HS-raati: Onko kehitysapu tehokas tapa auttaa kohdemaita?

1)      Kyl­lä

Moy­on kri­ti­ik­ki on tot­ta, mut­ta se ei ole koko totu­us. Hän on analysoin­ut kehi­tys­a­pua yleen­sä, eikä esimerkik­si Suomen anta­maa kehi­tys­a­pua. Suur­val­to­jen, eri­tyis­es­ti entis­ten siir­tomaaval­to­jen, anta­mal­la kehi­tysavul­la on usein poli­it­tisia päämääriä ja sik­si niil­lä pyritään miel­lyt­tämään kor­rup­toitunut­ta hal­li­tus­ta. Täl­lainen kehi­tys­a­pu voi olla jopa haitallista.

Sekin kri­ti­ik­ki on otet­ta­va vakavasti, että joskus kehi­tys­a­pu, eri­tyis­es­ti ruo­ka-apu, voi tuho­ta paikallista talout­ta ja tehdä maas­ta vain apuri­ip­pu­vaisen. Hyvän sydä­men lisäk­si tarvi­taan taitoa.

(Kysymyk­sessä viitat­ti­in sam­bialais­syn­tyisen Dambisa Moy­on kir­jaan Dead aid, jos­sa tämä todis­taa kehi­tysavus­ta ole­van vain hait­taa Afrikan maille)

Moy­on esit­tämän mikro­lainat ja nais­lainat ovat jonkin ver­ran käytössä Suomen kehi­tysavus­sa, ja tämä tun­tuu toimi­van hyvin.

Investoin­nit koulu­tuk­seen ja infra­struk­tu­uri­in ovat val­taos­altaan kannatettavia.

Kehi­tys­a­pua tärkeäm­pää on reilu kaup­pa.  Kehi­tys­maid­en tulee päästä nyky­istä vapaam­min teol­lisu­us­maid­en markki­noille – myös maat­alous­tuot­teil­laan – samal­la, kun niille on sal­lit­ta­va suo­jel­la omaa oras­tavaa teol­lisu­ut­taan tulleil­la, niin kuin kaik­ki teol­lisu­us­maat tekivät vas­taavas­sa vai­heessa. EU:n har­joit­ta­ma hyvin kallis sok­eripoli­ti­ik­ka on ker­ras­saan raukka­maista tropi­ikin sok­er­in­tuot­ta­jia kohtaan, joil­la olisi puolel­laan voimakas suh­teelli­nen etu sok­erin tuotannossa. 

Teol­lisu­us­mai­hin töi­hin tule­vat siir­to­laiset ovat kehi­tys­maille myös tärkeitä. Hei­dän koti­in lähet­tämän­sä rahat muo­dosta­vat suurem­man rahavir­ran kuin on koko viralli­nen kehitysapu.

93 vastausta artikkeliin “HS-raati: Onko kehitysapu tehokas tapa auttaa kohdemaita?”

  1. Muis­tan luke­neeni, että suo­ma­lainen nais­lääkäri aikoinaan työsken­teli kehi­tysy­hteistyöra­hoil­la jos­sain afrikas­sa. Tämä aiheut­ti närää paikalli­sis­sa lääkäreis­sä. Eli “ilmaisu­us” vääristi työ­markki­noi­ta. Näis­sä jutuis­sa pitää olla tarkkana. Nainen itse koki työn­sä erit­täin palk­it­se­vak­si mut­ta koko kuva oli erilainen.

  2. Ilmeis­es­ti kehi­tysavul­la tarkoite­taan apua, jon­ka tarkoi­tus on kehit­tää. Kri­isi­a­pu on eri asia. Pelkästään tulok­sil­la mitat­en kehi­tys­a­pu vaikut­taa maal­likolle tehot­toma­l­ta — ainakin sil­loin, kun alueel­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää kehi­tys­a­pua järkeävästi. Tai sit­ten hyvistä tulok­sista ei kauheasti kerskuta.

  3. Jos kehi­tys­a­pu kehit­täisi, niin kuvit­telisin että 50 vuodessa oltaisi­in saatu jotain aikaan. Jos mitään ei ole tapah­tunut, vähin­tä mitä voidaan tehdä, on vai­h­taa avun kohteita.

  4. Min­ua huvit­ti oheinen raadin jäse­nen kom­ment­ti Wahlroosin esityksestä:

    “Moyo kri­ti­soi kir­jas­saan myös rikkaiden maid­en omia maat­alous­tukia, joista maanvil­je­lyä har­ras­ta­va Wahlroos saa itsekin lisä­tien­estiä, huo­maut­taa tietokir­jail­i­ja Jaakko Heinimäki”

    1. Joo tämä tässä hauskaa olikin, sil­lä Wahlroos ymmärtääk­seni vil­jelee juuri tuo­ta sok­er­i­ju­urikas­ta, joka on koko euroop­palaisen raukka­maisu­u­den äiti.

  5. “Investoin­nit koulu­tuk­seen ja infra­struk­tu­uri­in ovat val­taos­altaan kannatettavia”

    Halu­aisin uskoa, että tämä on tot­ta, mut­ta onko tästä todis­tei­ta? Jos ver­ratan mai­ta, jot­ka oli­vat rutiköy­hiä viitisen vuosikym­men­tä sit­ten, onko jonkin­laista kor­re­laa­tio­ta näi­hin kohden­net­tu­jen kehtiys­a­pu­varo­jen suu­ru­u­den ja myöhem­män kehi­tyk­sen välil­lä (ja jos on, niin minkä suuntainen)?

  6. Ker­toisitko arviosi kiva.org palvelus­ta ja sen välit­tämistä mikrolainoista?

    Itse olen tuon kaut­ta muu­ta­maan mikro­lainaan osal­lis­tunut, ja pääl­lisin puolin pidän ihan fik­suna systeeminä.

    Olisin kuitenkin kiitolli­nen jos Sin­ul­la olisi tietoa/arvausta kiva.org luotettavuudesta.

  7. Osmo:

    Joo tämä tässä hauskaa olikin, sil­lä Wahlroos ymmärtääk­seni vil­jelee juuri tuo­ta sok­er­i­ju­urikas­ta, joka on koko euroop­palaisen raukka­maisu­u­den äiti.

    häh? Ai Wahlroos ei sais kri­ti­soi­da kehi­tys­a­pua, kos­ka itse hyö­tyy poli­itikko­jen type­r­i­stä päätök­sistä? Sil­lä vil­jeleekö Wahlroos sok­er­i­ju­urikas­ta vai jotain muu­ta ei ole mitään vaiku­tus­ta kehi­tys­maid­en ihmis­ten elintasoon. 

    Sen sijaan maat­alous­tu­il­la ja tuon­ti­t­ulleil­la on.

    Sin­un pitäisi nau­reskel­la niille poli­itikoille, jot­ka näistä ovat päät­täneet ja jot­ka hyö­tyvät niistä rahal­lis­es­ti, kun hei­dän vaa­liku­lu­jaan yms. mak­se­taan näil­lä monop­o­livoitoil­la sen sijaan, että vih­jailet Wahlroosin kaksinaamaisuudella.

    Ottaen huomioon Wahlroosin muut poli­it­tiset mielip­i­teet se toden­näköis­es­ti vas­tus­taa maat­alous­tukia ja tuon­ti­t­ulle­ja, vaik­ka hyö­tyykin itse niistä rahallisesti.

  8. Osmo:

    Moy­on kri­ti­ik­ki on tot­ta, mut­ta se ei ole koko totu­us. Hän on analysoin­ut kehi­tys­a­pua yleen­sä, eikä esimerkik­si Suomen anta­maa kehitysapua. 

    Onko sul­la muuten tietoa siitä, että Suomen kehi­tys­a­pu olis jotenkin tehokkaam­paa kuin muiden? Varsinkin onko se niin tehokas­ta, että siitä on enem­män hyö­tyä kuin haittaa?

    Jotenkin tun­tuu, että vas­t­a­sit imagosy­istä kyl­lä, mut­ta oikeesti oot sitä mieltä, että kehi­tys­a­pu ei oo tehokas­ta. Se vois olla, mut­ta ei ole.

    Miten tulk­it­sit kysymyk­sen sanan tehokku­us? Siis mis­sä mielessä kehi­tys­a­pu on mielestäsi tehokas­ta? Siinä, miten paljon hyvää sil­lä saadaan aikaan ver­rat­tuna käytet­tyy rahamäärään vai mikä tämä kri­teeri on? Onko se esim. tehokas­ta ver­rat­tuna mui­hin val­tion menoihin?

    1. Suo­mi ei juurikaan anna rahaa kehi­tys­maid­en hal­li­tuk­sille, kuten entiset tai tule­vat siir­tomaaval­lat. Tämä raha on paljolti ohjau­tunut vääri­in taskui­hin. Hyvä kohde mielestäni on väestöo­hjelmien rahoi­tus, mikä on hyvin tärkeätä Yhdys­val­tain vetäy­dyt­tyä niistä.

  9. Kehi­tys­maid­en hal­pa sok­eri tarkoit­taa käytän­nössä Brasil­ian sademet­säraiv­ioiden jät­ti­plan­taa­seil­la tuotet­tua sok­e­ria. Rahat menee sit­ten Wahlroosin sijas­ta jollekin Brasil­ian Wahlroosille.

  10. Jokaisen, myös Wahlroosin on pelat­ta­va niil­lä sään­nöil­lä, jot­ka on yhdessä päätet­ty. Yrit­täjille sen on jopa velvol­lisu­us. Jokaisel­la on sit­ten myös oikeus demokraat­tisen jär­jestelmän kaut­ta pyrk­iä niitä sään­töjä muut­ta­maan. Arvat­tavasti Wahlroos kan­nao­toil­laan pyrki­ikin siihen. Ja hänen ajatuk­sen­sa toteutues­saan eivät taa­tusti olisi hänelle itse­leen vahin­gok­si, kyl­lä hän reilusti omaan pus­si­in­sa puhuu. Demokra­ti­as­sa onnek­si jokaisel­la on vain yksi ääni käytettävissään.

  11. Osmo:

    Suo­mi ei juurikaan anna rahaa kehi­tys­maid­en hal­li­tuk­sille, kuten entiset tai tule­vat siirtomaavallat.

    Tämä kuul­lostaa kyl­lä ihan uskot­taval­ta. Valitet­tavasti kehi­tys­a­pu voi olla teho­ton­ta myös muil­la tavoin.

    William East­er­ly on minus­ta perustel­lut suht vaku­ut­tavasti, että kehi­tys­a­pu noin ylipään­sä on aika teho­ton­ta, kos­ka sen vaikut­tavu­ut­ta ei seu­ra­ta ja sen anta­jien ja toimit­ta­jien kan­nus­timet ei oo kehit­tää kehitysmaita.

    Yleisimpiä on Sachsin tapais­ten tyyp­pi­en suosi­tuk­set lisätä rahaa niihin pro­jek­tei­hin, jot­ka ovat epäon­nis­tuneet. (Tai siis syyt­tää epäon­nis­tu­mista resurssien puut­teesta, vaik­ka se voi johtua siitäkin, että itse suun­nitel­ma on huono.)

    Mik­si muuten väestöo­hjel­ma on mielestäsi hyvä kehi­tysavun kohde? Kehi­tys­maid­en naiset saa niin mon­ta las­ta kuin hei­dän kan­nat­taa saa­da. Miten väestöo­hjel­ma muut­taa nais­ten kannustimia?

    (En väitä etteikö muut­taisi. Halu­aisin vaan tietää miten se muut­taa niitä. Kon­domien jakami­nen ei riitä vas­tauk­sek­si, kos­ka ainakaan muual­la se ei ole juurikaan vaikut­tanut las­ten määrään.)

    1. Tietoni on kym­menisen vuot­ta van­ha, mut­ta sen mukaan puo­let kehi­tys­maid­en lap­sista jäi­sivät syn­tymät­tä, jos ehkäisyä olisi tar­jol­la ja jos nainen saisi päättää.

  12. Hyvä vas­taus. Sinän­sä pidän has­suna, että Hesari selvit­tää kehi­tysavun tehokku­ut­ta täl­laisel­la huu­toäänestyk­sel­lä. Osal­la vas­taa­jista ei ole minkään­laista kom­pe­tenssia vas­ta­ta tähän kysymyk­seen muuten kuin jonkin­laisel­la mutu-fiilik­sel­lä, sil­lä asi­aan pitää olla aika hyvin pere­htynyt ennen kuin siitä voi sanoa mitään.

    Pidän myös Hesarin uuti­soin­tia erit­täin harhaan­jo­hta­vana. Kysymyk­se­naset­telu on jälleen aivan käsit­tämät­tömän sin­isilmäi­nen ja val­taosa “kyl­lä” vas­tan­neista esit­tää silti myös selvää kri­ti­ikkiä nyky­muo­toista kehi­tys­a­pua kohtaan.

    Omas­ta mielestäni hyväksyt­tävän kehi­tysavun tulee kohdis­tua nais­ten koulu­tuk­seen, per­he­su­un­nit­telu­un, ehkäisyvä­linei­den saatavu­u­teen ja ehkä pieni­in ympäristöpro­jek­tei­hin. Avus­tuk­sen kohden­tamisen valvon­nan täy­tyy olla erit­täin tehokas­ta, ja luon­nol­lis­es­ti myös nämä valvon­taan käyte­tyt varat tulee sisäl­lyt­tää kehi­tys­a­pupot­ti­in eikä ottaa niitä sen ulkopuolelta.

  13. Ongel­ma on vaikea, mut­ta kehi­tysavul­la voi saa­da jotain hyö­tyä aikaan. Täl­lä het­kel­lä näin ei ole, ja — näin väitän — se on osin tahal­lista. Suurin osa kehi­tysavus­ta annetaan “aneina” tai pätemisen­tarpeesta ja ne koplataan pro­jek­tei­hin, joil­la taataan että rahas­ta mah­dol­lisim­man suuri osa val­uu takaisin kotimaahan.

    Siis, pol­je­taan tuki­aisil­la paikallis­ten infrarak­en­ta­jien, lääkärien, maanvil­jeli­jöi­den jne. tulo­ja. Kos­ka näil­lä ei ole ker­ras­saan mitään kil­pailu­valt­tia jäl­jel­lä, niin paikalli­nen tuotan­to pysyy näivet­tyneenä ja raa­ka-ainevoit­toise­na. Kyynis­es­ti väitän, että tämä on isok­si osak­si tahal­lista ja tarkoituksellista. 

