Ansioturva ja työmarkkinatuki

Kiista ansiosi­don­naisen työt­tömyyspäivära­han ja työ­markki­nat­uen välil­lä oli SATA-komitean työn tuskallisimpia; saako perus­tur­vaa nos­taa ilman, että nos­te­taan myös ansioturvaa.

Koko sosi­aal­i­tur­vamme on kak­si­jakoinen koost­uen toisaal­ta kaikille pelkän kansalaisu­u­den perus­teel­la mak­set­tavas­ta perus­tur­vas­ta ja ansio­tur­vas­ta, joka ansaitaan työtä tekemäl­lä. Ansio­tur­va on vaku­u­tus tulo­jen mene­tys­tä vas­taan sairau­den, äitiy­den, työt­tömyy­den tai van­hu­u­den var­al­ta. Jos menet­tää isot tulot saa ison kor­vauk­sen ja jos menet­tää pienet tulot saa pienen kor­vauk­sen aivan kuten palo­vaku­u­tus on isos­ta talosta suurem­pi kuin pien­estä talosta.

Perus­tur­van ja ansio­tur­van suh­teen tekee han­kalak­si se, että työ­markki­naos­a­puo­let, ”par­tit”, ovat keksi­neet, että osa palkkaveroista, työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den sosi­aali­vaku­u­tus­mak­sut, ovat näi­den omaa rahaa. Niistä päät­tämi­nen ei tämän mukaan kuu­lu eduskun­nalle ja hal­li­tuk­selle, vaan niistä tulee sopia työ­markki­na­jär­jestö­jen väli­sis­sä neu­vot­teluis­sa. Perus­tur­va rahoite­taan yleisil­lä veroil­la ja ansio­tur­va par­tien hallinnoimil­la palkkaveroilla.

Val­tio rahoit­taa perus­tur­van ylei­sistä veroista. Ellei muu­ta sovi­ta, ansio­tur­van piiris­sä ole­vat jäävät osat­tomik­si tästä val­tion rahas­ta rahoit­taes­saan tulon­si­ir­ton­sa ”oma­l­la” rahal­laan. Tämä kysymys kos­kee eläkkeitä, sairaus­päivära­ho­ja ja työt­tömyyspäivära­ho­ja. Niis­sä kaikissa asia on ratkaistu eri tavoin.

Kansaneläke tar­joaa eläke­tur­van niille, joil­la ei työhis­to­ri­an puut­tumisen takia ole työeläket­tä tai työeläke on pieni. Se annetaan niille, joil­la työeläke on pieni. Työeläke pienen­tää kansaneläket­tä 50 pros­entin ker­toimel­la; euro työeläket­tä pienen­tää kansaneläket­tä 50 sen­til­lä[1]. Kansaneläket­tä ei saa lainkaan, jos työeläke on noin kaksinker­tainen täy­teen kansaneläk­keeseen näh­den. Voidaan sanoa, että ne jot­ka ovat itse mak­sa­neet eläk­keen­sä, menet­tävät val­tion mak­saman eläkkeen.

Sairaus­vaku­u­tus kor­vaa menete­tyt työ­tu­lot. Jos tulo­ja ei ole ollut ennen sairas­tu­mista lainkaan, ei peri­aat­teessa ole mitään kor­vat­tavaakaan. Sik­si tulo­ton jää sairas­tut­tuaan ilman mitään tulo­ja 55 päiväk­si. Sen jäl­keen hän saa sairaus­vaku­u­tus­ta noin 530 euroa kuussa.

Ansiosi­don­nainen sairaus­päivära­ha alkaa juos­ta yhdek­sän päivän jäl­keen. Sen suu­ru­us riip­puu sairaut­ta edeltäneistä tuloista regres­si­ivis­es­ti[2]. Sairaus­vaku­u­tuk­sen ansio- ja vähim­mäis­tur­van välil­lä ei ole mitään muu­ta kytken­tää kuin että ansio­tur­va ei voi jäädä perus­tur­vaa huonom­mak­si. Val­tio mak­saa perus­tur­van ja ”par­tit” ansio­tur­van. Vaku­u­tus­mak­sun­sa ”itse” mak­sanut menet­tää siis val­tion verora­hoista mak­saman tur­van tuloista riip­pumat­ta, kun taas kansaneläke tukee ainakin vähän pieniä ansioeläkkeitä saavia.

Sairaus­vaku­u­tuk­ses­sa vähim­mäis­päivära­ha ei vaiku­ta ansiopäivära­haan mitenkään pait­si, ettei ansiopäivära­ha voi alit­taa vähim­mäis­päivära­haa. Jos siis vähim­mäis­päivära­haa nos­te­taan, ansiopäivära­hat eivät muu­tu lainkaan. Ansiopäivära­ha on vähim­mäis­päivära­haa suurem­pi, jos vuosi­t­u­lot ylit­tävät 9445 euroa.[3]

Val­tio mak­saa vähim­mäis­päivära­hat kokon­aan ja ”par­tit” ansiopäivära­han kokon­aan. Ne, jot­ka ovat itse mak­sa­neet sairaus­päivära­hansa jäävät siis kokon­aan vaille val­tion maksuosuutta.

Työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­sa asi­at ovat val­lan toisin. Ne, joil­la on takana vähin­tään kymme­nen kuukau­den työhis­to­ria ja vähem­män kuin kak­si vuot­ta[4] työt­tömyyt­tä saa­vat joko ansiosi­don­naista työt­tömyyspäivära­haa (kas­san jäsenet) tai perus­päivära­haa. Jos ei ole aiem­paa työhis­to­ri­aa tai 500 työt­tömyyspäivää on tul­lut täy­teen, ei saa perus- eikä ansiopäivära­haa, mut­ta saa työ­markki­natukea. Työ­markki­natu­ki on perus­päivära­han suu­ru­inen, mut­ta poikkeaa perus­päivära­has­ta siinä, että puoli­son ja samas­sa taloudessa asu­vien van­hempi­en[5] tulot pienen­tävät työ­markki­natukea. Perus­päivära­ha on käytän­nössä kadon­nut­ta kansan­perin­net­tä, sil­lä jok­seenkin jokainen työt­tömyys­riskin alla ole­va ymmärtää nyky­isin liit­tyä työt­tömyyskas­san jäsenek­si. Sik­si puhun jatkos­sa työ­markki­nat­ues­ta tai perus­tur­vas­ta, jol­la tarkoi­tan sekä työ­markki­natukea että peruspäivärahaa.

Veron­mak­sa­jat rahoit­ta­vat perus­tur­van kokon­aan ja ansiopäivära­has­ta perus­tur­van suu­ruisen viipaleen. Par­tit rahoit­ta­vat työt­tömyyspäivära­has­ta perus­tur­van ylit­tävän ansio-osan. Tässä on siis eri peri­aate kuin eläkkeis­sä ja sairaus­vaku­u­tuk­ses­sa, joiden osalta vaku­ute­tut menet­tävät val­tion mak­saman tur­van kokon­aan tai osittain.

Ansiopäivära­ha riip­puu työt­tömyyt­tä edeltäneestä palka­s­ta por­tait­tais­es­ti. Perus­päivära­han päälle tule­va ansio-osa on 45 pros­ent­tia palkan ja perus­päivära­han ero­tuk­ses­ta tiet­tyyn tait­er­a­jaan saak­ka. Tuo tait­er­a­ja oli aiem­min kohdas­sa, jos­sa kuukausi­palk­ka vas­tasi perus­päivära­haa 90-ker­tais­es­ti, mut­ta sosi­aal­i­tu­pos­sa[6] tätä taiteko­htaa korotet­ti­in 105 perus­päivära­hak­si eli noin 2700 euroksi kuussa.

Ansiosi­don­nainen tuki on sidot­tu perus­päivära­haan kahdel­la taval­la. Ensim­mäi­nen kytken­tä tulee siitä, että ansio-osa tulee perus­päivära­han päälle ja toinen siitä, että tuo taiteko­h­ta nousee perus­päivära­han noustes­sa. Laskukaa­va merk­it­see, että työ­markki­nat­uen noustes­sa kymmenel­lä eurol­la, taiteko­hdan ala­puolel­la ole­vat ansiopäivära­hat nou­se­vat 5,5 eurol­la ja taiteko­hdan yläpuolel­la ole­vat noin 15 eurol­la kuus­sa. Tuo jälkim­mäi­nen kytken­tä on näistä kytken­nöistä katalampi.

SATA-komitean keskeisiä tehtäviä oli paran­taa ensisi­jaista sosi­aal­i­tur­vaa (työt­tömyys­tur­va, sairaus­päivära­hat, asum­is­tu­ki jne.) niin paljon, että tukien pienu­ud­es­ta johtu­va tarve tur­vau­tua toimeen­tu­lo­tu­keen pois­tu­isi. Tämä olisi edel­lyt­tänyt työ­markki­nat­uen ja perus­päivära­han nos­tamista, mut­ta han­ke kaa­tui siihen, etteivät työ­markki­na­jär­jestöt hyväksyneet työ­markki­nat­uen koro­tus­ta ilman, että ansiosi­don­naista tur­vaa nos­te­taan myös. Ne eivät hyväksyneet kum­mankaan kytken­nän purkamista.

Työ­markki­nat­uen nos­t­a­mi­nen ei olisi julkiselle taloudelle paljon mak­sanut, kos­ka pelkäl­lä työ­markki­nat­uel­la ole­vat saa­vat yleen­sä myös sekä asum­is­tukea että toimeen­tu­lo­tukea. Val­tio ja kun­nat oli­si­vat saa­neet rahansa melkein kokon­aan takaisin näi­den muiden tukien pienen­e­misenä. Sen sijaan ansiosi­don­naisen nos­t­a­mi­nen olisi mak­sanut oikeasti rahaa, sil­lä ansiosi­don­naisel­la ole­vat eivät saa toimeen­tu­lo­tukea, eivätkä usein myöskään asum­is­tukea. Eri­tyisen kalli­ik­si olisi tul­lut tuo taiteko­hdan kytken­tä, siis se, että yli 2700 euroa tien­an­neil­la kympin koro­tus perus­tur­vaan nos­taa ansiosi­don­naista 15 eurol­la. Tämä joukko ei yleen­sä saa mui­ta tukia, jot­ka oli­si­vat koro­tuk­sen vaiku­tuk­ses­ta pienen­tyneet, jol­loin koro­tus olisi jäänyt täysimääräis­es­ti julkisen talouden mak­set­tavak­si. [7]

Voidaan tietysti väit­tää, että juuri tästä samas­ta syys­tä työ­markki­natukea saa­vat eivät olisi koro­tuk­ses­ta hyö­tyneet, mut­ta asia ei ole näin. Niin kauan kuin saa toimeen­tu­lo­tukea, on jok­seenkin hyödytön­tä yrit­tää paran­taa ase­maansa keikkatöil­lä, kos­ka niistä ei jää käteen juuri mitään. Kun vapau­tuu toimeen­tu­lotues­ta, vapau­tuu sen mon­en mielestä nöyryyt­tävästä hakemis­es­ta, ja saa oikeu­den paran­taa ase­maansa keikkatöillä.

Niin san­otus­sa sosi­aal­i­tu­pos­sa paran­net­ti­in ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa yli sadal­la miljoon­al­la eurol­la ilman että perus­tur­vaa paran­net­ti­in eurol­lakaan. Kun perus­tur­va­jaos­tossa halut­ti­in vas­taavasti rahaa työ­markki­nat­uen nos­tamiseen, työ­markki­na­jär­jestöt vas­ta­si­vat, että näin ei voi tehdä, ellei vas­taavasti nos­te­ta myös ansio­tur­vaa. Kytkök­siä ei siis saanut katkaista. Muu olisi SAK:n mukaan työt­tömien pane­mista toisi­aan vas­taan. Ansiosi­don­naisen tur­van paran­t­a­mi­nen ilman perus­tur­van paran­tamista ei siis ole työt­tömien pane­mista toisi­aan vas­taan mut­ta päin­vas­tainen on.

Minus­ta tämä oli epäoikeu­den­mukaista jo sik­sikin, että perus­tur­van korot­ta­mi­nen vaikka­pa 50 eurol­la ei olisi tukien päällekkäisyy­den vuok­si paljonkaan paran­tanut perus­tur­val­la ole­vien ase­maa. Se olisi vain järkeistänyt sosi­aal­i­tur­vaa taval­la, joka kuu­lui komitean toimek­siantoon. Jos ansio­tur­vaa olisi paran­net­tu samal­la kytkök­sien esit­tämäl­lä taval­la, ansio­tur­van saa­jat oli­si­vat hyö­tyneet net­toan­sioina paljon enem­män kuin perus­tur­van saajat.

Eri­tyisen raivos­tut­ta­va oli vaa­timus tästä taiteko­hdan kytkemis­es­tä perus­tur­van tasoon. Taiteko­htaa nos­tet­ti­in sosi­aal­i­tu­pos­sa 90-ker­tais­es­ta päivära­has­ta 105-ker­taisek­si, kos­ka perus­päivära­ha oli jäänyt niin pahasti jäl­keen ansio­ta­son kehi­tyk­ses­tä. Olisi jotenkin tun­tunut kohtu­ulliselta, että taitosko­h­ta olisi määritet­ty indek­si­in sidot­tuna euromääränä eikä sidot­tuna perus­tur­van tasoon. Täl­lä kytkök­sel­lä taat­ti­in, että hyvä­palkkaises­ta työstä työt­töminä ole­vat saisi­vat net­toan­sioi­hin moninker­taisen koro­tuk­sen siihen näh­den, mitä työ­markki­nat­uen varas­sa elävät saisivat.

Toisin kuin julk­isu­udessa on väitet­ty, kyse ei ollut siitä, että työt­tömyys­vaku­u­tus­ta mak­sa­vat oli­si­vat joutuneet epäoikeu­den­mukaiseen ase­maan – siis saman­laiseen ase­maan kuin he ovat eläkkei­den tai sairaus­päivära­ho­jen osalta.  Ehdo­tuk­sen mukaan val­tio olisi edelleen mak­sanut ansiopäivära­hoista perus­päivära­han osu­u­den. Val­tio olisi siis nos­tanut mak­su­o­su­ut­taan ansiopäivära­hoista. Tämä ei todel­lisu­udessa olisi val­ti­olle mitään mak­sanut. Jos par­tien osu­us ansiopäivära­han rahoit­tamis­es­ta piene­nee, ne pienen­tävät per­imään­sä palkkaveroa. Val­ti­olle jää tilaa nos­taa omaa tuloveroaan täs­mälleen samal­la määräl­lä, jol­loin kukaan ei olisi huo­man­nut mitään, mut­ta ketään ei olisi kohdel­tu ”väärin”. Juuri täl­laiset esimerkit6 osoit­ta­vat, että koko aja­tus palkkaveroista par­tien omana rahana on silkkaa hölynpölyä.

Eräs val­tio­varain­min­is­ter­iön virkamies sanoi min­ulle yksi­tyis­es­ti, että hän ei kan­na­ta kytken­nän purkamista, kos­ka hänestä ei ole hyvä aja­tus nos­taa perus­tur­vaa. Kytken­tä estää tehokkaasti perus­tur­van paran­tamisen. Päämäärästä olen eri mieltä, mut­ta ana­lyysi vaiku­tus­mekanis­mista oli oikea: kytken­tä ehkäisee tehokkaasti perus­tur­van paran­tamista ja on joidenkin silmis­sä sen tarkoituskin.

Palka­nsaa­ja­jär­jestöt ovat käyt­täneet perus­teena kytken­tään sitä, ettei kukaan enää liit­ty­isi työt­tömyyskas­soi­hin, jos ero ansiopäivära­han ja perus­päivära­han välil­lä pienenisi. Tässä yhtey­dessä kan­nat­taa muis­tut­taa siitä, että työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sua kerätään yhtä lail­la kas­saan kuu­luvil­ta ja kuu­lumat­tomil­ta. Palka­s­ta mak­se­tut vaku­u­tus­mak­sut saa hyödyk­seen kuitenkin vain, jos mak­saa myös pienen sym­bol­isen mak­sun työt­tömyyskas­salle. Niiden osalta, jot­ka eivät kas­saan kuu­lu, nuo vaku­u­tus­mak­sut menevät hukkaan – tai siis val­tion poh­jat­tomaan kas­saan. Tätä jär­jeste­lyä on erit­täin vaikea ulkop­uoliselle perustel­la muuten kuin sil­lä, että työ­paikoil­la syn­ty­isi erikoinen tilanne, jos työ­nan­ta­jan mak­sut jär­jestäy­tyneistä työn­tek­i­jöistä oli­si­vat suurem­mat kuin jär­jestäy­tymät­tömistä. Yksinker­tais­in­ta tietysti olisi, että koko työt­tömyyskas­sajär­jestelmä lopetet­taisi­in ja Kansaneläke­laitos hoitaisi koko työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen, mut­ta tätä eivät palka­nsaa­ja­jär­jestöt voi jäsen­poli­it­ti­sista syistä hyväksyä.

Voi tietysti sanoa, että on oma vika, jos mak­saa työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sua ymmärtämät­tä liit­tyä työt­tömyyskas­saan. On kuitenkin eräs ryh­mä, jon­ka on pakko mak­saa, mut­ta joka ei voi saa­da ansiosi­don­naista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, vaik­ka halu­aisi: osa-aikatyötä tekevät, joiden työai­ka on alle 18 tun­tia viikos­sa. Hei­dän on pakko mak­saa, mut­ta heil­lä ei työssäoloe­hto täy­ty koskaan. Tästä sään­nöstä on eräitä poikkeuk­sia, esimerkik­si opettajat.

Kun nyky­isin läh­es kaik­ki kuu­lu­vat johonkin työt­tömyyskas­saan eikä työt­tömyyskas­san jäsenyys enää edel­lytä käytän­nössä ammat­tili­it­toon kuu­lu­mista, työ­markki­na­jär­jestö­jen halus­sa pitää haju­rakoa perus­tur­val­la ole­vi­in ei kyse voi ratio­naalis­es­ti ajatellen enää olla halus­ta houkutel­la palka­nsaa­jat ammat­tili­it­to­jen jäseniksi.  Kansaa ollaan tosi­asi­as­sa jaka­mas­sa kah­tia laa­jenevaan, kohta­laisen hyvässä työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vaan keskilu­okkaan ja alalu­okkaan, jon­ka työ­panos ei työ­nan­ta­jille syys­tä tai tois­es­ta kel­paa. Sosi­aal­i­tur­van jako hyväo­sais­ten ansio­tur­vaan ja rupusakin alati heikkenevään perus­tur­vaan jakaa kansan vaar­al­lis­es­ti kah­tia. Tämä on ollut merkit­tävin sosi­aalipoli­it­ti­nen muu­tos viimeisen 20 vuo­den aikana.

=====================================================

Olen kir­joit­ta­mas­sa kir­jaa SATA-komitean työstä. Ajat­telin kokeil­la toisen­laista työ­ta­paa: julkaisen luon­nos­tek­ste­jä blogilla toivoen niihin kom­ment­te­ja. Kom­men­tit käytän kor­vauk­set­ta hyväk­seni; parhaat kom­men­toi­jat ehkä saa­vat kus­tan­ta­jal­ta kir­jan muis­tok­si jos se joskus julka­istaan. Tämä tek­sti on stil­isoima­ton­ta luon­nos­ta, joten stilis­ti­ikkaan ei kan­na­ta kiin­nit­tää huomio­ta vaan asi­a­sisältöön tai joidenkin koh­tien vaikeaan ymmärrettävyyteen.


[1] Ansioeläke alkaa pienen­tää kansaneläket­tä vas­ta 51 euron jäl­keen kuussa.

[2] Sairaus­päivära­ha on 70 pros­ent­tia palka­s­ta 31 850 euron vuosi­t­u­loi­hin asti. Tämän yli menevä osa nos­taa sairaus­päivära­haa 40 pros­entin ker­toimel­la 49 003 euron vuosi­t­u­loi­hin asti ja tämän ylit­tävät tulot 25 pros­entin kertoimella.

[3] Ansiopäivära­haa ale­taan mak­saa, kun sairaus on jatkunut yli yhdek­sän päivää. Vähim­mäis­päivära­haa ale­taan mak­saa vas­ta, kun sairaus on jatkunut 55 päivää. Täl­löin myös ansiopäivära­ha jää vähim­mäis­päivära­haa pienem­mäk­si, jos ansio­tu­lot alit­ta­vat 9 445 euroa vuodessa.

[4] Vii­sisa­taa päivää eli sata viiden päivän viikkoa

[5] Tässä van­hempi­en tulo­jen vaiku­tuk­ses­sa ei ole ikärahjaa. Jos 55-vuo­tias työtön ottaa koti­in­sa asumaan 80-vuo­ti­aan äitin­sä, äidin eläke voi leika­ta ”lapsen” työmarkkinatukea.

[6] Sosi­aal­i­tu­pos­ta tarkem­min luvus­sa XX-

[7] Tiedän, ette4ivät työ­markki­na­jär­jestöt hyväksy tätä tulk­in­taa. Hei­dän mielestään tuon taiteko­hdan tuot­ta­mat menot eivät olisi jääneet julkisen talouden vaan työ­markki­na­jär­jestö­jen mak­set­tavak­si. Veron­mak­sa­ja ei ero­ta pakol­lisia palkkavero­ja toi­sis­taan. Jos työmarkkinajärjestöt6 nos­ta­vat ”itse mak­sami­aan” vero­ja, val­ti­olle jää vähem­män liikku­ma-alaa verotuksessa.

