Nuorten syrjäytyminen Oulussa (1): rakennemuutos

Kun nyt Ouluun asti kes­ki­viik­ko­na raa­hau­duin, kävin puhu­mas­sa myös hyvin­voin­ti­foo­ru­mis­sa nuor­ten poi­kien syrjäytymisestä.Laitan lyhen­nel­män puhees­ta­ni pariin osaan pät­kit­ty­nä tän­ne blogille.

Se, että osal­la nuo­ris­ta – ylei­sen käsi­tyk­sen mukaan koros­te­tus­ti pojil­la – on vai­keuk­sia kiin­nit­tyä yhteis­kun­taan, on huo­les­tut­ta­nut maan­laa­jui­ses­ti. Jär­jes­tä­jien mukaan ongel­ma on lap­si­rik­kaal­la Poh­jois­poh­jan­maal­la eri­tyi­sen hankala.

Käy­tös­sä­ni on tilas­to­ja vain koko maas­ta ja ilman jakoa tyt­töi­hin ja poi­kiin, vaik­ka juu­ri täs­sä asias­sa jaot­te­lu saat­tai­si olla pai­kal­laan. Mut­ta usko­taan järjestäjiä.

Koko maas­sa niis­tä 20–24 –vuo­tiais­ta, jot­ka ovat suo­rit­ta­neet pel­kän perus­kou­lun ja jot­ka eivät opis­ke­le eivät suo­ri­ta ase­vel­vol­li­suut­taan, töis­sä oli hie­man yli 60 pro­sent­tia ja työt­tö­mi­nä noin 15 pro­sent­tia. Noi­ta työt­tö­miä­kin ongel­mal­li­sem­pi oli se run­sas vii­den­nes, joka ei ollut edes työt­tö­mi­nä, vaan teki jotain muuta.

Kou­lu­tusas­te selit­ti asi­aa pal­jol­ti. Lukion suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa työl­li­siä oli on liki 90%, amma­til­li­sen tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta run­sas 80 % ja kor­kea-asteen suo­rit­ta­neis­ta run­sas 90%.

Oulu kuu­luu nii­hin van­hoi­hin savu­piip­pu­paik­ka­kun­tiin, jot­ka paik­ka­kun­ti­na sel­vi­si­vät kii­tet­tä­väs­ti 1990-luvun romah­duk­ses­ta. Teol­li­set työ­pai­kat meni­vät, mut­ta ne kor­vau­tui­vat osaa­mi­sam­ma­teil­la, jot­ka taas kes­kit­tyi­vät erit­täin voi­mak­kaas­ti kas­vu­kes­kuk­siin. Aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta nuo­ris­ta aikui­sis­ta (25–34 vuot­ta) perä­ti 72 pro­sent­tia asuu vii­del­lä kau­pun­ki­seu­dul­la (Hel­sin­ki, Tur­ku, Tam­pe­re, Oulu ja Jyväs­ky­lä).  Kau­pun­git sel­vi­si­vät hyvin, mut­ta ihmi­set eivät yhtä hyvin, sil­lä teol­li­suus­duu­na­ris­ta ei tul­lut Nokian insi­nöö­riä. Rin­nan talou­del­li­sen menes­tyk­sen kans­sa kai­kil­la yli­opis­to­paik­ka­kun­nil­la Hel­sin­kiä lukuun otta­mat­ta raken­teel­li­nen työt­tö­myys jämäh­ti korkeaksi.

Raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den piti väis­tyä ajan mit­taan elä­köi­ty­mi­sen myö­tä. Näin ei ole käy­nyt, vaan se on siir­ty­nyt nuo­riin ikä­luok­kiin. Näin ei pitä­nyt käydä.

