alot? Jokainen, joka on joskus käynyt ulko­mail­la, on voin­ut omin silmin havai­ta, että Suomen rak­en­tamisen tekni­nen ja laadulli­nen taso ei kalpene kan­sain­välisessä ver­tailus­sa. Se, että sinä asut huonos­ti tehdyssä talos­sa, ei tarkoi­ta sitä, että viro­laiset oli­si­vat tehneet sen paremmin.

    Vaik­ka Viros­ta löy­tyy var­masti paljon hyviäkin rak­en­ta­jia, sieltä on tul­lut tänne val­ta­va määrä ammat­ti­taidot­to­mia työn­tek­i­jöitä raken­nuk­sille. Ja vaik­ka Ode muu­ta väit­tää, val­taosa näistä on otet­tu töi­hin pienen palkan vuok­si. Usein välis­sä on joku vuokrafir­ma ja palkan suu­ru­ut­ta on vaikea selvit­tää, mut­ta tun­tiveloituk­sen mukaan se ei voi kovin korkea olla. 

    Jokainen joka on mukana rak­en­tamises­sa, tietää mil­laisia ongelmia ulko­maalainen työvoima raken­nuk­sel­la aiheut­taa: varkaudet lisään­tyvät, ymmärtämisongel­mat, työ­suo­jelus­ta ei välitetä, paikallisia määräyk­siä ja raken­nustapo­ja ei tun­neta, aikataulu­ja ei ote­ta tosis­saan, epäso­vin­naiset työa­jat (tehdään pitkää päivää ja sit­ten ollaan pitkään pois­sa), sanaan ei voi luot­taa, jne, jne. Kos­ka tilaa­japuoli tun­tee hyvin nämä ongel­mat, sopimus­neu­vot­teluis­sa tilaa­ja pitää eri­tyisenä plus­sana koti­maisen työvoiman käyttöä.

  61. ‘Pitaa saataa laki jol­la on pakko kayt­taa suo­ma­laisia kalli­ita savukoske­laisia tyon­tek­i­joi­ta. Jos ei ole rahaa, jata rak­en­ta­mat­ta.’ (Mikko Siitonen)
    Mitenkähän suuri osa helsinkiläisen uud­is­raken­nuk­sen neliöhin­nas­ta on työn­tek­i­jöi­den palkko­ja, ja jäi­sivätkö ne rak­en­ta­mat­ta, jos se osu­us vähän kasvaisi?

  62. Suo­ma­laisen rak­en­tamisen ongel­mat ovat muual­la kuin työvoimas­sa. Sen ver­ran olen maail­mal­la ollut että löy­tyy hyvää ja huonoa rken­tamista ja kaikkea sen välil­lä, Suomes­sa vain ker­taista kehnom­paa rak­en­tamista jok­seenkin kaikkialta.

    Omako­htaiset havain­not ovat siihen suun­taan, että tänne tul­lut viro­lainen työvoima ei anakaan kär­si kan­taväestön edus­ta­jien suuren osan kaltai­sista alkoholiongelmista.

    Jos joku pak­e­nee henken­säkau­plla Afrikas­ta tai vaik­ka Syyr­i­as­ta Euroopaan ja edelleen Suomeen, se ainakin osoit­taa jo merkit­tävää yrit­teliäisyyt­tä. Arvokas­ta sekin.

    Oden kir­joituk­sess­sa hyvä point­ti on, että ulko­maalaisa tulee Suomeen pääosin työn ja avi­o­li­iton tuo­mana. Työ­paikat yleen­sä katso­vat henkilökun­tansa asioi­ta, mut­ta avi­o­li­iton myötä Suomeen tuleet amerikkalaiset, sak­salaiset, turkki­laiset, thaimaalaiset jne ovat hel­posti kaik­keen viral­lis­ten kotout­tamiskanavien ulkopuolella.

    Maa­han­muut­tokeskustelus­sa avi­o­li­it­to on arka asia, kos­ka siinä liiku­taan kovin henkilöko­htaisel­la tasol­la. Hihas­ta rav­is­tet­tu fiilis on, että se on myös alue„ josa on aika paho­jakin ongelmia.

    Ruotsinkie­len osaamis­pakko on muuten hyvä keino kar­sia ulkom­maal­si­taus­taisia niin opin­noista kuin työelämästä. Voisi kuvitel­la jonkin muun kie­len riit­tävän taidon ole­van ainakin yhtä hyödyl­listä yhteiskun­nalle kun­han myös ruot­sia osataan.

  63. Jouko Ollila: Ovatko suo­ma­laiset sit­ten tehneet Viron ja muun maail­man homet­alot? Jokainen, joka on joskus käynyt ulko­mail­la, on voin­ut omin silmin havai­ta, että Suomen rak­en­tamisen tekni­nen ja laadulli­nen taso ei kalpene kan­sain­välisessä ver­tailus­sa. Se, ettäs­inä asut huonos­ti tehdyssä talos­sa, ei tarkoi­ta sitä, että viro­laiset oli­si­vat tehneet sen paremmin.

    Vaik­ka Viros­ta löy­tyy var­masti paljon hyviäkin rak­en­ta­jia, sieltä on tul­lut tänne val­ta­va määrä ammat­ti­taidot­to­mia työn­tek­i­jöitä raken­nuk­sille. Ja vaik­ka Ode muu­ta väit­tää, val­taosa näistä on otet­tu töi­hin pienen palkan vuok­si. Usein välis­sä on joku vuokrafir­ma ja palkan suu­ru­ut­ta on vaikea selvit­tää, mut­ta tun­tiveloituk­sen mukaan se ei voi kovin korkea olla. 