112 vastausta artikkeliin “Ansioturva ja työmarkkinatuki”

  1. Nuo Osmon ajatuk­set johtais­vat työ­markki­noiden vas­taisku­un ja sosi­aal­i­tur­vaa alet­taisi­in rak­en­taa europ­palaiseen malliin :

    1.Valtio mak­saa aina perus­tur­van riip­pumat­ta henkilön muista lähteistä tule­vista tuloista

    2. Vah­vat liitot neu­vot­televet jäse­nilleen hyvät lisäeläke-sairaus-työt­tömyy­se­tu­udut .Val­tio ei puu­tu näi­hin, kos­ka ne ovat vapaan sopimus­toimin­nan piirissä

    Näinkin rak­en­tuu kah­den ker­roksen kansa,eikä val­tio voi enää puut­tua näi­hin kun sopimus­va­paus on perus­tus­lain suo­jaa­ma vrt Lilius

    Joten ei nuo Osmon kon­stit pitkälle kanna.
    Itse asi­as­sa se laa­jen­taa tuo­ta häviäjien joukkoa noi­hin pieni­palkkaisi­in pätkä­työläisi­in, joil­la ei ole vah­vaa työmarkkina-asemaa

  2. Mie­lenki­in­toista mut­ta todel­la monimutkaista.
    Voisitkko näis­sä kir­joituk­sis­sa ava­ta asi­aa joka on askar­rut­tanyt ja johon olen yrit­tänyt saa­da omas­sa kun­nas­sa vastausta ?
    Tiedo­tus välineis­säkin on ollut puhet­ta kun­tien joutu­van mak­samaan takaisin suuria sum­mia val­ti­olle kos­ka eivät jär­jestä pitkäaikais työt­tömil­lä työtä tai koulu­tus­ta. Kukaan ei ole osan­nut ker­toa tätä rahali­iken­net­tä mis­tä se takaisin per­in­tä ker­tyy esim / työtön ? Liip­paako tämä kysymys sen ver­ran läheltä että voisit valaista asiaa ?

    1. Työ­markki­nat­uen menot jae­taan tasan val­tion ja kuin­tien kesken kuitenkin niin, että kun työtön­tä aktivoidan, val­tio mak­saa sen kokon­aan. Näin kun­nan kan­nat­taa palkata työtön kuntout­tavaan työ­toim­intaan vaik­ka var­tioimaa pat­sas­ta, mut­ta useim­mat kun­nat eivät ole oival­ta­ne­et tätä. .

  3. “Kun nyky­isin läh­es kaik­ki kuu­lu­vat johonkin työt­tömyyskas­saan eikä työt­tömyyskas­san jäsenyys enää edel­lytä käytän­nössä ammat­tili­it­toon kuu­lu­mista, työ­markki­na­jär­jestö­jen halus­sa pitää haju­rakoa perus­tur­val­la ole­vi­in ei kyse voi ratio­naalis­es­ti ajatellen enää olla halus­ta houkutel­la palka­nsaa­jat ammat­tili­it­to­jen jäseniksi.”

    Eiköhän kuitenkin reilusti suurin osa, jot­ka liit­tyvät ammat­ti­jär­jestön työt­tömyyskas­saan kuitenkin liity myös jäsenek­si, eli jonkin­lainen ohjaa­va vaiku­tus jäsenyy­teen edelleen on. Toisaal­ta Liiton jäse­nenä ole­van myös aika kätevästi liiton kas­saan kuu­lu­mi­nen sitout­taa jäsenyy­teen, vas­taaval­la taval­la kun vähit­täiskaup­pan kortin käyt­täjä sitoutuu tiet­tyyn kaup­paan. Nyt kuule­ma Erton osalta jäsen­hake­musten määrä on lisään­tynyt, kun uhka­si­vat työ­nan­ta­jaa lakolla.

    Työ­markki­na­jär­jestö­jen halu pitää haju­rako perus­tur­van varas­sa ole­vi­in toisaal­ta selit­tyy sil­lä, että he puo­lus­ta­vat siis ansio­tur­van varas­sa ole­vien etu­ja ja siis jäsenistön­sä etu­ja. Näin he myös tekevät omaa jäsen­hank­in­takam­pan­jaansa. Toisaal­ta esim. demar­it puo­lus­taes­saan tätä kytköstä, aja­vat tietyn äänestäjäjoukkon­sa etua.

  4. “Työ­markki­nat­uen menot jae­taan tasan val­tion ja kuin­tien kesken kuitenkin niin, että kun työtön­tä aktivoidan, val­tio mak­saa sen kokon­aan. Näin kun­nan kan­nat­taa palkata työtön kuntout­tavaan työ­toim­intaan vaik­ka var­tioimaa pat­sas­ta, mut­ta useim­mat kun­nat eivät ole oival­ta­ne­et tätä.”

    Ilmeis­es­ti ovat oival­ta­ne­et saman minkä Helsin­ki. Eli kas­savir­ta on kuitenkin plus­sal­la kun toimeen­tu­lo­tuki­menoista tulee val­ti­ol­ta muis­taak­seeni puo­let kun­nalle ja kun las­ke­taan tämän tulon ja työ­markki­nat­uen meno­jen ero­tus, niin kas­savir­ta on kun­taan päin ja tämähän ei kan­nus­ta yhtään kun­taa työl­listämään. Tosin tästä on yllät­täviä poikkeukeuk­sia esimerkik­si Kiip­u­lan kun­ta. He halu­a­vat lisää tulo­ja ja muille kun­nille riit­tää että nytkin tilanne on talouden kannal­ta posi­ti­ivi­nen, vaik­ka lisää tulo­ja ei tulisikaan.

    1. Kyl­lä Helsin­ki säästäisi paljon sekä toimeen­tu­lo­tuki­meno­ja että työ­markki­natuki­meno­ja, jos se työl­listäisi pitkäaikaistyöt­tömiä vaik­ka kuin­ka näen­näisi­in tehtävi­in. Tämä taas ei kokon­aisu­u­den kannal­ta ole aivan ongelmatonta.

  5. Tässä työ­markki­nat­uen ja ansiopäivära­han poli­it­tisia esteitä ja taus­taa kan­nat­taisi selvit­tää kir­jas­sa enem­män. Kuten myös näi­den eri tukimuo­to­jen ja toimeen­tu­lo­tu­keen liit­tyvää kehi­tys­tä ja miten myös poli­itisel­la ken­täl­lä asian suh­teen on edel­lisen laman jäl­keen edetty.

    Soin­in­vaar­alle heit­täisin idean toisek­si kir­jak­si kun saat tämän ensin kirjoitettua ; )

    Kir­ja voisi käsitel­lä työvoima­palvelu­ja, niiden tehokku­ut­ta ja palvelu­jen käytän­nön toteut­tamista. Tässä kohtaa näyt­tää ole­van yleisessä tietoisu­udessa aukko­ja. Tilas­toti­etoa jonk­in­ver­ran asi­as­ta löy­tyy. Meil­lä on mie­lenki­in­toisia tutkimuk­sia tehty esimerkik­si työt­tömien pro­filoin­nista ym. Käytän­nössä työvoima­palve­lut ovat osoit­tau­tuneet aivan huuhaak­si, eikä työvoima­toimis­tot nou­da­ta min­is­ter­iön ohjei­ta, eikä lakeja.

  6. Tämä teksin­pätkä huu­taa grafi­ikkaa, sanal­lises­sa muo­dos­sa seu­raami­nen on työlästä. Poli­it­ti­nen tilanne näyt­tää minus­ta yksinker­tais­taen tältä:
    — Oikeis­to halu­aa ettei perus­tur­vaan käytetä lisää rahaa. Kaik­ki muu on toissijaista
    — Keskiryh­mät halu­a­vat käyt­tää perus­tur­vaan lisää rahaa, mut­ta vain jos rak­en­tei­ta saadaan uud­is­tet­tua niin ettei lisära­ha passivoi.
    — Vasem­mis­to halu­aa lisää rahaa, mut­tei olen­naisia muu­tok­sia rakenteisiin.

    Tässä pelis­sä oikeis­to voi olla yhtä mieltä siitä että nykyrak­en­teisi­in ei voi kaataa lisää rahaa keskiryh­mien kanssa, ja vasem­mis­ton kanssa siitä ettei rak­en­tei­ta muute­ta. Eli mikään ei muu­tu ja lisää rahaa ei tule.

    Keskiryh­mien ja vasem­mis­ton kan­nat­taisi puhua keskenään.

  7. Ker­rop­pa Osmo kuin­ka yksinelävän talous rak­en­tu­isi, kun se toimeen­tu­lotuen tarve pois­tu­isi sil­lä, että korotet­taisi­in työt­tömyys­tur­vaa ja asumistukea.

    Pysy­isikö allaol­e­van esimerkki­henkilön net­to­tu­lot saman­laisi­na kuin nytkin. Eli käyt­tet­täväk­si nyt jää 441,67 e /kk kun vuokra kate­taan toimeen­tu­lotuel­la ja asumistuella.

    Esimerk­ki henkilön taloustiedot:
    Vuokra 421,67 e/kk
    Asum­is­tu­ki 268 e/kk
    Työ­markki­natu­ki 441,61 e net­to / kk
    Toimeen­tu­lo­tu­ki 153,20 e / kk

    Ylläole­vista tiedoista samal­la huo­mataan, kuin­ka heikko perus­päivära­han taso on, kun sil­lä nip­pa nap­pa kate­taan ain­oas­taan­vuokra, mut­ta muuhun ei sit­ten jääkkään rahaa — esimerkik­si syömiseen.

    Itse kuitenkin uskon, että jos toimeen­tu­lo­tu­ki siir­ret­täisi­in asum­is­tu­keen ja työt­tömyyspäivära­haan, niin väli­in­putoa­jia syn­ty­isi, kos­ka vuokran määrä ei ole vakio. Siis, en usko siihen, että Kela uudessa mallis­sa kat­taisi vuokran kuin vuokran mukise­mat­ta, kuten nyt toimeen­tu­lo­tu­ki tekee.

    Siis em. tiedot ovat ihan oikeas­ta elämästä, että muutkin kom­men­toi­jat voivat luku­ja käyt­tää pohdin­nas­sa siitä, että kuin­ka yksinelävän net­to­varat muut­tuisi­vat uudessa mallissa.

  8. OS ei vis­si­in ikinä tule bon­jaa­maan, että paras tapa estää C‑joukkueeen kan­nustin­loukut on estää pätkä­työl­listämi­nen. Viimek­si näin tehti­in Japanis­sa. Help­po mekanis­mi on min­imi­palk­ka, ei siis per tun­ti, vaan per päivä, tai niinkuin Nor­jas­sa, per kuukausi.

    Suomes­sa on edet­ty nimeno­maan vas­takkaiseen suun­taan. On nimit­täin ruvet­tu har­ras­ta­maan verovaroin tuet­tua pätkätyöllistämistä.

    Mielestäni Osmo Soin­in­vaara on tämän suun­tauk­sen ide­ologi­nen johta­ja tai ainakin sym­boli. Ja siivo­ja Fila­to­hvi ja tyhjän­toimit­ta­ja Sin­netän­nemä­ki tuon aatos­maail­man aiv­ot­to­mia toteuttajia. 

    Satakomitea pohti siis jon­nin­joutavia. Emmä ainakaan ostais tätä kirjaa.

  9. Minä en ole vieläkään onnis­tunut saa­maan mis­tään minkään­laista vas­taus­ta ihmette­lyyni, joka kohtaa seu­raavaa lain­aus­ta Soin­in­vaaran tekstissä: 

    “Perus­tur­van ja ansio­tur­van suh­teen tekee han­kalak­si se, että työ­markki­naos­a­puo­let, ”par­tit”, ovat keksi­neet, että osa palkkaveroista, työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den sosi­aali­vaku­u­tus­mak­sut, ovat näi­den omaa rahaa. Niistä päät­tämi­nen ei tämän mukaan kuu­lu eduskun­nalle ja hal­li­tuk­selle, vaan niistä tulee sopia työ­markki­na­jär­jestö­jen väli­sis­sä neuvotteluissa.”

    Yksinker­tainen kysymyk­seni on: Mik­si ja miten työ­markki­naos­a­puo­let ovat sit­ten saa­neet oikeu­den kek­siä, että kyseiset rahat ja niistä päät­tämi­nen kuu­luukin työ­markki­na­jär­jestöille eikä demokraat­tis­es­ti val­i­t­ulle eduskun­nalle ja siitä muo­doste­tulle hallitukselle? 

    Mitä tapah­tu­isi, jos meil­lä olisikin selkärankainen hal­li­tus, joka sanoisi, että se käyt­tää sille kuu­lu­vaa val­taa ja päät­tää, kuten kuu­luu, kaik­ista kansalaisil­ta kerä­ty­istä rahoista?

    Ja vielä: Olisiko edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että tuo päätök­sen­teko-oikeus voitaisi­in vielä joskus palaut­taa eduskun­nalle ja hallitukselle?

    Sep­po Ryväk­seltä kysy­isin: Jos työ­nan­ta­jal­la sat­tuisi tule­maan tarve neljän tun­nin työkeikalle ja jol­lakin ihmisel­lä olisi käyt­töä siitä saatavalle rahalle, mik­si työl­listämistä pitäisi vaikuttaa?

  10. Perus­tur­van ja ansio­tur­van suh­teen tekee han­kalak­si se, että työ­markki­naos­a­puo­let, ”par­tit”, ovat keksi­neet, että osa palkkaveroista, työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den sosi­aali­vaku­u­tus­mak­sut, ovat näi­den omaa rahaa. Niistä päät­tämi­nen ei tämän mukaan kuu­lu eduskun­nalle ja hal­li­tuk­selle, vaan niistä tulee sopia työ­markki­na­jär­jestö­jen väli­sis­sä neu­vot­teluis­sa. Perus­tur­va rahoite­taan yleisil­lä veroil­la ja ansio­tur­va par­tien hallinnoimil­la palkkaveroilla.

    Jos näin ker­ran on, niin on aika vähän syitä mik­si val­tion pitää ylipäätään olla mukana ansiosi­don­naises­sa. Pois­te­taan työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den pakol­liset työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut ja annetaan työ­markki­naos­a­puolien ja vaku­u­tusy­htiöi­den hoitaa tuo puoli. Saataisi­in myös työ­markki­na­jär­jestöt kan­ta­maan vas­tu­u­ta vaa­timuk­sien­sa seurauksista.

  11. “Kyl­lä Helsin­ki säästäisi paljon sekä toimeen­tu­lo­tuki­meno­ja että työ­markki­natuki­meno­ja, jos se työl­listäisi pitkäaikaistyöt­tömiä vaik­ka kuin­ka näen­näisi­in tehtävi­in. Tämä taas ei kokon­aisu­u­den kannal­ta ole aivan ongelmatonta.”

    Niistä tähän liit­tyvistä ongelmista ei ole juurikaan mis­sään uuti­soitu Helsin­gin osalta. Minkälaisia ongelmia sit­ten on esteenä?

  12. Kuvia mukaan ja väliot­sikoi­ta. Se aut­taa ymmärtämistä. Mut­ta saako tähän draa­maa mil­lään keinol­la? Minä ainakin ehdin kyl­lästyä. Yksi koetel­tu keino on käyt­tää esimerkki­henkilöitä. “Sylvester Syr­jäy­tymis­risk­i­nen” ja “Päivi Pätkä­työläi­nen” Vielä parem­pi olisi, jos voisi ker­toa minä­muo­dos­sa muus­takin pyöräilystä Alpeil­la ja turhau­tu­mis­es­ta puheenjohtajana. 

    Tässä pari sat­un­naista huomio­ta ennen kuin kyllästyin:

    “Koko sosi­aal­i­tur­vamme on kak­si­jakoinen koost­uen toisaal­ta kaikille pelkän kansalaisu­u­den perus­teel­la mak­set­tavas­ta perus­tur­vas­ta ja ansio­tur­vas­ta, joka ansaitaan työtä tekemällä.”

    Ei sitä mak­se­ta kaikille.

    “työ­markki­naos­a­puo­let, ”par­tit”, ovat keksi­neet, että osa palkkaveroista, työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den sosi­aali­vaku­u­tus­mak­sut, ovat näi­den omaa rahaa.”

    Ei kai “par­tit” sitä “keksi­neet” vaan neu­vot­te­liv­at ja sopi­vat kolmikan­nas­sa joskus aikoinaan. “Par­tit” on mielestäni tyh­mä termi.

    “Val­tio rahoit­taa perus­tur­van ylei­sistä veroista. Ellei muu­ta sovi­ta, ansio­tur­van piiris­sä ole­vat jäävät osat­tomik­si tästä val­tion rahas­ta rahoit­taes­saan tulon­si­ir­ton­sa ”oma­l­la” rahal­laan. Tämä kysymys kos­kee eläkkeitä, sairaus­päivära­ho­ja ja työt­tömyyspäivära­ho­ja. Niis­sä kaikissa asia on ratkaistu eri tavoin.”

    Täh?

  13. Kos­ka olemme (lähes)kaikki EU kansalaisia ja voim­men näin ollen työsken­nel­lä ja kerätä sosi­aali tur­vaa mis­tä tahansa EU maas­ta, puh­taasti sosi­aal­i­tur­vaa ja muu­ta­man tun­nin viikos­sa lisätöitä tekemäl­lä, mis­tä löy­tyy rank­ing EU maid­en välillä?
    Nähtävästi Tan­s­ka kuu­lostaa aika hyvältä mallil­ta. Mut­ta se on luon­noltaan vähän tyl­sä maa, sateinen ja litteä.
    Löy­tyykö yhtään Alp­pi tai välimeren maa­ta jos­sa sosi­aal­i­tur­va myös on hyvä mut­ta sal­lii pienet työnteot?
    Mihin EUssa kan­nat­taisi muu­ut­taa jos halu­aa tehdä noin 10–20 tun­tia viikos­sa töitä “vau­raus ja aika” tyyli­in ja viet­tää lop­ut luonnossa?

  14. Putoami­nen ansiosi­don­naiselta työ­markki­nat­uelle merk­it­see mon­elle melkoista kor­vaus­ta­son tippumista.

    On myös otet­ta­va huomioon, että yleen­sä ansiosi­don­nai­sista työt­tömyyspäivära­hoista ker­tyy myös eläket­tä, mut­ta työ­markki­nat­ues­ta ei. 

    Tietyn ikäiset ikään­tyneet, jot­ka putoa­vat työ­markki­nat­uelle, menet­tävät myös eläkeputken ansiosi­don­naiset lisäpäivät. Yhdel­lä työ­markki­nat­uen päiväl­lä voi menet­tää use­an vuo­den ansiosi­don­naisen turvan.

    Eläkeputken lisäpäiviä ei myöskään anneta yrit­täjä­työt­tömille. Tämä tekee ikään­tyneille type­r­än kyn­nyk­sen ryhtyä yrit­täjäk­si. Työt­tömiä on siis kah­ta kateko­ri­aa: parem­pi­e­tuiset palka­nsaa­jatyöt­tömät ja yrittäjätyöttömät.

    Toden­näköis­es­ti ainakin joku määrä yrit­täjä­työt­tömiä tip­puu työ­markki­nat­uelle sen vuok­si, ettei heil­lä ole oikeut­ta palka­nsaa­jien eläkeputkeen.

    Sosi­aal­i­tu­pos­sa ansiosi­don­naisen määrää hie­man korotet­ti­in, mut­ta toisaal­ta ansiosi­don­naista lyhen­net­ti­in esimerkik­si siten, että koulu­tus ryhtyy kulut­ta­maan 500 päivää. Tämä tulee lisämään työ­markki­nat­uelle putoavien määrää.

    Epäilemät­tä parhain­ta olisi, jos työl­lisyys­ti­lanteen parane­misen kaut­ta saataisi­in väki pois työ­markki­nat­uelta, mut­ta joku joukko sinne ilmeis­es­ti eri syistä jää. 

    Joka tapauk­ses­sa Osmo ajaa oikeaa asi­aa: Työ­markki­natukea pitäisi korot­taa eikä ansiosi­don­naisen työt­tömyspäivära­han pitäisi nykyisel­lä taval­la olla kytkök­sis­sä työmarkkinatukeen.

  15. “Yksinker­tainen kysymyk­seni on: Mik­si ja miten työ­markki­naos­a­puo­let ovat sit­ten saa­neet oikeu­den kek­siä, että kyseiset rahat ja niistä päät­tämi­nen kuu­luukin työ­markki­na­jär­jestöille eikä demokraat­tis­es­ti val­i­t­ulle eduskun­nalle ja siitä muo­doste­tulle hallitukselle? ”

    Kyseesä on samas­ta asi­as­ta kuin esim Lil­iuk­sen palkkiosopimuk­ses­sa. Vapaa sopimu­soikeus on perus­tus­lain suo­jaa­maa ja sihen voi puut­tua vain 5/6 enemmistöllä.

