Toteutuneesta riskistä pitäisi maksaa edes jotain

Min­ul­la ei ole riit­tävästi tietoa ottaak­seni kan­taa siihen, pitäisikö Kreik­ka päästää selvi­tys­ti­laan vai pelas­taa. Molem­mat vai­h­toe­hdot ovat huono­ja. Sitä en kuitenkaan voi hyväksyä, että Kreikan korkeako­rkoisil­la lain­oil­la rikas­tu­maan pyrkivät pelaste­taan kokon­aan, eri­tyis­es­ti ne pankit, jot­ka ovat tahkoneet rahaa keskus­pankin raha­pumpun avulla.

Raha­pump­pu toi­mi niin, että liikepank­ki lainasi korkeal­la korol­la rahaa Kreikan val­ti­ol­la ja kiikut­ti välit­tömästi Kreikan val­tion velka­pa­perin vaku­udek­si Euroopan keskus­pankki­in ja sai sitä vas­taan lainaa mata­lal­la korol­la. Nyt kun nuo velka­pa­per­it ovat menet­täneet arvoaan, veron­mak­sa­jat pelas­ta­vat pait­si Kreikan val­tion myös nämä liikepankit ja niiden han­kki­man ylimääräisen voiton.

Vähin vaa­timus olisi, että liikepankkien osalta pelastet­taisi­in vain pääo­ma, mut­ta ei tuo­ta yliko­rkoa. Toteu­tunut ris­ki ei saisi sen­tään tuot­taa voit­toa. Eikä tämäkään riitä. Riskin pitäisi mak­saa jotain. Euro­maid­en ei pitäisi laina­ta rahaa suo­raan Kreikalle, vaan ostaa noi­ta velka­kir­jo­ja pienel­lä alihinnalla.

Han­kala puoli tässä tietysti on se, että se vaikeut­taisi mon­en muun val­tion lainansaan­tia, mut­ta ei riskinot­toa myöskään pidä tukea.

84 vastausta artikkeliin “Toteutuneesta riskistä pitäisi maksaa edes jotain”

  1. Moraa­li­nen hasar­di menee nyt niin, että esim. Suo­mi hyö­tyy Kreikan ongelmista kahdel­la tavalla:
    1) val­u­ut­ta heikke­nee (vien­ti vetää parem­min sekä euroalueen sisäl­lä että sen ulkopuolella)
    2) Kreikalta saadaan suht’ hyvä korko.

  2. Usein viime päiv­inä käy­dyssä Kreik­ka-keskustelus­sa uno­htuu, että Kreikan lain­oista vain osa on pankeil­la. Jos­sakin lehdessä näkyi arvio n. 40 % pankkien osu­ud­es­ta. Tuokin arvio kuu­lostaa aika suurelta, kun esimerkik­si suo­ma­laisil­la pankeil­la on Kreikan lain­ois­sa Finanssi­valvon­nan mukaan 448 miljoon­aa ja HS:n luku­jen mukaan eläkey­htiöil­lä yli 800 miljoon­aa. Lisäk­si sijoi­tus­ra­has­toil­la on luon­nol­lis­es­ti hajaute­tuis­sa oblig­aa­tios­alkuis­sa oma siivun­sa Kreikasta.

    En ymmär­rä mil­lä mekanis­mil­la saataisi­in ran­gais­tua vain pankke­ja ilman että julkiset ja yksi­tyiset eläkesäästöt notkahtavat?

  3. Mel­lakoi­vat kom­mu­nis­tit sit­ten sytyt­tivät pankki­raken­nuk­sen pala­maan, murhat­en ainakin neljä sisäl­lä olleista.
    Saastaparat ere­htyneet vuo­sisadas­ta, 1917 meni jo.

  4. En ole ihan var­ma, eikä eläk­er­a­has­to­jakin pitäisi vähän tuk­istaa moral hazardista.

    Jos eläk­er­a­has­to­jen sijoituk­set ovat vaik­ka 1mrd tulee halvem­mak­si mak­saa rahat suo­raan rahas­tolle kuin kier­rät­tää 1.5mrd Kreikan kaut­ta. Jos taas eläk­er­a­has­to­jen sijoituk­set ovat yli 1.5mrd, käytän­nössä Sak­sa mak­saa suo­ma­lais­ten möh­läyk­siä — mikä on hyvä mut­ta panee miet­timään kuin­ka paljon fik­sumpia sak­salaiset eläk­er­a­has­tot ovat olleet sijoituksissaan.

    Muuten olen sitä mieltä että myös pitkän aikavälin seu­rauk­sia tästä sotkus­ta pitäisi harki­ta, eikä ain­oas­taan tui­jot­taa keskip­itkän aikavälin uhkia.

  5. Minä en ymmär­rä mik­si media puhuu Kreikan pelas­tamis­es­ta. Mitä pelas­tamista se on, että velka­on­gel­maiselle annetaan lisää hie­man vähem­män korkeako­rkoista lainaa kuin mitä se saisi markkinoilta? 

    Euroop­palaisia pankke­ja ja muu­ta rahoi­tussek­to­ria tässä pelaste­taan, ei Kreikkaa.

    Euro­maid­en ei pitäisi laina­ta rahaa suo­raan Kreikalle, vaan ostaa noi­ta velka­kir­jo­ja pienel­lä alihinnalla.

    En pysy perässä. Kenet ja miten pakotet­taisi­in myymään omaisu­ut­taan alle markki­nahin­nan? Ja mitä hyö­tyä siitä olisi Kreikalle, että Suo­mi ostaisi Kreikan velka­kir­jo­ja sak­salaiselta pankilta?

    Minä en tiedä voiko vuosikausien rahoi­tuskri­isi olla huonom­pi vai­h­toe­hto kuin se, että pankkien annet­taisi­in men­nä ker­tarysäyk­sel­lä nurin, ne kansal­lis­tet­taisi­in ja kun pankeille lainan­neil­ta on leikat­tu sopi­va määrä pääo­maa, pankit laitet­taisi­in jol­lain taval­la takaisin yksi­ty­i­somis­tuk­seen. En siis tarkoi­ta nor­maalia vuosien mit­taista konkurssimenet­te­lyä, jos­sa koko pankin toim­inta on jäässä, vaan tylyä ilmoi­tus­ta, että osak­keen­o­mis­ta­jat menet­tivät sijoituk­sen­sa ja pankille laina­neet 40% pääo­mas­ta (pien­tal­letuk­set yms. pois­lukien). Taku­u­var­masti ei minkään maan lain­säädän­nön mukainen ratkaisu, mut­ta lake­ja­han voi muuttaa.

  6. tccrown:

    pankkien ei pidä antaa men­nä nurin, sil­loin kaatuu koko euroop­pa ja iso osa muu­takin maailmaa.

    Kreikan nur­in­meno ei taasen het­kau­ta ketään.

    Euro­maat truke­vat nyt ihan väärää jalkaa.

    Euro­maid­en alueel­la ole­vien rahoi­tu­saitosten hoit­a­mi­nen kuu­luu euro-maille. Muiden hoit­a­mi­nen kuu­luu muille maille. Kreikan ongelmien hoit­a­mi­nen kuu­luu kreikalle.

  7. Tilas­tokeskuk­sen mukaan EU-maista pahin inflaa­tio 1990-luvul­la oli Kreikas­sa. Yli 9 pros­ent­tia vuodessa. Nämä lienevät vielä vääris­telemät­tömiä lukuja.

    Euron myötä Kreik­ka jou­tui pysäyt­tämään setelipain­ot. Tilalle tuli vel­ka ja velan päälle velkaa eli Kreik­ka jatkoi yli varo­jen­sa elämistä ja rahoit­ti touhua velalla.

    Nyt tois­te­taanko sama virhe kuin tehti­in lati­nalaises­sa Amerikas­sa 1980-luvul­la? Kan­sain­väliset luo­tot­ta­jat tekivät siel­lä mojo­van tilin. Maat eivät ole vieläkään toipuneet krapulastaan.

    Nyt Kreikan pitää ottaa vaik­ka oma val­u­ut­ta ja jatkaa vaik­ka rahan painamista ja mitoit­taa kulut tulo­jen mukaan, kun­han se lopet­taa velkakierteen. 

    Kreik­ka voi lisätä uskot­tavu­ut­ta ja hoitaa nyky­isiä korko­ja ja velko­ja vaik­ka hotel­lien­sa panttauksella/myynnillä. Tämä tuo uskot­tavu­ut­ta ja korkopi­ik­it leikkaantuvat.

    p.s. hyvä ystäväni Paul Krug­man on samaa mieltä kanssani:)

  8. Vähin vaa­timus olisi, että liikepankkien osalta pelastet­taisi­in vain pääo­ma, mut­ta ei tuo­ta yliko­rkoa. Toteu­tunut ris­ki ei saisi sen­tään tuot­taa voit­toa. Eikä tämäkään riitä. Riskin pitäisi mak­saa jotain. Euro­maid­en ei pitäisi laina­ta rahaa suo­raan Kreikalle, vaan ostaa noi­ta velka­kir­jo­ja pienel­lä alihinnalla

    Kyl­lähän Suomenkin yhteiskun­ta ja lain­säädän­tö suosii rahoit­ta­jaa ja velko­jaa. Olet­teko koskaan kuulleet vaikeuk­sis­sa olev­as­ta per­in­täkon­sernista? Eihän mis­sään muus­sa toimin­nas­sa — niin ehkä maat­alout­ta luku­un otta­mat­ta — suo­jel­la sel­l­aista mieli­v­al­taa lail­la, mitä tämä heikon lyömi­nen käytän­nössä on. Korko­ja koron päälle ja oikeut­ta laskut­taa satak­er­taisia “kulu­ja” tosi­asial­lisi­in menoi­hin näh­den. Kyl­lä Kreikan rahoit­ta­jil­la on ihan sama moraa­li­nen oikeu­tus hyö­tyä tilanteesta.

  9. Kreikan lainat ovat olleet halpo­ja, kos­ka niil­lä fak­tis­es­ti on ollut
    euro­maid­en “takaus”. Myös Suomen lainat ovat tästä syystä
    olleet halpo­ja. Jos tämä “takaa­ja” ei ota vas­tu­u­ta Kreikan lainoista,
    lop­puu hal­vat lainat myös muil­ta euro­mail­ta, kos­ka euro­maid­en lain­o­jen tuotaon
    suhde riski­in ei var­masti ole kil­pailukykyi­nen enää sil­loin. On
    help­po uskoa, että euro­maille tulee halvem­mak­si taa­ta Kreikan lain­o­ja 120 miljardilla
    kuin alkaa mak­saa korkeam­paa korkoa lain­oista, joil­la on elvytet­ty euromaiden
    talouk­sia laman aikana. Kun tähän vielä lisätään pankkien kaatumisesta
    seu­raa­van taan­tu­man kus­tan­nuk­set, ei Kreikan “pelas­tamis­es­ta” maksettava
    hin­ta ole vält­tämät­tä ollenkaan korkea.

    Toinen paljon mie­lenki­in­toisem­pi seik­ka tässä on lainan poli­it­tiset vaikutukset.
    Luop­umal­la omas­ta val­u­u­tas­ta, niin Kreik­ka kuin Suomikin on luopunut
    omas­ta val­u­ut­takurssipoli­ti­ikas­ta. Rahapoli­ti­ikkaa euroalueel­la toteut­taa EKP;
    maid­en keskus­pankeil­la ei siinä ole merkit­tävää roolia.
    Finanssipoli­ti­ik­ka on vielä ollut maid­en omis­sa käsissä.
    Mut­ta, Kreikas­ta­han on nyt tulos­sa ensim­mäi­nen euro­maa, jonka
    finanssipoli­ti­ikkaa ale­taan konkreet­tis­es­ti ohja­ta maan ulkopuolelta.
    Lainan ehdois­sa­han sanel­laan miten Kreikan on finanssipolitiikkaansa
    hoidet­ta­va. On tietysti help­po uskoa, että euro­maid­en hal­li­tusten tavoit­teena on päästä
    juuri täl­laiseen kehi­tyk­seen. Onhan Kreikan kri­isi joka tapauk­ses­sa on opettanut,
    jos ei muu­ta, niin ainakin sen, että yhteis­val­u­ut­ta-alue ilman yhteistä
    finanssipoli­ti­ikkaa on tor­so. Onko se, että EU:ta viedään jälleen yhden askeleen
    lähem­mäk­si liit­to­val­tio­ta sit­ten hyvä asia, on kokon­aan oma keskustelunaiheensa.

  10. Kreikan nykyi­nen julki­nen vel­ka on n. 290 mil­jar­dia euroa. Siihen 110 mil­jar­dia lisää on n. 300 mrd €, jos ne mak­sa­vat van­ho­ja korkeako­rkoisia lain­o­ja pois. Viiden % korol­la se tarkoit­taisi, että pelkästään korkoi­hin menisi 15 mrd €uroa. Vuon­na 2009 Kreikan val­tion tulot oli­vat n. 80 mrd € ja menot 110 mrd €.

    Kuvitel­laan, että Kreik­ka saat­taisi julkiset menot tas­apain­oon supis­ta­mal­la meno­jaan 30 mrd €. Tas­apain­ois­es­ta bud­jetista menisi 18,75% korkoi­hin — puhu­mat­takaan lyhen­nyk­sistä. Eli vuo­den 2011 bud­jetista jäisi Kreikan val­tion pyörit­tämiseen 60–65 mrd €uroa.

