Nuorten syrjäytyminen Oulussa (1): rakennemuutos

Kun nyt Oulu­un asti keskivi­ikkona raa­hauduin, kävin puhu­mas­sa myös hyv­in­voin­tifoo­ru­mis­sa nuorten poikien syrjäytymisestä.Laitan lyhen­nelmän puheestani pari­in osaan pätkit­tynä tänne blogille.

Se, että osal­la nuorista – yleisen käsi­tyk­sen mukaan koroste­tusti pojil­la – on vaikeuk­sia kiin­nit­tyä yhteiskun­taan, on huolestut­tanut maan­laa­juis­es­ti. Jär­jestäjien mukaan ongel­ma on lap­sirikkaal­la Pohjois­po­h­jan­maal­la eri­tyisen hankala.

Käytössäni on tilas­to­ja vain koko maas­ta ja ilman jakoa tyt­töi­hin ja poiki­in, vaik­ka juuri tässä asi­as­sa jaot­telu saat­taisi olla paikallaan. Mut­ta usko­taan järjestäjiä.

Koko maas­sa niistä 20–24 –vuo­ti­aista, jot­ka ovat suorit­ta­neet pelkän perusk­oulun ja jot­ka eivät opiskele eivät suori­ta asevelvol­lisu­ut­taan, töis­sä oli hie­man yli 60 pros­ent­tia ja työt­töminä noin 15 pros­ent­tia. Noi­ta työt­tömiäkin ongel­mallisem­pi oli se run­sas viidennes, joka ei ollut edes työt­töminä, vaan teki jotain muuta.

Koulu­tusaste selit­ti asi­aa paljolti. Lukion suorit­tanei­den kesku­udessa työl­lisiä oli on liki 90%, ammatil­lisen tutkin­non suorit­taneista run­sas 80 % ja korkea-asteen suorit­taneista run­sas 90%.

Oulu kuu­luu niihin van­hoi­hin savupi­ip­pu­paikkakun­ti­in, jot­ka paikkakunti­na selvi­sivät kiitet­tävästi 1990-luvun rom­ah­duk­ses­ta. Teol­liset työ­paikat menivät, mut­ta ne kor­vau­tu­i­v­at osaamisam­mateil­la, jot­ka taas keskit­tyivät erit­täin voimakkaasti kasvukeskuk­si­in. Aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­taneista nuorista aikui­sista (25–34 vuot­ta) peräti 72 pros­ent­tia asuu viidel­lä kaupunkiseudul­la (Helsin­ki, Turku, Tam­pere, Oulu ja Jyväskylä).  Kaupun­git selvi­sivät hyvin, mut­ta ihmiset eivät yhtä hyvin, sil­lä teol­lisu­us­du­u­nar­ista ei tul­lut Nokian insinööriä. Rin­nan taloudel­lisen men­estyk­sen kanssa kaikil­la yliopistopaikkakun­nil­la Helsinkiä luku­un otta­mat­ta rak­en­teelli­nen työt­tömyys jämähti korkeaksi.

Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den piti väistyä ajan mit­taan eläköi­tymisen myötä. Näin ei ole käynyt, vaan se on siir­tynyt nuori­in ikälu­okki­in. Näin ei pitänyt käydä.

Diko­tomiset jaot ovat aina ongel­mallisia, mut­ta toisaal­ta ne helpot­ta­vat ilmiöi­den hah­mot­tamista.  Jae­taan Oulu osaa­jien kaupungik­si ja tavis­ten kaupungik­si. Kun kat­somme koko Oulun tun­nus­luku­ja, kaupungilla menee eri­no­mais­es­ti, kos­ka osaa­jien Oul­ul­la menee (toistaiseksi)erinomaisesti. Tavis­ten Oulu on ihan yhtä huonos­sa hapes­sa kuin Kot­ka tai Pori. Tavis­nuo­ril­la menee kuitenkin Oulus­sa vielä huonom­min kuin oikeil­la tavi­s­paikkakun­nil­la, koska

1)      Val­takun­nalli­nen alue­poli­ti­ik­ka ei auta tavis-Oulua, kos­ka kokon­ais-Oul­ul­la menee niin hyvin.

