Johdanto

Olen kir­joit­ta­mas­sa kir­jaa SATA-komi­tean työs­tä. Ajat­te­lin kokeil­la toi­sen­lais­ta työ­ta­paa: jul­kai­sen luon­nos­teks­te­jä blo­gil­la toi­voen nii­hin kom­ment­te­ja. Kom­men­tit käy­tän kor­vauk­set­ta hyväk­se­ni; par­haat kom­men­toi­jat ehkä saa­vat kus­tan­ta­jal­ta kir­jan muis­tok­si jos se jos­kus jul­kais­taan. Täs­sä johdantolukua.

Puhe­lin soi repun tas­kus­sa, kun puus­ku­tin tou­ko­kuun 24 päi­vä­nä 2007 kuu­mas­sa aurin­gon­pais­tees­sa pol­ku­pyö­räl­lä ylös Kar­paat­tien rin­net­tä Puo­lan ja Slo­va­kian rajal­la. Nousu oli ensim­mäi­nen vuo­ris­to­tai­pa­lee­ni mat­kal­la Hel­sin­gis­tä Nizzaan. Hakeu­duin var­joon puun alle ja vas­ta­sin. Puhe­li­nyh­teys oli sur­kea ja lii­ken­teen melu hait­ta­si kuu­lu­vuut­ta. Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Lii­sa Hys­sä­län val­tio­sih­tee­ri Tert­tu Savo­lai­nen kysyi suos­tu­mus­ta­ni sosi­aa­li­tur­van koko­nai­suu­dis­tus­ta val­mis­te­le­van SATA-komi­tean jäse­nek­si ja sen ”tär­keim­män jaos­ton”, perus­tur­va­jaos­ton puheen­joh­ta­jak­si. En ollut ehdo­tuk­ses­ta järin ilah­tu­nut, kos­ka jätet­tyä­ni pari kuu­kaut­ta aiem­min edus­kun­nan olin suun­ni­tel­lut aivan toi­sen­lais­ta elä­mää. Mut­ta ei tuol­lai­ses­ta voi kiel­täy­tyä­kään. Sanoin siis kyl­lä ja jat­koin koh­ti solan huippua. 

SATA-komi­te­aa sanot­tiin komi­tean alku­tai­pa­leel­la Van­ha­sen kak­kos­hal­li­tuk­sen tär­keim­mäk­si hank­keek­si, ja hyvin kun­nian­hi­moi­nen se oli­kin. Minis­te­ri Hys­sä­lä luon­neh­ti asi­aa jos­sain vai­hees­sa niin, että mei­dän tulee suun­ni­tel­la uusi jär­jes­tel­mä puh­taal­ta pöy­däl­tä, eikä kiveä­kään tar­vit­se jät­tää van­has­ta kiven pääl­le. Perus­teel­li­seen uudis­tuk­seen oli­kin tar­pei­ta, sil­lä aika­naan hyvin toi­mi­nut sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäm­me on alka­nut rapau­tua sisäisesti.

Komi­tean teh­tä­väk­si annon ensim­mäi­nen koh­ta kos­ki perus­tur­van riit­tä­vyyt­tä. Perus­tur­van tasoa ei ole nos­tet­tu 1990-luvun alun jäl­keen. Se on jää­nyt noin 30 pro­sent­tia jäl­keen ylei­ses­tä ansio­ta­sos­ta. On myös käy­nyt niin, että kau­pun­geis­sa toi­meen­tu­lo­tu­ki takaa mel­kein aina parem­man tulo­ta­son kuin työ­mark­ki­na­tu­ki asu­mis­tuel­la teräs­tet­ty­nä. Eri­tyi­nen huo­mio piti kiin­nit­tää pie­nim­piin eläk­kei­siin, min­kä komi­tea rat­kai­si­kin takuu­eläk­keen avulla.

Paran­taa piti myös perus­tur­van sel­keyt­tä, sekä mah­dol­li­suut­ta yhdis­tää palk­ka­tu­lo­ja ja tulon­siir­to­ja nykyis­tä parem­min. Molem­mat tavoit­teet oli­vat tär­kei­tä. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäm­me on äärim­mäi­sen seka­va. Vai­kea­sel­koi­suus on ongel­ma, vaik­ka joku komi­tea työn tuok­sin­nas­sa sanoi­kin, ettei ole tär­keä­tä, että asiak­kaat ymmär­tä­vät lain­sää­dän­nön kie­mu­rat, kun­han Kelan vir­kai­li­jat osaa­vat las­kea heil­le oikeat avus­tuk­set. Vai­kea­sel­koi­suus saa monet epäi­le­mään työ­keik­kaa sil­loin­kin, kun sen vas­taa­not­ta­mi­nen oli­si tosia­sias­sa kan­nat­ta­vaa. Kun ei tie­dä, miten lopul­ta käy, on tur­val­li­sin­ta pitäy­tyä saa­vu­tet­tuun olo­ti­laan. Työn ja sosi­aa­li­tur­van yhdis­tä­mi­nen sujuu Suo­mes­sa kan­keas­ti. Sen takia olem­me kovin huo­no­ja työl­lis­tä­mään osa­työ­ky­kyi­siä. Kun vaih­toeh­to­na on joko koko­naan pal­kal­la toi­meen tule­mi­nen tai koko­naan tulon­siir­to­jen varas­sa elä­mi­sen, tulok­se­na on jää­mi­nen tyys­tin pois työ­elä­mäs­tä. Se on epäin­hi­mil­lis­tä ja se tulee kalliiksi.

Sel­keyt­tä piti saa­da myös Kelan mak­sa­mien hoi­to­tu­kien, omais­hoi­don tuen ja koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen muo­dos­ta­maan seka­vaan vyyh­teen. Samaan seka­mels­kaan vai­kut­ta­vat vie­lä vero­tuk­sen inva­li­di­vä­hen­nyk­set ja kun­tien anta­mat palvelusetelit.

Ansio­tur­vaa, eri­tyi­ses­ti työt­tö­myys­tur­vaa piti kehit­tää niin, että se tukee aktii­vi­vaih­toeh­to­ja ja työ­urien piden­tä­mis­tä. Kan­nus­ta­vuut­ta tuli paran­taa tar­kas­te­le­mal­la sosi­aa­li­tur­van, vero­tuk­sen, asia­kas­mak­su­jen ja työs­tä saa­ta­van pal­kan yhteis­vai­ku­tus­ta. Ongel­ma­na on, että sosi­aa­li­tur­vam­me on sääs­tet­ty niin tar­ve­har­kin­tai­sek­si, että pie­nis­tä työ­kei­kois­ta saa­ta­va tulo valuu jok­seen­kin koko­naan huk­kaan, kos­ka tulon­siir­rot pie­ne­ne­vät niin nopeas­ti tulo­jen nous­tes­sa. Tyy­pil­lis­tä on, että sadas­ta euros­ta jää käteen 20 – 25 euroa.

Usein kui­ten­kin efek­tii­vis­tä mar­gi­naa­li­ve­roa­kin suu­rem­pi ongel­ma on, että lyhyt työ­keik­ka voi tuot­taa kat­kok­sen sosi­aa­li­tur­van mak­sa­tuk­seen, mikä saa työt­tö­mät kaih­ta­maan lyhy­tai­kai­sia työ­tar­jouk­sia. Tähän­kin komi­tean piti kek­siä parannuksia.

Vii­mei­se­nä mut­ta ei vähäi­sim­pä­nä tavoit­tee­na oli tur­va­ta sosi­aa­li­tur­van rahoi­tuk­sen kes­tä­vyys. Tämä tavoi­te nousi suu­reen arvoon laman iskies­sä Suo­meen ja vau­rioit­taes­sa suu­res­ti hyvin­voin­ti­val­tion rahoi­tus­poh­jaa. Tilan­ne oli han­ka­la jo ennen lamaa, sil­lä väes­tön elä­ke­läis­ten mää­rän nopea kas­vu mer­kit­si, että mak­sa­jia oli yhä vähem­män mut­ta tulon­siir­to­jen varas­sa elä­viä yhä enem­män. Yhtä­löä han­ka­loit­ti se, että raken­teel­li­nen työt­tö­myys oli nousi 1990-luvun laman aika­na ja on sen jäl­jil­tä jää­nyt korkeaksi.

