Ansioturva ja työmarkkinatuki

Kiis­ta ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­päi­vä­ra­han ja työ­mark­ki­na­tuen välil­lä oli SATA-komi­tean työn tus­kal­li­sim­pia; saa­ko perus­tur­vaa nos­taa ilman, että nos­te­taan myös ansioturvaa.

Koko sosi­aa­li­tur­vam­me on kak­si­ja­koi­nen koos­tuen toi­saal­ta kai­kil­le pel­kän kan­sa­lai­suu­den perus­teel­la mak­set­ta­vas­ta perus­tur­vas­ta ja ansio­tur­vas­ta, joka ansai­taan työ­tä teke­mäl­lä. Ansio­tur­va on vakuu­tus tulo­jen mene­tys­tä vas­taan sai­rau­den, äitiy­den, työt­tö­myy­den tai van­huu­den varal­ta. Jos menet­tää isot tulot saa ison kor­vauk­sen ja jos menet­tää pie­net tulot saa pie­nen kor­vauk­sen aivan kuten palo­va­kuu­tus on isos­ta talos­ta suu­rem­pi kuin pie­nes­tä talosta.

Perus­tur­van ja ansio­tur­van suh­teen tekee han­ka­lak­si se, että työ­mark­ki­naos­a­puo­let, ”par­tit”, ovat kek­si­neet, että osa palk­ka­ve­rois­ta, työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­sut, ovat näi­den omaa rahaa. Niis­tä päät­tä­mi­nen ei tämän mukaan kuu­lu edus­kun­nal­le ja hal­li­tuk­sel­le, vaan niis­tä tulee sopia työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen väli­sis­sä neu­vot­te­luis­sa. Perus­tur­va rahoi­te­taan ylei­sil­lä veroil­la ja ansio­tur­va par­tien hal­lin­noi­mil­la palkkaveroilla.

Val­tio rahoit­taa perus­tur­van ylei­sis­tä verois­ta. Ellei muu­ta sovi­ta, ansio­tur­van pii­ris­sä ole­vat jää­vät osat­to­mik­si täs­tä val­tion rahas­ta rahoit­taes­saan tulon­siir­ton­sa ”omal­la” rahal­laan. Tämä kysy­mys kos­kee eläk­kei­tä, sai­raus­päi­vä­ra­ho­ja ja työt­tö­myys­päi­vä­ra­ho­ja. Niis­sä kai­kis­sa asia on rat­kais­tu eri tavoin.

Kan­sa­ne­lä­ke tar­jo­aa elä­ke­tur­van niil­le, joil­la ei työ­his­to­rian puut­tu­mi­sen takia ole työ­elä­ket­tä tai työ­elä­ke on pie­ni. Se anne­taan niil­le, joil­la työ­elä­ke on pie­ni. Työ­elä­ke pie­nen­tää kan­sa­ne­lä­ket­tä 50 pro­sen­tin ker­toi­mel­la; euro työ­elä­ket­tä pie­nen­tää kan­sa­ne­lä­ket­tä 50 sen­til­lä[1]. Kan­sa­ne­lä­ket­tä ei saa lain­kaan, jos työ­elä­ke on noin kak­sin­ker­tai­nen täy­teen kan­sa­ne­läk­kee­seen näh­den. Voi­daan sanoa, että ne jot­ka ovat itse mak­sa­neet eläk­keen­sä, menet­tä­vät val­tion mak­sa­man eläkkeen.

Sai­raus­va­kuu­tus kor­vaa mene­te­tyt työ­tu­lot. Jos tulo­ja ei ole ollut ennen sai­ras­tu­mis­ta lain­kaan, ei peri­aat­tees­sa ole mitään kor­vat­ta­vaa­kaan. Sik­si tulo­ton jää sai­ras­tut­tu­aan ilman mitään tulo­ja 55 päi­väk­si. Sen jäl­keen hän saa sai­raus­va­kuu­tus­ta noin 530 euroa kuussa.

Ansio­si­don­nai­nen sai­raus­päi­vä­ra­ha alkaa juos­ta yhdek­sän päi­vän jäl­keen. Sen suu­ruus riip­puu sai­raut­ta edel­tä­neis­tä tulois­ta regres­sii­vi­ses­ti[2]. Sai­raus­va­kuu­tuk­sen ansio- ja vähim­mäis­tur­van välil­lä ei ole mitään muu­ta kyt­ken­tää kuin että ansio­tur­va ei voi jää­dä perus­tur­vaa huo­nom­mak­si. Val­tio mak­saa perus­tur­van ja ”par­tit” ansio­tur­van. Vakuu­tus­mak­sun­sa ”itse” mak­sa­nut menet­tää siis val­tion vero­ra­hois­ta mak­sa­man tur­van tulois­ta riip­pu­mat­ta, kun taas kan­sa­ne­lä­ke tukee aina­kin vähän pie­niä ansio­eläk­kei­tä saavia.

Sai­raus­va­kuu­tuk­ses­sa vähim­mäis­päi­vä­ra­ha ei vai­ku­ta ansio­päi­vä­ra­haan miten­kään pait­si, ettei ansio­päi­vä­ra­ha voi alit­taa vähim­mäis­päi­vä­ra­haa. Jos siis vähim­mäis­päi­vä­ra­haa nos­te­taan, ansio­päi­vä­ra­hat eivät muu­tu lain­kaan. Ansio­päi­vä­ra­ha on vähim­mäis­päi­vä­ra­haa suu­rem­pi, jos vuo­si­tu­lot ylit­tä­vät 9445 euroa.[3]

Val­tio mak­saa vähim­mäis­päi­vä­ra­hat koko­naan ja ”par­tit” ansio­päi­vä­ra­han koko­naan. Ne, jot­ka ovat itse mak­sa­neet sai­raus­päi­vä­ra­han­sa jää­vät siis koko­naan vail­le val­tion maksuosuutta.

Työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­sa asiat ovat val­lan toi­sin. Ne, joil­la on taka­na vähin­tään kym­me­nen kuu­kau­den työ­his­to­ria ja vähem­män kuin kak­si vuot­ta[4] työt­tö­myyt­tä saa­vat joko ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa (kas­san jäse­net) tai perus­päi­vä­ra­haa. Jos ei ole aiem­paa työ­his­to­ri­aa tai 500 työt­tö­myys­päi­vää on tul­lut täy­teen, ei saa perus- eikä ansio­päi­vä­ra­haa, mut­ta saa työ­mark­ki­na­tu­kea. Työ­mark­ki­na­tu­ki on perus­päi­vä­ra­han suu­rui­nen, mut­ta poik­ke­aa perus­päi­vä­ra­has­ta sii­nä, että puo­li­son ja samas­sa talou­des­sa asu­vien van­hem­pien[5] tulot pie­nen­tä­vät työ­mark­ki­na­tu­kea. Perus­päi­vä­ra­ha on käy­tän­nös­sä kadon­nut­ta kan­san­pe­rin­net­tä, sil­lä jok­seen­kin jokai­nen työt­tö­myys­ris­kin alla ole­va ymmär­tää nykyi­sin liit­tyä työt­tö­myys­kas­san jäse­nek­si. Sik­si puhun jat­kos­sa työ­mark­ki­na­tues­ta tai perus­tur­vas­ta, jol­la tar­koi­tan sekä työ­mark­ki­na­tu­kea että peruspäivärahaa.

Veron­mak­sa­jat rahoit­ta­vat perus­tur­van koko­naan ja ansio­päi­vä­ra­has­ta perus­tur­van suu­rui­sen vii­pa­leen. Par­tit rahoit­ta­vat työt­tö­myys­päi­vä­ra­has­ta perus­tur­van ylit­tä­vän ansio-osan. Täs­sä on siis eri peri­aa­te kuin eläk­keis­sä ja sai­raus­va­kuu­tuk­ses­sa, joi­den osal­ta vakuu­te­tut menet­tä­vät val­tion mak­sa­man tur­van koko­naan tai osittain.

Ansio­päi­vä­ra­ha riip­puu työt­tö­myyt­tä edel­tä­nees­tä pal­kas­ta por­tait­tai­ses­ti. Perus­päi­vä­ra­han pääl­le tule­va ansio-osa on 45 pro­sent­tia pal­kan ja perus­päi­vä­ra­han ero­tuk­ses­ta tiet­tyyn tai­te­ra­jaan saak­ka. Tuo tai­te­ra­ja oli aiem­min koh­das­sa, jos­sa kuu­kausi­palk­ka vas­ta­si perus­päi­vä­ra­haa 90-ker­tai­ses­ti, mut­ta sosi­aa­li­tu­pos­sa[6] tätä tai­te­koh­taa koro­tet­tiin 105 perus­päi­vä­ra­hak­si eli noin 2700 eurok­si kuussa.

Ansio­si­don­nai­nen tuki on sidot­tu perus­päi­vä­ra­haan kah­del­la taval­la. Ensim­mäi­nen kyt­ken­tä tulee sii­tä, että ansio-osa tulee perus­päi­vä­ra­han pääl­le ja toi­nen sii­tä, että tuo tai­te­koh­ta nousee perus­päi­vä­ra­han nous­tes­sa. Las­ku­kaa­va mer­kit­see, että työ­mark­ki­na­tuen nous­tes­sa kym­me­nel­lä eurol­la, tai­te­koh­dan ala­puo­lel­la ole­vat ansio­päi­vä­ra­hat nouse­vat 5,5 eurol­la ja tai­te­koh­dan ylä­puo­lel­la ole­vat noin 15 eurol­la kuus­sa. Tuo jäl­kim­mäi­nen kyt­ken­tä on näis­tä kyt­ken­nöis­tä katalampi.

SATA-komi­tean kes­kei­siä teh­tä­viä oli paran­taa ensi­si­jais­ta sosi­aa­li­tur­vaa (työt­tö­myys­tur­va, sai­raus­päi­vä­ra­hat, asu­mis­tu­ki jne.) niin pal­jon, että tukien pie­nuu­des­ta joh­tu­va tar­ve tur­vau­tua toi­meen­tu­lo­tu­keen pois­tui­si. Tämä oli­si edel­lyt­tä­nyt työ­mark­ki­na­tuen ja perus­päi­vä­ra­han nos­ta­mis­ta, mut­ta han­ke kaa­tui sii­hen, ettei­vät työ­mark­ki­na­jär­jes­töt hyväk­sy­neet työ­mark­ki­na­tuen koro­tus­ta ilman, että ansio­si­don­nais­ta tur­vaa nos­te­taan myös. Ne eivät hyväk­sy­neet kum­man­kaan kyt­ken­nän purkamista.

Työ­mark­ki­na­tuen nos­ta­mi­nen ei oli­si jul­ki­sel­le talou­del­le pal­jon mak­sa­nut, kos­ka pel­käl­lä työ­mark­ki­na­tuel­la ole­vat saa­vat yleen­sä myös sekä asu­mis­tu­kea että toi­meen­tu­lo­tu­kea. Val­tio ja kun­nat oli­si­vat saa­neet rahan­sa mel­kein koko­naan takai­sin näi­den mui­den tukien pie­ne­ne­mi­se­nä. Sen sijaan ansio­si­don­nai­sen nos­ta­mi­nen oli­si mak­sa­nut oikeas­ti rahaa, sil­lä ansio­si­don­nai­sel­la ole­vat eivät saa toi­meen­tu­lo­tu­kea, eivät­kä usein myös­kään asu­mis­tu­kea. Eri­tyi­sen kal­liik­si oli­si tul­lut tuo tai­te­koh­dan kyt­ken­tä, siis se, että yli 2700 euroa tie­nan­neil­la kym­pin koro­tus perus­tur­vaan nos­taa ansio­si­don­nais­ta 15 eurol­la. Tämä jouk­ko ei yleen­sä saa mui­ta tukia, jot­ka oli­si­vat koro­tuk­sen vai­ku­tuk­ses­ta pie­nen­ty­neet, jol­loin koro­tus oli­si jää­nyt täy­si­mää­räi­ses­ti jul­ki­sen talou­den mak­set­ta­vak­si. [7]

Voi­daan tie­tys­ti väit­tää, että juu­ri täs­tä samas­ta syys­tä työ­mark­ki­na­tu­kea saa­vat eivät oli­si koro­tuk­ses­ta hyö­ty­neet, mut­ta asia ei ole näin. Niin kau­an kuin saa toi­meen­tu­lo­tu­kea, on jok­seen­kin hyö­dy­tön­tä yrit­tää paran­taa ase­maan­sa keik­ka­töil­lä, kos­ka niis­tä ei jää käteen juu­ri mitään. Kun vapau­tuu toi­meen­tu­lo­tues­ta, vapau­tuu sen monen mie­les­tä nöy­ryyt­tä­väs­tä hake­mi­ses­ta, ja saa oikeu­den paran­taa ase­maan­sa keikkatöillä.

Niin sano­tus­sa sosi­aa­li­tu­pos­sa paran­net­tiin ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa yli sadal­la mil­joo­nal­la eurol­la ilman että perus­tur­vaa paran­net­tiin eurol­la­kaan. Kun perus­tur­va­jaos­tos­sa halut­tiin vas­taa­vas­ti rahaa työ­mark­ki­na­tuen nos­ta­mi­seen, työ­mark­ki­na­jär­jes­töt vas­ta­si­vat, että näin ei voi teh­dä, ellei vas­taa­vas­ti nos­te­ta myös ansio­tur­vaa. Kyt­kök­siä ei siis saa­nut kat­kais­ta. Muu oli­si SAK:n mukaan työt­tö­mien pane­mis­ta toi­si­aan vas­taan. Ansio­si­don­nai­sen tur­van paran­ta­mi­nen ilman perus­tur­van paran­ta­mis­ta ei siis ole työt­tö­mien pane­mis­ta toi­si­aan vas­taan mut­ta päin­vas­tai­nen on.

Minus­ta tämä oli epä­oi­keu­den­mu­kais­ta jo sik­si­kin, että perus­tur­van korot­ta­mi­nen vaik­ka­pa 50 eurol­la ei oli­si tukien pääl­lek­käi­syy­den vuok­si pal­jon­kaan paran­ta­nut perus­tur­val­la ole­vien ase­maa. Se oli­si vain jär­keis­tä­nyt sosi­aa­li­tur­vaa taval­la, joka kuu­lui komi­tean toi­mek­sian­toon. Jos ansio­tur­vaa oli­si paran­net­tu samal­la kyt­kök­sien esit­tä­mäl­lä taval­la, ansio­tur­van saa­jat oli­si­vat hyö­ty­neet net­toan­sioi­na pal­jon enem­män kuin perus­tur­van saajat.

Eri­tyi­sen rai­vos­tut­ta­va oli vaa­ti­mus täs­tä tai­te­koh­dan kyt­ke­mi­ses­tä perus­tur­van tasoon. Tai­te­koh­taa nos­tet­tiin sosi­aa­li­tu­pos­sa 90-ker­tai­ses­ta päi­vä­ra­has­ta 105-ker­tai­sek­si, kos­ka perus­päi­vä­ra­ha oli jää­nyt niin pahas­ti jäl­keen ansio­ta­son kehi­tyk­ses­tä. Oli­si joten­kin tun­tu­nut koh­tuul­li­sel­ta, että tai­tos­koh­ta oli­si mää­ri­tet­ty indek­siin sidot­tu­na euro­mää­rä­nä eikä sidot­tu­na perus­tur­van tasoon. Täl­lä kyt­kök­sel­lä taat­tiin, että hyvä­palk­kai­ses­ta työs­tä työt­tö­mi­nä ole­vat sai­si­vat net­toan­sioi­hin monin­ker­tai­sen koro­tuk­sen sii­hen näh­den, mitä työ­mark­ki­na­tuen varas­sa elä­vät saisivat.

Toi­sin kuin jul­ki­suu­des­sa on väi­tet­ty, kyse ei ollut sii­tä, että työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta mak­sa­vat oli­si­vat jou­tu­neet epä­oi­keu­den­mu­kai­seen ase­maan – siis saman­lai­seen ase­maan kuin he ovat eläk­kei­den tai sai­raus­päi­vä­ra­ho­jen osal­ta.  Ehdo­tuk­sen mukaan val­tio oli­si edel­leen mak­sa­nut ansio­päi­vä­ra­hois­ta perus­päi­vä­ra­han osuu­den. Val­tio oli­si siis nos­ta­nut mak­suo­suut­taan ansio­päi­vä­ra­hois­ta. Tämä ei todel­li­suu­des­sa oli­si val­tiol­le mitään mak­sa­nut. Jos par­tien osuus ansio­päi­vä­ra­han rahoit­ta­mi­ses­ta pie­ne­nee, ne pie­nen­tä­vät peri­mään­sä palk­ka­ve­roa. Val­tiol­le jää tilaa nos­taa omaa tulo­ve­ro­aan täs­mäl­leen samal­la mää­räl­lä, jol­loin kukaan ei oli­si huo­man­nut mitään, mut­ta ketään ei oli­si koh­del­tu ”vää­rin”. Juu­ri täl­lai­set esimerkit6 osoit­ta­vat, että koko aja­tus palk­ka­ve­rois­ta par­tien oma­na raha­na on silk­kaa hölynpölyä.

Eräs val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön vir­ka­mies sanoi minul­le yksi­tyi­ses­ti, että hän ei kan­na­ta kyt­ken­nän pur­ka­mis­ta, kos­ka hänes­tä ei ole hyvä aja­tus nos­taa perus­tur­vaa. Kyt­ken­tä estää tehok­kaas­ti perus­tur­van paran­ta­mi­sen. Pää­mää­räs­tä olen eri miel­tä, mut­ta ana­lyy­si vai­ku­tus­me­ka­nis­mis­ta oli oikea: kyt­ken­tä ehkäi­see tehok­kaas­ti perus­tur­van paran­ta­mis­ta ja on joi­den­kin sil­mis­sä sen tarkoituskin.

Pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt ovat käyt­tä­neet perus­tee­na kyt­ken­tään sitä, ettei kukaan enää liit­tyi­si työt­tö­myys­kas­soi­hin, jos ero ansio­päi­vä­ra­han ja perus­päi­vä­ra­han välil­lä pie­ne­ni­si. Täs­sä yhtey­des­sä kan­nat­taa muis­tut­taa sii­tä, että työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua kerä­tään yhtä lail­la kas­saan kuu­lu­vil­ta ja kuu­lu­mat­to­mil­ta. Pal­kas­ta mak­se­tut vakuu­tus­mak­sut saa hyö­dyk­seen kui­ten­kin vain, jos mak­saa myös pie­nen sym­bo­li­sen mak­sun työt­tö­myys­kas­sal­le. Nii­den osal­ta, jot­ka eivät kas­saan kuu­lu, nuo vakuu­tus­mak­sut mene­vät huk­kaan – tai siis val­tion poh­jat­to­maan kas­saan. Tätä jär­jes­te­lyä on erit­täin vai­kea ulko­puo­li­sel­le perus­tel­la muu­ten kuin sil­lä, että työ­pai­koil­la syn­tyi­si eri­koi­nen tilan­ne, jos työ­nan­ta­jan mak­sut jär­jes­täy­ty­neis­tä työn­te­ki­jöis­tä oli­si­vat suu­rem­mat kuin jär­jes­täy­ty­mät­tö­mis­tä. Yksin­ker­tai­sin­ta tie­tys­ti oli­si, että koko työt­tö­myys­kas­sa­jär­jes­tel­mä lope­tet­tai­siin ja Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos hoi­tai­si koko työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen, mut­ta tätä eivät pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt voi jäsen­po­liit­ti­sis­ta syis­tä hyväksyä.

Voi tie­tys­ti sanoa, että on oma vika, jos mak­saa työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua ymmär­tä­mät­tä liit­tyä työt­tö­myys­kas­saan. On kui­ten­kin eräs ryh­mä, jon­ka on pak­ko mak­saa, mut­ta joka ei voi saa­da ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, vaik­ka haluai­si: osa-aika­työ­tä teke­vät, joi­den työ­ai­ka on alle 18 tun­tia vii­kos­sa. Hei­dän on pak­ko mak­saa, mut­ta heil­lä ei työs­sä­oloeh­to täy­ty kos­kaan. Täs­tä sään­nös­tä on eräi­tä poik­keuk­sia, esi­mer­kik­si opettajat.

Kun nykyi­sin lähes kaik­ki kuu­lu­vat johon­kin työt­tö­myys­kas­saan eikä työt­tö­myys­kas­san jäse­nyys enää edel­ly­tä käy­tän­nös­sä ammat­ti­liit­toon kuu­lu­mis­ta, työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen halus­sa pitää haju­ra­koa perus­tur­val­la ole­viin ei kyse voi ratio­naa­li­ses­ti aja­tel­len enää olla halus­ta hou­ku­tel­la pal­kan­saa­jat ammat­ti­liit­to­jen jäse­nik­si.  Kan­saa ollaan tosia­sias­sa jaka­mas­sa kah­tia laa­je­ne­vaan, koh­ta­lai­sen hyväs­sä työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vaan kes­ki­luok­kaan ja ala­luok­kaan, jon­ka työ­pa­nos ei työ­nan­ta­jil­le syys­tä tai toi­ses­ta kel­paa. Sosi­aa­li­tur­van jako hyvä­osais­ten ansio­tur­vaan ja rupusa­kin ala­ti heik­ke­ne­vään perus­tur­vaan jakaa kan­san vaa­ral­li­ses­ti kah­tia. Tämä on ollut mer­kit­tä­vin sosi­aa­li­po­liit­ti­nen muu­tos vii­mei­sen 20 vuo­den aikana.

=====================================================

Olen kir­joit­ta­mas­sa kir­jaa SATA-komi­tean työs­tä. Ajat­te­lin kokeil­la toi­sen­lais­ta työ­ta­paa: jul­kai­sen luon­nos­teks­te­jä blo­gil­la toi­voen nii­hin kom­ment­te­ja. Kom­men­tit käy­tän kor­vauk­set­ta hyväk­se­ni; par­haat kom­men­toi­jat ehkä saa­vat kus­tan­ta­jal­ta kir­jan muis­tok­si jos se jos­kus jul­kais­taan. Tämä teks­ti on sti­li­soi­ma­ton­ta luon­nos­ta, joten sti­lis­tiik­kaan ei kan­na­ta kiin­nit­tää huo­mio­ta vaan asia­si­säl­töön tai joi­den­kin koh­tien vai­ke­aan ymmärrettävyyteen.


[1] Ansio­elä­ke alkaa pie­nen­tää kan­sa­ne­lä­ket­tä vas­ta 51 euron jäl­keen kuussa.

[2] Sai­raus­päi­vä­ra­ha on 70 pro­sent­tia pal­kas­ta 31 850 euron vuo­si­tu­loi­hin asti. Tämän yli mene­vä osa nos­taa sai­raus­päi­vä­ra­haa 40 pro­sen­tin ker­toi­mel­la 49 003 euron vuo­si­tu­loi­hin asti ja tämän ylit­tä­vät tulot 25 pro­sen­tin kertoimella.

[3] Ansio­päi­vä­ra­haa ale­taan mak­saa, kun sai­raus on jat­ku­nut yli yhdek­sän päi­vää. Vähim­mäis­päi­vä­ra­haa ale­taan mak­saa vas­ta, kun sai­raus on jat­ku­nut 55 päi­vää. Täl­löin myös ansio­päi­vä­ra­ha jää vähim­mäis­päi­vä­ra­haa pie­nem­mäk­si, jos ansio­tu­lot alit­ta­vat 9 445 euroa vuodessa.

[4] Vii­si­sa­taa päi­vää eli sata vii­den päi­vän viikkoa

[5] Täs­sä van­hem­pien tulo­jen vai­ku­tuk­ses­sa ei ole ikä­rahjaa. Jos 55-vuo­tias työ­tön ottaa kotiin­sa asu­maan 80-vuo­ti­aan äitin­sä, äidin elä­ke voi lei­ka­ta ”lap­sen” työmarkkinatukea.