2)      Oulu ei elinkei­nop­o­li­ti­ikas­saa ehdi keskit­tyä tavis-Oulun ongelmi­in, kos­ka sen menest4ys riip­puu osaa­ja-Oulun kehityksestä

3)      Opiske­li­jat vievät kaik­ki hant­ti­hom­mat mäkkäreistä alka­en, joten tavis­nuoren on vaikeampi päästä töi­hin kuin Kotkassa.

16 vastausta artikkeliin “Nuorten syrjäytyminen Oulussa (1): rakennemuutos”

  1. En tiedä onko tämä nuorten miesten työt­tömyys seu­raus­ta julkisen sek­torin ongelmista. Mut­ta näin on help­po ounastella.

    Ja jos näin on niin helpo­tus­ta ei ole näköpi­iris­sä. Teol­lisu­us ei investoi suomeen. Tuotan­tomäärät eivät kas­va eikä lisää väkeä tarvita. 

    Mut­ta: voisiko tässä nyt tul­la apu­un tämä vihrei­den markki­noima hake/pelletti ja puun käyt­tö ener­giana. Voisiko tämä työl­listää merkit­tävästi? Ja olisiko se kansan­taloudelle kan­nat­tavaa, kos­ka eri­laisia tukia var­maan tarvit­taisi­in runsaasti.

    Point­ti siis on, että teol­lisu­us ja työl­lisyys näivet­tyvät, eikä oikeaa paran­nus­ta ole näkyvissä.

  2. Juha
    “En tiedä onko tämä nuorten miesten työt­tömyys seu­raus­ta julkisen sek­torin ongelmista. Mut­ta näin on help­po ounastella.
    Ja jos näin on niin helpo­tus­ta ei ole näköpi­iris­sä. Teol­lisu­us ei investoi suomeen. Tuotan­tomäärät eivät kas­va eikä lisää väkeä tarvita.”

    Häh? Kos­ka teol­lisu­us ei investoin Suomeen, eikä lisää väkeä tarvi­ta, niin siitä päät­telet että nuorten mieten työt­tömyys johtuukin julkisen sek­torin ongelmista? 

    Kyl­lä minus­ta nuorten miesten työt­tömyys johtuu valmis­ta­van teol­lisu­u­den ongelmista. Vaik­ka tule­vaisu­us on palvelu­iden, eivät ne meitä 2–3 vuo­den säteel­lä auta.

  3. Oulus­sa on panos­tet­tu pelkästään teknolo­giaan, joten minkään muun alan osaa­jille ei ole töitä. Jos et satu ole­maan diplo­mi-insinööri, ain­oa tapa työl­listyä on muut­taa pois. Tosin myös insinöörit joutu­vat lähtemään, jos puoliso ei ole samal­ta alal­ta. Jos koulute­tut mut­ta ei-insinöörit eivät ymmärtäisi muut­taa muualle, työt­tömyys­lu­vut oli­si­vat vieläkin synkeämmät.

    Insinöörien Oulu-propan­daa ei kan­na­ta uskoa.

  4. Stakesin erään arvion mukaan Suomes­sa on syr­jäy­tyneitä tai syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­via lap­sia ja nuo­ria ainakin 65.000. Vuon­na 2006 työkyvyt­tömyy­seläk­keelle jäi liki 1.700 alle 24-vuo­ti­as­ta, näistä melkoinen osa masen­nuk­sen takia.

    Tan­skas­sa uuden hal­li­tu­so­hjel­man mukaan hal­li­tus pyrkii ehkäisemään etenkin nuorten jou­tu­mista työkyvyt­tömyy­seläk­keelle sel­l­ais­ten psyykkisten sairauk­sien vuok­si, joi­ta pystytään hoita­maan yhä tehokkaammin. 

    Tan­skas­sa ollaan otta­mas­sa käyt­töön uud­is­tus­ta, jon­ka mukaan ensim­mäis­ten aktivoin­ti­toimen­pitei­den jäl­keen työtön on kut­sut­ta­va aktivoin­tikeskustelu­un ker­ran kuukaudessa eikä joka kol­mas kuukausi kuten aiemmin.