    Olen­naista olisi tun­nistaa sel­l­aisia mekanis­me­ja, jot­ka avun piiris­sä ole­vis­sa mais­sa tuot­ta­vat tehot­to­muut­ta ja jot­ka voitaisi­in rahal­la kor­ja­ta. Ruoan jakami­nen har­voin kor­jaa mitään muu­ta kuin akuutin nälän. Se voi olla tarpeen jos­sain, mis­sä sota tai katas­trofi on juuri tuhon­nut kaiken, mut­ta ei juuri muuten.

  14. Tim­oT:

    Ja hänen ajatuk­sen­sa toteutues­saan eivät taa­tusti olisi hänelle itse­leen vahin­gok­si, kyl­lä hän reilusti omaan pus­si­in­sa puhuu.

    Aivan var­masti. Sil­lä saako Wahlroos maat­alous­tukea vai ei ja hyö­tyykö hän tuon­ti­t­ulleista ei vaan oo mitään merk­i­tys­tä siinä onko hän yhtään sen vil­pit­tömämpi kuin kukaan muukaan joka puollustaa/vastustaa val­tioiden mak­samaa kehitysapua.

    Sen lisäk­si ihmisil­lä on onnek­si muitakin tavoit­tei­ta kuin tehdä mah­dol­lisim­man paljon rahaa, joten en olis kovinkaan yllät­tynyt, jos Wahlroos vas­tus­tais maat­alous­tukia ja tuon­ti­t­ulle­ja vaik­ka se hyö­tyiskin niistä.

  15. Noi­ta Jef­frey Sachsin kir­jo­ja luet­tuani uskon, että hän on oikeil­la jäljil­lä valit­taes­saan kehi­tysavun resurssien riit­tämät­tömyy­destä ja väärästä kohdentamisesta. 

    Kysymys on siitä, että riit­tämätön apu — esimerkik­si tasais­es­ti jaet­tuna — ei riitä käyn­nistämään posi­ti­ivista, itseään ruokki­vaa kier­ret­tä. Sachsin mukaan apu tulisi keskit­tää ja hoitaa yksi alue ker­ral­laan posi­ti­iviselle uralle, eikä ripotel­la euro­ja eri­laisi­in pro­jek­tei­hin ja han­kkeisi­in ympäri maata.

    Tämä on tietysti han­kalaa mm. poli­it­ti­sista syistä, ja sik­si jääkin hel­posti tekemättä.

  16. Ties­imme tämän kyl­lä jo ennestäänkin: Se, että ottaa tar­jol­la ole­van hyö­dyn jostain asi­as­ta, vaik­ka peri­aat­teessa vas­tus­taa samaa asi­aa, on Art­turin mielestä ratio­naal­ista käyt­täy­tymistä, ei kaksinaamaisuutta.

  17. For exam­ple, he (East­er­ly) reports that there is lit­tle evi­dence that con­trol­ling pop­u­la­tion growth increas­es per capi­ta income.

    Tuo sin­un tieto ei minus­ta sano väestöo­hjel­mas­ta ja sen tehokku­ud­es­ta yhtään mitään.

  18. Kehi­tysavun mie­lenki­in­toisin piirre on, että siitä 70–90 % pää­tyy avus­tuk­sen ant­jan kotimaahan.
    Se on itse asi­as­sa piilotet­tua yritystukea.
    Nykyään sitä on hie­man siiv­ot­tu, mut­ta tämä koti­maisen liike­toimin­nan tukem­i­nen on edelleen vallitseva.

    Tör­mäsin myös täl­laiseen ilmiöön, kun arvioin näitä kehi­tyspro­jek­te­ja eli vas­taan­ot­ta­van maan poli­itikoille ja virkamiehille piti mak­saa lahjuk­sia, jot­ta nämä suos­tu­i­v­at otta­maan kehi­tys­a­pua vastaan !!! 

    Val­tiot eivät suo­raan mak­sa­neet lahjuk­sia, mut­ta avun toimit­ta­vat organ­isaa­tiot huole­hti­vat kor­rup­tion maksamisesta.

  19. “Tietoni on kym­menisen vuot­ta van­ha, mut­ta sen mukaan puo­let kehi­tys­maid­en lap­sista jäi­sivät syn­tymät­tä, jos ehkäisyä olisi tar­jol­la ja jos nainen saisi päättää.”

    Kyl­lä asia on edelleen näin, mut­ta mit­ta­suhde on ehkä muut­tunut sil­lä moni val­tio on päässyt jo asteelle, jos­sa ihmisil­lä on rahaa ostaa ehkäisyvälineitä.
    Afrikan , Bangladeshin , Int­ian, Pak­istanin ja mon­en muun val­tion ongel­ma on, että köy­him­mil­lä ei ole varaa ehkäisyyn.

    Mitä arvelisit, miten käy jos sin­ul­la olisi varaa kolmeen kon­domi­in vuodessa ??

    Köy­hyy­den keskeinen ongel­ma on väestön liika lisään­tymi­nen ja ratkaisu siihen on nais­ten koulut­su ja ehkäisyvä­linei­den ilmainen jakelu.
    Tarvi­taan lisäk­si kasvua , työ­paikko­ja etc , mut­ta jos tuo­ta ensim­mäistä ehtoa ei täytetä niin muutkaan ehdot eivät toteudu.

  20. “Tietoni on kym­menisen vuot­ta van­ha, mut­ta sen mukaan puo­let kehi­tys­maid­en lap­sista jäi­sivät syn­tymät­tä, jos ehkäisyä olisi tar­jol­la ja jos nainen saisi päättää.”

    Meil­lä on myös ihan koti­maista evi­denssiä siitä, kuin­ka 40-luvun suuret ikälu­okat syn­tyivät ennen kuin ehkäisyä oli saatavil­la ja taas 70-luvun pienet ikälu­okat sen jäl­keen, kun ehkäisyä alkoi olla saatavilla.

    Tässä on link­ki lyhen­nelmään jonkun viikon takaiseen jut­tuun Suomen kuvale­hdessä: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/maailma-on-jo-taynna-miksi-vaestonkasvusta-puhutaan-niin-vahan

  21. Art­turi: “Sen lisäk­si ihmisil­lä on onnek­si muitakin tavoit­tei­ta kuin tehdä mah­dol­lisim­man paljon rahaa, joten en olis kovinkaan yllät­tynyt, jos Wahlroos vas­tus­tais maat­alous­tukia ja tuon­ti­t­ulle­ja vaik­ka se hyö­tyiskin niistä.”

    Näk­isin asian juuri päin­vas­toin: Jos joku ihmi­nen ottaa tar­jol­la ole­van taloudel­lisen hyö­dyn asi­as­ta, jota puheis­saan tai peri­aat­teis­saan vas­tus­taa, toimii hän rahat ottaes­saan luul­tavim­min nimeno­maan rahan­hi­mos­ta. Varsinkin jos kyseessä sat­tuisi ole­maan joku rikas ihmi­nen, joka ei toi­mi “vält­tämät­tömyy­den pakos­ta” ja jol­la siis var­masti olisi mah­dol­lisu­us toimia toisin eli niin kuin opettaa.

  22. Ties­imme tämän kyl­lä jo ennestäänkin: Se, että ottaa tar­jol­la ole­van hyö­dyn jostain asi­as­ta, vaik­ka peri­aat­teessa vas­tus­taa samaa asi­aa, on Art­turin mielestä ratio­naal­ista käyt­täy­tymistä, ei kaksinaamaisuutta.

    Eli mielestäsi minä saisin esimerkik­si ilmaista vas­tus­ta­vani asun­to­lain­o­jen korkovähen­nysoikeut­ta (asun­to­jen hin­to­ja korot­ta­vana ja eri säästämis­muo­to­ja epäreilusti kohtel­e­vana) vain jos jät­täisin omat lainaku­lu­ni vero­tuk­ses­sa ilmoit­ta­mat­ta…? Ja tämä ei olisi halua rankaista taloudel­lis­es­ti väärän mielip­i­teen omaavia (tai ostaa ihmiset tuke­maan oikeaa mielipi­det­tä) vaan oikeamielisyyttä?

  23. “Sachsin tapais­ten tyyp­pi­en suosi­tuk­set lisätä rahaa niihin pro­jek­tei­hin, jot­ka ovat epäonnistuneet.”

    Juu, näin­hän Sachs ajattelee. 😉 

    Suo­ma­lainen kehi­tys­a­pu menee usein hal­li­tuk­sille, kos­ka muu­ta edes suurin piirtein toimi­vaa infran tar­joa­jaa ei ole ja ilman maan johdon suopeut­ta hom­ma ei etene. Han­kkeet on kuitenkin usein tarkkaa nor­mitet­tu­ja, jol­loin toiv­otaan, että mah­dol­lisim­man vähän menisi kor­rup­tioon — mikä sekin aiheut­taa ongelmia, kos­ka kohde­maan hal­li­tuk­sil­la ei ole riit­täviä resursse­ja suun­nit­telu­un ja valvon­taan. En tiedä, meneekö Suomen päässä han­kkei­ta paljonkin hyville veljille ja siskoille.

    Ns. ruo­hon­ju­u­ri­ta­son han­kkei­ta on tapana kehua, mut­ta onko­han nekään aina toim­i­neet tarkoite­tusti? Esimerkik­si kaivo­pro­jek­tit johta­vat pienem­pään lap­sikuolleisu­u­teen mut­ta eivät pienem­pään lapsilukuun. 

    Afrikas­sa­han on monia mai­ta, joiden BKT on kas­vanut selvästi maail­man keskiar­vo nopeam­min, yli viit­tä pros­ent­tia vuodessa ja sel­l­aista. Siinä mielessä kehi­tys­a­pu on toimin­ut aika hyvin viime vuosi­na. Samaan aikaan kuitenkin lap­sia tehdään köy­him­mis­sä olois­sa kuin ennen ja BKT per hlö ei ole kas­vanut kuin hiukan.

    Viime aikoina on ollut jotain myön­teistä kehi­tys­tä, kuten velko­jen anteek­siantamista. Joidenkin tilas­to­jen mukaan köy­hyys on vähen­emään päin Afrikassakin. 

    Kan­nat­taisi kuitenkin pohtia, voisiko kehi­tys­maat myy­dä huu­tokau­pas­sa eniten tar­joavalle. Veikkaan, että kiinalaiset ostaisi­vat ainakin Ken­ian pois kulek­si­mas­ta. Libya var­maan kel­paisi vaikka­pa Shellille. Minä voisin ostaa jonkun Kreikan saarista.

  24. Se, että ottaa tar­jol­la ole­van hyö­dyn jostain asi­as­ta, vaik­ka peri­aat­teessa vas­tus­taa samaa asi­aa, on Art­turin mielestä ratio­naal­ista käyt­täy­tymistä, ei kaksi­naa­maisu­ut­ta.

    NHL pelaa­jat oli­vat siis kaksi­naa­maisia kan­nat­taes­saan kypärä­pakkoa mut­ta kieltäy­tyessään käyt­tämästä kypärää sen ollessa vapaaehtoista?

  25. Kaip­pa se on aika selvää, että mitä pitem­pi mat­ka mak­sa­jan ja mak­sun vas­taan­ot­ta­jan välil­lä, sitä pienem­pi on kohteeseen tule­van avun määrä. Näin vaik­ka kaik­ki toimi­si­vat yltiöre­hellis­es­ti. Sitä vain ihmette­len, että miten ihmeessä kukaan on kiin­nos­tunut jonkun nallen mielip­iteistä kehi­tys­a­pu­un liittyen.

  26. Kake:

    Jos joku ihmi­nen ottaa tar­jol­la ole­van taloudel­lisen hyö­dyn asi­as­ta, jota puheis­saan tai peri­aat­teis­saan vas­tus­taa, toimii hän rahat ottaes­saan luul­tavim­min nimeno­maan rahanhimosta.

    No mun mielestä tää riip­puu ihan siitä mikä vaiku­tus sil­lä hyö­dyn ottamisel­la on. Esim. Wahlroosin tapauk­ses­sa se hyö­ty on pois joltakin muul­ta rikkaal­ta sok­er­invil­jeli­jältä. Jos se taas olis pois joltakin köy­hältä afrikkalaiselta, niin sit­ten Wahlroosin toim­inta olis tuomittavaa.

    Mun mielestä tuo asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeus on hyvä esimerk­ki. Eli sun mielestä jos vas­tus­taa sitä “oikeesti” niin pitäs jät­tää se vähen­nysoikeus käyt­tämät­tä. Mun mielestä tää edel­lyt­tää vähän liian suuria uhrauk­sia siltä vas­tus­ta­jal­ta, kos­ka hän joutuu verois­saan ja asun­non hin­nas­sa mak­samaan kuitenkin muit­ten vähennykset.

    Riit­ta:

    Meil­lä on myös ihan koti­maista evi­denssiä siitä, kuin­ka 40-luvun suuret ikälu­okat syn­tyivät ennen kuin ehkäisyä oli saatavil­la ja taas 70-luvun pienet ikälu­okat sen jäl­keen, kun ehkäisyä alkoi olla saatavilla.

    Muis­te­lenko oikein, että sul­la on ollu aikasem­minkin kor­rel­laa­tion ja kausalaa­tion kanssa jotain häm­minkiä? Eli siis siitä, että suuret ikälu­okat syn­tyivät ennen e‑pilleriä ei voi päätel­lä, että e‑pilleri aiheut­ti mata­lam­man syntyvyyden.

    Enkidu:

    Afrikas­sa­han on monia mai­ta, joiden BKT on kas­vanut selvästi maail­man keskiar­vo nopeam­min, yli viit­tä pros­ent­tia vuodessa ja sel­l­aista. Siinä mielessä kehi­tys­a­pu on toimin­ut aika hyvin viime vuosina.

    Niin, se että talous kas­vaa jos­sain (ja varsinkin jos talous kas­vaa, mut­ta BKT per henkilö ei juurikaan) ei tarkoi­ta että kehi­tys­a­pu on toiminut.

    Viime aikoina on ollut jotain myön­teistä kehi­tys­tä, kuten velko­jen anteeksiantamista.

    Mil­lä mit­tar­il­la velko­jen anteek­siant­a­mi­nen on kehi­tys­tä? Palk­i­taan niitä, jot­ka eivät ole hoi­ta­neet asioitaan kun­nol­la ja olete­taan, että tämä kan­nus­taa tule­vaisu­udessa hoita­maan asi­at hyvin?!

    Kuten East­er­ly kir­jas­saan esit­tää velko­jen anteek­siant­a­mi­nen ei kor­rel­loi köy­hyy­den vähen­e­misen kanssa. Päin vastoin.