Hyvin­voin­ti­val­tion hin­taa nos­taa sosi­aa­li­tur­van ja yhteis­kun­nal­lis­ten pal­ve­lu­jen käy­tön muut­tu­mi­nen yhä luon­nol­li­sem­mak­si. Toi­meen­tu­lo­tu­kea hae­taan, kun sii­hen on oikeus, eikä vas­ta vii­mei­ses­sä hädäs­sä. Van­hem­pi lap­si voi­daan pan­na päi­vä­hoi­toon, vaik­ka äiti on nuo­rem­man kans­sa koto­na. Eri­mie­li­syyt­tä on sii­tä, onko tämä oikein vai vää­rin, mut­ta sii­tä ei voi olla eri­mie­li­syyt­tä, että se lisää jul­ki­sia menoja.

Poh­jois­mai­sen, pal­ve­lui­hin nojaa­van hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­ta han­ka­loit­taa myös Bau­mo­lin tau­dik­si kut­sut­tu ongel­ma. Bau­mo­lin mukaan työn tuot­ta­vuus nousee yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la, eri­tyi­ses­ti hel­pos­ti auto­ma­ti­soi­ta­vas­sa teol­li­suu­des­sa pal­jon nopeam­min kuin jul­ki­sis­sa pal­ve­luis­sa, kos­ka esi­mer­kik­si opet­ta­ja ei voi opet­taa nopeam­min. Tämä mer­kit­see, että jul­kis­ten pal­ve­lu­jen tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set muut­tu­vat koko ajan kal­liim­mik­si suh­tees­sa ylei­seen hintatasoon.

Rahoi­tuk­sen kan­nal­ta olen­nais­ta on pitää huol­ta työl­li­syy­des­tä ja jopa nos­taa sitä. Suo­mes­sa työl­li­syy­sas­te jämäh­ti 1990-luvun laman jäl­keen vähän alle 70 pro­sent­tiin kuin se muis­sa Poh­jois­mais­sa on pit­käl­ti yli seit­se­män­kym­men­tä pro­sent­tia. Tämän takia ruot­sa­lai­sil­la on varaa pal­jon parem­paan sosi­aa­li­tur­vaan ja jul­ki­siin pal­ve­lui­hin kuin suo­ma­lai­sil­la. Suo­mes­sa on veron­mak­sa­jia vähän ja tulon­siir­to­jen varas­sa elä­viä pal­jon ver­rat­tu­na mui­hin Poh­jois­mai­hin. Työl­li­syys siis pitäi­si saa­da nousuun ja maa­han pitäi­si saa­da hou­ku­tel­luk­si veroa mak­sa­maan töi­hin tule­via maahanmuuttajia.

Minä suh­tau­duin Komi­tean työ­hön hyvin innos­tu­nees­ti. Tätä olen kai­van­nut pit­kään. Olen tul­lut sosi­aa­li­po­li­tii­kan pii­rin talous­tie­tei­li­jän kou­lu­tuk­sel­la. Talous­tie­tei­li­jän sil­min hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me raken­teis­sa on pal­jon paran­ta­mis­ta. Hyl­ly­met­reit­täin on kir­joi­tet­tu sii­tä, kuin­ka tär­keä­tä on suun­ni­tel­la vero­tus niin, että se ohjaa käyt­täy­ty­mis­tä oikein. Sosi­aa­li­tur­van puo­lel­la mel­kein kaik­ki näyt­tää ole­van vää­rin ja kehit­ty­neen eri­tyi­ses­ti edel­li­sen laman sääs­tö­jen aikaan huo­nom­paan suun­taan. Vie­lä 1980-luvul­la hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me oli hyvä ja hal­pa; taka­si hyvän tur­val­li­suu­den ja koh­tuul­li­set tuloe­rot ilman koh­tuut­to­man kor­ke­aa vero­tus­ta samal­la, kun työt­tö­myys pysyi mata­la­na. Se oli teho­kas kompromissi.

Nyt tilan­ne on aivan toi­nen. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me tar­joa­ma tur­va on jää­mäs­sä jäl­keen muis­ta Euroo­pan mais­ta. Jär­jes­tel­mä tuot­taa koh­tuut­to­man kor­kean raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den. Tuloe­rot kas­va­vat ja suh­teel­li­nen köy­hyys yleis­tyy. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me ei ole enää teho­kas. Sik­si se on huo­no ja kal­lis – tai aina­kin kehit­ty­mäs­sä huo­nom­mak­si ja kalliimmaksi.

Olin koke­nut sosia­li­de­mo­kraa­tit – joil­le kuu­luu suu­ri kun­nia aika­naan hyvän jär­jes­tel­män raken­ta­mi­ses­ta – suu­rek­si jar­ruk­si sen uudis­ta­mi­ses­sa. Ovat niin tykäs­ty­nei­tä omiin aikaan­saan­nok­siin­sa, ettei­vät kyke­ne nii­tä uudis­ta­maan. Sik­si panin pal­jon toi­voa tähän hal­li­tus­poh­jaan ja eri­tyi­ses­ti kokoo­muk­seen, kos­ka monen kokoo­mus­lai­sen kans­sa olin käy­nyt hedel­mäl­li­siä kes­kus­te­lu­ja nyky­me­non ongel­mis­ta. Olim­me tavoit­teis­ta eri miel­tä, mut­ta kei­nois­ta samaa miel­tä ja nyt piti hioa nii­tä keinoja.

Läh­din teke­mään vuo­si­sa­dan uudistusta.

Näis­sä toi­veis­sa jou­duin pet­ty­mään ja pahas­ti. Komi­tea sai pal­jon aikaan, mut­ta ei juu­ri lain­kaan nii­tä asioi­ta, joi­ta oli­sin halun­nut teh­dä. Olin näkö­jään syyt­tä­nyt dema­rei­ta aivan aiheet­ta. Hei­dän kon­ser­va­tis­min­sa ei ole­kaan oma­pe­räis­tä vaan kum­pu­aa pal­kan­saa­ja­jär­jes­töis­tä. Vie­lä pet­ty­neem­pi olin kokoo­muk­seen, joka jät­ti tyys­tin käyt­tä­mät­tä mah­dol­li­suu­det uudis­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa koh­ti parem­paa kom­pro­mis­sia talou­del­li­sen tehok­kuu­den ja sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den välillä.

36 vastausta artikkeliin “Johdanto”

  1. Hyvä cliff­han­ger-lope­tus.

    Joh­dan­nok­si ehkä lii­an yksi­tyis­koh­tais­ta ongel­mien läpi­käyn­tiä. Ole­tet­ta­vas­ti nykyi­sen jär­jes­tel­män kipu­pis­tei­tä käsi­tel­lään vie­lä tätä­kin seik­ka­pe­räi­sem­min myö­hem­min kir­jas­sa, joten ei ehkä tar­vit­se men­nä niin syväl­le tässä.

  2. Puhe­lin soi repun tas­kus­sa, kun puus­ku­tin tou­ko­kuun 24 päi­vä­nä 2007 kuu­mas­sa aurin­gon­pais­tees­sa pol­ku­pyö­räl­lä ylös Kar­paat­tien rin­net­tä Puo­lan ja Slo­va­kian rajalla.”

    Kie­lio­pin luke­mi­ses­ta on aikaa, mut­ta mie­les­tä­ni tuo­hon virk­kee­seen ei kuu­lu pilkkua.

    Olen tul­lut sosi­aa­li­po­li­tii­kan pii­rin talous­tie­tei­li­jän koulutuksella.”

    pii­riin?

    Olin koke­nut sosia­li­de­mo­kraa­tit – joil­le kuu­luu suu­ri kun­nia aika­naan hyvän jär­jes­tel­män raken­ta­mi­ses­ta – suu­rek­si jar­ruk­si sen uudistamisessa.”