Diko­to­mi­set jaot ovat aina ongel­mal­li­sia, mut­ta toi­saal­ta ne hel­pot­ta­vat ilmiöi­den hah­mot­ta­mis­ta.  Jae­taan Oulu osaa­jien kau­pun­gik­si ja tavis­ten kau­pun­gik­si. Kun kat­som­me koko Oulun tun­nus­lu­ku­ja, kau­pun­gil­la menee erin­omai­ses­ti, kos­ka osaa­jien Oulul­la menee (toistaiseksi)erinomaisesti. Tavis­ten Oulu on ihan yhtä huo­nos­sa hapes­sa kuin Kot­ka tai Pori. Tavis­nuo­ril­la menee kui­ten­kin Oulus­sa vie­lä huo­nom­min kuin oikeil­la tavis­paik­ka­kun­nil­la, koska

1)      Val­ta­kun­nal­li­nen alue­po­li­tiik­ka ei auta tavis-Oulua, kos­ka koko­nais-Oulul­la menee niin hyvin.

2)      Oulu ei elin­kei­no­po­li­tii­kas­saa ehdi kes­kit­tyä tavis-Oulun ongel­miin, kos­ka sen menest4ys riip­puu osaa­ja-Oulun kehityksestä

3)      Opis­ke­li­jat vie­vät kaik­ki hant­ti­hom­mat mäk­kä­reis­tä alkaen, joten tavis­nuo­ren on vai­keam­pi pääs­tä töi­hin kuin Kotkassa.

16 vastausta artikkeliin “Nuorten syrjäytyminen Oulussa (1): rakennemuutos”

  1. En tie­dä onko tämä nuor­ten mies­ten työt­tö­myys seu­raus­ta jul­ki­sen sek­to­rin ongel­mis­ta. Mut­ta näin on help­po ounastella.

    Ja jos näin on niin hel­po­tus­ta ei ole näkö­pii­ris­sä. Teol­li­suus ei inves­toi suo­meen. Tuo­tan­to­mää­rät eivät kas­va eikä lisää väkeä tarvita. 

    Mut­ta: voi­si­ko täs­sä nyt tul­la apuun tämä vih­rei­den mark­ki­noi­ma hake/pelletti ja puun käyt­tö ener­gia­na. Voi­si­ko tämä työl­lis­tää mer­kit­tä­väs­ti? Ja oli­si­ko se kan­san­ta­lou­del­le kan­nat­ta­vaa, kos­ka eri­lai­sia tukia var­maan tar­vit­tai­siin runsaasti.

    Point­ti siis on, että teol­li­suus ja työl­li­syys näi­vet­ty­vät, eikä oike­aa paran­nus­ta ole näkyvissä.

  2. Juha
    “En tie­dä onko tämä nuor­ten mies­ten työt­tö­myys seu­raus­ta jul­ki­sen sek­to­rin ongel­mis­ta. Mut­ta näin on help­po ounastella.
    Ja jos näin on niin hel­po­tus­ta ei ole näkö­pii­ris­sä. Teol­li­suus ei inves­toi suo­meen. Tuo­tan­to­mää­rät eivät kas­va eikä lisää väkeä tarvita.”

    Häh? Kos­ka teol­li­suus ei inves­toin Suo­meen, eikä lisää väkeä tar­vi­ta, niin sii­tä päät­te­let että nuor­ten mie­ten työt­tö­myys joh­tuu­kin jul­ki­sen sek­to­rin ongelmista? 

    Kyl­lä minus­ta nuor­ten mies­ten työt­tö­myys joh­tuu val­mis­ta­van teol­li­suu­den ongel­mis­ta. Vaik­ka tule­vai­suus on pal­ve­lui­den, eivät ne mei­tä 2–3 vuo­den säteel­lä auta.

  3. Oulus­sa on panos­tet­tu pel­käs­tään tek­no­lo­gi­aan, joten min­kään muun alan osaa­jil­le ei ole töi­tä. Jos et satu ole­maan diplo­mi-insi­nöö­ri, ainoa tapa työl­lis­tyä on muut­taa pois. Tosin myös insi­nöö­rit jou­tu­vat läh­te­mään, jos puo­li­so ei ole samal­ta alal­ta. Jos kou­lu­te­tut mut­ta ei-insi­nöö­rit eivät ymmär­täi­si muut­taa muu­al­le, työt­tö­myys­lu­vut oli­si­vat vie­lä­kin synkeämmät.

    Insi­nöö­rien Oulu-pro­pan­daa ei kan­na­ta uskoa.