  27. “Kehi­tys­a­pua tärkeäm­pää on reilu kaup­pa. Kehi­tys­maid­en tulee päästä nyky­istä vapaam­min teol­lisu­us­maid­en markki­noille – myös maat­alous­tuot­teil­laan – samal­la, kun niille on sal­lit­ta­va suo­jel­la omaa oras­tavaa teol­lisu­ut­taan tulleil­la, niin kuin kaik­ki teol­lisu­us­maat tekivät vas­taavas­sa vaiheessa.”

    Olen aika skepti­nen tuon pro­tek­tion­is­min suh­teen. Sitähän har­joitet­ti­in kehi­tys­mais­sa tulok­set­tomasti (Itä-Aasia luku­unot­ta­mat­ta) oikeas­t­aan 1980-luvun lop­pu­un saak­ka. Afrikan mai­ta on han­kala ver­ra­ta esim. USA:n ja Sak­san teol­lis­tu­miseen, kos­ka sisä­markki­noi­ta ei ole samas­sa mit­takaavas­sa. Kolikon toisel­la puolel­la on hyvin toden­näköi­nen uhka; suo­jel­luil­la yri­tyk­sil­lä ei ole kan­nus­timia paran­taa tuot­tavu­ut­ta, kos­ka kila­pailua ei ole.

  28. Riit­ta,

    Suurten ikälu­okkien syn­nyssä ratkai­sevas­sa ase­mas­sa oli miesten palaami­nen rin­ta­mal­ta. Aina sotien jäl­keen on syn­tynyt paljon lapsia. 

    Ehkäisyvä­linei­den saatavu­udel­la nyt tuskin on tämän kanssa juurikaan tekemistä. 

    Ali­ta­juinen kollek­ti­ivi­nen tarkoi­tus on myös ollut kor­va­ta kaatuneet uusil­la ihmisil­lä. En siis tarkoi­ta, että tämä olisi yksit­täisen pariskun­nan moti­ivi lapsen tekoon, mut­ta kansal­lisel­la tasol­la ilmapi­iri suosi lapsentekoa. 

    70-luvun ilmapi­iris­sä pie­neen lap­siluku­un vaikut­ti lähin­nä nais­ten sek­suaa­li­nen (ja muukin) eman­si­paa­tio. Tähän pir­taan ei kuu­lunut vau­va, ime­tys ja las­ten­hoito. Ehkäisyä on kehitet­ty nimeno­maan tähän tarpeeseen, ei päin­vas­toin, siten että ehkäisyn kehit­tymi­nen olisi aiheut­tanut pien­tä lapsilukua. 

    Osmo sanoo:

    Tietoni on kym­menisen vuot­ta van­ha, mut­ta sen mukaan puo­let kehi­tys­maid­en lap­sista jäi­sivät syn­tymät­tä, jos ehkäisyä olisi tar­jol­la ja jos nainen saisi päättää

    Mis­tä tämä “tieto” on peräisin? Mil­lä metodil­la täl­laista on voitu edes tutkia? Tuok­sah­taa puh­taal­ta mutu-arvioinnilta. 

    Uskoisin, että syn­tyvyy­den laskun edis­tämisessä ei auta kuin nais­ten koulu­tus­ta­son kohen­t­a­mi­nen ja val­is­tus per­he­su­un­nit­telus­sa. Moni­avio­su­u­den kitkem­i­nen on myös tärkeää. Se lisää lapsilukua.

    Ehkäisyvä­linei­den saatavu­us ja nais­ten “päätök­set” ilman sekä nais­ten että miesten asen­nemuu­tok­sia, ovat aivan yhtä tyhjän kanssa.

  29. Olen samaa mieltä Osmo Soin­in­vaaran kanssa tästä: “Kehi­tys­a­pua tärkeäm­pää on reilu kaup­pa. Kehi­tys­maid­en tulee päästä nyky­istä vapaam­min teol­lisu­us­maid­en markki­noille – myös maat­alous­tuot­teil­laan – samal­la, kun niille on sal­lit­ta­va suo­jel­la omaa oras­tavaa teol­lisu­ut­taan tulleil­la, niin kuin kaik­ki teol­lisu­us­maat tekivät vas­taavas­sa vaiheessa.”

    Mut­ta miten ihmeessä yksit­täi­nen ihmi­nen voi vaikut­taa tähän asi­aan demokraat­tises­sa päätöksentekoprosessissa?

  30. Tietoni on kym­menisen vuot­ta van­ha, mut­ta sen mukaan puo­let kehi­tys­maid­en lap­sista jäi­sivät syn­tymät­tä, jos ehkäisyä olisi tar­jol­la ja jos nainen saisi päät­tää.

    Tässä on World Val­ues Sur­veyn (1999–2004)
    luke­mat eri maista, kun kysyt­ti­in miehiltä ja naisil­ta mitä he pitävät ihanteel­lise­na lapsilukuna:

    Male/Female (com­bined)

    Nige­ria 4.51/4.61 (4.56)
    Iraq 4.27/4.14 (4.20)
    Ugan­da 4.33/4.03 (4.18)

    Zim­bab­we 4.02/4.22 (4.13)
    Jor­dan 4.08/4.17 (4.12)
    Tan­za­nia 4.08/3.95 (4.02)
    Sau­di Ara­bia 3.80/3.55 (3.67)
    Kyr­gyzs­tan 3.70/3.35 (3.50)
    Alge­ria 3.51/3.30 (3.41)
    Mon­tene­gro 3.30/3.31 (3.31)
    Philip­pines 3.33/3.25 (3.29)
    Indone­sia 2.98/3.12 (3.05)
    Mex­i­co 2.86/2.85 (2.86)
    Venezuela 2.88/2.81 (2.85)
    Pak­istan 2.94/2.69 (2.82)
    South Africa 2.85/2.78 (2.82)
    Egypt 2.92/2.69 (2.81)
    Argenti­na 2.77/2.81 (2.79)

    Moroc­co 2.79/2.73 (2.76)
    Moldo­va 2.80/2.69 (2.74)

    Alba­nia 2.69/2.77 (2.73)
    Chile 2.75/2.70 (2.73)
    Japan 2.69/2.67 (2.68)
    Ser­bia 2.72/2.65 (2.68)
    Cana­da 2.67/2.67 (2.67)
    Mace­do­nia 2.69/2.57 (2.63)
    US 2.57/2.67 (2.62)
    Sin­ga­pore 2.54/2.63 (2.58)
    Puer­to Rico 2.57/2.57 (2.57)
    Swe­den 2.49/2.65 (2.57)
    Turkey 2.55/2.47 (2.51)
    Korea 2.46/2.43 (2.45)
    Peru 2.37/2.31 (2.34)
    India 2.26/2.43 (2.33)
    Spain 2.24/2.32 (2.28)
    Viet­nam 2.15/2.21 (2.18)
    Iran 2.06/2.17 (2.11)
    Bangladesh 1.98/2.01 (1.99)

  31. Kehi­tysavus­sa on kyl­lä tehty niin näyt­täviä munauk­sia, että se vaikut­taa uskot­tavu­u­teen pitkän aikaa jäl­keenkin päin.
    Klassi­nen esimerk­ki on nor­jalais­ten Lake Turkana kalas­tus­pro­jek­ti 1970-luvulta.
    Turkanat oli­vat kar­jankas­vat­ta­jia Turkana-jär­ven rantamil­la, kun nor­jalaiset päät­tivät paran­taa hei­dän elin­ta­soaan opet­ta­mal­la heille kalas­tus­ta (…ope­ta mies kalas­ta­maan, niin hän istuu päiväkaudet veneessään kal­jaa kit­taa­mas­sa), kun järvessä oli run­saasti kalaa. Paikalliset houkutelti­in mukaan rak­en­ta­mal­la hieno kalankäsit­te­ly­laitos ja tie sieltä Nairo­bi­in, lahjoit­ta­mal­la 20 lasikui­tu­ista kalas­tusvenet­tä, 36-jalkainen tutkimusalus ja verkko­ja jne. sekä busi­ness plan, jon­ka mukaan parhaat markki­nat olisi pakaste­tu­il­la kalafileil­lä. Koulu­tus­ta annet­ti­in, 20.000 turkanaa koulutet­ti­in kalas­ta­jik­si. Kaik­ki toteu­tui suun­nitel­lusti. Kus­tan­nus 22 miljoon­aa dol­lar­ia — 70-luvun rahas­sa paljon.
    No, kun kalankäsit­te­ly­laitos saati­in toim­intaan, havait­tin, että filei­den pakas­t­a­mi­nen kuumas­sa ilmas­tossa diesel­gen­er­aat­to­rien tuot­ta­mal­la sähköl­lä mak­soi niin paljon, että filei­den hin­ta nousi niin korkeak­si, että se ei kan­nat­tanut. Seu­raavak­si havait­ti­in, että paikalli­nen puh­taan veden tuotan­tomäärä ei riit­tänyt laitok­selle. Sit­ten kui­va jak­so Etiopi­as­sa vaikut­ti siihen, että järveen ei tul­lut enää tarpeek­si vet­tä ja se alkoi kuiv­ua, tietysti juuri siitä laitok­sen lähistöltä, mis­tä ennen kalaa oli tul­lut hyvin. Kun turkanat oli­vat uuden elinkeinon perässä muut­ta­neet jär­ven rantamille, hei­dän kar­jansa nopeasti söi niukat lai­tumet puh­taak­si ja alkoi kuolla.
    Hyvän pro­jek­tin lop­putu­los oli se, että ihmiset menet­tivät entisen niukan toimeen­tu­lon­sa, menet­tivät uuden toimeen­tu­lon­sa ja jou­tu­i­v­at täysin kan­sain­välis­es­tä avus­ta riip­pu­vaisik­si. Ain­oas­taan nor­jalaiset asiantun­ti­jat ja tavaran­toimit­ta­jat hyötyivät.
    Ehkä useim­mat pro­jek­tit eivät nyky­isin ole tällaisia?

  32. Art­turi arvelee talous­mies Osmon moti­ive­ja out­oon kyl­lä-vas­tauk­seen ulkokul­taisik­si/-vihreik­si:

    Jotenkin tun­tuu, että vas­t­a­sit imagosy­istä kyl­lä, mut­ta oikeesti oot sitä mieltä, että kehi­tys­a­pu ei oo tehokas­ta. Se vois olla, mut­ta ei ole.

    Tuli sama heti mieleen. 

    Oletko Osmo tosi­aan sitä mieltä, että panos­tet­tui­hin resurs­sei­hin näh­den ollaan kehi­tysavus­ta saatu hyö­tyjä. Eli suhde on kohdal­laan? Käsit­tääk­seni toim­inta ei voi olla tehokas­ta, ellei näin ole. 

    Tot­ta kai yksit­täisiä, onnis­tunei­ta pro­jek­te­ja on ole­mas­sa, mut­ta nyt tarkastel­laan kehi­tys­a­pua kokon­aisuute­na, kuten Hesarin raatikin. 

    OECD-maat anta­vat vuosit­tain viral­lista kehi­tys­a­pua (tässä ei siis ole esim. Yhdys­val­to­jen yksi­ty­is­ten ihmis­ten tekemiä erit­täinkin suuria lahjoituk­sia) yli 100 mil­jar­dia euroa eli yli kak­si ker­taa Suomen val­tion bud­jetin ver­ran. Tästä suurin osa vir­taa Afrikkaan. Onko siis Afrikan tilanne paran­tunut siinä suh­teessa, mis­sä sen voisi olet­taa paran­tu­van täl­lä investoin­nil­la, kun ker­ran kyl­lä vastasit?

    Vihreis­sä lie­nee vaikea vas­ta­ta muu­ta eli saat anteek­si — ainakin min­ul­ta, jos olet juk­san­nut toimit­ta­jaa. Näin nimit­täin oletan.

  33. ‘Eli siis siitä, että suuret ikälu­okat syn­tyivät ennen e‑pilleriä ei voi päätel­lä, että e‑pilleri aiheut­ti mata­lam­man syn­tyvyy­den.’ (Art­turi)
    Vai­hde­taan sanan ‘aiheut­ti’ tilalle ‘mah­dol­listi’. OK?

  34. Tiedemies: “NHL pelaa­jat oli­vat siis kaksi­naa­maisia kan­nat­taes­saan kypärä­pakkoa mut­ta kieltäy­tyessään käyt­tämästä kypärää sen ollessa vapaaehtoista?”

    Voi olla, että oli­vat. Tai sit­ten he oli­vat ain­oas­taan ajat­telemat­to­mia, epälo­ogisia tai välin­pitämät­tömiä ter­vey­destään tai pelkä­sivät erot­tuvansa liikaa joukos­ta ken­täl­lä, en minä tiedä, en tunne asi­aa. Mut­ta okei, ajatel­laan poli­itikkoa, joka puhuisi sen puoles­ta, että aviorikos palautet­taisi­in laki­in ja uskol­lisu­us kun­ni­aan. Ja sit­ten toisaal­la hän pet­tää puolisoaan minkä ehtii, onhan se nyt sal­lit­tua lain mukaan. Emme tietys­tikään saa syyt­tää hän­täkään kaksi­naa­maisu­ud­es­ta, hän vain ottaa ne “edut”, jot­ka laki hänelle täl­lä het­kel­lä suo? 

    Opin koko ajan lisää “arvolib­er­aal­ista” maail­mas­ta. On vain lail­lista-laiton­ta, ratio­naal­ista-irra­tionaal­ista, niiden ulkop­uolelle men­e­m­i­nen onkin jo syyllistämistä.

  35. Pir­jo:

    Mut­ta miten ihmeessä yksit­täi­nen ihmi­nen voi vaikut­taa tähän asi­aan demokraat­tises­sa päätöksentekoprosessissa?

    Osta­mal­la köy­hissä mais­sa tuotet­tu­ja tuot­tei­ta! (Ja tietysti yrit­tämäl­lä vaikut­taa muiden mielip­iteisi­in kau­pan estei­den purkamiseksi.)

    JL:

    kun kysyt­ti­in miehiltä ja naisil­ta mitä he pitävät ihanteel­lise­na lapsilukuna:

    Pidän tätä tutkimus­ta yhtä infor­mati­ivisenä kuin tutkimuk­sia suo­ma­lais­ten haluista asua omakotitaloissa.