    Ei tai­da olla kovinkaan toden­näköistä, että näin tulisi tapahtumaan?

    No joo, tämä oli aika yksinker­tais­tet­tu laskel­ma mut­ta suun­taa antava.

  11. Osmol­ta hyvä huomio tuos­ta velka­pa­perin kuin velka­pa­perin kel­paamis­es­ta keskus­pankille. Sehän suo­ras­taan kan­nus­taa ylet­tömään riskinot­toon Kreikan ja muiden ongel­ma­maid­en lain­oil­la. Toinen huomionar­voinen seik­ka on, että nyt annet­ta­va apu on nähtävästi nokkomisjärjestyk­sessä viimeisenä jos Kreik­ka ajau­tuu velko­jen­sa uudelleen­jär­jeste­lyyn (kuten on todennäköistä)
    http://blogs.ft.com/money-supply/2010/04/29/imf-debt-to-be-junior/. Katainen taisi sivu­ut­taa tämän asian vain totea­mal­la, että niin sen nyt vain täy­tyy olla, mut­ta kyseessähän on aika dra­maat­tis­es­ta asi­as­ta, kos­ka yleen­sä IMF:n lainat mak­se­taan takaisin ennen mui­ta. Ts. tämä tuki toimii pankki­tuke­na pankkien osak­keen­o­mis­ta­jille, kos­ka pankkien tap­pi­ot estetään samal­la, kun veron­mak­sa­jat jäävät nuole­maan näppe­jään. Reilumpi pankki­tu­ki olisi minus­ta suo­raa ja siinä pidet­täisi­in huol­ta siitä, että osak­keen­o­mis­ta­jat kär­sivät tap­pi­ot ensim­mäisenä. Ehkä hal­li­tuk­set pitävät poli­it­tis­es­ti liian vaikeana aloit­taa uut­ta tukikier­rosta ja mielu­um­min tekevät saman asian taka­portin kautta…tosin luul­tavasti veron­mak­sajille korkeam­min kustannuksin.

  12. Kreikan lain­oista vain 42 % on pankeil­ta ja suurin lain­oit­ta­ja on kreikkalainen pank­ki eli varsin suuri osa Kreikan lain­oista on kotimaista.

    Ja jos pankit ovat ammt­ti­mai­isa niin he ovat hajaanut­ta­neet riskiä, joten ei tap­pio yhdelle palnkille ole merkittävä.
    Edel­lyt­täen, että johto on ollut ammattimainen.
    Eikä kaikkea rahaa ole menetet­ty, Kreikan val­ti­ol­la on omaisu­ut­ta , jota se voi myy­dä pikkuhil­jaa ja mak­saa velkaa.

    Eli Kreikan pistämi­nen velka­saa­neer­auk­seen olisi oikea viesti markkinoille.
    Jos joku maa halu­aa vält­tämät­tä pelas­taa jonkun tyh­män sijoit­ta­jan omaisu­ut­ta niin se voidaan jät­tää ao val­tion poli­itikko­jen harteille ja kansan arvioiavaksi.
    Nyt poli­itikot voivat piiloutua EU-selän taakse

    Nyt Kreikas­ta tulee vaar­alli­nen ennakko­ta­paus , sen avus­t­a­mi­nen merk­it­see, että kaik­ki tuh­laa­japo­jat ovat koh­ta ovel­la, pankit jatka­vat pel­los­sa elämistä ja pistävät tap­pi­ot kansan maksettavaksi.

    Ei EU enää tämän jäl­keen voi kieltäy­tyä apua muil­takaan talout­taan huonos­ti hoitavilta.

    Ja kaiken lisäk­si tämän jäl­keen Liss­abonin sopimus menetää merk­i­tyk­ses­nä, kun yksikään EU maa ei sitä näköjään noudata,joten ei tehdy­il­lä sitoumuk­sil­la ole enää merk­i­tys­tä EU:ssa Poli­itikoista on tul­lut lähin­nä pankkien juoksupoikia

  13. Oli­han tuos­sa Kreikan kri­i­sistä hyö­tyäkin. Hal­li­tus peru­un­tui eläkeasiassa.
    Suomes­sakin vois kansa riehaat­ntua kaduille kun esnin syy­de­tään rahaa ulko­maille ja sam­l­la leikataan sen vuok­si suo­ma­lais­ten etuuksia.

    Toiv­otaan, että Espan­ja on ahdin­gos­sa 2011 , Por­tu­gali 2012 ja Irlan­ti 2013. Sit­ten voi olla vaikka­pa Ran­s­ka avus­tusjonos­sa ja nin kansa on saanut olla vaa­likau­den rauhas­sa EK:lta ja poliitikoilta

  14. Mik­si ei ekp lainaa raho­ja lain­oit­ta­javal­tioille, jot­ka sit­ten lainaa­vat eteen­päin Kreikalle, mik­si mak­samme kreikan lisäk­si myös ran­skalaisille ja sak­salaisille pankeille korkoa välistä; ne kun saa­vat ne rahat ekp:ltä.

    Tai jos ekp lainaisi euro­maille esim puo­let kunkin maan bkt:sta lainaa( tai vain jakaisi setelira­hoi­tus­ta) jol­la mak­set­taisi­in val­tioiden pankki­lain­o­ja pois, inflaa­tio estet­täisi­in tiuken­ta­mal­la basel sopimuk­si­in perus­tu­vaa pankkien lain­aus­varaa samal­la sum­mal­la. Rahan­painami­nen val­tion monopoliksi!

  15. Kreikas­sa on menos­sa kansan nousu ja EU on huolis­saan rahas­ta. Pitäisi olla huolis­saan ihmi­sistä ja yhteiskun­nas­ta. Pankit ja pelu­rit käyt­tävät tilaisu­ut­ta hyväk­seen. Eri­tyis­es­ti kor­vaani särähti, kun päämin­is­teri Van­hanen sanoi, että Suo­mi hyö­tyy lainas­ta Kreikalle.

  16. Velka­an­tu­miside­olo­gia on kaiken syy. Pitäisi kulut­taa vain sen ver­ran kuin itsel­lä on varaa. Val­tioiden ei pitäisi ottaa syömävelkaa lainkaan. Suh­dan­nevai­htelui­ta on parem­pi tasa­ta keräämäl­lä hyv­inä aikoina rahas­to­ja, joi­ta taan­tu­mas­sa purkaa. Suomen val­tio oli vela­ton vielä 1980-luvulla.

    Eli antaa nykyisen rahoi­tusjär­jestelmän kaat­ua kokon­aan ja aloite­taan parem­pi elämä puh­taal­ta pöy­dältä. Kulu­tus kyl­lä leikkaan­tuu, mut­ta eikös se olisi ekologistakin…

  17. Tätä ja mui­ta, isom­pia sop­pia keit­tämässä ollut sijoi­tus­pank­ki Gold­man Sachs on haastet­tu aiheesta oikeu­teen nyt jo use­am­paankin ker­taan. Saa­pa nähdä, mitä tuos­ta sit­ten seu­raa. Oikeusju­tu­il­la voisi saa­da ainakin jotain rotia selkeästi petok­sel­liseen kir­jan­pitoon ja toim­intaan. En oikein jak­sa uskoa, että niil­lä olisi sen laa­jem­paa vaikutusta.

  18. Tämän The Wall Street Jour­nalin artikke­lin http://online.wsj.com/article/SB10001424052702303828304575179921909783864.html mukaan Kreikan kri­isin aiheut­ti ennen kaikkea muu­ta maan moraalis­es­ti läpiko­taisin mätä ja kor­rup­toitunut talouskult­tuuri, joka leikkaa koko kansakun­taa sen huip­ul­ta poh­jalle asti. Neljäs osa veroista jätetään mak­samat­ta, lahjuk­sia vaa­di­taan joka puolel­la, virka­nim­i­tyk­siä oste­taan, opiskelu­paikko­ja oste­taan, kau­pan­teko vaatii voitelu­ra­haa, ihmiset eivät lähtöko­htais­es­ti luo­ta toisi­in­sa, rehellisyyt­tä pide­tään yleis­es­ti kun­ni­at­tomana talousasiois­sa, ihmiset eivät koe elävän­sä kan­saisy­hteiskun­nas­sa (en kek­si näitä, suo­ria ottei­ta tuos­ta artikke­lista) jne.

    Tuon jutun läh­teet ovat suurelta osin asi­aa selvit­täneitä ja sen omako­htais­es­ti kokenei­ta kreikkalaisia tutkijoita.

    Jos tuon artikke­lin kuvaa­ma todel­lisu­us on puo­lik­sikaan tot­ta, ja itse vaku­u­tu­in tuos­ta suht’ vah­vasti, niin ei näil­lä mil­jardeil­la muu­ta kuin siir­retä ongel­maa tule­vaisu­u­teen ellei kult­tuuri muu­tu radikaal­isti. Noin kor­rup­toitunut maa, ja nykyisel­lään vinksah­tanut kansa ei voi olla ajau­tu­mat­ta talouskri­isi­in ja mon­een muunkin­laiseen kriisiin. 

    Ehkä kun­non kri­isi myös ter­ve­hdyt­täisi maa­ta henkises­ti pakot­taes­saan vakavaan itse­tutkiskelu­un ja kansakun­nan julkiseen peili­in katsomiseen.

    Toiv­ot­tavasti niin käy osin myös nytkin, vaik­ka apu­ra­hat estäi­sivätkin kun­non rom­ah­duk­sen, mut­ta nuo ensimerk­it eivät ole lupaavia. Syytel­lään toisi­aan, itsessä ei myön­netä mitään vikaa, vika on ulko­mail­la, EU:ssa, vasem­mis­tossa, oikeis­tossa, kap­i­tal­is­mis­sa, julkises­sa sektorissa…

  19. Olen Jani Mar­tikaisen kanssa samaa mieltä.

    Tässä toteu­tuu taas sama ilmiö kuin niin use­asti aiem­minkin, pankkien ja rahoi­tus­laitosten riskil­lä pelaamisen tap­pi­ot sosial­isoidaan eri maid­en veron­mak­sajien maksettavaksi.

    Pelotel­laan koko pankki­maail­man rom­ah­tamisel­la, korko­jen nousul­la ja sitä kaut­ta suurem­mal­la laskul­la veron­mak­sajille. Tämä pelot­telupuhe on suo­ranaista valehtelua. 

    Pankkien ei tarvitse men­nä konkurssi­in Kreikan tap­pi­oiden takia. Val­tio voi tul­la pankkituel­la pelas­ta­maan pankit, jos niin kat­so­taan pankki­laitok­sen hengis­säpysymisen kannal­ta taarpeel­lisek­si. Täl­löin voidaan myös tehdä val­in­taa siitä, mitkä pankit pelaste­taan ja mitkä saa­vat kan­taa riskinot­ton­sa seu­rauk­set itse. Val­tio antaa pankki­tukea tietenkin omis­tu­so­su­ut­ta vas­taan. Tämä kos­kee myös eläk­er­a­has­to­ja ym. vas­taavia rahoittajia.

    Täl­lä taval­la ainakin osan riskistä kan­taisi­vat ne, jot­ka ovat rahansa riskil­lä sijoit­ta­neet. Lain­o­jen ako­rdit ovat varsin taval­lisia velka­sa­neer­austapauk­sis­sa yri­tys­maail­mas­sa. Sel­l­ainen ratkaisu vaatisi toden­näköis­es­ti vähem­män veron­mak­sajien rahaa, kuin nykyi­nen ratkaisu, mis­sä riskisi­joit­ta­jien tap­pi­ot kui­tataan kokon­aisu­udessaan suo­raan veron­mak­sajien rahoilla.

    Vaik­ka veron­mak­sajil­ta kuluisikin sama sum­ma, niin ehdol­lisen pankkituen kaut­ta se saisi edes jotain vastinet­ta rahoilleen, omis­tu­so­suuk­sia pankeis­sa ja rahoituslaitoksissa.

  20. Edel­lä mainit­tuun liit­tyen kom­ment­ti tule­van illan A‑talkiin osal­lis­tu­val­ta Patouchas Evangolokselta:

    “Kaik­ki EU-maat ovat yhtä per­het­tä ja tois­t­en aut­ta­mi­nen on itses­tään­selvyys. Kreikan talous poh­jaa pienyrit­täjyy­teen, joka luo har­maa­ta talout­ta. Kult­tuu­rit ovat eri­laisia, mik­si kreikkalais­ten pitäisi olla yhtä tehokkai­ta kuin saksalaisten?”

    Suomen­nos: Me olemme laiskem­pia ja epäre­hellisem­piä kuin sak­salaiset, mut­ta kos­ka olemme nyt EU:ssa on itses­tään selvää, että me syömme nyt sak­salais­ten kanssa samas­ta pöydästä.

    Ergo koko kri­isin logi­ik­ka har­maan talouden pienyrit­täjyy­den poh­jal­ta aina Kreikan val­tion huip­ulle asti, joka vuosikau­sia väären­si talous­luku­jaan. Tulee mieleen From­min nor­maal­i­u­den patolo­gia. Kreik­ka tarvit­see psyki­a­tria eikä miljardeja.

  21. Minä en ymmär­rä mik­si media puhuu Kreikan pelas­tamis­es­ta. Mitä pelas­tamista se on, että velka­on­gel­maiselle annetaan lisää hie­man vähem­män korkeako­rkoista lainaa kuin mitä se saisi markkinoilta? 