  4. Sta­ke­sin erään arvion mukaan Suo­mes­sa on syr­jäy­ty­nei­tä tai syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­via lap­sia ja nuo­ria aina­kin 65.000. Vuon­na 2006 työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le jäi liki 1.700 alle 24-vuo­tias­ta, näis­tä mel­koi­nen osa masen­nuk­sen takia.

    Tans­kas­sa uuden hal­li­tus­oh­jel­man mukaan hal­li­tus pyr­kii ehkäi­se­mään eten­kin nuor­ten jou­tu­mis­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le sel­lais­ten psyyk­kis­ten sai­rauk­sien vuok­si, joi­ta pys­ty­tään hoi­ta­maan yhä tehokkaammin. 

    Tans­kas­sa ollaan otta­mas­sa käyt­töön uudis­tus­ta, jon­ka mukaan ensim­mäis­ten akti­voin­ti­toi­men­pi­tei­den jäl­keen työ­tön on kut­sut­ta­va akti­voin­ti­kes­kus­te­luun ker­ran kuu­kau­des­sa eikä joka kol­mas kuu­kausi kuten aiemmin.

    Suo­mes­sa työ­tön saa olla rau­has­sa usein puo­li­kin vuot­ta ennen kuin hänet kut­su­taan käyn­nil­le. Eikä käyn­nil­lä usein­kaan tapah­du yhtään mitään järkevää.

  5. Juu, eräät tahot ovat uskal­ta­neet epäil­lä, että syr­jäy­ty­mi­nen kos­ki­si eri­tyi­ses­ti nuo­ria mie­hiä … kes­ki-ikäis­ten mies­ten lisäk­si tie­tys­ti … ja vanhojen. 

    Työt­tö­myys oli nuo­ril­la mie­hil­lä (15–24v) 29% ja nuo­ril­la nai­sil­la 14%. “Nuo­ret mie­het työ­elä­mään” ‑rapor­tin mukaan nuor­ten mies­ten työt­tö­myy­den lisään­ty­mi­nen on tren­di, joka on jat­ku­nut vähin­tään vii­mei­set kym­me­nen vuotta. 

    Samaa tren­diä kuvas­ta­nee nuor­ten mies­ten kou­lu­tus­ta­son romah­ta­mi­nen suh­tees­sa nai­siin. Esi­mer­kik­si uusis­sa kor­kea­kou­lu­tut­kin­nois­sa suo­rit­ta­ja­na on nyky­ään mies 36:ssa prosentissa.

    Kun tar­kas­tel­laan nii­tä nuo­ria, jot­ka eivät ole sen parem­min työs­sä kuin kou­lus­sa­kaan — tai armei­jas­sa — mies­ten ja nais­ten ero ei ole aivan niin suu­ri kuin ehkä saat­tai­si arvel­la. Näis­tä ole­tet­ta­vas­ti jo syr­jäy­ty­neis­tä tai sel­vis­tä ris­ki­ta­pau­kis­ta vain 60% on mie­hiä. Tosin oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mis­sä mää­rin monen tytön tapa pitää lukion jäl­keen lais­kot­te­lu- tai pää­sy­koe­pänt­täys­vuo­si vää­ris­tää kuvaa var­sin­kin, kun samaan aikaan pojat ovat armeijassa.

    Sel­vää kui­ten­kin on, että jos nuo­ret nai­set oli­si­vat samal­la taval­la hei­kom­mas­sa ase­mas­sa, maas­sa oli­si julis­tet­tu hätä­ti­la. Nyt niin ei tapah­du mm. sii­tä syys­tä, että maas­sa ei ole tasa-arvon toteu­tu­mis­ta val­vo­vaa jär­jes­tel­mää. Tär­keäm­pi syy lie­nee kui­ten­kin kult­tuu­rim­me ikiai­kai­nen tai­pu­mus vähä­tel­lä mies­ten sur­keut­ta … mut­ta ei sii­tä sen enem­pää, kos­ka en, per­ke­le sen­tään, ole mikään ruikuttaja. 😛

    Voi olla, että Suo­mi kes­tää yhä useam­man nuo­ren mie­hen syr­jäy­ty­mis­kier­teen. Itse en kyl­lä löi­si vetoa sen puo­les­ta, että tääl­lä ei koh­ta asut­tai­si muu­rien taka­na ja varot­tai­si liik­ku­mas­ta ulko­na pimeän jälkeen. 