[6] Sosi­aa­li­tu­pos­ta tar­kem­min luvus­sa XX-

[7] Tie­dän, ette4ivät työ­mark­ki­na­jär­jes­töt hyväk­sy tätä tul­kin­taa. Hei­dän mie­les­tään tuon tai­te­koh­dan tuot­ta­mat menot eivät oli­si jää­neet jul­ki­sen talou­den vaan työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen mak­set­ta­vak­si. Veron­mak­sa­ja ei ero­ta pakol­li­sia palk­ka­ve­ro­ja toi­sis­taan. Jos työmarkkinajärjestöt6 nos­ta­vat ”itse mak­sa­mi­aan” vero­ja, val­tiol­le jää vähem­män liik­ku­ma-alaa verotuksessa.

112 vastausta artikkeliin “Ansioturva ja työmarkkinatuki”

  1. Nuo Osmon aja­tuk­set joh­tais­vat työ­mark­ki­noi­den vas­tais­kuun ja sosi­aa­li­tur­vaa alet­tai­siin raken­taa europ­pa­lai­seen malliin :

    1.Valtio mak­saa aina perus­tur­van riip­pu­mat­ta hen­ki­lön muis­ta läh­teis­tä tule­vis­ta tuloista

    2. Vah­vat lii­tot neu­vot­te­le­vet jäse­nil­leen hyvät lisäe­lä­ke-sai­raus-työt­tö­myy­se­tuu­dut .Val­tio ei puu­tu näi­hin, kos­ka ne ovat vapaan sopi­mus­toi­min­nan piirissä

    Näin­kin raken­tuu kah­den ker­rok­sen kansa,eikä val­tio voi enää puut­tua näi­hin kun sopi­mus­va­paus on perus­tus­lain suo­jaa­ma vrt Lilius

    Joten ei nuo Osmon kons­tit pit­käl­le kanna.
    Itse asias­sa se laa­jen­taa tuo­ta häviä­jien jouk­koa noi­hin pie­ni­palk­kai­siin pät­kä­työ­läi­siin, joil­la ei ole vah­vaa työmarkkina-asemaa

  2. Mie­len­kiin­tois­ta mut­ta todel­la monimutkaista.
    Voi­sitk­ko näis­sä kir­joi­tuk­sis­sa ava­ta asi­aa joka on askar­rut­ta­nyt ja johon olen yrit­tä­nyt saa­da omas­sa kun­nas­sa vastausta ?
    Tie­do­tus väli­neis­sä­kin on ollut puhet­ta kun­tien jou­tu­van mak­sa­maan takai­sin suu­ria sum­mia val­tiol­le kos­ka eivät jär­jes­tä pit­kä­ai­kais työt­tö­mil­lä työ­tä tai kou­lu­tus­ta. Kukaan ei ole osan­nut ker­toa tätä raha­lii­ken­net­tä mis­tä se takai­sin perin­tä ker­tyy esim / työ­tön ? Liip­paa­ko tämä kysy­mys sen ver­ran lähel­tä että voi­sit valais­ta asiaa ?

    1. Työ­mark­ki­na­tuen menot jae­taan tasan val­tion ja kuin­tien kes­ken kui­ten­kin niin, että kun työ­tön­tä akti­voi­dan, val­tio mak­saa sen koko­naan. Näin kun­nan kan­nat­taa pal­ka­ta työ­tön kun­tout­ta­vaan työ­toi­min­taan vaik­ka var­tioi­maa pat­sas­ta, mut­ta useim­mat kun­nat eivät ole oival­ta­neet tätä. .

  3. Kun nykyi­sin lähes kaik­ki kuu­lu­vat johon­kin työt­tö­myys­kas­saan eikä työt­tö­myys­kas­san jäse­nyys enää edel­ly­tä käy­tän­nös­sä ammat­ti­liit­toon kuu­lu­mis­ta, työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen halus­sa pitää haju­ra­koa perus­tur­val­la ole­viin ei kyse voi ratio­naa­li­ses­ti aja­tel­len enää olla halus­ta hou­ku­tel­la pal­kan­saa­jat ammat­ti­liit­to­jen jäseniksi.”

    Eikö­hän kui­ten­kin rei­lus­ti suu­rin osa, jot­ka liit­ty­vät ammat­ti­jär­jes­tön työt­tö­myys­kas­saan kui­ten­kin lii­ty myös jäse­nek­si, eli jon­kin­lai­nen ohjaa­va vai­ku­tus jäse­nyy­teen edel­leen on. Toi­saal­ta Lii­ton jäse­ne­nä ole­van myös aika käte­väs­ti lii­ton kas­saan kuu­lu­mi­nen sitout­taa jäse­nyy­teen, vas­taa­val­la taval­la kun vähit­täis­kaup­pan kor­tin käyt­tä­jä sitou­tuu tiet­tyyn kaup­paan. Nyt kuu­le­ma Erton osal­ta jäsen­ha­ke­mus­ten mää­rä on lisään­ty­nyt, kun uhka­si­vat työ­nan­ta­jaa lakolla.

    Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen halu pitää haju­ra­ko perus­tur­van varas­sa ole­viin toi­saal­ta selit­tyy sil­lä, että he puo­lus­ta­vat siis ansio­tur­van varas­sa ole­vien etu­ja ja siis jäse­nis­tön­sä etu­ja. Näin he myös teke­vät omaa jäsen­han­kin­ta­kam­pan­jaan­sa. Toi­saal­ta esim. dema­rit puo­lus­taes­saan tätä kyt­kös­tä, aja­vat tie­tyn äänes­tä­jä­jouk­kon­sa etua.

  4. Työ­mark­ki­na­tuen menot jae­taan tasan val­tion ja kuin­tien kes­ken kui­ten­kin niin, että kun työ­tön­tä akti­voi­dan, val­tio mak­saa sen koko­naan. Näin kun­nan kan­nat­taa pal­ka­ta työ­tön kun­tout­ta­vaan työ­toi­min­taan vaik­ka var­tioi­maa pat­sas­ta, mut­ta useim­mat kun­nat eivät ole oival­ta­neet tätä.”

    Ilmei­ses­ti ovat oival­ta­neet saman min­kä Hel­sin­ki. Eli kas­sa­vir­ta on kui­ten­kin plus­sal­la kun toi­meen­tu­lo­tu­ki­me­nois­ta tulee val­tiol­ta muis­taak­see­ni puo­let kun­nal­le ja kun las­ke­taan tämän tulon ja työ­mark­ki­na­tuen meno­jen ero­tus, niin kas­sa­vir­ta on kun­taan päin ja tämä­hän ei kan­nus­ta yhtään kun­taa työl­lis­tä­mään. Tosin täs­tä on yllät­tä­viä poik­keu­keuk­sia esi­mer­kik­si Kii­pu­lan kun­ta. He halua­vat lisää tulo­ja ja muil­le kun­nil­le riit­tää että nyt­kin tilan­ne on talou­den kan­nal­ta posi­tii­vi­nen, vaik­ka lisää tulo­ja ei tulisikaan.

    1. Kyl­lä Hel­sin­ki sääs­täi­si pal­jon sekä toi­meen­tu­lo­tu­ki­me­no­ja että työ­mark­ki­na­tu­ki­me­no­ja, jos se työl­lis­täi­si pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä vaik­ka kuin­ka näen­näi­siin teh­tä­viin. Tämä taas ei koko­nai­suu­den kan­nal­ta ole aivan ongelmatonta.

  5. Täs­sä työ­mark­ki­na­tuen ja ansio­päi­vä­ra­han poliit­ti­sia estei­tä ja taus­taa kan­nat­tai­si sel­vit­tää kir­jas­sa enem­män. Kuten myös näi­den eri tuki­muo­to­jen ja toi­meen­tu­lo­tu­keen liit­ty­vää kehi­tys­tä ja miten myös polii­ti­sel­la ken­täl­lä asian suh­teen on edel­li­sen laman jäl­keen edetty.

    Soi­nin­vaa­ral­le heit­täi­sin idean toi­sek­si kir­jak­si kun saat tämän ensin kirjoitettua ; )

    Kir­ja voi­si käsi­tel­lä työ­voi­ma­pal­ve­lu­ja, nii­den tehok­kuut­ta ja pal­ve­lu­jen käy­tän­nön toteut­ta­mis­ta. Täs­sä koh­taa näyt­tää ole­van ylei­ses­sä tie­toi­suu­des­sa auk­ko­ja. Tilas­to­tie­toa jon­kin­ver­ran asias­ta löy­tyy. Meil­lä on mie­len­kiin­toi­sia tut­ki­muk­sia teh­ty esi­mer­kik­si työt­tö­mien pro­fi­loin­nis­ta ym. Käy­tän­nös­sä työ­voi­ma­pal­ve­lut ovat osoit­tau­tu­neet aivan huu­haak­si, eikä työ­voi­ma­toi­mis­tot nou­da­ta minis­te­riön ohjei­ta, eikä lakeja.

  6. Tämä tek­sin­pät­kä huu­taa gra­fiik­kaa, sanal­li­ses­sa muo­dos­sa seu­raa­mi­nen on työ­läs­tä. Poliit­ti­nen tilan­ne näyt­tää minus­ta yksin­ker­tais­taen tältä:
    — Oikeis­to halu­aa ettei perus­tur­vaan käy­te­tä lisää rahaa. Kaik­ki muu on toissijaista
    — Kes­ki­ryh­mät halua­vat käyt­tää perus­tur­vaan lisää rahaa, mut­ta vain jos raken­tei­ta saa­daan uudis­tet­tua niin ettei lisä­ra­ha passivoi.
    — Vasem­mis­to halu­aa lisää rahaa, mut­tei olen­nai­sia muu­tok­sia rakenteisiin.

    Täs­sä pelis­sä oikeis­to voi olla yhtä miel­tä sii­tä että nyky­ra­ken­tei­siin ei voi kaa­taa lisää rahaa kes­ki­ryh­mien kans­sa, ja vasem­mis­ton kans­sa sii­tä ettei raken­tei­ta muu­te­ta. Eli mikään ei muu­tu ja lisää rahaa ei tule.

    Kes­ki­ryh­mien ja vasem­mis­ton kan­nat­tai­si puhua keskenään.

  7. Ker­rop­pa Osmo kuin­ka yksi­ne­lä­vän talous raken­tui­si, kun se toi­meen­tu­lo­tuen tar­ve pois­tui­si sil­lä, että koro­tet­tai­siin työt­tö­myys­tur­vaa ja asumistukea.

    Pysyi­si­kö allao­le­van esi­merk­ki­hen­ki­lön net­to­tu­lot saman­lai­si­na kuin nyt­kin. Eli käyt­tet­tä­väk­si nyt jää 441,67 e /kk kun vuo­kra kate­taan toi­meen­tu­lo­tuel­la ja asumistuella.

    Esi­merk­ki hen­ki­lön taloustiedot:
    Vuo­kra 421,67 e/kk
    Asu­mis­tu­ki 268 e/kk
    Työ­mark­ki­na­tu­ki 441,61 e net­to / kk
    Toi­meen­tu­lo­tu­ki 153,20 e / kk

    Yllä­ole­vis­ta tie­dois­ta samal­la huo­ma­taan, kuin­ka heik­ko perus­päi­vä­ra­han taso on, kun sil­lä nip­pa nap­pa kate­taan ainoas­taan­vuo­kra, mut­ta muu­hun ei sit­ten jääk­kään rahaa — esi­mer­kik­si syömiseen.

    Itse kui­ten­kin uskon, että jos toi­meen­tu­lo­tu­ki siir­ret­täi­siin asu­mis­tu­keen ja työt­tö­myys­päi­vä­ra­haan, niin väliin­pu­toa­jia syn­tyi­si, kos­ka vuo­kran mää­rä ei ole vakio. Siis, en usko sii­hen, että Kela uudes­sa mal­lis­sa kat­tai­si vuo­kran kuin vuo­kran muki­se­mat­ta, kuten nyt toi­meen­tu­lo­tu­ki tekee.

    Siis em. tie­dot ovat ihan oikeas­ta elä­mäs­tä, että muut­kin kom­men­toi­jat voi­vat luku­ja käyt­tää poh­din­nas­sa sii­tä, että kuin­ka yksi­ne­lä­vän net­to­va­rat muut­tui­si­vat uudes­sa mallissa.

  8. OS ei vis­siin iki­nä tule bon­jaa­maan, että paras tapa estää C‑joukkueeen kan­nus­tin­lou­kut on estää pät­kä­työl­lis­tä­mi­nen. Vii­mek­si näin teh­tiin Japa­nis­sa. Help­po meka­nis­mi on mini­mi­palk­ka, ei siis per tun­ti, vaan per päi­vä, tai niin­kuin Nor­jas­sa, per kuukausi.

    Suo­mes­sa on edet­ty nime­no­maan vas­tak­kai­seen suun­taan. On nimit­täin ruvet­tu har­ras­ta­maan vero­va­roin tuet­tua pätkätyöllistämistä.

    Mie­les­tä­ni Osmo Soi­nin­vaa­ra on tämän suun­tauk­sen ideo­lo­gi­nen joh­ta­ja tai aina­kin sym­bo­li. Ja sii­vo­ja Fila­toh­vi ja tyh­jän­toi­mit­ta­ja Sin­ne­tän­ne­mä­ki tuon aatos­maa­il­man aivot­to­mia toteuttajia. 

    Sata­ko­mi­tea poh­ti siis jon­nin­jou­ta­via. Emmä aina­kaan ostais tätä kirjaa.

  9. Minä en ole vie­lä­kään onnis­tu­nut saa­maan mis­tään min­kään­lais­ta vas­taus­ta ihmet­te­lyy­ni, joka koh­taa seu­raa­vaa lai­naus­ta Soi­nin­vaa­ran tekstissä: 

    Perus­tur­van ja ansio­tur­van suh­teen tekee han­ka­lak­si se, että työ­mark­ki­naos­a­puo­let, ”par­tit”, ovat kek­si­neet, että osa palk­ka­ve­rois­ta, työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­sut, ovat näi­den omaa rahaa. Niis­tä päät­tä­mi­nen ei tämän mukaan kuu­lu edus­kun­nal­le ja hal­li­tuk­sel­le, vaan niis­tä tulee sopia työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen väli­sis­sä neuvotteluissa.”

    Yksin­ker­tai­nen kysy­myk­se­ni on: Mik­si ja miten työ­mark­ki­naos­a­puo­let ovat sit­ten saa­neet oikeu­den kek­siä, että kysei­set rahat ja niis­tä päät­tä­mi­nen kuu­luu­kin työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le eikä demo­kraat­ti­ses­ti vali­tul­le edus­kun­nal­le ja sii­tä muo­dos­te­tul­le hallitukselle? 

    Mitä tapah­tui­si, jos meil­lä oli­si­kin sel­kä­ran­kai­nen hal­li­tus, joka sanoi­si, että se käyt­tää sil­le kuu­lu­vaa val­taa ja päät­tää, kuten kuu­luu, kai­kis­ta kan­sa­lai­sil­ta kerä­tyis­tä rahoista?

    Ja vie­lä: Oli­si­ko edes teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, että tuo pää­tök­sen­te­ko-oikeus voi­tai­siin vie­lä jos­kus palaut­taa edus­kun­nal­le ja hallitukselle?

    Sep­po Ryväk­sel­tä kysyi­sin: Jos työ­nan­ta­jal­la sat­tui­si tule­maan tar­ve nel­jän tun­nin työ­kei­kal­le ja jol­la­kin ihmi­sel­lä oli­si käyt­töä sii­tä saa­ta­val­le rahal­le, mik­si työl­lis­tä­mis­tä pitäi­si vaikuttaa?

  10. Perus­tur­van ja ansio­tur­van suh­teen tekee han­ka­lak­si se, että työ­mark­ki­naos­a­puo­let, ”par­tit”, ovat kek­si­neet, että osa palk­ka­ve­rois­ta, työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­sut, ovat näi­den omaa rahaa. Niis­tä päät­tä­mi­nen ei tämän mukaan kuu­lu edus­kun­nal­le ja hal­li­tuk­sel­le, vaan niis­tä tulee sopia työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen väli­sis­sä neu­vot­te­luis­sa. Perus­tur­va rahoi­te­taan ylei­sil­lä veroil­la ja ansio­tur­va par­tien hal­lin­noi­mil­la palkkaveroilla.

    Jos näin ker­ran on, niin on aika vähän syi­tä mik­si val­tion pitää yli­pää­tään olla muka­na ansio­si­don­nai­ses­sa. Pois­te­taan työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den pakol­li­set työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut ja anne­taan työ­mark­ki­naos­a­puo­lien ja vakuu­tus­yh­tiöi­den hoi­taa tuo puo­li. Saa­tai­siin myös työ­mark­ki­na­jär­jes­töt kan­ta­maan vas­tuu­ta vaa­ti­muk­sien­sa seurauksista.

  11. Kyl­lä Hel­sin­ki sääs­täi­si pal­jon sekä toi­meen­tu­lo­tu­ki­me­no­ja että työ­mark­ki­na­tu­ki­me­no­ja, jos se työl­lis­täi­si pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä vaik­ka kuin­ka näen­näi­siin teh­tä­viin. Tämä taas ei koko­nai­suu­den kan­nal­ta ole aivan ongelmatonta.”

    Niis­tä tähän liit­ty­vis­tä ongel­mis­ta ei ole juu­ri­kaan mis­sään uuti­soi­tu Hel­sin­gin osal­ta. Min­kä­lai­sia ongel­mia sit­ten on esteenä?

  12. Kuvia mukaan ja väliot­si­koi­ta. Se aut­taa ymmär­tä­mis­tä. Mut­ta saa­ko tähän draa­maa mil­lään kei­nol­la? Minä aina­kin ehdin kyl­läs­tyä. Yksi koe­tel­tu kei­no on käyt­tää esi­merk­ki­hen­ki­löi­tä. “Syl­ves­ter Syr­jäy­ty­mis­ris­ki­nen” ja “Päi­vi Pät­kä­työ­läi­nen” Vie­lä parem­pi oli­si, jos voi­si ker­toa minä­muo­dos­sa muus­ta­kin pyö­räi­lys­tä Alpeil­la ja tur­hau­tu­mi­ses­ta puheenjohtajana. 

    Täs­sä pari satun­nais­ta huo­mio­ta ennen kuin kyllästyin:

    Koko sosi­aa­li­tur­vam­me on kak­si­ja­koi­nen koos­tuen toi­saal­ta kai­kil­le pel­kän kan­sa­lai­suu­den perus­teel­la mak­set­ta­vas­ta perus­tur­vas­ta ja ansio­tur­vas­ta, joka ansai­taan työ­tä tekemällä.”

    Ei sitä mak­se­ta kaikille.

    työ­mark­ki­naos­a­puo­let, ”par­tit”, ovat kek­si­neet, että osa palk­ka­ve­rois­ta, työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­sut, ovat näi­den omaa rahaa.”

    Ei kai “par­tit” sitä “kek­si­neet” vaan neu­vot­te­li­vat ja sopi­vat kol­mi­kan­nas­sa jos­kus aikoi­naan. “Par­tit” on mie­les­tä­ni tyh­mä termi.

    Val­tio rahoit­taa perus­tur­van ylei­sis­tä verois­ta. Ellei muu­ta sovi­ta, ansio­tur­van pii­ris­sä ole­vat jää­vät osat­to­mik­si täs­tä val­tion rahas­ta rahoit­taes­saan tulon­siir­ton­sa ”omal­la” rahal­laan. Tämä kysy­mys kos­kee eläk­kei­tä, sai­raus­päi­vä­ra­ho­ja ja työt­tö­myys­päi­vä­ra­ho­ja. Niis­sä kai­kis­sa asia on rat­kais­tu eri tavoin.”

    Täh?

  13. Kos­ka olem­me (lähes)kaikki EU kan­sa­lai­sia ja voim­men näin ollen työs­ken­nel­lä ja kerä­tä sosi­aa­li tur­vaa mis­tä tahan­sa EU maas­ta, puh­taas­ti sosi­aa­li­tur­vaa ja muu­ta­man tun­nin vii­kos­sa lisä­töi­tä teke­mäl­lä, mis­tä löy­tyy ran­king EU mai­den välillä?
    Näh­tä­väs­ti Tans­ka kuu­los­taa aika hyväl­tä mal­lil­ta. Mut­ta se on luon­nol­taan vähän tyl­sä maa, satei­nen ja litteä.
    Löy­tyy­kö yhtään Alp­pi tai väli­me­ren maa­ta jos­sa sosi­aa­li­tur­va myös on hyvä mut­ta sal­lii pie­net työnteot?
    Mihin EUs­sa kan­nat­tai­si muuut­taa jos halu­aa teh­dä noin 10–20 tun­tia vii­kos­sa töi­tä “vau­raus ja aika” tyy­liin ja viet­tää loput luonnossa?

  14. Putoa­mi­nen ansio­si­don­nai­sel­ta työ­mark­ki­na­tuel­le mer­kit­see monel­le mel­kois­ta kor­vaus­ta­son tippumista.

    On myös otet­ta­va huo­mioon, että yleen­sä ansio­si­don­nai­sis­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­hois­ta ker­tyy myös elä­ket­tä, mut­ta työ­mark­ki­na­tues­ta ei. 

    Tie­tyn ikäi­set ikään­ty­neet, jot­ka putoa­vat työ­mark­ki­na­tuel­le, menet­tä­vät myös elä­ke­put­ken ansio­si­don­nai­set lisä­päi­vät. Yhdel­lä työ­mark­ki­na­tuen päi­väl­lä voi menet­tää usean vuo­den ansio­si­don­nai­sen turvan.

    Elä­ke­put­ken lisä­päi­viä ei myös­kään anne­ta yrit­tä­jä­työt­tö­mil­le. Tämä tekee ikään­ty­neil­le type­rän kyn­nyk­sen ryh­tyä yrit­tä­jäk­si. Työt­tö­miä on siis kah­ta kate­ko­ri­aa: parem­pie­tui­set pal­kan­saa­ja­työt­tö­mät ja yrittäjätyöttömät.

    Toden­nä­köi­ses­ti aina­kin joku mää­rä yrit­tä­jä­työt­tö­miä tip­puu työ­mark­ki­na­tuel­le sen vuok­si, ettei heil­lä ole oikeut­ta pal­kan­saa­jien eläkeputkeen.

    Sosi­aa­li­tu­pos­sa ansio­si­don­nai­sen mää­rää hie­man koro­tet­tiin, mut­ta toi­saal­ta ansio­si­don­nais­ta lyhen­net­tiin esi­mer­kik­si siten, että kou­lu­tus ryh­tyy kulut­ta­maan 500 päi­vää. Tämä tulee lisä­mään työ­mark­ki­na­tuel­le putoa­vien määrää.

    Epäi­le­mät­tä par­hain­ta oli­si, jos työl­li­syys­ti­lan­teen para­ne­mi­sen kaut­ta saa­tai­siin väki pois työ­mark­ki­na­tuel­ta, mut­ta joku jouk­ko sin­ne ilmei­ses­ti eri syis­tä jää. 

    Joka tapauk­ses­sa Osmo ajaa oike­aa asi­aa: Työ­mark­ki­na­tu­kea pitäi­si korot­taa eikä ansio­si­don­nai­sen työt­tö­mys­päi­vä­ra­han pitäi­si nykyi­sel­lä taval­la olla kyt­kök­sis­sä työmarkkinatukeen.

  15. Yksin­ker­tai­nen kysy­myk­se­ni on: Mik­si ja miten työ­mark­ki­naos­a­puo­let ovat sit­ten saa­neet oikeu­den kek­siä, että kysei­set rahat ja niis­tä päät­tä­mi­nen kuu­luu­kin työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le eikä demo­kraat­ti­ses­ti vali­tul­le edus­kun­nal­le ja sii­tä muo­dos­te­tul­le hallitukselle? ”

    Kysee­sä on samas­ta asias­ta kuin esim Liliuk­sen palk­kio­so­pi­muk­ses­sa. Vapaa sopi­musoi­keus on perus­tus­lain suo­jaa­maa ja sihen voi puut­tua vain 5/6 enemmistöllä.