    Tämä vir­ke ja sen yhteys on aika seka­va. Ehkä aikanaan=aikoinaan, jos viit­taus on men­nee­seen? “sen uudis­ta­mi­ses­sa” “sen” näyt­tää viit­taa­van edel­li­seen kap­pa­lee­seen? Jos viit­taa vii­vo­jen välis­sä ole­vaan, niin sit­ten pilkuilla.

    taka­si hyvän tur­val­li­suu­den ja koh­tuul­li­set tuloe­rot ilman koh­tuut­to­man kor­ke­aa vero­tus­ta samal­la, kun työt­tö­myys pysyi matalana.”

    Yllä ole­vas­ta tuo pilk­ku pois tai mie­lui­ten samal­la-sanan eteen.

  3. Jot­kut kut­sui­vat sata-komi­te­aa aina­kin sen alkuai­koi­na myös sala-komi­teak­si. Mik­si­hän se niin salais­ta oli? 

    Oli­ko komi­tean taus­tal­la hal­li­tuk­sen laa­jem­pi tar­koi­tus mur­taa lopul­ta­kin työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen mää­räys­val­ta Ahon/Vanhasen työ­re­for­min hen­ges­sä? Vai kuvi­tel­tiin­ko, että uudis­tuk­set voi­tai­siin teh­dä kau­niis­sa yhteis­työs­sä työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kanssa? 

    Jos läh­tö­koh­ta­na oli yhteis­työ työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kans­sa, niin koko komi­tean työ oli jo alus­sa tuhoon tuomittu.

    Näin ulko­puo­li­sen ja asiois­ta tie­tä­mät­tö­män maal­li­kon näkö­kul­mas­ta koko hom­ma läs­säh­ti­kin sii­hen, kun työ­mark­ki­na­jär­jes­töt teki­vät niin sano­tun sosi­aa­li­tu­pon vajaa vuo­si sitten. 

    Jär­jes­tel­mään pää­tet­tiin teh­dä vain pie­niä vii­lauk­sia. Hys­sä­län yle­vät tavoit­teet vedet­tiin ker­ral­la ves­san­py­tys­tä alas. Hal­li­tus­rin­ta­ma osoit­tau­tui lam­paak­si, joka ei uskal­ta­nut hyö­kä­tä työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen val­taa vas­taan. Vai olen­ko­han erehtynyt?

  4. Komi­tean ongel­mi­na mie­les­tä­ni oli tilan­ne­si­don­nai­sia, arvo­si­don­nai­sia että puh­taas­ti lyhyen täh­täi­men puo­lue­po­lit­ti­sia ongelmia.
    1. Komi­tea lai­tet­tiin liik­keel­le suu­rin toi­vein, hyväs­sä talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa. Talous läh­ti sit­ten tun­net­tuun kier­tee­seen alas, ja rahal­lis­ten panos­ten tavoit­tei­ta jou­dut­tiin las­ke­maan. Mut­ta sit­ten se vähä mikä käy­tet­tiin, käy­tet­tiin ei-kan­nus­ta­vas­ti (ei koko­naan). Kokoo­mus on pet­ty­mys, jota en oikein ymmär­rä. Sil­lä tar­mol­la, jol­la esi­mer­kik­si kokoo­muk­sen Vapaa­vuo­ri on edis­ta­nyt pit­kä­ai­kai­sa­sunn­ot­to­muu­den vähen­tä­mis­oh­jel­maa oli­si saa­nut pal­jon aikaan. Hän ymmär­tää koko­nais­kus­tan­nuk­sia. Mut­ta muut. Mik­sei Kokoo­mus ymmär­rä näi­tä pie­ni­palk­kais­ten, toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vien työl­lis­ty­mis­louk­ku­ja, kan­nus­tin­louk­ku­ja, kun sen muu­ten kaik­ki lou­kut niin hyvin löy­tää? Ei ole jär­keä sii­nä, että itse ansai­tus­ta lisä­tu­los­ta läh­tee mel­kein kaik­ki lisä, ja kus­tan­nuk­sia, ja han­ka­luut­ta, lisää taan­neh­ti­va hidas byokra­tia (sosi­aa­li­sek­to­rin logis­tiik­ka). Kelan mak­sa­ma toi­meen­tu­lo­tuen perus­osa oli­si ollut pelk­kää logistiikkaa.
    2. Dema­rit eivät joten­kin ymmär­rä, että ansio­si­don­nai­sel­ta pudon­nut pit­kä­ai­kais­työ­tön oli­si hei­dän poruk­kaa, vaik­ka oli­si­vat. Las­ke­vat­ko, ettei­vät äänes­tä kui­ten­kaan. Omaa oksaan­sa sahaa­vat. Dema­rit eivät tun­nu ole­van kiin­nos­tu­nei­ta oikein mistään?
    3. Työl­lis­tä­mi­sas­teen nos­ta­mi­nen vaa­tii mm. var­hais­ta puut­tu­mis­ta nuor­ten päih­de- ja mie­len­ter­vey­son­gel­miin. Siel­tä tule­vat isot rahat. Yli­pään­sä päih­deon­gel­mien hoi­dos­ta. (Kun vaik­ka­pa paik­ka Jär­ven­pään sosi­aa­li­sai­raa­las­sa mak­saa n. 300€/pvä; vaa­ti­va hoi­to). Ja siis tämä­kin ehdot­to­mas­ti on yhteis­kun­nel­le tuot­ta­vaa. Jos vähän pääl­le pari­kymp­pi­nen nuo­ri saa­daan pelas­te­tuk­si veron­mak­sa­jak­si, ei tar­vi­ta mon­taa nuor­ta, kun ‘katu­va­lo­ja voi­daan pitää pääl­lä suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sa ympä­ri vuo­ro­kau­den’. Hesa­ris­sa oli tänään, että Espoo sääs­tää n. 15000 €:a kun samut­taa aikai­sem­min katu­va­lot. Se on siis vähän vähem­män kuin yhden nuo­ren huu­me­hoi­to vuo­des­sa. Lisäk­si päih­teet tap­pa­vat, työi­käi­siä mie­hiä ja nai­sia, eni­ten. Olis­ko täl­lä joku syy, maa­han­muu­ton lisäk­si, että työl­li­syy­sas­teem­me on mui­hin Poh­jois­mai­hin ver­rat­tu­na alhaisempi?

  5. Taken­nuk­se­na, maa­han­muu­tos­ta tar­koi­tin, että työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on muis­sa Poh­jois­mais­sa korkeampaa.

  6. Usein kui­ten­kin efek­tii­vis­tä mar­gi­naa­li­ve­roa­kin suu­rem­pi ongel­ma on, että lyhyt työ­keik­ka voi tuot­taa kat­kok­sen sosi­aa­li­tur­van mak­sa­tuk­seen, mikä saa työt­tö­mät kaih­ta­maan lyhy­tai­kai­sia työ­tar­jouk­sia. Tähän­kin komi­tean piti kek­siä parannuksia.”

    Onko tämä omi­aan luo­maan työt­tö­mien osal­ta mie­li­ku­vaa työhaluttomuudesta?

    On myös käy­nyt niin, että kau­pun­geis­sa toi­meen­tu­lo­tu­ki takaa mel­kein aina parem­man tulo­ta­son kuin työ­mark­ki­na­tu­ki asu­mis­tuel­la terästettynä.”

    Perus­tur­van jäl­keen­jää­nei­syy­den vuok­si myös toi­meen­tu­lo­tu­ki muo­dos­tuu usein pysy­väis­luon­tei­sek­si toi­meen­tu­lo­muo­dok­si, jol­lai­sek­si sitä ei ole lain mukaan tarkoitettu.

    Puo­let pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä on toi­meen­tu­lo­tuen saa­jia. Miten tämä näkyy lap­si­köy­hyy­den lisään­ty­mi­ses­sä? Köy­hien las­ten per­heis­sä toi­nen tai molem­mat van­hem­mat ovat työttöminä.

    Jär­jes­tel­mä tuot­taa koh­tuut­to­man kor­kean raken­teel­li­sen työttömyyden.”