    Var­ma­na pidän joka tapauk­ses­sa sitä, että köy­his­sä mais­sa ja eten­kin ara­bi-mais­sa ja Kii­nas­sa nuor­ten mies­ten syr­jäy­ty­vät mas­sat tule­vat aiheut­ta­maan val­ta­via ongel­mia. Mart­ti Ahti­saa­ri sen­tään on samaa miel­tä kanssani.

    En ker­ta kaik­ki­aan kek­si suu­rem­paa sisäis­tä uhkaa Suo­mel­le­kaan. Tyk­käi­sin jos kek­si­sin, kos­ka tämä kuu­los­taa lii­oit­te­lul­ta, mut­ta kun ei. Vuo­des­ta toi­seen siis häm­mäs­te­len sitä, kuin­ka vähän esi­mer­kik­si poi­kien huo­nos­ta kou­lu­me­nes­tyk­ses­tä puhutaan.

    Hie­noa että Soi­nin­vaa­ra sen­tään … tosin hän edus­taa puo­luet­ta, joka on eri­tyi­ses­ti kun­nos­tau­tu­nut poi­kien tasa-arvon sabo­toin­nis­sa. No, eipä ole pal­jon kehu­mis­ta muil­la­kaan puolueilla.

  6. Syl­ves­te­ri: kijoi­tin aamul­la hätä­ses­ti ja tuli jul­ki­nen kun piti lukea yksi­tyi­nen… omg omg

  7. Eikö voi­tai­si hyväk­syä tosia­siak­si se, ettei jär­ke­vää työ­tä ker­ta­kaik­ki­aan rii­tä nykyi­sel­le koneel­li­tu­neel­le työ­ta­val­la kai­kil­le Suo­men ihmi­sil­le. On var­maa, että jos­sain tulee raja vas­taan maa­il­man kan­nat­ta­van työn­teon tar­peel­le. Ehkä olem­me nyt saa­vut­ta­neet rajan. Syy­nä saat­taa olla se, että työ­tä teke­vien ihmis­ten luku­mää­rä on lisään­ty­nyt räjäh­dys­mäi­ses­ti joh­tuen kehi­tys­mait­ten väes­tön lisään­ty­nees­tä kou­lu­tuk­ses­ta ja sii­tä, että nämä ovat muut­tu­neet työ­ky­kyi­sik­si myös kaik­keen työhön.

    Oli­si­ko syy­tä hyväk­syä tämä asia ja kes­kit­tyä ole­mas­sa ole­van työn jaka­mi­seen oikeu­den­mu­kai­sel­la taval­la. Esi­mer­kik­si lyhen­tä­mäl­lä työ­päi­vä 6‑tuntiseksi ja työ­viik­ko 4‑päiväiseksi. Tie­tys­ti tämä las­ki­si yksi­lön tulo­ja, mut­ta samal­la antai­si monil­le nyt työt­tö­mä­nä ole­vil­le mah­dol­li­suu­den ansai­ta lei­pän­sä omal­la työl­lään. Nyt lii­an monet elä­vät työ­tä etsien ja tilan­net­taan sur­ren eri­lais­ten avus­tus­ten tai tukien varas­sa. Oli­si­ko aika pyr­kiä muut­ta­maan yhteis­kun­taa siten, että ihmi­set oli­si­vat onnellisimpia

  8. Soi­nin­vaa­ra: “3) Opis­ke­li­jat vie­vät kaik­ki hant­ti­hom­mat mäk­kä­reis­tä alkaen, joten tavis­nuo­ren on vai­keam­pi pääs­tä töi­hin kuin Kotkassa.”

    Oli­si­ko­han tuo­hon pää­syy­nä se, että osa-aika­työn yhdis­tä­mi­nen sosi­aa­li­tur­vaan toi­mii parem­min opis­ke­li­joil­la kuin työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la tai sosi­aa­li­toi­mis­ton kor­vauk­sil­la elä­vil­lä? Vaik­ka opis­ke­li­jan tuis­sa on omat han­ka­luu­ten­sa, on sys­tee­mi kui­ten­kin aika sel­keä ja jous­ta­va. Jos samaa jous­ta­vuut­ta saa­tai­siin myös ei-opis­ke­li­joil­le, niin ehkä nuor­ten ei-opis­ke­li­joi­den työl­li­syys­ti­lan­ne paranisi.