    Se, että sopi­mus on puet­tu laik­si, joh­tuu sii­tä, että on halut­tu a)vahvistaa sopi­mus­ta b ) laa­jen­taa se yleiseksi

    Muu­ten meil­lä oli­si hyvät sosi­aa­lie­tuu­det vain vah­vas­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vil­la ryh­mil­lä USA:n tai muun Euroo­pan tapaan.
    ‘Suu­rin osa sin­nit­te­li­si perus­tur­van varassa

  16. Kir­ja voi­si käsi­tel­lä työ­voi­ma­pal­ve­lu­ja, nii­den tehok­kuut­ta ja pal­ve­lu­jen käy­tän­nön toteut­ta­mis­ta. Täs­sä koh­taa näyt­tää ole­van ylei­ses­sä tie­toi­suu­des­sa aukkoja”

    Minul­la on sii­tä­kin nyt koke­mus­ta vii­me päi­vil­tä. Telia­So­ne­ra sanee­ra­si minut put­keen syk­syl­lä, 35 vuo­den pal­ve­lun jäl­keen, 59-vuotiaana.
    Enna­koin asi­aa, kun havait­sin orga­ni­saa­tio­uu­dis­tuk­sen saat­ta­van minut alt­tiik­si put­keen työn­nöl­le ‚niin että läh­din työn ohes­sa opis­ke­le­maan ammat­tio­pet­ta­jak­si 2008.
    Opis­ke­lu on täy­sin verk­ko-opis­ke­lua, lähi­päi­viä on ollut 2 kpl!

    Nyt olen suo­rit­ta­nut 60 ov :sta 52 ja jäl­jel­lä oli­si lop­pu­työ ja yksi kehi­tys­han­ke, mut­ta en ehdi teh­dä nii­tä ennen kuin jou­dun työttömäksi.
    Nyt olen sit­ten kes­kus­tel­lut työk­kä­rin ja kas­san kans­sa, miten kor­vaus­ten käy, jos teen lop­pu­työ­tä keväällä.

    Tuo­mio oli epä­mää­räi­nen mut­ta sain varoi­tuk­sen: AMK opis­ke­lu kat­so­taan pää­toi­mi­se­ki opis­ke­luk­si vaik­ka se tapah­tui­si työn ohel­la ja minun pitäi­si hakea opintotukea.Asiaan vai­kut­ti myös se, että minul­la ei ole ollut työ­vel­voi­tet­ta vii­me aikoina.

    Val­mis­tut­tu­aan minut tode­nä­köi­se­ti kat­sot­tai­siin uudek­si työn­ha­ki­jak­si työ­mark­ki­noil­la ja sai­sin työ­mark­ki­na­tu­kea, tosin vai­mo­ni tuet estä­vät senkin.
    Eli lop­pu­tu­le­ma voi olla, että jään koko­naan ilman työt­tö­myys­kor­vaus­ta ja eläkekertymää

    Eli minun pitäi­si alkaa täy­sin nol­las­ta uusi ura n 60-vuotiaana.

    Kun sit­ten perä­sin asian jär­ke­vyyt­tä niin asia­kas kyy­kyt­tää tote­si, ettei hei­tä työk­kä­ris­sä kiin­nos­ta työl­lis­tyy­kö joku vai ei, he tul­kit­se­vat sään­tö­jä kuten par­haak­si kat­so­vat ja se riit­tää heille.

    Mitään ennak­ko­pää­tös­tä en asias­ta saa, asi­aa ale­taan käsi­tel­lä vas­ta kun ilmoit­tau­dun työt­tö­mä­nä kor­tis­toon ja vas­tauk­sen saa­mi­nen kes­tää muu­ta­man kuu­kau­den eli se vii­väs­tyt­tää joka tapauk­ses­sa kor­vaus­ten saamista

    Muu­ten­kin pal­ve­lu oli ynse­ää, yli­mie­li­siä ja muis­tut­ti aivan tsaa­rin aikaa. Työk­kä­ri nou­dat­taa näkö­jään tsaa­rin ajan hen­ki­lös­tö­hal­lin­toa; Jos ihmi­nen on juop­po tai luon­ne­vi­kai­nen tai muu­ten han­ka­la niin hänet sijoi­te­taan asiakaspalveluun

    No, minä irti­sa­nou­dun ensi vii­kol­la opis­ke­lus­ta ja lope­tan haa­veet uudel­leen työllistymisestä.

    Näin vähä­jär­ki­siä on tou­hu Suo­mes­sa, Osmon kan­nat­tai­si ensin lada­ta pää­hän­sä maa­lais­jär­keä ja alkaa vas­ta sit­ten ajattelemaan

    1. Ymmär­tääk­se­ni alka­van vuo­den alus­ta — SATA-komi­tean ehdo­tuk­ses­ta — ansio­si­don­nai­sel­la saa opisjkella.

  17. Näin kun­nan kan­nat­taa pal­ka­ta työ­tön kun­tout­ta­vaan työ­toi­min­taan vaik­ka var­tioi­maa pat­sas­ta, mut­ta useim­mat kun­nat eivät ole oival­ta­neet tätä. ”

    Kyl­lä se tuo tsaa­rin vir­ka­mies­pe­rin­ne istuu edel­leen tiu­kas­ti Suomessa.
    Nuo “työ­toi­min­ta” on vie­lä nöy­ryyt­tä­väm­pää kuin tuo tuen ker­jää­mi­nen sos­sun luukulta.
    Moni näis­tä ihmi­sis­tä on teh­nyt pit­kän työ­uran ja sit­ten jon­kun ammt­ti osaa­va ihmi­nen pis­te­tään kai­va­maan kuop­pa aamu­päi­väl­lä ja sit­ten ilta­päi­väl­lä täyt­tä­mään se.
    Kyl­lä sii­nä häi­pyy loput­kin itsetunnosta.

  18. 1. Ns. Loi­maan kas­sa­lai­se­na olen havain­nut (enti­ses­sä työs­sä­ni) monen työ­to­ve­ri­ni liit­ty­vän ko. kas­saan vaik­ka osa heis­tä on ollut jon­kun sor­tin aktii­vi, jopa dema­reis­sa. Miten kau­an ammat­ti­lii­tot luu­le­vat jäse­niä kerää­vän­sä? Ja mitä ne sit­ten teke­vät, kun vir­ta tyreh­tyy? SAK:n kes­ki­ta­son joh­ta­jien pal­kat ovat aika tun­tu­via. Luu­le­vat­ko, että perus­ta­son duu­na­rit halua­vat pidem­mäl­le mak­saa niis­tä? Ja kun lii­tot tämän havain­not teke­vät, että kato käy, pääs­tään­kö sit­ten asi­aan? Kaliik­si tule­vat Tehy­jen ym. kalenterit.
    2. Ymmär­rän ansio­tur­van niin, että mitä pidem­pi työ­his­to­ria ja mitä kor­keam­pi palk­ka, sitä suu­rem­mat ovat myös lai­nan­hoi­to­kus­tan­nuk­set, joka jos­kus on tul­lut ote­tuk­si (asun­to ym.). Ymmär­rän myös sen, että pitää vaih­taa pie­nem­pään ja hal­vem­paan asun­toon, jos jää työt­tö­mäk­si. Kaik­ki tämä ei tapah­du het­kes­sä. Jos uusia töi­tä ei löy­dy, on muu­tet­ta­va, mut­ta mitäs teet lamas­sa kun kaik­ki myy­vät. Sik­si on ansio­tur­va. Tämä on kes­ki­luo­kan tur­va. Jos Osmon mai­nit­se­ma ‘kyt­kös’ pure­taan, onka vaa­ra­na myös, että sit­ten alkaa ansio­tur­van alas­ajo laajemmin?
    3. Perus­tu­kien osal­ta kysy­mys on lähin­nä siitä,kuka sen mak­saa. Jos on monion­gel­mai­nen pit­kä­ai­kais­työ­tön, rii­ta on lähin­na sii­tä, kun­ta vai val­tio? Tun­nen kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan (KT) jär­jes­tä­mi­sen hyvin. Usein se on kil­pai­lu­tet­tua, osto­pal­ve­lu­na tuo­tet­ta­vaa pal­ve­lua isoim­mis­sa kun­nis­sa. Kun­ta mak­saa, mut­ta val­tiol­ta tulee osa. Ja sit­ten, jos kaik­ki jää lyhyeen KT jak­soon, val­tiol­ta tulee kaik­ki raha ja toi­meen­tu­lo­tues­ta loput. Jos kyl­mäs­ti asi­aa kat­soo, ver­rat­tu­na mui­hin työl­lis­tä­mi­sen kei­noi­hin, tämä on ainoa työl­lis­tä­mi­sen muo­to, joka tuot­taa jär­jes­tä­jäl­leen tulo­ja (yhdis­tyk­set ym.). Tämä on jul­kis­hal­lin­nol­li­ses­ti (kunta+valtio) kal­liim­paa kuin esi­mer­kik­si työ­ko­kei­lu tai tyäe­lä­mä­val­men­nus, jois­ta ns. asia­kas saa saman rahan (kuin myös KT:stä).
    Mut­ta KT:n ihmi­set ovat kaik­kein vaik­kiem­min työl­lis­tet­tä­viä, ja usein ei työl­list­tä­viä ollen­kaan (sil­lä het­kel­lä). Yhdi­si­tyk­sis­sä ja sää­tiöis­sä teh­dään monen­lais­ta näi­dän hen­ki­löi­den elä­män hyväk­si (lyhyes­ti). Vaik­ka koko­nais­kus­tan­nus täs­tä on kor­keam­pi kuin vas­taa­val­la muil­la työt­tö­myyss­ta­tuk­sel­la ole­vil­la, on se kui­ten­kin hal­vem­pi kuin päih­de- ja mie­len­ter­veys­hoi­to. Kyse on sit­ten sii­tä, miten hyvin kun­ta osaa kil­pai­lut­taa kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan pal­ve­lun järjestämisen.
    3. (Edel­li­seen blo­giin, joh­dan­to) Pit­kä­ai­kai­sa­sunn­ot­to­muu­den vähen­tä­mis­oh­jel­maan kokoo­mus on sitou­tu­nut ker­ta­kaik­ki­aan hyvin ja hoi­ta­nut hom­man­sa. Otta­mat­ta kan­taa mihin­kään muu­hun ko. puo­lu­een toi­meen, tämän olen ken­täl­lä havainnut.
    4. Työt­tö­myys­tu­ki­jär­jes­tel­mä (mikä sana) on nau­ret­ta­van moni­mut­kai­nen, kun tie­de­tään se, ket­kä mak­sa­vat ja ket­kä rahoit­ta­vat. Kai­ken jär­jen mukaan jär­jes­tel­män pitäi­si olla por­taa­ton. Muu on pelk­kää byro­kra­ti­aa, val­taa ja kus­tan­nus­te­ho­ton­ta epätasa-arvoa.

  19. Lisäys. Jär­jes­tel­män pitäi­si olla por­taa­ton: tar­koit­taa: työt­tö­myys­tur­va suh­tees­sa työ­his­to­ri­aan ja työ­tu­loi­hin. Pelk­kää logistiikkaa.

  20. Osmo, osaat­ko arvioi­da mik­si yrit­tä­jien ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va on niin pal­jon kal­liim­pi? Joh­tuu­ko koko ero sii­tä, että työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su jää pois vai onko lisäk­si kyse hai­tal­li­ses­ta vali­koi­tu­mi­ses­ta (kun yrit­tä­jät saa­vat täy­sin vali­ta mak­sa­vat­ko mak­sun, ainoas­taan ris­ki­ti­lan­tees­sa ole­vat maksavat)?

    Toi­nen ryh­mä, joka jää osa-aikais­ten lisäk­si ansio­si­don­nai­sen ulko­puo­lel­le, ovat yrittäjät.

    Vaik­ka tästä
    http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yrittajaihmisena/yrittajansosiaaliturvaopas/tyottomyysturva/


  21. OS : Ymmär­tääk­se­ni alka­van vuo­den alus­ta – SATA-komi­tean ehdo­tuk­ses­ta – ansio­si­don­nai­sel­la saa opisjkella.

    Mitä tulee työt­tö­mien opis­ke­luoi­keu­teen, niin tilann­ne näyt­tää täl­tä ennen lain voimaantuloa :


    HE 178/2009
    Uudis­tuk­sen myö­tä työ­voi­ma­po­liit­ti­nen aikuis­kou­lu­tus ja työt­tö­myy­se­tuu­del­la tuet­tu työn­ha­ki­jan omaeh­toi­nen opis­ke­lu oli­si­vat nykyis­tä sel­vem­min vaih­toeh­toi­sia tapo­ja paran­taa ammat­ti­tai­toa. Työn­ha­ki­jal­la ei oli­si sub­jek­tii­vis­ta oikeut­ta opis­kel­la omaeh­toi­ses­ti työt­tö­myy­se­tuu­del­la. Samal­la tavoin kuin muis­sa­kin pal­ve­luis­sa, jois­sa käy­te­tään työt­tö­myy­se­tuut­ta toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­seen, myös työn­ha­ki­jan omaeh­toi­ses­sa opis­ke­lus­sa etuu­den käyt­tä­mi­nen oli­si riip­pu­vai­nen työ- ja elin­kei­no­toi­mis­ton teke­mäs­tä pal­ve­lu­tar­vear­vios­ta. Omaeh­toi­sen opis­ke­lun ajal­ta työt­tö­mäl­lä oli­si oikeus tukeen, jos opis­ke­lus­ta oli­si sovit­tu osa­na työn­ha­ki­jan työn­ha­kusuun­ni­tel­maa tai työl­lis­ty­mis­oh­jel­maa. Kou­lu­tus voi­tai­siin hyväk­syä suun­ni­tel­maan, jos työ- ja elin­kei­no­toi­mis­to arvioi­si opis­ke­lun paran­ta­van amma­til­lis­ta osaa­mis­ta ja nopeut­ta­van pää­syä työmarkkinoille.

    On siis mah­dol­lis­ta opis­kel­la työt­tö­myys­tur­val­la, mut­ta kir­kos­sa opis­ke­luoi­keut­ta ei ole kuu­lu­tet­tu. Opis­ke­luoi­keus edel­leen kuu­lu­te­taan työ­voi­ma­toi­mis­tos­sa (te-toi­mis­tos­sa).

  22. Voi­si­ko joku vie­lä vään­tää rau­ta­lan­gas­ta minul­le, mis­tä on kyse. Minus­ta “Lii­an van­han” vas­taus ei sel­ven­nä asi­aa yhtään. Tai siis minus­ta se ei vas­taa kysy­myk­see­ni. Osaa­ko kukaan yli­pää­tään vas­ta­ta siihen? 

    TJM:“Yksinkertainen kysy­myk­se­ni on: Mik­si ja miten työ­mark­ki­naos­a­puo­let ovat sit­ten saa­neet oikeu­den kek­siä, että kysei­set rahat ja niis­tä päät­tä­mi­nen kuu­luu­kin työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le eikä demo­kraat­ti­ses­ti vali­tul­le edus­kun­nal­le ja sii­tä muo­dos­te­tul­le hallitukselle? ”

    Lii­an van­ha: “Kysee­sä on samas­ta asias­ta kuin esim Liliuk­sen palk­kio­so­pi­muk­ses­sa. Vapaa sopi­musoi­keus on perus­tus­lain suo­jaa­maa ja sihen voi puut­tua vain 5/6 enemmistöllä.

    Se, että sopi­mus on puet­tu laik­si, joh­tuu sii­tä, että on halut­tu a)vahvistaa sopi­mus­ta b ) laa­jen­taa se yleiseksi

    Muu­ten meil­lä oli­si hyvät sosi­aa­lie­tuu­det vain vah­vas­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vil­la ryh­mil­lä USA:n tai muun Euroo­pan tapaan.
    ‘Suu­rin osa sin­nit­te­li­si perus­tur­van varassa”

  23. tpyy­luo­ma:

    Kes­ki­ryh­mien ja vasem­mis­ton kan­nat­tai­si puhua keskenään.

    Ihan yhtä pal­jon kuin oikeis­ton ja keskiryhmienkin…

    Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa pitäi­si käsi­tel­lä yli­pään­sä sitä työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen logiik­kaa. Mik­si sitä vas­taan yli­pään­sä pitää vakuut­taa? Jos sitä vas­taan pitää vakuut­taa, niin mik­si se hoi­de­taan työt­tö­myys­kas­so­jen kaut­ta eikä suo­raan val­tion kaut­ta? Mik­si työt­tö­myy­den ole­te­taan kes­tä­vän niin pit­kään, että vakuu­tus­ta halu­taan? Lyhyen työt­tö­myys­jak­son voi kat­taa sääs­töil­lä ja perusturvalla.

    Työt­tö­myys ei ole pel­käs­tään yksi­lön valin­nois­ta riip­pu­ma­ton seu­raus. Kos­ka omaan työl­li­syy­teen­sä voi yleen­sä vai­kut­taa hyvin voi­mak­kaas­ti työt­tö­myys­va­kuu­tus ohjaa käytöstä.

    Val­tiol­la ei tar­vit­se olla mitään roo­lia työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen tar­joa­mi­ses­sa. Tämä joh­taa toden­nä­köi­ses­ti sii­hen, että sel­lais­ta ei voi mark­ki­noil­ta­kaan ostaa, mut­ta entä sit­ten? Jos muut yhteis­kun­nan jäse­net tule­vat toi­meen perus­tur­val­la, niin mik­si men­nei­syy­den palk­ka­tu­lot joten­kin huo­non­tai­si­vat kykyä tul­la toimeen?

    1. Työt­tö­myys­va­kuu­tus ei voi olla vapaa­eh­toi­nen, kos­ka työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen on olta­va soli­daa­ri­nen. Toi­sil­la on sel­väs­ti suu­rem­pi ris­ki työt­tö­myy­teen kuin toi­sil­la. Ris­ki­ryh­mil­le vakuu­tus tuli­si niin kal­liik­si, ettei heil­lä oli­si sii­hen varaa. Samal­la taval­la sai­raus­va­kuu­tus on pakol­li­nen. Jos se oli­si vapaa­eh­toi­nen, kukaan ei vakuut­tai­si sai­rai­na syntyneitä.

  24. Osmo: Niin siis sitä mä just tar­ko­tin tällä 

    Tämä joh­taa toden­nä­köi­ses­ti sii­hen, että sel­lais­ta ei voi mark­ki­noil­ta­kaan ostaa, mut­ta entä sitten?

    Tai oikees­taan ongel­ma ei oo se, että toi­sil­la on suu­rem­pi ris­ki työt­tö­myy­teen vaan se, että vakuu­tuk­sen osta­jal­la on huo­mat­ta­vas­ti parem­paa infor­maa­tio­ta työt­tö­myy­den ris­kis­ta kuin vakuu­tuk­sen myyjällä.

    Minun point­ti oli se, että onko työt­tö­myys­va­kuu­tus nyky­ään niin hyö­dyl­li­nen jut­tu, että se pitäi­si olla ole­mas­sa muu­ten­kin kuin perus­tur­van muodossa?

    Työt­tö­myys ei kui­ten­kaan ole samal­la taval­la kata­stro­fi kuin vaik­ka tuli­pa­lo. Sen kus­tan­nuk­set tule­vat pik­ku­hil­jaa ja ne eivät ole suu­ret. (Kun talo palaa menee ker­ral­la 300k euroa, kun sai­ras­tuu vaka­vas­ti voi hel­pos­ti men­nä enem­män. Kun jää työt­tö­mäk­si menee 2,5k kuussa…)

    1. Jot­ta asias­ta ei tuli­si vää­rin­kä­si­tys­tä, minä pidän oikeut­ta ja mah­dol­li­suut­ta vakuut­taa tulot ansio­si­don­nai­sel­la vakuu­tuk­sel­la talou­del­li­seen ja sosi­aa­li­seen tur­val­li­suu­teen täh­tää­väs­sä hyvin­voin­ti­mal­lis­sa aivan kes­kei­se­nä. Se myös edis­tää ihmis­ten mah­dol­li­suut­ta ottaa ris­ke­jä ura­va­lin­nois­saan, jota ilman taas talous ei oikein menes­tyi­si. Mik­si kukaan meni­si töi­hin raken­nusa­lal­le, jos jou­tui­si suh­dan­ne­vaih­te­luis­ta joh­tu­vat työt­tö­myys­kau­det elä­mään kerjäten.

  25. Ymmär­tääk­se­ni alka­van vuo­den alus­ta – SATA-komi­tean ehdo­tuk­ses­ta – ansio­si­don­nai­sel­la saa opisjkella.”

    Eipä ole niin sel­vää, juu­ri soi­tet­tiin työk­kä­ris­tä ja ker­rot­tiin, että jokai­se­ta tapuk­ses­ta teh­dään pää­tös työ­voi­ma­toi­mi­kun­nas­sa ja lop­pu­tu­los sat­ta olla mitä vain.
    Tun­tuu oudol­ta, että työ­voi­ma­neu­vo­jat eivät vie­lä tun­ne sään­tö­jä eivät­kä he näkö­jään tun­ne edes Suo­men koulutusjärjestelmää.
    Puhuim­me tun­nin, mut­ta asia jäi edel­leen epä­sel­väk­si ja rat­ke­aa vat­sa kun olen työttömänä.

    Edel­leen paras vaih­toeh­to on se, että lope­tan opis­ke­lun loppumetreillä

  26. Lii­an van­hal­le sanoi­sin, että sinä olet lähes takuu­var­mas­ti oikeu­tet­tu ansio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan ja elä­ke­put­ken lisä­päi­viin. Tuo opis­ke­lu­jut­tu täy­tyy tosin hoi­taan eril­lis­jut­tu­na kuntoon.

    Voi olla, että sinun pitää ensin kes­keyt­tää opin­to­si ja sit­ten työk­kä­ris­tä anoa oikeut­ta opis­kel­la työt­tö­mä­nä siten, että samal­la saat ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa. Muu­ten voi­vat todel­la­kin pitää sinua pää­toi­mi­se­na opis­ke­li­ja­na, jon­ka pitää hal­kea opintotukea.

    Jol­lei työk­kä­ri anna sinul­le opis­ke­luoi­keut­ta, niin ovat ilmei­ses­ti hul­lu­ja. Mut­ta niin­kin voi tapah­tua, kos­ka työk­kä­ris­sä työs­ken­te­lee todel­la ammat­ti­tai­dot­to­mia hen­ki­löi­tä pie­nel­lä palkalla.

    Jos et ole lisä­päi­vil­lä, saat ilmei­ses­ti ansio­si­don­nai­sen kai­ken lisäk­si opis­ke­lua­jal­ta (=akti­voin­ti­toi­men­pi­de) tie­tyn ajan koro­tet­tu­na ellet sit­ten saa muul­la perus­teel­la koro­tet­tua päivärahaa. 

    Mut­ta sosi­aa­li­tu­pos­sa nuo pen­te­leet otti­vat lisä­päi­vä­läi­sil­tä koro­te­tut ansio­si­don­nai­set pois. Joten tie­dä hän­tä kuin­ka tul­kit­se­vat lakia? Olet­ko alus­sa 500 päi­vä­läi­nen vai heti put­kes­sa ole­va lisäpäiväläinen?

    Kai­ken lisäk­si uuden lain­sää­dän­nön siir­ty­mä­sään­nök­set ja voi­maan­tu­lo­mää­räyk­set kan­nat­taa huo­lel­li­ses­ti tut­kia, kos­ka siel­tä voi tul­la yllä­tyk­siä. Eli jot­kut asiat menee van­ho­jen sään­tö­jen mukaan ja jot­kut uusien.