  36. Muis­te­lenko oikein, että sul­la on ollu aikasem­minkin kor­rel­laa­tion ja kausalaa­tion kanssa jotain hämminkiä? 

    Minä tiedän oikein hyvin, ettei kor­re­laa­tios­ta seu­raa kausali­teet­tia. Kiitok­sia vain kysymästä 😉

    Tässä tapauk­ses­sa on tiedos­sa, että ihmiset joka tapauk­ses­sa rakastel­e­vat, se on yksi ihmisen perus­tarpeista. Jos ehkäisyä ei käytä, niin useim­mat naiset ennem­min tai myöhem­min saa­vat lapsen. Jostain on tul­lut vas­taan sel­l­ainen tieto, että niil­lä pariskun­nil­la, jot­ka luot­ta­vat var­moi­hin päivi­in keskimääräi­nen lap­siluku olisi neljä.

    Suurten ikälu­okkien kohdal­la sota hiukan muut­taa ja säätää tilan­net­ta. Siinä on kuitenkin kyse lähin­nä siitä, että sotavu­osi­na ikälu­okat oli­vat pieniä, kos­ka miehet ja naiset oli­vat pitk­iä aiko­ja erossa ja stres­sikin tun­netusti ehkäisee. Sit­ten heti sodan jäl­keen olti­in taval­lista akti­ivisem­pia täl­lä rin­ta­mal­la ja lap­sia syn­tyi poikkeuk­sel­lisen paljon. Per­hei­den keskimääräiseen lap­siluku­un tuol­la tuskin oli kovin suur­ta vaikutusta.

    Suurten ikälu­okkien syn­nyssä ratkai­sevas­sa ase­mas­sa oli miesten palaami­nen rin­ta­mal­ta. Aina sotien jäl­keen on syn­tynyt paljon lapsia. 

    Tuo on tot­ta, niin kuin me kaik­ki hyvin tiedämme, ja sen vuok­si vähän arve­lut­tikin kir­joit­taa tätä esimerkikkiä. Tiedämme kuitenkin, että näis­sä per­heis­sä ei lap­siluku jäänyt niihin lap­si­in, jot­ka kuu­lui­v­at ns. suuri­in ikälu­okki­in (syn­tyneet 46–47), vaik­ka 40-luvul­la keskimääräistä use­ampi per­he saikin yhden lap­sista reip­paat yhdek­sän kuukaut­ta sen jäl­keen, kun mies oli rin­ta­mal­ta kotiu­tunut. Tämä lähin­nä kom­pen­soi sitä, että sotavu­osi­na lap­sia syn­tyi keskimääräistä vähem­män. Ainakin omas­sa suvus­sa (näitä maail­man parhai­ta otok­sia) tyyp­il­lisessä 30–50-luvun lap­siper­heessä oli vähin­tään neljä las­ta kun taas 70–80-luvun per­heis­sä on ollut keskimäärin kak­si lasta.

    Ehkäisyvä­linei­den saatavu­udel­la nyt tuskin on tämän kanssa juurikaan tekemistä. 

    Miten niin ei olisi? Tässä vaikut­ti kaikkein enit­sen se, että mies ja vaimo oli­vat taas yhdessä ja pystyivät kir­jeen­vai­h­toa läheisem­pään kanssakäymiseen. Jos ehkäisyvä­lineitä olisi ollut saatavil­la, niin ihan var­masti mon­es­sa per­heessä niitä olisi käytettykin.

    70-luvun ilmapi­iris­sä pie­neen lap­siluku­un vaikut­ti lähin­nä nais­ten sek­suaa­li­nen (ja muukin) eman­si­paa­tio. Tähän pir­taan ei kuu­lunut vau­va, ime­tys ja las­ten­hoito. Ehkäisyä on kehitet­ty nimeno­maan tähän tarpeeseen, ei päin­vas­toin, siten että ehkäisyn kehit­tymi­nen olisi aiheut­tanut pien­tä lapsilukua. 

    Yritätkö sinäkin ihan tosis­sasi väit­tää, ettei sil­lä olisi vaiku­tus­ta per­hei­den keskimääräiseen lap­siluku­un, miten ehkäisyvä­lineitä on saatavil­la? Se, että naiset eivät vält­tämät­tä tietois­es­ti pyrki­neet siihen, että ikälu­okat pieneni­sivät, ei muu­ta sitä, että näin kävi.

    Uskoisin, että syn­tyvyy­den laskun edis­tämisessä ei auta kuin nais­ten koulu­tus­ta­son kohen­t­a­mi­nen ja val­is­tus perhesuunnittelussa. 

    Tästä olen samaa mieltä. Val­is­tus on vain aika mah­do­ton­ta, jos siltä puut­tuu uskon­nol­li­sista tms. syistä rahoi­tus. Tiet­tävästi myös jotkus suo­ma­laiset MEPit ovat äänestäneet sen puoles­ta, ettei per­he­su­un­nit­telua EU tukisi.

  37. JL, lait­taisitko läh­teesi tänne, minä en löytänyt mitään tuol­laista. Löysin sen sijaan tämän: 

    Usaidin viralli­nen läpyskä helmikuu 2010, jos­ta voi tode­ta mm. että Niger­ian naimi­sis­sa ole­vien nais­ten toivo­ma lap­siluku on 6,7 ja miesten 8,5.

    http://www.measuredhs.com/pubs/pdf/CR25/CR25.pdf

    Kun syn­tyvyys per nainen on “vain” 4,9 las­ta, niin on vaikea kuvitel­la, että naisen oma­l­la päätök­sel­lä lap­siluku ainakaan tässä jät­ti­val­tios­sa (väestö 154 miljoon­aa) puolittuisi. 

    http://www.indexmundi.com/nigeria/total_fertility_rate.html

    Selaa­mal­la raport­tia löytää usei­ta muitakin Afrikan val­tioi­ta taulukoituna.

  38. Vas­tatkaa nyt ihmeessä suurten ikälu­okkien edus­ta­jat mik­si ette tehneet tai pan­neet alulle tois­takym­men­tä las­ta, niin ei tarvitse ihmis­ten tääl­lä ihmetellä.

  39. Näyt­tää siltä, ettei täl­läkään foo­ru­mil­la aihet­ta kehda­ta läh­estyä kyllin estot­tomasti. Mitkä oli­si­vat ne todel­liset keinot, jot­ka nos­ta­vat kehi­tys­maan kehit­tyväk­si maak­si? Eri asia on, ovatko keinot eet­tis­es­ti ja moraalis­es­ti oikei­ta, mut­ta vaik­ka eivät olisikaan, kan­nat­taa silti tarkastel­la tulosta.

    Vastikään kehit­tymään läht­eneistä maista on etunenässä Kiina. Eipä juurikaan ole ääneen lausut­tu kysymys­tä, mikä osu­us kehi­tyk­seen on ollut kah­den lapsen poli­ti­ikalla. Oli niin tai näin, ei se ole niinkään ehkäisyyn perus­tunut, vaan taloudel­lisi­in houkut­teisi­in ja pakotteisiin.

    Tärkeä kehi­tyk­sen edel­ly­tys on kuri ja järjestys. Ja taas pitää muis­taa, että Kiinan väki­val­taiset keinot, kuten den­mokra­t­ian tukah­dut­ta­mi­nen ruo­hon­ju­u­ri­ta­son osalta, ovat olleet epäeet­tisiä, mut­ta nyt tarkastel­laankin tulosta kehi­tyk­sen kannal­ta. Siitä en ole var­ma, etteikö Kiinan johdon val­in­tapros­es­si tapah­tu­isi demokra­ti­aan ver­rat­taval­la tai jopa parem­mal­la taval­la, kun kyllin suuri val­is­tunein joukko on arvioimas­sa johta­jae­hdokkaiden kykyjä.

    Tietysti taustal­la on Kiinan pitkä perinne tapo­jen ja aja­tus­maail­man osalta jär­jestäy­tyneenä yhteiskun­tana. Onko tämä jopa ratkai­se­va edel­ly­tys, että mikään maa voi lähteä kehi­tyk­sen tielle ja että kehi­tysavul­la on onnis­tu­misen edel­ly­tyk­set? Inti­as­sakin on iki­van­hat sys­teemit, jot­ka määrit­tävät yksilön paikan yheiskun­nas­sa järjestyk­sen takaamisek­si — ja taas se on epäeet­ti­nen kuten kasti­laitos. Joka tapauk­ses­sa Inti­as­sakin on melkoista kehitystä.

    Kun halu­taan Ken­ian kaltaisen maan kehit­tyvän, pitääkö kehi­tysavun sit­tenkin lähteä maan hal­lit­se­van eli­itin tukemis­es­ta. Onko luo­tavis­sa jär­jestelmä, jos­sa maan hallinnon kan­nat­taa tehdä kehi­tys­tä edis­täviä toimia sik­si, että hal­lit­se­via henkilöitä sil­loin palk­i­taan kehi­tys­a­pu­ra­hoil­la. Näin­hän län­si­mais­sakin palk­i­taan yri­tys­ten johta­jia bonusten avul­la; mitä parem­min yhtiö men­estyy, sen ruurem­mat bonuk­set (Eri asia ovat ne bonusjär­jestelmän rap­pi­o­ta­pauk­set, jois­sa bonus tulee väärin perustein.)

  40. Enkidu
    “Veikkaan, että kiinalaiset ostaisi­vat ainakin Ken­ian pois kuleksimasta.”

    Kenia on melko mod­erni, demokraat­ti­nen Itä-Afrikan talousalueen keskus­val­tio ja yri­tys­var­al­lisu­ut­ta on melko kätevästi han­kit­tavis­sa http://www.nse.co.ke/newsite/, ulko­maalai­somis­tuk­selle on tosin jotakin rajoituksia. 

    Vähem­män mod­erneis­sa Afrikan val­tiois­sa rajoite­tusti har­joitet­tu euroop­palais-kiinalainen feo­dal­is­mi voisi ehkä viedä asioi­ta eteen­päin, mut­ta raskaam­paa se olisi kuin nor­maali yri­tys­ten, kansalais­ten ja val­tioiden väli­nen yhteistyö.

  41. Kan­nat­taisi kuitenkin pohtia, voisiko kehi­tys­maat myy­dä huu­tokau­pas­sa eniten tar­joavalle. Veikkaan, että kiinalaiset ostaisi­vat ainakin Ken­ian pois kulek­si­mas­ta. Libya var­maan kel­paisi vaikka­pa Shellille. Minä voisin ostaa jonkun Kreikan saarista. 

    Tulee mieleen tan­noinen net­tikeskustelu, jos­sa Yhdys­val­tain kansalaiset ihmette­liv­ät sitä, että mik­si he eivät voisi ostaa muu­ta­maa kanadalaista henkilöko­htaiseen käyt­töön. Tässä oli kyse ihan vaan ihmiskau­pas­ta, mut­ta pii­saisi­han Kanadal­la lääniäkin myytäväksi.

  42. Pidän tätä tutkimus­ta yhtä infor­mati­ivisenä kuin tutkimuk­sia suo­ma­lais­ten haluista asua omakoti­talois­sa.

    Lapsen han­kkimi­nen on helpom­paa kuin talon. Itse pidän vaa­ti­ma­ton­takin dataa aina parem­pana kuin puh­das­ta mutua.

  43. Jos ehkäisyvä­lineitä olisi ollut saatavil­la, niin ihan var­masti mon­es­sa per­heessä niitä olisi käytettykin.

    Kyl­lä 40-luvun lop­pupuolel­la apteekissa myyti­in kon­dome­ja ja naisille oli tar­jol­la pes­saari. Niiden han­kkimi­nen oli vain sen ver­ran häpeäl­listä, ettei niitä juurikaan käytetty. 

    Ellei ehkäisyvä­lineitä kult­tuuri­sista tai yksilöl­li­sistä syistä halu­ta käyt­tää, niin sama vaik­ka niitä taivaas­ta sataisi. 

    Ja jos väestöräjähdys olisi ollut estet­tävis­sä kon­dome­ja jaka­mal­la, niin eiköhän niin olisi jo tehty. Län­si­maiset arvot vain eivät ole lyöneet läpi Afrikas­sa. Kuinka­han moni siel­lä edes tietää ilmas­ton­muu­tok­sen uhkasta?

    En tiedä mis­sä “jos­sain” olet tör­män­nyt väit­tämään, että luo­muehkäisyä käyt­täneil­lä olisi keskimäärin neljä las­ta. Jos nainen on ter­ve ja kuukautiset ovat aivan sään­nöl­liset, luo­mu toimii aivan siinä mis­sä muutkin ehkäisy­muodot. Kyse on siitä, että pidät­täy­tymis­es­tä on lip­sut­tu, on las­ket­tu päivät väärin, ei muis­te­ta mitä humalas­sa on tehty tms. Mikäli tuol­lainen selvi­tys nyt on edes olemassa. 

    Tietysti ter­veyspro­pa­gan­da toitot­taa, ettei var­mo­ja päiviä olekaan. Sen funk­tio on lähin­nä nuoret, joil­la on A, epäsään­nöl­lisyyt­tä kier­rossa, B holtit­to­muut­ta suhteissaan.

  44. “Niin, se että talous kas­vaa jos­sain ei tarkoi­ta että kehi­tys­a­pu on toiminut.”

    Se tarkoit­taa sitä ihan samal­la taval­la kuin päin­vas­tainen väite, jota jatku­vasti vil­jel­lään eli että kehi­tys­a­pu ei toi­mi, kos­ka kehi­tysavun saa­jat eivät rikas­tu suhis­ten. Molem­mat väit­teet ovat tietysti hyvin han­kalia. Kum­mankaan toden­peräisyy­destä ei voi mitään var­maa sanoa.

    East­er­lyn kir­ja oli nihilisti­nen, mut­ta jos sen viitoit­ta­mal­la tiel­lä ede­tään, mikään ei auta köy­hiä mai­ta, kos­ka yhtäkään kausali­teet­tia ei ole kyet­ty osoittamaan. 

    Sachs on miel­lyt­tävämpi tut­tavu­us, kos­ka hän näkee maail­man mon­i­naisu­u­den ja teo­reet­tisen ennus­ta­mat­to­muu­den mah­dol­lisuute­na. ON vain löy­det­tävä kunkin ongel­man oma dynami­ik­ka ja ratkaisu sen muut­tamisek­si. Lisäk­si hän valaa uskoa ihmiskun­taan, mikä ei ole pieni ansio. 

    En kyl­lä ymmär­rä, mik­si tässäkin keskustelus­sa pitää vedo­ta pelkästään jenkkei­hin, kun ker­ran puhutaan Suomen kehi­tysavus­ta. Kepal­la on monia esimerkke­jä hienos­ti toimineista han­kkeista, jos koh­ta epäon­nis­tu­mi­sis­takin. http://www.kepa.fi/uutiset (Tosin heti osui silmään type­rä kolum­ni suo­ma­lais­ten metsäläisyydestä.)