    Suomes­sa työtön saa olla rauhas­sa usein puo­likin vuot­ta ennen kuin hänet kut­su­taan käyn­nille. Eikä käyn­nil­lä useinkaan tapah­du yhtään mitään järkevää.

  5. Juu, eräät tahot ovat uskalta­ne­et epäil­lä, että syr­jäy­tymi­nen koskisi eri­tyis­es­ti nuo­ria miehiä … kes­ki-ikäis­ten miesten lisäk­si tietysti … ja vanhojen. 

    Työt­tömyys oli nuo­ril­la miehillä (15–24v) 29% ja nuo­ril­la naisil­la 14%. “Nuoret miehet työelämään” ‑raportin mukaan nuorten miesten työt­tömyy­den lisään­tymi­nen on tren­di, joka on jatkunut vähin­tään viimeiset kymme­nen vuotta. 

    Samaa trendiä kuvas­ta­nee nuorten miesten koulu­tus­ta­son rom­ah­t­a­mi­nen suh­teessa naisi­in. Esimerkik­si uusis­sa korkeak­oulu­tutkin­nois­sa suorit­ta­jana on nykyään mies 36:ssa prosentissa.

    Kun tarkastel­laan niitä nuo­ria, jot­ka eivät ole sen parem­min työssä kuin koulus­sakaan — tai armei­jas­sa — miesten ja nais­ten ero ei ole aivan niin suuri kuin ehkä saat­taisi arvel­la. Näistä oletet­tavasti jo syr­jäy­tyneistä tai selvistä riski­ta­pauk­ista vain 60% on miehiä. Tosin olisi mie­lenki­in­toista tietää, mis­sä määrin mon­en tytön tapa pitää lukion jäl­keen laiskot­telu- tai pääsykoepänt­täysvu­osi vääristää kuvaa varsinkin, kun samaan aikaan pojat ovat armeijassa.

    Selvää kuitenkin on, että jos nuoret naiset oli­si­vat samal­la taval­la heikom­mas­sa ase­mas­sa, maas­sa olisi julis­tet­tu hätäti­la. Nyt niin ei tapah­du mm. siitä syys­tä, että maas­sa ei ole tasa-arvon toteu­tu­mista valvo­vaa jär­jestelmää. Tärkeämpi syy lie­nee kuitenkin kult­tuurimme iki­aikainen taipumus vähätel­lä miesten surkeut­ta … mut­ta ei siitä sen enem­pää, kos­ka en, perkele sen­tään, ole mikään ruikuttaja. 😛

    Voi olla, että Suo­mi kestää yhä use­am­man nuoren miehen syr­jäy­tymiskier­teen. Itse en kyl­lä löisi vetoa sen puoles­ta, että tääl­lä ei koh­ta asut­taisi muurien takana ja varot­taisi liikku­mas­ta ulkona pimeän jälkeen. 

    Var­mana pidän joka tapauk­ses­sa sitä, että köy­hissä mais­sa ja etenkin ara­bi-mais­sa ja Kiinas­sa nuorten miesten syr­jäy­tyvät mas­sat tule­vat aiheut­ta­maan val­tavia ongelmia. Mart­ti Ahti­saari sen­tään on samaa mieltä kanssani.

    En ker­ta kaikki­aan kek­si suurem­paa sisäistä uhkaa Suomellekaan. Tykkäisin jos kek­sisin, kos­ka tämä kuu­lostaa liioit­telul­ta, mut­ta kun ei. Vuodes­ta toiseen siis häm­mäste­len sitä, kuin­ka vähän esimerkik­si poikien huonos­ta koulumen­estyk­ses­tä puhutaan.

    Hienoa että Soin­in­vaara sen­tään … tosin hän edus­taa puoluet­ta, joka on eri­tyis­es­ti kun­nos­tau­tunut poikien tasa-arvon sabotoin­nis­sa. No, eipä ole paljon kehu­mista muil­lakaan puolueilla.