    Ongel­ma­na todel­la­kin on se, ettei näis­tä asiois­ta saa mis­tää mitään jär­ke­viä ennak­ko­pää­tök­siä ja type­riä neu­vo­jia riit­tää. Paras­ta on vaan lukea itse lakia, mut­ta se on kyl­lä älyt­tö­män han­ka­laa ja laki­py­kä­liä pitää opis­kel­la pit­kään ja har­taas­ti, eikä sit­ten­kään niis­tä tah­do saa­da selvää.

  27. Jos vakuu­tus­yh­tiön ris­ki hävi­tä kas­vaa lii­an suu­rek­si niin koh­tees­ta ei enää lyö­dä vetoa.

    Sen vuok­si yli 65-vuo­ti­aat eivät saa sairausvakuutusta.

    Mut­ta jos ansio­si­don­nais­ta huo­non­ne­taan tar­peek­si niin työ­mark­ki­naa­se­mal­taan voi­mak­kaat ryh­mät alka­vat hakea lisäturvaa.
    Var­maan pala­taan ero­ra­ha­tyyp­pi­seen käy­tän­töön, joka on jo yleistymässä .

    Jos minä­kin sai­sin läh­ties­sä­ni euroop­pa­lai­seen tapaan ero­kor­vauk­sen niin enpä hai­kai­li­si ansio­si­don­nais­ta tur­vaa kyy­ky­tyk­si­neen ja kan­sa­kou­lu­mai­si­ne työ­tön-työ­tön toistoineen

  28. Osmo ker­toi, että Suo­men työt­tö­myy­den ongel­ma on rakennetyöttömyys.
    Nume­roi­den valos­sa se ei enää pidä paik­kaan­sa. Työt­tö­myys saat­toi olla raken­teel­lis­ta 90-luvul­la, mut­ta ei enää 2000-luvulla.

    Eli Suo­mes­sa päät­tyy nyky­ään vuo­sit­tain n 800000 työ­suh­det­ta, mut­ta onnek­si syn­tyy saman ver­ran uusia.
    Mut­ta se mer­kit­see kor­ke­aa kitkatyöttömyyttä.
    Työt­tö­myyt­tä voi käsi­tel­lä varas­ton kier­to­sään­nöil­lä ja sil­loin pää­dy­tään n 150000 hen­gen kit­ka­työt­tö­myy­teen jo kah­den kuu­kau­den kes­ki­mää­räi­sel­lä työttömyysjaksolla .

    Kun yri­tys­ten rek­ry­toin­ti­by­rok­tia on vain kas­va­mas­sa niin kier­to hidas­tuu edelleen.
    Pörs­siyh­töis­sä pää­tän­tä­val­taa kes­ki­te­tään ja niin­pä esim TS:ssä uuden hne­ki­lön rek­ry­toin­ti kes­tää n 5 kuukautta.

    Suo­men työ­mark­ki­nat ovat jo yli­jous­ta­vat ja se aiheut­taa sen, että teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rä vähe­nee eli n 30 % työ­suh­teis­ta uudistuu.
    Ver­tai­lun vuok­si sama luku Tans­kas­sa on 20 % ja USA:ssa enne lamaa n 15 % luokkaa.
    Kun tähän lisä­tään ne fak­tat, että Suo­mes­sa muu­te­taan työn peräs­sä eni­ten OECD mais­ta, ja vaih­de­taan myös ammat­tia useim­min OECD maista
    Suo­ma­lai­set ovat myös OECD:n ahke­rim­pia aikuisopiskelijoita 

    Täs­tä voi­daan pää­tyä vain sii­hen joh­to­pää­tel­mään, että jous­ta­vuus alkaa jo mak­saa niin pal­jon, että se alen­taa mei­dän tuotantokapasiteettia
    ja aiheut­taa mer­kit­tä­viä hyvinvointitappioita.

    Ellei yri­tys­ten rek­ry­toin­ti­bye­ro­kra­ti­aa ja/tai työ­suh­tei­den uudis­ta­mis­ta rajoi­te­ta niin työ­urien piden­tä­mi­sen tuo­ma etu hävitään

  29. Toki Osmo aika­naan panos­ti osuu­del­laan SATA-komi­te­aan pal­jon, mut­ta kai­ke­ti kävi näin, että Osmo ei viral­li­sia taho­ja saa­nut vakuu­tet­tua pal­joa­kaan omal­le |näke­myk­sel­leen| (|…| = itseisarvo).

    Täs­sä abstrak­ti näke­mys työt­tö­mien asioi­den hoi­ta­mi­sien vai­keu­des­ta, tääl­tä päin asi­aa katsottaessa :

    Layer 1 — OS ja Hyssälä
    Layer 2 — Asian­tun­ti­jat ja kans­lia­pääl­li­köt joi­den­ka lausun­to­jen perus­teel­la lait laaditaan
    Layer 3 — Viras­tot “hyvi­ne” moniam­ma­til­li­si­ne virkalijoineen
    Layer 4 — Työttömät

    Että, kai­ke­ti tur­ha on ryh­tyä poh­ti­maan, että kuin­ka raha­säk­kien siir­rot Layer 1:ssä hori­son­taa­li­ses­ti vai­kut­ta­vat Layer 4:ssa
    elä­vien elä­mään. Kes­ki­mää­räi­ses­ti­hän on niin, että jos jota­kin jol­ta­kin ryh­mäl­tä ote­taan pois, niin toi­sel­le ryh­mäl­le otet­tu myönnetään.

    Mut­ta kaik­kein tär­kein asia työt­tö­män työt­tö­myy­des­sä on se, että kuin­ka työ­tön oli­si oikeu­tet­tu paran­ta­maan ase­maan­sa, esim. opis­ke­le­mal­la työt­tö­myys­tur­van suu­rui­sel­la kor­vauk­sel­la, ja näin pää­si­si edis­tä­mään ase­maan­sa työ­mark­ki­noil­le sijoittumissaan.

    Ja myös näin tuli­si olla, että työt­tö­män ei tar­vi­ti­si ryh­tyä ano­maan lupaa työ­voi­ma­vi­ran­omai­sen moniam­mat­til­li­sel­ta työ­ryh­mäl­tä, että onko esim. 55–60 vuo­tias enää omaeh­toi­sel­la opis­ke­lu­tah­dol­laan edistämässä
    omaa työl­lis­ty­mis­tään. Tus­kin 23-vuo­tias työk­kä­rin vir­ka­mies tie­tää, että mitä liki 60-vuo­tias on näke­nyt ja koke­nut työ­elä­män­sä varrella.

  30. Art­tu­ri kysyy mihin tulo­va­kuu­tuk­sia tar­vi­taan. Minä vas­tai­sin että ei nii­tä mihin­kään var­si­nai­ses­ti tar­vi­ta mut­ta ihmi­set halua­vat nii­tä, ja demo­kraat­ti­nen val­tio ja mark­ki­nat tuot­taa sitä mitä ihmi­set halua­vat. Nor­maa­lin kes­ki­tu­loi­sen pal­kan­saa­jan ongel­ma ei ole niin­kään se että rahaa ei ei ole tar­peek­si vaan että sen tulo jat­kos­sa on epä­var­maa. Täs­tä seu­raa yle­tön­tä ris­kien vält­tä­mi­ses­tä joka tuot­taa tehok­kuus­tap­pioi­ta, esi­mer­kik­si ei vaih­de­ta työ­paik­kaa parem­min pal­kat­tuun mut­ta epä­var­mem­paan. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa yhteis­kun­nan kan­nat­taa pyr­kiä toi­miin jot­ka vähen­tä­vät yksi­lön ris­ke­jä nime­no­maan sik­si että täl­löin yksi­lö voi ottaa ris­ke­jä, kos­ka se että yksi­löt otta­vat ris­ke­jä vaik­ka­pa perus­ta­mal­la yri­tyk­siä on yhteis­kun­nan koko­nais­ta­lou­del­li­nen etu. Maa­il­man­ta­lou­den isoin raken­teel­li­nen ongel­ma täl­lä het­kel­lä on että kii­na­lai­set koti­mai­sen kysyn­nän puut­tees­sa kei­not­te­le­vat valuut­ta­ma­ni­pu­la­tiool­la yli­tuo­tan­ton­sa vien­tiin, ja se koti­mai­sen kysyn­nän puu­te joh­tuu hyvin suu­res­ta sääs­tä­mi­sas­tees­ta, joka taas joh­tuu yhteis­kun­nal­lis­ten suo­ja­verk­ko­jen puutteesta…

  31. Osmo:

    Se myös edis­tää ihmis­ten mah­dol­li­suut­ta ottaa ris­ke­jä ura­va­lin­nois­saan, jota ilman taas talous ei oikein menes­tyi­si. Mik­si kukaan meni­si töi­hin raken­nusa­lal­le, jos jou­tui­si suh­dan­ne­vaih­te­luis­ta joh­tu­vat työt­tö­myys­kau­det elä­mään kerjäten.

    No tot­ta­kai vakuu­tus edis­tää ris­kien ottoa ihan samal­la taval­la kuin tap­pioi­den sosia­li­soin­ti vaik­ka pank­keis­sa. Mil­lä perus­teel­la se aiheut­taa opti­maa­li­sem­man riskitason?

    En oikein ymmär­rä mitä väi­tät tuos­ta ker­jää­mi­ses­tä, että ne työt­tö­mäk­si jou­tu­vat, jot­ka eivät ole hok­san­neet mak­saa kas­san jäsen­mak­sua ker­jää­vät jou­dut­tu­aan työt­tö­mik­si tai että muu­ten perus­tur­van varas­sa elä­vät ker­jää­vät? Kum­pi­kaan näis­tä ei tie­ten­kään pidä paik­kaan­sa, joten on syy­tä epäil­lä, että ansio­tur­van tar­joa­mi­sen lopet­ta­mi­nen ei lisää ker­jä­läis­ten jouk­koa kuin aivan marginaalisesti. 

    tpyy­luo­ma:

    Minä vas­tai­sin että ei nii­tä mihin­kään var­si­nai­ses­ti tar­vi­ta mut­ta ihmi­set halua­vat nii­tä, ja demo­kraat­ti­nen val­tio ja mark­ki­nat tuot­taa sitä mitä ihmi­set haluavat.

    No mark­ki­nat kyl­lä tuot­ta­vat lähes var­mas­ti asioi­ta, joi­ta ihmi­set halua­vat, mut­ta demo­kraat­ti­nen val­tio ei ollen­kaan välttämättä.

    (Se voi toki tuot­taa asioi­ta joi­ta ihmi­set halua­vat ja joi­ta mark­ki­noil­la ei voi tuot­taa, mut­ta pelk­kä havain­to sii­tä, että demo­kra­tia tuot­taa jotain pal­ve­lui­ta ei ole riit­tä­vä ehto sil­le, että ihmi­set todel­la halua­vat nii­tä pal­ve­lui­ta tai että niis­tä on ihmi­sil­le enem­män hyö­tyä kuin haittaa.)

    Minä en ymmär­rä mik­si te molem­mat Osmon kans­sa ole­tat­te, että me pää­sem­me lähem­mäk­si opti­maa­lis­ta ris­ki­ta­soa sub­ven­toi­mal­la työt­tö­myyt­tä enem­män kuin mitä perus­tur­van tar­joa­mi­sek­si on teh­tä­vä? Eihän me pako­te­ta ketään otta­maan kas­ko­va­kuu­tus­ta autoon­sa. Eikö tei­dän logii­kal­la sil­loin ihmi­set aja lii­an varovasti?

    Uudel­leen: työt­tö­myys ei ole täy­sin yksi­lös­tä riip­pu­ma­ton tapah­tu­ma, jol­la on kata­stro­faa­li­set seu­rauk­set, eli sil­lä ei ole omi­nai­suuk­sia joi­ta vas­taan noin yleen­sä kan­nat­taa vakuuttaa.

    Maa­il­man­ta­lou­den isoin raken­teel­li­nen ongel­ma täl­lä het­kel­lä on että kii­na­lai­set koti­mai­sen kysyn­nän puutte

    Maa­il­man­ta­lou­den ongel­ma ei todel­la­kaan ole Kii­na­lais­ten kor­kea sääs­tä­mi­sas­te. Sääs­tä­mi­nen ei ole kysyn­nän puu­tet­ta, vaan se kas­vat­taa kysyn­tää tule­vai­suu­den kulu­tuk­sel­le (eli inves­toin­ti­hyö­dyk­keil­le) ja pie­nen­tää kysyn­tää tämän het­ken kulu­tuk­sel­le (eli kulutushyödykkeille.)

    Kor­kean sääs­tä­mi­sas­teen edullisuus/haitallisuus riip­puu täy­sin ihmis­ten aikapreferenssistä.

    Noh on tie­tys­ti mah­dol­lis­ta, että Kii­na­lai­set sääs­tä­vät enem­män kuin mitä hei­dän aikapre­fe­rens­sin­sä ja mark­ki­na­ko­rot antai­si­vat olet­taa. Ei ole kui­ten­kaan sel­vää, että val­tiol­la on edel­ly­tyk­set kor­ja­ta tilan­ne aiheut­ta­mat­ta enem­män hait­taa jos­sain muualla.

  32. Ihmet­te­len täs­sä ket­jus­sa pul­pah­te­le­vaa käsi­tys­tä, että työt­tö­myys joh­tuu aina osit­tain työt­tö­mäk­si jää­nees­tä itses­tään (näh­tä­väs­ti ura­va­lin­nan tai työ­pai­kan valin­nan epä­on­nis­tu­mi­sen takia, tai vähin­tään työ­mo­ti­vaa­tion tai tai­to­jen puut­teen takia). Eli työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta ja ansio­si­don­nai­suut­ta ei tar­vi­ta, kos­ka lähes­kään kaik­ki eivät ole vaa­ras­sa jää­dä työt­tö­mik­si. Ja ne muu­ta­mat työt­tö­mik­si jää­vät työl­lis­tyi­si­vät nopeam­min, kun tulo­ta­so tip­pui­si pal­kas­ta perus­tur­vaan suo­raan, ilman ansio­si­don­nai­sen väliporrasta. 

    Nyky­maa­il­mas­sa mikään ura tai ala ei ole työl­li­syys­var­ma, eikä työl­lis­ty­mi­nen välit­tö­mäs­ti tai koh­tuul­li­sen ajan kulut­tua työs­tä toi­seen ole taat­tua. Pät­kit­ty­nyt työ­elä­mä nime­no­maan huu­taa lisä­var­muut­ta tuloi­hin ja työn­vä­li­siin kausiin, riip­pu­mat­ta sii­tä, onko vuokra‑, osa‑, mää­rä- vai kokoai­kai­ses­sa työs­sä. Itse olen ollut työ­elä­mäs­sä vas­ta muu­ta­man vuo­den, mut­ta jat­ku­va epä­var­muus epä­tyy­pil­li­sis­sä työ­suh­teis­sa­ni pai­naa koko ajan nis­kaan. Työ­suh­tee­ni ovat hyvin pät­kit­täi­siä ja osa-aikai­sia, joten minun on lähes mah­do­ton las­kea, täy­tän­kö työs­sä­oloeh­don ja pal­jon­ko ansio­si­don­nai­sen mää­rä oli­si. Työ­elä­mäs­sä pär­jää­mis­tä ei auta pel­ko tip­pu­mi­ses­ta takai­sin opin­to­tuen suu­rui­sil­le tuloil­le (työt­tö­myys­pe­rus­tur­va).

    Se, että huip­pu­joh­ta­jil­le tar­jo­taan vir­kaa suo­raan pot­ku­jen saa­mi­sen jäl­keen, ei tar­koi­ta, että sama onnis­tuu meil­tä kai­kil­ta muiltakin.

  33. Art­tu­ri, kaik­kiin vakuu­tus­jär­jes­te­lyi­hin liit­tyy kei­not­te­lu­mah­dol­li­suus vakuu­tuk­se­not­ta­jan puo­lel­ta. Liit­tyen yli­no­peuse­si­merk­kiin, sii­tä että ihmi­set ottaa ris­ke­jä aja­mal­la yli­no­peut­ta ei ole mitään muu­ta kuin hait­taa, sii­tä että ihmi­set otta­vat talou­del­li­sia ris­ke­jä esi­mer­kik­si vaih­ta­mal­la työ­paik­kaa taas on hyötyä.

    Se Kii­na on sivu­jut­tu, mut­ta lyhyes­ti kii­na­lai­set eivät siir­rä kulu­tus­taan ajas­sa vaan maas­ta toi­seen, eli ne kii­na­lais­ten sääs­töt käy­te­tään vel­ka­ve­toi­seen kulu­tuk­seen mm. Yhdys­val­lois­sa. Aihees­ta kiin­nos­tu­neil­le suo­sit­te­len vaik­ka Brad Set­se­rin sel­ke­ää haas­tat­te­lua, http://www.npr.org/blogs/money/2009/09/our_first_podcast_brad_setser.html

  34. Raken­ne­työt­tö­myys on monin­ker­tais­tu­nut 1980-luvus­ta. Kyl­lä se on ongelma.”

    Nume­roi­den valos­sa suu­rin osa työt­tö­myy­des­tä näyt­tää ole­van kitkatyöttömyyttä.Työttömiä työn­ha­ki­joi­ta oli mar­ras­kuus­sa 2009 274145

    1. Yli vuo­den työt­tö­mä­nä ollei­ta 44565
    eli tämä on yleen­sä se luku joka kuvaa raknnetyöttömyyttä.
    Ei nyky­ään se, että joku on työ­tön tois­tu­vas­ti ole raken­ne­työt­tö­myyt­tä vaan työ­mark­ki­noi­den jous­ta­vuut­ta, johon por­va­ri­hal­li­tus pyrkiikin.

    2. Ansio­tur­vaa nois­ta työt­tö­mis­tä työn­ha­ki­jois­ta sai vain 135000
    Yli puo­let oli siis sel­lai­sia, jot­ka lomai­li­vat omil­la rahoil­laan tai sai­vat uuden työ­apai­kan ennen kuin oikeus ansio­päi­vä­ra­haan syn­tyi tai oli­vat kas­saan kuu­lu­mat­to­mia. Tai sit­ten jo työ­mark­ki­na­tuel­la ole­via pätkätyöläisiä,tästä jaos­ta ei ole lukua , aina­kaan julkista

    3. Uusia työt­tö­miä tuli 56463 ja uusia työ­suh­tei­ta syn­tyi 56671 

    Eli työt­tö­miä tulee yhteä pal­jon kuin syn­tyy uusia työsuhteita.

    Ainoa mikä on muut­tu­nut on työ­voi­man kier­to eli kun par­haa­seen aikan syn­tyi ja päät­tyi noin 70000 työ­suh­det­ta niin sil­loin tie­tys­ti kit­ka­työt­tö­myys oli pie­nem­pi kun kier­to oli suurempi.
    Kun työt­tö­miä oli 160000 ja työ­suh­de­vaih­to 70000 niin kier­to oli n. 2,5 ja nyt kier­to on työ­voi­ma­va­ras­tos­sa vain n. 5.
    Epä­ku­ran­tin varas­ton osuus ei ole kui­ten­kaan pal­joa kasvanut.

    En tie­dä mihin Osmon arvio pesrutuu.Olisi mie­len­kii­tois­ta näh­dä fak­tat ja lähteet .

    Enem­män­kin tuo raken­ne­työt­tö­myys on ollut EK:n vil­je­le­mä pro­ba­gan­da­tee­si, jol­la on ajet­tu työ­olo­jen heikennyksiä.

  35. No tot­ta­kai vakuu­tus edis­tää ris­kien ottoa ihan samal­la taval­la kuin tap­pioi­den sosia­li­soin­ti vaik­ka pank­keis­sa. Mil­lä perus­teel­la se aiheut­taa opti­maa­li­sem­man riskitason?”

    Eipä noi­ta talo­ja pol­te­ta vakuu­tuk­sen lau­kea­mi­sen toi­vos­sa, kyl­lä lähes kaik­ki ovat joh­tu­neet tek­ni­ses­tä vias­ta tai ns huo­lel­li­sen mie­hen vel­vol­li­suu­den täyt­tä­mi­ses­tä huo­li­mat­ta tapah­tu­nees­ta vahingosta-
    Jos vakuu­tus­yh­tiö nakee vahin­gos­sa tuot­ta­muk­sen niin se alen­taa tai nol­laa korvauksen.
    Sama kos­kee työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, jos vika työ­suh­teen lop­pu­mi­ses­sa on työn­te­ki­jääs niin hän voi jää­dä ilman irti­sa­no­mi­sa­jan palk­kaa ja työt­tö­myys­kor­vaus­kin mak­se­taan alennettuna

    Sama

  36. Kun työt­tö­miä oli 160000 ja työ­suh­de­vaih­to 70000 niin kier­to oli n. 2,5 ja nyt kier­to on työ­voi­ma­va­ras­tos­sa vain n. 5.
    Epä­ku­ran­tin varas­ton osuus ei ole kui­ten­kaan pal­joa kasvanut.”

    Sor­ry, pie­ni laskuvirhe
    Kun työt­tö­miä on 160000 ja työ­suh­tei­ta uudis­tuu 70000 kuu­kau­des­sa niin työ­voi­ma­vars­ton kier­to on 5,25
    Ja nykyi­sel­lä työt­tö­myy­sas­tel­la 274000 ja 56000 uudis­tu­mis­vaih­dol­la 2,45

  37. Voi olla, että sinun pitää ensin kes­keyt­tää opin­to­si ja sit­ten työk­kä­ris­tä anoa oikeut­ta opis­kel­la työt­tö­mä­nä siten, että samal­la saat ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa. Muu­ten voi­vat todel­la­kin pitää sinua pää­toi­mi­se­na opis­ke­li­ja­na, jon­ka pitää hal­kea opintotukea.”

    En voi teh­dä opin­to­ja­ni lop­puun enää työt­tö­myy­den alet­tua, minä voi­sin aloit­taa opin­not vas­ta yhden päi­vän työt­tö­myy­den jälkeen.

    Kui­ten­kin asia­kas­pal­ve­li­ja varoit­ti sii­tä, että hän ei kyke­ne enna­koi­maan pää­tös­tä . Ennak­koon pää­tös­tä ei saa ja pää­tös voi kes­tää kuu­kausia eli jou­dun kah­teen jonoon, ensin työk­kä­rin, joka miet­tii olen­ko työ­tön vai opiskelija.
    Tuos­ta opis­ke­lus­ta työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la ei ole vie­lä ennak­ko­pää­tök­siä eikä asi­kas­pal­ve­li­ja tun­te­nut asi­aa, kos­ka se on uusi ja nau­roi, että lop­pu­tu­le­ma tie­de­tään parin ‑kol­men vuo­den kulut­tua, kun on riit­tä­väs­ti ennakkopäätöksiä.
    Tuo esit­tä­mä­si jut­tu vois olla mahdollinen

    Täs­sä sääntö :

    Pit­kään työ­elä­mäs­sä ollei­den on mah­dol­lis­ta opis­kel­la myös itse valit­se­maan­sa alaa kou­lu­tus­päi­vä­ra­han avul­la. Kou­lu­tuk­sel­ta edel­ly­te­tään, että se on amma­tiil­li­sia val­miuk­sia edis­tä­vää ja pää­toi­mis­ta. Hake­mi­nen kou­lu­tuk­seen tapah­tuu nor­maa­lin haku­me­net­te­lyn kaut­ta esi­mer­kik­si yhteishaussa. 

    Kou­lu­tus­päi­vä­ra­han saa­mi­nen edel­lyt­tää, että on ollut palk­ka­työs­sä vähin­tään 10 vuot­ta ja lisäk­si saa­nut työ­mark­ki­na­tu­kea tai työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa vähin­tään 65 päi­väl­tä kou­lu­tus­ta edel­tä­vän 12 kuu­kau­den aika­na. Jos kuu­luu muu­tos­tur­van pii­riin on kou­lu­tus­päi­vä­ra­haa mah­dol­lis­ta saa­da tie­tyin edel­ly­tyk­sin myös heti työt­tö­mäk­si jää­ty­ään, edel­ly­tyk­se­nä kui­ten­kin vähin­tään yhden päi­vän työt­tö­myys ennen kou­lu­tuk­sen alkua.”