    Miten niin VÄHÄN vähem­män korkoista lainaa? Kuvit­tele, että kyseessä on omat rahasi. Ole­tat lisäk­si, että olisi tiedos­sa, että muut euro­maat EIVÄT aut­taisi Kreikkaa. Lainaisitko todel­la Kreikalle raho­jasi tai tek­isitkö niin ainakaan yksinu­meroisel­la korkoprosentilla?

  22. Jani Mar­tikainen:

    Reilumpi pankki­tu­ki olisi minus­ta suo­raa ja siinä pidet­täisi­in huol­ta siitä, että osak­keen­o­mis­ta­jat kär­sivät tap­pi­ot ensimmäisenä.

    Ja pankkien lain­oit­ta­jat toise­na ja tal­let­ta­jat kolmantena.

    Pankkien konkursse­ja pelätään ihan turhaan. Kan­nat­ta­mat­tomien yri­tys­ten kuu­luukin men­nä konkurssi­in, että uusille kan­nat­taville yri­tyk­sille on enem­män tilaa markkinoilla.

  23. Art­turi:

    Reilumpi pankki­tu­ki olisi minus­ta suo­raa ja siinä pidet­täisi­in huol­ta siitä, että osak­keen­o­mis­ta­jat kär­sivät tap­pi­ot ensimmäisenä.

    Ja pankkien lain­oit­ta­jat toise­na ja tal­let­ta­jat kolmantena.

    Lain­oit­ta­jien suh­teen en väit­täisi vas­taan, mut­ta taloudelle kävisi aika kur­jasti, jos minä ja muut tal­let­ta­jat kävisemme vetämässä säästömme pankki­tileiltä pois. Hyvin johdet­tu pankkikaan ei sitä kestäisi, joten katas­trofin pelosta näis­sä olo­suhteis­sa tulisi itsen­sä toteut­ta­va. His­to­ri­al­lisia esimerkke­jä on ihan riittävästi.

  24. “Neljäs osa veroista jätetään mak­samat­ta, lahjuk­sia vaa­di­taan joka puolel­la, virka­nim­i­tyk­siä oste­taan, opiskelu­paikko­ja oste­taan, kau­pan­teko vaatii voitelu­ra­haa, ihmiset eivät lähtöko­htais­es­ti luo­ta toisi­in­sa, rehellisyyt­tä pide­tään yleis­es­ti kun­ni­at­tomana talousasiois­sa, ihmiset eivät koe elävän­sä kan­saisy­hteiskun­nas­sa (en kek­si näitä, suo­ria ottei­ta tuos­ta artikke­lista) jne.”

    Ei Kreik­ka mikään poikkeus ole Euroopas­sa, näin eletään mon­es­sa muus­sa EU-maas­sa. Esim Virossa osa palka­s­ta mak­se­taan ruske­as­sa kir­jekuores­sa, samoin Latvi­as­sa, Liet­tuas­sa, Puo­las­sa, Englan­nis­sa etc
    Lisäk­si EU:iin on ilmaan­tunut uusi työvoima, joka ei ole kir­joila mis­säään maas­sa vaan kiertelee maas­ta toiseen, ei rek­isteröidy mihinkään eikä mak­sa vero­jaan mihinkään.
    Eri­tyis­es­ti ravintola‑,hotelli‑, raken­nusala ovat tällaisia.
    Tutus­tu­in ilmiöön Bal­ti­as­sa ollessani ja nyt kun olen käynyt loma­l­la Englan­nis­sa, Espan­jas­sa etc

    Vero­tus kuu­luu kansal­lisen tomi­val­lan asioi­hin ja vira­nomaiset ovat rak­en­ta­neet byrokra­tioi­ta, jot­ka estävät tieto­jen vai­h­don, joten kon­trol­li on olematon.
    Eli nykyi­nen EU-sys­tee­mi suosii tätä heinäsirkkatyöntekoa

  25. “Suh­dan­nevai­htelui­ta on parem­pi tasa­ta keräämäl­lä hyv­inä aikoina rahas­to­ja, joi­ta taan­tu­mas­sa purkaa. Suomen val­tio oli vela­ton vielä 1980-luvulla.”

    Näin on, se ei vain sovi pät­täjille. Nyt on valit­tu tie, jos­sa huonoina aikoina ote­taan velkaa mut­ta sitä hyv­inä aikoina mak­se­ta pois.
    Täl­lä on saatu aikaan keinotekoista kasvua, mut­ta jon­ain päivänä velkaa on niin paljon,että korot syövät lei­jo­nanosan budjetista.
    Suomikin voi kestää vielä yhden tai kak­si lamaa vel­ka­lin­jal­la, mut­ta sit­ten lainapeli on pelattu.

    Olen har­voin Niin­istön kanssa samaa miletä, mut­ta nyt täy­tyy olla

    1. Alan vähän kyl­lästyä tähän LIian Van­han jar­goni­aan. Mihin perus­tuu väite, ettei lain­o­ja ole hyv­inä aikoina mak­set­tu pois? Onko tilas­tot väären­net­ty, kuten Kreikas­sa? Meil­lähän oli julki­nen talous yli­jäämäi­nen koko 2000-luvun.

  26. Näin hyvää kri­isiä ei kan­na­ta huka­ta, vaan kan­nat­taa käyt­tää hyväk­si ja tehdä muu­tok­sia, joi­ta muuten ei pysty tekemään.
    Katainen ja Van­hanen vas­tus­ta­vat Kreikan konkurssi­in päästämistä sil­lä pelol­la että se aiheut­taa pankkikri­isin (bank run) 30-luvun tyyli­in. Tämä on aiheelli­nen pelko, pelkkä aja­tus Kreikan konkurssista aiheut­taa sen että kreikkalai­sista pankeista vedet­täisi­in eurot pois, jot­ka vuorostaan jou­tu­isi­vat vetämään rahansa muista euroalueen pankeista jne. 30-luvul­la USA’s­sa tämä ratkaisti­in perus­ta­mal­la FDIC, joka takaa tal­letuk­set. Nimeno­maan FDIC eikä USAn kesku­pank­ki Fed­er­al Reserve on vas­tu­us­sa pankki­tal­letuk­sista. Meil­lä on euro ja Fed­er­al Reserveä vas­taa­va Euroopan keskus­pank­ki ECB, mut­ta euroop­palainen FDIC puut­tuu. USA’n FDIC’l­la on laa­jat val­tu­udet valvoa ja tutkia takaami­aan pankke­ja ja tarvit­taes­sa pistää lihoik­si epäter­veet pankit. Euroopan oman FDIC’n perus­t­a­mi­nen pitäisi tehdä ASAP. Täl­löin jonkin euroalueen val­tion kyvyt­tömyys mak­saa velko­jaan ei vetäisi mukanaan sen pankke­ja pani­ikki­in ja velko­jen uudelleen­jär­jeste­ly on helpom­paa tehdä. Euroop­palaisen FDIC’n luomi­nen on kyl­lä tuskan tukana, kos­ka sil­lä täy­tyy olla oikea­ta val­taa yli ja ohi euron jäsen­val­tioiden. Jos euroop­palaista FDIC’tä ei saa­da aikaan, pitää luop­ua koko eurosta, kos­ka sil­loin ei ole mekanis­mia mil­lä estää koko Euroop­paa koske­vat pankkikri­isit jonkin euroalueen val­tion ajautues­sa mak­su­vaikeuk­si­in. Kreikkaa ja sen tasei­den tuu­naa­jia tämä ei ehdi aut­ta­maan, vaan pahaa pelkään että Krug­man on tämän päiväisessä NYT’n kolum­nis­saan oike­as­sa ja Kreik­ka ajau­tuu eroon eurosta, kos­ka kreikkalaiset eivät pysty hyväksymään palkko­jen alen­nuk­sia ja mui­ta tarvit­tavia toimia. 

    Stan­dard dis­claimer: En ole pankkien saati val­u­ut­takri­isien asiantuntija.

  27. Ris­to: Njoo… het­ken vois olla vaikee­ta, mut­ta pidem­mäl­lä tähtäimel­lä rahoi­tusjär­jestelmä olis vakaampi.

    Muutenkin tuskin sinä ja muut tal­let­ta­jat jäisitte ikuisiks ajoiks istu­maan raho­jenne päälle. Eiköhän ne uudet pankit kehit­täs tuot­tei­ta mihin uskaltaisitte edelleen lait­taa rahanne. (Esim. vaik­ka Suomen val­tion velka­pa­perei­hin. Jos Suo­mi nimit­täin menis konkurssi­in, niin ei sil­lä tal­letus­takauk­sel­lakaan olis mitään arvoo…)

    Sen lisäks ei se nyt oo ollenkaan kirkos­sa kuu­lutet­tua, että noi pankit olis niin paljon miinuk­sel­la, että tal­let­ta­jien varat ei ois tur­vas­sa. (Nehän kuitenkin mak­se­taan konkurssis­sa ekana.)

    Tää menee nyt jo täysin asian vier­estä, mut­ta mun mielestä tal­letus­takaus pitäs kor­va­ta sil­lä, että pankit sais itte tehdä minkälaisia sopimuk­sia halu­a­vat asi­akkaiden kanssa raho­jen pois­nos­tamis­es­ta. (Esim. että pois­nos­tamis­es­ta velote­taan pros­ent­te­ja sen mukaan paljonko pankil­la on rahaa kassaholvissa.)

    Skot­lannis­sa oli vapaa­pankki­aikana sel­l­a­sia sopimuk­sia, että pankin ei tarvin­nu mak­saa tal­letuk­sia heti vaa­timuk­ses­ta, mut­ta jos se ei mak­sanu, nii sen piti mak­saa niille tal­letuk­sille markki­nako­rkoa suurem­paa korkoa.

  28. Voi olla, että tilas­to­ja on väären­net­ty, siihen en ota kan­taa, mut­ta jos niitä uskoo (Ks. link­ki), niin Liian Van­ha ei ole aivan täysin väärässä.

    Val­tion vel­ka toki alkoi lyhen­tyä jo vuon­na 99 (suh­teel­lis­es­ti jo 96), mut­ta julki­nen vel­ka ei kokon­aisuute­na juurikaan laskenut edes hyv­inä vuosi­na, 90-luvun lop­ul­la absolu­ut­tista laskua oli jonkun ver­ran, mut­ta 2000-luvul­la se on nous­sut, vaik­ka toki suh­teessa BKT:hen se on pysynyt maltil­lise­na, välil­lä nous­sut, välil­lä laskenut.

  29. Meil­lähän oli julki­nen talous yli­jäämäi­nen koko 2000-luvun.

    Vas­ta 10% kulunut..

  30. Alan vähän kyl­lästyä tähän LIian Van­han jar­goni­aan. Mihin perus­tuu väite, ettei lain­o­ja ole hyv­inä aikoina mak­set­tu pois? Onko tilas­tot väären­net­ty, kuten Kreikas­sa? Meil­lähän oli julki­nen talous yli­jäämäi­nen koko 2000-luvun.

    Kai hän tarkoit­taa että kaikkia lain­o­ja ei mak­set­tu pois ennekuin uusi hätäti­lanne kaa­tui niskaan. Toisin sanoen että velan määrä ei ole palan­nut lähellekään vuot­ta 1992 edeltävää tasoa, vaik­ka vuo­den 1999 jäl­keen onkin pien­tä alamäkeä ollut.

    Ja oike­as­sa­han hän on että tilanne on kestämätön, jos uusia velka­ra­haa vaa­tivia häir­iötilo­ja tulee jatkos­sakin tiuhempaan kuin van­ho­ja ehditään mak­sel­la pois.

  31. “ä aikoina mak­set­tu pois? Onko tilas­tot väären­net­ty, kuten Kreikas­sa? Meil­lähän oli julki­nen talous yli­jäämäi­nen koko 2000-luvun.”

    Ei vel­ka kuitenkaan paljoa pienen­tynyt ja sekin vähä perus­tui pääasi­as­sa omaisu­u­den myyntiin.
    Vuon­na 2002 velkaa oli 2002 63 mil­jar­dia ja vuon­na 2008 53 mil­jar­dia eli lainaa mak­set­ti­in hyväl­lä nouskaudel­la pois vain 10 mil­jar­dia eli vain alle 20 %.
    Kun lamat toitu­vat 10–15 vuo­den välein niin joaki­nen lama lisää velkaa täl­lä menolla.
    Nyt velkaa oli jo 66 mil­jar­dia eli edel­lisen laman taso on jo ylit­tymässä enkä usko, että Osmokaan on eri mieltä, etteikö nykyi­nen lama lisää edelleen velkaa ?
    Kataisen arvio oli yli 100 mil­jar­dia, oliko hän väärässä ??

    Löysin tähän hätään vain 90-luvun val­tion omaisu­u­den myyn­nit ja ne oli­vat n 1 mil­jar­dia per vuosi,mutta var­maan sama tahti on jatkunut 2000 luvullakin .

    1. Nyt tulemme siihen, että Suomes­sa on itseasi­as­sa väären­net­ty tilas­to­ja. Val­tio on piilot­tanut yli­jäämän­sä eduskunnal­ta (ja Liian Van­hal­ta) piiloon mak­samal­la aivan ylim­i­toitet­tu­ja eläke­mak­su­ja oma­lle eläkerahastolleen.
      Tiedemiehelle: julkiseen talouteen kuu­lu­vat myöls eläkeyhtiöt,.