  6. Sylvesteri: kijoitin aamul­la hätäs­es­ti ja tuli julki­nen kun piti lukea yksi­tyi­nen… omg omg

  7. Eikö voitaisi hyväksyä tosi­asi­ak­si se, ettei järkevää työtä ker­takaikki­aan riitä nykyiselle koneel­li­tuneelle työ­taval­la kaikille Suomen ihmisille. On var­maa, että jos­sain tulee raja vas­taan maail­man kan­nat­ta­van työn­teon tarpeelle. Ehkä olemme nyt saavut­ta­neet rajan. Syynä saat­taa olla se, että työtä teke­vien ihmis­ten lukumäärä on lisään­tynyt räjähdys­mäis­es­ti johtuen kehi­tys­mait­ten väestön lisään­tyneestä koulu­tuk­ses­ta ja siitä, että nämä ovat muut­tuneet työkyky­isik­si myös kaik­keen työhön.

    Olisiko syytä hyväksyä tämä asia ja keskit­tyä ole­mas­sa ole­van työn jakamiseen oikeu­den­mukaisel­la taval­la. Esimerkik­si lyhen­tämäl­lä työpäivä 6‑tuntiseksi ja työvi­ikko 4‑päiväiseksi. Tietysti tämä lask­isi yksilön tulo­ja, mut­ta samal­la antaisi monille nyt työt­tömänä oleville mah­dol­lisu­u­den ansai­ta leipän­sä oma­l­la työl­lään. Nyt liian mon­et elävät työtä etsien ja tilan­net­taan sur­ren eri­lais­ten avus­tusten tai tukien varas­sa. Olisiko aika pyrk­iä muut­ta­maan yhteiskun­taa siten, että ihmiset oli­si­vat onnellisimpia

  8. Soin­in­vaara: “3) Opiske­li­jat vievät kaik­ki hant­ti­hom­mat mäkkäreistä alka­en, joten tavis­nuoren on vaikeampi päästä töi­hin kuin Kotkassa.”

    Olisiko­han tuo­hon pääsyynä se, että osa-aikatyön yhdis­tämi­nen sosi­aal­i­tur­vaan toimii parem­min opiske­li­joil­la kuin työt­tömyysko­r­vauk­sel­la tai sosi­aal­i­toimis­ton kor­vauk­sil­la elävil­lä? Vaik­ka opiske­li­jan tuis­sa on omat han­kaluuten­sa, on sys­tee­mi kuitenkin aika selkeä ja jous­ta­va. Jos samaa jous­tavu­ut­ta saataisi­in myös ei-opiske­li­joille, niin ehkä nuorten ei-opiske­li­joiden työl­lisyys­ti­lanne paranisi.

  9. “Se, että osal­la nuorista – yleisen käsi­tyk­sen mukaan koroste­tusti pojil­la – on vaikeuk­sia kiin­nit­tyä yhteiskun­taan, on huolestut­tanut maan­laa­juis­es­ti. Jär­jestäjien mukaan ongel­ma on lap­sirikkaal­la Pohjois­po­h­jan­maal­la eri­tyisen hankala.”

    Molem­mil­la sukupuo­lil­la on Poh­jan­maal­la hankalaa:

    Kaavio:

    http://3.bp.blogspot.com/_X9oDoa__w9g/SkH7MPETG0I/AAAAAAAAAMc/KxEMUeBMFPU/s1600‑h/nuoret.jpg

    Lähde ja lisää asiasta:

    http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/A772C405-5DF4-4819–871B-C8B74F9F680C/0/ahlstrom.pdf

    Oulus­ta täy­tyy puhua eri­ty­istapauk­se­na: se ei ole kaupun­ki sikäli, että siel­lä olisi kaupunkikult­tuuria, niin sanoo moni Oulus­sa asunut. Se on maalais­ten taa­jaan asut­ta­ma alue maalai­sine arvoineen, jois­sa ei ole useinkaan kehu­mista: lahko­laisu­ut­ta ja poli­it­tista eriseu­raisu­ut­ta ja val­tavaa kyräi­lyä em. syistä. 

    Sil­lä eipä uskoisi, Oulus­sa kaik­ki tietyl­lä taval­la tun­te­vat toisen­sa ja osaa­vat ainakin jaotel­la porukan van­ho­jen kauno­jen kannal­ta hedelmäl­lis­es­ti vuo­hi­in ja lampaisiin.