    Lii­an van­hal­le sanoi­sin, että sinä olet lähes takuu­var­mas­ti oikeu­tet­tu ansio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan ja elä­ke­put­ken lisä­päi­viin. Tuo opis­ke­lu­jut­tu täy­tyy tosin hoi­taan eril­lis­jut­tu­na kuntoon.”

    Eli hel­poin­ta näyt­täi­si tosi­aan ole­van jää­dä kotiin makoilemaan.
    On minul­la sekin vaih­toeh­to, että alan käyt­dä oikeut­ta lait­to­mas­ta irti­sa­no­mi­ses­ta , se voi tuot­taa parem­man tuloksen

  38. Uudel­leen: työt­tö­myys ei ole täy­sin yksi­lös­tä riip­pu­ma­ton tapah­tu­ma, jol­la on kata­stro­faa­li­set seu­rauk­set, eli sil­lä ei ole omi­nai­suuk­sia joi­ta vas­taan noin yleen­sä kan­nat­taa vakuuttaa.”

    Mik­si halu­ta rajoit­taa työt­tö­myyt­tä vas­taan vakuut­ta­mis­ta ? Suo­mes­sa pn perus­tus­lain takaa­ma sopi­mus­va­pus ja vakuu­tus­so­pi­muk­set ovat sopi­muk­sia sii­nä kuin työehtosopimuksetkin.

  39. Toi­nen syy, joka työk­kä­rin mukaan luo­kit­te­lee minut koko­päi­vä­toi­mi­se­ki opsi­ke­li­jak­si on se, että minul­la ei ole ollut työ­vel­vol­li­suut­ta irtisanomisaikana.

    Ja muu­ten­kin tuo opet­ta­jan työ tun­tuu vai­keal­ta saa­da: Olin ope­tus­har­joit­te­li­ja­na Heltech:ssä vii­me kevää­nä ilta­kurs­sin vetä­jä­nä ja pää­siäi­se­nä siel­lä­kin tap­hu­tui yllät­tä­vä orga­ni­saa­tio­muu­tos ja kaik­ki yli 57-vuo­ti­aat sir­ret­tiin hyllylle.
    Tus­kin­pa sel­lai­nen orga­ni­saa­tio ketään yli 60-vuo­tias­ta työllistää.

    Osmokín näyt­tää siel­lä orga­ni­saa­tion hui­pul­la olles­saan hyväk­sy­vän ikä­ra­sis­min Hel­sin­gin kau­pun­gin orga­ni­saa­tios­sa vaik­ka muu­ta kirjoitteleekin

  40. tpyy­luo­ma:

    Liit­tyen yli­no­peuse­si­merk­kiin, sii­tä että ihmi­set ottaa ris­ke­jä aja­mal­la yli­no­peut­ta ei ole mitään muu­ta kuin hait­taa, sii­tä että ihmi­set otta­vat talou­del­li­sia ris­ke­jä esi­mer­kik­si vaih­ta­mal­la työ­paik­kaa taas on hyötyä.

    No miten ihmees­sä täs­tä asias­ta voi edes kes­kus­tel­la, jos sinä vaan kate­go­ri­ses­ti väi­tä, että ris­kin­ot­to on talou­des­sa hyväk­si ja lii­ken­tees­sä ei. Kaik­ki ris­kin­ot­to on hyväk­si, jos sen ole­tusar­vo on posi­tii­vi­nen. Kun pan­kit otta­vat ris­ke­jä sen takia, että tap­piot on sosia­li­soi­tu, niin ris­kien ole­tusar­vo on luul­ta­vas­ti nega­tii­vi­nen. Aina­kaan näi­tä talou­des­sa otet­tu­ja ris­ke­jä mei­dän ei pidä subventoida.

    On toki mah­dol­lis­ta, että ihmi­set pel­kää­vät “lii­kaa” työt­tö­myyt­tä tai tulo­jen­sa las­kua, mut­ta tämä pitäi­si joten­kin pys­tyä perus­te­le­maan, eikä vaan ottaa sitä läh­tö­ole­tuk­sek­si. Sen lisäk­si tätä mah­dol­lis­ta hyö­tyä pitää arvioi­da työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen hait­to­ja vas­taan, eikä vaan olet­taa koko­nais­vai­ku­tus­ta positiiviseksi.

    Kii­na on toki sivu­jut­tu, mut­ta se menee kyl­lä niin, että Kii­na­lai­set siir­tä­vät kulu­tus­taan nyky­het­kes­tä tule­vai­suu­teen ja ame­rik­ka­lai­set tule­vai­suu­des­ta nyky­het­keen. Raha­mark­ki­noi­den kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen takia tämän siir­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat mata­lam­mat kuin ne oli­si­vat, jos Kii­nal­la ja Yhdys­val­loil­la oli­si toi­sis­taan täy­sin eril­li­set rahamarkkinat.

    Täs­tä on hyö­tyä koko maa­il­man­ta­lou­del­le, kos­ka resurs­sit tule­vat käyt­töön tehok­kaam­min. Muus­sa tapauk­ses­sa Kii­nas­sa pitäi­si teh­dä tehot­to­mam­min inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­tä ja Yhdys­val­lois­sa tehot­to­mam­min kulutushyödykkeitä.

    Lii­an vanha:

    Mik­si halu­ta rajoit­taa työt­tö­myyt­tä vas­taan vakuuttamista ? 

    Minä en halua rajoit­taa yksi­tyis­tä työt­tö­myyt­tä vas­taan vakuut­ta­mis­ta. Minä uskon (kuten Osmo­kin ilmei­ses­ti), että yksi­tyi­set mark­ki­nat eivät pys­ty tar­joa­maan vakuu­tus­ta työt­tö­myy­den varal­le. (Minus­ta tämä ei ole kovin iso ongel­ma Osmos­ta on, tosin Osmon perus­te­lut on aina­kin mul­le jää­neet ihan hämä­rän peittoon…)

    Voi tosin olla, että jos sel­lai­sel­le vakuu­tuk­sel­le on kovas­ti kysyn­tää meil­le kehit­tyy jotain nor­me­ja tai ins­ti­tuu­tioi­ta (val­tion lisäk­si), jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vakuuttamisen.

  41. Art­tu­ri, olen kuvi­tel­lut sen että ihmi­set yliar­vioi­vat kata­stro­faa­li­sia ris­ke­jä kuten oman tulo­ta­son romah­ta­mi­nen ole­van ihan ylei­ses­ti hyväk­syt­ty (psy­ko­lo­gi­nen) fak­ta, lisäk­si tämä tur­val­li­suus­ha­kui­suus lisään­tyy ihmis­ten vau­ras­tues­sa. Minus­ta hys­te­rian suit­si­mi­nen on nime­no­maan val­tion ydintoimintaa.

    Se Kii­na-USA valuut­ta­pump­pu on ihan puh­taas­ti seu­raus­ta Kii­nan val­tion valuut­ta­pol­tii­kas­ta. Vapail­la mark­ki­noil­la Rem­ni­bi vah­vis­tui­si suh­tees­sa dol­la­riin kun­nes kaup­pa­ta­se tasoit­tui­si. Sii­tä voi­daan var­maan olla mon­ta miel­tä pitäi­si­kö valuut­ta­kurs­sien olla sään­nel­ty­jä, mut­ta jär­jes­tel­mä jos­sa osa kel­luu ja osa pää­te­tään poliit­ti­ses­ti on rikki.

  42. Minä en halua rajoit­taa yksi­tyis­tä työt­tö­myyt­tä vas­taan vakuut­ta­mis­ta. Minä uskon (kuten Osmo­kin ilmei­ses­ti), että yksi­tyi­set mark­ki­nat eivät pys­ty tar­joa­maan vakuu­tus­ta työt­tö­myy­den varalle.”

    Kyl­lä ne pys­ty­vät jos ris­ki on riit­tä­vän alhainen.
    Tar­joa­vat­han ne sai­raus­va­kuu­tuk­sia­kin vaik­ka sai­rau­den ris­ki on suu­rem­pi kuin työttömyyden

  43. Itse asias­sa nume­roi­na sai­rau­den rik­si on seuraava:
    N 15 mil­joo­naa ter­veys­kes­kus-ja ter­vys­a­se­ma­käyn­tiä­vuo­des­sa ja n 700000 toim­ne­pi­det­tä jul­ki­sis­sa ja yksi­tyi­sis­sä sai­raa­lois­sa, kulut n 12 mil­jar­dia euroa.

    Työt­tö­myys­jak­so­ja n 800000 ja kulut n 3 miljardia.

    Ensim­mäi­seen saa yksi­tyi­sen vakuu­tuk­sen, jäl­kim­mäi­seen ei ?

    Mis­sä ero ?

    1. Yksi­tyi­sen sai­raus­va­kuu­tuk­sen saa vain jos on ter­ve. Yksi­tyi­sen työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen ehdot oli­si­vat aika samanlaiset.

  44. Osmo:

    Yksi­tyi­sen sai­raus­va­kuu­tuk­sen saa vain jos on terve. 

    No tämä nyt on ihan omi­tui­nen väi­te. Var­mas­ti esim. syö­pä­va­kuu­tuk­sen saa, vaik­ka oli­si­kin kat­kais­sut jal­kan­sa yms.

    Noin teo­rias­sa vakuu­tus­ta ei saa sil­loin, kun vakuu­tuk­sen otta­jal­la on huo­mat­ta­vas­ti enem­män infor­maa­tio­ta ris­keis­tä kuin vakuuttajalla.

    Tie­tys­ti vakuu­tus­ta ei myös­kään saa, jos ei ole ris­kiä. Esim. jos on on jo syö­pä, niin sil­loin ei voi vakuut­taa itse­ään syö­vän varal­le, kos­ka ei ole mitään ris­kiä mitä vas­taan vakuuttaa.

    Työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta ei luul­ta­vas­ti voi ostaa mark­ki­noil­ta, kos­ka vakuu­te­tul­la on niin pal­jon kont­rol­lia omaan työl­li­syy­teen­sä joten infor­maa­tio on epä­ta­sai­ses­ti jakau­tu­nut­ta. Toi­saal­ta mark­ki­noil­la voi kehit­tyä ins­ti­tuu­tioi­ta, kuten esim. uskon­nol­li­set yhtei­söt vai kom­muu­nit, jot­ka voi­vat tar­jo­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta jäsenilleen.

    tpyy­luo­ma: Kii­na­jut­tu menee niin kuin Osmo kir­joit­ti. Valuut­ta­kurs­sil­la ei ole väliä.

  45. Huvit­taa vie­lä­kin tämä episodi.
    N. 1994 tuli voi­maan laki aikuiskoulutustuesta.
    Tuu­lik­ki Petä­jä­nie­mi oli asi­aa valmistelmassa,
    ja kai­ke­ti tuol­loin laki tuli voimaan.

    Enna­koin lain voi­maan­tu­loa ja pyrin AMK-tasoiseen
    oppi­lai­tok­seen aloit­taak­se­ni opin­not, jos­ko laki
    voi­maan tuli­si. No laki tuli voi­maan ja koulutukseen
    pääsin.

    Kesäl­lä n. 1994 tilan­tee­ni oli se, että aikuiskoulutustuella
    aloit­tai­sin opis­ke­lun kun­han syk­sy koittaisi.

    Yllät­täen sain­kin kesä­kuus­sa kut­sun saa­pua työ­voi­ma­toi­mis­toon selvittämään
    opin­to­je­ni “vaka­vuut­ta”.

    Työ­voi­ma­toi­mis­tos­sa työ­voi­ma­toi­mi­kun­nan sih­tee­ri sit­ten osoit­ti sormellaan,
    tie­to­ko­ne­lis­tauk­ses­ta, että te olet­te hake­neet kou­lu­tuk­seen, tei­dät on hyväk­syt­ty kou­lu­tuk­seen ja olet­te ilmoit­ta­neet otta­van­ne kou­lu­tus­pai­kan vastaan.

    No näin oli. Sanoin työ­voi­ma­toi­mi­kun­nan sih­tee­ril­le, että n. 2 viikkoa
    sit­ten on tul­lut uusi laki voi­maan, mikä mah­dol­lis­taa opiskelun
    työt­tö­myys­tur­van tasoi­sel­la tuel­la, jos­ko 12 vuot­ta vakuutettua
    työ­elä­ke­ker­ty­mää taak­seen kertynyt.

    Työ­voi­ma­kun­nan sih­tee­ri tote­si, että he eivät tun­ne lakia, ja jos
    en koh­tuu ajas­sa peru opis­ke­lu­paik­kaa­ni, työttömyyskorvaukseni
    mitä suu­rim­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä tul­laan perumaan.

    Siis, laki opis­ke­luoi­keu­des­ta oli voi­mas­sa mut­ta kun työ­voi­ma­toi­mi­kun­ta ei lakia tun­te­nut — niin lakia ei sit­ten ollut­kaan olemassa.

    Täl­lais­ta se oli jo tuol­loin työt­tö­mien opis­ke­lu­jen suhteen.
    Lop­pu­tu­le­ma­na oli se, että työ­voi­ma­toim­kun­nan sih­tee­rin puhelimesta
    peruin opiskeluoikeuteni.

    Tänään tai­taa olla hiu­kan parem­min, että työ­voi­ma­toi­mi­kun­nan sihteerit
    eivät enää ole niin hana­kas­ti val­vo­mas­sa työt­tö­mien opiskelua
    ja opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia. Mut­ta joku kum­ma jut­tu tuol­loin 1990-luvun
    lamas­sa oli, että kuin­ka pal­jon resurs­se­ja työ­voi­ma­toi­mis­to käytti
    työt­tö­mien opis­ke­lun sel­vi­tyk­seen ja kiel­tä­mi­seen. Mikä­hän asian
    taus­tal­la todel­li­suu­des­sa oli — ja on edelleen.

  46. Kun Kii­na kiel­täy­tyy reval­voi­mas­ta, mark­ki­nat tasoit­tu­vat Kii­nan palk­kain­flaa­tion kautta.
    Eivät tasoi­tu kun val­tio de fak­to pak­ko­sääs­tää sijoit­ta­mal­la ulko­mai­siin velkakirjoihin.

  47. Tänään tai­taa olla hiu­kan parem­min, että työ­voi­ma­toi­mi­kun­nan sihteerit
    eivät enää ole niin hana­kas­ti val­vo­mas­sa työt­tö­mien opiskelua
    ja opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia. Mut­ta joku kum­ma jut­tu tuol­loin 1990-luvun”

    Ei ole muut­tu­nut, luin juu­ri työk­kä­ris­tä saa­mia­ni sähköposteja.

    Olen ollut opet­ta­ja­kou­lu­tuk­ses­sa vuo­den ja sui­rit­ta­nut yli 50 opin­to­viik­koa ja ennen työt­tö­myy­den alkua on enää yksi kehit­tä­mis­han­ke ja lop­pu­työ tekemättä.

    Nyt näyt­tää sil­tä, että minä en voi suo­rit­taa opin­to­ja lop­puun menet­tä­mät­tä työttömyyskorvausta.

    Syy­nä on se, että kun minul­la ei ole irti­sa­no­mi­sai­ka­na työ­vel­voi­tet­ta ja opin­not pitäi­si aloit­ta yhden päi­vän työt­tö­myy­den jälkeen.

    Eli olen teh­nyt eri­noa­mi­sen vir­heen kun olen enna­koi­nut asi­aa enkä ole nou­dat­ta­nut tsaa­rin viras­ton ohjeita.

    Eli lop­pu­tuel­ma on,että jou­dun kes­keyt­tä­mään opin­not enkä voi aloit­taa nii­tä enää uudes­taan kuin ehkä siten, että aloi­tan koko­naan uudestaan.

    Tosin työ­voi­ma­neu­vo­ja ker­toi, ettei hän tun­ne lakia, kuu­lem­ma ei osas­to hoi­taa näi­tä koulutusasioita.

    Mitään pää­tös­tä ei kuu­lem­ma saa myös­kään etu­kä­teen ja heil­lä on ruuh­kaa , joten asian käsit­te­ly voi kes­tää kuu­kausia ja sen pääl­le kas­san jono, jos pää­tös oli­si myönteinen.

    Ja osmo itkee vain EK:n viral­lis­ta pro­ba­gan­daa: Työt­tö­myys­kor­vaus on lii­an suuri.

  48. Yksi­tyi­sen sai­raus­va­kuu­tuk­sen saa vain jos on ter­ve. Yksi­tyi­sen työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen ehdot oli­si­vat aika samanlaiset.”

    Kyl­lä sai­raus­va­kuu­tuk­sen saa vaik­ka oli­si sai­ras­kin, akuut­ti ole­va sai­raus vain raja­taan pois vakuu­tuk­sen piiristä.
    Toi­nen seik­ka mikä voi aiheut­taa epää­mi­sen on ole­van sai­rau­den aiheut­ta­ma komplikaatioriski.

    Mut­ta ei työ­tön nyt­kään saa vakuu­tuse­tuut­ta vaik­ka saa­kin vakuu­tuk­sen. Pitää ensin olla mää­rä­ai­ka työs­sä, jot­ta etuus laukeaa

  49. Työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta ei luul­ta­vas­ti voi ostaa mark­ki­noil­ta, kos­ka vakuu­te­tul­la on niin pal­jon kont­rol­lia omaan työl­li­syy­teen­sä joten infor­maa­tio on epä­ta­sai­ses­ti jakautunutta. ”

    Voi­han lai­nan­kin vakuut­taa työt­tö­myy­den varal­ta, mik­sei tuloja ??

  50. On se kiva kun noi­ta asioi­ta poh­di­taan. Opis­ke­li­jat aina unohdetaan.

    Miten on: Miten voi perus­tel­la sen, että kun asuu asun­to­las­sa, niin saa isom­paa tukea, kuin asuu kotonaan?

    Täs­sä pitää muis­taa, että asun­to­la on ilmai­nen ja, kun asuu koto­naan, niin pitää mat­kus­taa joka päi­vä kou­luun, joka mak­saa. Minul­le 40 euroa kuus­sa Kelan rahoi­tuk­sel­la. 40 euroa 160 euros­ta on aika paljon.
    Jos asui­sin asun­to­las­sa, niin sai­sin yli 200 euroa ja minul­la pie­ne­ni­si matkakulut.

    Eli kulut suu­re­nee, mut­ta tuet pienenee?

    Kun menin “retos­te­le­maan” tukie­ni mää­räs­tä yhdel­le van­hem­mal­le mie­hel­le, niin se toka­si vain “Moni pako­lai­nen saa var­mas­ti enem­pi”. Niin­pä, 160 euroa kuus­sa ei ole mikään tuki. Sil­lä ei ketään elä ja sen enem­pää en saa kun asun koto­na. Tähän väliin var­maan joku kysyy “Mut­ta van­hem­pa­si mak­saa elä­mi­sen”. Minä kysyn­kin “Mik­si eläk­keel­lä ole­va äiti­ni on sitou­dut­ta­va mak­sa­maan elämäni?”.

    Tähän kun las­ke­taan sekin, että kun jos­kus val­mis­tun ja alan mak­sa­maan elä­ket­tä, niin saan­kin elä­ket­tä kar­keas­ti sanot­tu­na kym­me­niä pro­sent­te­ja vähem­pi suh­tees­sa palk­kaa­ni, kuin vaik­ka äiti­ni. Kii­tos kuu­luu täs­tä sil­le ryh­mäl­le, joka päät­ti, että elä­ket­tä läh­de­tään leik­kaa­maan sen mukaan, mitä nuo­rem­pi olet.
    Sama ryh­mä­rä­mä kun on kui­ten­kin kai­ken has­san­nut mitä elä­ke­ra­has­tois­ta uupuu. Minä en sii­hen vajee­seen ole mil­lään lail­la syyl­li­nen tai osallinen.

    Iro­nis­ta onkin, että Sveit­sin pää­asil­li­nen syy olla pää­se­mä­ti EU:n, onkin sen suo­ra demokratia.

  51. Lii­an vanha:

    Voi­han lai­nan­kin vakuut­taa työt­tö­myy­den varal­ta, mik­sei tuloja ??

    Hyvä point­ti! Tai­sin olla väärässä.

  52. Tähän kun las­ke­taan sekin, että kun jos­kus val­mis­tun ja alan mak­sa­maan elä­ket­tä, niin saan­kin elä­ket­tä kar­keas­ti sanot­tu­na kym­me­niä pro­sent­te­ja vähem­pi suh­tees­sa palk­kaa­ni, kuin vaik­ka äiti­ni. Kii­tos kuu­luu täs­tä sil­le ryh­mäl­le, joka päät­ti, että elä­ket­tä läh­de­tään leik­kaa­maan sen mukaan, mitä nuoren”

    Ei pidä paik­kaan­sa, eli­ni­kä nousee enem­män kuin tuo maa­gi­nen leik­ku­ri ja kun palk­ka­kin toi­vot­ta­vas­ti nousee tuon 2 % vuo­des­sa niin saat pal­jo enem­män rahaa jär­jes­tel­mäs­tä kuin isä­si tai äitisi.
    Vuon­na 1950 syn­ty­neen mie­hen elin­aja­no­do­te on 70 vuot­ta ja alin nor­maa­li elä­köi­ty­mi­si­kä 62-vuot­ta eli hän ehtii olla eläk­keel­lä 8 vuot­ta ja vuon­na 2007 kes­ki­mää­räi­nen elä­ke eläk­keel­le jää­vil­lä oli 1300 euroa eli 15600 euroa vuo­des­sa. Hän siis ehtii nos­taa 124800 euroa järjestelmästä .
    Sinä olet ilmei­ses­ti syn­ty­nyt sen ver­ran myö­hään, että koko eläk­kee­si mää­räy­tyy työ­uran ajal­ta, joka on tuo 40 vuot­ta kuten minul­la ja jäät eläk­keel­le 68 vuo­ti­aa­na, jol­la kom­pen­soin­ti tuon elin­aja­no­do­te kertoimen.

    Kun palk­kaa­si ja eläk­kee­si kas­vaa 2 % vuo­des­sa niin saat vuo­des­sa elä­ket­tä 40000 euroa, jos olet keskituloinen.
    Kun elin­aja­no­dot­tee­si on 84 vuot­ta niin ehdit nos­taa jär­jes­tel­mäs­tä 640000 euroa.

    Kum­pi voit­ti van­hem­pa­si vai sinä ?

    Ja sinul­la on vie­lä se etu, että nyt val­las­sa ovat 60–70-luvulla syn­ty­neet, mut­ta sinä saat mää­rä­tä 10–15 vuo­den kulut­tua pal­jon­ko saat eläkettä

    1. Liaqaqn van­han elin­aja­no­dot­tees­sa on muka­na myös ime­väis­kuol­lei­suus, joten las­kel­maa ei voi teh­dä noin. Pitää käyt­tää 60-vuot­ta täyt­tä­nei­den elin­ajan odo­tet­ta, jol­loin kes­ki­määä­räi­nen eläk­keel­lä­oloai­ka lisään­tyy paljon.
      Elin­aja­no­do­te­ker­roin on perus­tel­tu, mut­ta oli­si ollut perus­tel­tua ottaa piden­ty­nyt elin­ai­ka myös suur­ten ikä­luok­kien kohdalla.

  53. Ei pidä paik­kaan­sa, eli­ni­kä nousee enem­män kuin tuo maa­gi­nen leik­ku­ri ja kun palk­ka­kin toi­vot­ta­vas­ti nousee tuon 2 % vuo­des­sa niin saat pal­jo enem­män rahaa jär­jes­tel­mäs­tä kuin isä­si tai äitisi.”