  32. Antti Simo­la: Nää velka­kri­isit johtuu siitä, että velko­jien ei tartte välit­tää velal­lisen takaisin­mak­sukyvys­tä, kun veron­mak­sa­jat kuitenkin mak­saa viime kädessä.

    Tal­letus­takaus vaan tekee tästä ongel­mas­ta entistä akuu­tim­man. Meil­lä on parem­piakin keino­ja kanavoi­da yksi­ty­is­ten ihmis­ten säästöt rahamarkkinoille.

  33. Olisi pitänyt arva­ta mitä siitä seu­raa kun Ole Nor­rback nimitet­ti­in kansak­oulunopet­ta­jan papereil­la suurlähet­tilääk­si Ateenaan. Sivu­men­nen sanoen kan­sain­välisen talouden har­rasteli­ja Sauli Niin­istö toi­mi Euroopan Investoin­tipankin johta­jana samoina vuosina. 

    Nyt Jyr­ki Katainen kon­sul­toi kri­i­sistä heti ensim­mäisenä tuol­loista ulko­min­is­teri Tuomiojaa.

    Danske Bankin pääjo­hta­ja hop­ut­ti puolestaan tv:ssä Suomeltakin kri­isin pikaista ratkaisua, vaik­ka Sam­po-pankil­la ei olekaan suo­ria riskisi­joituk­sia Kreikas­sa. Mut­ta onko jos­sakin isos­sa pankkien kimpassa?

    Entä päämin­is­teri Lipponen?

    Mak­soi­vatko tan­skalaiset Sam­po-pankista yli­hin­taa Kreikan jymysi­joi­tusten vuok­si jot­ka uhkaa­vatkin jäädä saamatta?

    Ja sat­tuipa vähän aikaisem­min että SKDL:n ex-kansane­dus­ta­ja Inger Hirvelän toimies­sa suurlähet­tiläänä Cos­ta Ric­as­sa pal­jas­tui siel­lä suuri lahjusskan­daali johon Instru­men­tar­i­um oli sekaan­tunut Sam­po-pankin rahoittamana.

    Sanoma-kon­serni puolestaan keskit­tää aikakausle­htien­sä sisältö­vas­tu­un yhteen ajat­tel­e­vaan päähän, samoin Hesarin pääkir­joi­tus­toimit­ta­jien kaar­ti sai yhden vas­tu­ullisen toimittajan.

  34. Art­turi:

    Tal­letus­takaus vaan tekee tästä ongel­mas­ta entistä akuu­tim­man. Meil­lä on parem­piakin keino­ja kanavoi­da yksi­ty­is­ten ihmis­ten säästöt rahamarkkinoille. 

    Ja mikähän tuo maagi­nen keino sit­ten on?
    Toki pankki­tal­letusten tal­letus­suo­ja ei ole ongel­ma­ton ja sen nos­t­a­mi­nen EU-sään­nösten takia 100000 Euroon ei kuu­losta perustel­lul­ta. Mut­ta suuren laman aikaan 1930-luvul­la nähti­in mihin tal­letus­suo­jan puut­tumi­nen vei.

    Mut­ta siis tuo maagi­nen yksi­ty­is­ten ihmis­ten säästö­jen kanavoin­ti parem­min markki­noille? Ihmiset hake­vat tur­val­lisu­ut­ta ja kehit­tynei­den val­tioiden oblig­aa­tioi­ta on per­in­teis­es­ti pidet­ty tur­val­lisi­na ja vakaina sijoi­tusko­hteina, mut­ta nyt täl­läkin pal­stal­la oblig­aa­tiosi­joit­ta­jia on syytet­ty moraalit­tomik­si speku­loi­jik­si ja pidet­ty ihan oikeutet­tuna, että moi­set menet­tävät säästön­sä. Puhu­mat­takaan, että hajautet­tu oblig­aa­tiosi­joi­tus on taval­liselle pien­säästäjälle erit­täin han­kalaa ja pankkien säi­ly­tysku­lut suuria.

    Suo­rat osake­si­joituk­set ovat tietysti hyvä tapa, mut­ta keskimääräisel­lä yksi­ty­ishenkilöl­lä ei ole oikein tarvit­tavaa osaamista/rohkeutta ja malt­tia kestää kurssien heilahtelun tuo­maa epä­var­muut­ta. Tämänkin laman aikana on nähty, että erit­täin iso osa salkuista voi olla kymme­nenkin vuo­den säästämisa­jan jäl­keen reilusti miinuk­sel­la (jos sat­tui aloit­ta­maan juuri ennen edel­listä lamaa: IT-kuplaa).

    Sijoi­tus­ra­has­totko sit­ten? Useim­mat niistä raskaine kulu­rak­en­tei­neen eivät hyödytä kuin rahastoyhtiöitä.

    ETF:t tai indek­sir­a­has­tot sit­ten. ETF:t ovat vaikei­ta ymmärtää ja molem­mat vaikei­ta ostaa taval­li­sista kivijalkapankeista.

    Ei ole mitään säästäjän/tallettajan tur­val­lista taikalääket­tä, kaikessa säästämisessä on riske­jä ja sudenkuop­pia ja kyl­lä myös pankki­tal­letuk­sil­la on paikkansa. Etenkin jos pankkien väli­nen kil­pailu toimii ja pankit joutu­vat kil­paile­maan tallettajista.

  35. Liian van­ha
    “Ei Kreik­ka mikään poikkeus ole Euroopas­sa, näin eletään mon­es­sa muus­sa EU-maas­sa. Esim Virossa osa palka­s­ta mak­se­taan ruske­as­sa kir­jekuores­sa, samoin Latvi­as­sa, Liet­tuas­sa, Puo­las­sa, Englan­nis­sa etc”

    Balt­ian maat eivät pyöritäkään mitään puolisosial­is­tista suun­nitel­mat­alout­ta, vaan siel­lä ovat ihmiset vas­tu­us­sa itses­tään. On suuri ero siinä, pyörit­tääkö yövar­ti­javal­tio­ta vai täy­den palvelun hyysärivaltiota.

  36. Mie­lenki­in­toinen on yleinen, tääl­läkin esi­in­tyvä, karsas­tus velkaa kohtaan. Velan ajatel­laan kat­e­goris­es­ti ole­van huono asia. Kuitenkaan velan absolu­ut­ti­nen määrä ei ole ollenkaan merkit­tävä asia vaan velan kus­tan­nuk­sen ja velan tuo­ton suhde. Julkisen sek­torin tehtävänä on tuot­taa meri­it­ti­hyödykkeitä. Julki­nen sek­tori voi käyt­tää tähän velkaa ja jos se halu­aa toimia tehokkaasti, sen tuleekin käyt­tää velkaa siinä määrin kuin velan kus­tan­nus on pienem­pi kuin velan tuot­to. Näin pyrkivät toim­i­maan kaik­ki taloudet, toiset vain onnis­tu­vat siinä parem­min kuin toiset, eri­tyis­es­ti sik­si, että tuot­to­jen ja kus­tan­nusten arvioimi­nen mon­esti on vaikeaa. 

    Mikä Kreikas­sa menee pieleen on se, että velak­si ote­tul­la rahal­la ei saa­da velan kus­tan­nus­ta vas­taavaa tuot­toa. Rahaa kuluu, mut­ta siitä ei saa­da irti vas­taavaa hyö­tyä. Eli rahaa käytetään huonos­ti. Tämä on yleistä talouk­sis­sa, jois­sa poli­it­tiset ja taloudel­liset intres­sit ovat kietoutuneet toisi­in­sa. Poli­it­tista val­taa saa lupaa­mal­la etu­isuuk­sia val­tion varoista ja etu­isuuk­sia saa parhait­en äänestämäl­lä niitä, jot­ka lupaa­vat eniten; lehmänkau­pat ja kor­rup­tio alkaa rehot­ta­maan. Tässä on yksi syy, jon­ka vuosi julk­ista sek­to­ria ei pidä päästää kas­va­maan hal­lit­se­mat­tomasti, vaik­ka se niin houkut­tel­e­vaa usein onkin.

  37. ” Onko tilas­tot väären­net­ty, kuten Kreikas­sa? Meil­lähän oli julki­nen talous yli­jäämäi­nen koko 2000-luvun.”

    Var­maankin, Val­tion eläk­er­a­has­ton arvo oli vuon­na 2002 n 5 mil­jar­dia ja 2009 12 miljardia.
    Eli säästöä oli 7 miljardia
    Rahas­toin­ti­aste oli 14 % eli kaukana täy­del­lis­es­tä tai ylimääräisetsä.

    Pääosa tuo­to­s­ta näyt­tää tuleen sijoituk­sista , ainakin muu­ta­mana vuote­na tuot­to oli 16 % luokkaa.

    Todel­lisu­udessa tuo­ta “ylimäärää ” ei ole mak­set­tu. Itse asi­as­sa eläk­er­a­has­tos­ta on siir­ret­ty val­tion bud­jetin täyt­teek­si 1,2–1,4 mil­jar­dia euroa luku­unot­ta­mat­ta vuosia 2006–2007.

  38. Ja jos nuo eläke­varat, 12 mil­jar­dia ‚on varat­tu val­tion bud­jetin ja velan mak­su­un niin val­tion virkamiehille ei ilmeis­es­ti aio­ta mak­saa eläkettä ?
    Vai lotataanko noil­la rahoil­la ja toiv­otaan parasta ?

  39. Tääl­lä kir­joite­taan paljon, että tässä olisi kysymys pankkien pelas­tamis­es­ta. Minus­ta tämä on outo lähtöko­h­ta, kos­ka syylli­nen yliko­rkoon ei ole pank­ki (se joka pyytää) vaan Kreik­ka (se joka maksaa).

    Ei yhtäkään velka­pa­pe­ria olisi myy­ty yliko­rol­la Kreikalle, ellei se olisi itse ollut halukas niistä mak­samaan. Toinen kysymys sit­ten on EKP:n käytän­tö hyväksyä nämä laina­pa­per­it pieniriskisinä vakuuk­sik­si lain­oille — tässä on ehkä oppimisen paikka.

    Itse näen tämän velka­paketin nimeno­maan huonona pankkien kannal­ta. Sen sijaan, että pankit voisi­vat lain­oit­taa koval­la korol­la Kreikkaa, otta­vat nyt muut maat tätä riskiä kan­net­tavak­seen, jol­loin sekä Kreikan mak­sama korko että myös kokon­aisko­rko­ta­so pankkien näkökul­mas­ta laskevat.

    Onko mis­sään lakia, joka oikeasti mah­dol­lis­taisi maan vararikon tai edes velka­sa­neer­auk­sen? Eikö tämä tarkoit­taisi sit­ten sitä, että velko­jat saisi­vat val­lan Kreikan par­la­men­tis­sa? Vai miten tämä toimisi käytän­nössä? Velat vain katoaisivat?

  40. Her­bert:

    Onko mis­sään lakia, joka oikeasti mah­dol­lis­taisi maan vararikon tai edes velka­sa­neer­auk­sen? Eikö tämä tarkoit­taisi sit­ten sitä, että velko­jat saisi­vat val­lan Kreikan par­la­men­tis­sa? Vai miten tämä toimisi käytän­nössä? Velat vain katoaisivat?

    Ei ole ole­mas­sa mitään lakia. Velat vaan katoaisi­vat ja kaik­ki joil­la on niitä velka­pa­pere­i­ta jäi­sivät nuole­maan näppe­jään. Sik­si tämä avus­tus osuu just niiden velka­pa­perei­den omis­ta­ji­in, eikä niinkään Kreikkalaisiin.

  41. Her­bert:

    Onko mis­sään lakia, joka oikeasti mah­dol­lis­taisi maan vararikon tai edes velka­sa­neer­auk­sen? Eikö tämä tarkoit­taisi sit­ten sitä, että velko­jat saisi­vat val­lan Kreikan par­la­men­tis­sa? Vai miten tämä toimisi käytän­nössä? Velat vain katoaisivat? 

    Tietenkään suveree­nien val­tioiden kohdal­la ei voi olla lakia, joka mah­dol­lis­taisi tuol­laisen. Jos joku halu­aisi val­lan Kreikan par­la­men­tista, niin sen pitäisi ensin voit­taa Kreikan (kokoon­sa näh­den ylim­i­toitet­tu) armeija. 

    Peri­aat­teessa siis val­tio voi lopet­taa velko­jen­sa mak­sun, eikä kukaan voi sille mitään. Tämä tietenkin rom­ah­dut­taa kyseisen maan velka­pa­pe­rien hin­nan. Muis­taak­seni Lati­nalaisen Amerikan velka­pa­pere­i­ta myyti­in mur­to-osal­la niiden nimell­ishin­nas­ta 1980-luvul­la. Velan mak­samisen lopet­ta­mi­nen ei siis tuo­ta val­ti­olle saman­laista lyhyen tähtäi­men katas­trofia kuin yksilölle (sin­un ovelle­si tulee ulosot­tomies, jos et mak­sa velko­jasi), mut­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä rahamarkki­noiden luot­ta­muk­sen menet­täneen maan voi olla aika vaikea saa­da sitä luot­ta­mus­ta takaisin ja sik­si se joutuu automaat­tis­es­ti säästöku­urille, kun bud­jetin on pakko olla tas­apain­os­sa, kos­ka kukaan ulkop­uo­li­nen ei rahaa anna. En tosin tiedä, mik­si tämä olisi lop­pu­jen lopuk­si niin huono asia. 