    Se, että sopimus on puet­tu laik­si, johtuu siitä, että on halut­tu a)vahvistaa sopimus­ta b ) laa­jen­taa se yleiseksi

    Muuten meil­lä olisi hyvät sosi­aalietu­udet vain vah­vas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa olevil­la ryh­mil­lä USA:n tai muun Euroopan tapaan.
    ‘Suurin osa sin­nit­telisi perus­tur­van varassa

  16. “Kir­ja voisi käsitel­lä työvoima­palvelu­ja, niiden tehokku­ut­ta ja palvelu­jen käytän­nön toteut­tamista. Tässä kohtaa näyt­tää ole­van yleisessä tietoisu­udessa aukkoja”

    Min­ul­la on siitäkin nyt koke­mus­ta viime päiviltä. Telia­Son­era saneerasi min­ut put­keen syksyl­lä, 35 vuo­den palvelun jäl­keen, 59-vuotiaana.
    Ennakoin asi­aa, kun havaitsin organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­sen saat­ta­van min­ut alt­ti­ik­si put­keen työn­nölle ‚niin että lähdin työn ohes­sa opiskele­maan ammat­tiopet­ta­jak­si 2008.
    Opiskelu on täysin verkko-opiskelua, lähipäiviä on ollut 2 kpl!

    Nyt olen suorit­tanut 60 ov :sta 52 ja jäl­jel­lä olisi lop­putyö ja yksi kehi­tyshanke, mut­ta en ehdi tehdä niitä ennen kuin joudun työttömäksi.
    Nyt olen sit­ten keskustel­lut työkkärin ja kas­san kanssa, miten kor­vausten käy, jos teen lop­putyötä keväällä.

    Tuomio oli epämääräi­nen mut­ta sain varoituk­sen: AMK opiskelu kat­so­taan pää­toimise­ki opiskeluk­si vaik­ka se tapah­tu­isi työn ohel­la ja min­un pitäisi hakea opintotukea.Asiaan vaikut­ti myös se, että min­ul­la ei ole ollut työvelvoitet­ta viime aikoina.

    Valmis­tut­tuaan min­ut todenäköiseti kat­sot­taisi­in uudek­si työn­hak­i­jak­si työ­markki­noil­la ja saisin työ­markki­natukea, tosin vai­moni tuet estävät senkin.
    Eli lop­putule­ma voi olla, että jään kokon­aan ilman työt­tömyysko­r­vaus­ta ja eläkekertymää

    Eli min­un pitäisi alkaa täysin nol­las­ta uusi ura n 60-vuotiaana.

    Kun sit­ten peräsin asian järkevyyt­tä niin asi­akas kyykyt­tää tote­si, ettei heitä työkkäris­sä kiin­nos­ta työl­listyykö joku vai ei, he tulk­it­se­vat sään­töjä kuten parhaak­si katso­vat ja se riit­tää heille.

    Mitään ennakkopäätöstä en asi­as­ta saa, asi­aa ale­taan käsitel­lä vas­ta kun ilmoit­taudun työt­tömänä kortis­toon ja vas­tauk­sen saami­nen kestää muu­ta­man kuukau­den eli se viivästyt­tää joka tapauk­ses­sa kor­vausten saamista

    Muutenkin palvelu oli ynseää, ylim­ielisiä ja muis­tut­ti aivan tsaarin aikaa. Työkkäri nou­dat­taa näköjään tsaarin ajan henkilöstöhallintoa; Jos ihmi­nen on juop­po tai luon­nevikainen tai muuten han­kala niin hänet sijoite­taan asiakaspalveluun

    No, minä irti­sanoudun ensi viikol­la opiskelus­ta ja lopetan haaveet uudelleen työllistymisestä.

    Näin vähäjärk­isiä on touhu Suomes­sa, Osmon kan­nat­taisi ensin lada­ta päähän­sä maalaisjärkeä ja alkaa vas­ta sit­ten ajattelemaan

  17. “Näin kun­nan kan­nat­taa palkata työtön kuntout­tavaan työ­toim­intaan vaik­ka var­tioimaa pat­sas­ta, mut­ta useim­mat kun­nat eivät ole oival­ta­ne­et tätä. ”

    Kyl­lä se tuo tsaarin virkamies­perinne istuu edelleen tiukasti Suomessa.
    Nuo “työ­toim­inta” on vielä nöyryyt­täväm­pää kuin tuo tuen ker­jäämi­nen sos­sun luukulta.
    Moni näistä ihmi­sistä on tehnyt pitkän työu­ran ja sit­ten jonkun ammt­ti osaa­va ihmi­nen pis­tetään kaiva­maan kuop­pa aamupäiväl­lä ja sit­ten iltapäiväl­lä täyt­tämään se.
    Kyl­lä siinä häipyy lop­utkin itsetunnosta.

  18. 1. Ns. Loimaan kas­salaise­na olen havain­nut (entisessä työssäni) mon­en työ­toveri­ni liit­tyvän ko. kas­saan vaik­ka osa heistä on ollut jonkun sortin akti­ivi, jopa demareis­sa. Miten kauan ammat­tili­itot luule­vat jäseniä keräävän­sä? Ja mitä ne sit­ten tekevät, kun vir­ta tyre­htyy? SAK:n keski­ta­son johta­jien palkat ovat aika tun­tu­via. Luule­vatko, että perus­ta­son duu­nar­it halu­a­vat pidem­mälle mak­saa niistä? Ja kun liitot tämän havain­not tekevät, että kato käy, päästäänkö sit­ten asi­aan? Kali­ik­si tule­vat Tehy­jen ym. kalenterit.
    2. Ymmär­rän ansio­tur­van niin, että mitä pidem­pi työhis­to­ria ja mitä korkeampi palk­ka, sitä suurem­mat ovat myös lainan­hoitokus­tan­nuk­set, joka joskus on tul­lut ote­tuk­si (asun­to ym.). Ymmär­rän myös sen, että pitää vai­h­taa pienem­pään ja halvem­paan asun­toon, jos jää työt­tömäk­si. Kaik­ki tämä ei tapah­du het­kessä. Jos uusia töitä ei löy­dy, on muutet­ta­va, mut­ta mitäs teet lamas­sa kun kaik­ki myyvät. Sik­si on ansio­tur­va. Tämä on keskilu­okan tur­va. Jos Osmon mainit­se­ma ‘kytkös’ pure­taan, onka vaarana myös, että sit­ten alkaa ansio­tur­van alasajo laajemmin?
    3. Perus­tukien osalta kysymys on lähin­nä siitä,kuka sen mak­saa. Jos on monion­gel­mainen pitkäaikaistyötön, riita on lähin­na siitä, kun­ta vai val­tio? Tun­nen kuntout­ta­van työ­toimin­nan (KT) jär­jestämisen hyvin. Usein se on kil­pailutet­tua, ostopalvelu­na tuotet­tavaa palvelua isoim­mis­sa kun­nis­sa. Kun­ta mak­saa, mut­ta val­ti­ol­ta tulee osa. Ja sit­ten, jos kaik­ki jää lyhy­een KT jak­soon, val­ti­ol­ta tulee kaik­ki raha ja toimeen­tu­lotues­ta lop­ut. Jos kylmästi asi­aa kat­soo, ver­rat­tuna mui­hin työl­listämisen keinoi­hin, tämä on ain­oa työl­listämisen muo­to, joka tuot­taa jär­jestäjälleen tulo­ja (yhdis­tyk­set ym.). Tämä on julk­ishallinnol­lis­es­ti (kunta+valtio) kalli­im­paa kuin esimerkik­si työkokeilu tai tyäelämä­val­men­nus, joista ns. asi­akas saa saman rahan (kuin myös KT:stä).
    Mut­ta KT:n ihmiset ovat kaikkein vaikkiem­min työl­lis­tet­täviä, ja usein ei työl­list­täviä ollenkaan (sil­lä het­kel­lä). Yhdis­i­tyk­sis­sä ja säätiöis­sä tehdään mon­en­laista näidän henkilöi­den elämän hyväk­si (lyhyesti). Vaik­ka kokon­aiskus­tan­nus tästä on korkeampi kuin vas­taaval­la muil­la työt­tömyysstatuk­sel­la olevil­la, on se kuitenkin halvem­pi kuin päi­hde- ja mie­len­ter­veyshoito. Kyse on sit­ten siitä, miten hyvin kun­ta osaa kil­pailut­taa kuntout­ta­van työ­toimin­nan palvelun järjestämisen.
    3. (Edel­liseen blogi­in, johdan­to) Pitkäaikaisas­un­not­to­muu­den vähen­tämiso­hjel­maan kokoomus on sitoutunut ker­takaikki­aan hyvin ja hoi­tanut hom­mansa. Otta­mat­ta kan­taa mihinkään muuhun ko. puolueen toimeen, tämän olen ken­täl­lä havainnut.
    4. Työt­tömyys­tuk­i­jär­jestelmä (mikä sana) on nau­ret­ta­van mon­imutkainen, kun tiede­tään se, ketkä mak­sa­vat ja ketkä rahoit­ta­vat. Kaiken jär­jen mukaan jär­jestelmän pitäisi olla por­taa­ton. Muu on pelkkää byrokra­ti­aa, val­taa ja kus­tan­nuste­ho­ton­ta epätasa-arvoa.

  19. Lisäys. Jär­jestelmän pitäisi olla por­taa­ton: tarkoit­taa: työt­tömyys­tur­va suh­teessa työhis­to­ri­aan ja työ­tu­loi­hin. Pelkkää logistiikkaa.

  20. Osmo, osaatko arvioi­da mik­si yrit­täjien ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on niin paljon kalli­impi? Johtuuko koko ero siitä, että työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su jää pois vai onko lisäk­si kyse haitallis­es­ta valikoi­tu­mis­es­ta (kun yrit­täjät saa­vat täysin vali­ta mak­sa­vatko mak­sun, ain­oas­taan riski­ti­lanteessa ole­vat maksavat)?

    Toinen ryh­mä, joka jää osa-aikaisten lisäk­si ansiosi­don­naisen ulkop­uolelle, ovat yrittäjät.

    Vaik­ka tästä
    http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yrittajaihmisena/yrittajansosiaaliturvaopas/tyottomyysturva/


  21. OS : Ymmärtääk­seni alka­van vuo­den alus­ta – SATA-komitean ehdo­tuk­ses­ta – ansiosi­don­naisel­la saa opisjkella.

    Mitä tulee työt­tömien opiskelu­oikeu­teen, niin tilannne näyt­tää tältä ennen lain voimaantuloa :


    HE 178/2009
    Uud­is­tuk­sen myötä työvoimapoli­it­ti­nen aikuisk­oulu­tus ja työt­tömyy­se­tu­udel­la tuet­tu työn­hak­i­jan omae­htoinen opiskelu oli­si­vat nyky­istä selvem­min vai­h­toe­htoisia tapo­ja paran­taa ammat­ti­taitoa. Työn­hak­i­jal­la ei olisi sub­jek­ti­ivista oikeut­ta opiskel­la omae­htois­es­ti työt­tömyy­se­tu­udel­la. Samal­la tavoin kuin muis­sakin palveluis­sa, jois­sa käytetään työt­tömyy­se­tu­ut­ta toimeen­tu­lon tur­vaamiseen, myös työn­hak­i­jan omae­htoises­sa opiskelus­sa etu­u­den käyt­tämi­nen olisi riip­pu­vainen työ- ja elinkeino­toimis­ton tekemästä palve­lu­tarvearvios­ta. Omae­htoisen opiskelun ajal­ta työt­tömäl­lä olisi oikeus tukeen, jos opiskelus­ta olisi sovit­tu osana työn­hak­i­jan työn­hakusu­un­nitel­maa tai työl­listymiso­hjel­maa. Koulu­tus voitaisi­in hyväksyä suun­nitel­maan, jos työ- ja elinkeino­toimis­to arvioisi opiskelun paran­ta­van ammatil­lista osaamista ja nopeut­ta­van pääsyä työmarkkinoille.

    On siis mah­dol­lista opiskel­la työt­tömyys­tur­val­la, mut­ta kirkos­sa opiskelu­oikeut­ta ei ole kuu­lutet­tu. Opiskelu­oikeus edelleen kuu­lute­taan työvoima­toimis­tossa (te-toimis­tossa).

  22. Voisiko joku vielä vään­tää rauta­lan­gas­ta min­ulle, mis­tä on kyse. Minus­ta “Liian van­han” vas­taus ei sel­ven­nä asi­aa yhtään. Tai siis minus­ta se ei vas­taa kysymyk­seeni. Osaako kukaan ylipäätään vas­ta­ta siihen? 

    TJM:“Yksinkertainen kysymyk­seni on: Mik­si ja miten työ­markki­naos­a­puo­let ovat sit­ten saa­neet oikeu­den kek­siä, että kyseiset rahat ja niistä päät­tämi­nen kuu­luukin työ­markki­na­jär­jestöille eikä demokraat­tis­es­ti val­i­t­ulle eduskun­nalle ja siitä muo­doste­tulle hallitukselle? ”

    Liian van­ha: “Kyseesä on samas­ta asi­as­ta kuin esim Lil­iuk­sen palkkiosopimuk­ses­sa. Vapaa sopimu­soikeus on perus­tus­lain suo­jaa­maa ja sihen voi puut­tua vain 5/6 enemmistöllä.

    Se, että sopimus on puet­tu laik­si, johtuu siitä, että on halut­tu a)vahvistaa sopimus­ta b ) laa­jen­taa se yleiseksi

    Muuten meil­lä olisi hyvät sosi­aalietu­udet vain vah­vas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa olevil­la ryh­mil­lä USA:n tai muun Euroopan tapaan.
    ‘Suurin osa sin­nit­telisi perus­tur­van varassa”

  23. tpyy­lu­o­ma:

    Keskiryh­mien ja vasem­mis­ton kan­nat­taisi puhua keskenään.

    Ihan yhtä paljon kuin oikeis­ton ja keskiryhmienkin…

    Tässä kir­joituk­ses­sa pitäisi käsitel­lä ylipään­sä sitä työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen logi­ikkaa. Mik­si sitä vas­taan ylipään­sä pitää vaku­ut­taa? Jos sitä vas­taan pitää vaku­ut­taa, niin mik­si se hoide­taan työt­tömyyskas­so­jen kaut­ta eikä suo­raan val­tion kaut­ta? Mik­si työt­tömyy­den olete­taan kestävän niin pitkään, että vaku­u­tus­ta halu­taan? Lyhyen työt­tömyys­jak­son voi kat­taa säästöil­lä ja perusturvalla.

    Työt­tömyys ei ole pelkästään yksilön valin­noista riip­puma­ton seu­raus. Kos­ka omaan työl­lisyy­teen­sä voi yleen­sä vaikut­taa hyvin voimakkaasti työt­tömyys­vaku­u­tus ohjaa käytöstä.

    Val­ti­ol­la ei tarvitse olla mitään roo­lia työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen tar­joamises­sa. Tämä johtaa toden­näköis­es­ti siihen, että sel­l­aista ei voi markki­noil­takaan ostaa, mut­ta entä sit­ten? Jos muut yhteiskun­nan jäsenet tule­vat toimeen perus­tur­val­la, niin mik­si men­neisyy­den palkkat­u­lot jotenkin huonon­taisi­vat kykyä tul­la toimeen?

    1. Työt­tömyys­vaku­u­tus ei voi olla vapaae­htoinen, kos­ka työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen on olta­va sol­i­daari­nen. Toisil­la on selvästi suurem­pi ris­ki työt­tömyy­teen kuin toisil­la. Riskiryh­mille vaku­u­tus tulisi niin kalli­ik­si, ettei heil­lä olisi siihen varaa. Samal­la taval­la sairaus­vaku­u­tus on pakolli­nen. Jos se olisi vapaae­htoinen, kukaan ei vaku­ut­taisi sairaina syntyneitä.

  24. Osmo: Niin siis sitä mä just tarkotin tällä 

    Tämä johtaa toden­näköis­es­ti siihen, että sel­l­aista ei voi markki­noil­takaan ostaa, mut­ta entä sitten?

    Tai oikeestaan ongel­ma ei oo se, että toisil­la on suurem­pi ris­ki työt­tömyy­teen vaan se, että vaku­u­tuk­sen osta­jal­la on huo­mat­tavasti parem­paa infor­maa­tio­ta työt­tömyy­den riskista kuin vaku­u­tuk­sen myyjällä.

    Min­un point­ti oli se, että onko työt­tömyys­vaku­u­tus nykyään niin hyödylli­nen jut­tu, että se pitäisi olla ole­mas­sa muutenkin kuin perus­tur­van muodossa?

    Työt­tömyys ei kuitenkaan ole samal­la taval­la katas­trofi kuin vaik­ka tuli­pa­lo. Sen kus­tan­nuk­set tule­vat pikkuhil­jaa ja ne eivät ole suuret. (Kun talo palaa menee ker­ral­la 300k euroa, kun sairas­tuu vakavasti voi hel­posti men­nä enem­män. Kun jää työt­tömäk­si menee 2,5k kuussa…)

    1. Jot­ta asi­as­ta ei tulisi väärinkäsi­tys­tä, minä pidän oikeut­ta ja mah­dol­lisu­ut­ta vaku­ut­taa tulot ansiosi­don­naisel­la vaku­u­tuk­sel­la taloudel­liseen ja sosi­aaliseen tur­val­lisu­u­teen tähtäävässä hyv­in­voin­ti­mallis­sa aivan keskeisenä. Se myös edis­tää ihmis­ten mah­dol­lisu­ut­ta ottaa riske­jä uravalin­nois­saan, jota ilman taas talous ei oikein men­esty­isi. Mik­si kukaan menisi töi­hin raken­nusalalle, jos jou­tu­isi suh­dan­nevai­hteluista johtu­vat työt­tömyyskaudet elämään kerjäten.

  25. “Ymmärtääk­seni alka­van vuo­den alus­ta – SATA-komitean ehdo­tuk­ses­ta – ansiosi­don­naisel­la saa opisjkella.”

    Eipä ole niin selvää, juuri soitet­ti­in työkkäristä ja ker­rot­ti­in, että jokaise­ta tapuk­ses­ta tehdään päätös työvoima­toimikun­nas­sa ja lop­putu­los sat­ta olla mitä vain.
    Tun­tuu oudol­ta, että työvoima­neu­vo­jat eivät vielä tunne sään­töjä eivätkä he näköjään tunne edes Suomen koulutusjärjestelmää.
    Puhuimme tun­nin, mut­ta asia jäi edelleen epä­selväk­si ja ratkeaa vat­sa kun olen työttömänä.

    Edelleen paras vai­h­toe­hto on se, että lopetan opiskelun loppumetreillä

  26. Liian van­halle sanois­in, että sinä olet läh­es taku­u­var­masti oikeutet­tu ansiosi­don­naiseen työt­tömyys­tur­vaan ja eläkeputken lisäpäivi­in. Tuo opiskelu­jut­tu täy­tyy tosin hoitaan eril­lisjut­tuna kuntoon.

    Voi olla, että sin­un pitää ensin keskeyt­tää opin­tosi ja sit­ten työkkäristä anoa oikeut­ta opiskel­la työt­tömänä siten, että samal­la saat ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa. Muuten voivat todel­lakin pitää sin­ua pää­toimise­na opiske­li­jana, jon­ka pitää halkea opintotukea.

    Jollei työkkäri anna sin­ulle opiskelu­oikeut­ta, niin ovat ilmeis­es­ti hul­lu­ja. Mut­ta niinkin voi tapah­tua, kos­ka työkkäris­sä työsken­telee todel­la ammat­ti­taidot­to­mia henkilöitä pienel­lä palkalla.

    Jos et ole lisäpäivil­lä, saat ilmeis­es­ti ansiosi­don­naisen kaiken lisäk­si opiskelu­a­jal­ta (=aktivoin­ti­toimen­pide) tietyn ajan korotet­tuna ellet sit­ten saa muul­la perus­teel­la korotet­tua päivärahaa. 

    Mut­ta sosi­aal­i­tu­pos­sa nuo pen­teleet otti­vat lisäpäiväläisiltä korote­tut ansiosi­don­naiset pois. Joten tiedä hän­tä kuin­ka tulk­it­se­vat lakia? Oletko alus­sa 500 päiväläi­nen vai heti putkessa ole­va lisäpäiväläinen?

    Kaiken lisäk­si uuden lain­säädän­nön siir­tymäsään­nök­set ja voimaan­tu­lomääräyk­set kan­nat­taa huolel­lis­es­ti tutkia, kos­ka sieltä voi tul­la yllä­tyk­siä. Eli jotkut asi­at menee van­ho­jen sään­tö­jen mukaan ja jotkut uusien.

    Ongel­mana todel­lakin on se, ettei näistä asioista saa mis­tää mitään järke­viä ennakkopäätök­siä ja type­r­iä neu­vo­jia riit­tää. Paras­ta on vaan lukea itse lakia, mut­ta se on kyl­lä älyt­tömän han­kalaa ja lakipykäliä pitää opiskel­la pitkään ja har­taasti, eikä sit­tenkään niistä tah­do saa­da selvää.

  27. Jos vaku­u­tusy­htiön ris­ki hävitä kas­vaa liian suurek­si niin kohteesta ei enää lyödä vetoa.

    Sen vuok­si yli 65-vuo­ti­aat eivät saa sairausvakuutusta.

    Mut­ta jos ansiosi­don­naista huonon­netaan tarpeek­si niin työ­markki­naase­mal­taan voimakkaat ryh­mät alka­vat hakea lisäturvaa.
    Var­maan palataan erora­hatyyp­piseen käytän­töön, joka on jo yleistymässä .

    Jos minäkin saisin lähtiessäni euroop­palaiseen tapaan eroko­r­vauk­sen niin enpä haikail­isi ansiosi­don­naista tur­vaa kyyky­tyksi­neen ja kansak­oulumai­sine työtön-työtön toistoineen

  28. Osmo ker­toi, että Suomen työt­tömyy­den ongel­ma on rakennetyöttömyys.
    Numeroiden val­os­sa se ei enää pidä paikkaansa. Työt­tömyys saat­toi olla rak­en­teel­lista 90-luvul­la, mut­ta ei enää 2000-luvulla.