    On mei­naan aika­moi­nen “nero” tämä jamp­pa, joka oikeas­ti luu­lee, että 2% tulon kas­vu oli­si sama kuin 2% parem­pi elin­ta­so. Tulot­han kas­vaa sitä mukaan miten indek­sit osoit­taa ja nyky-tren­din mukaan tulot kas­vaa hitaam­min, kuin hinnat.

    Kai­ken lisäk­si käsi­tyk­se­ni mukaan leik­kauk­set las­ke­taan sii­tä tilan­tees­ta, joka val­lit­see kun astut eläk­keel­le. Eli jos elä­ke­ker­ty­mä­si oli­si 1000€/kk, lei­ka­taan tuos­ta se osuus.

    Mut­ta sii­nä “Lii­an van­ha” on oikeas­sa, että sii­nä vai­hees­sa minun suku­pol­vi mää­rää eläk­keen­sä, kun hil­lum­me eläkerajalla.

  54. OS: “Nii­den osal­ta, jot­ka eivät kas­saan kuu­lu, nuo vakuu­tus­mak­sut mene­vät huk­kaan – tai siis val­tion poh­jat­to­maan kassaan. ”

    Jos ihan tark­ko­ja ollaan, eikös ne mene Työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­toon, joka sit­ten rahas­toi ja jakaa nii­tä työt­tö­myys­kas­soil­le eteen­päin? Täs­sä on se ero, että edes peri­aat­tees­sa kas­saan kuu­lu­mat­to­man vakuu­tus­mak­suil­la ei mak­se­ta val­tion poh­jat­to­mas­ta kas­sas­ta yhtei­siä tar­peel­li­sia (tai tar­peet­to­mia) meno­ja, vaan juu­ri­kin kas­soi­hin kuu­lu­vien ansiosidonnaisia.

    OS: “Las­ku­kaa­va mer­kit­see, että työ­mark­ki­na­tuen nous­tes­sa kym­me­nel­lä eurol­la, tai­te­koh­dan ala­puo­lel­la ole­vat ansio­päi­vä­ra­hat nouse­vat 5,5 eurol­la ja tai­te­koh­dan ylä­puo­lel­la ole­vat noin 15 eurol­la kuus­sa. Tuo jäl­kim­mäi­nen kyt­ken­tä on näis­tä kyt­ken­nöis­tä katalampi.”

    Piti oikein itse las­kea exce­lil­lä peräs­sä, että sai sisäis­tet­tyä että noin­han se menee. Tai­te­koh­dan nousun vai­ku­tus­ta var­maan pitäi­si lopul­li­ses­sa kir­jas­sa ava­ta paril­la lauseel­la ja graa­fil­la, niin hom­ma menee peril­le ilman että pitää pysäh­tyä teke­mään omia las­kel­mia marginaaliin.

    1. Minun ymmär­tääk­se­ni ne mene­vät nykyi­sin val­tion poh­jat­to­maan kas­saan, kos­ka niil­lä ei enää keh­da­ta rahoit­taa ansio­si­don­nais­ta. Asia seli­te­tään niin,m että juu­ri nuo rahat käy­te­tään perus­tur­van rahoi­tuk­seen, mut­ta tämä on silmänkääntötemppu.

  55. Mil­loin­ka­han tuo Kii­nan palk­kain­flaa­tio on hoi­ta­nut kil­pai­lue­dun — onko ehdotuksia?

  56. Asia seli­te­tään niin,m että juu­ri nuo rahat käy­te­tään perus­tur­van rahoi­tuk­seen, mut­ta tämä on silmänkääntötemppu.”

    Juu­ri näin onkin , niil­lä rahoi­te­taan suu­ri­tu­lois­ten veronalennuksia.

    Tosin joku vii­sas väit­ti, että val­tion kas­san tulo­puo­li ei ole menokorvamerkittyä.

  57. On mei­naan aika­moi­nen “nero” tämä jamp­pa, joka oikeas­ti luu­lee, että 2% tulon kas­vu oli­si sama kuin 2% parem­pi elin­ta­so. Tulot­han kas­vaa sitä mukaan miten indek­sit osoit­taa ja nyky-tren­din mukaan tulot kas­vaa hitaam­min, kuin hinnat”

    Tuos­ta lin­kis­tä voit kat­soa pal­jon­ko osto­voi­ma on kas­va­nut 2000 luvul­la niin ei tar­vit­se mituar­vioi­ta esitellä.Ostovoiman kas­vu tar­koit­taa sitä, että pal­kal­la­si saat enemmän.
    Onko se sit­ten parem­paa elin­ta­soa niin se on jo toi­nen juttu

    http://www.veronmaksajat.fi/File/3b224044-b734-40aa-aff2-75e4fde4eea0/Palkansaajanostovoima110408.pdf

    Tuo 2 % on se mitä nämä suur­te talous­vii­saat ovat ennus­tel­leet , mut­ta sehän ei aina pidä paikkaansa.
    Hyvä palk­ka ja arvos­tet­tu ase­ma kun ei takaa , että hen­ki­lö oli­si kyvykäs 

    Kai­ken lisäk­si käsi­tyk­se­ni mukaan leik­kauk­set las­ke­taan sii­tä tilan­tees­ta, joka val­lit­see kun astut eläk­keel­le. Eli jos elä­ke­ker­ty­mä­si oli­si 1000€/kk, lei­ka­taan tuos­ta se osuus”

    Tuon leik­kauk­sen voi kom­pen­soi­da teke­mäl­lä 2,5 vuot­ta lisää töi­tä eli 65,5 vuo­ti­aak­si, tuo lisä­ker­ty­mä kun kom­pen­soi leikkauksen .

    Ja mitä tulee elin­ai­kaan niin 1950 syn­ty­nyt eli ikäi­se­ni elää kes­ki­mää­rin 70 vuo­ti­aak­si ja sinä 84 vuotiaaksi
    Ja kun las­ke­tan koko elä­ke­ai­kai­nen raha­mää­rä niin minä saan 140000 euroa ja sinä 640000 euroa kes­ki­mää­räi­sel­lä palk­ka­ta­sol­la ja tuol­la 2 % osto­voi­man lisäyksellä.

    Ja on meil­lä jo nyt lähiai­koi­na elä­köi­ty­vil­lä omat leik­ku­rin­sa: Elin­aja­no­dot­teen leik­ku­ri alkaa jo 47-syn­ty­neis­tä, sen lisä­ki minun elä­ket­tä lei­ka­taan sen pääl­le 13 % jos elä­köi­dyn päi­vän­kään ennen 65 ikä­vuot­ta ja sen pääl­le tulee nor­mee­ra­su, joka rajaa eläk­keen johin­kin 45 % par­haan vuo­den ansioista.
    Sinä sen­tään sel­viät yhdel­lä leikkauksella

  58. Pie­ni aja­tus­koe, case Kii­na. Ne pal­kat oikeas­ti nouse­vat Kii­nas­sa, Intias­sa ja vas­taa­vis­sa. Kään­teet ovat vain kiih­ty­neet. Tämä menee ihan talous­tie­teen perus­op­pi­kir­jo­jen mukai­ses­ti. Pek­ka­ri­nen-Sute­la I&II tai­taa riit­tää tähän. Täs­tä kehi­tyk­ses­tä ovat vail­la viel­lä Afrik­ka ja osa Lati­na­lais­ta Ame­rik­kaa, hyvin kar­keas­ti hah­mot­taen (huom. erot kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä). Ja Aasias­sa on monen ker­rok­sen väkeä. Mut­ta kos­ka tulee se vai­he, ja se voi tul­la, että hal­pa­tuo­tan­toa ei enää ole, tai kaik­kial­la (maa­no­sis­sa) on yhtä hal­paa, tai että erois­ta tulee vain maan sisäi­siä. Aasia on hyvin kuo­lu­tus­myön­teis­tä väkeä. Mut­ta ei ole tava­ton­ta aja­tus, että tämän vuo­si­sa­dan puo­li­vä­lis­sä Suo­mes­sa teh­dään liu­ku­hih­nal­la Kii­na­lais­ten suun­nit­te­le­mia kän­ny­köi­tä, Kii­na­lai­sil­le. Sil­loin koko maa­il­ma on pelk­kää aluepolitiikkaa.
    Aihee­seen. Pas­sii­vi­nen ansio­tur­va voi­si entis­tä enem­män olla aktii­vis­ta muu­tos­tur­vaa, johon sisäl­tyi­si eri­lai­sia kou­lu­tuk­sel­li­sia ja mui­ta tuke­via ele­ment­te­jä. Työ­voi­ma­hal­li­non toi­min­to­ja voi­si entis­tä enem­män siir­tää net­tiin ja rutii­ni­asioik­si. Sosi­aa­li­toi­mes­sa ja työ­voi­ma­hal­lin­nos­sa teh­dään vie­lä pal­jon tur­haa (teho­ton­ta) rutii­ni­työ­tä ja oike­aan tuki­työ­hön jää lii­an vähän aikaa.

    1. Sosi­aa­li­toi­mes­sa ja työ­voi­ma­hal­lin­nos­sa teh­dään vie­lä pal­jon tur­haa (teho­ton­ta) rutii­ni­työ­tä ja oike­aan tuki­työ­hön jää lii­an vähän aikaa.

      Kovas­ti yri­tet­tiin sosi­aa­li­toi­mis­to­jen täy­sin tur­haa toi­meen­tu­lo­tuen las­ken­ta­ru­tii­nia siir­tää Kelan tie­to­ko­neil­le, mut­ta ei kel­van­nut kokoomukselle.

  59. Mil­loin palk­kain­flaa­tio Kii­nas­sa on alka­nut pie­nen­tä­mään kaup­pa­ta­seen ylijäämää?

    1. Kii­an teol­li­suus suun­tau­tuu koko ajan enem­män koti­maan kulu­tuk­sen tyy­dyt­tä­mi­seen. Maa on maa­il­man suu­rin auton­val­mis­ta­ja. Olet­te­ko näh­neet Kii­nan vie­vän suu­ria mää­riä auto­ja mui­hin mai­hi­nin? On maa­il­man koko­nais­ta­sa­pai­noa hor­jut­ta­va ongel­ma, että Kii­na pitää lii­an suur­ta kaup­pa­ta­see­ny­li­jää­mää. Sen teki mah­dol­li­sek­si USA, joka piti suur­ta ali­jä­mää. Sukan­var­teen­han kii­na­lai­set eivät sääs­tä, vaan kul­jek­si­vat ympä­ri maa­il­maa ja osta­vat mel­kein kaiken.

  60. Tuos­ta lin­kis­tä voit kat­soa pal­jon­ko osto­voi­ma on kas­va­nut 2000 luvul­la niin ei tar­vit­se mituar­vioi­ta esitellä.Ostovoiman kas­vu tar­koit­taa sitä, että pal­kal­la­si saat enemmän.

    Mus­ta on aina iha­naa nää “lin­kit”. Todel­li­suu­den kans­sa nii­den suh­teen ei ole mitään teke­mis­tä. Pal­kan­ko­ro­tuk­set nyt on ihan tun­ne­tus­ti kom­pen­soin­tia ylei­seen hin­ta­ta­soon. Toki­han voit­ta­jia­kin on ja ne sit­ten näkyy nois­sa “las­kel­mis­sa” siten, että “ylei­nen osto­voi­ma” oli­si kas­va­nut. Kui­ten­kin todel­li­nen fak­ta on se, että esim. juu­ri suu­rim­piin (suu­rin?) ryh­mä (elä­ke­läi­set) köyh­tyy joka vuo­si suh­tees­sa eni­ten, kos­ka eläk­kei­den nousut ei kul­je mis­sään indek­sis­sä. Pie­nil­lä pal­kan­saa­jil­la saman suun­tais­ta. Me opis­ke­li­jat olem­me myös­kin iso­ja hävi­jöi­tä. Moni­ko edes taju­aa kos­ka tai miten pal­jon vii­mek­si opin­to­tu­kia on korotettu?

    Tie­ten­kin kaik­ki “Nal­let” rikas­tuu. Yksi “Nal­le” kun saa kym­me­nen tai kak­si kym­men­tä mil­joo­naa lisää osin­ko­ja, niin se kat­taa aika­moi­sen “osto­voi­man”.

    Tuon leik­kauk­sen voi kom­pen­soi­da teke­mäl­lä 2,5 vuot­ta lisää töi­tä eli 65,5 vuo­ti­aak­si, tuo lisä­ker­ty­mä kun kom­pen­soi leikkauksen .”

    Yri­tin jo aiem­min osoit­taa, ettei minua vähem­pää­kään voi kiin­nos­taa koko­nai­suus. Minua ei kiin­nos­ta se, miten pal­jon saan elä­ket­tä sadan vuo­den sisäl­lä. Minua kiin­nos­taa se, miten pal­jon saan kuu­kau­des­sa elä­ket­tä. Sil­lä­hän minä elän, en sil­lä “mah­dol­li­sel­la” koko­nais­sum­mal­la. Sama kos­kee sitä­kin, etten voi tie­tää voin­ko olla työ­elä­mäs­sä kuu­kau­den vai­ko kak­si pidem­pään. Ehkä en kyke­ne ole­maan töis­sä kuin vuo­den vie­lä, ei voi tie­tää, kaik­kea sat­tuu. Kuten sekin on tosia­sia, etten voi tie­tää elän­kö 10 vai­ko 30 vuot­ta eläk­keel­lä, vai vie­lä­kin pidem­pään, vai vain kuu­kau­den. Ruo­kaa pitäi­si syö­dä joka päi­vä ja kat­to­kin oli­si kiva olla pääl­lä, ne kuu­kau­den­kin päivät.

    Elä­ke on kui­ten­kin sii­tä “kur­ja” jut­tu, ettei sitä kukaan peri. Ei ole mitään koko­nais­val­tais­ta sum­maa ole­mas­sa­kaan, jon­ka saan tai mis­tä loput joku perii. Eli tär­kein­tä on se miten pal­jon saan KUUKAUDESSA eläkettä.

    Tosia­sia on se, että nykyi­sen mal­lin mukaan mak­san elä­ke­mak­su­ja jon­kun mukaan, mut­ta tosia­sias­sa saan pie­nem­män mukaan kuu­kau­des­sa elä­ket­tä, kun tai jos jos­kus eläk­keel­le pää­sen. Et sinä mene osta­maan kau­pas­ta­kaan 300 gram­maa lihaa täy­del­lä hin­nal­la ja kas­sal­la sii­tä ote­taan 100 gram­maa pois, kos­ka niin vain on käy­tän­tö­nä. Ei sii­nä vai­hees­sa tule aja­tel­leek­si, että kun kyl­lin mon­ta ketaa ostan, niin voi­tan aiem­mat mää­räs­sä. Vai mietitkö?

    Tie­tys­ti on taas kaik­ki nämä “Nal­let”, joil­la on pur­je­ve­neet omas­sa lai­tu­ris­sa ja isot huvi­lat ym. ja joil­la ei ole mer­ki­tys­tä saa­ko ne elä­ket­tä kym­me­nien mil­joo­nien euro­jen kave­rik­si ton­nin vai­ko mil­joo­naan kuu­kau­des­sa, tai yli­pää­tään mitään. Koko­naan toi­nen jut­tu on se elä­ke­läi­nen, joka saa ton­nin kuus­sa ja jol­la ei ole kuin tuu­len huuh­to­ma per­se ja kämp­pä mak­saa nykyi­sin ihan sika­na ja joka on kulue­rä­nä puo­let, ehkä enem­pi­kin eläk­kees­tä ja jol­ta sit­ten vie­lä jos­sain vai­hees­sa ale­taan leik­kaa­maan pro­sent­te­ja pois eläkkeestä.

    Joten plea­se, älä tuo noi­ta las­kel­mia nokil­le­ni enää. Ei kiin­nos­ta. Jos sinul­la on omia mur­hei­ta omis­sa eläk­keis­sä, niin OK. Älä kui­ten­kaan ota kan­taa puo­lus­taak­se­si elä­ke­jär­jes­tel­mää, jos minä vali­tan. Minul­la on sii­hen ihan oikea syy, kuten sinul­la­kin on syy valit­taa, mut­ta olet vis­siin niin aivo­pes­ty, että kaik­ki “koko­nais­val­tai­set” las­kel­mat on osu­nut ja uponnut…

    1. Mis­tä kum­pu­aa Tepon väi­te, ettei­vät eläk­keet ole mis­sään indeksissä?
      Kan­sa­ne­läk­keet on sidot­tu hin­tain­dek­siin ja mak­sus­sa ole­vat ansio­eläk­keet indek­si­ko­riin, jos­sa hin­nat ovat pai­nol­la 0,8 ja pal­kat pai­nol­la 0,2.
      Osin­got eivät vaik­ta pal­kan osto­voi­ma­las­kel­miin vaan ainoas­taan pal­kat ja hin­nat. Pal­kat pvat suh­tees­sa hin­toi­hin nous­seet 2000-luvul­la voimakkaasti.

  61. Mis­tä kum­pu­aa Tepon väi­te, ettei­vät eläk­keet ole mis­sään indeksissä?
    Kan­sa­ne­läk­keet on sidot­tu hin­tain­dek­siin ja mak­sus­sa ole­vat ansio­eläk­keet indek­si­ko­riin, jos­sa hin­nat ovat pai­nol­la 0,8 ja pal­kat pai­nol­la 0,2.
    Osin­got eivät vaik­ta pal­kan osto­voi­ma­las­kel­miin vaan ainoas­taan pal­kat ja hin­nat. Pal­kat pvat suh­tees­sa hin­toi­hin nous­seet 2000-luvul­la voimakkaasti.”

    No se perus­tuu ihan sii­hen, että kun vuo­kra nousee kym­pil­lä, niin elä­ke _ehkä_ myös­kin samal­la sum­mal­la, mut­ta verot las­ket­tu­na pois, voi jää­dä itse asias­sa vähem­pi eläk­kees­tä jäl­jel­le mitä ennen eläk­keen nousua sai. Samaan aikaan ruu­an hin­ta on nous­sut val­ta­vas­ti, eten­kin juu­ri 2000-luvul­la euro­jen ilmes­tyt­tyä kehiin. Noh niin on toki pal­kat­kin, mut­ta tap­piol­le on kui­ten­kin kes­ki­ver­to jäänyt.

    Siis ihan täm­mö­nen totea­mi­nen, kun seu­raa äidin eläk­keen “nousu­ja”.

    Has­sua onkin, kun 2000-luvul­la muka­mas Suo­mel­la meni kovim­min, kuin iki­nä. Samaan aikaan tilan­ne on sel­keäs­ti hei­kom­pi kes­ki­ver­toih­mi­sil­lä suh­tees­sa 80-lukuun, jol­loin oli pal­kan­saa­jan mark­ki­nat. Työt­tö­myys on vähin­tään pysy­nyt sama­na sit­ten 90-luvun laman. Työt­tö­mät vain pyö­ri­vät muis­sa tilas­tois­sa, kuin “kor­tis­tos­sa”. Tuet ei ole kos­kaan kivun­nut sil­le tasol­le mitä ne oli ennen 90-luvun lamaa. Joo joo, onhan ne kas­va­nut, mut­ta tosi­aan indek­siä seu­ra­ten ja sii­nä­kin heikosti.

    Osin­gois­ta sen ver­ta, että ne on kui­ten­kin käy­tän­nös­sä palk­kaa, kuten saa­dut optiot.

    Onkin eri­kois­ta, että Jor­ma Olli­lan kal­tai­nen hen­ki­lö saa Suo­mes­sa sel­lai­sen sum­man rahaa vuo­des­sa, että taval­li­nen pul­liai­nen saa teh­dä yli 200 vuot­ta töi­tä saa­dak­seen moi­sen rahan. Eli siis jos­tain yri­tyk­sen toi­mis­ta on kis­kot­tu yli 200 ihmi­sen palk­ka. Nämä 200 hen­ki­löä joko on iri­ti­sa­not­tu tai las­ku­tet­tu kulut­ta­jia. Noh, ener­gias­ta on esi­mer­kik­si mel­ko help­po kis­koa mitä halu­taan. Joko mak­sat säh­kö­las­kun, tai olet pimeäs­sä… Viit­taan siis For­tu­miin, jos­sa säl­lit kis­koo mil­joo­nia optioi­na ja kysees­sä kai­ke­ti suu­rim­mak­si osak­si val­tion omis­ta­ma yritys?

    Noh, en ole kateel­li­nen hen­ki­löil­le, jot­ka täm­mö­siä aivan koh­tuut­to­mia sum­mia saa rahaa, mut­ta ihmet­te­len jär­jes­tel­mää, joka tämän mah­dol­lis­taa ja samaan aikaan lous­ku­teen, että nousi­han sun elä­ke kah­del­la­kym­pil­lä kuussa. 

    Voi elä­män kevät.

  62. Kun ker­ran eläk­kei­tä lei­ka­taan elin­ajan odo­tuk­sen piden­tyes­sä, niin mak­se­taan­ko se lei­kat­tu osa takai­sin perin­tö­pot­tiin, jos elä­ke­läi­nen kuo­lee­kin ennen odot­teen täyttymistä?

    😀

  63. Indek­seis­tä, eläk­keis­tä ja hintatasosta:

    Mul­la on sel­lai­nen mie­li­ku­va, että asu­mi­sen kus­tan­nuk­set ja tulo­ta­so kor­re­loi­vat mel­ko hyvin. Muis­tan näh­nee­nin käp­py­rät, jois­sa ver­rat­tiin kes­ki­tu­loa ja kes­ki­ne­liö­hin­taa, ja kyl­lä­hän ne samaan tah­tiin meni­vät. Lisäk­si voi­daan arvel­la sitä, että elin­ta­son nousu tar­koit­taa ylei­sen ansio­ta­son nousua jon­kin­lai­sel­la posi­tii­vi­sel­la kor­re­laa­tiol­la. Inflaa­tio ( = kulut­ta­ja­hin­nat) pyr­ki­ne­vät pysy­mään kuris­sa nykyi­sen EKP:n raha­po­li­tii­kan tavoit­tei­den mukaan.

    Tämä indi­koi sitä, että asu­mi­sen ylei­nen hin­ta­ta­so mää­räy­tyy jol­lain taval­la sen mukaan, mitä kes­ki­mää­rin pal­kan­saa­jal­la on varaa mak­saa. Eläk­kei­den ns. tai­tet­tu indek­si antaa nykyi­sin enem­män pai­noa kulut­ta­ja­hin­ta­ta­son kuin ansio­ta­son muu­tok­sil­le. Jos yllä arve­le­ma­ni aja­tus pitää paik­kan­sa, että asu­mis­ku­lut seu­raa­vat enem­män ansio­ta­soa, seu­raa sii­tä että ajan myö­tä asu­mis­ku­lut (jos asuu vuo­kral­la) vie­vät suu­rem­man ja suu­rem­man osan kai­kis­ta käy­tös­sä ole­vis­ta tulois­ta. Näin ollen nyt eläk­keel­le siir­ty­vä ihmi­nen, jol­la nyt on varaa mak­saa eläk­kees­tään asu­mis- ja muut kulut, voi olla lie­mes­sä 20 vuo­den pääs­tä, kun asu­mis­ku­lut kar­kaa­vat käsis­tä. Eli­niän piden­tyes­sä on yhä ylei­sem­pi ske­naa­rio, että elä­ket­tä myös nos­te­taan sen 20 vuotta.

    Siten uskon, että tär­kein van­huu­den­tur­va min­kä taval­li­nen tal­laa­ja voi itsel­leen jär­jes­tää, on vela­ton omistusasunto.

  64. Osmo:

    On maa­il­man koko­nais­ta­sa­pai­noa hor­jut­ta­va ongel­ma, että Kii­na pitää lii­an suur­ta kauppataseenylijäämää.