    Erään­laisia val­tioiden vararikko­ja on toki nähty, ja tämä on tarkoit­tanut sitä, että IMF on antanut val­ti­olle lainan, jol­la se on voin­ut jatkaa toim­intaansa, mut­ta sen ehdok­si sit­ten vaat­in­ut tiukko­ja säästö­toimia ja inflaa­tion mata­lana pitämistä (usein­han val­tiot ovat halukkai­ta päästä rahahuolis­taan eroon paina­mal­la rahaa, joka ei tietenkään päde tähän tapauk­seen, kun Kreik­ka on mukana eurossa). Käytän­nössä IMF on siis “ottanut val­lan parlamentissa”.

    Ne IMF:n toimet ovat toki aina olleet poli­it­tis­es­ti erit­täin epä­su­osit­tu­ja ja jotkut talousti­eteil­i­jät, esim. Stieglitz ovat sitä mieltä, että ne ovat ennem­minkin tuhoisia maalle kuin aut­ta­vat sitä ulos ongelmistaan.

  42. -edelleenkään Euroopas­sa ei ole yhtään maata(pl.Norja),joka ei eläisi velaksi.

    tämä “läntinen“talousjärjestelmä on suuri pyra­mi­di peli mallia win-capita.

    -ja tiedok­si vaan;seuraava hal­li­tus nos­taa eläkeikää ja las­kee etu­isuuk­sia myös tääl­lä Suomessa.

    nyt niin ei ole tehty kun vuo­den päästä on tiedos­sa vaalit.

  43. Mielestäni keskus­pank­ki ei saa ostaa minkään val­tion velka­pa­pe­ria. Jos pank­ki ottaa vaku­udek­si val­tion (tai minkä tahansa insti­tuu­tion) papere­i­ta, jot­ka menet­tävät arvoaan, on pyy­det­tävä lisävakuus.

    Ilmeis­es­ti tässä tapauk­ses­sa lisä­vaku­u­den pyytämi­nen imee liikaa rahaa markki­noil­ta ja rom­ah­dut­taa euron.

  44. pankkien ei pidä antaa men­nä nurin, sil­loin kaatuu koko euroop­pa ja iso osa muu­takin maailmaa.

    Niin, jos ne päästetään nurin “per­in­teisel­lä” taval­la, jos­sa koko pankin toim­inta lakkaute­taan ja pesän velko­ja sevitel­lää vuosia tai vuosikym­meniä. Min­un aja­tus olisi, että ne päästet­täisi­in nurin vain niin, että osak­keen­o­mis­ta­jien var­al­lisu­us ja osa pankille lainan­nei­den var­al­lisu­ud­es­ta pyy­hit­täisi­in pois, mut­ta itse pankin toim­inta jatkuisi val­tion takaa­mana, kunnes tämä pank­ki taas saataisi­in myy­tyä yksi­ty­isille omis­ta­jille jonkun­laisi­na palasina.

    Minä en ymmär­rä mik­si media puhuu Kreikan pelas­tamis­es­ta. Mitä pelas­tamista se on, että velka­on­gel­maiselle annetaan lisää hie­man vähem­män korkeako­rkoista lainaa kuin mitä se saisi markkinoilta?

    Miten niin VÄHÄN vähem­män korkoista lainaa? Kuvit­tele, että kyseessä on omat rahasi. Ole­tat lisäk­si, että olisi tiedos­sa, että muut euro­maat EIVÄT aut­taisi Kreikkaa. Lainaisitko todel­la Kreikalle raho­jasi tai tek­isitkö niin ainakaan yksinu­meroisel­la korkoprosentilla?

    En oikein ymmär­rä. 5% korko kol­men vuo­den lainas­ta ei nykyko­rko­ta­sol­la ole varsi­nais­es­ti ilmaista rahaa. Min­un mielestäni kenenkään ei pitäisi laina­ta rahaa Kreikalle mil­lään hin­nal­la ennen kuin siel­lä on jokin suun­nitel­ma julkisen talouden tas­apain­ot­tamisek­si. Lainaa­mal­la rahaa Kreikalle Kreik­ka pelaste­taan samal­la taval­la kuin uhkapeliri­ip­pu­vainen pelaste­taan pikavip­il­lä. Kreikalle lainan­neet ovat saa­neet aikaisem­min omas­ta mielestään kohtu­ullisen kor­vauk­sen mui­ta mai­ta suurem­mas­ta mak­suon­gel­mariskistä, mut­ta nyt kun nämä riskit ovat toteu­tu­mas­sa, huude­taan isovel­jeä apu­un. Min­ul­ta ei irtoa sym­pa­ti­aa näille sijoit­ta­jille. Olkoonkin, että osa mah­dol­li­sista tule­vista eläkkeistäni lie­nee tuolla.

  45. Mie­lenki­in­toista olisi nähdä “val­lankaap­paus”, jos­sa kansa ilmoit­taa perus­ta­van uuden val­tion ja sen ettei vas­taa edel­lisen veloista. Täl­laisen voisi olla tietenkin hie­man vaikee­ta saa­da rahaa lainaksi, mut­ta sopi­val­la veronkeräyk­sel­lä hom­ma voisi toimi­akkin kohtu­ullisel­la kivul­la. Taval­laan­han kyse on siitä, että van­ha val­tio menet­täisi vero­tu­soikeu­den ja sitä kaut­ta saat­taisi sen myön­tämät laput olla pörssis­sä edullisia. Kysymys on taas tulee Jenkkien armei­ja per­imään bon­de­ja vai annetaanko hom­man olla.

    Nykyisel­lä tukipaketil­la pankit ovat opas­ta­neet Kreikkaa miten saadaan nos­tet­tua mah­dol­lisim­man paljon lainaa vale­htele­mal­la. Seu­raavak­si nämä paska­pa­per­it myy­dään muille val­tioille täy­teen hin­taan ja itse pide­tään riskipreemio.

    Kol­mas tapa olisi pankkien ja Kreikan väli­nen velkaso­vit­telu, jol­loin tap­pi­oi­ta menisi pankeillekin.

    Mie­lenki­in­nol­la odotan estääkö Sak­san perus­tu­lak­i­tuomiois­tu­in koko paketin, kun ker­ran se rikkoo EU:n perus­tamis­sopimuk­sen 125 artik­laa. Kyseisel­lä tuomiois­tu­imel­la on hyvä his­to­ria näi­den tulkitsemisessa.

  46. “Niin, jos ne päästetään nurin “per­in­teisel­lä” taval­la, jos­sa koko pankin toim­inta lakkaute­taan ja pesän velko­ja sevitel­lää vuosia tai vuosikymmeniä.”

    Ei pankin konkurssi mitenkään erikoinen ole. Luo­tot jae­taan eri kat­e­go­ri­oi­hin ja ns. hyvät luo­tot myy­dään muille toimijoille.

    Muut myy­dään sit­ten markki­nahin­taan esim Suomen val­tio myi KOP:n SYP:n SKOP:n roskalainat 100 miljoon­al­la eurol­la, lain­o­jen nimel­lis­ar­vo oli jotain sata ker­taa enemmän.
    Ei velko­jen selvit­te­ly sen kum­mem­paa ole.

  47. Pankkien kaa­tu­mi­nen ja Kreikka.
    Mielestäni olisi parem­pi tukea sit­ten vaik­ka pankke­ja suo­raan, jos niille tulee Kreikas­ta ongelmia. Esim. ostaa pankin osakkei­ta suun­na­tus­ta osakean­nista tms. Täl­löin riskit ja tuo­tot meni­sivät suun­nilleen oikein.

    En vaan ymmär­rä sitä, jospelataan vapail­la markki­noil­la, niin mik­si pankit eivät saa kaat­ua. Kyl­lä se paikkansa hakee parin kaa­tu­misen jäl­keen ja vois rauhoit­taa peliä, kun pankit ei aina voisi yrit­tää tuplaus­ta. Jos onnis­tuu saa pitää voitot ja jos menee pieleen niin val­tiot mak­sa­vat tappiot.

  48. Kreikan takia Euro syöksyy par’aikaa dol­lari­in näh­den. EU:n ulkop­uo­li­nen, sekä tavaroiden että raa­ka-ainei­den mk. polt­toainei­den hin­nat kallis­tu­vat rajusti. 

    1.7.2010 arvon­lisävero nousee 23 pros­ent­ti­in ja se rokot­taa entis­es­tään tuon­nista riip­pu­vaisia alo­ja ja iskee kuluttajahintoihin. 

    Euron heiken­tymisen takia arvon­lisäveron tulou­tus nousee ilman sitäkin tun­tu­vasti. Arvon­lisäveron koro­tus pitäisi kansan­talouden elpymisen perua. 

    Ekon­o­mistien pitäisi ainakin tämä taju­ta eikä jälleen ker­ran tode­ta asia jälkikä­teen ja kor­ja­ta pieleen men­neitä ennustei­ta reaaliajassa.

  49. Ei pankin konkurssi mitenkään erikoinen ole. Luo­tot jae­taan eri kat­e­go­ri­oi­hin ja ns. hyvät luo­tot myy­dään muille toimijoille.

    Muut myy­dään sit­ten markki­nahin­taan esim Suomen val­tio myi KOP:n SYP:n SKOP:n roskalainat 100 miljoon­al­la eurol­la, lain­o­jen nimel­lis­ar­vo oli jotain sata ker­taa enemmän.
    Ei velko­jen selvit­te­ly sen kum­mem­paa ole.

    Ei tietenkään, teo­ri­as­sa. Mut­ta jos samas­sa rysäyk­sessä käytän­nössä laite­taan 75% rahoi­tussek­torin toimin­nas­ta jäi­hin ja sama 75% yhteiskun­nan käyt­tö­var­al­lisu­ud­es­ta vuodek­si parik­si jumi­in konkurssipesi­in, niin lop­putu­lok­se­na kyl­lä on erikoista ja sen kummempaa. 

    Lehman Broth­ersin konkurssista on reilusti toista vuot­ta ja sotku on kaikkea muu­ta kuin selvä, vaik­ka velko­jen sevit­te­ly ei olekaan “sen kummempaa”.

  50. Ville:

    En vaan ymmär­rä sitä, jos pelataan vapail­la markki­noil­la, niin mik­si pankit eivät saa kaatua. 

    Jos pank­ki on pieni, niin ei siitä juuri hait­taa olekaan. Isois­sa (niis­sä “too big to fail”) pankeis­sa ongel­mana on se, että niiden kaa­tu­mi­nen voi johtaa rahoi­tus­markki­noiden jää­tymiseen pitkäk­sikin aikaa (mikä oli 2008 kai suh­teel­lisen lähel­läkin USA:ssa), mil­lä olisi hyvin tuhoisa vaiku­tus “todel­liseen” talouteen. Viimeisen parin vuo­den aikana USA:ssa on päästet­ty useitakin pikku­pankke­ja konkkaan, kos­ka niiden rom­ah­dus ei uhan­nut sys­teemin stabiiliutta.

    Lisäk­si on hyvä muis­taa se, että koko rahat­alous perus­tuu viime kädessä luot­ta­muk­seen. Jos luot­ta­mus katoaa, kun ihmiset eivät uskalla enää antaa raho­jaan pankki­in, sitä on vaikea saa­da takaisin. Ja jokainen tajuaa, miten tuskaista olisi pyörit­tää nyky-yhteiskun­taa ilman rahaa.

    1. Yksi investoin­tipank­ki päästet­ti­in Yhdys­val­lois­sa kaa­tu­maan ja sen seu­rauk­se­na pelkästään Suomes­sa menetet­ti­in kansan­tu­loa noin 40 mil­jar­dia euroa. Sik­si pankke­ja ei saa päästää kaa­tu­maan — mut­ta ne pitäisi pelas­taa osakepääo­ma­l­la, jol­loin siis myös omistrus vaihtuu.

  51. “Lehman Broth­ersin konkurssista on reilusti toista vuot­ta ja sotku on kaikkea muu­ta kuin selvä, vaik­ka velko­jen sevit­te­ly ei olekaan “sen kummempaa”.”

    USAn konkurssi­lain­säädän­tö on mon­imutkainen ja se avaa täl­lai­sis­sa tapuk­sis­sa lakimiehille kultakaivoksen.
    Itse asi­as­sa Leh­ma­nia käyn­nis­tetään uudelleen ja se hakee suo­jaa velko­ji­aan vastaan .
    Ja var­maan mon­et osat esim johdan­nais­sop­par­it ovat vaikei­ta puret­tavia, mut­ta nämä eivät liity anto­lain­oituk­seen ja sen käsittelyyn.
    Velka­kir­jo­ja myy­dään koko ajan pörs­seis­sä var­maan sato­ja tuhan­sia päivässä, joten ei velkir­jan, jota hoide­taan asial­lis­es­ti ‚myyn­ti mikään suuri ihme ole

  52. Osmo:

    Yksi investoin­tipank­ki päästet­ti­in Yhdys­val­lois­sa kaa­tu­maan ja sen seu­rauk­se­na pelkästään Suomes­sa menetet­ti­in kansan­tu­loa noin 40 mil­jar­dia euroa.

    Älä nyt viit­ti. Mis­tä ihmeestä sä nyt tämän päät­telit? Sun kir­joituk­set on ollu tässä pari päivää ihan älyt­tömän pop­ulis­tisia. Saat­taa tiet­ty johtua siitä, että kir­joi­tat aiheista, joista et ymmär­rä yhtään mitään.