  9. Se, että osal­la nuo­ris­ta – ylei­sen käsi­tyk­sen mukaan koros­te­tus­ti pojil­la – on vai­keuk­sia kiin­nit­tyä yhteis­kun­taan, on huo­les­tut­ta­nut maan­laa­jui­ses­ti. Jär­jes­tä­jien mukaan ongel­ma on lap­si­rik­kaal­la Poh­jois­poh­jan­maal­la eri­tyi­sen hankala.”

    Molem­mil­la suku­puo­lil­la on Poh­jan­maal­la hankalaa:

    Kaa­vio:

    http://3.bp.blogspot.com/_X9oDoa__w9g/SkH7MPETG0I/AAAAAAAAAMc/KxEMUeBMFPU/s1600‑h/nuoret.jpg

    Läh­de ja lisää asiasta:

    http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/A772C405-5DF4-4819871B-C8B74F9F680C/0/ahlstrom.pdf

    Oulus­ta täy­tyy puhua eri­tyis­ta­pauk­se­na: se ei ole kau­pun­ki sikä­li, että siel­lä oli­si kau­pun­ki­kult­tuu­ria, niin sanoo moni Oulus­sa asu­nut. Se on maa­lais­ten taa­jaan asut­ta­ma alue maa­lai­si­ne arvoi­neen, jois­sa ei ole usein­kaan kehu­mis­ta: lah­ko­lai­suut­ta ja poliit­tis­ta eri­seu­rai­suut­ta ja val­ta­vaa kyräi­lyä em. syistä. 

    Sil­lä eipä uskoi­si, Oulus­sa kaik­ki tie­tyl­lä taval­la tun­te­vat toi­sen­sa ja osaa­vat aina­kin jao­tel­la poru­kan van­ho­jen kau­no­jen kan­nal­ta hedel­mäl­li­ses­ti vuo­hiin ja lampaisiin.

    Ja kun menet ulko­puo­li­se­na Ouluun, sinun tulee tai aina­kin halu­taan liit­ty­vän johon­kin jen­giin kuten USA:n van­ki­lois­sa on käy­tän­tö­nä. Eli lati­noi­hin, arja­lai­siin tai ras­va­nah­ka­na sit­ten väril­li­siin? Joku lei­ma halu­taan lyö­dä, ettei kylän sosi­aa­li­nen elä­mä ihan sekai­sin mene ja syn­ny ken­ties paho­ja­kin “van­ki­la­tap­pe­lu­ja”.

    Oulus­sa et pää­se Kii­min­gis­sä teke­mis­tä­si peri­syn­neis­tä ja poliit­ti­sis­ta rikok­sis­ta, sil­lä toi­sel­la puo­lel­la Kai­jon­har­jun kyl­mää katua asuu toi­nen kii­min­ki­läi­nen, joka ker­too ex-iiläi­sel­le eukol­leen, että tuo on “nii­tä”. Kom­ma­ri, les­taat­ti, kepu­lai­nen, köy­häs­tä kodis­ta, jon­ka isä oli tun­net­tu juop­po ja joka syn­tyi sala­vuo­teu­des­ta sotien aika­na sak­sa­lais­so­ti­laan alta.

    Joten Oulus­sa ei voi teh­dä vir­hei­tä, kos­ka ne muis­te­taan seu­raa­vaan pol­veen. Se on ahdis­ta­vaa ja tukah­dut­taa luo­vuut­ta. Sopii tie­ten­kin insi­nöö­rien mie­hit­tä­mäl­le kyläl­le. Oulus­sa ei ole myös­kään sosi­aa­lis­ta kier­toa. On vain insi­nöö­ri-peril­li­sen parem­mat tulot kuin isä­pap­pal­la, joka ajoi ratin hevo­sel­laan sil­loin ‑63 ja kävi sii­tä len­to­kent­tää teke­mäs­sä, kuten kaik­ki muis­ta­vat nyt. Juo­pon poi­ka ja pysyy. “Muka joku insi­nöö­ri. Pah! Pal­jon­ko on insi­nöö­ril­lä heh­taa­re­ja hei­lu­mas­sa? Ei run­gon runkoa.” 