    Se ei ole maa­il­man koko­nais­ta­sa­pai­noa hor­jut­ta­va ongel­ma kuin sii­nä tapauk­ses­sa, että Yhdys­val­ta­lai­set alka­vat nopeas­ti kulut­ta­maan vähem­män tai Kii­na­lai­set nopeas­ti sääs­tä­mään vähemmän.

    Talous sopeu­tuu asteit­tai­siin muu­tok­siin. Noin ylei­ses­ti on hyvä, että siel­lä mis­sä halu­taan sääs­tää sääs­te­tään ja siel­lä mis­sä halu­taan kulut­taa kulu­te­taan. Raha­mark­ki­nat sit­ten jaka­vat tal­le­tuk­set ja lai­nat näi­den pre­fe­rens­sien mukaan.

  65. Kun ker­ran eläk­kei­tä lei­ka­taan elin­ajan odo­tuk­sen piden­tyes­sä, niin mak­se­taan­ko se lei­kat­tu osa takai­sin perin­tö­pot­tiin, jos elä­ke­läi­nen kuo­lee­kin ennen odot­teen täyttymistä?”

    Tätä minä­kin tuu­min, kun ker­ta “Lii­an van­ha” niin kärk­kääs­ti puo­lus­taa leik­kauk­sia tuol­la eli­niän pidennyksellä.

    Toi­saal­ta, eläk­keel­lek­kin pääs­tään yhä van­hem­pi­na. Eli elä­ke­ker­ty­mää ker­tyy pidem­mäl­tä ajal­ta, mut­ta sil­ti leikataan?!

    Jos nyt jo nuol­laan liki 70 vuot­ta, kun­nes pääs­tään eläk­keel­le, niin miten­kö­hän van­ha­na sitä itse enää pää­see­kään eläk­keel­le? Itse nyt 28 vuotias.

    Mul­la on sel­lai­nen mie­li­ku­va, että asu­mi­sen kus­tan­nuk­set ja tulo­ta­so kor­re­loi­vat mel­ko hyvin.”

    Tajusin­ko­han oikein. Eli mie­les­tä­si asu­mis­ku­lut nousee jyr­kem­min, kuin muut menot? Se voi olla kyl­lä tai­vaan tosi.

    Noh, täl­lä menol­la (jos yksi­tyis­tä­mi­nen jat­kuu) meil­lä ei ole mis­tä mak­saa yhtään mitään. Ver­taan siis For­tu­miin, jos­sa riis­to­hin­noil­la kerä­tyis­tä suo­ma­lai­sis­ta rahois­ta menee ker­ran vuo­des­sa ulko­mail­le noin puo­let yhä kiih­ty­väl­lä vauhdilla.

    Miet­tii, että jos on kak­si rahaa, jois­ta kum­mat­kin menee For­tu­miin, mut­ta vain yksi raha tulee val­tiol­le takai­sin, niin onko se kes­tä­vää talout­ta? No ei niin.

  66. Kun ker­ran eläk­kei­tä lei­ka­taan elin­ajan odo­tuk­sen piden­tyes­sä, niin mak­se­taan­ko se lei­kat­tu osa takai­sin perin­tö­pot­tiin, jos elä­ke­läi­nen kuo­lee­kin ennen odot­teen täyttymistä?”

    Kuo­le­ma ennen elä­kei­kää vähen­tää elä­keyh­tiön vas­tuu­vel­kaa ja vapau­tu­nut pää­oma on omis­ta­jien rahaa.
    Sama käy­tän­tö kos­kee myös ns vapaa­eh­toi­sia elä­ke­va­kuu­tuk­sia eli peril­li­set eivät saa kuol­leen sääs­ty­nyt­tä pää­omaa vaan yhtiön omistajat.
    Kuo­le­man varal­ta on otet­ta­va eril­li­nen vakuu­tus, jon­ka perus­tel­la peril­li­set saa­vat 70–90 % pää­omas­ta, mut­ta täl­löin­kin mak­su tulee kuo­le­man­va­ra­va­kuu­tuk­ses­ta jon­ka mak­sa­vat vakuu­te­tut eli täs­sä­kin tapauk­ses­sa se sääs­tö­pää­oma jää vakuu­tus­yh­tiön omistajille.

    Nyt menil­lää ole­vas­sa elä­keiän nos­tos­sa on kys­mys sii­tä, että elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­den omis­ta­jat halua­vat kaa­paa­ta osan eläkerahastoista.
    Kos­ka vakuu­tus­yh­tiöi­sen sään­tö­jä ei ola muut­ta­mas­sa niin elä­keiän nos­to kol­mel­la vuo­del­la mer­kit­see sitä e, että vakuu­tusyh­töi­den vas­tuu­vel­ka pie­ne­nee n 15–50 % eli vakuu­tus­yh­tiöi­den omis­ta­jat voi­vat siir­tää omil­le tileil­leen 15–25 mil­jar­dia euroa.

    Aika suu­ri puhal­lus, mitä Van­ha­nen ja Katai­nen aja­vat. Hei­dät var­maan pal­ki­taan hyvin EK:n jäsen­ten tahol­ta, kat­so­kaa­pa muu­ta­man vuo­den kulut­tua mitä on tapahtunut.

    Näin toi­mii oli­gar­kia Suomessa

    1. Elä­keyh­tiöi­den omis­ta­jat ovat siis eläk­keen­saa­jia. Ei niis­tä opsin­koa kenel­le­kään mak­se­ta. Elä­ke­sää­tiöt ovat eri juttu.
      Kun eläk­kei­tä jou­du­taan mak­sa­maan vähem­män, eolä­ke­mak­sut laskevat.

  67. Joten plea­se, älä tuo noi­ta las­kel­mia nokil­le­ni enää. Ei kiin­nos­ta. Jos sinul­la on omia mur­hei­ta omis­sa eläk­keis­sä, niin OK. Älä kui­ten­kaan ota kan­taa puo­lus­taak­se­si elä­ke­jär­jes­tel­mää, jos minä vali­tan. Minul­la on sii­hen ihan oikea syy, kuten sinul­la­kin on syy valit­taa, mut­ta olet vis­siin niin aivo­pes­ty, että kaik­ki “koko­nais­val­tai­set” las­kel­mat on osu­nut ja uponnut…”

    Tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den alku sanoi jo Paa­si­ki­vi ja oli enem­män kuin oikeassa.

    Mut­ta jos olet vain kiin­nos­tu­nut omas­ta navas­ta­si niin älä itke mui­den saa­mia etuuk­sia, eivät ne sinul­le kuu­lu, kun et ole muu­ten­kaan kiin­nos­tu­nut mui­den toi­meen­tu­los­ta ja miten jär­jes­tel­mät pysy­vät pystyssä.

  68. Tähän kun las­ke­taan sekin, että kun jos­kus val­mis­tun ja alan mak­sa­maan elä­ket­tä, niin saan­kin elä­ket­tä kar­keas­ti sanot­tu­na kym­me­niä pro­sent­te­ja vähem­pi suh­tees­sa palk­kaa­ni, kuin vaik­ka äitini.”

    Sinun pitä­si rit­tää aikuis­tua, se mie­tä saat elä­ket­tä jos­kus riip­puu sinustakin.
    Sinun läh­tö­koh­ta on, että astut val­mii­seen pöy­tään ja olet sii­hen tyytyväinen.
    Minun suku­pol­ve­ni läh­ti sii­tä, että sen­ai­kai­nen pöy­tä ei kel­paa ja niin­pä pää­tim­me muut­taa maailmaa.
    Kun sinä olet vas­ta 40 niin sil­loin yleen­sä ale­taan suun­ni­tell­la elä­köi­ty­mis­tä ja me olem­me jo sil­loin mul­lan alla emme­kä ole estee­nä mill­kään muutokselle.
    Sinä ja suku­pol­ve­si voit­te teh­dä niin hyvän elä­ke­jär­jes­tel­män kuin haluatte.
    Meil­le sin­ne mul­lan alle ei tar­vit­se lähet­tää yhtään centtiä.

  69. Anna-Lii­sa:

    Kun ker­ran eläk­kei­tä lei­ka­taan elin­ajan odo­tuk­sen piden­tyes­sä, niin mak­se­taan­ko se lei­kat­tu osa takai­sin perin­tö­pot­tiin, jos elä­ke­läi­nen kuo­lee­kin ennen odot­teen täyttymistä?

    Ei, kos­ka elä­ke on kuin vakuu­tus. Jos talo­si ei pala, niin et saa kor­vaus­ta palo­va­kuu­tuk­ses­ta. Jos et sel­viä eläk­keel­le, et saa eläkettä.

    Tuo­te min­kä ostat mak­sa­mal­la elä­ke­mak­su­ja on vakuu­tus pit­kän iän varalle.

    Aina­kin Yhdys­val­lois­sa näi­tä vakuu­tuk­sia voi ostaa ker­ta­ry­säyk­sel­lä, tyy­liin mak­san mil­joo­na dol­la­ria, että saan 4000 dol­la­ria vuo­des­sa lop­pue­lä­mä­ni ajan riip­pu­mat­ta sii­tä miten pit­kään elän.

  70. Pal­kat on nous­sut Kii­nas­sa vähem­män kuin tuot­ta­vuus, ts. palk­ko­jen osuus BKT:stä on laskenut.

    On maa­il­man koko­nais­ta­sa­pai­noa hor­jut­ta­va ongel­ma, että Kii­na pitää lii­an suur­ta kaup­pa­ta­see­ny­li­jää­mää. Sen teki mah­dol­li­sek­si USA, joka piti suur­ta ali­jä­mää. Sukan­var­teen­han kii­na­lai­set eivät sääs­tä, vaan kul­jek­si­vat ympä­ri maa­il­maa ja osta­vat mel­kein kaiken.

    2 000 mil­jar­dia ame­rik­ka­lai­sia jouk­ko­vel­ka­kir­jo­ja on käy­tän­nös­sä sukan­var­si, pait­si että sukan­var­si toden­nä­köi­ses­ti tuot­tai­si parem­min, ottaen huo­mii­on lähes väis­tä­mät­tä seu­raa­vat valuut­ta­tap­pioit RMB:n vah­vis­tues­sa. Tuo­hon ver­rat­tu­na yri­ty­sos­tot on nap­pi­kaup­paa, kuten Brad Set­ser pirui­li “bil­lion here, bil­lion the­re, and pret­ty soon you are tal­king about real money”.

    Ja tämä valuut­tas­te­ri­li­saa­tio nime­no­maan pitää yllä sitä kaup­pa­ta­seen yli­jää­mää, kos­ka se pitää Rem­ni­bin kurs­sin kei­no­te­koi­sen alhaal­la. Eikä vain suh­tees­sa dol­la­riin, kun Yhdys­val­tain ja Kii­nan vaih­to­ta­se ei voi kor­jau­tua valuut­ta­kyt­kök­ses­tä joh­tuen, niin Yhdys­val­tain kaup­pa­ta­se vaje kor­jaan­tuu sitä kaut­ta että dol­la­ri heik­ke­nee suh­tees­sa euroon ja mui­hin valuut­toi­hin, mikä taas hei­ken­tää Rem­ni­biä suh­tees­sa euroon ja mui­hin valuuttoihin. 

    Jos jol­lain on lii­kaa aikaa, niin tuo­re raport­ti Kii­nan ras­kaan teol­li­suu­den yli­tuo­tan­to-ongel­mis­ta on mie­len­kiin­toi­nen: “…the overca­paci­ty problem in Chi­na is by no means a new one… its effects on both the Chi­ne­se and inter­na­tio­nal eco­no­mies have beco­me ever more destruc­ti­ve – in light of the glo­bal eco­no­mic cri­sis… in the form of the Chi­ne­se government’s mas­si­ve sti­mu­lus pac­ka­ge, is being pum­ped into buil­ding new plants and adding unneces­sa­ry capaci­ty. … This in turn is having a seve­re effect on the Chi­ne­se eco­no­my. The ext­re­me­ly low uti­li­sa­tion rates in industries pro­ducing at overca­paci­ty go hand-in-glo­ve with resource was­te. Com­pa­nies are cut­ting cor­ners, often dis­re­gar­ding envi­ron­men­tal as well as
    health and safe­ty stan­dards and circum­ven­ting labour and social laws. Com­pa­nies in
    overca­paci­ty industries suf­fer from low pro­fits and lack suf­ficient cash for R&D projects,
    lea­ding to less inno­va­tion. Meanw­hi­le, as banks bank­roll the addi­tion of unnecessary
    capaci­ty in cer­tain industries, the threat from non-per­for­ming loans (NPLs) is growing. At
    the same time, the glo­bal impact alrea­dy can be felt in the form of growing tra­de ten­sions…” http://www.europeanchamber.com.cn/images/documents/marketing_department/beijing/publications/overcapacity_en.pdf

  71. Kuo­le­ma ennen elä­kei­kää vähen­tää elä­keyh­tiön vas­tuu­vel­kaa ja vapau­tu­nut pää­oma on omis­ta­jien rahaa.”

    Aivan ja mak­sa­ma­ni rahat on minun raho­ja. Elä­ke­mak­sut­han on rahaa, joka on vain lai­nas­sa, kun­nes pää­sen eläk­keel­le. Elä­ke­jär­jes­tel­mä perus­tuu sii­hen, että mak­san tie­tyn pro­sen­tin pal­kan­saa­ja­na pal­kas­ta­ni ja tämä “tiet­ty sum­ma” mää­rää minun eläk­kee­ni KUUKAUDESSA. Se ei mää­rää minun koko­nais­sum­maa mitä minul­le tul­laan mak­sa­maan eläkkeenä.

    Tämä on kes­kei­sin seik­ka eläk­kees­sä ja sii­nä eri­pu­ras­sa mikä syn­tyy, kun eläk­kei­tä ollaan leik­kaa­mas­sa KUUKAUTTA kohden.

    Sinun pitä­si rit­tää aikuis­tua, se mie­tä saat elä­ket­tä jos­kus riip­puu sinustakin.”

    Hyvä heit­to, mut­ta samal­la pitää muis­taa sekin, että minun suku­pol­vi päät­tää myös­kin sii­tä miten sinä saat vas­tai­suu­des­sa elä­ket­tä ja miten sinua hoi­de­taan aivo­kuol­lee­na sai­raa­las­sa. Siis hei­tin tämän ihan sil­lä, jos mei­dän suku­pol­vi halu­aa kos­taa. Mehän ollaan tiet­ty niin hiton fik­su­ja, ettem­me läh­de täl­le lin­jal­le ym. 🙂
    Mut­ta kan­dee sil­ti sie­lä ikä­pol­ves­sa varau­tua, jos tai kun.

    BTW. Kun puhun omas­ta eläk­kees­tä­ni, niin puhun samal­la yli­pää­tään kaik­kien oman suku­pol­ve­ni eläk­keis­tä ja olen aidos­ti huo­lis­sa­ni sii­tä miten sinun suku­pol­vi on per­seil­lyt ensin elä­ke­tur­vat (myy­mäl­lä kai­ken irtai­mis­ton ulko­mail­le) ja sit­ten kai­kes­sa vii­sau­des­sa kek­si­nyt eläk­kei­tä “tur­va­tak­seen” lei­ka­ta lap­sien­sa eläk­kei­tä, kui­ten­kaan miet­ti­mä­ti, että ne lap­set­kin jos­kus asiois­ta päät­tää ja me ennen­kaik­kea kär­sim­me isiem­me perseilyistä.

    Joten, tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on alku jol­lek­kin: Tämä suku­pol­vi ei sääs­te­le ja seu­raa­val­la ei ole mitä säästää.

  72. Tep­po: “Tajusin­ko­han oikein. Eli mie­les­tä­si asu­mis­ku­lut nousee jyr­kem­min, kuin muut menot? Se voi olla kyl­lä tai­vaan tosi.”

    Kyl­lä.

    Esi­mer­kik­si vii­mei­sen 30 vuo­den aikana:
    1) Asun­to­jen nimel­lis­hin­nat ovat kuusinkertaistuneet.
    2) mut­ta ylei­nen hin­ta­ta­so kolminkertaistunut

    Mut­ta: suh­tees­sa koti­ta­louk­sien kes­ki­tu­loi­hin, asuin­ne­liön hin­ta on nous­sut vain 20%.

    Eli aiem­paan pala­tak­se­ni: jos sama meno jat­kuu, enim­mäk­seen kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siin sidot­tua elä­ket­tä naut­ti­va kan­sa­lai­nen voi jou­tua ahtaal­le asu­mis­me­no­jen kas­vaes­sa nopeam­min kuin muut menot, jos jou­tuu nos­ta­maan elä­ket­tä kym­me­niä vuosia.

    Erään esi­tyk­sen kaa­viois­sa oli hei­tet­ty esi­merk­kis­ke­naa­rio, että jos eläk­keen­mak­sun alus­sa saa elä­ket­tä 50% sil­loi­ses­ta palk­ka­ta­sos­ta, se voi parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä olla enää 30% sen aikai­ses­ta palkkatasosta. 

    Täs­tä seu­raa, että elin­ta­son nos­to tai edes yllä­pi­to suh­teu­tet­tu­na ympä­röi­vän maa­il­man elin­ta­soon voi olla elä­ke­läi­se­nä vai­ke­aa tai mahdotonta.

  73. tpyy­luo­ma:

    Ja tämä valuut­tas­te­ri­li­saa­tio nime­no­maan pitää yllä sitä kaup­pa­ta­seen yli­jää­mää, kos­ka se pitää Rem­ni­bin kurs­sin kei­no­te­koi­sen alhaalla.

    Jos valuut­ta­kurs­sin ei anne­ta sopeu­tua, niin val­tion sisäi­set hin­nat sopeu­tu­vat. Osmo esit­ti jo tämän pointin.

    Se, että Kii­nal­la on suu­ri kaup­pa­ta­seen yli­jää­mä ei ole mikään ongel­ma mihin­kään suun­taan, kun­han se perus­tuu ihmis­ten todel­li­sil­le pre­fe­rens­seil­le ja kun­han nämä pre­fe­rens­sit eivät muu­tu nopeasti.

    Eli sii­nä mää­rin kuin kii­na­lai­set halua­vat sääs­tää suun­nil­leen sen ver­ran kuin ne yksi­tyis­hen­ki­löi­nä ja val­tio­na sääs­tä­vät ja sii­nä mää­rin kuin ame­rik­ka­lai­set halua­vat yksi­tyis­hen­ki­löi­nä tai val­tio­na tuh­la­ta mitään ongel­maa ei ole.

    Tie­tys­ti jos ame­rik­ka­lai­set kulut­ta­vat enem­män kuin mihin heil­lä on varaa hei­dän lai­nas­ta mak­sa­man­sa korot nouse­vat pikkuhiljaa.

    Minul­la­kin on ihan älyt­tö­män suu­ri kaup­pa­ta­seen ali­jää­mä Ale­pan kans­sa, mut­ta ei sii­tä pidä olla huo­lis­saan, kos­ka minä ihan oikeas­ti haluan nii­tä tuot­tei­ta joi­ta Ale­pa myy ja ne ihan oikeas­ti halua­vat sen rahan mitä minä olen niis­tä val­mis maksamaan.

  74. Tep­po:
    “Joten, tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on alku jol­lek­kin: Tämä suku­pol­vi ei sääs­te­le ja seu­raa­val­la ei ole mitä säästää.”

    Asia jos­ta ei hir­veäs­ti puhu­ta, mut­ta joka on kui­ten­kin fak­ta on se, että Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä on rahas­toi­tua varal­li­suut­ta yli 100 mil­jar­dia euroa. Monis­sa muis­sa mais­sa kuten Ita­lias­sa ei ole juu­ri­kaan rahas­toi­tu, joten kyl­lä Suo­mes­sa nämä­kin asiat on suh­teel­li­sen hyvin hoidettu. 

    Ja kyl­lä tuo­ta sum­maa kaik­ki työs­sä ole­vat suku­pol­vet ker­ryt­tä­vät eli ei ole ole­mas­sa eri jär­jes­tel­miä eri suku­pol­vil­le eíkä mikään suku­pol­vi ole tul­lut “val­mii­seen pöy­tään” vain naut­ti­maan sen anti­mis­ta. Sota­su­ku­pol­ven ansios­ta täl­lai­sia jär­jes­tel­miä yli­pään­sä pys­tyt­tiin suo­ma­lais­ten suun­nit­te­le­ma­na raken­ta­maan, myö­hem­mät ikä­luo­kat sit­ten toi­vat ja tuo­vat oman panok­sen­sa. Jär­jes­tel­mä ei var­mas­ti tie­ten­kään ole paras kuvi­tel­ta­vis­sa oleva.

  75. Asia jos­ta ei hir­veäs­ti puhu­ta, mut­ta joka on kui­ten­kin fak­ta on se, että Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä on rahas­toi­tua varal­li­suut­ta yli 100 mil­jar­dia euroa. Monis­sa muis­sa mais­sa kuten Ita­lias­sa ei ole juu­ri­kaan rahas­toi­tu, joten kyl­lä Suo­mes­sa nämä­kin asiat on suh­teel­li­sen hyvin hoidettu.”

    Joo‑o. Äkki­sil­tään en osaa las­kea tai edes aja­tel­la noin iso­ja sum­mia mihin se riit­tää, noin niin kuin eläk­kei­tä aja­tel­len, mut­ta kova into kui­ten­kin nykyi­sel­lä hal­li­tuk­sel­la on sääs­tää eläkkeissä.

    Vai onko tämä saman­lai­nen “ennus­te”, kuten tule­va työvoimapula?

    Nimi­mer­kil­lä: Yhden koko­nai­sen vuo­si­kym­me­nen odo­tel­lut sitä työ­voi­ma­pu­laa, joka piti olla jo.

  76. On esi­tet­ty sitä, että kos­ka Kii­na kiel­täy­tyy reval­voi­mas­ta, niin mark­ki­nat tasoit­tui­si­vat palk­kain­flaa­tion kaut­ta. Tämä ei kui­ten­kaan kovin hyvin tois­tai­sek­si toimi.

    Aiem­min on jo todet­tu, että Kii­nas­sa sääs­töt menee ulko­mai­siin sijoi­tuk­siin. Tämä on tot­ta, mut­ta se on vain yksi asi­aan vai­kut­ta­va syy.

    Kii­nas­sa on edel­leen huo­mat­ta­va usei­den sato­jen mil­joo­nien ihmis­ten maa­seu­dun työ­voi­ma­re­ser­vi, joka tosin asus­taa pää­osin Kii­nan itä­ran­ni­kos­ta län­teen eli sisä­maa­han päin. Vaik­ka itä­ran­ni­kol­la palk­ka­ta­so nousee­kin jon­kun ver­ran, niin län­nem­pä­nä on run­saas­ti hal­paa työ­voi­maa saatavilla.

    Samal­la Kii­nan val­tio sat­saa val­ta­vas­ti infra­struk­tuu­riin, jol­la nime­no­maan köy­hem­mät län­ti­sem­mät osat Kii­nas­ta saa­daan voi­mak­kaam­man talous­kas­vun pii­riin. Samal­la Kii­na tukiai­sil­la hou­kut­te­lee yri­tyk­siä kau­em­mak­si rannikosta.

    Yli­opis­tois­ta tulee ylen­mää­rin kou­lu­tet­tu­ja insi­nöö­re­jä ja nii­den yli­tar­jon­ta pitää palk­ka­ta­soa aina­kin jos­sa­kin mää­rin kurissa.

    Tuot­ta­vuus kas­vaa Kii­nas­sa nopeam­min kuin Suo­mes­sa alhai­sem­mas­ta läh­tö­ta­sos­ta joh­tuen ja infra­struk­tuu­rin ja osaa­mi­sen para­ne­mi­nen nos­taa Kii­nan kil­pai­lu­ky­kyä. Nyt osaa­vat teh­dä siel­lä jo laa­tua­kin (kun­han val­von­ta toimii).