    Eli Suomes­sa päät­tyy nykyään vuosit­tain n 800000 työ­suhdet­ta, mut­ta onnek­si syn­tyy saman ver­ran uusia.
    Mut­ta se merk­it­see korkeaa kitkatyöttömyyttä.
    Työt­tömyyt­tä voi käsitel­lä varas­ton kier­tosään­nöil­lä ja sil­loin päädytään n 150000 hen­gen kitkatyöt­tömyy­teen jo kah­den kuukau­den keskimääräisel­lä työttömyysjaksolla .

    Kun yri­tys­ten rekry­toin­tiby­rok­tia on vain kas­va­mas­sa niin kier­to hidas­tuu edelleen.
    Pörssiy­htöis­sä päätän­tä­val­taa keskitetään ja niin­pä esim TS:ssä uuden hnek­ilön rekry­toin­ti kestää n 5 kuukautta.

    Suomen työ­markki­nat ovat jo yli­jous­ta­vat ja se aiheut­taa sen, että tehty­jen työ­tun­tien määrä vähe­nee eli n 30 % työ­suhteista uudistuu.
    Ver­tailun vuok­si sama luku Tan­skas­sa on 20 % ja USA:ssa enne lamaa n 15 % luokkaa.
    Kun tähän lisätään ne fak­tat, että Suomes­sa muute­taan työn perässä eniten OECD maista, ja vai­hde­taan myös ammat­tia useim­min OECD maista
    Suo­ma­laiset ovat myös OECD:n ahk­er­impia aikuisopiskelijoita 

    Tästä voidaan pää­tyä vain siihen johtopäätelmään, että jous­tavu­us alkaa jo mak­saa niin paljon, että se alen­taa mei­dän tuotantokapasiteettia
    ja aiheut­taa merkit­täviä hyvinvointitappioita.

    Ellei yri­tys­ten rekry­toin­tibyerokra­ti­aa ja/tai työ­suhtei­den uud­is­tamista rajoite­ta niin työurien piden­tämisen tuo­ma etu hävitään

  29. Toki Osmo aikanaan panos­ti osu­udel­laan SATA-komiteaan paljon, mut­ta kaiketi kävi näin, että Osmo ei viral­lisia taho­ja saanut vaku­utet­tua paljoakaan oma­lle |näke­myk­selleen| (|…| = itseisarvo).

    Tässä abstrak­ti näke­mys työt­tömien asioiden hoita­misien vaikeud­es­ta, täältä päin asi­aa katsottaessa :

    Lay­er 1 — OS ja Hyssälä
    Lay­er 2 — Asiantun­ti­jat ja kansli­apääl­liköt joiden­ka lausun­to­jen perus­teel­la lait laaditaan
    Lay­er 3 — Viras­tot “hyvine” moni­ammatil­li­sine virkalijoineen
    Lay­er 4 — Työttömät

    Että, kaiketi turha on ryhtyä pohti­maan, että kuin­ka rahasäkkien siir­rot Lay­er 1:ssä horison­taalis­es­ti vaikut­ta­vat Lay­er 4:ssa
    elävien elämään. Keskimääräis­es­ti­hän on niin, että jos jotakin joltakin ryh­mältä ote­taan pois, niin toiselle ryh­mälle otet­tu myönnetään.

    Mut­ta kaikkein tärkein asia työt­tömän työt­tömyy­dessä on se, että kuin­ka työtön olisi oikeutet­tu paran­ta­maan ase­maansa, esim. opiskele­mal­la työt­tömyys­tur­van suu­ruisel­la kor­vauk­sel­la, ja näin pää­sisi edis­tämään ase­maansa työ­markki­noille sijoittumissaan.

    Ja myös näin tulisi olla, että työt­tömän ei tarvi­tisi ryhtyä anomaan lupaa työvoimavi­ra­nomaisen moni­ammat­til­liselta työryh­mältä, että onko esim. 55–60 vuo­tias enää omae­htoisel­la opiske­lu­tah­dol­laan edistämässä
    omaa työl­listymistään. Tuskin 23-vuo­tias työkkärin virkamies tietää, että mitä liki 60-vuo­tias on näkenyt ja kokenut työelämän­sä varrella.

  30. Art­turi kysyy mihin tulo­vaku­u­tuk­sia tarvi­taan. Minä vas­taisin että ei niitä mihinkään varsi­nais­es­ti tarvi­ta mut­ta ihmiset halu­a­vat niitä, ja demokraat­ti­nen val­tio ja markki­nat tuot­taa sitä mitä ihmiset halu­a­vat. Nor­maalin keski­t­u­loisen palka­nsaa­jan ongel­ma ei ole niinkään se että rahaa ei ei ole tarpeek­si vaan että sen tulo jatkos­sa on epä­var­maa. Tästä seu­raa yletön­tä riskien vält­tämis­es­tä joka tuot­taa tehokku­ustap­pi­oi­ta, esimerkik­si ei vai­hde­ta työ­paikkaa parem­min palkat­tuun mut­ta epä­varmem­paan. Täl­laises­sa tilanteessa yhteiskun­nan kan­nat­taa pyrk­iä toimi­in jot­ka vähen­tävät yksilön riske­jä nimeno­maan sik­si että täl­löin yksilö voi ottaa riske­jä, kos­ka se että yksilöt otta­vat riske­jä vaikka­pa perus­ta­mal­la yri­tyk­siä on yhteiskun­nan kokon­aistaloudelli­nen etu. Maail­man­talouden isoin rak­en­teelli­nen ongel­ma täl­lä het­kel­lä on että kiinalaiset koti­maisen kysyn­nän puut­teessa keinot­tel­e­vat val­u­ut­ta­ma­nip­u­la­tiool­la yli­tuotan­ton­sa vien­ti­in, ja se koti­maisen kysyn­nän puute johtuu hyvin suures­ta säästämisas­teesta, joka taas johtuu yhteiskun­nal­lis­ten suo­javerkko­jen puutteesta…

  31. Osmo:

    Se myös edis­tää ihmis­ten mah­dol­lisu­ut­ta ottaa riske­jä uravalin­nois­saan, jota ilman taas talous ei oikein men­esty­isi. Mik­si kukaan menisi töi­hin raken­nusalalle, jos jou­tu­isi suh­dan­nevai­hteluista johtu­vat työt­tömyyskaudet elämään kerjäten.

    No tot­takai vaku­u­tus edis­tää riskien ottoa ihan samal­la taval­la kuin tap­pi­oiden sosial­isoin­ti vaik­ka pankkeis­sa. Mil­lä perus­teel­la se aiheut­taa opti­maalisem­man riskitason?

    En oikein ymmär­rä mitä väität tuos­ta ker­jäämis­es­tä, että ne työt­tömäk­si joutu­vat, jot­ka eivät ole hok­san­neet mak­saa kas­san jäsen­mak­sua ker­jäävät joudut­tuaan työt­tömik­si tai että muuten perus­tur­van varas­sa elävät ker­jäävät? Kumpikaan näistä ei tietenkään pidä paikkaansa, joten on syytä epäil­lä, että ansio­tur­van tar­joamisen lopet­ta­mi­nen ei lisää ker­jäläis­ten joukkoa kuin aivan marginaalisesti. 

    tpyy­lu­o­ma:

    Minä vas­taisin että ei niitä mihinkään varsi­nais­es­ti tarvi­ta mut­ta ihmiset halu­a­vat niitä, ja demokraat­ti­nen val­tio ja markki­nat tuot­taa sitä mitä ihmiset haluavat.

    No markki­nat kyl­lä tuot­ta­vat läh­es var­masti asioi­ta, joi­ta ihmiset halu­a­vat, mut­ta demokraat­ti­nen val­tio ei ollenkaan välttämättä.

    (Se voi toki tuot­taa asioi­ta joi­ta ihmiset halu­a­vat ja joi­ta markki­noil­la ei voi tuot­taa, mut­ta pelkkä havain­to siitä, että demokra­tia tuot­taa jotain palvelui­ta ei ole riit­tävä ehto sille, että ihmiset todel­la halu­a­vat niitä palvelui­ta tai että niistä on ihmisille enem­män hyö­tyä kuin haittaa.)

    Minä en ymmär­rä mik­si te molem­mat Osmon kanssa ole­tat­te, että me pääsemme lähem­mäk­si opti­maal­ista riski­ta­soa sub­ven­toimal­la työt­tömyyt­tä enem­män kuin mitä perus­tur­van tar­joamisek­si on tehtävä? Eihän me pakote­ta ketään otta­maan kasko­vaku­u­tus­ta autoon­sa. Eikö tei­dän logi­ikalla sil­loin ihmiset aja liian varovasti?

    Uudelleen: työt­tömyys ei ole täysin yksilöstä riip­puma­ton tapah­tu­ma, jol­la on katas­tro­faaliset seu­rauk­set, eli sil­lä ei ole omi­naisuuk­sia joi­ta vas­taan noin yleen­sä kan­nat­taa vakuuttaa.

    Maail­man­talouden isoin rak­en­teelli­nen ongel­ma täl­lä het­kel­lä on että kiinalaiset koti­maisen kysyn­nän puutte

    Maail­man­talouden ongel­ma ei todel­lakaan ole Kiinalais­ten korkea säästämisas­te. Säästämi­nen ei ole kysyn­nän puutet­ta, vaan se kas­vat­taa kysyn­tää tule­vaisu­u­den kulu­tuk­selle (eli investoin­ti­hyödykkeille) ja pienen­tää kysyn­tää tämän het­ken kulu­tuk­selle (eli kulutushyödykkeille.)

    Korkean säästämisas­teen edullisuus/haitallisuus riip­puu täysin ihmis­ten aikapreferenssistä.

    Noh on tietysti mah­dol­lista, että Kiinalaiset säästävät enem­män kuin mitä hei­dän aikapref­er­enssin­sä ja markki­nako­rot antaisi­vat olet­taa. Ei ole kuitenkaan selvää, että val­ti­ol­la on edel­ly­tyk­set kor­ja­ta tilanne aiheut­ta­mat­ta enem­män hait­taa jos­sain muualla.

  32. Ihmette­len tässä ketjus­sa pul­pahtel­e­vaa käsi­tys­tä, että työt­tömyys johtuu aina osit­tain työt­tömäk­si jääneestä itses­tään (nähtävästi uravalin­nan tai työ­paikan valin­nan epäon­nis­tu­misen takia, tai vähin­tään työ­mo­ti­vaa­tion tai taito­jen puut­teen takia). Eli työt­tömyys­vaku­u­tus­ta ja ansiosi­don­naisu­ut­ta ei tarvi­ta, kos­ka läh­eskään kaik­ki eivät ole vaaras­sa jäädä työt­tömik­si. Ja ne muu­ta­mat työt­tömik­si jäävät työl­listy­i­sivät nopeam­min, kun tulota­so tip­puisi palka­s­ta perus­tur­vaan suo­raan, ilman ansiosi­don­naisen väliporrasta. 

    Nyky­maail­mas­sa mikään ura tai ala ei ole työl­lisyys­var­ma, eikä työl­listymi­nen välit­tömästi tai kohtu­ullisen ajan kulut­tua työstä toiseen ole taat­tua. Pätkit­tynyt työelämä nimeno­maan huu­taa lisä­var­muut­ta tuloi­hin ja työn­välisi­in kausi­in, riip­pumat­ta siitä, onko vuokra‑, osa‑, määrä- vai kokoaikaises­sa työssä. Itse olen ollut työelämässä vas­ta muu­ta­man vuo­den, mut­ta jatku­va epä­var­muus epä­tyyp­il­li­sis­sä työ­suhteis­sani painaa koko ajan niskaan. Työ­suh­teeni ovat hyvin pätkit­täisiä ja osa-aikaisia, joten min­un on läh­es mah­do­ton laskea, täytänkö työssäoloe­hdon ja paljonko ansiosi­don­naisen määrä olisi. Työelämässä pär­jäämistä ei auta pelko tip­pumis­es­ta takaisin opin­totuen suu­ruisille tuloille (työt­tömyyspe­rus­tur­va).

    Se, että huip­pu­jo­hta­jille tar­jo­taan virkaa suo­raan potku­jen saamisen jäl­keen, ei tarkoi­ta, että sama onnis­tuu meiltä kaik­il­ta muiltakin.

  33. Art­turi, kaikki­in vaku­u­tusjär­jeste­ly­i­hin liit­tyy keinot­telumah­dol­lisu­us vaku­u­tuk­senot­ta­jan puolelta. Liit­tyen ylinopeuses­imerkki­in, siitä että ihmiset ottaa riske­jä aja­mal­la ylinopeut­ta ei ole mitään muu­ta kuin hait­taa, siitä että ihmiset otta­vat taloudel­lisia riske­jä esimerkik­si vai­h­ta­mal­la työ­paikkaa taas on hyötyä.

    Se Kiina on sivu­jut­tu, mut­ta lyhyesti kiinalaiset eivät siir­rä kulu­tus­taan ajas­sa vaan maas­ta toiseen, eli ne kiinalais­ten säästöt käytetään velka­ve­toiseen kulu­tuk­seen mm. Yhdys­val­lois­sa. Aiheesta kiin­nos­tuneille suosit­te­len vaik­ka Brad Set­serin selkeää haas­tat­telua, http://www.npr.org/blogs/money/2009/09/our_first_podcast_brad_setser.html

  34. “Raken­netyöt­tömyys on moninker­tais­tunut 1980-luvus­ta. Kyl­lä se on ongelma.”

    Numeroiden val­os­sa suurin osa työt­tömyy­destä näyt­tää ole­van kitkatyöttömyyttä.Työttömiä työn­hak­i­joi­ta oli mar­rasku­us­sa 2009 274145

    1. Yli vuo­den työt­tömänä ollei­ta 44565
    eli tämä on yleen­sä se luku joka kuvaa raknnetyöttömyyttä.
    Ei nykyään se, että joku on työtön tois­tu­vasti ole raken­netyöt­tömyyt­tä vaan työ­markki­noiden jous­tavu­ut­ta, johon por­var­i­hal­li­tus pyrkiikin.

    2. Ansio­tur­vaa noista työt­tömistä työn­hak­i­joista sai vain 135000
    Yli puo­let oli siis sel­l­aisia, jot­ka lomaili­vat omil­la rahoil­laan tai sai­vat uuden työa­paikan ennen kuin oikeus ansiopäivära­haan syn­tyi tai oli­vat kas­saan kuu­lumat­to­mia. Tai sit­ten jo työ­markki­nat­uel­la ole­via pätkätyöläisiä,tästä jaos­ta ei ole lukua , ainakaan julkista

    3. Uusia työt­tömiä tuli 56463 ja uusia työ­suhtei­ta syn­tyi 56671 

    Eli työt­tömiä tulee yhteä paljon kuin syn­tyy uusia työsuhteita.

    Ain­oa mikä on muut­tunut on työvoiman kier­to eli kun parhaaseen aikan syn­tyi ja päät­tyi noin 70000 työ­suhdet­ta niin sil­loin tietysti kitkatyöt­tömyys oli pienem­pi kun kier­to oli suurempi.
    Kun työt­tömiä oli 160000 ja työ­suhde­vai­h­to 70000 niin kier­to oli n. 2,5 ja nyt kier­to on työvoimavaras­tossa vain n. 5.
    Epäku­ran­tin varas­ton osu­us ei ole kuitenkaan paljoa kasvanut.

    En tiedä mihin Osmon arvio pesrutuu.Olisi mie­lenki­itoista nähdä fak­tat ja lähteet .

    Enem­mänkin tuo raken­netyöt­tömyys on ollut EK:n vil­jelemä proba­gan­da­teesi, jol­la on ajet­tu työolo­jen heikennyksiä.

  35. “No tot­takai vaku­u­tus edis­tää riskien ottoa ihan samal­la taval­la kuin tap­pi­oiden sosial­isoin­ti vaik­ka pankkeis­sa. Mil­lä perus­teel­la se aiheut­taa opti­maalisem­man riskitason?”

    Eipä noi­ta talo­ja polte­ta vaku­u­tuk­sen laukeamisen toivos­sa, kyl­lä läh­es kaik­ki ovat johtuneet teknis­es­tä vias­ta tai ns huolel­lisen miehen velvol­lisu­u­den täyt­tämis­es­tä huoli­mat­ta tapah­tuneesta vahingosta-
    Jos vaku­u­tusy­htiö nakee vahin­gos­sa tuot­ta­muk­sen niin se alen­taa tai nol­laa korvauksen.
    Sama kos­kee työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, jos vika työ­suh­teen lop­pumises­sa on työn­tek­i­jääs niin hän voi jäädä ilman irti­sanomisa­jan palkkaa ja työt­tömyysko­r­vauskin mak­se­taan alennettuna

    Sama

  36. “Kun työt­tömiä oli 160000 ja työ­suhde­vai­h­to 70000 niin kier­to oli n. 2,5 ja nyt kier­to on työvoimavaras­tossa vain n. 5.
    Epäku­ran­tin varas­ton osu­us ei ole kuitenkaan paljoa kasvanut.”

    Sor­ry, pieni laskuvirhe
    Kun työt­tömiä on 160000 ja työ­suhtei­ta uud­is­tuu 70000 kuukaudessa niin työvoimavarston kier­to on 5,25
    Ja nykyisel­lä työt­tömyysastel­la 274000 ja 56000 uud­is­tu­mis­vai­h­dol­la 2,45

  37. Voi olla, että sin­un pitää ensin keskeyt­tää opin­tosi ja sit­ten työkkäristä anoa oikeut­ta opiskel­la työt­tömänä siten, että samal­la saat ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa. Muuten voivat todel­lakin pitää sin­ua pää­toimise­na opiske­li­jana, jon­ka pitää halkea opintotukea.”

    En voi tehdä opin­to­jani lop­pu­un enää työt­tömyy­den alet­tua, minä voisin aloit­taa opin­not vas­ta yhden päivän työt­tömyy­den jälkeen.

    “Kuitenkin asi­akas­palveli­ja varoit­ti siitä, että hän ei kykene ennakoimaan päätöstä . Ennakkoon päätöstä ei saa ja päätös voi kestää kuukau­sia eli joudun kah­teen jonoon, ensin työkkärin, joka miet­tii olenko työtön vai opiskelija.
    Tuos­ta opiskelus­ta työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ei ole vielä ennakkopäätök­siä eikä asikas­palveli­ja tun­tenut asi­aa, kos­ka se on uusi ja nau­roi, että lop­putule­ma tiede­tään parin ‑kol­men vuo­den kulut­tua, kun on riit­tävästi ennakkopäätöksiä.
    Tuo esit­tämäsi jut­tu vois olla mahdollinen

    Tässä sään­tö :

    “Pitkään työelämässä ollei­den on mah­dol­lista opiskel­la myös itse val­it­se­maansa alaa koulu­tus­päivära­han avul­la. Koulu­tuk­selta edel­lytetään, että se on ammati­il­lisia valmiuk­sia edis­tävää ja pää­toimista. Hakem­i­nen koulu­tuk­seen tapah­tuu nor­maalin hakumenet­te­lyn kaut­ta esimerkik­si yhteishaussa. 

    Koulu­tus­päivära­han saami­nen edel­lyt­tää, että on ollut palkkatyössä vähin­tään 10 vuot­ta ja lisäk­si saanut työ­markki­natukea tai työt­tömyyspäivära­haa vähin­tään 65 päivältä koulu­tus­ta edeltävän 12 kuukau­den aikana. Jos kuu­luu muu­tostur­van piiri­in on koulu­tus­päivära­haa mah­dol­lista saa­da tietyin edel­ly­tyksin myös heti työt­tömäk­si jää­tyään, edel­ly­tyk­senä kuitenkin vähin­tään yhden päivän työt­tömyys ennen koulu­tuk­sen alkua.”

    “Liian van­halle sanois­in, että sinä olet läh­es taku­u­var­masti oikeutet­tu ansiosi­don­naiseen työt­tömyys­tur­vaan ja eläkeputken lisäpäivi­in. Tuo opiskelu­jut­tu täy­tyy tosin hoitaan eril­lisjut­tuna kuntoon.”

    Eli hel­poin­ta näyt­täisi tosi­aan ole­van jäädä koti­in makoilemaan.
    On min­ul­la sekin vai­h­toe­hto, että alan käyt­dä oikeut­ta lait­tomas­ta irti­sanomis­es­ta , se voi tuot­taa parem­man tuloksen

  38. “Uudelleen: työt­tömyys ei ole täysin yksilöstä riip­puma­ton tapah­tu­ma, jol­la on katas­tro­faaliset seu­rauk­set, eli sil­lä ei ole omi­naisuuk­sia joi­ta vas­taan noin yleen­sä kan­nat­taa vakuuttaa.”

    Mik­si halu­ta rajoit­taa työt­tömyyt­tä vas­taan vaku­ut­tamista ? Suomes­sa pn perus­tus­lain takaa­ma sopimus­va­pus ja vaku­u­tus­sopimuk­set ovat sopimuk­sia siinä kuin työehtosopimuksetkin.

  39. Toinen syy, joka työkkärin mukaan luokit­telee min­ut kokopäivä­toimise­ki opsike­li­jak­si on se, että min­ul­la ei ole ollut työvelvol­lisu­ut­ta irtisanomisaikana.