  45. Tässä kon­trol­loiduis­sa olo­suhteis­sa tehty tutkimus muu­ta­man eri ehkäisy­muodon tehos­ta (Pros­ent­ti siis ilmaisee vuo­den sisään raskaak­si tulleet eri ehkäisy­muo­to­jen käyttäjät)

    Sper­mi­cides, 6%
    Diaphragm, 6%
    Female con­dom, 5%
    Male con­dom, 3%
    Birth con­trol pills, 0.1 — 0.5%
    Stan­dard Days Method, 5% (George­town study) 

    George­town Uni­ver­si­ty Med­ical Center’s Insti­tute for Repro­duc­tive Health 2002

  46. Kerettiläi­nen, Kiinan lap­siluku ei läht­enyt lasku­un yhden lapsen poli­ti­ikan vuok­si vaan jos vuosia aikaisem­min. Kiina ei myöskään ole ain­oa vauras­tunut maa viime vuosikym­meninä. Sik­si sen perus­teel­la ei ole mielekästä tehdä yleistyk­siä. Kiina on sitä pait­si vielä köy­hä kehi­tys­maa eikä ole mitään takei­ta, että se koskaan kun­nol­la vauras­tuu — ainakaan kom­marei­den johdol­la. Jäl­jet pelottavat.

    Kiinalaisia rikkaampia löy­tyy Saha­ran eteläpuoleltakin Ango­las­ta, Etelä-Afrikas­ta ja Botswanas­ta muu­ta­man isom­mat maat maini­tak­seni. Pienem­pi­en maid­en kansalai­sista mon­et ovat pari, kolmekin ker­taa rikkaampia.

  47. Aikoinaan kehi­tys­a­puna Tansaa­ni­aan toimitet­ti­in muu­ta­ma kalas­tus­troolari, mitkä oli­vat tekni­ikaltaan hyvin kehit­tyneitä. Mut­ta kun kalas­tus­tutkat tai alus­ten moot­torit menivät epäkkun­toon, ei maas­ta löy­tynytkään varo­ja alus­ten kun­toon saat­tamiseen. Sata­maan sit­ten aluk­set hyödyt­töminä ruostuivat.

    Sit­ten taas sel­l­aista kehi­tys­a­pua, mikä on tuot­tanut kohde­maalle hyöytä. Eli Nokian kaale­pe­likoneet ja ‑tehtaat kehi­tys­a­puna Kiinaan.

    Kiinaan vieti­inkin kehi­tys­a­puna kaape­likonei­ta sen ver­ran busines­ta vauhdit­ta­maan, että kiinalaiset päät­tivätkin ryhtyä vaa­ti­maan sel­l­aista omavaraisu­usastet­ta koneilleen, että kaape­likoiden työtkin täältä Suomes­ta oli Kiinaan siirrettävä.

  48. Time-lehdessä on vuodelta 2008 jut­tu, jos­sa on haas­tatel­tu 40-vuo­ti­as­ta jok­i­laivuria Kon­go-joel­la. Mies haikailee van­ho­ja aiko­ja jol­loin joen var­rel­la oli maatilo­ja, plan­taase­ja, tehtai­ta ja teol­lisu­ut­ta, mut­ta se kaik­ki pysähtyi kun bel­gialaiset ja por­tu­galilaiset pois­tu­i­v­at. Ja toivoo, että valkoiset tuli­si­vat takaisin pyörit­tämään asioita.

    “When the whites left, we did­n’t just stay where we were. We went back­wards.” […] “If they came back, this time we’d give them the coun­try for free.”

    http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1713275,00.html

  49. Olen aika skepti­nen tuon pro­tek­tion­is­min suh­teen. Sitähän har­joitet­ti­in kehi­tys­mais­sa tulok­set­tomasti (Itä-Aasia luku­unot­ta­mat­ta) oikeas­t­aan 1980-luvun lop­pu­un saakka.

    1960–70-luvulla, epäon­nis­tu­misia täyn­nä olleek­si väite­tyn van­hakan­taisen pro­tek­tion­is­min kul­ta-aikaan, kehi­tys­maat kasvoivat keskimäärin 3,0 % vuodessa. 1980-luvul­la ja sen jäl­keen, pro­tek­tion­is­min hylkäämisen jäl­keen, kasvu on ollut 1,7 % vuodessa.

    Siel­lä, mis­sä siir­tymä pro­tek­tion­is­mista pois on kulkenut kaikkein pisim­män matkan, Lati­nalaises­sa Amerikas­sa, kon­trasti on vielä jyrkem­pi: 1960–70-luvun keskikasvu oli 3,1 %; 90-luvun keskikasvu 1,7 %; 00-luvun alkupuoliskon keskikasvu 0,6 %. Esimerkik­si sel­l­ainen maa kuin Brasil­ia kasvoi 1960–70-luvulla melkein Itä-Aasian kohut­tu­jen tiiker­i­talouk­sien vauh­tia, mut­ta pro­tek­tion­is­min muodista men­e­misen jäl­keen tämä kasvu katkesi.

    Afrikan talous ei kas­vanut paljoakaan pro­tek­tion­is­min kul­ta-aikaan 1960–70-luvulla (1–2 % vuodessa), mut­ta sen jäl­keen se on pikem­minkin kutis­tunut kuin kas­vanut edes minimaalisesti.

    Mek­siko kasvoi pro­tek­tion­is­tisen teol­lisu­us­poli­ti­ikan aikakaudel­la 1955–82 keskimäärin 3,1 % vuodessa; sen jälkeis­ten vuosikym­menten vuo­tu­inen kasvu on ollut luokkaa 0,1 % (80-luku) — 0,3 % (00-luvun alkupuolisko). Mek­sikon NAF­TA-vapaakaup­pa­sopimus Yhdys­val­to­jen kanssa pyyh­ki kar­tal­ta kokon­aisia teol­lisu­u­de­nalo­ja, jot­ka oli­vat vuosikym­menten ajan men­estyneet varsin mainiosti.

    Etelä-Korea oli 1960-luvun alus­sa nälkära­jal­la keikku­va alkukan­tainen kehi­tys­maa, jon­ka BKT/asukas oli 82 dol­lar­ia, vähem­män kuin esim. Ghanan. Sit­ten siel­lä aloitet­ti­in koko kylmän sodan aikaisen län­sileirin ehkä pro­tek­tion­is­tisin ja tiukim­min val­tio­jo­htoinen teol­lis­tamiso­hjel­ma, jon­ka rin­nal­la jopa Kekkosen aikaiset Nes­teet ja Rautaruuk­it oli­vat vapaan ja kahlit­se­mat­toman markki­na­t­alouden periku­via. Vuon­na 2004 Etelä-Kore­an BKT/asukas oli 13 980 dol­lar­ia eli se oli yli 170-ker­tais­tunut vain puo­lessatoista sukupolvessa.

    Kaik­ki nämä fak­tat ovat Ha-Joon Changin teok­ses­ta Bad Samar­i­tans, johon itse viit­tasin omas­sa HS-raadin vas­tauk­ses­sani. Min­ulle oli sivu­men­nen sanoen kovin ilah­dut­ta­va yllä­tys, että myös Osmo uskalsi esit­tää omas­sa vas­tauk­ses­saan saman “pro­tek­tion­is­tisen” pointin. Suomen kaltaises­sa maas­sa sil­lä on kovin suuri vaara tul­la kui­tatuk­si vain jok­sikin pro­pel­li­hat­tuisek­si yksi­ty­isa­jat­teluk­si, vaik­ka sen taustal­ta löy­tyy kasoit­tain kovaa taloushis­to­ri­al­lista dataa ja tietämys­tä. (Chang itse on vak­i­tuises­sa viras­sa koko maanosamme kovata­soisim­mak­si ker­ta toisen­sa jäl­keen ranka­tus­sa Cam­brid­gen yliopistossa.)

    Kuten omas­sa raa­ti­vas­tauk­ses­sani huo­mautin, käytän­nössä kaik­ki maail­man rikkaim­mat teol­lisu­us­maat ovat nousseet rikkaik­si juuri pro­tek­tion­is­mil­la. Nykyään ne kyl­lä saar­naa­vat vapaakau­pan autu­aak­sitekevyyt­tä, kun niiden talouske­hi­tys on vai­heessa, jos­sa vapaakau­pas­ta aivan oikeasti onkin tul­lut autu­aak­sitekevää — niille itselleen. Mut­ta tähän tilanteeseen on päästy vain sen ansios­ta, että varhaisem­mas­sa his­to­ri­an vai­heessa maat sai­vat kehit­tyä ja teol­lis­tua nykynäkökul­mas­ta pyör­ryt­tävän korkei­den, usein jopa mon­en kymme­nen pros­entin suo­jat­ul­lien turvin. Tämä kaik­ki on doku­men­toitu mm. Changin kir­jas­sa, jos joku halu­aa lukea siitä lisää.

  50. On vaikea sanoa, että onko pro­tek­tion­is­mi enem­pi hyvä vai huono, mut­ta hil­jat­tain olen alka­nut uskoa enem­män siihen, että Suomen kaltaises­sa pääo­maköy­hässä maas­sa val­tion pitäisi ottaa akti­ivisem­pi rooli yri­tys­ten kasvu­un yllyttämisessä.

  51. Eli­na:

    Tästä suurin osa vir­taa Afrikkaan.

    Min­ul­la oli sel­l­ainen käsi­tys, että nykyään suurin osa avus­ta menee Iraki­in ja Afgan­istani­in. Yritin löytää lähdet­tä tälle, mut­ta löysin vaan täl­laisen mis­sä on Yhdys­val­to­jen apu: http://geography.about.com/od/lists/qt/topforeignaid.htm

    lurk­ki:

    Vai­hde­taan sanan ‘aiheut­ti’ tilalle ‘mah­dol­listi’. OK?

    Ei. Jos vai­h­dat aiheut­ti sanan tilalle helpot­ti, niin sen voin hyväksyä. (Tosin en usko, että se helpo­tus oli kovin merkit­tävä, kos­ka his­to­ri­as­sa naiset ovat onnis­tuneet vähen­tämään lap­silukuaan ilman ehkäisyä vaik­ka ovat olleet suun­nilleen yhtä köyhiä.)

    Eli­na:

    Uskoisin, että syn­tyvyy­den laskun edis­tämisessä ei auta kuin nais­ten koulu­tus­ta­son kohen­t­a­mi­nen ja val­is­tus perhesuunnittelussa.

    Minä en kyl­lä usko, että kyse on siitä, että kehi­tys­maid­en naiset olis jotenkin tyh­miä ja kun niille vaan ker­tois miten paljon parem­paa niiden elämä olis, jos niil­lä olis vähem­män lap­sia. Eiköhän ne pysty ihan itte arvioimaan miten paljon hyö­tyä lap­sista on. Luulen, että kyse on enem­minkin siitä, että niiden kan­nat­taa han­kkia paljon lapsia.

    JL:

    Lapsen han­kkimi­nen on helpom­paa kuin talon. Itse pidän vaa­ti­ma­ton­takin dataa aina parem­pana kuin puh­das­ta mutua.

    Joo tästä oon kyl­lä ihan samaa mieltä. Onneks meil­lä on muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin vaa­ti­ma­ton data ja mutu. (Esimerkiks data siitä miten mon­ta las­ta naiset saa, tai miten paljon ihmiset on valmi­ita mak­samaan minkäkin­lai­sista asunnoista.)

    Ettei mene liian yksipuolisek­si, niin vaik­ka mul­la ei oo voimakas­ta mielipi­det­tä suun­taan tai toiseen tuos­sa pro­tek­tion­is­mis­sa (mun puoles­ta kehi­tys­maat saa olla just niin pro­tek­tion­is­tisia kuin niitä huvit­taa, kun­han me ei olla.), niin East­er­lyn kir­jas­sa on kyl­lä kri­ti­ikkiä tähän väit­teesen, että pro­tek­tion­is­mi tekee autuaaksi.

    Se ei tietenkään riitä, että esitetään val­tio­ta jot­ka ovat olleet pro­tek­tion­is­tisia ja ovat nykyään rikkai­ta. Pitäs tarkastel­la kaikkia pro­tek­tion­is­tia val­tioi­ta ja ver­ra­ta näitä vähem­män pro­tek­tion­is­tisi­in. Täl­lä vois jo vaku­ut­taa jonkun.

    Hauskaa kyl­lä, että Japanin val­tio­jo­htoista teol­lis­tu­mista ihailti­in vielä joskus 80-luvul­la ja pelät­ti­in, että Japani jyrää kaik­ki. Sit­ten nyt kun niiden elin­ta­so ei oo saavut­tanut jenkke­jä, niin niiden val­tio­jo­htois­es­ta suun­nit­telus­ta ei enää paljoo intoil­la. (Joo val­tio­jo­htoinen teol­lis­tu­mi­nen on vähän eri asia kuin pro­tek­tion­is­mi. Usein kuitenkin just Etelä-Kore­aa ihail­laan samas­ta syystä.)

    Tietysti Tom­mille tämä kri­ti­ik­ki ei var­maan oo minkään arvoista, kos­ka kieltämät­tä East­er­ly ei ole yhtä kova auk­tori­teet­ti kuin Chang, kun hän ei oo Euroopan arvoste­tu­im­man yliopis­ton proffa.

  52. Ymmär­ryk­seni mukaan suurin osa kehi­tysavun nimel­lä kulkev­as­ta rahas­ta on täysin hukkaan heit­et­tyä, jos tavoit­teena on saa­da kohde­maan talous kehit­tymään kohti län­si­maista elintasoa.

    Mitä East­er­lyn ja Changin kiis­te­lyyn tulee, ain­oa var­ma asia on, että taloudel­lisen kehi­tyk­sen viisas­ten kiveä ei ole vielä löy­det­ty, se ei ole sen enem­pää pro­tek­tion­is­mi kuin vapaa kaup­pakaan. Oletet­tavasti tarvi­taan kom­po­nent­te­ja kum­mas­takin, mut­ta mitä kom­po­nent­te­ja ne ovat, sitä ei kukaan osaa ainakaan vielä var­masti sanoa.