    Jokainen joka on mukana rak­en­tamises­sa, tietää mil­laisia ongelmia ulko­maalainen työvoima raken­nuk­sel­la aiheut­taa: varkaudet lisään­tyvät, ymmärtämisongel­mat, työ­suo­jelus­ta ei välitetä, paikallisia määräyk­siä ja raken­nustapo­ja ei tun­neta, aikataulu­ja ei ote­ta tosis­saan, epäso­vin­naiset työa­jat (tehdään pitkää päivää ja sit­ten ollaan pitkään pois­sa), sanaan ei voi luot­taa, jne, jne. Kos­ka tilaa­japuoli tun­tee hyvin nämä ongel­mat, sopimus­neu­vot­teluis­sa tilaa­ja pitää eri­tyisenä plus­sana koti­maisen työvoiman käyttöä. 

    Eikös tässä tee­m­ana ollut suo­ma­lainen rak­en­t­a­mi­nen, min­ul­la ei ole tietoa siitä, mikä on tilanne jos­sain muus­sa maas­sa, mut­ta tästä Suomen tilanteesta havain­to­ja on riittävästi.

    Ja yllä olev­as­ta ongel­maluet­telosta voi vain tode­ta, että “Kos­ka tilaa­japuoli tun­tee hyvin nämä ongel­mat, sopimus­neu­vot­teluis­sa tilaa­ja pitää eri­tyisenä plus­sana koti­maisen työvoiman käyt­töä” — mut­ta käyt­tää surut­ta halv­in­ta vai­h­toe­htoa — ahneuksissaan.

    Viro­lai­sista rak­en­ta­jista min­ul­la on omako­htaista koke­mus­ta vain yhdestä pro­jek­tista Virossa. Siel­lä piti erään raken­nuk­sen perusko­r­jaus tehdä suo­ma­lais­ten toimes­ta, mut­ta ryyp­pä­sivät niin paljon, että piti lähet­tää takaisin Suomeen. Viro­laiset jou­tu­i­v­at tekemään hom­man lop­pu­un ja vas­taa­va mes­tari tote­si, että hyvää jälkeä tekivät.

  64. anonyy­mi: Kuin­ka pikkuhil­jaa? Minus­ta tun­tuu, että tämä efek­ti perus­tuu luonnonvalintaan.

    Seu­raa­van nousukau­den aikana. 

    Kum­masti esimerkik­si dipl.insinöörien työl­lisyysaste on pysynyt korkeana, vaik­ka heitä on valmis­tunut jo 60-luvul­ta läh­tien aivan liikaa tarve-ennusteisi­in ver­rat­tau­na. Hin­ta-laatu-suhde on pysynyt kilpailukykyisenä.

  65. Vaikea kuvitel­la, että jaka­mal­la ylimääräistä rahaa omis­ta­jille saataisi­in merkit­täviä tuot­to­ja tule­vaisu­udessa. No, ainakaan pääoma­pu­laa ei ole.

    Ei pidä paikkaansa. Yhtiön on syytä jakaa tulos omis­ta­jille, jos sil­lä ei ole kun­nol­lisia investoin­tiko­htei­ta. Omis­ta­jat sit­ten katso­vat, mihin osin­got uudelleen­si­joit­ta­vat. Yhtiöön jätet­ty raha on Suomes­sa per­in­teis­es­ti tuh­lat­tu ihan Kankku­lan kaivoon, esimerkik­si Nokian sekoilut, met­säy­htiöi­den Amerikan sijoituk­set jne.

  66. Tuos­ta “kuka sit­ten ajaisi mei­dän busse­ja” ‑argu­men­tista tulee mieleen se päät­te­lyvirhe, jos­sa ensin tode­taan, mitä kaikkea hienoa doku­ment­tia ja muu­ta Yleltä tulee mitä kau­pal­lisil­ta kanav­il­ta ei tule, ja siitä sit­ten tehdään päätelmä, että jos Yleä ei olisi, näitä hieno­ja doku­ment­te­jakaan ei sit­ten telkkarista voisi kat­soa. Todel­lisu­udessa tietysti tar­jon­ta vas­taa kysyn­tään, ja jos Yleä tai jotain kun­nan rak­en­ta­maa ilmaista urheilukent­tää ei olisi, olisi kau­palli­nen. Jos maa­han­muut­ta­ja ei ajaisi bus­sia tai rak­en­taisi taloa, sen hom­man tek­isi kan­ta­suo­ma­lainen, ja oleelli­nen kysymys on nyt siinä, tek­isikö sen työn kan­ta­suo­ma­lainen, joka nyt on työtön, vai kan­ta­suo­ma­lainen, joka nyt on jos­sakin tuot­tavam­mas­sa työssä.

    Meil­lä taitaa kuitenkin olla omas­takin takaa yli­tar­jon­taa töi­hin, jois­sa ei tarvi­ta järin pitkää koulu­tus­ta. Työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta se osa, joka sijoit­tuu näi­hin perushom­mi­in, ei siis ole taloudel­lis­es­ti perustel­tua. Tilanne oli ihan toinen, kun Ruotsin teol­lisu­us veti 1960–1970-luvulla kaik­ki duu­nar­it joi­ta naa­puri­maista irtosi. Sil­loin myös koulut­tam­a­ton tai vain ammat­tik­oulutet­tu työperäi­nen maa­han­muut­to oli vas­taan­ot­tavalle maalle eduksi.

    Korkeak­oulutet­tu maa­han­muut­to on epäilemät­tä vas­taan­ot­tavalle maalle edullista. Nyt vain tulee mieleen, että hyvin koulutet­tu ihmi­nen saat­taisi arvostaa sel­l­aisia asioi­ta kuin yhteiskun­nan suuri koheesio ja vähäiset etniset jän­nit­teet, eli myös hyödyl­lis­ten maa­han­muut­ta­jien houkut­telemisen kannal­ta on hyvä pitää haitalli­nen, inte­graa­tio-ongelmia aiheut­ta­va ja huolto­suh­teen kannal­ta kiel­teinen maa­han­muut­to tiukas­sa kontrollissa.