    Ja muutenkin tuo opet­ta­jan työ tun­tuu vaikeal­ta saa­da: Olin ope­tushar­joit­teli­jana Heltech:ssä viime keväänä iltakurssin vetäjänä ja pääsiäisenä siel­läkin taphu­tui yllät­tävä organ­isaa­tiomuu­tos ja kaik­ki yli 57-vuo­ti­aat sir­ret­ti­in hyllylle.
    Tuskin­pa sel­l­ainen organ­isaa­tio ketään yli 60-vuo­ti­as­ta työllistää.

    Osmokín näyt­tää siel­lä organ­isaa­tion huip­ul­la ollessaan hyväksyvän ikära­sis­min Helsin­gin kaupun­gin organ­isaa­tios­sa vaik­ka muu­ta kirjoitteleekin

  40. tpyy­lu­o­ma:

    Liit­tyen ylinopeuses­imerkki­in, siitä että ihmiset ottaa riske­jä aja­mal­la ylinopeut­ta ei ole mitään muu­ta kuin hait­taa, siitä että ihmiset otta­vat taloudel­lisia riske­jä esimerkik­si vai­h­ta­mal­la työ­paikkaa taas on hyötyä.

    No miten ihmeessä tästä asi­as­ta voi edes keskustel­la, jos sinä vaan kat­e­goris­es­ti väitä, että riskinot­to on taloudessa hyväk­si ja liiken­teessä ei. Kaik­ki riskinot­to on hyväk­si, jos sen ole­tusar­vo on posi­ti­ivi­nen. Kun pankit otta­vat riske­jä sen takia, että tap­pi­ot on sosial­isoitu, niin riskien ole­tusar­vo on luul­tavasti negati­ivi­nen. Ainakaan näitä taloudessa otet­tu­ja riske­jä mei­dän ei pidä subventoida.

    On toki mah­dol­lista, että ihmiset pelkäävät “liikaa” työt­tömyyt­tä tai tulo­jen­sa laskua, mut­ta tämä pitäisi jotenkin pystyä perustele­maan, eikä vaan ottaa sitä lähtöo­le­tuk­sek­si. Sen lisäk­si tätä mah­dol­lista hyö­tyä pitää arvioi­da työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen hait­to­ja vas­taan, eikä vaan olet­taa kokon­ais­vaiku­tus­ta positiiviseksi.

    Kiina on toki sivu­jut­tu, mut­ta se menee kyl­lä niin, että Kiinalaiset siirtävät kulu­tus­taan nyky­hetkestä tule­vaisu­u­teen ja amerikkalaiset tule­vaisu­ud­es­ta nyky­het­keen. Rahamarkki­noiden kan­sain­välistymisen takia tämän siirtämisen kus­tan­nuk­set ovat mata­lam­mat kuin ne oli­si­vat, jos Kiinal­la ja Yhdys­val­loil­la olisi toi­sis­taan täysin eril­liset rahamarkkinat.

    Tästä on hyö­tyä koko maail­man­taloudelle, kos­ka resurssit tule­vat käyt­töön tehokkaam­min. Muus­sa tapauk­ses­sa Kiinas­sa pitäisi tehdä tehot­tomam­min investoin­ti­hyödykkeitä ja Yhdys­val­lois­sa tehot­tomam­min kulutushyödykkeitä.

    Liian van­ha:

    Mik­si halu­ta rajoit­taa työt­tömyyt­tä vas­taan vakuuttamista ? 

    Minä en halua rajoit­taa yksi­ty­istä työt­tömyyt­tä vas­taan vaku­ut­tamista. Minä uskon (kuten Osmokin ilmeis­es­ti), että yksi­tyiset markki­nat eivät pysty tar­joa­maan vaku­u­tus­ta työt­tömyy­den var­alle. (Minus­ta tämä ei ole kovin iso ongel­ma Osmos­ta on, tosin Osmon peruste­lut on ainakin mulle jääneet ihan hämärän peittoon…)

    Voi tosin olla, että jos sel­l­aiselle vaku­u­tuk­selle on kovasti kysyn­tää meille kehit­tyy jotain norme­ja tai insti­tuu­tioi­ta (val­tion lisäk­si), jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vakuuttamisen.

  41. Art­turi, olen kuvitel­lut sen että ihmiset yliarvioi­vat katas­tro­faal­isia riske­jä kuten oman tulota­son rom­ah­t­a­mi­nen ole­van ihan yleis­es­ti hyväksyt­ty (psykologi­nen) fak­ta, lisäk­si tämä tur­val­lisu­ushakuisu­us lisään­tyy ihmis­ten vaurastues­sa. Minus­ta hys­ter­ian suit­simi­nen on nimeno­maan val­tion ydintoimintaa.

    Se Kiina-USA val­u­ut­ta­pump­pu on ihan puh­taasti seu­raus­ta Kiinan val­tion val­u­ut­tapolti­ikas­ta. Vapail­la markki­noil­la Rem­nibi vahvis­tu­isi suh­teessa dol­lari­in kunnes kaup­patase tasoit­tuisi. Siitä voidaan var­maan olla mon­ta mieltä pitäisikö val­u­ut­takurssien olla sään­nel­tyjä, mut­ta jär­jestelmä jos­sa osa kel­luu ja osa päätetään poli­it­tis­es­ti on rikki.

  42. “Minä en halua rajoit­taa yksi­ty­istä työt­tömyyt­tä vas­taan vaku­ut­tamista. Minä uskon (kuten Osmokin ilmeis­es­ti), että yksi­tyiset markki­nat eivät pysty tar­joa­maan vaku­u­tus­ta työt­tömyy­den varalle.”

    Kyl­lä ne pystyvät jos ris­ki on riit­tävän alhainen.
    Tar­joa­vathan ne sairaus­vaku­u­tuk­si­akin vaik­ka sairau­den ris­ki on suurem­pi kuin työttömyyden

  43. Itse asi­as­sa numeroina sairau­den rik­si on seuraava:
    N 15 miljoon­aa ter­veyskeskus-ja ter­vysase­makäyn­tiävuodessa ja n 700000 toim­nepi­det­tä julk­i­sis­sa ja yksi­ty­i­sis­sä sairaalois­sa, kulut n 12 mil­jar­dia euroa.

    Työt­tömyys­jak­so­ja n 800000 ja kulut n 3 miljardia.

    Ensim­mäiseen saa yksi­tyisen vaku­u­tuk­sen, jälkim­mäiseen ei ?

    Mis­sä ero ?

    1. Yksi­tyisen sairaus­vaku­u­tuk­sen saa vain jos on ter­ve. Yksi­tyisen työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen ehdot oli­si­vat aika samanlaiset.

  44. Osmo:

    Yksi­tyisen sairaus­vaku­u­tuk­sen saa vain jos on terve. 

    No tämä nyt on ihan omi­tu­inen väite. Var­masti esim. syöpä­vaku­u­tuk­sen saa, vaik­ka olisikin katkaissut jalka­nsa yms.

    Noin teo­ri­as­sa vaku­u­tus­ta ei saa sil­loin, kun vaku­u­tuk­sen otta­jal­la on huo­mat­tavasti enem­män infor­maa­tio­ta riskeistä kuin vakuuttajalla.

    Tietysti vaku­u­tus­ta ei myöskään saa, jos ei ole riskiä. Esim. jos on on jo syöpä, niin sil­loin ei voi vaku­ut­taa itseään syövän var­alle, kos­ka ei ole mitään riskiä mitä vas­taan vakuuttaa.

    Työt­tömyys­vaku­u­tus­ta ei luul­tavasti voi ostaa markki­noil­ta, kos­ka vaku­ute­tul­la on niin paljon kon­trol­lia omaan työl­lisyy­teen­sä joten infor­maa­tio on epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut­ta. Toisaal­ta markki­noil­la voi kehit­tyä insti­tuu­tioi­ta, kuten esim. uskon­nol­liset yhteisöt vai kom­muu­nit, jot­ka voivat tar­jo­ta työt­tömyys­vaku­u­tus­ta jäsenilleen.

    tpyy­lu­o­ma: Kiina­jut­tu menee niin kuin Osmo kir­joit­ti. Val­u­ut­takurssil­la ei ole väliä.

  45. Huvit­taa vieläkin tämä episodi.
    N. 1994 tuli voimaan laki aikuiskoulutustuesta.
    Tuu­lik­ki Petäjänie­mi oli asi­aa valmistelmassa,
    ja kaiketi tuol­loin laki tuli voimaan.

    Ennakoin lain voimaan­tu­loa ja pyrin AMK-tasoiseen
    oppi­laitok­seen aloit­taak­seni opin­not, josko laki
    voimaan tulisi. No laki tuli voimaan ja koulutukseen
    pääsin.

    Kesäl­lä n. 1994 tilanteeni oli se, että aikuiskoulutustuella
    aloit­taisin opiskelun kun­han syksy koittaisi.

    Yllät­täen sainkin kesäku­us­sa kut­sun saa­pua työvoima­toimis­toon selvittämään
    opin­to­jeni “vakavu­ut­ta”.

    Työvoima­toimis­tossa työvoima­toimikun­nan sih­teeri sit­ten osoit­ti sormellaan,
    tietokonelis­tauk­ses­ta, että te olette hak­e­neet koulu­tuk­seen, tei­dät on hyväksyt­ty koulu­tuk­seen ja olette ilmoit­ta­neet otta­vanne koulu­tu­s­paikan vastaan.

    No näin oli. Sanoin työvoima­toimikun­nan sih­teer­ille, että n. 2 viikkoa
    sit­ten on tul­lut uusi laki voimaan, mikä mah­dol­lis­taa opiskelun
    työt­tömyys­tur­van tasoisel­la tuel­la, josko 12 vuot­ta vakuutettua
    työeläkek­er­tymää taak­seen kertynyt.

    Työvoimakun­nan sih­teeri tote­si, että he eivät tunne lakia, ja jos
    en kohtuu ajas­sa peru opiskelu­paikkaani, työttömyyskorvaukseni
    mitä suurim­mal­la toden­näköisyy­del­lä tul­laan perumaan.

    Siis, laki opiskelu­oikeud­es­ta oli voimas­sa mut­ta kun työvoima­toimikun­ta ei lakia tun­tenut — niin lakia ei sit­ten ollutkaan olemassa.

    Täl­laista se oli jo tuol­loin työt­tömien opiskelu­jen suhteen.
    Lop­putule­m­ana oli se, että työvoima­toimkun­nan sih­teerin puhelimesta
    peru­in opiskeluoikeuteni.

    Tänään taitaa olla hiukan parem­min, että työvoima­toimikun­nan sihteerit
    eivät enää ole niin hanakasti valvo­mas­sa työt­tömien opiskelua
    ja opiskelumah­dol­lisuuk­sia. Mut­ta joku kum­ma jut­tu tuol­loin 1990-luvun
    lamas­sa oli, että kuin­ka paljon resursse­ja työvoima­toimis­to käytti
    työt­tömien opiskelun selvi­tyk­seen ja kieltämiseen. Mikähän asian
    taustal­la todel­lisu­udessa oli — ja on edelleen.

  46. Kun Kiina kieltäy­tyy revalvoimas­ta, markki­nat tasoit­tuvat Kiinan palkkain­flaa­tion kautta.
    Eivät tasoitu kun val­tio de fak­to pakkosäästää sijoit­ta­mal­la ulko­maisi­in velkakirjoihin.

  47. “Tänään taitaa olla hiukan parem­min, että työvoima­toimikun­nan sihteerit
    eivät enää ole niin hanakasti valvo­mas­sa työt­tömien opiskelua
    ja opiskelumah­dol­lisuuk­sia. Mut­ta joku kum­ma jut­tu tuol­loin 1990-luvun”

    Ei ole muut­tunut, luin juuri työkkäristä saami­ani sähköposteja.

    Olen ollut opet­ta­jak­oulu­tuk­ses­sa vuo­den ja suirit­tanut yli 50 opin­tovi­ikkoa ja ennen työt­tömyy­den alkua on enää yksi kehit­tämis­hanke ja lop­putyö tekemättä.

    Nyt näyt­tää siltä, että minä en voi suorit­taa opin­to­ja lop­pu­un menet­tämät­tä työttömyyskorvausta.

    Syynä on se, että kun min­ul­la ei ole irti­sanomi­saikana työvelvoitet­ta ja opin­not pitäisi aloit­ta yhden päivän työt­tömyy­den jälkeen.

    Eli olen tehnyt eri­noamisen virheen kun olen ennakoin­ut asi­aa enkä ole nou­dat­tanut tsaarin viras­ton ohjeita.

    Eli lop­putuel­ma on,että joudun keskeyt­tämään opin­not enkä voi aloit­taa niitä enää uud­estaan kuin ehkä siten, että aloi­tan kokon­aan uudestaan.

    Tosin työvoima­neu­vo­ja ker­toi, ettei hän tunne lakia, kuulem­ma ei osas­to hoitaa näitä koulutusasioita.

    Mitään päätöstä ei kuulem­ma saa myöskään etukä­teen ja heil­lä on ruuhkaa , joten asian käsit­te­ly voi kestää kuukau­sia ja sen päälle kas­san jono, jos päätös olisi myönteinen.

    Ja osmo itkee vain EK:n viral­lista proba­gan­daa: Työt­tömyysko­r­vaus on liian suuri.

  48. “Yksi­tyisen sairaus­vaku­u­tuk­sen saa vain jos on ter­ve. Yksi­tyisen työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen ehdot oli­si­vat aika samanlaiset.”

    Kyl­lä sairaus­vaku­u­tuk­sen saa vaik­ka olisi sairaskin, aku­ut­ti ole­va sairaus vain rajataan pois vaku­u­tuk­sen piiristä.
    Toinen seik­ka mikä voi aiheut­taa epäämisen on ole­van sairau­den aiheut­ta­ma komplikaatioriski.

    Mut­ta ei työtön nytkään saa vaku­u­tuse­tu­ut­ta vaik­ka saakin vaku­u­tuk­sen. Pitää ensin olla määräai­ka työssä, jot­ta etu­us laukeaa

  49. “Työt­tömyys­vaku­u­tus­ta ei luul­tavasti voi ostaa markki­noil­ta, kos­ka vaku­ute­tul­la on niin paljon kon­trol­lia omaan työl­lisyy­teen­sä joten infor­maa­tio on epä­ta­sais­es­ti jakautunutta. ”

    Voihan lainankin vaku­ut­taa työt­tömyy­den var­al­ta, mik­sei tuloja ??

  50. On se kiva kun noi­ta asioi­ta pohdi­taan. Opiske­li­jat aina unohdetaan.

    Miten on: Miten voi perustel­la sen, että kun asuu asun­to­las­sa, niin saa isom­paa tukea, kuin asuu kotonaan?

    Tässä pitää muis­taa, että asun­to­la on ilmainen ja, kun asuu koton­aan, niin pitää matkus­taa joka päivä koulu­un, joka mak­saa. Min­ulle 40 euroa kuus­sa Kelan rahoituk­sel­la. 40 euroa 160 eurosta on aika paljon.
    Jos asu­isin asun­to­las­sa, niin saisin yli 200 euroa ja min­ul­la pienenisi matkakulut.

    Eli kulut suure­nee, mut­ta tuet pienenee?

    Kun menin “retostele­maan” tukieni määrästä yhdelle van­hem­malle miehelle, niin se tokasi vain “Moni pako­lainen saa var­masti enem­pi”. Niin­pä, 160 euroa kuus­sa ei ole mikään tuki. Sil­lä ei ketään elä ja sen enem­pää en saa kun asun kotona. Tähän väli­in var­maan joku kysyy “Mut­ta van­hempasi mak­saa elämisen”. Minä kysynkin “Mik­si eläk­keel­lä ole­va äiti­ni on sitoudut­ta­va mak­samaan elämäni?”.

    Tähän kun las­ke­taan sekin, että kun joskus valmis­tun ja alan mak­samaan eläket­tä, niin saankin eläket­tä karkeasti san­ot­tuna kym­meniä pros­ent­te­ja vähempi suh­teessa palkkaani, kuin vaik­ka äiti­ni. Kiitos kuu­luu tästä sille ryh­mälle, joka päät­ti, että eläket­tä lähde­tään leikkaa­maan sen mukaan, mitä nuorem­pi olet.
    Sama ryh­märämä kun on kuitenkin kaiken has­san­nut mitä eläk­er­a­has­toista uupuu. Minä en siihen vajeeseen ole mil­lään lail­la syylli­nen tai osallinen.

    Iro­nista onkin, että Sveitsin pääasilli­nen syy olla pääsemäti EU:n, onkin sen suo­ra demokratia.

  51. Liian van­ha:

    Voihan lainankin vaku­ut­taa työt­tömyy­den var­al­ta, mik­sei tuloja ??

    Hyvä point­ti! Taisin olla väärässä.

  52. “Tähän kun las­ke­taan sekin, että kun joskus valmis­tun ja alan mak­samaan eläket­tä, niin saankin eläket­tä karkeasti san­ot­tuna kym­meniä pros­ent­te­ja vähempi suh­teessa palkkaani, kuin vaik­ka äiti­ni. Kiitos kuu­luu tästä sille ryh­mälle, joka päät­ti, että eläket­tä lähde­tään leikkaa­maan sen mukaan, mitä nuoren”

    Ei pidä paikkaansa, elinikä nousee enem­män kuin tuo maagi­nen leikkuri ja kun palkkakin toiv­ot­tavasti nousee tuon 2 % vuodessa niin saat paljo enem­män rahaa jär­jestelmästä kuin isäsi tai äitisi.
    Vuon­na 1950 syn­tyneen miehen eli­na­jan­odote on 70 vuot­ta ja alin nor­maali eläköi­tymisikä 62-vuot­ta eli hän ehtii olla eläk­keel­lä 8 vuot­ta ja vuon­na 2007 keskimääräi­nen eläke eläk­keelle jäävil­lä oli 1300 euroa eli 15600 euroa vuodessa. Hän siis ehtii nos­taa 124800 euroa järjestelmästä .
    Sinä olet ilmeis­es­ti syn­tynyt sen ver­ran myöhään, että koko eläk­keesi määräy­tyy työu­ran ajal­ta, joka on tuo 40 vuot­ta kuten min­ul­la ja jäät eläk­keelle 68 vuo­ti­aana, jol­la kom­pen­soin­ti tuon eli­na­jan­odote kertoimen.

    Kun palkkaasi ja eläk­keesi kas­vaa 2 % vuodessa niin saat vuodessa eläket­tä 40000 euroa, jos olet keskituloinen.
    Kun eli­na­jan­odot­teesi on 84 vuot­ta niin ehdit nos­taa jär­jestelmästä 640000 euroa.

    Kumpi voit­ti van­hempasi vai sinä ?

    Ja sin­ul­la on vielä se etu, että nyt val­las­sa ovat 60–70-luvulla syn­tyneet, mut­ta sinä saat määrätä 10–15 vuo­den kulut­tua paljonko saat eläkettä

    1. Liaqaqn van­han eli­na­jan­odot­teessa on mukana myös imeväiskuolleisu­us, joten laskel­maa ei voi tehdä noin. Pitää käyt­tää 60-vuot­ta täyt­tänei­den eli­na­jan odotet­ta, jol­loin keskimäääräi­nen eläk­keel­läoloai­ka lisään­tyy paljon.
      Eli­na­jan­odotek­er­roin on perustel­tu, mut­ta olisi ollut perustel­tua ottaa piden­tynyt eli­nai­ka myös suurten ikälu­okkien kohdalla.

  53. “Ei pidä paikkaansa, elinikä nousee enem­män kuin tuo maagi­nen leikkuri ja kun palkkakin toiv­ot­tavasti nousee tuon 2 % vuodessa niin saat paljo enem­män rahaa jär­jestelmästä kuin isäsi tai äitisi.”

    On meinaan aikamoinen “nero” tämä jamp­pa, joka oikeasti luulee, että 2% tulon kasvu olisi sama kuin 2% parem­pi elin­ta­so. Tulothan kas­vaa sitä mukaan miten indek­sit osoit­taa ja nyky-trendin mukaan tulot kas­vaa hitaam­min, kuin hinnat.

    Kaiken lisäk­si käsi­tyk­seni mukaan leikkauk­set las­ke­taan siitä tilanteesta, joka val­lit­see kun astut eläk­keelle. Eli jos eläkek­er­tymäsi olisi 1000€/kk, leikataan tuos­ta se osuus.

    Mut­ta siinä “Liian van­ha” on oike­as­sa, että siinä vai­heessa min­un sukupolvi määrää eläk­keen­sä, kun hillumme eläkerajalla.

  54. OS: “Niiden osalta, jot­ka eivät kas­saan kuu­lu, nuo vaku­u­tus­mak­sut menevät hukkaan – tai siis val­tion poh­jat­tomaan kassaan. ”

    Jos ihan tarkko­ja ollaan, eikös ne mene Työt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­toon, joka sit­ten rahas­toi ja jakaa niitä työt­tömyyskas­soille eteen­päin? Tässä on se ero, että edes peri­aat­teessa kas­saan kuu­lumat­toman vaku­u­tus­mak­suil­la ei mak­se­ta val­tion poh­jat­tomas­ta kas­sas­ta yhteisiä tarpeel­lisia (tai tarpeet­to­mia) meno­ja, vaan juurikin kas­soi­hin kuu­lu­vien ansiosidonnaisia.

    OS: “Laskukaa­va merk­it­see, että työ­markki­nat­uen noustes­sa kymmenel­lä eurol­la, taiteko­hdan ala­puolel­la ole­vat ansiopäivära­hat nou­se­vat 5,5 eurol­la ja taiteko­hdan yläpuolel­la ole­vat noin 15 eurol­la kuus­sa. Tuo jälkim­mäi­nen kytken­tä on näistä kytken­nöistä katalampi.”