    Ja kun menet ulkop­uolise­na Oulu­un, sin­un tulee tai ainakin halu­taan liit­tyvän johonkin jengi­in kuten USA:n vankilo­is­sa on käytän­tönä. Eli lati­noi­hin, arjalaisi­in tai ras­vanahkana sit­ten väril­lisi­in? Joku leima halu­taan lyödä, ettei kylän sosi­aa­li­nen elämä ihan sekaisin mene ja syn­ny ken­ties paho­jakin “vanki­lat­ap­pelu­ja”.

    Oulus­sa et pääse Kiimingis­sä tekemistäsi perisyn­neistä ja poli­it­ti­sista rikok­sista, sil­lä toisel­la puolel­la Kai­jon­har­jun kylmää kat­ua asuu toinen kiiminkiläi­nen, joka ker­too ex-iiläiselle eukolleen, että tuo on “niitä”. Kom­mari, lestaat­ti, kepu­lainen, köy­hästä kodista, jon­ka isä oli tun­net­tu juop­po ja joka syn­tyi salavuo­teud­es­ta sotien aikana sak­salais­soti­laan alta.

    Joten Oulus­sa ei voi tehdä virheitä, kos­ka ne muis­te­taan seu­raavaan polveen. Se on ahdis­tavaa ja tukah­dut­taa luovu­ut­ta. Sopii tietenkin insinöörien miehit­tämälle kylälle. Oulus­sa ei ole myöskään sosi­aal­ista kier­toa. On vain insinööri-per­il­lisen parem­mat tulot kuin isä­pap­pal­la, joka ajoi ratin hevosel­laan sil­loin ‑63 ja kävi siitä lento­kent­tää tekemässä, kuten kaik­ki muis­ta­vat nyt. Juo­pon poi­ka ja pysyy. “Muka joku insinööri. Pah! Paljonko on insinööril­lä hehtaare­ja heilumas­sa? Ei run­gon runkoa.” 

    Sem­moinen on Oulu. Kaikel­la kun­nioituk­sel­la Oulua kohtaan, pitäkää tunkkinne…

  10. Kun en tiedä, kyse­len? Oma käsi­tyk­seni on, että pian eri­lai­sista osaa­jista on tosi pula (kirvesmiehet, putkimiehet, sähkömiehet, rak­en­ta­jat, laat­toit­ta­jat, muu­rar­it jne). Kun heistä on alkaa olla pula, hei­dän ansion­sa alka­vat olla ihan kun­nol­lisia. Mik­si nykyiset kaver­it mielu­um­min ovat van­hempi­en­sa siiv­el­lä, kuin meni­sivät esim. ammat­tik­oulu­un? Alka­ako jotenkin laisku­us vai totaa­li­nen älyt­tömyys vai­va­ta? Ymmär­rän kovin hyvin, että on mukavam­paa istua kotona ja käyt­tää net­tiä, kuin askar­rel­la jos­sain koulus­sa. Työn­teko­han ei yleen­sä niin ihmeen kivaa ole (ei nyt F!-kuskeja yms ajatel­la)? Ollaanko men­ty jotenkin liian pitkälle tässä yhteiskun­nan hol­houk­ses­sa? Mähän voin vain olla, kyl­lä yhteiskun­ta hoitaa? Jos fos­si­ilit nakkaa sut pihalle, sähän saat jonkun luukun ja sos­sus­ta vähän hynää. Eihän sil­lä lev­eästi tiet­ty elä, mut­ta kuitenkin. Ei kai tää ole totuus?

  11. “Eikö voitaisi hyväksyä tosi­asi­ak­si se, ettei järkevää työtä ker­takaikki­aan riitä nykyiselle koneel­li­tuneelle työ­taval­la kaikille Suomen ihmisille. On var­maa, että jos­sain tulee raja vas­taan maail­man kan­nat­ta­van työn­teon tarpeelle. Ehkä olemme nyt saavut­ta­neet rajan. ”

    Näin se on , työ per henkilö on laskenut vuosi­as­dan alus­ta läh­tien ja teemme aina vain vähem­män työtä.

    Sik­si hal­li­tuk­sen väk­isin aja­ma han­ke nos­taa eläkeikää on hul­lu, kos­ka se lisää työn tar­jon­taa 500000–700000 htv .

    Hal­li­tus on vain uno­htanut maini­ta, miten luo­daan nuo uudet 5–700000 työpaikkaa ?