  67. lurk­ki: Mitenkähän suuri osa helsinkiläisen uud­is­raken­nuk­sen neliöhin­nas­ta on työn­tek­i­jöi­den palkko­ja, ja jäi­sivätkö ne rak­en­ta­mat­ta, jos se osu­us vähän kasvaisi?

    Tuskin.

    Hannes: Eikö tämä ole sitä mitä sosial­is­titkin halu­si­vat jo 1900-luvun alussa?

    Tuskin halu­si­vat kil­pailua poh­jalle. Eipä ole sieltä ylim­miltä palkkata­soil­takaan vielä lähdet­ty kar­si­maan palkko­ja muiden tasolle, joten tämä alem­pi­en taso­jen palkkak­il­pailukin voinee vielä odot­taa. Käsit­tääk­seni ei tosin ollut tarkoi­tus olla juuri minkään­laista palkkak­il­pailua, mikäli oikein käsitin.

  68. Osmo Soin­in­vaara: Ide­ologi­nen huuma näyt­tää sumen­ta­van kjyvyn matemaat­tiseen ajat­telu­un. Jos pitkään maas­sa ollut soma­li muut­tuu suo­ma­laisek­si, se ei alen­na suo­ma­lais­ten työl­listymius­luku­ja juuri lainkaan, kos­ka soma­le­ja on niin mitättö.män vähän koko maa­ta ajatellen. Sen sijaan se alen­taa soma­lien työl­listymis­luku­ja, kos­ka soma­lit työl­listyvät tietysti parem­min vähän aikaa maas­sa oltuaan.

    Nyt ei tai­da olla kyse huumas­ta, vaan lainaa­masi viesti on tismall­een yhtä mieltä kanssasi.

    Huumas­ta ja ide­olo­gioista puheen ollen: muis­tatko itse nuoru­ud­estasi sel­l­aisia har­maa­parto­ja, jot­ka veivät maail­maa kohti tuhoa, vaik­ka niiden luuli jotain jostain tajua­vankin. Sel­l­a­sia, joiden aat­teel­liset sokeat pis­teet ärsyt­tävästi estivät heitä näkemästä val­oa. Tiesivät kyl­lä, että raskas­met­al­lit ovat pahas­ta niin tirp­palin­nuille kuin ihmisillekin, mut­ta kun edis­tys. Eivät ne siitä enää viisas­tuneet vaan kuo­li­vat vähem­män autu­aas­sa tilassa.

  69. Viherinssi:
    Niin­pä lie­nee real­is­tisem­paa ajatel­la, että otamme tässä vai­heessa sel­l­aista porukkaa, joka pystyy elät­tämään itsen­sä jotenkin plus­mi­i­nus­nol­la kohtu­ullisel­la aika­jän­teel­lä. Siitä porukas­ta tulee aikaa myöten tuot­tavam­paa, ja hei­dän lap­sis­taan suomalaisia.

    Suo­ma­laisu­us on kak­siteräi­nen miek­ka: eivät poi­mi enää mar­jo­ja ja tomaat­te­ja van­hempi­en­sa työ­moraalil­la. Ts. eivät tee niitä töitä, joi­hin ei vaan saa suo­ma­laisia tek­i­jöik­si. Mut­ta oppi­vathan juomaan.

    Plus­mi­i­nus­nol­la ei paljon läm­mitä 30 vuo­den päästä, kun mii­nus­puoli alkaa pure­maan kun­nol­la. Täl­lä blogilla on usein ehdotet­tu, että val­tio voisi ottaa hal­paa lainaa omaisu­u­den myyn­nin ja yksi­tyisen pääo­man hakemisen sijas­ta. Eikö yhtälail­la voisi lainan­otol­la vält­tää muiden vieraiden tuotan­non­tek­i­jöi­den ottamisen Suo­mi oy:hyn?

    Onpa tääl­lä ollut siitäkin puhet­ta, että odotuk­set +-0 ‑veron­mak­sajien tuot­tavu­u­den kasvulle eivät ole suuren­su­uret, etenkään suhteellisesti.

  70. Alat, jot­ka eivät kykene mak­samaan kil­pailukyky­istä palkkaa jouta­vatkin kuolla.

  71. Real­isti:
    Vaikea kuvitel­la, että jaka­mal­la ylimääräistä rahaa omis­ta­jille saataisi­in merkit­täviä tuot­to­ja tule­vaisu­udessa. No, ainakaan pääoma­pu­laa ei ole.

    Ei pidä paikkaansa. Yhtiön on syytä jakaa tulos omis­ta­jille, jos sil­lä ei ole kun­nol­lisia investoin­tiko­htei­ta. Omis­ta­jat sit­ten katso­vat, mihin osin­got uudelleen­si­joit­ta­vat. Yhtiöön jätet­ty raha on Suomes­sa per­in­teis­es­ti tuh­lat­tu ihan Kankku­lan kaivoon, esimerkik­si Nokian sekoilut, met­säy­htiöi­den Amerikan sijoituk­set jne. 

    Nimeno­maan jos sil­lä ei ole kun­nol­lisia investoin­tiko­htei­ta — ja jos tilanne on tämä, johto pitää vai­h­taa heti. Kyl­lä kehit­tämisideoita pitää olla.

    Ja valitet­tavasti Suomen suur­te­ol­lisu­us on siis tässä tilas­sa. Osin­gon­jako ei saa aikaan minkään­laista tuot­tavu­ut­ta tuleivaisuudessa.

  72. Raimo K: Eikös tässä tee­m­ana ollut suo­ma­lainen rak­en­t­a­mi­nen, min­ul­la ei ole tietoa siitä, mikä on tilanne jos­sain muus­sa maas­sa, mut­ta tästä Suomen tilanteesta havain­to­ja on riittävästi.

    Väi­tit, että viro­laiset rak­en­ta­vat parem­min kuin suo­ma­laiset. Sitä kom­men­toin. Eli minus­ta teema oli näi­den kah­den vertailu.