    Piti oikein itse laskea excelil­lä perässä, että sai sisäis­tet­tyä että noin­han se menee. Taiteko­hdan nousun vaiku­tus­ta var­maan pitäisi lop­ullises­sa kir­jas­sa ava­ta par­il­la lauseel­la ja graafil­la, niin hom­ma menee per­ille ilman että pitää pysähtyä tekemään omia laskelmia marginaaliin.

    1. Min­un ymmärtääk­seni ne menevät nyky­isin val­tion poh­jat­tomaan kas­saan, kos­ka niil­lä ei enää kehda­ta rahoit­taa ansiosi­don­naista. Asia selitetään niin,m että juuri nuo rahat käytetään perus­tur­van rahoituk­seen, mut­ta tämä on silmänkääntötemppu.

  55. Mil­loinka­han tuo Kiinan palkkain­flaa­tio on hoi­tanut kil­pailue­dun — onko ehdotuksia?

  56. “Asia selitetään niin,m että juuri nuo rahat käytetään perus­tur­van rahoituk­seen, mut­ta tämä on silmänkääntötemppu.”

    Juuri näin onkin , niil­lä rahoite­taan suu­rit­u­lois­t­en veronalennuksia.

    Tosin joku viisas väit­ti, että val­tion kas­san tulop­uoli ei ole menokorvamerkittyä.

  57. “On meinaan aikamoinen “nero” tämä jamp­pa, joka oikeasti luulee, että 2% tulon kasvu olisi sama kuin 2% parem­pi elin­ta­so. Tulothan kas­vaa sitä mukaan miten indek­sit osoit­taa ja nyky-trendin mukaan tulot kas­vaa hitaam­min, kuin hinnat”

    Tuos­ta linkistä voit kat­soa paljonko ostovoima on kas­vanut 2000 luvul­la niin ei tarvitse mitu­arvioi­ta esitellä.Ostovoiman kasvu tarkoit­taa sitä, että pal­ka­llasi saat enemmän.
    Onko se sit­ten parem­paa elin­ta­soa niin se on jo toinen juttu

    http://www.veronmaksajat.fi/File/3b224044-b734-40aa-aff2-75e4fde4eea0/Palkansaajanostovoima110408.pdf

    Tuo 2 % on se mitä nämä suurte talousvi­isaat ovat ennustelleet , mut­ta sehän ei aina pidä paikkaansa.
    Hyvä palk­ka ja arvostet­tu ase­ma kun ei takaa , että henkilö olisi kyvykäs 

    “Kaiken lisäk­si käsi­tyk­seni mukaan leikkauk­set las­ke­taan siitä tilanteesta, joka val­lit­see kun astut eläk­keelle. Eli jos eläkek­er­tymäsi olisi 1000€/kk, leikataan tuos­ta se osuus”

    Tuon leikkauk­sen voi kom­pen­soi­da tekemäl­lä 2,5 vuot­ta lisää töitä eli 65,5 vuo­ti­aak­si, tuo lisäk­er­tymä kun kom­pen­soi leikkauksen .

    Ja mitä tulee eli­naikaan niin 1950 syn­tynyt eli ikäiseni elää keskimäärin 70 vuo­ti­aak­si ja sinä 84 vuotiaaksi
    Ja kun las­ke­tan koko eläkeaikainen rahamäärä niin minä saan 140000 euroa ja sinä 640000 euroa keskimääräisel­lä palkkata­sol­la ja tuol­la 2 % ostovoiman lisäyksellä.

    Ja on meil­lä jo nyt lähi­aikoina eläköi­tyvil­lä omat leikkurin­sa: Eli­na­jan­odot­teen leikkuri alkaa jo 47-syn­tyneistä, sen lisä­ki min­un eläket­tä leikataan sen päälle 13 % jos eläköi­dyn päivänkään ennen 65 ikävuot­ta ja sen päälle tulee normeera­su, joka rajaa eläk­keen johinkin 45 % parhaan vuo­den ansioista.
    Sinä sen­tään selviät yhdel­lä leikkauksella

  58. Pieni aja­tuskoe, case Kiina. Ne palkat oikeasti nou­se­vat Kiinas­sa, Inti­as­sa ja vas­taavis­sa. Kään­teet ovat vain kiihtyneet. Tämä menee ihan talousti­eteen peru­sop­pikir­jo­jen mukaises­ti. Pekkari­nen-Sutela I&II taitaa riit­tää tähän. Tästä kehi­tyk­ses­tä ovat vail­la viel­lä Afrik­ka ja osa Lati­nalaista Amerikkaa, hyvin karkeasti hah­mot­taen (huom. erot koulu­tusjär­jestelmässä). Ja Aasi­as­sa on mon­en ker­roksen väkeä. Mut­ta kos­ka tulee se vai­he, ja se voi tul­la, että hal­patuotan­toa ei enää ole, tai kaikkial­la (maanosis­sa) on yhtä hal­paa, tai että eroista tulee vain maan sisäisiä. Aasia on hyvin kuo­lu­tus­myön­teistä väkeä. Mut­ta ei ole tava­ton­ta aja­tus, että tämän vuo­sisadan puo­livälis­sä Suomes­sa tehdään liukuhi­h­nal­la Kiinalais­ten suun­nit­telemia kän­nyköitä, Kiinalaisille. Sil­loin koko maail­ma on pelkkää aluepolitiikkaa.
    Aiheeseen. Pas­si­ivi­nen ansio­tur­va voisi entistä enem­män olla akti­ivista muu­tostur­vaa, johon sisäl­ty­isi eri­laisia koulu­tuk­sel­lisia ja mui­ta tuke­via ele­ment­te­jä. Työvoima­halli­non toim­into­ja voisi entistä enem­män siirtää net­ti­in ja ruti­ini­a­sioik­si. Sosi­aal­i­toimes­sa ja työvoima­hallinnos­sa tehdään vielä paljon turhaa (teho­ton­ta) ruti­in­i­työtä ja oikeaan tuk­i­työhön jää liian vähän aikaa.

    1. Sosi­aal­i­toimes­sa ja työvoima­hallinnos­sa tehdään vielä paljon turhaa (teho­ton­ta) ruti­in­i­työtä ja oikeaan tuk­i­työhön jää liian vähän aikaa.

      Kovasti yritet­ti­in sosi­aal­i­toimis­to­jen täysin turhaa toimeen­tu­lotuen lasken­taru­ti­inia siirtää Kelan tietokoneille, mut­ta ei kel­van­nut kokoomukselle.

  59. Mil­loin palkkain­flaa­tio Kiinas­sa on alka­nut pienen­tämään kaup­pataseen ylijäämää?

    1. Kiian teol­lisu­us suun­tau­tuu koko ajan enem­män koti­maan kulu­tuk­sen tyy­dyt­tämiseen. Maa on maail­man suurin auton­va­lmis­ta­ja. Olet­teko näh­neet Kiinan vievän suuria määriä auto­ja mui­hin mai­hinin? On maail­man kokon­ais­tas­apain­oa hor­jut­ta­va ongel­ma, että Kiina pitää liian suur­ta kaup­pataseenyli­jäämää. Sen teki mah­dol­lisek­si USA, joka piti suur­ta ali­jämää. Sukan­var­teen­han kiinalaiset eivät säästä, vaan kul­jek­si­vat ympäri maail­maa ja osta­vat melkein kaiken.

  60. “Tuos­ta linkistä voit kat­soa paljonko ostovoima on kas­vanut 2000 luvul­la niin ei tarvitse mitu­arvioi­ta esitellä.Ostovoiman kasvu tarkoit­taa sitä, että pal­ka­llasi saat enemmän.

    Mus­ta on aina ihanaa nää “linkit”. Todel­lisu­u­den kanssa niiden suh­teen ei ole mitään tekemistä. Palkanko­ro­tuk­set nyt on ihan tun­netusti kom­pen­soin­tia yleiseen hin­tata­soon. Tok­i­han voit­ta­ji­akin on ja ne sit­ten näkyy nois­sa “laskelmis­sa” siten, että “yleinen ostovoima” olisi kas­vanut. Kuitenkin todel­li­nen fak­ta on se, että esim. juuri suurimpi­in (suurin?) ryh­mä (eläkeläiset) köy­htyy joka vuosi suh­teessa eniten, kos­ka eläkkei­den nousut ei kul­je mis­sään indek­sis­sä. Pie­nil­lä palka­nsaa­jil­la saman suun­taista. Me opiske­li­jat olemme myöskin iso­ja hävi­jöitä. Moniko edes tajuaa kos­ka tai miten paljon viimek­si opin­to­tukia on korotettu?

    Tietenkin kaik­ki “Nal­let” rikas­tuu. Yksi “Nalle” kun saa kymme­nen tai kak­si kym­men­tä miljoon­aa lisää osinko­ja, niin se kat­taa aikamoi­sen “ostovoiman”.

    “Tuon leikkauk­sen voi kom­pen­soi­da tekemäl­lä 2,5 vuot­ta lisää töitä eli 65,5 vuo­ti­aak­si, tuo lisäk­er­tymä kun kom­pen­soi leikkauksen .”

    Yritin jo aiem­min osoit­taa, ettei min­ua vähempääkään voi kiin­nos­taa kokon­aisu­us. Min­ua ei kiin­nos­ta se, miten paljon saan eläket­tä sadan vuo­den sisäl­lä. Min­ua kiin­nos­taa se, miten paljon saan kuukaudessa eläket­tä. Sil­lähän minä elän, en sil­lä “mah­dol­lisel­la” kokon­ais­sum­mal­la. Sama kos­kee sitäkin, etten voi tietää voinko olla työelämässä kuukau­den vaiko kak­si pidem­pään. Ehkä en kykene ole­maan töis­sä kuin vuo­den vielä, ei voi tietää, kaikkea sat­tuu. Kuten sekin on tosi­a­sia, etten voi tietää elänkö 10 vaiko 30 vuot­ta eläk­keel­lä, vai vieläkin pidem­pään, vai vain kuukau­den. Ruokaa pitäisi syödä joka päivä ja kat­tokin olisi kiva olla pääl­lä, ne kuukau­denkin päivät.

    Eläke on kuitenkin siitä “kur­ja” jut­tu, ettei sitä kukaan peri. Ei ole mitään kokon­ais­val­taista sum­maa ole­mas­sakaan, jon­ka saan tai mis­tä lop­ut joku perii. Eli tärkein­tä on se miten paljon saan KUUKAUDESSA eläkettä.

    Tosi­a­sia on se, että nykyisen mallin mukaan mak­san eläke­mak­su­ja jonkun mukaan, mut­ta tosi­asi­as­sa saan pienem­män mukaan kuukaudessa eläket­tä, kun tai jos joskus eläk­keelle pääsen. Et sinä mene osta­maan kau­pas­takaan 300 gram­maa lihaa täy­del­lä hin­nal­la ja kas­sal­la siitä ote­taan 100 gram­maa pois, kos­ka niin vain on käytän­tönä. Ei siinä vai­heessa tule ajatelleek­si, että kun kyllin mon­ta ketaa ostan, niin voitan aiem­mat määrässä. Vai mietitkö?

    Tietysti on taas kaik­ki nämä “Nal­let”, joil­la on pur­jeve­neet omas­sa lai­turis­sa ja isot huvi­lat ym. ja joil­la ei ole merk­i­tys­tä saako ne eläket­tä kym­me­nien miljoonien euro­jen kaverik­si ton­nin vaiko miljoon­aan kuukaudessa, tai ylipäätään mitään. Kokon­aan toinen jut­tu on se eläkeläi­nen, joka saa ton­nin kuus­sa ja jol­la ei ole kuin tuulen huuh­toma perse ja kämp­pä mak­saa nyky­isin ihan sikana ja joka on kulueränä puo­let, ehkä enem­pikin eläk­keestä ja jol­ta sit­ten vielä jos­sain vai­heessa ale­taan leikkaa­maan pros­ent­te­ja pois eläkkeestä.

    Joten please, älä tuo noi­ta laskelmia nokil­leni enää. Ei kiin­nos­ta. Jos sin­ul­la on omia murhei­ta omis­sa eläkkeis­sä, niin OK. Älä kuitenkaan ota kan­taa puo­lus­taak­sesi eläke­jär­jestelmää, jos minä val­i­tan. Min­ul­la on siihen ihan oikea syy, kuten sin­ul­lakin on syy valit­taa, mut­ta olet vis­si­in niin aivopesty, että kaik­ki “kokon­ais­val­taiset” laskel­mat on osunut ja uponnut…

    1. Mis­tä kumpuaa Tepon väite, etteivät eläk­keet ole mis­sään indeksissä?
      Kansaneläk­keet on sidot­tu hin­tain­dek­si­in ja mak­sus­sa ole­vat ansioeläk­keet indek­siko­ri­in, jos­sa hin­nat ovat pain­ol­la 0,8 ja palkat pain­ol­la 0,2.
      Osin­got eivät vaik­ta palkan ostovoimalaskelmi­in vaan ain­oas­taan palkat ja hin­nat. Palkat pvat suh­teessa hin­toi­hin nousseet 2000-luvul­la voimakkaasti.

  61. “Mis­tä kumpuaa Tepon väite, etteivät eläk­keet ole mis­sään indeksissä?
    Kansaneläk­keet on sidot­tu hin­tain­dek­si­in ja mak­sus­sa ole­vat ansioeläk­keet indek­siko­ri­in, jos­sa hin­nat ovat pain­ol­la 0,8 ja palkat pain­ol­la 0,2.
    Osin­got eivät vaik­ta palkan ostovoimalaskelmi­in vaan ain­oas­taan palkat ja hin­nat. Palkat pvat suh­teessa hin­toi­hin nousseet 2000-luvul­la voimakkaasti.”

    No se perus­tuu ihan siihen, että kun vuokra nousee kympil­lä, niin eläke _ehkä_ myöskin samal­la sum­mal­la, mut­ta verot las­ket­tuna pois, voi jäädä itse asi­as­sa vähempi eläk­keestä jäl­jelle mitä ennen eläk­keen nousua sai. Samaan aikaan ruuan hin­ta on nous­sut val­tavasti, etenkin juuri 2000-luvul­la euro­jen ilmestyt­tyä kehi­in. Noh niin on toki palkatkin, mut­ta tap­pi­olle on kuitenkin keskiver­to jäänyt.

    Siis ihan täm­mö­nen toteami­nen, kun seu­raa äidin eläk­keen “nousu­ja”.

    Has­sua onkin, kun 2000-luvul­la muka­mas Suomel­la meni kovim­min, kuin ikinä. Samaan aikaan tilanne on selkeästi heikom­pi keskiver­toih­misil­lä suh­teessa 80-luku­un, jol­loin oli palka­nsaa­jan markki­nat. Työt­tömyys on vähin­tään pysynyt samana sit­ten 90-luvun laman. Työt­tömät vain pyörivät muis­sa tilas­tois­sa, kuin “kortis­tossa”. Tuet ei ole koskaan kivun­nut sille tasolle mitä ne oli ennen 90-luvun lamaa. Joo joo, onhan ne kas­vanut, mut­ta tosi­aan indek­siä seu­rat­en ja siinäkin heikosti.

    Osin­go­ista sen ver­ta, että ne on kuitenkin käytän­nössä palkkaa, kuten saadut optiot.

    Onkin erikoista, että Jor­ma Ollilan kaltainen henkilö saa Suomes­sa sel­l­aisen sum­man rahaa vuodessa, että tavalli­nen pul­li­ainen saa tehdä yli 200 vuot­ta töitä saadak­seen moi­sen rahan. Eli siis jostain yri­tyk­sen toimista on kiskot­tu yli 200 ihmisen palk­ka. Nämä 200 henkilöä joko on iri­ti­san­ot­tu tai laskutet­tu kulut­ta­jia. Noh, ener­gias­ta on esimerkik­si melko help­po kiskoa mitä halu­taan. Joko mak­sat sähkölaskun, tai olet pimeässä… Viit­taan siis For­tu­mi­in, jos­sa säl­lit kiskoo miljoo­nia optioina ja kyseessä kaiketi suurim­mak­si osak­si val­tion omis­ta­ma yritys?

    Noh, en ole kateelli­nen henkilöille, jot­ka täm­mösiä aivan kohtu­ut­to­mia sum­mia saa rahaa, mut­ta ihmette­len jär­jestelmää, joka tämän mah­dol­lis­taa ja samaan aikaan lousku­teen, että nousi­han sun eläke kahdel­lakympil­lä kuussa. 

    Voi elämän kevät.

  62. Kun ker­ran eläkkeitä leikataan eli­na­jan odotuk­sen piden­tyessä, niin mak­se­taanko se leikat­tu osa takaisin per­in­töpot­ti­in, jos eläkeläi­nen kuoleekin ennen odot­teen täyttymistä?

    😀

  63. Indek­seistä, eläkkeistä ja hintatasosta:

    Mul­la on sel­l­ainen mieliku­va, että asumisen kus­tan­nuk­set ja tulota­so kor­reloi­vat melko hyvin. Muis­tan näh­neenin käp­pyrät, jois­sa ver­rat­ti­in keski­t­u­loa ja kesk­ineliöhin­taa, ja kyl­lähän ne samaan tahti­in menivät. Lisäk­si voidaan arvel­la sitä, että elin­ta­son nousu tarkoit­taa yleisen ansio­ta­son nousua jonkin­laisel­la posi­ti­ivisel­la kor­re­laa­ti­ol­la. Inflaa­tio ( = kulut­ta­jahin­nat) pyrkinevät pysymään kuris­sa nykyisen EKP:n rahapoli­ti­ikan tavoit­tei­den mukaan.

    Tämä indikoi sitä, että asumisen yleinen hin­tata­so määräy­tyy jol­lain taval­la sen mukaan, mitä keskimäärin palka­nsaa­jal­la on varaa mak­saa. Eläkkei­den ns. taitet­tu indek­si antaa nyky­isin enem­män pain­oa kulut­ta­jahin­tata­son kuin ansio­ta­son muu­tok­sille. Jos yllä arvele­mani aja­tus pitää paikkansa, että asumisku­lut seu­raa­vat enem­män ansio­ta­soa, seu­raa siitä että ajan myötä asumisku­lut (jos asuu vuokral­la) vievät suurem­man ja suurem­man osan kaik­ista käytössä ole­vista tuloista. Näin ollen nyt eläk­keelle siir­tyvä ihmi­nen, jol­la nyt on varaa mak­saa eläk­keestään asum­is- ja muut kulut, voi olla liemessä 20 vuo­den päästä, kun asumisku­lut karkaa­vat käsistä. Elin­iän piden­tyessä on yhä yleisem­pi ske­naario, että eläket­tä myös nos­te­taan sen 20 vuotta.

    Siten uskon, että tärkein van­hu­u­den­tur­va minkä tavalli­nen tal­laa­ja voi itselleen jär­jestää, on vela­ton omistusasunto.

  64. Osmo:

    On maail­man kokon­ais­tas­apain­oa hor­jut­ta­va ongel­ma, että Kiina pitää liian suur­ta kauppataseenylijäämää.

    Se ei ole maail­man kokon­ais­tas­apain­oa hor­jut­ta­va ongel­ma kuin siinä tapauk­ses­sa, että Yhdys­val­ta­laiset alka­vat nopeasti kulut­ta­maan vähem­män tai Kiinalaiset nopeasti säästämään vähemmän.

    Talous sopeu­tuu asteit­taisi­in muu­tok­si­in. Noin yleis­es­ti on hyvä, että siel­lä mis­sä halu­taan säästää säästetään ja siel­lä mis­sä halu­taan kulut­taa kulute­taan. Rahamarkki­nat sit­ten jaka­vat tal­letuk­set ja lainat näi­den pref­er­enssien mukaan.

  65. “Kun ker­ran eläkkeitä leikataan eli­na­jan odotuk­sen piden­tyessä, niin mak­se­taanko se leikat­tu osa takaisin per­in­töpot­ti­in, jos eläkeläi­nen kuoleekin ennen odot­teen täyttymistä?”

    Tätä minäkin tuumin, kun ker­ta “Liian van­ha” niin kärkkäästi puo­lus­taa leikkauk­sia tuol­la elin­iän pidennyksellä.

    Toisaal­ta, eläk­keellekkin päästään yhä van­hemp­ina. Eli eläkek­er­tymää ker­tyy pidem­mältä ajal­ta, mut­ta silti leikataan?!

    Jos nyt jo nuol­laan liki 70 vuot­ta, kunnes päästään eläk­keelle, niin mitenköhän van­hana sitä itse enää pääseekään eläk­keelle? Itse nyt 28 vuotias.

    “Mul­la on sel­l­ainen mieliku­va, että asumisen kus­tan­nuk­set ja tulota­so kor­reloi­vat melko hyvin.”

    Tajusinko­han oikein. Eli mielestäsi asumisku­lut nousee jyrkem­min, kuin muut menot? Se voi olla kyl­lä taivaan tosi.

    Noh, täl­lä menol­la (jos yksi­ty­istämi­nen jatkuu) meil­lä ei ole mis­tä mak­saa yhtään mitään. Ver­taan siis For­tu­mi­in, jos­sa riis­to­hin­noil­la kerä­ty­istä suo­ma­lai­sista rahoista menee ker­ran vuodessa ulko­maille noin puo­let yhä kiihtyväl­lä vauhdilla.