    Ain­oa syy eläkeiän nos­toon on eläk­er­a­has­to­jen ryöstö, kun vas­tuu piene­nee niin vapau­tuu 20 mil­jar­dia euroa rahaa, jon­ka työ­nan­ta­jat ja vaku­u­tusy­htiöt voivat jakaa keskenään-
    Tästähän on jo koke­mus­ta kun vakavaraisu­use­hto­ja löy­sen­net­ti­in, rahaa lapi­oiti­in eläk­er­a­has­toista oitis sato­ja miljoo­nia yri­tys­ten kassoihin.

    Suo­ma­laiset oli­gark­it ovat otta­neet oppia Venäjältä

  12. Ihanaa tämä maail­man väkimäärän kasvu ja vapaa markkinatalous.

  13. No joo siis mun aiem­pi säh­lät­ty point­ti oli, että mihin nuoret ei-korkeak­oulute­tut miehet työl­listyvät, jos olete­taan että per­in­teinen yksi­tyi­nen teol­lisu­us ja yritystoiminta
    ei työllistä.

    Mis­tä siis tek­i­jälle töitä, jos intialainen, eestiläi­nen, tai venäläi­nen tek­i­jä tekee yli 50% halvem­mal­la. Eipä tähän tietyst min­ul­lakaan ole vas­taus­ta. Silti tämä on kiin­nos­ta­va alue, joten vielä jankkausta

    1) ammat­tik­oulu­jen elek­tron­ikka jne lin­jat voidaan lopet­taa, kos­ka valmis­ta­va teol­lisu­us siir­tyy (on jo siir­tynyt) pois suomes­ta. Nuo­ria johde­taan harhaan

    2) voidaan yrit­tää tätä vihrei­den pel­let­ti/hake-ener­gia ‑jut­tua, mut­ta jos se ei sinän­sä tuo­ta ilman tukia, niin se ei kus­tan­na itseään eikä siten kan­nat­tale mui­ta eikä luul­tavasti ole pitkäikäi­nen ratkaisu

    3) voidaan tehdä kuten eestis­sä, eli jos eestiläi­nen tekee halvem­mal­la niin alen­netaan tääl­lä tek­i­jöi­den palkko­ja, jot­ta päästää samalle tasolle

    4) etsitään hyvin kan­nat­tavia alo­ja yksi­tyiselle puolelle, jos­sa kova myyn­ti­hin­ta kat­taa kovat tek­i­jöi­den palkat. Esimerkkinä tulee mieleen tan­skalaiset puusepät, jot­ka tekevät puisia erit­täin korkealu­okkaisia alttare­i­ta japani­in. Tämä vaatii kovem­paa markki­noiden ymmär­rystä, jota Suomes­sa näyt­tää ole­van heikosti

    Vai­h­toe­hto 4) olisi siis paras. Valitet­tavasti pitää tode­ta, että merk­it ovat huonot, kos­ka koti­mainen huoneka­lu­te­ol­lisu­us riutuu.

  14. Soini­vaara huomioi ansiokkaasti poikien syr­jäy­tymis­vaaaraa. Ongel­ma ei ole puolue- eikä aluepoliitttinen.

    Suurin vaikut­ta­ja on koulu­tusjär­jestelmä , varsinkin perusk­oulu. Siel­lä alka­vat ongel­mat ovat pääosin lop­ullisia. Ilkan pää­toimit­ta­ja , Kalliokos­ki , viit­tasi kolum­nis­saan kouluneu­vos Alfred Salme­lan ajatuksiin.

    Kouluhal­li­tuk­ses­sa työsken­nel­lyt Salmela ajau­tui van­hoil­la päivil­lään riitoi­hin perusk­oulun suun­nit­telijoiden kanssa. Salmela kan­nat­ti yht­enäisk­oulua, jos­sa olisi sekä teo­reet­tisem­pi että käytän­nöl­lisem­pi lin­ja. Molem­mat oli­si­vat anta­neet oikeudet jatko-opintoihin.