    Sem­moi­nen on Oulu. Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la Oulua koh­taan, pitä­kää tunkkinne…

  10. Kun en tie­dä, kyse­len? Oma käsi­tyk­se­ni on, että pian eri­lai­sis­ta osaa­jis­ta on tosi pula (kir­ves­mie­het, put­ki­mie­het, säh­kö­mie­het, raken­ta­jat, laat­toit­ta­jat, muu­ra­rit jne). Kun heis­tä on alkaa olla pula, hei­dän ansion­sa alka­vat olla ihan kun­nol­li­sia. Mik­si nykyi­set kave­rit mie­luum­min ovat van­hem­pien­sa sii­vel­lä, kuin meni­si­vät esim. ammat­ti­kou­luun? Alkaa­ko joten­kin lais­kuus vai totaa­li­nen älyt­tö­myys vai­va­ta? Ymmär­rän kovin hyvin, että on muka­vam­paa istua koto­na ja käyt­tää net­tiä, kuin askar­rel­la jos­sain kou­lus­sa. Työn­te­ko­han ei yleen­sä niin ihmeen kivaa ole (ei nyt F!-kuskeja yms aja­tel­la)? Ollaan­ko men­ty joten­kin lii­an pit­käl­le täs­sä yhteis­kun­nan hol­houk­ses­sa? Mähän voin vain olla, kyl­lä yhteis­kun­ta hoi­taa? Jos fos­sii­lit nak­kaa sut pihal­le, sähän saat jon­kun luu­kun ja sos­sus­ta vähän hynää. Eihän sil­lä leveäs­ti tiet­ty elä, mut­ta kui­ten­kin. Ei kai tää ole totuus?

  11. Eikö voi­tai­si hyväk­syä tosia­siak­si se, ettei jär­ke­vää työ­tä ker­ta­kaik­ki­aan rii­tä nykyi­sel­le koneel­li­tu­neel­le työ­ta­val­la kai­kil­le Suo­men ihmi­sil­le. On var­maa, että jos­sain tulee raja vas­taan maa­il­man kan­nat­ta­van työn­teon tar­peel­le. Ehkä olem­me nyt saa­vut­ta­neet rajan. ”

    Näin se on , työ per hen­ki­lö on las­ke­nut vuo­sias­dan alus­ta läh­tien ja teem­me aina vain vähem­män työtä.

    Sik­si hal­li­tuk­sen väki­sin aja­ma han­ke nos­taa elä­kei­kää on hul­lu, kos­ka se lisää työn tar­jon­taa 500000–700000 htv .

    Hal­li­tus on vain unoh­ta­nut mai­ni­ta, miten luo­daan nuo uudet 5–700000 työpaikkaa ?

    Ainoa syy elä­keiän nos­toon on elä­ke­ra­has­to­jen ryös­tö, kun vas­tuu pie­ne­nee niin vapau­tuu 20 mil­jar­dia euroa rahaa, jon­ka työ­nan­ta­jat ja vakuu­tus­yh­tiöt voi­vat jakaa keskenään-
    Täs­tä­hän on jo koke­mus­ta kun vaka­va­rai­suuseh­to­ja löy­sen­net­tiin, rahaa lapioi­tiin elä­ke­ra­has­tois­ta oitis sato­ja mil­joo­nia yri­tys­ten kassoihin.

    Suo­ma­lai­set oli­gar­kit ovat otta­neet oppia Venäjältä

  12. Iha­naa tämä maa­il­man väki­mää­rän kas­vu ja vapaa markkinatalous.

  13. No joo siis mun aiem­pi säh­lät­ty point­ti oli, että mihin nuo­ret ei-kor­kea­kou­lu­te­tut mie­het työl­lis­ty­vät, jos ole­te­taan että perin­tei­nen yksi­tyi­nen teol­li­suus ja yritystoiminta
    ei työllistä.