    Miet­tii, että jos on kak­si rahaa, joista kum­matkin menee For­tu­mi­in, mut­ta vain yksi raha tulee val­ti­olle takaisin, niin onko se kestävää talout­ta? No ei niin.

  66. “Kun ker­ran eläkkeitä leikataan eli­na­jan odotuk­sen piden­tyessä, niin mak­se­taanko se leikat­tu osa takaisin per­in­töpot­ti­in, jos eläkeläi­nen kuoleekin ennen odot­teen täyttymistä?”

    Kuole­ma ennen eläkeikää vähen­tää eläkey­htiön vas­tu­u­velkaa ja vapau­tunut pääo­ma on omis­ta­jien rahaa.
    Sama käytän­tö kos­kee myös ns vapaae­htoisia eläke­vaku­u­tuk­sia eli per­il­liset eivät saa kuolleen säästynyt­tä pääo­maa vaan yhtiön omistajat.
    Kuole­man var­al­ta on otet­ta­va erilli­nen vaku­u­tus, jon­ka perustel­la per­il­liset saa­vat 70–90 % pääo­mas­ta, mut­ta täl­löinkin mak­su tulee kuole­man­var­avaku­u­tuk­ses­ta jon­ka mak­sa­vat vaku­ute­tut eli tässäkin tapauk­ses­sa se säästöpääo­ma jää vaku­u­tusy­htiön omistajille.

    Nyt menil­lää olevas­sa eläkeiän nos­tossa on kys­mys siitä, että eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den omis­ta­jat halu­a­vat kaa­paa­ta osan eläkerahastoista.
    Kos­ka vaku­u­tusy­htiöisen sään­töjä ei ola muut­ta­mas­sa niin eläkeiän nos­to kolmel­la vuodel­la merk­it­see sitä e, että vaku­u­tusy­htöi­den vas­tu­u­vel­ka piene­nee n 15–50 % eli vaku­u­tusy­htiöi­den omis­ta­jat voivat siirtää omille tileilleen 15–25 mil­jar­dia euroa.

    Aika suuri puhal­lus, mitä Van­hanen ja Katainen aja­vat. Hei­dät var­maan palk­i­taan hyvin EK:n jäsen­ten tahol­ta, kat­sokaa­pa muu­ta­man vuo­den kulut­tua mitä on tapahtunut.

    Näin toimii oli­garkia Suomessa

    1. Eläkey­htiöi­den omis­ta­jat ovat siis eläk­keen­saa­jia. Ei niistä opsinkoa kenellekään mak­se­ta. Eläkesäätiöt ovat eri juttu.
      Kun eläkkeitä joudu­taan mak­samaan vähem­män, eoläke­mak­sut laskevat.

  67. “Joten please, älä tuo noi­ta laskelmia nokil­leni enää. Ei kiin­nos­ta. Jos sin­ul­la on omia murhei­ta omis­sa eläkkeis­sä, niin OK. Älä kuitenkaan ota kan­taa puo­lus­taak­sesi eläke­jär­jestelmää, jos minä val­i­tan. Min­ul­la on siihen ihan oikea syy, kuten sin­ul­lakin on syy valit­taa, mut­ta olet vis­si­in niin aivopesty, että kaik­ki “kokon­ais­val­taiset” laskel­mat on osunut ja uponnut…”

    Tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku sanoi jo Paasikivi ja oli enem­män kuin oikeassa.

    Mut­ta jos olet vain kiin­nos­tunut omas­ta navas­tasi niin älä itke muiden saamia etuuk­sia, eivät ne sin­ulle kuu­lu, kun et ole muutenkaan kiin­nos­tunut muiden toimeen­tu­losta ja miten jär­jestelmät pysyvät pystyssä.

  68. “Tähän kun las­ke­taan sekin, että kun joskus valmis­tun ja alan mak­samaan eläket­tä, niin saankin eläket­tä karkeasti san­ot­tuna kym­meniä pros­ent­te­ja vähempi suh­teessa palkkaani, kuin vaik­ka äitini.”

    Sin­un pitäsi rit­tää aikuis­tua, se mietä saat eläket­tä joskus riip­puu sinustakin.
    Sin­un lähtöko­h­ta on, että astut valmi­iseen pöytään ja olet siihen tyytyväinen.
    Min­un sukupol­veni lähti siitä, että senaikainen pöytä ei kel­paa ja niin­pä pää­timme muut­taa maailmaa.
    Kun sinä olet vas­ta 40 niin sil­loin yleen­sä ale­taan suun­nitel­l­la eläköi­tymistä ja me olemme jo sil­loin mul­lan alla emmekä ole esteenä mil­lkään muutokselle.
    Sinä ja sukupolvesi voitte tehdä niin hyvän eläke­jär­jestelmän kuin haluatte.
    Meille sinne mul­lan alle ei tarvitse lähet­tää yhtään centtiä.

  69. Anna-Liisa:

    Kun ker­ran eläkkeitä leikataan eli­na­jan odotuk­sen piden­tyessä, niin mak­se­taanko se leikat­tu osa takaisin per­in­töpot­ti­in, jos eläkeläi­nen kuoleekin ennen odot­teen täyttymistä?

    Ei, kos­ka eläke on kuin vaku­u­tus. Jos talosi ei pala, niin et saa kor­vaus­ta palo­vaku­u­tuk­ses­ta. Jos et selviä eläk­keelle, et saa eläkettä.

    Tuote minkä ostat mak­samal­la eläke­mak­su­ja on vaku­u­tus pitkän iän varalle.

    Ainakin Yhdys­val­lois­sa näitä vaku­u­tuk­sia voi ostaa ker­tarysäyk­sel­lä, tyyli­in mak­san miljoona dol­lar­ia, että saan 4000 dol­lar­ia vuodessa lop­puelämäni ajan riip­pumat­ta siitä miten pitkään elän.

  70. Palkat on nous­sut Kiinas­sa vähem­män kuin tuot­tavu­us, ts. palkko­jen osu­us BKT:stä on laskenut.

    On maail­man kokon­ais­tas­apain­oa hor­jut­ta­va ongel­ma, että Kiina pitää liian suur­ta kaup­pataseenyli­jäämää. Sen teki mah­dol­lisek­si USA, joka piti suur­ta ali­jämää. Sukan­var­teen­han kiinalaiset eivät säästä, vaan kul­jek­si­vat ympäri maail­maa ja osta­vat melkein kaiken.

    2 000 mil­jar­dia amerikkalaisia joukkovelka­kir­jo­ja on käytän­nössä sukan­var­si, pait­si että sukan­var­si toden­näköis­es­ti tuot­taisi parem­min, ottaen huomi­ion läh­es väistämät­tä seu­raa­vat val­u­ut­tat­ap­pi­oit RMB:n vahvistues­sa. Tuo­hon ver­rat­tuna yri­tysos­tot on nap­pikaup­paa, kuten Brad Setser piruili “bil­lion here, bil­lion there, and pret­ty soon you are talk­ing about real money”.

    Ja tämä val­u­ut­tas­ter­il­isaa­tio nimeno­maan pitää yllä sitä kaup­pataseen yli­jäämää, kos­ka se pitää Rem­nib­in kurssin keinotekoisen alhaal­la. Eikä vain suh­teessa dol­lari­in, kun Yhdys­val­tain ja Kiinan vai­h­to­tase ei voi kor­jau­tua val­u­ut­takytkök­ses­tä johtuen, niin Yhdys­val­tain kaup­patase vaje kor­jaan­tuu sitä kaut­ta että dol­lari heikke­nee suh­teessa euroon ja mui­hin val­u­ut­toi­hin, mikä taas heiken­tää Rem­nibiä suh­teessa euroon ja mui­hin valuuttoihin. 

    Jos jol­lain on liikaa aikaa, niin tuore raport­ti Kiinan raskaan teol­lisu­u­den yli­tuotan­to-ongelmista on mie­lenki­in­toinen: “…the over­ca­pac­i­ty prob­lem in Chi­na is by no means a new one… its effects on both the Chi­nese and inter­na­tion­al economies have become ever more destruc­tive – in light of the glob­al eco­nom­ic cri­sis… in the form of the Chi­nese government’s mas­sive stim­u­lus pack­age, is being pumped into build­ing new plants and adding unnec­es­sary capac­i­ty. … This in turn is hav­ing a severe effect on the Chi­nese econ­o­my. The extreme­ly low util­i­sa­tion rates in indus­tries pro­duc­ing at over­ca­pac­i­ty go hand-in-glove with resource waste. Com­pa­nies are cut­ting cor­ners, often dis­re­gard­ing envi­ron­men­tal as well as
    health and safe­ty stan­dards and cir­cum­vent­ing labour and social laws. Com­pa­nies in
    over­ca­pac­i­ty indus­tries suf­fer from low prof­its and lack suf­fi­cient cash for R&D projects,
    lead­ing to less inno­va­tion. Mean­while, as banks bankroll the addi­tion of unnecessary
    capac­i­ty in cer­tain indus­tries, the threat from non-per­form­ing loans (NPLs) is grow­ing. At
    the same time, the glob­al impact already can be felt in the form of grow­ing trade ten­sions…” http://www.europeanchamber.com.cn/images/documents/marketing_department/beijing/publications/overcapacity_en.pdf

  71. “Kuole­ma ennen eläkeikää vähen­tää eläkey­htiön vas­tu­u­velkaa ja vapau­tunut pääo­ma on omis­ta­jien rahaa.”

    Aivan ja mak­samani rahat on min­un raho­ja. Eläke­mak­suthan on rahaa, joka on vain lainas­sa, kunnes pääsen eläk­keelle. Eläke­jär­jestelmä perus­tuu siihen, että mak­san tietyn pros­entin palka­nsaa­jana palka­s­tani ja tämä “tiet­ty sum­ma” määrää min­un eläk­keeni KUUKAUDESSA. Se ei määrää min­un kokon­ais­sum­maa mitä min­ulle tul­laan mak­samaan eläkkeenä.

    Tämä on keskeisin seik­ka eläk­keessä ja siinä eripuras­sa mikä syn­tyy, kun eläkkeitä ollaan leikkaa­mas­sa KUUKAUTTA kohden.

    “Sin­un pitäsi rit­tää aikuis­tua, se mietä saat eläket­tä joskus riip­puu sinustakin.”

    Hyvä heit­to, mut­ta samal­la pitää muis­taa sekin, että min­un sukupolvi päät­tää myöskin siitä miten sinä saat vas­taisu­udessa eläket­tä ja miten sin­ua hoide­taan aivokuolleena sairaalas­sa. Siis heitin tämän ihan sil­lä, jos mei­dän sukupolvi halu­aa kostaa. Mehän ollaan tiet­ty niin hiton fik­su­ja, ettemme lähde tälle lin­jalle ym. 🙂
    Mut­ta kandee silti sielä ikäpolves­sa varautua, jos tai kun.

    BTW. Kun puhun omas­ta eläk­keestäni, niin puhun samal­la ylipäätään kaikkien oman sukupol­veni eläkkeistä ja olen aidosti huolis­sani siitä miten sin­un sukupolvi on per­seil­lyt ensin eläke­tur­vat (myymäl­lä kaiken irtaimis­ton ulko­maille) ja sit­ten kaikessa viisaudessa keksinyt eläkkeitä “tur­vatak­seen” leika­ta lap­sien­sa eläkkeitä, kuitenkaan miet­timäti, että ne lapsetkin joskus asioista päät­tää ja me ennenkaikkea kär­simme isiemme perseilyistä.

    Joten, tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on alku jollekkin: Tämä sukupolvi ei säästele ja seu­raaval­la ei ole mitä säästää.

  72. Tep­po: “Tajusinko­han oikein. Eli mielestäsi asumisku­lut nousee jyrkem­min, kuin muut menot? Se voi olla kyl­lä taivaan tosi.”

    Kyl­lä.

    Esimerkik­si viimeisen 30 vuo­den aikana:
    1) Asun­to­jen nimell­ishin­nat ovat kuusinkertaistuneet.
    2) mut­ta yleinen hin­tata­so kolminkertaistunut

    Mut­ta: suh­teessa koti­talouk­sien keski­t­u­loi­hin, asuin­neliön hin­ta on nous­sut vain 20%.

    Eli aiem­paan palatak­seni: jos sama meno jatkuu, enim­mäk­seen kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in sidot­tua eläket­tä naut­ti­va kansalainen voi joutua ahtaalle asum­is­meno­jen kas­vaes­sa nopeam­min kuin muut menot, jos joutuu nos­ta­maan eläket­tä kym­meniä vuosia.

    Erään esi­tyk­sen kaaviois­sa oli heit­et­ty esimerkkiske­naario, että jos eläk­keen­mak­sun alus­sa saa eläket­tä 50% sil­lois­es­ta palkkata­sos­ta, se voi parinkymme­nen vuo­den päästä olla enää 30% sen aikaises­ta palkkatasosta. 

    Tästä seu­raa, että elin­ta­son nos­to tai edes ylläpi­to suh­teutet­tuna ympäröivän maail­man elin­ta­soon voi olla eläkeläisenä vaikeaa tai mahdotonta.

  73. tpyy­lu­o­ma:

    Ja tämä val­u­ut­tas­ter­il­isaa­tio nimeno­maan pitää yllä sitä kaup­pataseen yli­jäämää, kos­ka se pitää Rem­nib­in kurssin keinotekoisen alhaalla.

    Jos val­u­ut­takurssin ei anneta sopeu­tua, niin val­tion sisäiset hin­nat sopeu­tu­vat. Osmo esit­ti jo tämän pointin.

    Se, että Kiinal­la on suuri kaup­pataseen yli­jäämä ei ole mikään ongel­ma mihinkään suun­taan, kun­han se perus­tuu ihmis­ten todel­lisille pref­er­ens­seille ja kun­han nämä pref­er­enssit eivät muu­tu nopeasti.

    Eli siinä määrin kuin kiinalaiset halu­a­vat säästää suun­nilleen sen ver­ran kuin ne yksi­ty­ishenkilöinä ja val­tiona säästävät ja siinä määrin kuin amerikkalaiset halu­a­vat yksi­ty­ishenkilöinä tai val­tiona tuh­la­ta mitään ongel­maa ei ole.

    Tietysti jos amerikkalaiset kulut­ta­vat enem­män kuin mihin heil­lä on varaa hei­dän lainas­ta mak­samansa korot nou­se­vat pikkuhiljaa.

    Min­ul­lakin on ihan älyt­tömän suuri kaup­pataseen ali­jäämä Alepan kanssa, mut­ta ei siitä pidä olla huolis­saan, kos­ka minä ihan oikeasti halu­an niitä tuot­tei­ta joi­ta Alepa myy ja ne ihan oikeasti halu­a­vat sen rahan mitä minä olen niistä valmis maksamaan.

  74. Tep­po:
    “Joten, tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on alku jollekkin: Tämä sukupolvi ei säästele ja seu­raaval­la ei ole mitä säästää.”

    Asia jos­ta ei hirveästi puhuta, mut­ta joka on kuitenkin fak­ta on se, että Suomen eläke­jär­jestelmässä on rahas­toitua var­al­lisu­ut­ta yli 100 mil­jar­dia euroa. Monis­sa muis­sa mais­sa kuten Ital­ias­sa ei ole juurikaan rahas­toitu, joten kyl­lä Suomes­sa nämäkin asi­at on suh­teel­lisen hyvin hoidettu. 

    Ja kyl­lä tuo­ta sum­maa kaik­ki työssä ole­vat sukupol­vet ker­ryt­tävät eli ei ole ole­mas­sa eri jär­jestelmiä eri sukupolville eíkä mikään sukupolvi ole tul­lut “valmi­iseen pöytään” vain naut­ti­maan sen antimista. Sota­sukupol­ven ansios­ta täl­laisia jär­jestelmiä ylipään­sä pystyt­ti­in suo­ma­lais­ten suun­nit­tele­m­ana rak­en­ta­maan, myöhem­mät ikälu­okat sit­ten toi­vat ja tuo­vat oman panok­sen­sa. Jär­jestelmä ei var­masti tietenkään ole paras kuviteltavis­sa oleva.

  75. “Asia jos­ta ei hirveästi puhuta, mut­ta joka on kuitenkin fak­ta on se, että Suomen eläke­jär­jestelmässä on rahas­toitua var­al­lisu­ut­ta yli 100 mil­jar­dia euroa. Monis­sa muis­sa mais­sa kuten Ital­ias­sa ei ole juurikaan rahas­toitu, joten kyl­lä Suomes­sa nämäkin asi­at on suh­teel­lisen hyvin hoidettu.”

    Joo‑o. Äkkisiltään en osaa laskea tai edes ajatel­la noin iso­ja sum­mia mihin se riit­tää, noin niin kuin eläkkeitä ajatellen, mut­ta kova into kuitenkin nykyisel­lä hal­li­tuk­sel­la on säästää eläkkeissä.

    Vai onko tämä saman­lainen “ennuste”, kuten tule­va työvoimapula?

    Nim­imerkil­lä: Yhden kokon­aisen vuosikymme­nen odotel­lut sitä työvoima­pu­laa, joka piti olla jo.

  76. On esitet­ty sitä, että kos­ka Kiina kieltäy­tyy revalvoimas­ta, niin markki­nat tasoit­tuisi­vat palkkain­flaa­tion kaut­ta. Tämä ei kuitenkaan kovin hyvin tois­taisek­si toimi.

    Aiem­min on jo todet­tu, että Kiinas­sa säästöt menee ulko­maisi­in sijoituk­si­in. Tämä on tot­ta, mut­ta se on vain yksi asi­aan vaikut­ta­va syy.

    Kiinas­sa on edelleen huo­mat­ta­va usei­den sato­jen miljoonien ihmis­ten maaseudun työvoimare­servi, joka tosin asus­taa pääosin Kiinan itäran­nikos­ta län­teen eli sisä­maa­han päin. Vaik­ka itäran­nikol­la palkkata­so nouseekin jonkun ver­ran, niin län­nem­pänä on run­saasti hal­paa työvoimaa saatavilla.

    Samal­la Kiinan val­tio sat­saa val­tavasti infra­struk­tu­uri­in, jol­la nimeno­maan köy­hem­mät län­tisem­mät osat Kiinas­ta saadaan voimakkaam­man talouskasvun piiri­in. Samal­la Kiina tuki­aisil­la houkut­telee yri­tyk­siä kauem­mak­si rannikosta.

    Yliopis­toista tulee ylen­määrin koulutet­tu­ja insinööre­jä ja niiden yli­tar­jon­ta pitää palkkata­soa ainakin jos­sakin määrin kurissa.

    Tuot­tavu­us kas­vaa Kiinas­sa nopeam­min kuin Suomes­sa alhaisem­mas­ta lähtö­ta­sos­ta johtuen ja infra­struk­tu­urin ja osaamisen parane­m­i­nen nos­taa Kiinan kil­pailukykyä. Nyt osaa­vat tehdä siel­lä jo laat­u­akin (kun­han valvon­ta toimii).

    Iso­jen koti­markki­noiden turvin monil­la sek­tor­eil­la Kiina on jo nous­sut tai nouse­mas­sa johtavaan ase­maan, jos­ta alkaa vähitellen tul­la kiinalaisille lisää kil­pailue­t­ua esimerkik­si suurten osaamiskeskit­tymien kaut­ta. Myös tuotan­nos­sa johtavas­ta ase­mas­ta on usein etuja. 

    Aiem­min Suo­mi oli paper­in­teon johta­va maa. Meil­lä oli parhaat ja nopeim­mat paperikoneet, joi­ta ajet­ti­in läh­es keskey­tyk­set­tä täysil­lä. Jos markki­nat eivät vetäneet koko tuotan­toa, yli­jäämä dumpat­ti­in Kiinaan.

    Nyt Kiinal­la on parhaat ja nopeim­mat paperikoneet ja ne aja­vat niitä täysil­lä ja dump­paa­vat yli­jäämä­pa­per­it Suomeen ja muualle Eurooppaan.

    Suomes­sa paperite­htai­ta aje­taan alas, mut­ta muu­ta­ma tun­te­mani työtön paperi-inssi on saanut työ­tar­jouk­sia kiinalaisil­ta yhtiöiltä ryhtyä myymään kiinalaista paperia.

  77. Tep­po
    “Joo‑o. Äkkisiltään en osaa laskea tai edes ajatel­la noin iso­ja sum­mia mihin se riit­tää, noin niin kuin eläkkeitä ajatellen, mut­ta kova into kuitenkin nykyisel­lä hal­li­tuk­sel­la on säästää eläkkeissä.

    Vai onko tämä saman­lainen “ennuste”, kuten tule­va työvoimapula?”

    Rahas­toidut eläke­varat eivät ole ennuste, vaan ole­mas­saol­e­vaa var­al­lisu­ut­ta. Eläkkei­den lasken­takaavaa myös muutet­ti­in hil­jat­tain, jot­ta jär­jestelmä kestäisi keskimääräisen elin­iän nousun. Käsit­tääk­seni uusi lasken­takaa­va parus­tuu kunkin vuo­den toteu­tuneeseen ikä­jakau­maan (eli­naikak­er­roin) alka­vis­sa eläkkeis­sä, hin­ta ja palkkatasoon. 

    Tuos­ta on ollut keskustelua kohteleeko tuo uuden lasken­takaa­van mukainen eli­naikak­er­roin eri ikälu­okkia tas­a­puolis­es­ti. Lisäk­si aiem­min, kun eläkeläisiä on ollut vähem­män, eläkkeitä on pystyt­ty korot­ta­maan nyky­istä lasken­takaavaa nopeam­min. Toisaal­ta keskimääräis­ten eläkkei­den ostovoima on aikaisem­min ollut nyky­istä matalampi. 