    Niin kauan kuin puhutaan kehi­tysavus­ta eikä human­i­taaris­es­ta avus­ta, min­un nähdäk­seni resurssit pitäisi kohden­taa ensisi­jais­es­ti edes etäis­es­ti demokraat­tis­ten köy­hien maid­en demokra­t­ian ja eri­lais­ten insti­tu­tion­aal­is­ten kehi­tyk­sen edel­ly­tys­ten kuten maan­omis­tuk­sen, oikeuslaitok­sen, kor­rup­tion vähen­tämisen (tähän ain­oa kestävä tie on vira­nomais­ten riit­tävä palk­ka), koulu­tuk­sen, yleis­ten taloudel­lisen toimin­nan (monis­sa köy­hissä mais­sa yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen on todel­la vaikeaa/kallista) infra­struk­tu­urin, sosi­aal­i­tur­van ja tasa-arvon edistäminen.

    Län­si­maid­en pitäisi myös tukea köy­hien maid­en ansioke­hi­tys­tä lakkaut­ta­mal­la maat­aloustuet ja esimerkik­si vapaut­ta­mal­la sel­l­ais­ten tuot­tei­den maa­han­tuon­ti, joiden tuotan­nos­sa on mak­set­tu kohtu­ullista palkkaa.

    Mikro­lainat yms. osta vuo­hi-han­kkeet tietysti voivat tehdä joidenkin yksit­täis­ten ihmis­ten elämän parem­mak­si, mut­ta ei se köy­hä äiti pajuko­re­ja tekemäl­lä muu­tu tieinsinöörik­si tai opettajaksi.

    Ja Art­turi, muis­taak­seni viimek­si pääsimme yhteisym­mär­ryk­seen siitä, että kehi­tys­maan äidil­lä on vaiku­tus­val­taa lap­sien määrään yhtä paljon kuin sin­ul­la on rahat tai hen­ki kysymyk­sen edessä vaiku­tus­val­taa raho­je­si kohtaloon. Eli puhut muuten asi­aa, mut­ta vai­h­da nainen ja äiti miehek­si ja isäk­si lau­seis­sasi. Käytän­nössä joka ikisessä maas­sa kohtu­ulliseen elin­ta­soon pää­tymis­es­tä on seu­ran­nut hyvin nopeasti las­ten määrän vähen­e­m­i­nen tasolle, joka hädin tuskin ylläpitää väestön määrä ennallaan.

  53. Pro­tek­tion­is­mi onnis­tuu, kun pro­tek­tion­is­min kohteessa on riit­tävästi porukkaan, joka hyö­tyy siitä. Vapaakaup­paa ei ole kaup­pa, jos­sa vapaus kos­kee vain toista kaup­pakump­pa­nia tai vain tiet­tyjä toimi­alo­ja. Mut­ta tämäkin lie­nee rasisti­nen väite.

  54. tcrown: Oon samaa mieltä, että kehi­tyk­sen viisas­tenkiveä ei oo löy­det­ty ja oon samaa mieltä siitä, että ulkoa pakotet­tul­la talouden lib­er­al­isoin­nil­la ei saa­da hyviä tulok­sia aikaan.

    Län­si­maid­en pitäisi myös tukea köy­hien maid­en ansioke­hi­tys­tä lakkaut­ta­mal­la maat­aloustuet ja esimerkik­si vapaut­ta­mal­la sel­l­ais­ten tuot­tei­den maa­han­tuon­ti, joiden tuotan­nos­sa on mak­set­tu kohtu­ullista palkkaa.

    Kaikkien kau­pan estei­den purku olis suuri palvelus kehi­tys­maille. Mitä enem­män kehi­tys­mais­sa valmis­te­tu­ille tavar­ille on kysyn­tää, sitä enem­män niis­sä on kysyn­tää työvoimalle ja sitä enem­män työ­nan­ta­jat joutu­vat kil­paile­maan niistä-> mak­sa­vat korkeam­paa palkkaa. Minus­ta olis erit­täin huono idea katkaista tämä kehi­tys alku­un­sa estämäl­lä tuot­tei­den maa­han­tuon­nin, jos työvoimalle ei mak­se­ta korkeaa palkkaa. (Tai vas­taavasti, jos työolot eivät ole län­si­mais­ten stan­dar­d­i­en mukaiset. Tätäkin kuulee usein esitettävän.)

    Ja Art­turi, muis­taak­seni viimek­si pääsimme yhteisym­mär­ryk­seen siitä, että kehi­tys­maan äidil­lä on vaiku­tus­val­taa lap­sien määrään yhtä paljon kuin sin­ul­la on rahat tai hen­ki kysymyk­sen edessä vaiku­tus­val­taa raho­je­si kohtaloon.

    hihi­hi­hi… olen autu­aasti uno­htanut tämän keskustelun. 🙂

    Lapsen tekoon tarvi­taan molem­pia. Min­un on vaikea uskoa, että miehillä olis kehi­tys­mais­sa niin paljon parem­pi ase­ma par­i­u­tu­mis­markki­noil­la kuin naisil­la, että tämä tas­apaino olis keikah­tanut täysin niin, että miehel­lä on kaik­ki val­ta parisuh­teessa ja naisel­la ei mitään. Mik­si ne miehet ei sit­ten val­it­sis mielu­um­min halut­tavampia naisia? (Mä uskon, että val­ta parisuh­teessa kor­rel­loi aika hyvin puolisoiden parisuhde­markki­na-arvon kanssa.)

    Eli puhut muuten asi­aa, mut­ta vai­h­da nainen ja äiti miehek­si ja isäk­si lauseissasi.

    Ei kai me nyt siitä kans päästy yhteisym­mär­ryk­seen, että se rahat tai hen­ki-tilanne johtuu siitä, että mies/isä on se joka uhkaa hen­gen­lähdöl­lä? Kai se nyt on vaan niin, että nais­ten hen­ki läh­tee, jos niil­lä ei oo varaa ruokaan ja lapset tuot­taa enem­män kuin ne kuluttaa? 

    Käytän­nössä joka ikisessä maas­sa kohtu­ulliseen elin­ta­soon pää­tymis­es­tä on seu­ran­nut hyvin nopeasti las­ten määrän vähen­e­m­i­nen tasolle, joka hädin tuskin ylläpitää väestön määrä ennallaan.

    Tai sit­ten tois­in­päin, eli las­ten määrä on vähen­tynyt ja elin­ta­so noussut.

    Minä uskon, että naiset ovat fik­su­ja myös kehi­tys­mais­sa ja ne han­kki­vat sen ver­ran lap­sia kuin kan­nat­taa. Jos kan­nat­taa panos­taa mielu­um­min määrään kuin laatu­un han­ki­taan mon­ta, jos kan­nat­taa panos­taa laatu­un, niin han­ki­taan vähän. Tai jos ei kan­na­ta han­kkia lap­sia ollenkaan, niin sit­ten ei hankita.

    Sik­si odotuk­sil­la tule­vaisu­ud­es­ta on mielestäni suuri merk­i­tys syntyvyydessä.

  55. Mielestäni väite kaksi­naa­maisu­ud­es­ta on hölmö. Jokaisen pelin sään­tö­jen puit­teis­sa ihmiset pyrkivät toim­i­maan itselleen edullisim­mal­la taval­la. Silti ei ole mitenkään tava­ton­ta, että ihmiset toivoisi­vat sään­tö­jen ole­van toiset.

    NHL esimerkissä on kyse tästä. Pelaa­jat tiesivät tasan tarkkaan, että hei­dän itsen­sä kannal­ta olisi parem­pi käyt­tää kypärää. Kuitenkin, jos muut eivät käytä kypärää, kypärän käyt­täjän näkyvyys on juuri sen ver­ran huonom­pi, että peli ihan hive­nen kär­sii. Kos­ka pelis­sä pyritään voit­toon, niin pelaa­ja ei käytä kypärää jos ei ole pakko. 

    Talous toimii samal­la taval­la. Ajatel­laan, että joku vas­tus­taisi koti­talousvähen­nys­tä. Minä esimerkik­si pidän sitä hie­man ylim­i­toitet­tuna. Tekeekö minus­ta kaksi­naa­maisen se, että otin kuitenkin täysimääräiset vähen­nyk­set viime vuon­na teet­tämistäni remon­teista? Wahlroosin maat­aloustues­sa ei ole mitään eri­laista tähän näh­den. Nalle voi ihan hyvin olla sitä mieltä, että val­tion on tyh­mää jakaa ilmaista rahaa. Tyh­mähän hän olisi, jos hän ei sitä kuitenkaan ottaisi vastaan.

  56. Tiedemies:

    Tyh­mähän hän olisi, jos hän ei sitä kuitenkaan ottaisi vastaan.

    Oon suun­nilleen samaa mieltä sun kanssa, mut­ta mun mielestä tää ei oo ihan näin yksinkertaista.

    Se onko oikein ottaa koti­talousvähen­nys­tä, asun­to­lainen korko­jen vähen­nys­tä tai naut­tia suo­jat­ul­lien tuo­mas­ta monop­o­livoitos­ta riip­puu siitä mitä tapah­tuu, jos jät­tää nämä edut käyttämättä.

    Jos meil­lä olis sel­l­ainen laki, että köy­hältä saa viedä leivän suus­ta, niin minus­ta olis täysin kaksi­naa­maista sanoa vas­tus­ta­vansa lakia, mut­ta silti ottaa leivän köy­hän suusta.

    Pidät­täy­tymäl­lä otta­mas­ta koti­talousvähen­nys­tä antaa vaan poli­itikoille enem­män rahaa käytet­täväk­si, ja jos uskoo, että ne käyt­tää mar­gin­aalisen rahan huonom­min kuin sinä itse, niin on ihan oikeutet­tua ottaa vähen­nys. (Sok­er­i­ju­urikkaan vil­jelyssä rahat on pois muil­ta sok­er­i­ju­urikkaan vil­jeli­jöiltä tul­lialueen sisällä.)

  57. Eli­na
    “Tietysti ter­veyspro­pa­gan­da toitot­taa, ettei var­mo­ja päiviä olekaan. Sen funk­tio on lähin­nä nuoret, joil­la on A, epäsään­nöl­lisyyt­tä kier­rossa, B holtit­to­muut­ta suhteissaan.”

    Eikö em. seikat sekä mah­dol­lisu­us laskea väärin ja muutenkin hutiloi­da, saa aikaan sen että de fac­to var­mo­ja päiviä ei ole olemassa?

    “Kyl­lä tämä sys­tee­mi toimisi, mut­ta kun se ei toimi” 

    😉

  58. Kehi­tyskeskustelus­sa näyt­tää uno­htuneen yhden osllis­tu­jan edut. Tarkoi­tan kehi­tys­a­pua valvovia ja jakavia viranomaisia. 

    Ajatelkaa kuin­ka paljon työtä kehi­tys­apau tar­joaa siuo­ma­laisille vira­nomaisille. Juuri nyt, laman val­lites­sa Suomes­sa, tarvi­taan työtä. Kehi­tys­a­pu tar­joaa hyvät edel­ly­tyk­set varsin miel­lyt­tävään toim­intaan. Vak­i­tu­inen työ­paik­ka. Ei rahan puutet­ta palkan tai kulu­jen mak­su­is­sa. Ulko­maan matko­ja. Ulko­maan päivära­ho­ja ja kor­vauk­sia. Esi­in­tymisiä suurte­na aut­ta­jana avustet­tavien silmis­sä. Avustet­tavien opas­tus “oikeaan” elämän kat­so­muk­seen ja elämän hallintaan. Työssä on val­lan mah­dot­tomasti hyviä puolia.

    Edel­lä maini­tu­ista syistä on kaik­ki puheet kehi­tysavun lak­lka­ut­tamis­es­ta tai edes påienen­tämis­es­tä lopetet­ta­va välittömästi!

  59. Ei se, että mak­si­moi oman etun­sa ratio­naalisel­la taval­la vapau­ta ihmistä moraalis­es­ta vas­tu­us­ta. Jos kaik­ki toteamme ole­vamme ratio­naal­isia kusipäitä, voimme oikoa ja sanoa ole­vamme kusipäitä.

  60. Mehän olemme (ainakin 99 %) moraalit­to­mia kusipäitä. Minäkin just kävin mak­samas­sa laskun ja totesin että tilil­lä makaa 30 don­aa enkä oikein tartte sitä mihinkään. Tiedän että sil­lä sum­mal­la voitaisi­in pelas­taa kym­meniä (sato­ja?) pikku­vau­vo­ja nälkäkuole­mal­ta. Pelas­tanko nämä lapset? Ja paskat, sinne kuol­e­vat näköjään min­un puolestani. Rakas­tan enem­män näitä tilil­läni ole­via numeroi­ta kuin noi­ta lapsia.

  61. Syytös kaksi­naa­maisu­ud­es­ta ei perus­tunut siihen, että maat­aloustuen nos­t­a­mi­nen olisi väärin. Jos maat­aloustuen nos­t­a­mi­nen olisi väärin, niin kaik­ki maanvil­jeli­jät oli­si­vat moraalit­to­mia. Kaksi­naa­maisu­ud­es­ta syyt­tämi­nen perus­tui siihen, että vas­tus­taa jotakin, jos­ta on itselle hyötyä.

    En suo­raan sanoen ymmär­rä yhtään, mitä väärää maat­aloustuen vas­taan­ot­tamises­sa on, jos sitä ker­ran tyrkytetään. Sama pätee koti­talousvähen­nyk­seen tai mui­hin tuki­aisi­in. Jos ne ovat huono idea, niin niiden jakami­nen pitää lopet­taa, ei moral­isoin­nis­sa täl­laises­sa asi­as­sa ole ker­ras­saan mitään järkeä. Ei tukien nos­t­a­mi­nen tee wahlroosista “kusipäätä”. Jokin muu voi tehdä, mut­ta ei se. Ja vielä vähem­män se tekee jos hän — aivan oikein — vas­tus­taa niitä maataloustukia.

  62. Tom­mi Uschanov:
    “1960–70-luvulla, epäon­nis­tu­misia täyn­nä olleek­si väite­tyn van­hakan­taisen pro­tek­tion­is­min kul­ta-aikaan, kehi­tys­maat kasvoivat keskimäärin 3,0 % vuodessa. 1980-luvul­la ja sen jäl­keen, pro­tek­tion­is­min hylkäämisen jäl­keen, kasvu on ollut 1,7 % vuodessa.”