    Mikä osuus täs­sä on perus­tur­van van­gik­si jää­neil­lä, kun ei ole edes mah­dol­lis­ta ottaa edes lyhy­tai­kai­sia työ­teh­tä­viä vas­taan ansio­ta­son pudotessa?

    Olin koke­nut sosia­li­de­mo­kraa­tit – joil­le kuu­luu suu­ri kun­nia aika­naan hyvän jär­jes­tel­män raken­ta­mi­ses­ta – suu­rek­si jar­ruk­si sen uudistamisessa.”

    Mak­sa­vat­ko perus­tur­van varas­sa elä­vät kovan hin­nan lii­an tiuk­ko­jen poliit­tis­ten peri­aat­tei­den takia?

    Olin näkö­jään syyt­tä­nyt dema­rei­ta aivan aiheet­ta. Hei­dän kon­ser­va­tis­min­sa ei ole­kaan oma­pe­räis­tä vaan kum­pu­aa pal­kan­saa­ja­jär­jes­töis­tä. Vie­lä pet­ty­neem­pi olin kokoo­muk­seen, joka jät­ti tyys­tin käyt­tä­mät­tä mah­dol­li­suu­det uudis­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa koh­ti parem­paa kom­pro­mis­sia talou­del­li­sen tehok­kuu­den ja sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den välillä.”

    Mitä poliit­ti­sia kan­nus­ti­mia näi­den asioi­den kor­jaa­mi­sek­si puuttuu? 

    Ääniä­kö ei saa­da tar­peek­si niil­tä tahoil­ta, joi­ta asia koskee?

    Toi­saal­ta köy­hien toi­meen­tu­lon kun­toon lait­ta­mi­nen vai­kut­taa mei­hin kaik­kiin, sehän ehkäi­see mui­ta ongel­mia ja siten sääs­tää sitä kaut­ta varo­jam­me. Tätä taus­taa vas­ten poliit­ti­nen kan­nus­tin voi­si syn­tyä sii­tä, että myy tämän asian sit­ten vaa­leis­sa kai­kil­le äänes­tä­jil­le ja saa sii­tä ääniä. Aja­tel­laam­pa jos esi­mer­kik­si Kokoo­mus oli­si ollut aja­mas­sa uudis­tuk­sia lävit­se, oli­si ollut mie­len­kiin­tois­ta näh­dä vaa­leis­sa miten vai­kut­tai­si hei­dän kan­na­tuk­seen­sa, jos tämän asian olis nos­ta­nut­kin vaa­leis­sa esiin?

    Vasem­mis­ton osal­ta kuu­lin mie­len­kiin­toi­sen näkö­kul­man tähän asi­aan. Jos vasem­mis­to lait­tai­si köy­hien asioi­ta kun­toon, niin mitä poli­tiik­kaa ne sen jäl­keen sit­ten teki­si­vät, kun ei voi­si vaa­tia oikeis­tol­ta köy­hien asioi­hin paneutumista?

  7. Van­hem­pi lap­si voi­daan pan­na päi­vä­hoi­toon, vaik­ka äiti on nuo­rem­man kans­sa koto­na. Eri­mie­li­syyt­tä on sii­tä, onko tämä oikein vai vää­rin, mut­ta sii­tä ei voi olla eri­mie­li­syyt­tä, että se lisää jul­ki­sia menoja.”

    Ei tämä­kään ihan näin suo­ra­vii­vais­ta ole. 

    Yleen­sä lap­sen pane­mi­sel­le päi­vä­hoi­toon on jokin perus­tel­tu syy: van­hem­mat epäi­le­vät esi­mer­kik­si, että esi­koi­ses­sa on jotain “eri­tyi­syyt­tä”, jon­ka vuok­si tar­vi­taan päi­vä­ko­din tukea, mut­ta vie­lä ei ole mitään diag­noo­sia, tms. joka tämän pai­kan saa­mi­sen var­si­nai­ses­ti oikeut­tai­si. Se eri­tyi­syys saa­te­taan havai­ta päi­vä­hoi­dos­sa juu­ri sinä vuon­na, kun äiti hoi­taa vau­vaa koto­na. Mitä nopeam­min täl­lai­nen huo­ma­taan ja kun­tout­ta­vat toi­met aloi­te­taan, sitä var­mem­min lap­ses­ta kas­va­te­taan kel­po veron­mak­sa­ja eikä tukien varas­sa not­ku­jaa. Myös esi­mer­kik­si väsy­nyt äiti, jon­ka lap­sil­la ei ole juu­ri­kaan kon­tak­te­ja ulko­maa­il­maan, voi pitem­män pääl­le tul­la yhteis­kun­nal­le kalliiksi.

  8. Oli­ko hyvin­voin­ti­val­tio­ta pak­ko kar­sia? Ehkä, mut­ta lisäk­si Suo­mi on jos­tain syys­tä valin­nut mata­lam­man vero­pro­sen­tin kuin Ruot­si, Tans­ka ja Belgia.

  9. AZ aina rois­kuu kun rapa­taan. Täl­lä pals­tal­la kir­joi­tus­vir­heet yms. ovat aivan tosia­si­aa. hHy­Vä Osmo Ja kUmPPaNIT.

  10. Rahoi­tuk­sen kan­nal­ta olen­nais­ta on pitää huol­ta työl­li­syy­des­tä ja jopa nos­taa sitä. Suo­mes­sa työl­li­syy­sas­te jämäh­ti 1990-luvun laman jäl­keen vähän alle 70 pro­sent­tiin kuin se muis­sa Poh­jois­mais­sa on pit­käl­ti yli seit­se­män­kym­men­tä pro­sent­tia… Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me tar­joa­ma tur­va on jää­mäs­sä jäl­keen muis­ta Euroo­pan mais­ta. Jär­jes­tel­mä tuot­taa koh­tuut­to­man kor­kean raken­teel­li­sen työttömyyden.”
    Ei dys­funk­tio­naa­li­nen sosi­aa­li­tur­van ja vero­tuk­sen yhdis­tel­mä ole ainoa syy raken­teel­li­seen työt­tö­myy­teen. Suo­men mer­kit­tä­vä ero mui­hin Poh­jois­mai­hin ja Euroo­pan mai­hin on alhai­sem­pi kau­pun­gis­tu­mi­sas­te. Työt­tö­myys meil­lä­kin on pahin­ta haja-asu­tusa­lueil­la, meil­lä on nii­tä on vain pal­jon enemmän.

    Yksi tähän liit­ty­vä ongel­ma on että val­ta­kun­nal­li­ses­ti yhte­näi­set tuki­ra­ken­teet on epä­op­ti­maa­li­sia niin maal­la kuin kau­pun­gis­sa, ja täs­tä seu­raa “että kau­pun­geis­sa toi­meen­tu­lo­tu­ki takaa mel­kein aina parem­man tulo­ta­son kuin työ­mark­ki­na­tu­ki asu­mis­tuel­la teräs­tet­ty­nä.” Tans­kas­sa voi olla saman­lai­set tuet eri puo­lil­la kos­ka koko maa on suh­teel­li­sen homo­gee­ni­nen, Suo­mes­sa alu­eet poik­kea­vat suu­res­ti toi­sis­taan, esi­mer­kik­si asu­mis­kus­tan­nus­ten osuus menoista.

  11. az,

    Mikä­li aiot ansai­ta kir­jan kom­men­toi­mal­la oikein­kir­joi­tus­ta, on var­mas­ti hyvä ker­ra­ta kielioppi. 

    Alis­tus­kon­junk­tiol­la alka­va sivu­lause on ero­tet­tu pil­kul­la pää­lausees­ta maa­il­man sivu suo­men kielessä. 

    En myös­kään ymmär­rä, mikä vika on ilmai­sus­sa “tul­la jon­kin asian piiriin”.

    Veik­kaan­pa, että Osmo toi­voo sisäl­töön koh­dis­tu­via kom­ment­te­ja pilk­kusään­tö­jen sijaan. Sitä puol­ta var­ten on muun muas­sa kustannustoimittaja.