    Perusk­oulun ide­olog­it ajoi­vat läpi mallin , jos­sa olete­taan , että kaik­ki oppi­vat kaiken. Tämä on johtanut siihen, että perusk­oulus­ta on tul­lut epä­tasa-arvoinen. Yksilön lah­jakku­u­den piirteitä ei ote­ta riit­tävästi huomioon. Tämän kär­ki kohdis­tuu etenkin poikiin.

    Perusk­oulu ei huomioi riit­tävästi usei­den , varsinkin poikien, käytän­nöl­listä lah­jakku­ut­ta riit­tävästi. Lisäk­si tyt­tö­jen kehi­tys on edel­lä saman ikälu­okan poiki­in näh­den. Perusk­oulunkin opet­ta­jat ovat pääosin naisia joten oppimisen tapa on pojille vieraampi.

    Kun mur­rosikäi­nen poi­ka joutuu tun­nista toiseen havait­se­maan suori­tusten­sa heikkouden teo­ria-aineis­sa, niin alka­a­han se kyp­syt­tää. Onnis­tu­misen elämyk­siä omien vahvuuk­sien kaut­ta tulee liian harvoin.

    Edelleen ammat­tik­oulus­sa ja muual­la keski­as­teel­la tarvi­taan vah­vaa tukea kodista ja jär­jestelmästä. Suo­ma­lainen nuori jää liian varhain vaille jämäkkää tukea. Ylen­määräi­nen vapaus ja omien rajo­jen etsit­tämi­nen ovat nuoren hylkäämistä, suo­ras­taan heit­teille jättöä.

    Samaa tuke­vaa ohjaus­ta tarvi­taan vielä keski­as­teenkin jäl­keen. Sitä ovat nyt kaavail­lut yliopis­to-opiskelun jän­tevöit­tämis­toimet . Samoin kaikille pojille pakolli­nen armei­ja- tai sivi­ili­palvelus on edulli­nen yksilön kehi­tyk­selle, mikä aikanaan koituu yhteiskun­nan eduksi.

  15. “Mis­tä siis tek­i­jälle töitä, jos intialainen, eestiläi­nen, tai venäläi­nen tek­i­jä tekee yli 50% halvem­mal­la. Eipä tähän tietyst min­ul­lakaan ole vastausta. ”

    Käisty palkkaku­lu­jen mrk­i­tyk­set­sä ovat ajal­ta hevo­nen ja rat­taat ja kun työt tehti­in lapi­ol­la ja kuokalla

    Valmis­tavas­sa teol­lisu­udessa palkko­jen osu­us on enää n 10–20 % ja duu­nar­in osu­us on vain n puolet.
    Har­va puhuu johta­jien palkko­jen osu­ud­es­ta palkkakustnnuk­ista , mut­ta nekin ovay jo nykyään merkit­täviä ja ne ovat jo 10–20 % palkkakuluista.
    Tiety­istä syistä näitä ei erotel­la muista palkkakuluista.
    Viro­lainen tai intialainen johta­jakin saa vain mur­to-osan suo­ma­lais­es­ta palkasta.
    Ei meil­läkään suures­sa fir­mas­sa Virossa ja Latvi­as­sa paikalli­nen johto palkoil­la rikas­tunut, vain muu­ta­ma fir­mas­sa ansait­si yli 2000 euroa ja kukaan eli yli 4000 euroa

    Ero­ja on tuot­tavu­udessakin ja niin­pä ei ole selvää , että kus­tan­nussäästöjä syn­tyy kun tuotan­to siir­tyy muualle.

    Kiinaa suosi myös keinotekoisen alhainen juanin ja korkea euron arvo.

  16. Ilpolle: en oikein usko, että poikien koulu­vaikeudet juurikaan alka­isi­vat mur­rosiässä tai jopa myöhem­min. Ennem­min kat­selisin jo ala-asteelle ja koteihinkin.

    Sinän­sä on omi­tu­ista, että perusk­oulu vielä niin paljon luot­taa tiedon ja opin kaatamiseen oppi­laiden päähän, kun esim asiantun­ti­ju­us­tutkimuk­sis­sa on jo pitkään havait­tu, että tekemäl­lä oppii parem­min. Onhan nykyk­oulu tietysti edulli­nen, mut­ta kyl­lä siitä var­maan mak­se­taan myöhem­min esim. juuri syr­jäy­tymisen kuluina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.