    Mis­tä siis teki­jäl­le töi­tä, jos intia­lai­nen, ees­ti­läi­nen, tai venä­läi­nen teki­jä tekee yli 50% hal­vem­mal­la. Eipä tähän tie­tyst minul­la­kaan ole vas­taus­ta. Sil­ti tämä on kiin­nos­ta­va alue, joten vie­lä jankkausta

    1) ammat­ti­kou­lu­jen elekt­ro­nik­ka jne lin­jat voi­daan lopet­taa, kos­ka val­mis­ta­va teol­li­suus siir­tyy (on jo siir­ty­nyt) pois suo­mes­ta. Nuo­ria joh­de­taan harhaan

    2) voi­daan yrit­tää tätä vih­rei­den pel­let­ti/­ha­ke-ener­gia ‑jut­tua, mut­ta jos se ei sinän­sä tuo­ta ilman tukia, niin se ei kus­tan­na itse­ään eikä siten kan­nat­ta­le mui­ta eikä luul­ta­vas­ti ole pit­käi­käi­nen ratkaisu

    3) voi­daan teh­dä kuten ees­tis­sä, eli jos ees­ti­läi­nen tekee hal­vem­mal­la niin alen­ne­taan tääl­lä teki­jöi­den palk­ko­ja, jot­ta pääs­tää samal­le tasolle

    4) etsi­tään hyvin kan­nat­ta­via alo­ja yksi­tyi­sel­le puo­lel­le, jos­sa kova myyn­ti­hin­ta kat­taa kovat teki­jöi­den pal­kat. Esi­merk­ki­nä tulee mie­leen tans­ka­lai­set puuse­pät, jot­ka teke­vät pui­sia erit­täin kor­kea­luok­kai­sia alt­ta­rei­ta japa­niin. Tämä vaa­tii kovem­paa mark­ki­noi­den ymmär­rys­tä, jota Suo­mes­sa näyt­tää ole­van heikosti

    Vaih­toeh­to 4) oli­si siis paras. Vali­tet­ta­vas­ti pitää tode­ta, että mer­kit ovat huo­not, kos­ka koti­mai­nen huo­ne­ka­lu­teol­li­suus riutuu.

  14. Soi­ni­vaa­ra huo­mioi ansiok­kaas­ti poi­kien syr­jäy­ty­mis­vaaa­raa. Ongel­ma ei ole puo­lue- eikä aluepoliitttinen.

    Suu­rin vai­kut­ta­ja on kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä , var­sin­kin perus­kou­lu. Siel­lä alka­vat ongel­mat ovat pää­osin lopul­li­sia. Ilkan pää­toi­mit­ta­ja , Kal­lio­kos­ki , viit­ta­si kolum­nis­saan kou­lu­neu­vos Alfred Sal­me­lan ajatuksiin.

    Kou­lu­hal­li­tuk­ses­sa työs­ken­nel­lyt Sal­me­la ajau­tui van­hoil­la päi­vil­lään rii­toi­hin perus­kou­lun suun­nit­te­li­joi­den kans­sa. Sal­me­la kan­nat­ti yhte­näis­kou­lua, jos­sa oli­si sekä teo­reet­ti­sem­pi että käy­tän­nöl­li­sem­pi lin­ja. Molem­mat oli­si­vat anta­neet oikeu­det jatko-opintoihin.

    Perus­kou­lun ideo­lo­git ajoi­vat läpi mal­lin , jos­sa ole­te­taan , että kaik­ki oppi­vat kai­ken. Tämä on joh­ta­nut sii­hen, että perus­kou­lus­ta on tul­lut epä­ta­sa-arvoi­nen. Yksi­lön lah­jak­kuu­den piir­tei­tä ei ote­ta riit­tä­väs­ti huo­mioon. Tämän kär­ki koh­dis­tuu eten­kin poikiin.

    Perus­kou­lu ei huo­mioi riit­tä­väs­ti usei­den , var­sin­kin poi­kien, käy­tän­nöl­lis­tä lah­jak­kuut­ta riit­tä­väs­ti. Lisäk­si tyt­tö­jen kehi­tys on edel­lä saman ikä­luo­kan poi­kiin näh­den. Perus­kou­lun­kin opet­ta­jat ovat pää­osin nai­sia joten oppi­mi­sen tapa on pojil­le vieraampi.