  12. Joten­kin tun­tuu sil­tä, että OS:n odo­tuk­set komi­teal­ta oli­vat idea­lis­ti­set ja nai­vit. Kos­ka OS on koke­nut ja osaa­va polii­tik­ko, oli­sin odot­ta­nut hänel­tä enem­män poliit­tis­ta rea­lis­mia ja tilan­ne­ta­jua. Mut­ta toi­saal­ta ilman nai­via idea­lis­mi­aan OS ei oli­si kos­kaan jak­sa­nut komi­te­aan läh­teä. Arvos­tan sitä, että hän läh­ti sin­ne ja viit­sii edel­leen kai­vaa aihepiiriä.

    Tie­ten­kin Hys­sä­lä aset­ti komi­teal­le yle­vät tavoit­teet. Mut­ta kepun todel­li­se­na tavoit­te­na lie­nee kui­ten­kin ollut ajaa tiet­ty­jä omien etu­ryh­mien­sä etuja. 

    Esi­mer­kik­si takuu­elä­ke on ollut pit­kään kepul­le tär­keä asia. Takuu­elä­ke on maa­ta­lous­tuen jat­ko­ra­ha eri­tyi­ses­ti niil­le maa­ta­lo­jen elä­kei­käi­sil­le emän­nil­le, jot­ka eivät ole kos­kaan viit­si­neet mak­saa omas­ta pus­sis­taan kun­nol­li­sia työ­elä­ke­mak­su­ja kuten työn­te­ki­jät pako­te­taan tekemään.

    On myös nai­via kuvi­tel­la, että kokoo­mus haluai­si ajaa köy­hien asi­aa perus­tur­van tasoa korot­ta­mal­la. Hei­dän­hän tavoit­tee­na on puo­lus­taa rik­kai­den etu­ja. Tämä näkyy hal­li­tuk­sen veron­alen­nuk­sis­sa. Rik­kai­den etu­jen aja­mis­ta jar­rut­taa se, että Katai­sen pitää samal­la huo­leh­tia vaa­li­voi­tos­ta. Sik­si Katai­nen ei uskal­la avoi­mes­ti sotia pal­kan­saa­jia vastaan.

    Kun kepun ja kokoo­muk­sen läh­tö­koh­dat ovat mit­kä ovat, niin on ymmär­ret­tä­vää, että pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt ja dema­rit aset­tau­tui­vat puo­lus­tus­kan­nal­le eivät­kä olleet haluk­kai­ta avoi­men luo­vas­ti uudis­ta­maan koko järjestelmää.

    Sama ase­tel­ma näkyy nyky­hal­li­tuk­sen toi­min­nas­sa. Kokoo­mus ja kepu ovat saa­neet asioi­taan aje­tuk­si minul­le sinul­le jako­pe­ri­aatt­teel­la. Vih­reät ovat olleet nai­vi apu­puo­lue, jon­ka uskot­ta­vuus lopul­li­ses­ti tul­laan jyrää­mään kevään ydinvoimapäätöksessä.

    1. En kuvi­tel­lut kokoo­muk­sen pyr­ki­vän perus­tur­van nos­ta­mi­seen, mut­ta luu­lin hei­dän tavoit­te­le­van sitä, että köy­hä voi­si paran­taa tilan­net­taan työ­tä tekemällä.

  13. Osmo:

    Yhtä­löä han­ka­loit­ti se, että raken­teel­li­nen työt­tö­myys oli nousi 1990-luvun laman aika­na ja on sen jäl­jil­tä jää­nyt korkeaksi.

    yli­mää­räi­nen oli-sana työt­tö­myy­den jälkeen…

    En ymmär­rä mik­si olet pet­ty­nyt dema­rei­hin kun ne toi­mi­vat rahoit­ta­jien­sa edel­lyt­tä­mäl­lä taval­la. Toi­mii­ko joku toi­nen puo­lue muka­mas toisin?

    Ricca­do:

    Dema­rit eivät tun­nu ole­van kiin­nos­tu­nei­ta oikein mistään?

    Dema­rit ovat ihan samal­la taval­la kiin­nos­tu­nei­ta rahoi­tuk­ses­taan kuin muut­kin puo­lu­eet. Äänes­tä­jät ovat puo­lueil­le vält­tä­mä­tön paha, jota pitää kosis­kel­la reto­rii­kal­la ja pää­tök­set teh­dään niin, että rahoit­ta­jat ovat tyytyväisiä.

  14. Nimi­merk­ki azil­le haluan ker­toa, jot­ta pää­lauseen ja sivu­lauseen saa aina erot­taa toi­sis­taan pil­kul­la. Sivu­lauseen tun­nus on muun muas­sa se, että se alkaa alis­tus­kon­juk­tiol­la: että, jot­ta, kos­ka, kun, jos, vaik­ka, niin kuin, sil­lä jne. Pää­lauseen taas yleen­sä tun­nis­taa sii­tä, että se ei ole sivulause.

    No, itse asias­ta sen ver­ran, että onko­han täs­sä kir­ja­pro­jek­tis­sa nyt kan­nus­ti­met koh­dal­laan? Kir­jai­li­jam­me voi­si edes luva­ta lait­taa avus­ta­jien nimet esi­pu­hee­seen. Minus­ta voi­si kir­joit­taa: kii­tok­sen ansait­see myös Pil­kun­vii­laa­ja alis­tus­kon­juk­tion ja pil­kun käyt­töä kos­ke­vas­ta ohjeesta.

    Oikean­lai­set kan­nus­ti­met ovat nimit­täin tär­keä asia jos et ole sat­tu­nut asi­aa ajattelemaan.

    1. Riip­puu nyt vähän sii­tä, mihin suun­taan kom­men­toin­ti ete­nee. Var­maan­kin ahke­rim­pia kom­men­toi­jia tul­laan kiittämään.

  15. Jos ajat­te­lee Kokoo­muk­sen toi­min­taa, niin eikö oli­si kui­ten­kin pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä kan­nat­ta­vam­paa, teh­dä sel­lai­sia toi­min­ta­mal­le­ja ja tuki­muo­to­ja, jot­ka lyhen­tä­vät köy­hyy­den kes­toa, ehkäi­se­vät syr­jäy­ty­mis­tä ja mui­ta ongel­mia, joi­den hoi­ta­mi­nen myös maksaa?

    Jos ihmi­nen saa­daan omil­le jaloil­leen, pää­see sen jäl­keen töi­hin, tai rupe­aa yrit­tä­jäk­si niin onhan se ihan eri­lai­nen vaih­toeh­to sii­hen ver­rat­tu­na, että sääs­te­tään edel­leen perus­tur­vas­sa ym. ja ihmi­set ovat perus­tur­van tai toi­meen­tu­lo­tuen vankeja.

    Kokoo­muk­sen osal­ta luu­len, että kyse on hei­dän omien poliit­tis­ten ym. resurs­sien­sa opti­moi­mi­ses­ta ja kes­kit­ty­mi­ses­sä nii­hin asioi­hin, jot­ka liit­ty­vät hei­dän äänestäjiinsä.

    Se mitä Kokoo­mus tavoit­te­lee omien äänes­tä­jien­sä lisäk­si, niin on nii­tä työ­läis­ten ääniä, kos­ka siel­tä voi­si saa­da enem­män ääniä, kuin mitä köy­hien kes­kuu­des­ta saa. Vrt. kun­nal­lis­vaa­li­kam­pan­ja ja työ­väen presidentti.

  16. Eli­na, pal­jon kir­jo­ja luke­va­na tie­dän, että niis­sä on run­saas­ti kir­joi­tus- ja kie­liop­pi­vir­hei­tä. Kus­tan­nus­toi­mit­ta­jien työ on aika kii­reis­tä eikä kir­jo­ja käy­dä lävit­se kam­man kanssa.

    Pii­rin -> pii­riin on esi­mer­kik­si sel­lai­nen vir­he, jos­ta Word ei huomauta.

    Tuos­ta ekas­ta virk­kees­tä en ollut itse var­ma. vrt. “Aurin­ko pais­toi kun pela­sim­me jal­ka­pal­loa.” Lyhyt google­tus viit­tai­si sii­hen suun­taan, että molem­pia, pilk­kua ja pil­kun pois jät­tä­mis­tä käy­te­tään. Virk­keen myös lukee suju­vas­ti tauot­ta tai tauon kans­sa, joten sekään ei sel­key­tä kysymystä.