    Tuo mainit­se­masi aika tun­netaan yleis­es­ti talouskasvun kul­taise­na-aikana. Jos ver­taa nui­ta mainit­semi­asi kehi­tys­maid­en luku­ja oecd maid­en vas­taavi­in huo­maat, että suh­teessä kehit­tynei­hin mai­hin kehi­tys­maat ovat pär­jän­neet huo­mat­tavasti parem­min “pro­tek­tion­is­min hylkäämisen jäl­keen” kuin ennen sitä. Tuon logi­ikan mukaan myös kehit­tynei­den maid­en pitäisi suosia pro­tek­tion­is­mia, kos­ka ne kasvoivat huo­mat­tavasti nopeam­paa toisen maail­man­so­dan jälkeen.

    Muutenkin on mielestäni väärä tapa läh­estyä kysymys­tä minkälainen ulko­maankaup­pa­poli­ti­ik­ka on paras­ta kehi­tys­maille niput­ta­mal­la ne yhteen nip­pu­un. Tutkimuk­sis­sa, jois­sa ver­tail­laan “avoimia” kehi­tys­mai­ta mui­hin kehi­tys­mai­hin, havaitaan tois­tu­vasti kau­pan vapaut­tamisen vaikut­ta­van posi­ti­ivis­es­ti talouskasvuun. 

    Kos­ka väität, että pro­tek­tion­is­min puoles­ta “löy­tyy kasoit­tain kovaa taloushis­to­ri­al­lista dataa ja tietämys­tä” niin voit var­masti linkit­tää tätä näke­mys­tä puoltavi­in tieteel­lisi­in artikkelei­hin. Arvostaisin sitä todel­la, kos­ka halu­aisin lukea sitä näkökul­maa tuke­vaa tieteel­listä tek­stiä. “[K]asoittain” antaa täysin väärän kuvan vapaakaup­paan suh­tau­tu­miseen kansan­talousti­eteil­i­jöi­den kesku­udessa. Ylivoimais­es­ti suurin osa pitää vapaakaup­paa hyvänä kaikille osa­puo­lille pitkäl­lätähtäimel­lä vaik­ka siitä voi koitua suuri­akin siirtymäkustannuksia.

    Vapaakau­pan kan­nat­ta­mi­nen ei tarkoi­ta sitä, että kan­nat­taa vapai­ta kan­sain­välisiä­fi­nanssi­markki­noi­ta tai vaikka­pa kansal­lista “lais­sez faire” talous­poli­ti­ikkaa. Näit­ten välille kun usein laite­taan yhtäläisyys­merk­it poli­it­tises­sa keskustelussa. 

    “Kuten omas­sa raa­ti­vas­tauk­ses­sani huo­mautin, käytän­nössä kaik­ki maail­man rikkaim­mat teol­lisu­us­maat ovat nousseet rikkaik­si juuri protektionismilla.”

    Ilmeis­es­ti et pidä esimerkik­si skan­di­na­vian mai­ta rikkaina teol­lisu­us­maina? His­to­ri­an aikana on ollut tasan kak­si glob­al­isaa­tion (samal­la vapaakau­pan) aikakaut­ta. Ensim­mäi­nen ajoit­tui karkeasti 1800-luvun puoles­ta välistä ensim­mäisen maail­man­so­dan alku­un. O’Rourke ja Williamson ovat kir­joit­ta­neet kir­jan nimeltä Glob­al­iza­tion and His­to­ry tästä aikakaud­es­ta. Toisin kuin Chang nämä ovat oikeasti yksiä johtavia taloushis­toroit­si­joi­ta alal­laan. Tuol­la aikakaudel­la O’Rourken ja Williamsonin kut­sumas­sa “Atlannin taloudessa” (nykyiset oecd maat) köy­hem­mät ns. per­ifer­ian maat otti­vat kiin­ni ns. aikaisin­te­ol­lis­tunei­ta mai­ta huo­mat­tavasti. Tähän toki vaikut­ti monia asia ja näitä analysoidaan kyseisessä kirjassa.

  63. Tom­mi Uschanov:

    “Kuten omas­sa raa­ti­vas­tauk­ses­sani huo­mautin, käytän­nössä kaik­ki maail­man rikkaim­mat teol­lisu­us­maat ovat nousseet rikkaik­si juuri protektionismilla.”

    Eivät todel­lakaan ole. Jokainen maail­man teol­lisu­us­maa on rikas­tunut käymäl­lä vapaakaup­paa. Hyvänä esimerkkinä vaikka­pa Irlan­ti, jon­ka taloudelli­nen kasvu sit­ten 1980-luvun on ollut häm­mästyt­tävää. Myös mainit­se­masi Etelä-Korea rikas­tui vapaakaupalla.

    Pro­tek­tion­is­mi vain ja ain­oas­taan jar­rut­taa sitä raken­nemuu­tos­ta, jol­la maail­man val­tiot voivat ylipäätään vauras­tua. Vapaakaup­pa ajaa tuotan­toa väistämät­tä tehokkaim­mille mah­dol­lisille aloille.

    Pro­tek­tion­is­mi on jonkin maan sisäisen eliitin/ryhmän suosimista enem­mistön kus­tan­nuk­sel­la. Vaik­ka elinkeinon­har­joit­ta­jat voit­ta­vat (he eivät menetä työtään ja voit­to­jaan kan­sain­väliselle kil­pailulle), muut häviävät: he joutu­vat mak­samaan huonom­mista tuot­teista korkeam­paa hintaa.

    David Ricar­don suh­teel­lisen edun teo­ria osoit­taa kiis­tat­ta, että vapaakaup­pa on aina molem­mil­la osa­puo­lille hyödyl­listä — vaik­ka toinen val­tio olisi tehot­tomampi tuot­ta­maan kaikkia hyödykkeitä. 

    Asi­aa voi pohtia maat­alouden näkökul­mas­ta. Rikas­tu­vatko län­si­maat suo­jele­mal­la omaa maat­alout­taan vai köy­htyvätkö ne?

    1. Lati­nalaisen Amerikan nousu toisen maail­man­so­dan aikana on kyl­lä argu­ment­ti Tom­mi Uschanovin puoles­ta. Kun sota sul­ki tuon­nin, maan koti­markki­na­te­ol­lisu­us nousi pakon sanele­m­ana ja kun tuon­ti taas aukeni, oma tuot65anto taan­tui ja maat köyhtyivät.

  64. Moy­on kir­ja on surkein kehi­tys­a­pua käsit­televä kir­ja, jon­ka olen lukenut, ja olen lukenut niitä pienen kir­jahyl­lyl­lisen. Mitä tarkoi­tat Osmo, että hänen kri­ti­ikkin­sä olisi tot­ta? Tot­ta on, että kehi­tys­a­pu voi kor­rup­toi­da ja heiken­tää paikallis­ten työmotivaatiota/mahdollisuuksia, mut­ta tämähän on ymmär­ret­ty jo ainakin kah­den vuosikymme­nen ajan ja se on jatku­va keskustelu­nai­he. Jot­ta voidaan puhua varsi­nais­es­ta “Moy­on kri­ti­ik­istä”, niin on yleis­tet­tävä tämä ilmiö koske­maan kaikkea kehi­tys­a­pua, erit­telemät­tä edes roko­tu­so­hjelmia. Sil­lä niin hän todel­lakin tekee. Ja täl­löin “Moy­on kri­ti­ik­ki” ei suinkaan ole tot­ta, se on roskaa, ja hyvin edesvas­tu­u­ton­ta ja vaar­al­lista roskaa.

    Kir­ja on köykäi­nen, yksioikoinen, näkökul­mal­taan rajat­tu, usein kir­jaimel­lis­es­ti mieli­v­al­tainen ja aka­teemiselta tasoltaa olema­ton. Peruste­lut puut­tuvat, väit­teet lei­ju­vat ilmas­sa, ennal­ta asetet­tu ide­ologi­nen lähtöko­h­ta vie mon­isy­istä pohd­in­taa mielin määrin. Ja sit­ten kir­ja onkin jo lop­punut, sen lukee yhdessä iltapäivässä.

    Tuo­hon läpyskään moni sit­ten vetoaa näkökan­tansa perus­teek­si. Se on otet­tu vakavasti jopa kehi­tys­maatutkimuk­sen paris­sa. Johtuen vain sen kir­joit­ta­jan per­soonas­ta, en voi kek­siä juuri muu­ta syytä. Jos kir­jan olisi kir­joit­tanut euroop­palainen, se ei olisi koskaan pää­tynyt edes print­ti­in asti, muu­ta kuin korkein­taan omakustanteena.

    Tässä Moyo-ilmiössä on nyt suurim­man luokan harha, mielestäni, jos­sa “kuka sanoo” aspek­ti hal­lit­see “mitä san­o­taan” aspek­tia, ja keskustelu on vain vetoamista auk­tori­teet­ti­in, eikä mene syvälle asi­ata­solle. Aiem­min lähin­nä laitaoikeis­to­lais­ten kehi­tys­a­pu-näke­myk­sistä on tul­lut val­tavir­taa kun ne perustelemat­tomat ja ide­ol­o­giset älyt­tömyy­det lausuu afrikkalais­taus­tainen nainen.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    “Lati­nalaisen Amerikan nousu toisen maail­man­so­dan aikana on kyl­lä argu­ment­ti Tom­mi Uschanovin puoles­ta. Kun sota sul­ki tuon­nin, maan koti­markki­na­te­ol­lisu­us nousi pakon sanele­m­ana ja kun tuon­ti taas aukeni, oma tuot65anto taan­tui ja maat köyhtyivät.”

    Täy­tyy myön­tää, että en ole tutus­tunut kovinkaan tarkasti Lati­nalaisen Amerikan taloushis­to­ri­aan toisen maail­man­so­dan ajalta/jälkeen. Kuitenkin mitä siitä on tul­lut luet­tua GATT:n yhtey­dessä olen saanut vah­vasti kuvan, että Lati­nalaisen Amerikan maat oli­si­vat vah­vasti har­joit­ta­neet ns. Import Sub­sti­tu­tion strate­giaa (mikä on suomenkieli­nen vas­tine tälle?)toisen maail­man­so­dan jälkeen.

  66. Minus­ta olis erit­täin huono idea katkaista tämä kehi­tys alku­un­sa estämäl­lä tuot­tei­den maa­han­tuon­nin, jos työvoimalle ei mak­se­ta korkeaa palkkaa.

    Ei estää, vaan vapaut­taa ensim­mäisenä tuot­teet, joiden tekemis­es­tä on mak­set­tu kun­non palk­ka. Har­van muunkaan tuot­teen tuon­ti on estet­ty, niistä vain joutuu mak­samaan tullia.

    Mitä kehi­tys­maid­en nais­ten ase­maan tulee, aset­ta ei aina pidä pelkästään mies, vaan koko yhteisö ja kult­tuuri. Voit tutus­tua aiheeseen esimerkik­si Kab­u­lin kir­jakaup­pias ‑kir­jan avul­la, tai jos epäilet län­si­maisen naisen vääris­telleen totu­ut­ta, voit tutus­tua myös afgan­istani­laisen miehen tuot­ta­maan fik­tioon aiheesta kir­jas­sa a thou­sand splen­did suns (en tiedä onko suomennettu).

  67. Ricar­don malli ei osoi­ta mitään muu­ta kuin sen, että erikois­tu­mi­nen on kan­nat­tavaa tietyis­sä olo­suhteis­sa myös kansakun­tien tasol­la. Malli ei osoi­ta, että elävässä elämässä asi­at oli­si­vat näin. Lisäk­si malli ei sisäl­lä arvostel­maa häviäjien ja voit­ta­jien suh­teen, mis­tä aasin­sil­tana edel­lä käy­tyyn kusipää-keskustelu­un: per­in­teis­es­ti ihmistä ehkä tulisi arvioi­da teko­jen, ei puhei­den perus­teel­la. Seli­tyk­sen Suomen mestare­i­ta kyl­lä löytyy.

  68. Tom­mi U:

    Mek­siko kasvoi pro­tek­tion­is­tisen teol­lisu­us­poli­ti­ikan aikakaudel­la 1955–82 keskimäärin 3,1 % vuodessa; sen jälkeis­ten vuosikym­menten vuo­tu­inen kasvu on ollut luokkaa 0,1 % (80-luku) – 0,3 % (00-luvun alkupuolisko). Mek­sikon NAF­TA-vapaakaup­pa­sopimus Yhdys­val­to­jen kanssa pyyh­ki kar­tal­ta kokon­aisia teol­lisu­u­de­nalo­ja, jot­ka oli­vat vuosikym­menten ajan men­estyneet varsin mainiosti.

    Emä­vale, tilas­to, Tom­min fak­ta. NAFTA:n jälkeisel­lä vuosikymmenel­lä 1996–2005 Mek­sikon talous kasvoi keskimäärin 3,66 pros­ent­tia vuodessa.

    1970-luvul­la Mek­siko investoi lainara­hal­la öljy­te­ol­lisu­u­teen ja pisti öljy­tu­lot haise­maan sosi­aal­i­tur­vaan ja hyv­in­voin­tipalvelui­hin. Pro­tek­tion­is­min ISI-vuosikym­meninä luo­tu koti­markki­na­te­ol­lisu­us oli teho­ton­ta ja pöhöt­tynyt­tä, mut­ta se saati­in pyörimään huimil­la öljy­tu­loil­la. 1980-luvun alus­sa Mek­sikon talous oli vapaas­sa pudo­tuk­ses­sa öljyn hin­nan pudotes­sa reaalis­es­ti neljän­nek­seen viiden vuo­den aikana. Asi­aa ei toki aut­tanut se, että paikalliset demar­it oli­vat lopet­ta­neeet val­tion­ve­lan mak­sun ja kansal­lis­ta­neet pankit 1982.

  69. “Hyvänä esimerkkinä vaikka­pa Irlan­ti, jon­ka taloudelli­nen kasvu sit­ten 1980-luvun on ollut häm­mästyt­tävää. Myös mainit­se­masi Etelä-Korea rikas­tui vapaakaupalla.”

    Irlan­ti oli pitkään EU:n köy­hin maa ja sai mit­ta­vat tuet EU:lta, ne merk­it­sivät n 5 % lisäkasvua per vuosi.
    Lisäk­si Irlan­ti on käyt­tänyt härskisti verokil­pailua investoin­tien houkut­telemiseen ja muiden EU-maid­en pakot­ta­mana jou­tui sit­ten lop­ul­ta nos­ta­maan yri­tysvero­tus­taan hieman.’
    Entis­ten neukki­u­maid­en liityt­tyä EU:iin apu pieneni, kasvu hiipui ja pudo­tus onkin ollut sit­ten merkit­tävää pari­na viime vuotena

  70. “Min­un on vaikea uskoa, että miehillä olis kehi­tys­mais­sa niin paljon parem­pi ase­ma par­i­u­tu­mis­markki­noil­la kuin naisil­la, että tämä tas­apaino olis keikah­tanut täysin niin, että miehel­lä on kaik­ki val­ta parisuh­teessa ja naisel­la ei mitään. ”

    Itä-ja koil­lis-Afrikas­sa työt tekevät naiset ja orjat eli nainen samis­te­tan orjaan.
    Vapaa mies ei tee työtä, mut­ta orju­ut­taa naista.