    “Nim­imerkil­lä: Yhden kokon­aisen vuosikymme­nen odotel­lut sitä työvoima­pu­laa, joka piti olla jo.”

    Niin­pä. Yleiseen suureen työvoima­pu­laan en uskonut sil­loin enkä usko nyt. Paikallista ja alako­htaista työvoima­pu­laa voi hyvinkin ilmetä.

    1. Eläk­er­a­has­tot eivät riit­täisi alku­unkaan kat­ta­maan eläkey­htiöi­den vas­tu­u­velkaa, ellei uusien mak­sajien olisi pakol­lista liit­tyä jär­jestelmään. Eläke­jär­jestelmämme on vain osit­tain rahas­toi­va. vapaae­htoisen eläke­jär­jestelmän on rahas­toita­va sat­apros­ent­tis­es­ti, kos­ka se ei voi pan­na uusia asi­akkai­ta mak­samaan van­ho­jen eläkkeitä, kuten mei­dän jär­jestelmämme tekee. Sik­si vapaae­htoisen eläke­vaku­u­tuk­sen mais­sa eläk­er­a­has­tot ovat suh­teessa moninker­taiset Suomeen ver­rat­tuna. Vaik­ka eläkeläiset aina uhoa­vat, että he ovat eläk­keen­sä säästäneet, tosi­asi­as­sa hei­dän säästön­sä eivät riit­täisi alku­unkaan lunas­ta­maan niitä lupauk­sia, joi­ta he itse ovat itselleen antaneet.

  78. “Vaik­ka eläkeläiset aina uhoa­vat, että he ovat eläk­keen­sä säästäneet, tosi­asi­as­sa hei­dän säästön­sä eivät riit­täisi alku­unkaan lunas­ta­maan niitä lupauk­sia, joi­ta he itse ovat itselleen anta­neet.” Tuos­ta täy­det pis­teet, että joku silmää tekevä pystyy tosi­asian suo­raan sanomaan. Jako­jär­jestelmässä ei toisaal­ta ole mitään väärää — kyse­hän on siitä, mitä ihmiset halu­a­vat (kohtu­udel­la toivottavasti).

  79. “Vaik­ka eläkeläiset aina uhoa­vat, että he ovat eläk­keen­sä säästäneet, tosi­asi­as­sa hei­dän säästön­sä eivät riit­täisi alku­unkaan lunas­ta­maan niitä lupauk­sia, joi­ta he itse ovat itselleen antaneet.”

    Näin sitä itsekkin tulee ajatel­tua ja sik­si olenkin ihmeis­säni, että val­tion “irtaimis­to” pis­tetään lihoik­si pikku hil­jaa. Päälle vielä kestämät­tömästi jae­taan miljoona-optiot ulko­maille niistäkin vähistä rahoista mitä voisimme pitää kotimaassamme.

    Joka tapauk­ses­sa, hyvin pian eri­laisil­la tuil­la elävät ihmiset putoaa kelka­s­ta, eläkeläiset yht­enä isoim­pana ryh­mänä. Kuten tuos­sa yksi heit­tikin asumisku­lu­jen kasvun, niin tatkem­min ajatel­tuna se on taivaan­tosi. Äiti­ni eläke kas­vaa noin suurin piir­teen juuri asumisku­lu­jen mukaan ja siinäkin jäl­jessä, otta­mati osaa mui­hin kas­vavi­in kului­hin. Noin 500 euron vuokra ja reilun 700 euron eläke ei ole kovin hyvä yhdis­telmä. Ja jos tahti jatkuu, jos­sa eläke kas­vaa juuri ja juuri vain asumisku­lu­jen mukaan, niin jäl­jelle jäänyt muu osu­us jät­tää kokon­aan huomiotta muiden kulu­jen nousun.

    Noh, onhan toki asum­is­lisä, toisaal­ta se kat­taa edelleenkin vain osan asumis­es­ta, otta­mati kan­taa mui­hin menoi­hin ja lisäk­si, eikös ostovoiman ppitänyt tilas­to­jen mukaan vain nousta?

    1. Tep­po, uno­hdit ker­toa, että äitisi saa eläkeläisen asum­is­tukea, eikä edes ihan vähän; siis jos ruokakun­taan ei kuu­lu mui­ta. Kun vuokra nousee kympil­lä, asum­is­tu­ki nousee 8,5 eurolla. 

  80. “Tep­po, uno­hdit ker­toa, että äitisi saa eläkeläisen asum­is­tukea, eikä edes ihan vähän; siis jos ruokakun­taan ei kuu­lu mui­ta. Kun vuokra nousee kympil­lä, asum­is­tu­ki nousee 8,5 eurolla.”

    Eli siis, kokoa­jan asumisku­lut nousee eläkeläisel­lä ja aika kovastikkin. Kun vuokra on nous­sut vaik­ka 100 euroa, niin kulut on nousseet 25 eurol­la, kun huomioimme, että muutkin kulut nou­se­vat, joi­ta kom­pen­soi eläk­keen _mahdollinen_ nousu.

    Tämä “puo­livil­laisel­la” meno juuri ottaakkin päähän. Kun kulut nousee, niin kor­vauk­set nou­se­vat, mut­ta aina jät­tävät kuitenkin hiukan mak­samis­takin edun­saa­jalle. Sit­ten tilas­tot ker­to­vat ostovoiman kasvus­ta ja samas­sa rytäkässä meil­lä palkkaerot kas­va­vat ja yhä enem­pi on mon­im­iljonääre­jä, joiden tulot on sitä luokkaa, ettei ole enää todel­lisu­udessa merk­i­tys­tä saa­vatko he miljoo­nan vaiko kymme­nen miljoon­aa, joka vuosi kasaan.

    Ja tarkem­min siitä asum­istues­ta, se on noin 200 euroa. Eli todel­liset toimeen­tu­lot on noin 700 + 200. Tästä pois asum­i­nen, eli 500. Jäl­jelle jää tosi­aan hikises­ti se pakolli­nen toimeen­tu­lo, eli 400. Kun ruokaku­lut kas­va­vat ja vuokrat nou­se­vat, niin tuo sum­ma kutis­tuu kaiken aikaa.

    Oma tilanne on sit­ten kokon­aan omansa, kun olen opiskelija.

    Tilanne Suomes­sa on yksinker­tais­es­ti kas­vavasti se, että ns. keskilu­ok­ka katoaa tai ainakin piene­nee. On joko erit­täin hyvin toimeen­tule­via tai juuri ja juuri elos­sa ole­via. Vaik­ka palkkat­u­lomme näen­näis­es­ti kas­va­vatkin, niin se ei kas­va samas­sa suh­teessa mitä sil­lä rahal­la saa, luku­unot­ta­mati niitä har­vo­ja joil­la sit­ten on sitä mas­sia suh­teessa menoi­hin ihan sikana.

    Asi­aa ei mitenkään edis­tä se, että esimerkik­si meil­lä on sähkö­te­ol­lisu­us, jonne suo­ma­laiset syytävät mil­lon minkäkin rän­täsateen takia hir­muharp­pauksin yhä enem­pi rahaa ja jos­ta pieni ryh­mä nos­taa miljoo­nia ja vielä pahempaa, iso liu­ta ulko­maalaisia eläkekas­so­ja naut­tii mei­dän rahoista. Niil­lä sadoil­la miljoonil­la antaisi jokusen euron mei­dänkin eläkeläisille, jos siis joskus olisi tehty toisin. Jollei muuten, niin ener­gian hin­ta pysy­isi kuris­sa, ettei mum­mon mökkiä tarvit­sisi kul­ta­harkoil­la läm­mitel­lä ja olisi varaa ostaa leipää.

    1. Jos luvut todel­la ovat nuo, äitisi on oikeutet­tu toimeen­tu­lo­tu­keen, kos­ka 417 euroa pitää jäädä käteen keneltä vain. Tosin tuo asun­to on niin kallis, ettei toimeen­tu­lo­tu­ki sitä ehkä hyväksy, riip­puu kunnasta.

  81. “Jos luvut todel­la ovat nuo, äitisi on oikeutet­tu toimeen­tu­lo­tu­keen, kos­ka 417 euroa pitää jäädä käteen keneltä vain. Tosin tuo asun­to on niin kallis, ettei toimeen­tu­lo­tu­ki sitä ehkä hyväksy, riip­puu kunnasta.”

    Niin. Äiti tosi­aan kävi kelas­sa ja kysyi mitä se saa apu­ja asumiseen ja tämä on tulos.

    Mut­ta, jäähän sille var­masti se 417 euroa, mut­ta siihen se sit­ten jääkin vuokrien jälkeen.

    Mut­ta tilanne on melko nau­ret­ta­va jos ajat­telee, että ihmi­nen oli töis­sä melkein päivääkään työt­tömänä ja eli juuri 80-luvul­la her­roik­si palkoil­laan. Jok­seenkin hyvin meni vielä vähän ennen eläket­täkin, mut­ta kun nap­sahti eläke, niin tulot puolittu?!

    Minus­ta vaan tun­tuu, ettei tilan­net­ta ihan oikeasti taju­ta ylem­pänä. On jos minkälaista laskel­maa ja puhutaan toimeentulosta…noh tulee­han sil­lä reilul­la 400 eurol­la toimeen, mutta…

  82. “Vaik­ka eläkeläiset aina uhoa­vat, että he ovat eläk­keen­sä säästäneet, tosi­asi­as­sa hei­dän säästön­sä eivät riit­täisi alku­unkaan lunas­ta­maan niitä lupauk­sia, joi­ta he itse ovat itselleen antaneet.”

    Minä laskin ja yllä­tys oli, että olen mak­sanut enem­män kuin tulen saa­maan jopa nollakorolla.
    Pitää muit­saa , että joka vuosi on kerät­ty enem­män rahaa vaku­u­tusy­htöille kuin on mak­set­tu etuuk­sia ja rahaa pitäsi olla rahas­tois­sa enem­män kuin on.

    Mut­ta muis­tanet Paasilin­nan kuu­luisan vaku­u­tu­so­hjel­man 60-luvulta ?

    Hän juuri avosteli sitä, että esim eläke­varat on sijoitet­tu tuot­ta­mat­tomasti ja tap­pi­ol­lisi­in hankkeisiin.
    Mut­ta hänet tor­pat­ti­i­in risupartaadikaalina

  83. Art­turi, kun ne palkat vaan ovat Kiinas­sa nousseet hitaam­min kun BKT, eli se siitä sisäis­ten hin­to­jen sopeu­tu­mis­es­ta. Pikem­minkin on käynyt niin että ulkoiset hin­nat sopeu­tu­vat. Jos se sin­un lähi-Alepasi lainaisi asi­akkaiden mak­samat rahat takaisin heille asun­to­lain­oina, niin se nos­taisi paikallis­ten asun­to­jen hintoja.

    Eli siinä määrin kuin kiinalaiset halu­a­vat säästää suun­nilleen sen ver­ran kuin ne yksi­ty­ishenkilöinä ja val­tiona säästävä…

    Mitä jos kiinalaiset halu­aa kulut­taa eli säästää vähem­män kuin Kiinan val­tio? Val­tio voi halu­ta tehdä näin vaikka­pa sik­si että kulut­ta­va keskilu­ok­ka saat­taisi vaa­tia äänioikeut­ta tai taloudel­lisia vapauksia.

    Yleisenä huomiona aiheesta käytävästä keskustelus­ta yleen­sä, siinä on jotain vähin­täänkin erikoista että ystävillemme oikeal­la täy­tyy vään­tää rauta­lan­gas­ta minkä takia val­tion (Kiinan) sekaan­tu­mi­nen (mm. valuutta)markkinoille on taloudel­lis­es­ti paha asia.

  84. Tep­po:

    Mut­ta tilanne on melko nau­ret­ta­va jos ajat­telee, että ihmi­nen oli töis­sä melkein päivääkään työt­tömänä ja eli juuri 80-luvul­la her­roik­si palkoillaan. 

    Olis kan­nat­tanut lait­taa osa säästöön van­hu­u­den var­alle, jos ei tun­nu pär­jäävän sil­lä eläk­keel­lä, joka nyt mak­se­taan. Ei val­tion pidä tukea mitään her­roiks elämistä.

    tpyy­lu­o­ma:

    Art­turi, kun ne palkat vaan ovat Kiinas­sa nousseet hitaam­min kun BKT, eli se siitä sisäis­ten hin­to­jen sopeutumisesta. 

    heh… no voisko olla niin, että ilman dol­lar­ipegiä palkat olis nous­su vielä paljon hitaam­min? Ei siitä, että palkat ovat nousseet hitaam­min kuin BKT voi päätel­lä että hin­nat eivät sopeudu.

    Mitä jos kiinalaiset halu­aa kulut­taa eli säästää vähem­män kuin Kiinan valtio?

    No sit­ten siel­lä olis yksi­tyiset var­maankin velkaantuisivat.

    Val­tio voi halu­ta tehdä näin vaikka­pa sik­si että kulut­ta­va keskilu­ok­ka saat­taisi vaa­tia äänioikeut­ta tai taloudel­lisia vapauksia.

    Mut­ta säästävä keskilu­ok­ka ei? Muutenkin mitä enem­män val­tio säästää, niin sitä enem­män yksi­tyiset kulut­ta­vat, joten en oikein ymmär­rä tätä esimerkkiä.

    Yleisenä huomiona aiheesta käytävästä keskustelus­ta yleen­sä, siinä on jotain vähin­täänkin erikoista että ystävillemme oikeal­la täy­tyy vään­tää rauta­lan­gas­ta minkä takia val­tion (Kiinan) sekaan­tu­mi­nen (mm. valuutta)markkinoille on taloudel­lis­es­ti paha asia.

    En tiedä ken­estä ystävistä oikeal­la puhut, mut­ta noin yleen­sä oikeis­to­laiset vas­tus­ta­vat Kiinan rahapoli­ti­ikkaa enem­män kuin vasem­mis­to­laiset. On vasem­mis­tossakin toki Kiinakri­itikko­ja kuten Krugman.

    Noh ei sil­lä onhan talouteen puut­tumisel­la huonot puolen­sa, mut­ta tämä kaup­pataseen tas­apain­on kri­ti­soin­ti menee kyl­lä ohi maalin…

  85. “Olis kan­nat­tanut lait­taa osa säästöön van­hu­u­den var­alle, jos ei tun­nu pär­jäävän sil­lä eläk­keel­lä, joka nyt mak­se­taan. Ei val­tion pidä tukea mitään her­roiks elämistä.”

    Siinä tapauk­ses­sa ei vero­tuk­selle ole mitään nimel­listä merkitystä.

    Jos val­tio kerää pakol­lis­es­ti “eläk­er­a­has­toa”, luvat­en toimeen­tu­lon eläk­keel­lä ollessa, on sen myöskin annet­ta­va toimeentulo.

    Suomes­sa kuitenkin köy­hyys­ra­ja on 1000–1300 euron liepeillä.
    Mitä luulet, onko 700 euroa köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la? Ainakin se on paljon vähempi, kuin noin 2000 euroa kuus­sa, mikä oli äidinkin kuukausi­palk­ka lop­pua­jal­la työelämässä, joka sekään ei mikään eri­tyisen iso ollut.

    Jos ker­ta asenne on sel­l­ainen, että “mitäs et itse säästänyt?”, niin sil­loin pitää men­nä amerikan malli­in ja kaikkien pitää alkaa itse mak­samaan eläke­vaku­u­tus­ta vapaaehtoisesti.

  86. OS: ”Min­un ymmärtääk­seni ne [työt­tömyyskas­soi­hin kuu­lumat­tomien työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut] menevät nyky­isin val­tion poh­jat­tomaan kas­saan, kos­ka niil­lä ei enää kehda­ta rahoit­taa ansiosi­don­naista. Asia selitetään niin,m että juuri nuo rahat käytetään perus­tur­van rahoituk­seen, mut­ta tämä on silmänkääntötemppu.”

    Mie­lenki­in­toista, onko tuo mah­dol­lista? Siis onko tuo­hon oikeasti joku mekanis­mi? Minä kun olen luul­lut, että työt­tömyyskas­san jäsenyy­destä tietävät vain kas­sa ja jäsen itse, eikä ainakaan työ­nan­ta­ja. Kuin­ka ne kas­soi­hin kuu­lumat­tomien työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut voitaisi­in sit­ten tulout­taa val­ti­olle? Enin­tään jon­ain sum­mit­taise­na könt­tänä kas­soi­hin kuu­lumat­tomien palka­nsaa­jien osu­u­den mukaan, jos sel­l­ainen tieto on. Työt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­ton sivuil­ta ei tun­nu löy­tyvän tuo­hon ainakaan mitään viitet­tä. (http://www.tvr.fi/?4;2;5800;5800.html)

  87. Osmo Soin­in­vaara: Min­un ymmärtääk­seni ne menevät nyky­isin val­tion poh­jat­tomaan kas­saan, kos­ka niil­lä ei enää kehda­ta rahoit­taa ansiosi­don­naista. Asia selitetään niin, että juuri nuo rahat käytetään perus­tur­van rahoituk­seen, mut­ta tämä on silmänkääntötemppu.

    Tässä käsit­te­len aihet­ta lisää:
    http://tinyurl.com/oikeutta

    Lisäsin sivulle äsken laskelmia miten vääryy­den voi kor­ja­ta ilman että siitä tulee lisäkus­tan­nuk­sia valtiolle.

    (Kir­joit­telinkin tähän kom­mentin jo aiem­min, mut­ta blo­gi rom­ahti vähän sen jälkeen.
    Blo­gin palau­tuk­sen jäl­keen näköjään uusim­mat kom­men­tit oli­vat hävin­neet, myös minun.)

  88. K‑S: Osmo Soin­in­vaara: Min­un ymmärtääk­seni ne menevät nyky­isin val­tion poh­jat­tomaan kas­saan, kos­ka niil­lä ei enää kehda­ta rahoit­taa ansiosi­don­naista. Asia selitetään niin, että juuri nuo rahat käytetään perus­tur­van rahoituk­seen, mut­ta tämä on silmänkääntötemppu.

    Tutkimusjo­hta­ja, pro­fes­sori Roope Uusi­talon blo­gin mukaan vain osa noista rahoista tilitetään val­ti­olle. Näi­den tarken­net­tu­jen tieto­jen mukaan laskin taulukkoni uudelleen. Todel­la rumaa luettavaa:
    http://www.saunalahti.fi/kvarkki/oikeutta/harhat.htm#taulukko

    Eli niil­lä rahoite­taan kum­minkin ansiosidonnaista!

    Ja blo­gi tässä:
    http://blog.hse-econ.fi/?p=4203

  89. Työ­martkki­natu­ki ja sosi­aal­i­tur­vaku­lu­javääris­tel­lään ihan kokoa­jan. Tilas­to on emävale.

    Itselä työ­markki­nat­ues­ta eme­nee ensin 22% vero. Päälle koko sum­mas­ta menee ALV eli tässä­vai­heessa vero­pros­ent­ti on jo lähel­lä viit­täkym­ment’. Kos­ka koko raha menee elämiseen mm sähkö, tästä osas­ta palau­tuu taas iso osa val­ti­olle ja lop­putule­ma on että kun las­ke­taan verot ja verolu­o­toiset pakko­mak­sut pois, työ­markki­nat­ue­ki on men­nyt kokon­aan niihin. Laskin tämän suurin piirtein per­heessämme (5 henkeä). Kos­ka elinkus­tan­nusten PELKKIIN ‘veroi­hinkaan’ ei työ­markki­natu­ki riitä on haet­ta­va sosiaalitukea.
    Käytän­nössä sum­mas­ta palaa val­taosa val­ti­olle kum­minkin VÄHINTÄÄN yli puo­let. Näin ollen raha vain kier­rätetään työt­tömän kaut­ta ja saadaan tilas­toitua ja tilas­tot kau­ni­ik­si, mut­ta todel­lisu­udessa siitä ei ole juurikaan mitään iloa esim ostovoimaa paran­ta­maan. Ei vaik­ka sitä nos­tet­taisi­in 30%, silti siitä val­taosa palaa val­ti­olle ja per­heessämme saisimme vas­ta verot ja verolu­o­toiset mak­sut maksettua.
    Täten päivära­han suu­ru­udel­la ei ole merk­i­tys­tä kos­ka se ei riitä mihinkään, ja on pakko hakea sosi­aal­i­tukea myöäs. Näin ollen kun­nat mak­sa­vat sosi­aal­i­tukea, jot­ta val­tio saa rahansa työttömältäkin.
    Myös sosi­aal­i­tuk­i­laske­man omavas­tu­ut ovat kum­mallisia. Ihan kuin työtön taikoisi jostain sitä rahaa niihin.
    Ain­oa oikeu­den­mukainen tapa on vähen­tää Mm. asumisen ja ruoan ALVia. 

    JA mikä pahin­ta suomen sosi­aal­i­tu­ki ei tunne sanaa auto tai työm­takaku­lut ja näin ollen työt­tömän töi­hin­lähtökyn­nys on niin korkea ettei siihen ole varaa. Pitkäaikaistyöt­tömänä olen pudon­nut tähän loukku­un kak­si ker­taa. Työ­paik­ka on, mut­tei varaa lähteä töi­hin joten se siitä. Kyse oli 300euron euron tues­ta, jon­ka olisin tarv­in­ut. Tämäkin on usein­miten virkail­i­jan mie­len­ti­las­ta, asen­teesta ja hak­i­jan pärstästä kiinni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.