    Sil­lä ei ehkä muu­toin oli­si mitään väliä, mut­ta jos se on kir­jan aloit­ta­va vir­ke, niin joku asias­ta tie­tä­vä voi­si ehkä tar­ken­taa. Voi hyvin olla, että olin väärässä.

  17. Sep­po S: “Esi­mer­kik­si takuu­elä­ke on ollut pit­kään kepul­le tär­keä asia. Takuu­elä­ke on maa­ta­lous­tuen jat­ko­ra­ha eri­tyi­ses­ti niil­le maa­ta­lo­jen elä­kei­käi­sil­le emän­nil­le, jot­ka eivät ole kos­kaan viit­si­neet mak­saa omas­ta pus­sis­taan kun­nol­li­sia työ­elä­ke­mak­su­ja kuten työn­te­ki­jät pako­te­taan tekemään.”
    Kyl­lä maa­ta­lo­jen emän­nät mak­sa­vat työ­elä­ke­mak­su­ja samoin perus­tein kuin muut­kin työ­elä­mäs­sä muka­na ole­vat. Ongel­ma on vain maa­ta­lou­den tuot­ta­ma huo­no työ­tu­lo, joka joh­taa huo­noi­hin eläk­kei­siin nykyjärjestelmässä.

  18. En mal­ta olla kom­men­toi­mat­ta taa­sen tätä(kin) kes­kus­te­lua. Asias­ta kes­kus­te­le­mi­sen sijaan ihmi­siä kiin­nos­taa enem­män kie­liop­pi­vir­heet ja tois­ten kom­men­toi­jien kom­ment­tien kom­men­toin­ti. Herät­kää !Pysy­kää asiassa.
    Mie­les­tä­ni SATA-komi­tean ongel­ma­na on sama kuin monil­la muil­la­kin jul­kis­hal­lin­non pro­jek­teil­la, hank­keil­la ja orga­ni­saa­tio­uu­dis­tuk­sil­la. Raken­teet ovat olleet ole­mas­sa jo pit­kään eikä nii­tä voi­da muut­taa hel­pos­ti. Edgar Schei­nia mukail­len monis­ta arvois­ta ja toi­min­ta­ta­vois­ta on tul­lut jo orga­ni­saa­tioi­den perus­o­le­tuk­sia. Nämä pitäi­si tun­nis­taa ja muu­tok­sen pitäi­si läh­teä siel­tä, eikä siten että teh­dään mie­tin­tö tai perus­te­taan komi­tea asian­ti­lan muuttamiseksi.
    Näen pro­jek­teis­sa myös seu­raa­van ongel­man. Ilmei­ses­ti pro­jek­tit on lai­nat­tu jul­ki­sel­le puo­lel­le lii­ke-elä­mäs­tä ja sik­si että pro­jek­tien tulok­sia voi­daan tar­kas­tel­la edes jol­lain taval­la (rapor­tin tai mui­den tulos­ten avul­la), päin­vas­toin kuin orga­ni­saa­tioi­den. En ole var­ma, kuin­ka hyvin nämä pro­jek­tit sopi­vat jul­ki­sel­le puo­lel­le. Pää­asias­sa jul­ki­sen puo­len orga­ni­saa­tiot ovat pöhöt­ty­nei­tä lin­jaor­ga­ni­saa­tioi­ta eivät­kä mat­rii­sior­ga­ni­saa­tioi­ta kuten liike-elämässä.
    Vie­lä yksi syy komi­tea­työs­ken­te­lyn vai­keu­teen on mie­les­tä­ni jo Osmon­kin kuvaa­ma. Suo­mes­sa hal­lin­nos­sa oma pos­ti on totut­tu pitä­mään itsel­lä (saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta on pidet­tä­vä kiin­ni) eikä sii­tä voi luo­pua, ei sit­ten miten­kään. Tämä näkyy myös­kin perus­te­luis­sa, hal­lin­non pää­tös­ten perus­te­lui­na on aika usein se, että vedo­taan jo ole­mas­sa ole­vaan toi­min­ta­ta­paan oma­na perus­te­lu­naan (“näin meil­lä on aina teh­ty”) eikä voi­da aja­tel­la pää­tök­sen ole­van vää­rä tai että sitä voi­si muut­taa. Sehän mer­kit­si­si vää­räs­sä ole­mi­sen mahdollisuutta.
    Joku vii­sas sanoi aikoi­naan “byro­kra­tioi­den tär­kein tar­koi­tus on oikeut­taa oma ole­mas­sao­lon­sa”. Tätä­kään ei kan­na­ta unohtaa.

  19. >“Vie­lä 1980-luvul­la hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me oli hyvä ja halpa”
    Toi­vot­ta­vas­ti täl­le väit­teel­le tulee oma lukun­sa kir­jas­sa, oli­si kiva pei­la­ta mikä teki 80-luvus­ta niin kultaisen.

    Olet Osmo saa­nut aivan lii­kaa kom­ment­te­ja lii­an lyhyes­sä ajas­sa. Ei näi­tä ehdi lukea 🙂

  20. Ensim­mäi­nen kap­pa­le ja lop­pu koh­das­ta “Minä suh­tau­duin Komi­tean työ­hön hyvin innos­tu­nees­ti.” eteen­päin ovat hyvät. Välio­sas­sa menet lii­an syväl­le yksi­tyis­koh­tiin ja ana­ly­soit lii­an pit­käl­le. Tämä vie jän­ni­tet­tä kir­jan sisäl­löl­tä. Ker­rot taval­laan juo­nen jo etukäteen. 

    Mikä­li kysees­sä on tosi­aan alku­kapple, pitäy­dy mie­luum­min teh­tä­vän­an­non tyyp­pi­ses­sä käsit­te­lys­sä ja jätä pois syvem­pi ana­lyy­si ja yksi­tyis­koh­dat. Peli­kent­tää voit tie­tys­ti kevyes­ti ana­ly­soi­da ja osoit­taa poliit­ti­set jän­nit­teet, mut­ta ei lii­kaa, jot­tei luki­ja heti arvaa miten tulee käymään. 

    Ymmär­rän kyl­lä, että lähin­nä kir­ja­sit asioi­ta myö­hem­pää käsit­te­lyä var­ten, mut­ta lopul­li­seen alku­kap­pa­lee­seen pitää jät­tää kihel­möi­vä jän­ni­te, joka kir­jan mit­taan nousee huip­puun­sa, kun tais­te­let koko­nais­val­tai­sen näke­myk­se­si puo­les­ta, ja joka vii­mein latis­tuu komi­tean lop­pu­ra­por­tin pettymykseen. 

    Lataa alku­kap­pa­lee­seen suu­ret odo­tuk­se­si, kun yllät­täen pää­set teke­mään juu­ri sitä, mis­tä olit aina haa­veil­lut. Draa­man kaa­ri nääs!

  21. Yleen­sä lap­sen pane­mi­sel­le päi­vä­hoi­toon on jokin perus­tel­tu syy: van­hem­mat epäi­le­vät esi­mer­kik­si, että esi­koi­ses­sa on jotain “eri­tyi­syyt­tä”, jon­ka vuok­si tar­vi­taan päi­vä­ko­din tukea, mut­ta vie­lä ei ole mitään diag­noo­sia, tms.”

    Eihän tuo­hon tar­vi­ta kuin pie­ni puhe­vi­ka esim ärrä­vi­ka. Meil­lä­kin nuo­rem­man puhe­vi­ko­ja kor­jat­tiin päiväkodissa.

    Itse asias­sa Suo­mi on ainoi­ta EU-mai­ta, jois­sa esi­kou­lu on mak­sul­li­nen, kos­ka se on lii­tet­ty päivähoitoon.

    Mikä­li päi­vä­hoi­to kiel­le­tään ‚jos van­hem­pi on koto­na, niin osa lap­sis­ta jää näsiiä puhe­vi­ko­jen kor­jaus­ten ulko­puo­lel­le ja samoin esikoulunkin.