    Taan­tu­ma ei ollu todel­lakaan seu­raus­ta yhden investoin­tipankin kaa­tu­mis­es­ta. Sen lisäks tämän yhden investoin­tipankin kaa­tu­miseen vaiku­tuk­si­in vaikut­ti aika voimakkaasti se, että markki­nat olet­ti, että veron­mak­sa­jat on vas­tu­us­sa pankkien tappiosta.

    Sik­si pankkien pitää antaa kaat­ua aivan kuten muidenkin yri­tys­ten. Konkurssi ei oo paha jut­tu, vaan se on vält­tämätön osa kap­i­tal­is­mia. Jos yri­tys ei osaa tuot­taa arvoa omis­ta­jilleen ja asi­akkailleen, niin sil­lä ei ole oikeut­ta olla ole­mas­sa. Se vaan tuhoaa mei­dän hyv­in­voin­tia. Onnek­si meil­lä ei ole pulaa ihmi­sistä, jot­ka yrit­tävät koko ajan kek­siä uusia keino­ja luo­da hyv­in­voin­tia. Resurssit pitää ohja­ta epäon­nis­tuneil­ta yri­tyk­siltä uusille ja paremmille.

    Sen lisäk­si sin­un ehdo­tus pankkien velko­jien pelas­tamis­es­ta on type­rä. Se on just se olen­nainen osa ongel­maa. Jos pankit saa­vat markki­noil­ta rahaa riip­pumat­ta riskeistään, niin niiden osak­keen­o­mis­ta­jil­la on aina kan­nus­timet pyöräyt­tää rulet­tia lainara­hal­la (ja lain­oit­ta­jil­la on aina kan­nus­timet laina­ta). Heads I win, tails you loose.

    1. Olen edelleen sitä mieltä, että oli suuri ja hyvuinn kallis virhe päästää Lehman @ sach kaa­tu­maan. Se ei ollut koko ongel­ma, mut­ta se sai aikaan sen, ettei yhdys­val­tain asun­toku­plaa voitu enää kor­ja­ta keskus­pankin höllem­mäål­lä rahapoli­ti­ikalla, vaan rahoi­tus­markki­nat jou­tu­i­v­at hal­van­nuk­sen tilaan.
      Kallista oli myös rahan vastik­kee­ton syytämi­nen pankkien tpa­pi­oi­hin. Ei voi­da hyväksyä sitä, että vaikka­pa Sam­po-pankin kaat­a­mi­nen vie sato­jen tuhan­sian viat­tomien säästäjien rahat, mut­ta pankkia ei saisi pelas­taa pankkituel­la vaan osta­mal­la sen osakkei­ta markki­nahin­taan, eli pelas­ta­mal­la ja kansal­lis­ta­mal­la heikot pankit. Pankin huonon omis­ta­jan kohdal­la ris­ki toteu­tuu yhtä tehokkaasti kuin pankin men­nessä konkurssi­in, mut­ta se ei käyn­nistä domi­noe­fe­j­tia, joka lop­ul­ta tuhoaa täytsin ter­vet­tä osaa kansantaloudesta.

  53. “Yksi investoin­tipank­ki päästet­ti­in Yhdys­val­lois­sa kaa­tu­maan ja sen seu­rauk­se­na pelkästään Suomes­sa menetet­ti­in kansan­tu­loa noin 40 mil­jar­dia euroa.”

    Ei pitäisi uskoa kaikkia pankki­irien syöt­tämiä tari­noi­ta. Syyt ovat paljon syvemmällä.
    Yksi syy on USA:n moninker­taiset alijäämät:
    Kansan­talous on ali­jäämäi­nen, liit­to­val­tion bud­jet­ti on ali­jäämäi­nen, osaval­tioiden bud­jetit ovat ali­jäämäisiä, koti­taloudet ovat ylivelkaisia.
    Vuon­na 1999 USA:n medi­aa­ni­palk­ka kään­tyi lasku­un ja samal­la kiihdytet­ti­in köy­hille myön­net­tävien lain­o­jen antoa.Eli lainat oli­vat jo alun­perin roskalain­o­ja, mut­ta kukaan ei siitä välit­tänyt kos­ka ne olikin tarkoi­tus myy­dä eteen­päin ulkomaille.
    Bushin tavoit­teena oli paika­ta kansan­talouden ali­jäämiä eli paikalliset pankit myön­sivät lainat, myivät ne oitis Fan­ny Maelle ja Fred­die jollekin. Lainan myön­täjän ris­ki oli siis 0.
    Kun tähän lisätään val­tion , Bush, Greenspan, har­joit­ta­ma löysä rahapoli­tik­ka niin kupla oli valmis.
    Nämä taas pake­toi­vat osta­mansa lainat kau­ni­iseen paket­ti­in ja myivät taas näille investoin­tipaketeille, jot­ka myivät ne edelleen ulko­maille, jos­sa osta­jat taas eivät enää tien­neet mitä oli­vat ostaneet.
    Ja kun tähän liitetään vielä johdan­naiskaup­pa, joka toimii kuin pyra­midi­hui­jaus kunnes romahtaa .
    Per­im­mäiset syyt ovat säätelemät­tömässä pankki­toimin­nas­sa, jos­sa pelataan reaal­i­talouden ulkop­uolel­la, mut­ta epäon­nis­tu­miset siir­retään reaalitalouteen .
    Kun näitä epäon­nis­tu­misia ilmaan­tui niin pankkiala keskit­tyi perkaa­maan sijoi­tus-ja lainakan­taansa selvit­tääk­seen mitä roskaa heil­lä on repus­saan ja löy­ty­i­hän niitä vaik­ka kuin­ka paljon etenkin kun se merk­it­see ilmaista rahaa valtioilta.

    Pankit ansait­si­vat pankkikri­isi yksin EU:ssa 13 % EU:n bkt:sta eri­laisi­na avus­tuksi­na valtioilta.
    Ei näi­den avus­tusten tarvet­ta ei kukaan ole tutk­in­ut vaan ne perus­tu­vat pelkästään pankkien omi­in ilmoituk­si­in eli hal­li­tuk­set ava­si­vat avoimen piikin eivätkä edes vaivau­tuneet otta­maan noi­ta sijoituk­sia itselleen .
    Muu­tam pank­ki siir­tyi osit­tain val­tion omistukseen

    Pankki­toim­inta on huonos­ti kan­nat­tavaa ver­rat­tuna avus­tusten ker­jäämiseen yhteiskunnalta .

    Näis­sä pankkikri­i­seis­sä ovat kaiken kukku­rak­si aina hal­li­tusten asiantun­ti­joina pankkien edus­ta­jat Tuo Lehman Broth­ersin käyt­tö alkusyynä on hal­pahin­taista probag­n­daa, lähin­nä samaa tasoa kuin pelot­telu näkillä

    Kan­nat­taisi lukea vaik­ka Krug­manin ajatuk­sia kriisistä

  54. “Taan­tu­ma ei ollu todel­lakaan seu­raus­ta yhden investoin­tipankin kaatumisesta.”

    Ker­rankin samaa mieltä Art­turin kanssa. Pankit on nyt nos­te­tu jalustalle, jos­ta ne voivat hal­li­ta maail­maa ja poli­itikot ovat muut­tuneet juoksupojiksi.
    Hyvä esimerk­ki on tämä Kreikan avustus.
    Van­hasen mukaan paket­tia on valmis­tel­tu jo syksys­tä saak­ka ja täysin salaa. Ilmeiseti vihreätkin on nyt saatu tämän Van­hasen salaisen valmis­telulin­jan taakse tai valmis­telu on tehty hyvin pienessä piirissä. 

    Toinen mie­lenki­in­toinen jut­tu oli Väyry­nen, joka muut­ti mieltään salamanopeasti.Vielä pari päivää sit­ten hän uhosi halu­a­vansa puut­tua pakettiin.Mutta eilen hän tuli ulos eril­lisel­lä lehditöti­laisu­udel­la, jos­sa ilmoit­ti kant­ta­vansa tukipaket­tia ja kehui lipevästi makeillen Kataisen maas­ta taivaaseen.

    Täl­laista ei ole vielä koskaan tapah­tunut. Väyry­nen ei ole riip­pu­vainen Kepun muista poli­itikoista eikä hän ole sol­i­daari­nen muille kuin itselleen eli Väyry­sen ohjeis­tus tuli jostain muualta ??

  55. Osmo:

    Sik­si pankke­ja ei saa päästää kaa­tu­maan – mut­ta ne pitäisi pelas­taa osakepääo­ma­l­la, jol­loin siis myös omistrus vaihtuu. 

    Tähän ideaan liit­tyy se ongel­ma, että jos pankin osak­keen­o­mis­ta­ja joka tapauk­ses­sa menet­tää omis­tuk­sen­sa, niin mikä halu hänel­lä olisi suos­tua mihinkään pankin pelas­tus­toimeen? Hänelle on ihan sama, meneekö pankin mukana koko val­takun­nan (tai jopa koko maail­man) talous kuralle. Ja taas niin kauan, kun pank­ki ei ole vielä konkurssis­sa, hän­tä on ainakaan lakiteitse aika vaikea pakot­taa luop­umaan omis­tuk­ses­taan ilman mitään kor­vaus­ta. Ja taas siinä vai­heessa, kun pank­ki jo on konkurssis­sa, ovat pelas­tus­toimet liian myöhäisiä. Siinä vai­heessa tapel­laan enää siitä, kuka velko­ja saa mitäkin palo­ja itselleen. 

    Jot­ta osak­keen­o­mis­ta­jat saadaan hyväksymään pelas­tus­toimet, pitää heille jäädä pelastet­tuun pankki­in jonkin­lainen omis­tus (toki se voi pienentyä).

    1. Ei omis­ta­jal­ta kysytä mitään, jos pank­ki menee konkurssin kaut­ta. Se ei sil­loin kuitenkaan kaadu siinä mielessä, että tal­let­ta­jat menet­tävät omaisuuten­sa, jos val­tio ottaa konkurssuipesän hoitaak­seen ja jatkaa pankin toim­intaa pääomitet­tuaan sen kun­toon. Näin pelaste­tun pankin voi parem­pi­en aiko­jen koit­taes­sa myydä.
      Se, ettei kansal­lisosakepankkia jälkeläisi­neen päästet­ty nurin, joh­tui “tarpeesta” suo­jel­la merkit­tävien omis­ta­jien omaisuutta.

  56. Sik­si pankke­ja ei saa päästää kaatumaan

    Ei vaan pankke­ja ei saa päästää niin suurik­si, että ne eivät saa kaat­ua. Lisäk­si sääte­lyä tulee lisätä niin, että tal­let­ta­jia kohdel­laan rom­ah­duk­ses­sakin oikeu­den­mukaises­ti ja että kukaan ei pääse rom­ah­duk­ses­ta hyötymään.

  57. Osmo:

    Se ei ollut koko ongel­ma, mut­ta se sai aikaan sen, ettei yhdys­val­tain asun­toku­plaa voitu enää kor­ja­ta keskus­pankin höllem­mäål­lä rahapoli­ti­ikalla, vaan rahoi­tus­markki­nat jou­tu­i­v­at hal­van­nuk­sen tilaan.

    Jos tuo olis tot­ta, niin joo ehkä se olis ollu kallis virhe. Har­mi vaan sun argu­mentin kannal­ta toi ei oo totta.

    Kum­ma kun 30-luvun lamas­sa FDR onnis­tu ainakin just tuos­sa mitä sä väität mah­dot­tomaks, vaik­ka rahoi­tus­markki­nat oli huo­mat­tavasti enem­män jäässä kuin nyt oli. (Tyyli­in puo­let pankeista meni nurin jne.)

    Keskus­pankil­la oli ja on edelleen lukuisia keino­ja buus­ta­ta AD:ta jos se vaan haluis, esim. siir­tymäl­lä inflaa­ti­olev­el tar­get­ti­in ja sit­o­ma­l­la rahan arvo NGDP futu­urei­hin, osta­mal­la muitakin kuin val­tion laina­pa­pere­i­ta, per­imäl­lä korkoa keskus­pankki­tal­letuk­sista, osta­mal­la val­u­ut­taa, paina­mal­la rahaa ja tiput­ta­mal­la sitä helikoptereista…

    Sen lisäks et ota huomioon miten kallista pankkien pelas­t­a­mi­nen on. Se kus­tan­nus on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin vaan se sum­ma mikä mil­loinkin pankeille annetaan, kos­ka niiden pelas­tusten seu­rauk­se­na koko talous muut­taa raken­net­taan, kun on ole­mas­sa ryh­mä ihmisiä, jot­ka voi sijoit­taa pääo­mi­aan välit­tämät­tä riskeistä. Sen seu­rauk­se­na riske­jä ote­taan ihan liikaa ja pelas­tuk­sia joudu­taan tekemään aina uud­estaan ja uudestaan.

    Ei voi­da hyväksyä sitä, että vaikka­pa Sam­po-pankin kaat­a­mi­nen vie sato­jen tuhan­sian viat­tomien säästäjien rahat, 

    Pankin kaa­tu­mi­nen ei vie tal­let­ta­jien raho­ja pait­si siinä tapauk­ses­sa, että pankil­la on niin vähän omaisu­ut­ta, että sil­lä ei voi­da kat­taa tal­letuk­sia. Jos velko­jia ei pelaste­ta veron­mak­sajien rahoil­la, niin ne hakee kyl­lä pankin konkurssi­in paljon ennen kuin kaik­ki niiden saata­vat on gäm­blät­ty sileeks.