  73. Raimo K: Ja yllä olev­as­ta ongel­maluet­telosta voi vain tode­ta, että “Kos­ka tilaa­japuoli tun­tee hyvin nämä ongel­mat, sopimus­neu­vot­teluis­sa tilaa­ja pitää eri­tyisenä plus­sana koti­maisen työvoiman käyt­töä” – mut­ta käyt­tää surut­ta halv­in­ta vai­h­toe­htoa – ahneuksissaan.

    Valitet­tavasti usein juuri näin.

  74. Raimo K:

    Viro­lai­sista rak­en­ta­jista min­ul­la on omako­htaista koke­mus­ta vain yhdestä pro­jek­tista Virossa. Siel­lä piti erään raken­nuk­sen perusko­r­jaus tehdä suo­ma­lais­ten toimes­ta, mut­ta ryyp­pä­sivät niin paljon, että piti lähet­tää takaisin Suomeen. Viro­laiset jou­tu­i­v­at tekemään hom­man lop­pu­un ja vas­taa­va mes­tari tote­si, että hyvää jälkeä tekivät.

    Olen ollut alal­la yli 30 vuot­ta ja siitä urakoin­tili­ik­keen TJ:nä läh­es 30 vuot­ta. Kohtei­ta on ollut sato­ja ja viro­lai­sista rak­en­ta­jista koke­mus­ta 90-luvul­ta läh­tien. Kir­jan voisi kirjoittaa.

  75. Marko Hami­lo: Tuos­ta “kuka sit­ten ajaisi mei­dän busse­ja” ‑argu­men­tista tulee mieleen se päät­te­lyvirhe, jos­sa ensin tode­taan, mitä kaikkea hienoa doku­ment­tia ja muu­ta Yleltä tulee mitä kau­pal­lisil­ta kanav­il­ta ei tule, ja siitä sit­ten tehdään päätelmä, että jos Yleä ei olisi, näitä hieno­ja doku­ment­te­jakaan ei sit­ten telkkarista voisi kat­soa. Todel­lisu­udessa tietysti tar­jon­ta vas­taa kysyn­tään, ja jos Yleä tai jotain kun­nan rak­en­ta­maa ilmaista urheilukent­tää ei olisi, olisi kau­palli­nen. Jos maa­han­muut­ta­ja ei ajaisi bus­sia tai rak­en­taisi taloa, sen hom­man tek­isi kan­ta­suo­ma­lainen, ja oleelli­nen kysymys on nyt siinä, tek­isikö sen työn kan­ta­suo­ma­lainen, joka nyt on työtön, vai kan­ta­suo­ma­lainen, joka nyt on jos­sakin tuot­tavam­mas­sa työssä.

    Tämä nyt ei vält­tämät­tä ole päät­te­lyvirhe. Se voi olla myös val­is­tunut arvaus tai empiri­aan perus­tu­va ennustus. 

    Kysyn­tä ei myöskään takaa tar­jon­taa, kuten talousti­eteen alkeet lukenut tietää, vaan tar­jon­ta syn­tyy vas­ta kun hin­ta on riit­tävän korkea niin, että vai­h­toe­htoinen tuotan­to ei ole houkut­tel­e­vam­paa. Esimerkik­si USA:ssa on val­tavia tiheästi asut­tu­ja aluei­ta, joil­la ei ole minkään­laista julk­ista liiken­net­tä, kos­ka kysyn­tä- ja tar­jon­takäp­pyrät eivät ole kohdanneet.

    Toisaal­ta tar­jon­ta voi herät­tää kysyn­tää, kuten markki­noin­nin alkeisi­in tutus­tunut tietää. Urheilukent­tää ei yksi­tyi­nen vält­tämät­tä rak­en­taisi, mut­ta kun­nan urheiluken­tälle voi silti syn­tyä jälkikä­teen kysyn­tää (jol­la on myön­teisiä ulkois­vaiku­tuk­sia, kuten Tapio Rautavaara).

    Kaik­ki tämä liit­tyy tosi­aan blo­gin aiheeseen. EU:ssa on nimit­täin työvoiman vapaa liikku­vu­us. Sik­si tänne pääsee töi­hin porukkaa, joka tekee töitä halvem­mal­la tai muuten tuot­tavam­min. Se taas takaa, että tääl­lä asu­vat saa­vat hyödykkeitä halvem­mal­la (tai parem­mal­la hin­ta-laatu-suh­teel­la). Maini­tut kysyn­tä- ja tar­jon­takäp­pyrät kohtaa­vat halvem­mal­la hin­nal­la ja sik­si hyödykkeitä, esimerkik­si bus­si­matko­ja, valmis­tuu enemmän. 

    Tämä on EU:n idean ytimessä ja siihen on Suo­mi läht­enyt mukaan. Ja kun tämän ajatuk­sen on hyväksynyt, tulee tietysti mieleen kysyä, mik­si sama sys­tee­mi ei olisi hyödylli­nen vaikka­pa venäläis­ten mamu­jen kohdal­la. Mik­si emme ostaisi venäläiseltä maah­na­muut­ta­jal­ta, jos hän ker­ran sen meille halvem­mal­la myy?

    Kan­nat­taisi tot­tua vapaisi­in työ­markki­noi­hin eikä kela­ta asioi­ta men­neen maail­man aja­tusku­vioiden kaut­ta. Suo­ma­laisille työt­tömille on ikävä jut­tu, jos eivät pär­jää, mut­ta Suomen kansan­talouden kannal­ta vapail­la työ­markki­noil­la se on sivu­seik­ka. Tämä ei siis ole mielip­i­teeni vaan EU:n ja glob­al­isaa­tion tarkoitus.

    Jenkeil­lä on ollut parisa­taa vuot­ta aikaa tot­tua ajatuk­seen. Jos­sain Kali­for­ni­as­sa toki har­mitel­laan, kun väkeä lap­paa niin että koh­ta ei mah­du kään­tyä. Kukaan ei kuitenkaan kelaa, että laite­taan rajat rajat kiinni.