  22. Vie­lä 1980-luvul­la hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me oli hyvä ja halpa””

    Näin­hän se oli, työl­li­syys oli 75 % ja työt­tö­myys 2 % eikä val­tiol­la ollut velkaa.
    Vie­lä 80-luvul­la oli voi­mas­sa ns lep­pä­sen laki eli 6 kuu­kaut­ta työt­tö­mä­nä olleel­le piti yhteis­kun­nan jär­jet­sää työpaikka.
    Kysees­sä oli oikea työ­suh­de, ei nykyi­sen työ­mi­nis­te­rin aja­ma orjatyösuhde .

  23. Kärk­käi­nen,

    Etkö juu­ri ITSE kärk­kääs­ti kom­men­toi tois­ten kom­men­toi­jien kommentteja?

    Ja mitä se oikeas­taan sinul­le kuu­luu, mitä teks­te­jä tääl­lä on ja miten kes­kus­tel­laan. Ainoas­taan Osmol­la on sii­hen oikeus puuttua. 

    En kui­ten­kaan mal­ta olla sano­mat­ta, että käy­tä kap­pa­le­ja­ko­ja, jos toi­vot jon­kun luke­van kir­joi­tuk­se­si lop­puun. Minä en aina­kaan jaksanut. 

    ++++++++++

    Olen samaa miel­tä muu­ta­man kom­men­taat­to­rin kans­sa sii­tä, että joh­dan­to­lu­vuk­si aloi­tus on lii­an yksi­tyis­koh­tiin mene­vä. Mut­ta kuten Osmo seu­raa­vas­sa pos­tauk­ses­sa sanoo, kysees­sä on vas­ta luon­nos­te­lu­vai­he. Näin ollen nime­no­maan epä­sel­vät koh­dat ja mah­dol­li­set vää­ri­nym­mär­ryk­set ovat kiin­nos­tuk­sen keskiössä.

  24. Lii­an vanha, 

    Viral­li­nen esi­kou­lu ei ole Suo­mes­sa mak­sul­li­nen, vaan ilmai­nen kai­kil­le lap­sil­le. Se on toki vapaa­eh­toi­nen poi­ke­ten täs­sä monis­ta muis­ta maista. 

    Puhe­vi­ko­jen kor­jauk­seen ei tar­vi­ta päi­vä­ko­ti­hoi­toa, vaan puhe­te­ra­pi­aa. Tämän saa­mi­nen ei lii­ty mil­lään tavoin päi­vä­ko­ti­toi­min­taan osallistumiseen. 

    Yksit­täis­ten kir­jain­ten puut­tu­mi­seen lap­sen puhees­sa tai vää­rin­lausu­mi­seen, saa hoi­toa yleen­sä vas­ta kou­luiäs­sä. Tätä ennen odo­tel­laan, että luon­to tekee teh­tä­vän­sä, kuten useim­mi­ten tekeekin. 

    Puhe­te­ra­pian tar­ve kar­toi­te­taan neu­vo­las­sa, jos on aihet­ta epäil­lä dys­fa­si­aa tai muu­ten vain taval­li­suu­des­ta poik­kea­vaa puheen viivästymää.

  25. Osmo: “Var­maan­kin ahke­rim­pia kom­men­toi­jia tul­laan kiittämään.”

    Ei kai pidä kan­nus­taa ahke­ria vaan älyk­käi­tä kom­men­toi­jia. Par­haat ovat tiet­ty sekä että. Hmmm … täy­tyy vie­lä kor­ja­ta: Tyh­mä ja ahke­ra­kin kom­men­toi­ja on mah­dol­li­nen yhdis­tel­mä, kun­han se ahke­ruus kes­kit­tyy tie­don hank­ki­mi­seen ja pro­ses­soin­tiin eikä tän­ne kir­joit­te­luun. Aika nero­kas meta­kom­ment­ti, vaik­ka itse sanon.

    Tämä on poten­ti­aa­li­ses­ti tosi mie­len­kiin­toi­nen pro­jek­ti. Mut­ta onnis­tuu­ko se näin struk­tu­roi­mat­to­mas­ti ja ilman oikean­lai­sia ja jul­ki­lausut­tu­ja kan­nus­ti­mia? Vai onnis­tuu­ko se nime­no­maan siksi?

    Jois­sain kes­kus­te­lu­ryh­mis­sä luki­jat saa­vat pis­teyt­tää mui­den kom­ment­te­ja ja vie­lä jos­sain kom­men­tit jär­jes­te­tään pis­tey­tyk­sen mukaan. En tie­dä saa­ko WordPres­siin edes pis­tey­tys­tä — tai pikem­min kai, kuin­ka hel­pos­ti sen saa — mut­ta jos sai­si se voi­si antaa mer­kit­tä­vää­kin lisä­ar­voa kir­ja­pro­jek­til­le. Lisäk­si voi­si luva­ta, että pis­tey­tyk­sen mukaan arvos­te­tuim­mik­si osoit­tau­tu­nei­ta kom­men­toi­jia kii­te­tään esipuheessa.

    Miten muut vas­taa­vat pro­jek­tit ovat onnis­tu­neet? Sitä voi­sin sel­vi­tel­lä jos oli­sin ahke­ra (lyhyi­tä pää- ja sivu­lausei­ta ei ole vält­tä­mä­tön­tä erot­taa toi­sis­taan pilkulla).

  26. OS:

    Bau­mo­lin mukaan työn tuot­ta­vuus nousee yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la, eri­tyi­ses­ti hel­pos­ti auto­ma­ti­soi­ta­vas­sa teol­li­suu­des­sa pal­jon nopeam­min kuin jul­ki­sis­sa pal­ve­luis­sa, kos­ka esi­mer­kik­si opet­ta­ja ei voi opet­taa nopeammin.

    Eikös tämä ole ilmi­sel­vä ongel­ma mittarissa?
    Opet­ta­jan tuot­ta­vuus­han sel­väs­ti riip­puu oppi­lai­den tule­vas­ta tuot­ta­vuu­des­ta. Näin ollen opet­ta­jan tuot­ta­vuus kas­vaa jat­ku­vas­ti, mikä­li yksi­tyi­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus ker­ran paranee.
    Tie­dä sit­ten min­kä­lai­sia bud­jet­ti­jär­jes­te­ly­jä tämä ajat­te­lu­ta­pa vaatisi.

    Riccar­do:

    Mik­sei Kokoo­mus ymmär­rä näi­tä pie­ni­palk­kais­ten, toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vien työl­lis­ty­mis­louk­ku­ja, kan­nus­tin­louk­ku­ja, kun sen muu­ten kaik­ki lou­kut niin hyvin löytää?

    Kokoo­mus ei halua ymmär­tää. Se on puo­lu­een ja sen kan­nat­ta­jien ideo­lo­gian vas­tais­ta. Sen vuok­si puo­lu­een ehdok­kai­den “huo­li” köy­his­tä on kuu­los­taa aina niin huvittavalta.

  27. Viral­li­nen esi­kou­lu ei ole Suo­mes­sa mak­sul­li­nen, vaan ilmai­nen kai­kil­le lap­sil­le. Se on toki vapaa­eh­toi­nen poi­ke­ten täs­sä monis­ta muis­ta maista. 

    Puhe­vi­ko­jen kor­jauk­seen ei tar­vi­ta päi­vä­ko­ti­hoi­toa, vaan puhe­te­ra­pi­aa. Tämän saa­mi­nen ei lii­ty mil­lään tavoin päi­vä­ko­ti­toi­min­taan osallistumiseen. 

    Aina­kin minä mak­soin päi­vä­hoi­to­mak­sua myös sil­tä ajal­ta kun lap­se­ni kävi­vät esikoulua.
    On lähin­nä sair­var­te­lua väit­tää, että esi­kou­lu ei oli­si mak­sul­li­nen, jos päi­vä­ko­tio­suu­des­ta maksetaan.

    Samoin päi­vä­ko­ti hank­ki puhe­te­ra­peu­tin kor­jaa­man lie­viä­kin puhe­vi­ko­ja, kos­ka jo alku­vai­hees­sa ne on hel­pom­pi kor­ja­ta kuin kouluiässä.