    Kun mur­ro­si­käi­nen poi­ka jou­tuu tun­nis­ta toi­seen havait­se­maan suo­ri­tus­ten­sa heik­kou­den teo­ria-aineis­sa, niin alkaa­han se kyp­syt­tää. Onnis­tu­mi­sen elä­myk­siä omien vah­vuuk­sien kaut­ta tulee lii­an harvoin.

    Edel­leen ammat­ti­kou­lus­sa ja muu­al­la kes­kias­teel­la tar­vi­taan vah­vaa tukea kodis­ta ja jär­jes­tel­mäs­tä. Suo­ma­lai­nen nuo­ri jää lii­an var­hain vail­le jämäk­kää tukea. Ylen­mää­räi­nen vapaus ja omien rajo­jen etsit­tä­mi­nen ovat nuo­ren hyl­kää­mis­tä, suo­ras­taan heit­teil­le jättöä.

    Samaa tuke­vaa ohjaus­ta tar­vi­taan vie­lä kes­kias­teen­kin jäl­keen. Sitä ovat nyt kaa­vail­lut yli­opis­to-opis­ke­lun jän­te­vöit­tä­mis­toi­met . Samoin kai­kil­le pojil­le pakol­li­nen armei­ja- tai sivii­li­pal­ve­lus on edul­li­nen yksi­lön kehi­tyk­sel­le, mikä aika­naan koi­tuu yhteis­kun­nan eduksi.

  15. Mis­tä siis teki­jäl­le töi­tä, jos intia­lai­nen, ees­ti­läi­nen, tai venä­läi­nen teki­jä tekee yli 50% hal­vem­mal­la. Eipä tähän tie­tyst minul­la­kaan ole vastausta. ”

    Käis­ty palk­ka­ku­lu­jen mrki­tyk­set­sä ovat ajal­ta hevo­nen ja rat­taat ja kun työt teh­tiin lapiol­la ja kuokalla

    Val­mis­ta­vas­sa teol­li­suu­des­sa palk­ko­jen osuus on enää n 10–20 % ja duu­na­rin osuus on vain n puolet.
    Har­va puhuu joh­ta­jien palk­ko­jen osuu­des­ta palk­ka­kustn­nu­kis­ta , mut­ta nekin ovay jo nyky­ään mer­kit­tä­viä ja ne ovat jo 10–20 % palkkakuluista.
    Tie­tyis­tä syis­tä näi­tä ei ero­tel­la muis­ta palkkakuluista.
    Viro­lai­nen tai intia­lai­nen joh­ta­ja­kin saa vain mur­to-osan suo­ma­lai­ses­ta palkasta.
    Ei meil­lä­kään suu­res­sa fir­mas­sa Viros­sa ja Lat­vias­sa pai­kal­li­nen joh­to pal­koil­la rikas­tu­nut, vain muu­ta­ma fir­mas­sa ansait­si yli 2000 euroa ja kukaan eli yli 4000 euroa

    Ero­ja on tuot­ta­vuu­des­sa­kin ja niin­pä ei ole sel­vää , että kus­tan­nus­sääs­tö­jä syn­tyy kun tuo­tan­to siir­tyy muualle.

    Kii­naa suo­si myös kei­no­te­koi­sen alhai­nen jua­nin ja kor­kea euron arvo.

  16. Ilpol­le: en oikein usko, että poi­kien kou­lu­vai­keu­det juu­ri­kaan alkai­si­vat mur­ro­siäs­sä tai jopa myö­hem­min. Ennem­min kat­se­li­sin jo ala-asteel­le ja koteihinkin.

    Sinän­sä on omi­tuis­ta, että perus­kou­lu vie­lä niin pal­jon luot­taa tie­don ja opin kaa­ta­mi­seen oppi­lai­den pää­hän, kun esim asian­tun­ti­juus­tut­ki­muk­sis­sa on jo pit­kään havait­tu, että teke­mäl­lä oppii parem­min. Onhan nyky­kou­lu tie­tys­ti edul­li­nen, mut­ta kyl­lä sii­tä var­maan mak­se­taan myö­hem­min esim. juu­ri syr­jäy­ty­mi­sen kuluina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.