    Näil­lä näkymin Suo­mi on kyl­lä pikem­min Michi­gan kuin Kalifornia.

  76. Hannes: Tun­tuu mon­elta uno­htu­van markki­na­t­alouden tärkein sään­tö, eli kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apaino. Jos viro­lainen rak­samies saa Suomes­sa korkeam­paa palkkaa kuin Virossa ja on tarpeek­si tehokas suh­teessa paikalliseen on hänen tietenkin kan­nat­tavaa muuttaa.

    Täl­lä argu­men­til­la, ja glob­al­isaa­ti­ol­la, voidaan hyvin perustel­la mik­si jenkkien lait­tomat siir­to­laiset ja ali­palkatut viro­laiset pitäisi hyväksyä.

    Kun monop­o­lim­ies ei halua mak­saa suo­ma­lais­ten yhteiskun­ta­sopimusten mukaista palkkaa, se voi tuo­da muual­ta väkeä jolle ei tarvitse mak­saa yhtä paljoa. Uno­htuu mm. se, että suo­ma­lainen ei edes saa tehdä töitä yhtä hal­val­la, har­voin on kyse siitä, että “nämä hom­mat eivät suo­ma­laisille enää kelpaa.”

    Häviäjinä suo­ma­lainen ja viro­lainen yhteiskun­ta ja lop­pu­peleis­sä myös sekä suo­ma­lainen, että viro­lainen raksamies.

    Voit­ta­jana monop­o­lim­ies, kuten glob­al­isaa­tios­sa on tapana.

  77. Sat­un­nainen luk­i­ja: Suomen houkut­tele­vu­us on kyl­lä merkit­tävästi pienem­pi kuin useimpi­en euroop­palais­ten maid­en ainakin kaikkein halu­tu­impi­en maa­han­muut­ta­jien osalta vaikkei ilmas­toa, etäisyyt­tä Kes­ki-Euroopas­ta ja vaikeaa kieltä huomioisi.

    Pienet tulo­eromme varmis­ta­vat, ettei Suomeen kan­na­ta hyvin koulute­tun taloudel­li­sista syistä muut­taa. Lääkärit, insinöörit, jne. pää­sevät selkeästi parem­paan elin­ta­soon läh­es kaikkial­la muual­la Euroopas­sa ja muis­sa kehit­tyneis­sä maissa.

    Tulo­erot ovat Suomes­sa tätä nykyä melko lail­la län­tisen Euroopan keski­ta­soa. Lisäk­si tulo­erot kas­va­vat Suomes­sa ja Ruot­sis­sa nopeim­min kaik­ista OECD-maista.

  78. Ensim­mäisen ker­ran luin Soin­in­vaaran kir­joituk­sia ja petyin.

    Luki­o­lainenkin pystyy etsimään fak­ta tiedot parem­min netistä kuin kuin sinä. Tääl­lä vas­tan­neet ovat fak­tat sin­ulle anta­neet linkkeinä. Tosin uskon ettet niitä osaa tulki­ta vihrei­den lasien takaa…

  79. Gre­jus: Täl­lä argu­men­til­la, ja glob­al­isaa­ti­ol­la, voidaan hyvin perustel­la mik­si jenkkien lait­tomat siir­to­laiset ja ali­palkatut viro­laiset pitäisi hyväksyä.

    Kun monop­o­lim­ies ei halua mak­saa suo­ma­lais­ten yhteiskun­ta­sopimusten mukaista palkkaa, se voi tuo­da muual­ta väkeä jolle ei tarvitse mak­saa yhtä paljoa. Uno­htuu mm. se, että suo­ma­lainen ei edes saa tehdä töitä yhtä hal­val­la, har­voin on kyse siitä, että “nämä hom­mat eivät suo­ma­laisille enää kelpaa.”

    Häviäjinä suo­ma­lainen ja viro­lainen yhteiskun­ta ja lop­pu­peleis­sä myös sekä suo­ma­lainen, että viro­lainen raksamies.

    Voit­ta­jana monop­o­lim­ies, kuten glob­al­isaa­tios­sa on tapana. 

    Kysymys on mik­si lop­pukäyt­täjä ostaisi monop­o­lim­ieheltä? Eikö kulut­ta­jil­la ole mitään sosi­aal­ista vas­tu­u­ta ostamis­taan tuotteista/palveluista?

    Minus­ta mie­lenki­in­toisem­pi kysymys onkin, mik­si suo­ma­li­nen duu­nari ei itse halua mak­saa tois­t­en suo­ma­lais­ten tekemistä tuot­teista “yhteiskun­ta­sopimuk­sen” mukaista hin­taa, vaan pitää ostaa sitä kaikkein halv­in­ta Itä-Euroopas­sa/Ki­inas­sa tuotet­tua krääsää. Eivätkö ihmiset ymmär­rä täl­löin itse riistävän­sä kiinalaista duu­nar­ia ja lop­pu­jen lopuk­si itseään kun ei ole enää ketään osta­mas­sa kalli­il­la tuotet­tu­ja tuotteita?

  80. Hannes: Kysymys on mik­si lop­pukäyt­täjä ostaisi monop­o­lim­ieheltä? Eikö kulut­ta­jil­la ole mitään sosi­aal­ista vas­tu­u­ta ostamis­taan tuotteista/palveluista?

    Lop­pukäyt­täjä ostaa tietysti sieltä mis­tä saa halvim­mal­la, eli monop­o­lim­ieheltä joka teet­tää työn hikipajoissa.

    Sosi­aa­li­nen vas­tuu esit­täy­tyy nimeno­maan yhteiskun­ta­sopimuk­sis­sa, päätöstä ei tehdä yksilötasolla.