    Itse asias­sa kou­lu­kin toi­mii varas­to­na ja ilmai­se­na sel­li­se­na. Alun perin kou­lu perus­tet­tiin vas­ra­tok­si, sil­lä teol­lis­tu­mi­sen yhtey­des­sä lap­set jäi­vät var­tioi­mat­ta kaduil­le ja suu­ri­na jen­gei­nä heis­tä tuli vaa­ral­li­sia häirikkölaumoja.
    Kan­san sivis­tä­mi­nen on aina ollut tois­si­jai­nen tavoite

  28. Lii­an vanha, 

    Ei se mitään sai­var­te­lua ole jos esi­kou­lu on maksuton. 

    Se vain on maksuton! 

    Jos sen lisäk­si lap­si tar­vit­see päi­vä­hoi­toa ilta­päi­vi­sin, niin se on mak­sul­lis­ta. Mikä täs­sä on epä­sel­vää? Eli lap­se­si ovat olleet ilmei­ses­ti koko­päi­vä­hoi­dos­sa myös esi­kou­lui­käi­si­nä. Mak­soit siis iltapäivätunneista. 

    Päi­vä­ko­ti ei myös­kään han­ki mitään puhe­te­ra­peu­tin pal­veui­ta, mut­ta voi toki tukea nii­den hankinnassa. 

    Puhe­te­ra­pia­pal­ve­lut ovat aivan yhtä lail­la koti­lap­sien saatavilla.

  29. Elina&Liian van­ha. Minul­la ei ollut pääl­lim­mäi­se­nä mie­les­sä puhe­viat, vaan autis­min kir­joon liit­ty­vät lie­vät eri­tyi­syy­det. Yleen­sä nii­hin kun­tou­tuk­se­na on mm. päi­vä­ko­ti, jot­ta lap­si oppii ole­maan ikäis­ten­sä kans­sa. Leik­ki­puis­tois­sa tms. se ei vält­tä­mätt­tä onnis­tu, kos­ka nämä voi­vat olla “nii­tä pik­kui­sen outo­ja lap­sia, jot­ka leik­ki­vät usein yksin”. Hyväs­sä päi­vä­ko­dis­sa ammat­ti­tai­toi­set työn­te­ki­jät pys­ty­vät ohjai­le­maan lap­sia niin, että myös nämä lap­set har­joit­te­le­vat yhteis­leik­kiä ja ryh­mäs­sä toimimista. 

    Neu­vo­las­ta saa hyvin apua kyl­lä, jos osaa jotain ongel­maa epäil­lä. Kun monil­la van­hem­mil­la ei ole koke­mus­ta lap­sis­ta ennen kuin sel­lai­sen saa­vat, niin sitä ei vält­tä­mät­tä osaa mitään epäillä. 

    Eikös se ilmai­nen esi­kou­lu ala monis­sa mais­sa jo kolmi‑, neli- tai vii­si­vuo­ti­aa­na eikä toi­min­ta juu­ri­kaan mei­kä­läi­ses­tä päi­vä­hoi­dos­ta eroa? Net­ti­tut­tu ker­toi, että sak­sa­lai­nen Haus­frau vie kol­mi­vuo­ti­aan­sa päiväkotiin/esikouluun, vaik­kei edes oli­si nii­tä nuo­rem­pia kothoidossa.

  30. Meil­lä­kin nuo­rem­man puhe­vi­ko­ja kor­jat­tiin päiväkodissa.

    Sil­loin kun minä olin pie­ni ja ärrä­vi­kai­nen niin puhe­te­ra­pia aloi­tet­tiin nime­no­maan seit­sä­män vuo­den iäs­sä. Pie­nen har­joit­te­lua­jan jäl­keen tera­peut­te­ni tote­si että poi­ka puhuu ja lausuu oikein hyvin kun vaan malt­taa aja­tel­la mitä sanoo. Yksi syy mik­si kas­va­mal­la nuo puhe­viat häviä­vät, sem­moi­nen kes­ki­ver­to vii­si­vuo­tias poi­ka­lap­si jol­la on enem­män asi­aa kuin kie­len moto­riik­ka antaa myö­ten on vähän väki­sin­kin joten­kin puhe­vi­kai­nen, ja yleen­sä tämä kor­jau­tuu ajan kanssa.

  31. Pojan päi­vä­ko­ti­ryh­män nip­pa nap­pa vii­si­vuo­tias kävi puhe­te­ra­pias­sa. Tar­kem­pia yksi­tyis­koh­tia en tie­dä, mut­ta kyse ole reip­paas­ti alle kou­lui­käi­ses­tä, jol­la oli ärrä täy­sin hukassa.

  32. Ei se mitään sai­var­te­lua ole jos esi­kou­lu on maksuton. 

    Se vain on maksuton! ”

    Kyl­lä minä mak­soin täy­den päi­vä­hoi­to­mak­sun vaik­ka lap­set oli­vat ns esikoulussa.
    Koko päi­vä­hoi­to­mak­su peri­tään jos lap­si on useas­ti enem­män kuin tuon 9 tun­tia hoi­dos­sa eli sil­loin esi­kou­lu ei vai­ku­ta mak­sui­hin alentavasti.

    Eli laki on laa­dit­tu siten, että useim­mat van­hem­mat mak­sa­vat täy­den päi­vä­hoi­to­mak­sun vaik­ka lap­si käy “esi­kou­lua”
    Tuos­sa lai­na­su Kun­ta­lii­ton sivuil­ta, joku oli asias­ta valittanut

    Lisäk­si pää­tök­ses­sä tode­taan, että las­ten päi­vä­hoi­dos­ta anne­tun ase­tuk­sen mukaan osa­päi­vä­hoi­to on enin­tään vii­si tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Myös kun­nan­hal­li­tuk­sen vah­vis­ta­mas­sa sosi­aa­li­pal­ve­lu­mak­su­jen tak­sas­sa osa­päi­vä­hoi­to on enin­tään vii­si tun­tia päi­väs­sä. Kos­ka lap­set ovat olleet nel­jän tun­nin esio­pe­tuk­sen lisäk­si päi­vä­hoi­dos­sa yli vii­si tun­tia, sosi­aa­li­lau­ta­kun­ta on hal­lin­to-oikeu­den pää­tök­sen mukaan voi­nut periä hei­dän hoi­dos­taan kokopäivähoitomaksun.”

  33. Vie­lä 1980-luvul­la hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me oli hyvä ja halpa””

    Sii­hen aikaan kun­nat tuot­ti­vat pal­ve­lut itse eivät­kä osta­neet joh­ta­jien ser­kuil­ta kal­lii­na ostopalveluina.
    Hyvä ver­tai­lu­pa­ri ovat Oulu ja Espoo.
    Oulu tuot­taa päi­vä­hoi­to­pal­ve­lun­sa itse ja se on suur­ten kau­pun­kien hal­vin per lapsi.
    Espoo on ulkois­ta­nut eni­ten ja sen päi­vä­hoi­don hin­ta per lap­si on korkein.

    Kun­ta­sek­to­rin ongel­ma on se, että niil­lä ei ole osto­ko­ke­mus­ta ja osaamista.
    Pal­ve­lun­tuot­ta­jat puhu­vat pal­jon kil­pai­lus­ta, mut­ta se on vain har­hau­tus­ta, todel­li­suu­des­sa he ovat hyvin vik­ke­liä sopi­maan hin­ta­ta­sos­ta keskenään.
    Kun­nil­ta puut­tuu myös osaa­va val­von­ta ja hin­ta­ta­sois­ta heil­lä ei ole mitään käsitystä.

    Ulkois­ta­mi­sen tär­kein sään­tö on, että jos ei ymmär­rä miten sääs­töt saa­vu­te­taan niin ei kan­na­ta ulkoistaakaan.
    Toi­nen sään­tö on, että saat vain niin hyvää laa­tua kuin kyke­net valvomaan.
    Useim­mis­sa kun­nan osta­mis­sa pal­ve­lui­ta ei ole laa­tu­val­von­taa lainkaan

Vastaa käyttäjälle Riitta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.