    Opiske­lin tätä kult­tuuria ollessani töis­sä Keniassa

  71. En tiedä mis­sä “jos­sain” olet tör­män­nyt väit­tämään, että luo­muehkäisyä käyt­täneil­lä olisi keskimäärin neljä lasta. 

    Olisi aika yllät­tävää, jos tietäisit, kun en minäkään sitä muista. 😉 En minä paina mieleeni lähde­vi­it­teitä kaikkesta luke­mas­tani, mut­ta saatan siteer­a­ta siinä toivos­sa, että joku mah­dol­lis­es­ti osaisi vahvis­taa tai kumo­ta. Kun esimerkik­si Nige­ri­as­sa keskimääräi­nen lap­siluku on mainit­se­masi 4,9, niin tuskin se ihan täysin pielessäkään on. Ole­tuk­se­na tässä siis on, että osa raskauk­sista on ihan tarkoituk­sel­lisia, osa taas suun­nit­telemat­to­mia “vahinko­ja”.

    Ellei ehkäisyvä­lineitä kult­tuuri­sista tai yksilöl­li­sistä syistä halu­ta käyt­tää, niin sama vaik­ka niitä taivaas­ta sataisi. 

    Jäin tätä miet­timään ja olet tietenkin aivan oike­as­sa. Yhteiskun­nan muut­tumi­nen sel­l­aisek­si, että ehkäisyvä­lineitä halu­taan käyt­tää on pitkä pros­es­si eikä mitään oikoteitä ole ole­mas­sa. Pelkkä e‑pillerien esi­in­marssi ei saanut Suomes­sa ikälu­okkia pienemään, mut­ta sitäkin siihen tarvittiin. 

    Viime viikol­la Hesaris­sa tuli vas­taan luku, jon­ka mukaan Etiopi­an väk­iluku kaksinker­tais­tuu 40 vuodessa 196 miljoon­aan, jos naiset saa­vat keskimäärin vain yhden lapsen. Piti ihan hieraista silmiä, kun tuon luin.

  72. Ihan vaan kysymyk­senä. Siis kehi­tys­maille edullista vapaakaup­paa on, että EU:n/kunkin val­tion voimakkaasti tuke­maa elin­tarvike­tuotan­toa niiden pitää sal­lia myytävän mais­saan, vaik­ka niil­lä ei ole varaa tukea omien­sa tuotan­toa vas­taavasti? Tämä ei insinöörin kaali­in mene. No, kaset­ti alka­akin olla jo aika täysi.

  73. Viime viikol­la Hesaris­sa tuli vas­taan luku, jon­ka mukaan Etiopi­an väk­iluku kaksinker­tais­tuu 40 vuodessa 196 miljoon­aan, jos naiset saa­vat keskimäärin vain yhden lapsen. Piti ihan hieraista silmiä, kun tuon luin.

    Kehi­tys­maid­en ikäpyra­midia on vaikea hah­mot­taa ennen kuin sen näkee omin silmin. En muista tarkko­ja luku­ja, mut­ta suu­ru­us­lu­okkana muis­taak­seni juuri Etiopi­as­sa n. 80% ihmi­sistä on alle 20-vuotiaita.

  74. Tiedemies:“Nalle voi ihan hyvin olla sitä mieltä, että val­tion on tyh­mää jakaa ilmaista rahaa. Tyh­mähän hän olisi, jos hän ei sitä kuitenkaan ottaisi vastaan.”

    Puhu­mal­la tuos­sa yhtey­dessä tyh­myy­destä sekoi­tat älyn viet­tei­hin tai moraali­in. Luit var­maan sun­nun­tain Hesarista jutun Grig­ori Perel­man­ista, joka on kieltäy­tynyt Field­sin mital­ista, miljoonas­ta dol­lar­ista, Stan­fordin ja Prince­tonin viroista jne. omien peri­aat­tei­den­sa takia. Hän on sin­un logi­ikallasi var­maan suo­ranainen idiootti.

  75. Liian van­ha
    “Itä-ja koil­lis-Afrikas­sa työt tekevät naiset ja orjat eli nainen samis­te­tan orjaan.
    Vapaa mies ei tee työtä, mut­ta orju­ut­taa naista.”

    eikös noil­la aluel­la per­he ole aikalail­la hajon­nut, ts kukaan ei tiedeä kenen miehen lap­sia minkäkin naisen ovat? Tuo­ta taus­taa vas­ten ei ole mikään ihme, ettei miehiä kiin­nos­ta pätkän ver­taa työsken­te­ly per­heen eteen.

    Näin tulee täl­laisel­la nyky­menol­la käymään Suomes­sakin, pait­si että nais­ten sijas­ta lapset laite­taan täysin veron­mak­sajien piikkiin.

  76. MIVa:

    Siis kehi­tys­maille edullista vapaakaup­paa on, että EU:n/kunkin val­tion voimakkaasti tuke­maa elin­tarvike­tuotan­toa niiden pitää sal­lia myytävän mais­saan, vaik­ka niil­lä ei ole varaa tukea omien­sa tuotan­toa vas­taavasti? Tämä ei insinöörin kaali­in mene.

    No peri­aat­teessa tämän voi ajatel­la täl­laisen äärim­milleen vie­dyn esimerkin kaut­ta. Olisiko kehi­tys­maille edullista ottaa vas­taan ilmaisia hyödykkeitä länsimaista?

    Jos olisi, niin mik­si ei olisi edullista ottaa vas­taan keinotekois­es­ti “liian halpo­ja” hyödykkeitä?

    En muista kenen talousti­etelijän oival­lus tämä oli (ehkä Smithin), mut­ta ihmiset eivät ole rikkai­ta sik­si, että niil­lä on mah­dol­lisu­us tuot­taa, vaan sik­si, että niil­lä on mah­dol­lisu­us kuluttaa.

  77. Tcrown:

    Voit tutus­tua aiheeseen esimerkik­si Kab­u­lin kir­jakaup­pias ‑kir­jan avul­la, tai jos epäilet län­si­maisen naisen vääris­telleen totu­ut­ta, voit tutus­tua myös afgan­istani­laisen miehen tuot­ta­maan fik­tioon aiheesta kir­jas­sa a thou­sand splen­did suns (en tiedä onko suomennettu). 

    On Suomen­net­tu nimel­lä “Tuhat lois­tavaa aurinkoa” (Khaled Hos­sei­ni) ja tosi­aan lukemisen arvoinen opus.

    Kari

  78. Art­turi:

    No peri­aat­teessa tämän voi ajatel­la täl­laisen äärim­milleen vie­dyn esimerkin kaut­ta. Olisiko kehi­tys­maille edullista ottaa vas­taan ilmaisia hyödykkeitä länsimaista?
    Jos olisi, niin mik­si ei olisi edullista ottaa vas­taan keinotekois­es­ti “liian halpo­ja” hyödykkeitä? 

    En tiedä, ymmärsinkö ajatuk­sesi täysin, mut­ta kokeil­laan. San­o­taan, että jonku kehi­tys­maan talous pyörii nyt niin, että se tuot­taa kahvia, myy sen kehit­tyneisi­in mai­hin ja ostaa sieltä saamil­laan rahoil­la kaiken muun, mitä elämisessä tarvi­taan. Tämä täy­dessä vapaakau­pan tilanteessa. Kahvin hin­ta (siis suh­teessa mui­hin hyödykkeisi­in) on hyvä, kos­ka sitä ei paljoa tuote­ta, kos­ka muual­la kuin kyseisessä maas­sa tuotan­to on hankalaa. 

    No, jos nyt sit­ten ote­taan käyt­töön voimakas sub­ven­toin­ti län­si­mais­sa kahvin tuotan­toon. Tämän seu­rauk­se­na sitä ale­taan tuot­taa siel­lä, mis­sä sitä ei muuten kan­nat­taisi ja kahvin hin­ta las­kee reilusti. Samaan aikaan muiden tuot­tei­den hin­ta nousee jonkun ver­ran, kos­ka niiden tuotan­toa joudu­taan verot­ta­maan kahvi­tuki­ais­ten mak­samiseen. Kehi­tys­maan kannal­ta tilanne on siis se, että sitä kahvia kyl­lä riit­täisi, mut­ta sitä ei saa muualle kau­pak­si ja sen lisäk­si ei ole sitäkään varaa ostaa muual­ta muu­ta rompet­ta. Maa siis köyhtyy. 

    Markki­na­t­aloususko­vat jatka­vat tästä nyt sit­ten, että mitään ongel­maa­han ei ole. Kyseinen maa vain alkaa tuot­taa sit­ten jotain muu­ta. Ongel­ma tässä ajatuk­ses­sa on se, että näis­sä markki­na­t­alousa­jatuk­sis­sa ajatel­laan aina olta­van lähel­lä tas­apain­oti­laa, jos­sa maa voi siir­tyä tuos­ta vaan tuot­ta­maan vaik­ka matka­puhe­lim­ia kahv­in­tuotan­nos­ta, ja tran­si­tios­ta tuotan­nos­ta toiseen seu­raa­vat ongel­mat uno­hde­taan kokon­aan. Todel­lisu­udessa tämä ei tietenkään päde kehi­tys­maid­en kohdal­la. Niiden olisi helpom­paa ensin kehit­tyä niil­lä kahvin myyn­nistä saaduil­la rahoil­la, kos­ka kahvin vil­je­ly ei vaa­di mitään eri­ty­istä infra­struk­tu­uria eikä koulutet­tua väestöä ja sit­ten vähitellen siir­tyä korkeam­man tason tuotantoon. 

    Juuri tässä aut­taisi siis se, että kehit­tyneet maat pois­taisi­vat maataloussubventionsa.

  79. Niin­hän se on, että kaikkien maid­en on mak­set­ta­va tuon­tin­sa vien­nil­lä, ja jos vien­tiä ei ole, ei ole pitkään tuon­tia. Kehi­tys­maat lienevätkin usein negati­ivises­sa kier­teessä: ei mah­dol­lisu­ut­ta vien­ti­in, ei mah­dol­lisu­ut­ta tuon­ti­in, ei mah­dol­lisu­ut­ta infran kehit­tymiseen, ei rahoit­ta­jien kiin­nos­tus­ta, ei kehitystä.

  80. Samuli Saarel­ma: Et ymmärtänyt aja­tus­tani ensinkään.

    En hyväksy län­si­maid­en maat­alous­tuki­aisia ja min­un mielestä ne vahin­goit­ta­vat kehi­tys­maid­en talout­ta sil­loin, kun ne kohdis­tu­vat maat­alous­tuot­teisi­in joi­ta kehi­tys­maat tuot­ta­vat vientiin.

    Minä perustelin MIVa:lle, mik­si ei ole pahak­si kehi­tys­maille, että niihin viedään hyödykkeitä alle markki­nahin­nan. Tämä ei imp­likoi, että nämä tuot­teet ovat samo­ja joi­ta kehi­tys­maat tuot­ta­vat vientiin.

    Siitä ei ole mitään iloa kehi­tys­maalle, että se tuot­taa väestön kalori­tarpeen tehot­tomasti. Siitä on huo­mat­tavasti iloa, että kehi­tys­maa saa mah­dol­lisim­man korkean hin­nan tuot­tamis­taan tuot­teista maail­man markki­noil­la. Eli siis kär­jis­te­tysti on hyvä, jos kehi­tys­mai­hin viedään keinotekoisen hal­paa soi­jaa ja mais­sia, jos näin vapaute­taan työvoimaa tuot­ta­maan vaik­ka ulko­maille vietävää sokeria.

    (Tästä tuotan­non dump­pauk­ses­ta kehi­tys­mai­hin on merkit­tävää hait­taa maat­alous­tuki­aisia mak­savien maid­en veron­mak­sajille, enkä mis­sään nimessä kan­na­ta sitä. Yritän vaan perustel­la mik­si se ei ole paha asia kehitysmaille.)

    Minä en myöskään oo kovin vaku­ut­tunut tuos­ta infant indus­try-teo­ri­as­ta, enkä suosit­telisi tuon­ti­t­ulle­ja kehitysmaille.

    Mun mielestä kuitenkin jokaisel­la maal­la on oikeus ampua itseään jalka­an näin tah­toes­saan, joten olen ehdot­tomasti sitä mieltä, että län­si­maid­en pitää vapaut­taa talouten­sa kil­pailulle kehi­tys­maid­en kanssa, vaik­ka kehi­tys­maat eivät vapaut­taisi omaa talout­taan vastavuoroisesti.

  81. Syltty(koskien Itä-ja Koillis-Afrikkaa):
    “eikös noil­la aluel­la per­he ole aikalail­la hajon­nut, ts kukaan ei tiedeä kenen miehen lap­sia minkäkin naisen ovat? Tuo­ta taus­taa vas­ten ei ole mikään ihme, ettei miehiä kiin­nos­ta pätkän ver­taa työsken­te­ly per­heen eteen.”

    Min­ul­la on aivan päin­vas­tainen käsi­tys! Itäisen Afrikan islami­lai­sis­sa osis­sa nainen on tiukasti miehen­sä omis­tuk­ses­sa, eikä kyseenalaisuuk­sia las­ten isyy­destä yleen­sä pääse syntymään.
    Vaik­ka kai sieltä Itä-Afrikas­ta muun­laisi­akin mai­ta löytyy…

  82. Sok­erista. Suomes­ta uhkasi lop­pua sok­erin valmistus.Kepu-Mtk Sirk­ka-Liisa Antti­la sai sen “pelastet­tua” suurien kansal­lis­ten tuki­ais­ten avulla.En ole koskaan kuul­lut eduskun­nas­sa tai mis­sään medi­as­sa asial­lista vesit­tämätön­tä arvostelua tästä pähkähul­lus­ta toiminnasta.Pelastuksen tarkoituk­se­na oli vain maan­omis­ta­jien edut.

  83. Grig­ori Perel­man on melkein var­masti autisti­nen. Häneen ei oikein voi soveltaa ihan samo­ja kri­teere­jä kuin nor­moi­hin. Wahlroos taas on liikemies.

Vastaa käyttäjälle Kari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.