  81. TomiA:
    Tämä on EU:n idean ytimessä ja siihen on Suo­mi läht­enyt mukaan. Ja kun tämän ajatuk­sen on hyväksynyt, tulee tietysti mieleen kysyä, mik­si sama sys­tee­mi ei olisi hyödylli­nen vaikka­pa venäläis­ten mamu­jen kohdal­la. Mik­si emme ostaisi venäläiseltä maah­na­muut­ta­jal­ta, jos hän ker­ran sen meille halvem­mal­la myy?

    Toimen­piteil­lä tup­paa ole­maan myös mui­ta seu­rauk­sia kuin niitä tarkoitet­tu­ja. Emme­hän ruisku­ta soi­ta täy­teen DDT:tä vaik­ka se hävit­täisikin hyttyset?

    Nyt ei ole kyse myyn­nistä ja ostamis­es­ta, ei edes työ­suh­teen solmimis­es­ta. Muukalaisen päästämi­nen maa­han vas­taa enem­män avi­o­li­iton solmimista: kun kansalaisu­us ker­ran annetaan, sen jäl­keen on myötä- ja vas­toinkäymi­sis­sä elet­tävä ko. henkilön ja hänen jälkeläis­ten­sä kanssa aina maail­man tap­pi­in asti.

    Venäläisil­lä on vielä ikävä tapa har­ras­taa “kaksin­nain­tia”, ver­taus­ta jatkaak­seni. Edel­lisel­lä siipal­la on vieläpä varsin väki­val­tainen mus­ta­sukkaisu­u­den historia…oletko muuten vilkaissut uutisia?

    Kan­nat­taisi tot­tua vapaisi­in työ­markki­noi­hin eikä kela­ta asioi­ta men­neen maail­man aja­tusku­vioiden kaut­ta. Suo­ma­laisille työt­tömille on ikävä jut­tu, jos eivät pär­jää, mut­ta Suomen kansan­talouden kannal­ta vapail­la työ­markki­noil­la se on sivu­seik­ka. Tämä ei siis ole mielip­i­teeni vaan EU:n ja glob­al­isaa­tion tarkoitus.

    Suo­ma­laiset ekon­o­mistit ja alan virkamiehet ovat muuten min­un maku­u­ni aivan liian moral­isoivia. Ja aika usein epäi­lyt­tää, onko niil­lä edes työ­nan­ta­jan etu ollenkaan mielessä. Sin­ga­pores­ta var­maan löy­ty­isi paljon parem­pia ja halvem­mal­la, mitenkähän tilaus onnistuisi?

    Jenkeil­lä on ollut parisa­taa vuot­ta aikaa tot­tua ajatuk­seen. Jos­sain Kali­for­ni­as­sa toki har­mitel­laan, kun väkeä lap­paa niin että koh­ta ei mah­du kään­tyä. Kukaan ei kuitenkaan kelaa, että laite­taan rajat rajat kiinni.

    Kelat­ti­in siel­lä mitä tahansa, ei kansalta ole tarve kysyä. Kyl­lä big busi­ness tietää mikä sille on hyväksi.

    Piilaak­son lib­er­taar­inör­tit kuulem­ma halu­a­vat lohkaista itsen­sä irti osaval­tios­ta. Yleen­sähän lib­er­taareil­la on tapana pitää rajo­ja pahana asiana. Siperia opet­taa? Vai pitäisikö sanoa Brasilia?

  82. JK:
    Maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysaste Ruot­sis­sa on 57 pros­ent­tia, Ruot­sis­sa syn­tynei­den (ml. toisen jne. pol­ven mamut) 82 pros­ent­tia. Ruotsin korkea työl­lisyysaste maa­han­muu­tos­ta huoli­mat­ta johtuu ennen kaikkeakan­taväestön äärim­mäisen korkeas­ta työl­lisyysas­teesta. Suku­ju­uril­taan ruot­salais­ten työl­lisyysaste on 85 pros­ent­tia. Euroopan ulkop­uolelta muut­tanei­den luku on 51 pros­ent­tia. Ks. lähde.

    Linkistä selviää myös, että tulokkaiden ansio­tu­lot ovat huo­mat­tavasti pienem­mät, ero on samaa luokkaa kuin väestöl­li­sis­sä huolto­suhteis­sa. Ja tähän siis tulee vielä päälle se mata­lampi työvoiman työllisyys.

    Osmo yrit­tää myy­dä meille sekun­daa. Mikä ihme tässä on takana? Ei ole talouskasvu ennen ollut näin korkeal­la Vihrei­den agen­dal­la, etenkään sel­l­ainen joka las­kee nup­piko­htaisia tuloja.

    1. Osmo yrit­tää myy­dä meille sekun­daa. Mikä ihme tässä on takana? Ei ole talouskasvu ennen ollut näin korkeal­la Vihrei­den agen­dal­la, etenkään sel­l­ainen joka las­kee nup­piko­htaisia tuloja.

      Saa­nen huo­maut­taa, että kir­joituk­seni kos­ki Ruot­sia, ei Suomea. Ruot­si­in tulleista siir­to­lai­sista huo­mat­ta­va osa on suomalaisia.

  83. Ulko­maalais­peräi­nen väestö on ter­ve­hdyt­tänyt Ruotsin väestöraken­net­ta merkittävästi.

    Parhaas­sa työiässä (25 – 54 v) ole­vista 29 % on ulkomaalaistaustaisia.

    Kovat on lääk­keet. Tuo­han meinaa, että myös Ruotsin ekologi­nen jalan­jäl­ki on luokkaa kolmanneksen–neljänneksen isompi.

    Tuli­jat voivat monikym­menker­tais­taa tulon­sa muut­taes­saan ruot­salaiseen lähiökuu­tioon, mut­ta resurssien kulu­tuk­sen kasvukin on sit­ten samaa luokkaa. Mis­sä on hom­man tofu-pihvi? Mik­si talout­ta pitää luo­da kylmään pohjoiseen, eikä sinne lähtösi­joille jos­sa sitä tarvittaisiin?