    Sen lisäks miks tota ei voi hyväksyä? Miten ne tal­let­ta­jat muka­mas on jotenkin yhtään sen enem­män viat­to­mia kuin pankin lain­oit­ta­jat tai osakkeenomistajat?

    Jos pankkien anet­tas kaat­ua, niin tal­let­ta­jatkin lait­tas rahansa vakavaraisem­pi­in pankkei­hin ja ennen kun joku nyt alkaa taas nil­lit­tämään, että ei asi­akas voi mitenkään tietää pankkien vakavaraisu­ud­es­ta, niin jos se on onnis­tunut aina ja kaikkial­la ennen 1930-lukua, niin eiköhän se onnis­tu tänä tiedonväl­i­tyk­sen kul­ta-aikana helposti.

    Siitä, että vakavaraisu­ud­es­ta on nyt vaikee saa­da tietoa ei voi päätel­lä sitä etteikö sitä tietoa olis saatavil­la, jos sille olis kysyntää.

    Pankin huonon omis­ta­jan kohdal­la ris­ki toteu­tuu yhtä tehokkaasti kuin pankin men­nessä konkurssi­in, mut­ta se ei käyn­nistä domi­noe­fe­j­tia, joka lop­ul­ta tuhoaa täytsin ter­vet­tä osaa kansantaloudesta.

    Joo, mut­ta ku omis­ta­jien kan­nus­timet ei oo ain­oo ongel­ma vaan velko­jat pitää myös saa­da mak­sum­iehiks. Jos velko­jat ei ikinä kär­si tap­pi­o­ta niin siitä seu­raa, että niiden ei kan­na­ta välit­tää riskeistä, eli pankit saa lainaa liian hal­val­la suh­teessa niiden ottami­in riskei­hin, eli pankit pääsee aina pelaa­maan rulet­tia veron­mak­sajien rahoil­la ja jos hävii, niin ei hait­taa, kos­ka hävis vaan velko­jien rahat jot­ka tulee lop­ul­ta veron­mak­sajil­ta. Jos taas voit­taa, niin saa pitää voitot!

  58. Talous­sanomat :

    Kreik­ka-pelot sai­vat illal­la New Yorkin pörssin sekaisin, … Uusi ral­li alkaa, jos EU ei ker­ro lisätuesta 

    Mis­tähän nuo kom­men­taat­torit vetävät arvauk­sen että lisä­tu­ki on se mitä markki­nat kaipaa­vat? Itse uskoisin että markki­nat rauhoit­tuvat parhait­en juurikin sil­lä että markki­nat saa­vat toimia oman logi­ikkansa mukaan (ja siinä mielessä ‘ennustet­tavasti’) ilman että joku poli­it­ti­nen taho aina kouris­tuk­seno­mais­es­ti nytkähtää jonkun etu­ryh­män suun­taan ja muut­taa sääntöjä.

    Tässä suh­teessa olen pitkälti Art­turin 7.5.2010 kel­lo 12:29 puheen­vuoron kannalla.

  59. “Se, ettei kansal­lisosakepankkia jälkeläisi­neen päästet­ty nurin, joh­tui “tarpeesta” suo­jel­la merkit­tävien omis­ta­jien omaisuutta.”

    Näin on , ja KOP,SYP:n pelas­t­a­mi­nen mak­satet­ti­in aja­mal­la ter­veitä yri­tyk­siä konkurssi­in, real­isoim­l­la omaisu­us ja siirtämäl­lä tap­pi­ot val­tion piikkiin .

    Ruot­si ja Nor­ja ment­te­liv­ät toisin eli menivät omis­ta­jik­si tukio­su­udel­la pankkei­hin ja tekivät jopa voit­toa pankkikriisillä

  60. anonyy­mi:

    Lisäk­si sääte­lyä tulee lisätä niin, että tal­let­ta­jia kohdel­laan rom­ah­duk­ses­sakin oikeudenmukaisesti/blockquote>

    No tätä varten ei tartte lisätä mitään sääte­lyä. Tal­let­ta­jat saa­vat rahansa ensiks, sit jos jää jotain jaet­tavaa ne menee velko­jille ja jos vielä senkin jäl­keen on jotain, niin osak­keen­o­mis­ta­jat saa loput.

    Se ei sil­loin kuitenkaan kaadu siinä mielessä, että tal­let­ta­jat menet­tävät omaisuuten­sa, jos val­tio ottaa konkurssuipesän hoitaak­seen ja jatkaa pankin toim­intaa pääomitet­tuaan sen kuntoon.

    Usko jo: tal­let­ta­jat ei menetä raho­ja myöskään konkurssis­sa. Muutenkin jos oot huolis­sas tal­let­ta­jien rahoista, niin ne on taat­tu jo tal­letus­takausjär­jestelmän kaut­ta, eli se ei oo mikään syy pitää pankke­ja pystyssä.

  61. Osmol­ta hyvä huomio tuos­ta velka­pa­perin kuin velka­pa­perin kel­paamis­es­ta keskus­pankille. Sehän suo­ras­taan kan­nus­taa ylet­tömään riskinot­toon Kreikan ja muiden ongel­ma­maid­en lain­oil­la. Toinen huomionar­voinen seik­ka on, että nyt annet­ta­va apu on nähtävästi nokkomisjärjestyk­sessä viimeisenä jos Kreik­ka ajau­tuu velko­jen­sa uudelleen­jär­jeste­lyyn (kuten on todennäköistä)

    Pank­ki- ja rahoi­tusala pitäisi kokon­aisuute­na siirtää keskus­pankin omis­tuk­seen. Koko aja­tus, että jokin yksi­tyi­nen taho tekee rahaa luo­ma­l­la rahaa ja vielä niin, että veron­mak­sa­ja takaa suur­tap­pi­ot, on täysin nau­ret­ta­va. Yksi­tyi­nen finanssiala on aina kaikkea sääte­lyä edel­lä. On turha kuvitel­lakaan, etteivät pankki­ir­it kek­sisi keino­ja ohja­ta rahaa holtit­tomi­in riskisi­joituk­si­in, jos ne suo­raan kiellettäisiin.

  62. Art­turi:

    Pankin kaa­tu­mi­nen ei vie tal­let­ta­jien raho­ja pait­si siinä tapauk­ses­sa, että pankil­la on niin vähän omaisu­ut­ta, että sil­lä ei voi­da kat­taa tal­letuk­sia. Jos velko­jia ei pelaste­ta veron­mak­sajien rahoil­la, niin ne hakee kyl­lä pankin konkurssi­in paljon ennen kuin kaik­ki niiden saata­vat on gäm­blät­ty sileeks. 

    Jol­lain Lehman Broth­er­sil­la oli vipusuhde jotain 30, eli jokaista pankin omaa dol­lar­ia kohden sil­lä oli 30 velkaa. En tiedä, mitä nämä olivat/ovat muil­la pankeil­la, mut­ta jos suhde on vähänkin tuo­ta luokkaa, niin ne pankil­ta lop­puu kyl­lä aika äkkiä rahat, jos tal­let­ta­jat alka­vat nos­taa talletuksiaan. 

    Ja sit­ten, kun on men­ty konkkaan, niin ale­taan setviä sitä, kuka on pankille velkaa ja kenelle pank­ki on velkaa. Niiltä, jot­ka ovat pankille velkaa, voidaan tietenkin saa­da jotain takaisin, mut­ta tuskin­pa ihan heti (ja olisikin aika kohtu­u­ton­ta, että pankil­ta velkaa otta­neen pitäisi koko ajan pelätä pankin konkkaa, joka veisi hänen velka­nsa sil­lä sekun­nil­la ulosottoon). 

    Tal­let­ta­ja jäisi siis konkas­sa, jos­sa val­tio ei olisi taan­nut tal­letuk­sia, parhaas­sa tapauk­ses­sa pitkäk­si aikaa ilman hänelle kuu­lu­via raho­ja ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ei saisi niitä koskaan takaisin. Tämä taas johtaisi siihen, että ihmiset muut­tuisi­vat äärim­mäisen säikyik­si sen suh­teen, että pank­ki näyt­täisi ole­van vaikeuk­sis­sa. Kukaan ei halu­aisi olla se, jolle jää Mus­ta Pekka käteen. 

    Ja tämä säikkyys on itsen­sä ruokki­vaa. Kun ihmiset alka­vat panikoi­da ja nos­ta­vat rahansa pankista, se oikeasti aiheut­taa pankin vaikeuk­si­in jou­tu­misen, mikä kan­nus­taa entistä use­ampia nos­ta­maan rahansa hyvän sään aikana pois. 

    Täs­mälleen saman­laista on tapah­tunut jois­sain mais­sa jopa ben­sakau­pas­sa. On riit­tänyt pelkkä huhu, että ben­sa on jos­sain paikas­sa vähissä, ja ihmiset ovat ryn­nän­neet osta­maan tankkin­sa täy­teen ja seu­rauk­se­na on ollut sit­ten se, että ben­sa on oikeasti lop­punut. Jos kaik­ki oli­si­vat olleet luot­tavaisia siihen, että ben­sa riit­tää, ei kukaan olisi jäänyt ilman ben­saa men­nessään huoltoasemalle.

    Kuten jo kir­joitin, koko nykyaikainen pankkisys­tee­mi ja oikeas­t­aan koko rahat­alous perus­tuu ihmis­ten luot­ta­muk­seen. Jos luot­ta­mus katoaa, kaik­ki ne edut, jot­ka rahat­aloudessa elämis­es­tä saadaan, katoa­vat saman tien. 

    Olen samaa mieltä, että pankkien konkurssin pitää olla mah­dol­lista, jot­tei niiden toimin­nas­ta tule yhden suun­nan vedonlyön­tiä (“heads, I win, tails, you lose”), mut­ta tämä pitää yhdis­tää siihen, että pankke­ja ei päästetä liian suurik­si, jol­loin niiden konkurssi ei järkytä koko sys­teemin toim­intaa ja siihen, että tal­let­ta­jien tal­letuk­set tur­vataan, mikä takaa sys­teemin stabi­il­i­u­den noi­ta pani­ikkireak­tioi­ta vastaan. 

    ennen kun joku nyt alkaa taas nil­lit­tämään, että ei asi­akas voi mitenkään tietää pankkien vakavaraisu­ud­es­ta, niin jos se on onnis­tunut aina ja kaikkial­la ennen 1930-lukua,niin eiköhän se onnis­tu tänä tiedonväl­i­tyk­sen kul­ta-aikana helposti. 

    Ensin­näkin mihin tämä väite oikein perus­tuu? Juuri ennen 30-lukua­han oli niitä bank-rune­ja, kun ihmiset panikoi­vat ja nos­ti­vat tal­letuk­sen­sa turvaan. 

    Toisek­si, nopea tiedonväl­i­tys voi vain pahen­taa asi­aa, kos­ka ihmiset voivat tyh­jen­tää tilin­sä min­uutin kulut­tua siitä, kun ovat jonkun huonon uutisen kuulleet par­il­la hiiren klikkauksella. 

    Kol­man­nek­si, ei min­ua kiin­nos­ta ryhtyä seu­raa­maan 24/7 pankkien vakavaraisu­ut­ta, jot­ta osaisin vält­tää raho­jeni mene­tyk­sen sel­l­aisen konkurssis­sa. Min­ulle paljon parem­pi vai­h­toe­hto on se, että isoveli valvoo, ettei kukaan pank­ki pääse sel­l­aiseen tilaan, että se menisi nurin ja jos menisikin, niin val­tio sit­ten takaisi min­un rahani. Tämä on pankillekin paljon parem­pi tilanne kuin se, että minä säikkynä ihmisenä koi­tan hah­mot­taa sen vakavaraisu­usti­lan­net­ta ja pienenkin huonon­nuk­sen sattues­sa siir­rän rahani turvaan.

  63. Samuli Saarel­ma:

    Min­ulle paljon parem­pi vai­h­toe­hto on se, että isoveli valvoo, ettei kukaan pank­ki pääse sel­l­aiseen tilaan, että se menisi nurin ja jos menisikin, niin val­tio sit­ten takaisi min­un rahani. 

    Tarkkaan ottaen val­tio ei ole se joka takaa tal­letuk­sesi (jos kyse on suo­ma­lais­es­ta pankista), vaan Tal­letus­suo­jara­has­to, johon kaikkien suo­ma­lais­ten tal­letus­pankkien on pakko kuu­lua. Nythän on itse asi­as­sa tapah­tu­mas­sa ensim­mäi­nen Tal­letus­suo­jara­has­ton kor­vausti­lanne. Sofia-pank­ki asetet­ti­in selvi­tys­ti­laan 28.3.2010. Pank­ki kykeni itse mak­samaan 85% tal­let­ta­jien varoista ja lop­ut lanke­si­vat Tal­letus­suo­jara­has­tolle, joka mak­saa kesäku­us­sa val­taosan lopuista saatavista. Tässä tapauk­ses­sa rahansa sai kokon­aan jos tuo Tal­letus­suo­jara­has­tolle jäänyt 15% jäi alle 50000 Euron.