    Ei ole hyvä tule­vaisu­u­den­vi­sio tämä. Miten olisi ällön homogeeni­nen korkean luot­ta­muk­sen yhteiskun­ta, jonne ihmiset toisi­vat datansa tur­vaan, kun kotiku­toisen ter­ror­is­min puut­teessa ei ole vira­nomaisil­la syytä dataa penkoa? Joka yht­enäisenä ihmis­ryh­mänä olisi valmis tule­vaisu­u­den haasteisi­in, oli­vat ne sit­ten öljyn hin­tashokke­ja, työn automa­ti­saa­tio­ta tai geen­itekni­ikkaa. Val­tio jos­sa ihmiset oli­si­vat suun­nilleen samal­la sivul­la arvo­jen suh­teen, eikä poli­it­tista aikaa tarvit­sisi tuh­la­ta homoli­itoista tai huiv­eista jauhamiseen.

    Yhteisö, jos­sa tärkein fig­ure-of-mer­it ei ole väk­iluku ja BKT vaan yksilön tulot ja elämän kodikku­us, ja että talous on ekol­o­gis­es­ti kestäväl­lä suuntauksella?

  84. ‘Jos­sain Kali­for­ni­as­sa toki har­mitel­laan, kun väkeä lap­paa niin että koh­ta ei mah­du kään­tyä. Kukaan ei kuitenkaan kelaa, että laite­taan rajat rajat kiin­ni.’ (TomiA)
    Peri­aat­teessa se raja on kiin­ni, käytän­nössä se saa vuo­taa, mut­ta tuli­jat ovat lait­to­mia, eikä niil­lä ole oikeuk­sia haitak­si asti. La Migralle voi aina ilmi­antaa, jos käyvät hankaliksi.

  85. Anomuu­mi:
    Kovat on lääk­keet. Tuo­han meinaa, että myös Ruotsin ekologi­nen jalan­jäl­ki on luokkaa kolmanneksen–neljänneksen isompi.
    ‘snip’

    Kuin­ka se sitä meinaisi? Se nyt riip­puu aika vähän väkiluvusta.
    Ja esim. Suomen ekologi­nen jalan­jäl­ki on ‘ilah­dut­tavasti’ supis­tunut puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den vähen­e­misen johdosta.

  86. Kyl­lä maa­han­muut­to on var­maan nos­tanut ruotsin kansan­talout­ta. Asi­as­sa on kuitenkin monia puolia..

    1- epäilemät­tä ruot­si­in tul­lut maa­han­muut­to on nos­tanut kansan­talout­ta ainakin yhden sukupol­ven tähtäimel­lä. Ensim­mäisen pol­ven human­i­taariset maa­han­muut­ta­jat usein jäävät työt­tömik­si ja elävät katk­e­ri­na ja köy­hinä. Jos tulee maa­han ilman kieli- tai ammat­ti­taitoa niin vaikeuk­sia tulee…

    2- aikoinaan suomes­ta muut­ta­neet 60- ja 70-luvul­la pää­sivät suo­raan töi­hin. Kieli- ja ammat­ti­taidot­tomat palkat­ti­in suo­raan töi­hin teol­lisu­u­teen. Täl­laista tilan­net­ta ei tai­da nykyään olla suomes­sa tai ruot­sis­sa. Nykyiset suomes­ta ruot­si­in muut­ta­jat ovat näp­pitun­tu­mal­la kaltaisiani korkeastikoulutettuja

    3- maa­han­muut­to aiheut­taa vaikei­ta sosi­aal­isia ongelmia. Erit­täin tule­ne­nar­ka aihe mut­ta auto­jen poltot hil­jat­tain ovat mielestäni epäseu­raus­ta huonos­ta työl­lisyy­destä maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa. Kavereil­la on liian vähän menetettävää

    Siis: työperäi­nen maa­han­muut­to on hyödyl­listä kansan­taloudelle jos se lisää työssäkäyvää porukkaa mut­ta työt­tömik­si jäävät miehet/perheet ovat kävele­viä aikapommeja.

  87. Gre­jus: Lop­pukäyt­täjä ostaa tietysti sieltä mis­tä saa halvim­mal­la, eli monop­o­lim­ieheltä joka teet­tää työn hikipajoissa.

    Sosi­aa­li­nen vas­tuu esit­täy­tyy nimeno­maan yhteiskun­ta­sopimuk­sis­sa, päätöstä ei tehdä yksilötasolla.

    Lisäk­si lop­pukäyt­täjäl­lä on perustel­tu syy olet­taa, että tuot­tei­ta tehdään ja myy­dään näil­lä ehdoil­la. Onhan niitä yhteis­es­ti päätet­ty yhteiskun­taan soveltaa.
    Pitäisi oikeasti lait­taa eet­tiset ja ympäristövero­tuk­set kun­toon ja lait­taa ulko­maiset tuot­teet samalle viivalle rajalla.

  88. Tapio: No syynä on se, että työn­tek­i­jän palkkaamisen pitää olla kan­nat­tavaa myös työn teet­täjälle. Eivät palka­n­mak­su­un ja sivuku­lui­hin tarvit­ta­vat rahat taivaas­ta tipahda.

    Niin, mut­ta teo­ri­an mukaan pitäisi täl­löin palkko­jen ja kus­tan­nusten nous­ta. Näin ei kuitenkaan käy. Markki­namekanis­mi ei toimi.

  89. lurk­ki:
    ‘Jos­sain Kali­for­ni­as­sa toki har­mitel­laan, kun väkeä lap­paa niin että koh­ta ei mah­du kään­tyä. Kukaan ei kuitenkaan kelaa, että laite­taan rajat rajat kiin­ni.’ (TomiA)
    Peri­aat­teessa se raja on kiin­ni, käytän­nössä se saa vuo­taa, mut­ta tuli­jat ovat lait­to­mia, eikä niil­lä ole oikeuk­sia haitak­si asti. La Migralle voi aina ilmi­antaa, jos käyvät hankaliksi.

    USA ei ole har­joitel­lut vapaa­ta työvoiman liikku­mista mek­siko­lais­ten vaan toisen amerikkalais­ten kanssa.

  90. Raimo K: Kuin­ka se sitä meinaisi? Se nyt riip­puu aika vähän väkiluvusta.
    Ja esim. Suomen ekologi­nen jalan­jäl­ki on ‘ilah­dut­tavasti’ supis­tunut puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den vähen­e­misen johdosta.

    Jalan­jälkimit­tari oli kytket­ty kulu­tuk­seen, siihen paikkaan mis­tä ALVi ote­taan. Eihän Mona­co ole mikään ympäristöys­täväl­lisyy­den ihmemaa kenenkään mielestä?

  91. anonyy­mi: Lisäk­si lop­pukäyt­täjäl­lä on perustel­tu syy olet­taa, että tuot­tei­ta tehdään ja myy­dään näil­lä ehdoil­la. Onhan niitä yhteis­es­ti päätet­ty yhteiskun­taan soveltaa.
    Pitäisi oikeasti lait­taa eet­tiset ja ympäristövero­tuk­set kun­toon ja lait­taa ulko­maiset tuot­teet samalle viivalle rajalla. 

    Väitätkö etteivät ihmiset tiedä mil­lai­sis­sa olois­sa krääsää valmis­te­taan kauko-idässä? Vai olisiko niin, etteivät he väl­itä, tärkein­tä on että itsel­lä on hyvä olla ja tarpeek­si tavaraa, ei muil­la niin väliä?

    Jos kulut­ta­jat saa­vat ajatel­la näin, niin mik­seivät yrittäjätkin?

  92. Hannes: Vai olisiko niin, etteivät he väl­itä, tärkein­tä on että itsel­lä on hyvä olla ja tarpeek­si tavaraa, ei muil­la niin väliä?

    Kyse on siitä, että joitain stan­dard­e­ja on yhteis­es­ti päätet­ty soveltaa ja lait­taa yhteiskun­nan valvon­nan alaisek­si, jot­tei yksit­täis­ten ihmis­ten epäre­al­is­tis­es­ti tarvit­sisi kaivel­la tieto­ja tuot­teista, tuotan­to-olo­suhteista, jne. voidak­seen käyt­täy­tyä jol­lain taval­la oikein, ja siltikin vas­tu­u­ta val­ute­taan yksit­täiselle ihmiselle.

    Ihmiset eivät vain yksinker­tais­es­ti jak­sa tai kykene välit­tämään joka ain­oas­ta asi­as­ta elämässään niin paljon, että kaik­ki näköko­h­dat tuli­si­vat kate­tuk­si. Minus­ta on käsit­tämätön­tä, että joku ihmiso­len­to ei ole tästä tietoinen. Kukaan ei kau­pas­sa tee salapoli­isi­työtä joka ain­oan tavaran tuotan­to- ja kul­je­tus­ketjus­ta, jot­ta löytäisi opti­maal­isim­man eet­tisen vai­h­toe­hdon oma bud­jet­ti huomioiden. Ihanko oikeasti nyt syyl­listät ihmisiä talousti­eteessä havaitun kysyn­nän ja tar­jon­nan laista? Se on laa­dit­tu havaitun käytök­sen poh­jal­ta. Eikö olisi reilumpaa syyl­listää tätä tilas­tol­lista sään­töä hyväk­sikäyt­täviä taho­ja kuin tilas­tol­lista käyt­täy­tymistä tah­tomat­taan toteut­tavia yksilöitä?

    Sen vuok­si­han meil­lä yhteiskun­ta hoitaa näitä asioi­ta: Jot­ta asioi­ta tehtäisi­in ole­tusar­vois­es­ti oikein. Vesien­suo­jelu oli heikos­sa tilas­sa ennen lain­säädän­töä. Oletko myös syyl­listänyt tästä kaikkia kohtaami­asi yksit­täisiä ihmisiä (kulut­ta­jia), jot­ka eivät tätä näköko­htaa täl­löin huomioi­neet? Mik­si ihmeessä et?
    Olisiko­han järkeväm­pää pitää jatkos­sakin vas­tuu siinä por­taas­sa, jos­sa yksit­täisel­lä toim­i­jal­la on eniten suo­raa val­taa ja tietoa pros­es­seista? Tämä nimit­täin onnis­tuu kollek­ti­ivis­es­ti hait­taveroil­la ja sään­te­lyl­lä ja samal­la huomioidaan inhimil­liset rajoituk­set. Vai onko tämä päätös väk­isin sälytet­tävä yksilö­ta­solle, kos­ka <ide­ologi­nen syy>?

    Tietysti, jos näkökul­ma on että koko vas­tuu on aina kulut­ta­jal­la, kaik­ki sään­te­ly voidaan suo­si­ol­la pois­taa. Sit­ten saadaan Suo­mi nousu­un mak­samal­la tääl­läkin kiinalaisia palkko­ja ja tuhoa­mal­la ympäristöä.

  93. Anomuu­mi: Jalan­jälkimit­tari oli kytket­ty kulu­tuk­seen, siihen paikkaan mis­tä ALVi ote­taan. Eihän Mona­co ole mikään ympäristöys­täväl­lisyy­den ihmemaa kenenkään mielestä? 

    Mona­co­han on läh­es vir­tu­aa­li­nen maa, puun­jalostus­te­ol­lisu­ut­takaan ei ole, jalan­jäl­ki on pieni vaik­ka vero­tuk­sel­lakin mitat­tuna. Ehkä ei ihan niin pieni kuin Ruot­si­in muuttavalla?

Vastaa käyttäjälle Hannes Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.