  64. Ehkä vika on siinä, että kaikkien rahat ovat pakko-ohjatut kas­vat­ta­maan talout­ta. Joko ostat rahoil­lasi kamo­ja ja palvelui­ta tai lainaat ne pankeille, jot­ka rahoit­ta­vat kamo­jen ja palvelu­iden tuotan­toa, tai pidät sukan­var­res­sa ja menetät niitä inflaa­tion ver­ran. Pankkien paras strate­gia onkin kas­vat­taa luo­to­nan­toaan niin suurek­si, ettei niitä voi päästää kaa­tu­maan. Velat kas­va­vat, ja jos ja kun talous ei vas­taavasti kas­vakaan, koko sys­tee­mi kriisiytyy.

    On kuitenkin ole­mas­sa ihmisiä, joiden mielestä rahal­la mitat­ta­van talouden määrän ei enää tarvit­sisi kas­vaa. Nämä saisi­vat vapau­den vali­ta, jos keskus­pank­ki ottaisi tehtäväk­seen nyky­is­ten lisäk­si tal­letusten vas­taan­ot­tamisen. Jokainen halukas voisi tal­let­taa keskus­pankki­in rahansa ja raho­ja voisi nos­taa inflaa­tio­pros­en­til­la kor­jat­tuna. Lainaami­nen tapah­tu­isi edelleen yksi­ty­is­ten pankkien kaut­ta, jot­ka lainaa­vat keskus­pankil­ta, asi­aan kuu­luvil­la riskeil­lä, koroil­la ja voitoil­la. Täl­löin kuitenkin tap­pi­ot kohdis­tu­isi­vat niille, joille ne kuu­lu­vatkin, sil­lä näin toimien ei olisi tarvet­ta tal­letus­suo­jaan eikä myöskään pankkien pelastamiseen.

    Samal­la saataisi­in pienin aske­lin toimi­va kuplien­ra­joi­tussys­tee­mi. Siinä määrin kuin ihmis­ten riskinot­to­ha­lut ja pankkien men­estys­näkymät eriy­tyvät, tal­let­ta­jat siirtävät varo­jaan keskus­pankki­in ja pankkien on vähen­net­tävä lainanantoaan.

  65. Kyl­lähän niitä hieno­ja talous­te­o­ri­oi­ta voi aina esit­tää. Kun oikein hienoon men­nään, ei kukaan ymmär­rä ja Suomen eduskun­ta saat­taa jopa hyväksyäkin ehdotuksen.

    Kreikan kohdal­la olen sitä mieltä, että rahoi­tus­laitok­set pitää pelas­taa. Se tapah­tuu anta­mal­la vaaraan joutuneille rahoi­tus­laitok­sille uut­ta pääo­maa yhteiskun­nan varoista. Suomelta ilmeis­es­ti n. 1,5 miljardia. 

    Tämä avus­tus ei kuitenkaan saa olla lah­jaa. Sitä vas­taan pitää rahoi­tus­laitok­sen antaa ensisi­jainen vaku­us tai ehdolli­nen oikeus rahoi­tus­laitok­sen omis­tuk­seen. Mikäli kyseistä pääo­maa ei mak­se­ta sovi­tusti takaisin, astuu pääomit­ta­ja osu­udel­laan rahoi­tus­laitok­sen omistajaksi.

    Kyseisessä menetelmässä Kreik­ka vas­taa itse omista velois­taan. Mikäli ei kykene, saa­vat rahoi­tus­laitok­set uut­ta pääo­maa val­tioil­ta. Täten luot­ta­mus raha­laitok­si­in ja euroon säi­lyy. Kreikalle tulee ongelmia, joka onkin oikein. 

    Myöhem­min rahoi­tus­laitok­set joutu­vat mak­samaan pääo­man takaisin. Täten yhteiskun­nan rahaa ei kulu hukkaan loip­ullis­es­ti, vaan se saadaan takaisin ja rahoi­tus­laitok­set joutu­vat mak­samaan riskien­sä itse. Myös tämä on oraalis­es­ti oikein.

  66. Olen seu­ran­nut pari päivää kom­ment­te­ja Kreikas­ta, pörssikursse­ja ja val­u­ut­takursse­ja ym. ym.

    Pitää sanoa, että päin per­set­tä menee ja todel­la lujaa. 

    Poli­it­ti­nen ja ekon­o­misti­nen seli­tys on, että ilman tukipaket­te­ja olisi men­nyt vieläkin enem­män päin persettä.

    Markki­noiden vas­taus on, että tukipaket­ti ruokkii Kreikan kriisiä.

    Kreik­ka on sekoit­tanut Euroopan talouden ja on aivan sama tue­taanko sitä vai ei. Olen edelleen sitä mieltä, että karan­teeni eli ongel­man rajaami­nen olisi paras ratkaisu tar­tun­nan estoon ja taudin hoitoon.

  67. “Tal­let­ta­ja jäisi siis konkas­sa, jos­sa val­tio ei olisi taan­nut tal­letuk­sia, parhaas­sa tapauk­ses­sa pitkäk­si aikaa ilman hänelle kuu­lu­via raho­ja ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ei saisi niitä koskaan takaisin.

    Riip­puu maas­ta ja tal­letus­suo­jan suuruudesta.
    Peri­aat­teessa pankit mak­sa­vat itse tal­letus­suo­jan eri­tyis­es­tä rahas­tos­ta, val­tio voi joutua rahoit­ta­maan rahas­toa tilapäis­es­ti kunnes pankeil­ta on saatu perit­tyä korote­tul­la mak­sul­la tarvit­tavt korvaukset.
    Tal­letus­suo­jara­has­to mak­saa tal­letuk­set (Suomes­sa 3kk kulues­sa, USA:ssa viikos­sa), mikäli pank­ki ei siihen kykene, lais­sa mainit­tuun rajaan asti. Tämän ylit­tävän määrän tal­let­ta­ja perii pankin selvi­tyspesältä, mihin voi men­nä aikaa ja jako-osu­us on epävarma.

  68. Minä en käsitä miten yhteinen Euro on järkevä. Jos Kreik­ka ei olisi eurossa se voisi devalvoi­da ja hoitaa talouten­sa kuntoon.

    Poli­itikot ovat sanoneet että euro on ollut men­estys Suomel­la. Paskan mar­jat. Suomes­sa on Nokia ym. ja Suomen liike-elämä on maail­man huip­pua. Ilman euroa, Suo­mi olisi täl­lä het­kel­lä rikas kuin mikä.

    Euro vei Suomelta val­u­ut­ta-instru­mentin, mikä on kor­vat­tu verokikkailul­la eli deval­vaa­tion tilalle on tul­lut KELA-mak­sun pois­toa, ALV:lla pelaamista ja muu­ta kivaa, mikä on sekoit­tanut kotimarkkinatkin.

  69. “Ymmärtääk­seni kun­non lib­er­taani vas­tus­taa myös talletussuojaa”

    En ole libertaani,en usko täy­del­liseen taloudel­liseen vapauteen.
    Kaik­keen vapaaseen sopimus­toim­intaan on kuu­lunut myös kohtu­ullisu­us­pe­ri­aate ja ao peri­aatet­ta sovel­letaan myös insti­tuu­tioiden välillä.

    Ja niin­pä businek­ses­sa sopimuse­hto­ja usein kohtu­ullis­te­taan, kun ne osoit­tau­tu­vat toiselle osa­puolelle kohtuuttomiksi .

    Tai päädytään kalli­iseen riitaan, sekin on vaihtoehto.

    Van­hasen mukaan pankit ovat hajaut­ta­neet riskin­sä kuten ker­roin ja suurim­mil­la ulko­maalaisil­la sijoit­ta­jil­la vas­tu­ut ovat niin pienet, että ne eivät kaadu Kreikkaan.
    Ain­oa tavoite on estää tap­pi­oiden syn­tymi­nen suur­si­joit­ta­jille ja bonusten menet­tämi­nen sijoi­tusy­htiöi­den johtajilta.

    Pitää muis­taa, että riip­pumat­tomil­la asiantun­ti­joil­la on eri­lainen näke­mys kuin por­var­i­hal­li­tuk­sista ja sijoit­ta­jista riip­pu­vaisil­la asiantuntijoilla.

  70. Tal­letus­suo­ja kyke­kee rahoit­ta­maan vain hyvin min­i­maal­lisia sum­mia, joten kyl­lä se rahoi­tus­vas­tuu kaatuu val­tion niskoille. Näin­hän kävi esim. Islannis­sa, jos­sa val­tio on nyt helisemässä tal­letusten takausten kanssa.
    Kos­ka tal­letuk­set ovat joka tapauk­ses­sa val­tion niskoil­la olisikin syytä perus­taa jokaiselle kansalaiselle Val­tion Tili, jon­ka korkona olisi lyhy­taikainen Suomen val­ti­o­lainan korko.

    Pankki­toimin­not hoi­tu­isi­vat netin kaut­ta ja suurem­pia tuot­to­ja halu­a­vat voisi­vat hakeu­tua yksi­ty­is­ten pankkien pari­in. Nyt kuitenkin pankit jou­tu­isi­vat kil­paile­maan rahoituk­sen han­k­in­nas­ta, kos­ka eivät voisi luot­taa ihmis­ten negati­ivisel­la korol­la pankeille antami­in talletuksiin.

    Samal­la voitaisi­in lisätä kulu­tus­lu­ot­toi­hin raip­pavero. Kos­ka nämäkin lainat kaatu­vat val­tion syli­in, kun pikavip­pail­lut henkilö saa­puu velka­neu­von­taan ja hänen lainansa uudelleenjärjestellään.

  71. Re: Kaapo kir­joit­ti 9.5.2010 “olisikin syytä perus­taa jokaiselle kansalaiselle Val­tion Tili”

    Tämä tili on jo ole­mas­sa: verotili.

    Verotil­iä pitäisi kehit­tää niin että tilin sal­dolle, joka on kansalaisen hyväk­si, mak­se­taan Suomen kan­sain­välisen koron mukainen korko­tuot­to. Täl­lä tavoin kansalaiset voivat osal­lis­tua val­tion rahoit­tamiseen kukin omien varo­jen­sa mukaan.

    Nykyti­lanne lie­nee se että ilman sato­jen miljoonien käteis­varo­ja val­tio ei edes aloi­ta neu­vot­telu­ja luo­to­nan­ta­jan kanssa (uuden oblig­aa­tion liik­keelle laskemisesta).

  72. “Toteu­tuneesta riskistä pitäisi mak­saa edes jotain”

    Jos Kreikan markki­nako­rko on pomp­sah­tanut 6:sta 12:aan, niin sehän tarkoit­taa että laina­pa­pere­i­ta saa hin­taan 50% markkina-arvosta.

    Eikö 50% mene­tys sijoituk­sen arvolle ole vielä riit­tävä ran­gais­tus sijoit­ta­jalle? Jos joku ostaa papere­i­ta tuo­hon hin­taan ja saakin lop­pu­pelis­sä 100%, onko se liian suuri hyvi­tys siitä että luot­taa Kreikkaan?

  73. Tänään on uuti­soitu sekä Suomes­sa että maail­mal­la varsin huolestut­tavasti Irlan­nista tuos­ta Euroopan Googlen koti­maas­ta ja talousihmeestä.

    Erk­ki Liika­nen, SPR:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja ja kaikkien rahavir­to­jen asiantun­ti­ja, toiv­ot­tavasti myös Suomen pankin, niin Erk­ki sanoi, että ei Irlan­nin käsi­in räjäht­e­neestä taloud­es­ta ole huol­ta. Irlan­ti neu­vot­telee sen mukaan EFSF:n kanssa tarkem­min määrit­tämät­tömän suu­ruis­es­ta lainasta. 

    EESF on vas­taa­va elin kuin Suomen Kun­tara­hoi­tus. Se vas­taa kat­teet­tomista luo­toista ja luot­tora­jaa ei ole. 

    Seu­raavak­si Suomen Pankin pääjo­hta­ja Erk­ki Liika­nen rauhoit­telee, että Italia, jon­ka vel­ka on 125% BKT:a kään­tyy sekin EFSF:n puolueen ja sen jäl­keen Espanja.…

    Erk­ki ei tiedä, että jos joka päivä kulut­taa 25% enem­män kuin tien­aa vaikka­pa RAY:n peli­au­tomaat­tei­hin S‑marketissa, niin se on jonkin sortin ongel­ma ja siinä menee asun­to ja omaisu­us myyntiin.

  74. Irlan­ti taipaapi olla viimeinen Euro-lain­o­jen saa­ja. Espan­jan val­tion korot pom­pah­ti­vat Irlan­nin takia. Luo­tot­ta­jat tietävät, että euro- ja EU-mail­la ei enää rah­keet riitä luo­tot­taa Espan­jaa, kun por­tu­gali on seu­raavak­si jonossa.

    Kuten jokin aika sit­ten ker­roin tääl­lä, laitoin euro­ja tur­vaan dol­lari-tilille. Kurssi näyt­ti välil­lä huonol­ta, mut­ta tämän päivän noteer­auk­sel­la aav­is­tuk­seni osoit­tau­tui oikeak­si eli raho­jen suo­jaami­nen kannatti.

  75. Evert The NeveRest:

    Kuten jokin aika sit­ten ker­roin tääl­lä, laitoin euro­ja tur­vaan dol­lari-tilille. Kurssi näyt­ti välil­lä huonol­ta, mut­ta tämän päivän noteer­auk­sel­la aav­is­tuk­seni osoit­tau­tui oikeak­si eli raho­jen suo­jaami­nen kannatti.

    hihi­hi­hi.… Joo! Jos voit­taa loto­ssa oli ehdot­tomasti oikee ratkaisu lotota…

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.