    Iso­jen koti­mark­ki­noi­den tur­vin monil­la sek­to­reil­la Kii­na on jo nous­sut tai nouse­mas­sa joh­ta­vaan ase­maan, jos­ta alkaa vähi­tel­len tul­la kii­na­lai­sil­le lisää kil­pai­lue­tua esi­mer­kik­si suur­ten osaa­mis­kes­kit­ty­mien kaut­ta. Myös tuo­tan­nos­sa joh­ta­vas­ta ase­mas­ta on usein etuja. 

    Aiem­min Suo­mi oli pape­rin­teon joh­ta­va maa. Meil­lä oli par­haat ja nopeim­mat pape­ri­ko­neet, joi­ta ajet­tiin lähes kes­key­tyk­set­tä täy­sil­lä. Jos mark­ki­nat eivät vetä­neet koko tuo­tan­toa, yli­jää­mä dum­pat­tiin Kiinaan.

    Nyt Kii­nal­la on par­haat ja nopeim­mat pape­ri­ko­neet ja ne aja­vat nii­tä täy­sil­lä ja dump­paa­vat yli­jää­mä­pa­pe­rit Suo­meen ja muu­al­le Eurooppaan.

    Suo­mes­sa pape­ri­teh­tai­ta aje­taan alas, mut­ta muu­ta­ma tun­te­ma­ni työ­tön pape­ri-ins­si on saa­nut työ­tar­jouk­sia kii­na­lai­sil­ta yhtiöil­tä ryh­tyä myy­mään kii­na­lais­ta paperia.

  77. Tep­po
    “Joo‑o. Äkki­sil­tään en osaa las­kea tai edes aja­tel­la noin iso­ja sum­mia mihin se riit­tää, noin niin kuin eläk­kei­tä aja­tel­len, mut­ta kova into kui­ten­kin nykyi­sel­lä hal­li­tuk­sel­la on sääs­tää eläkkeissä.

    Vai onko tämä saman­lai­nen “ennus­te”, kuten tule­va työvoimapula?”

    Rahas­toi­dut elä­ke­va­rat eivät ole ennus­te, vaan ole­mas­sao­le­vaa varal­li­suut­ta. Eläk­kei­den las­ken­ta­kaa­vaa myös muu­tet­tiin hil­jat­tain, jot­ta jär­jes­tel­mä kes­täi­si kes­ki­mää­räi­sen eli­niän nousun. Käsit­tääk­se­ni uusi las­ken­ta­kaa­va parus­tuu kun­kin vuo­den toteu­tu­nee­seen ikä­ja­kau­maan (elin­ai­ka­ker­roin) alka­vis­sa eläk­keis­sä, hin­ta ja palkkatasoon. 

    Tuos­ta on ollut kes­kus­te­lua koh­te­lee­ko tuo uuden las­ken­ta­kaa­van mukai­nen elin­ai­ka­ker­roin eri ikä­luok­kia tas­a­puo­li­ses­ti. Lisäk­si aiem­min, kun elä­ke­läi­siä on ollut vähem­män, eläk­kei­tä on pys­tyt­ty korot­ta­maan nykyis­tä las­ken­ta­kaa­vaa nopeam­min. Toi­saal­ta kes­ki­mää­räis­ten eläk­kei­den osto­voi­ma on aikai­sem­min ollut nykyis­tä matalampi. 

    Nimi­mer­kil­lä: Yhden koko­nai­sen vuo­si­kym­me­nen odo­tel­lut sitä työ­voi­ma­pu­laa, joka piti olla jo.”

    Niin­pä. Ylei­seen suu­reen työ­voi­ma­pu­laan en usko­nut sil­loin enkä usko nyt. Pai­kal­lis­ta ja ala­koh­tais­ta työ­voi­ma­pu­laa voi hyvin­kin ilmetä.

    1. Elä­ke­ra­has­tot eivät riit­täi­si alkuun­kaan kat­ta­maan elä­keyh­tiöi­den vas­tuu­vel­kaa, ellei uusien mak­sa­jien oli­si pakol­lis­ta liit­tyä jär­jes­tel­mään. Elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me on vain osit­tain rahas­toi­va. vapaa­eh­toi­sen elä­ke­jär­jes­tel­män on rahas­toi­ta­va sata­pro­sent­ti­ses­ti, kos­ka se ei voi pan­na uusia asiak­kai­ta mak­sa­maan van­ho­jen eläk­kei­tä, kuten mei­dän jär­jes­tel­mäm­me tekee. Sik­si vapaa­eh­toi­sen elä­ke­va­kuu­tuk­sen mais­sa elä­ke­ra­has­tot ovat suh­tees­sa monin­ker­tai­set Suo­meen ver­rat­tu­na. Vaik­ka elä­ke­läi­set aina uhoa­vat, että he ovat eläk­keen­sä sääs­tä­neet, tosia­sias­sa hei­dän sääs­tön­sä eivät riit­täi­si alkuun­kaan lunas­ta­maan nii­tä lupauk­sia, joi­ta he itse ovat itsel­leen antaneet.

  78. Vaik­ka elä­ke­läi­set aina uhoa­vat, että he ovat eläk­keen­sä sääs­tä­neet, tosia­sias­sa hei­dän sääs­tön­sä eivät riit­täi­si alkuun­kaan lunas­ta­maan nii­tä lupauk­sia, joi­ta he itse ovat itsel­leen anta­neet.” Tuos­ta täy­det pis­teet, että joku sil­mää teke­vä pys­tyy tosi­asian suo­raan sano­maan. Jako­jär­jes­tel­mäs­sä ei toi­saal­ta ole mitään vää­rää — kyse­hän on sii­tä, mitä ihmi­set halua­vat (koh­tuu­del­la toivottavasti).

  79. Vaik­ka elä­ke­läi­set aina uhoa­vat, että he ovat eläk­keen­sä sääs­tä­neet, tosia­sias­sa hei­dän sääs­tön­sä eivät riit­täi­si alkuun­kaan lunas­ta­maan nii­tä lupauk­sia, joi­ta he itse ovat itsel­leen antaneet.”

    Näin sitä itsek­kin tulee aja­tel­tua ja sik­si olen­kin ihmeis­sä­ni, että val­tion “irtai­mis­to” pis­te­tään lihoik­si pik­ku hil­jaa. Pääl­le vie­lä kes­tä­mät­tö­mäs­ti jae­taan mil­joo­na-optiot ulko­mail­le niis­tä­kin vähis­tä rahois­ta mitä voi­sim­me pitää kotimaassamme.

    Joka tapauk­ses­sa, hyvin pian eri­lai­sil­la tuil­la elä­vät ihmi­set puto­aa kel­kas­ta, elä­ke­läi­set yhte­nä isoim­pa­na ryh­mä­nä. Kuten tuos­sa yksi heit­ti­kin asu­mis­ku­lu­jen kas­vun, niin tat­kem­min aja­tel­tu­na se on tai­vaan­to­si. Äiti­ni elä­ke kas­vaa noin suu­rin piir­teen juu­ri asu­mis­ku­lu­jen mukaan ja sii­nä­kin jäl­jes­sä, otta­ma­ti osaa mui­hin kas­va­viin kului­hin. Noin 500 euron vuo­kra ja rei­lun 700 euron elä­ke ei ole kovin hyvä yhdis­tel­mä. Ja jos tah­ti jat­kuu, jos­sa elä­ke kas­vaa juu­ri ja juu­ri vain asu­mis­ku­lu­jen mukaan, niin jäl­jel­le jää­nyt muu osuus jät­tää koko­naan huo­miot­ta mui­den kulu­jen nousun.

    Noh, onhan toki asu­mis­li­sä, toi­saal­ta se kat­taa edel­leen­kin vain osan asu­mi­ses­ta, otta­ma­ti kan­taa mui­hin menoi­hin ja lisäk­si, eikös osto­voi­man ppi­tä­nyt tilas­to­jen mukaan vain nousta?

    1. Tep­po, unoh­dit ker­toa, että äiti­si saa elä­ke­läi­sen asu­mis­tu­kea, eikä edes ihan vähän; siis jos ruo­ka­kun­taan ei kuu­lu mui­ta. Kun vuo­kra nousee kym­pil­lä, asu­mis­tu­ki nousee 8,5 eurolla. 

  80. Tep­po, unoh­dit ker­toa, että äiti­si saa elä­ke­läi­sen asu­mis­tu­kea, eikä edes ihan vähän; siis jos ruo­ka­kun­taan ei kuu­lu mui­ta. Kun vuo­kra nousee kym­pil­lä, asu­mis­tu­ki nousee 8,5 eurolla.”

    Eli siis, kokoa­jan asu­mis­ku­lut nousee elä­ke­läi­sel­lä ja aika kovas­tik­kin. Kun vuo­kra on nous­sut vaik­ka 100 euroa, niin kulut on nous­seet 25 eurol­la, kun huo­mioim­me, että muut­kin kulut nouse­vat, joi­ta kom­pen­soi eläk­keen _mahdollinen_ nousu.

    Tämä “puo­li­vil­lai­sel­la” meno juu­ri ottaak­kin pää­hän. Kun kulut nousee, niin kor­vauk­set nouse­vat, mut­ta aina jät­tä­vät kui­ten­kin hiu­kan mak­sa­mis­ta­kin edun­saa­jal­le. Sit­ten tilas­tot ker­to­vat osto­voi­man kas­vus­ta ja samas­sa rytä­käs­sä meil­lä palk­kae­rot kas­va­vat ja yhä enem­pi on moni­mil­jo­nää­re­jä, joi­den tulot on sitä luok­kaa, ettei ole enää todel­li­suu­des­sa mer­ki­tys­tä saa­vat­ko he mil­joo­nan vai­ko kym­me­nen mil­joo­naa, joka vuo­si kasaan.

    Ja tar­kem­min sii­tä asu­mis­tues­ta, se on noin 200 euroa. Eli todel­li­set toi­meen­tu­lot on noin 700 + 200. Täs­tä pois asu­mi­nen, eli 500. Jäl­jel­le jää tosi­aan hiki­ses­ti se pakol­li­nen toi­meen­tu­lo, eli 400. Kun ruo­ka­ku­lut kas­va­vat ja vuo­krat nouse­vat, niin tuo sum­ma kutis­tuu kai­ken aikaa.

    Oma tilan­ne on sit­ten koko­naan oman­sa, kun olen opiskelija.

    Tilan­ne Suo­mes­sa on yksin­ker­tai­ses­ti kas­va­vas­ti se, että ns. kes­ki­luok­ka kato­aa tai aina­kin pie­ne­nee. On joko erit­täin hyvin toi­meen­tu­le­via tai juu­ri ja juu­ri elos­sa ole­via. Vaik­ka palk­ka­tu­lom­me näen­näi­ses­ti kas­va­vat­kin, niin se ei kas­va samas­sa suh­tees­sa mitä sil­lä rahal­la saa, lukuu­not­ta­ma­ti nii­tä har­vo­ja joil­la sit­ten on sitä mas­sia suh­tees­sa menoi­hin ihan sikana.

    Asi­aa ei miten­kään edis­tä se, että esi­mer­kik­si meil­lä on säh­kö­teol­li­suus, jon­ne suo­ma­lai­set syy­tä­vät mil­lon min­kä­kin rän­tä­sa­teen takia hir­mu­harp­pauk­sin yhä enem­pi rahaa ja jos­ta pie­ni ryh­mä nos­taa mil­joo­nia ja vie­lä pahem­paa, iso liu­ta ulko­maa­lai­sia elä­ke­kas­so­ja naut­tii mei­dän rahois­ta. Niil­lä sadoil­la mil­joo­nil­la antai­si jokusen euron mei­dän­kin elä­ke­läi­sil­le, jos siis jos­kus oli­si teh­ty toi­sin. Jol­lei muu­ten, niin ener­gian hin­ta pysyi­si kuris­sa, ettei mum­mon mök­kiä tar­vit­si­si kul­ta­har­koil­la läm­mi­tel­lä ja oli­si varaa ostaa leipää.

    1. Jos luvut todel­la ovat nuo, äiti­si on oikeu­tet­tu toi­meen­tu­lo­tu­keen, kos­ka 417 euroa pitää jää­dä käteen kenel­tä vain. Tosin tuo asun­to on niin kal­lis, ettei toi­meen­tu­lo­tu­ki sitä ehkä hyväk­sy, riip­puu kunnasta.

  81. Jos luvut todel­la ovat nuo, äiti­si on oikeu­tet­tu toi­meen­tu­lo­tu­keen, kos­ka 417 euroa pitää jää­dä käteen kenel­tä vain. Tosin tuo asun­to on niin kal­lis, ettei toi­meen­tu­lo­tu­ki sitä ehkä hyväk­sy, riip­puu kunnasta.”

    Niin. Äiti tosi­aan kävi kelas­sa ja kysyi mitä se saa apu­ja asu­mi­seen ja tämä on tulos.

    Mut­ta, jää­hän sil­le var­mas­ti se 417 euroa, mut­ta sii­hen se sit­ten jää­kin vuo­krien jälkeen.

    Mut­ta tilan­ne on mel­ko nau­ret­ta­va jos ajat­te­lee, että ihmi­nen oli töis­sä mel­kein päi­vää­kään työt­tö­mä­nä ja eli juu­ri 80-luvul­la her­roik­si pal­koil­laan. Jok­seen­kin hyvin meni vie­lä vähän ennen elä­ket­tä­kin, mut­ta kun nap­sah­ti elä­ke, niin tulot puolittu?!

    Minus­ta vaan tun­tuu, ettei tilan­net­ta ihan oikeas­ti taju­ta ylem­pä­nä. On jos min­kä­lais­ta las­kel­maa ja puhu­taan toimeentulosta…noh tulee­han sil­lä rei­lul­la 400 eurol­la toi­meen, mutta…

  82. Vaik­ka elä­ke­läi­set aina uhoa­vat, että he ovat eläk­keen­sä sääs­tä­neet, tosia­sias­sa hei­dän sääs­tön­sä eivät riit­täi­si alkuun­kaan lunas­ta­maan nii­tä lupauk­sia, joi­ta he itse ovat itsel­leen antaneet.”

    Minä las­kin ja yllä­tys oli, että olen mak­sa­nut enem­män kuin tulen saa­maan jopa nollakorolla.
    Pitää muit­saa , että joka vuo­si on kerät­ty enem­män rahaa vakuu­tusyh­töil­le kuin on mak­set­tu etuuk­sia ja rahaa pitä­si olla rahas­tois­sa enem­män kuin on.

    Mut­ta muis­ta­net Paa­si­lin­nan kuu­lui­san vakuu­tus­oh­jel­man 60-luvulta ?

    Hän juu­ri avos­te­li sitä, että esim elä­ke­va­rat on sijoi­tet­tu tuot­ta­mat­to­mas­ti ja tap­piol­li­siin hankkeisiin.
    Mut­ta hänet tor­pat­tiiin risupartaadikaalina

  83. Art­tu­ri, kun ne pal­kat vaan ovat Kii­nas­sa nous­seet hitaam­min kun BKT, eli se sii­tä sisäis­ten hin­to­jen sopeu­tu­mi­ses­ta. Pikem­min­kin on käy­nyt niin että ulkoi­set hin­nat sopeu­tu­vat. Jos se sinun lähi-Ale­pa­si lai­nai­si asiak­kai­den mak­sa­mat rahat takai­sin heil­le asun­to­lai­noi­na, niin se nos­tai­si pai­kal­lis­ten asun­to­jen hintoja.

    Eli sii­nä mää­rin kuin kii­na­lai­set halua­vat sääs­tää suun­nil­leen sen ver­ran kuin ne yksi­tyis­hen­ki­löi­nä ja val­tio­na säästävä…

    Mitä jos kii­na­lai­set halu­aa kulut­taa eli sääs­tää vähem­män kuin Kii­nan val­tio? Val­tio voi halu­ta teh­dä näin vaik­ka­pa sik­si että kulut­ta­va kes­ki­luok­ka saat­tai­si vaa­tia äänioi­keut­ta tai talou­del­li­sia vapauksia.

    Ylei­se­nä huo­mio­na aihees­ta käy­tä­väs­tä kes­kus­te­lus­ta yleen­sä, sii­nä on jotain vähin­tään­kin eri­kois­ta että ystä­vil­lem­me oikeal­la täy­tyy vään­tää rau­ta­lan­gas­ta min­kä takia val­tion (Kii­nan) sekaan­tu­mi­nen (mm. valuutta)markkinoille on talou­del­li­ses­ti paha asia.

  84. Tep­po:

    Mut­ta tilan­ne on mel­ko nau­ret­ta­va jos ajat­te­lee, että ihmi­nen oli töis­sä mel­kein päi­vää­kään työt­tö­mä­nä ja eli juu­ri 80-luvul­la her­roik­si palkoillaan. 

    Olis kan­nat­ta­nut lait­taa osa sääs­töön van­huu­den varal­le, jos ei tun­nu pär­jää­vän sil­lä eläk­keel­lä, joka nyt mak­se­taan. Ei val­tion pidä tukea mitään her­roiks elämistä.

    tpyy­luo­ma:

    Art­tu­ri, kun ne pal­kat vaan ovat Kii­nas­sa nous­seet hitaam­min kun BKT, eli se sii­tä sisäis­ten hin­to­jen sopeutumisesta. 

    heh… no vois­ko olla niin, että ilman dol­la­ri­pe­giä pal­kat olis nous­su vie­lä pal­jon hitaam­min? Ei sii­tä, että pal­kat ovat nous­seet hitaam­min kuin BKT voi pää­tel­lä että hin­nat eivät sopeudu.

    Mitä jos kii­na­lai­set halu­aa kulut­taa eli sääs­tää vähem­män kuin Kii­nan valtio?

    No sit­ten siel­lä olis yksi­tyi­set var­maan­kin velkaantuisivat.

    Val­tio voi halu­ta teh­dä näin vaik­ka­pa sik­si että kulut­ta­va kes­ki­luok­ka saat­tai­si vaa­tia äänioi­keut­ta tai talou­del­li­sia vapauksia.

    Mut­ta sääs­tä­vä kes­ki­luok­ka ei? Muu­ten­kin mitä enem­män val­tio sääs­tää, niin sitä enem­män yksi­tyi­set kulut­ta­vat, joten en oikein ymmär­rä tätä esimerkkiä.

    Ylei­se­nä huo­mio­na aihees­ta käy­tä­väs­tä kes­kus­te­lus­ta yleen­sä, sii­nä on jotain vähin­tään­kin eri­kois­ta että ystä­vil­lem­me oikeal­la täy­tyy vään­tää rau­ta­lan­gas­ta min­kä takia val­tion (Kii­nan) sekaan­tu­mi­nen (mm. valuutta)markkinoille on talou­del­li­ses­ti paha asia.

    En tie­dä kenes­tä ystä­vis­tä oikeal­la puhut, mut­ta noin yleen­sä oikeis­to­lai­set vas­tus­ta­vat Kii­nan raha­po­li­tiik­kaa enem­män kuin vasem­mis­to­lai­set. On vasem­mis­tos­sa­kin toki Kii­na­krii­tik­ko­ja kuten Krugman.

    Noh ei sil­lä onhan talou­teen puut­tu­mi­sel­la huo­not puo­len­sa, mut­ta tämä kaup­pa­ta­seen tasa­pai­non kri­ti­soin­ti menee kyl­lä ohi maalin…

  85. Olis kan­nat­ta­nut lait­taa osa sääs­töön van­huu­den varal­le, jos ei tun­nu pär­jää­vän sil­lä eläk­keel­lä, joka nyt mak­se­taan. Ei val­tion pidä tukea mitään her­roiks elämistä.”

    Sii­nä tapauk­ses­sa ei vero­tuk­sel­le ole mitään nimel­lis­tä merkitystä.

    Jos val­tio kerää pakol­li­ses­ti “elä­ke­ra­has­toa”, luva­ten toi­meen­tu­lon eläk­keel­lä olles­sa, on sen myös­kin annet­ta­va toimeentulo.

    Suo­mes­sa kui­ten­kin köy­hyys­ra­ja on 1000–1300 euron liepeillä.
    Mitä luu­let, onko 700 euroa köy­hyys­ra­jan ala­puo­lel­la? Aina­kin se on pal­jon vähem­pi, kuin noin 2000 euroa kuus­sa, mikä oli äidin­kin kuu­kausi­palk­ka lop­pua­jal­la työ­elä­mäs­sä, joka sekään ei mikään eri­tyi­sen iso ollut.

    Jos ker­ta asen­ne on sel­lai­nen, että “mitäs et itse sääs­tä­nyt?”, niin sil­loin pitää men­nä ame­ri­kan mal­liin ja kaik­kien pitää alkaa itse mak­sa­maan elä­ke­va­kuu­tus­ta vapaaehtoisesti.

  86. OS: ”Minun ymmär­tääk­se­ni ne [työt­tö­myys­kas­soi­hin kuu­lu­mat­to­mien työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut] mene­vät nykyi­sin val­tion poh­jat­to­maan kas­saan, kos­ka niil­lä ei enää keh­da­ta rahoit­taa ansio­si­don­nais­ta. Asia seli­te­tään niin,m että juu­ri nuo rahat käy­te­tään perus­tur­van rahoi­tuk­seen, mut­ta tämä on silmänkääntötemppu.”

    Mie­len­kiin­tois­ta, onko tuo mah­dol­lis­ta? Siis onko tuo­hon oikeas­ti joku meka­nis­mi? Minä kun olen luul­lut, että työt­tö­myys­kas­san jäse­nyy­des­tä tie­tä­vät vain kas­sa ja jäsen itse, eikä aina­kaan työ­nan­ta­ja. Kuin­ka ne kas­soi­hin kuu­lu­mat­to­mien työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut voi­tai­siin sit­ten tulout­taa val­tiol­le? Enin­tään jonain sum­mit­tai­se­na könt­tä­nä kas­soi­hin kuu­lu­mat­to­mien pal­kan­saa­jien osuu­den mukaan, jos sel­lai­nen tie­to on. Työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton sivuil­ta ei tun­nu löy­ty­vän tuo­hon aina­kaan mitään vii­tet­tä. (http://www.tvr.fi/?4;2;5800;5800.html)

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minun ymmär­tääk­se­ni ne mene­vät nykyi­sin val­tion poh­jat­to­maan kas­saan, kos­ka niil­lä ei enää keh­da­ta rahoit­taa ansio­si­don­nais­ta. Asia seli­te­tään niin, että juu­ri nuo rahat käy­te­tään perus­tur­van rahoi­tuk­seen, mut­ta tämä on silmänkääntötemppu.

    Täs­sä käsit­te­len aihet­ta lisää:
    http://tinyurl.com/oikeutta

    Lisä­sin sivul­le äsken las­kel­mia miten vää­ryy­den voi kor­ja­ta ilman että sii­tä tulee lisä­kus­tan­nuk­sia valtiolle.

    (Kir­joit­te­lin­kin tähän kom­men­tin jo aiem­min, mut­ta blo­gi romah­ti vähän sen jälkeen.
    Blo­gin palau­tuk­sen jäl­keen näkö­jään uusim­mat kom­men­tit oli­vat hävin­neet, myös minun.)

  88. K‑S: Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minun ymmär­tääk­se­ni ne mene­vät nykyi­sin val­tion poh­jat­to­maan kas­saan, kos­ka niil­lä ei enää keh­da­ta rahoit­taa ansio­si­don­nais­ta. Asia seli­te­tään niin, että juu­ri nuo rahat käy­te­tään perus­tur­van rahoi­tuk­seen, mut­ta tämä on silmänkääntötemppu.

    Tut­ki­mus­joh­ta­ja, pro­fes­so­ri Roo­pe Uusi­ta­lon blo­gin mukaan vain osa nois­ta rahois­ta tili­te­tään val­tiol­le. Näi­den tar­ken­net­tu­jen tie­to­jen mukaan las­kin tau­luk­ko­ni uudel­leen. Todel­la rumaa luettavaa:
    http://www.saunalahti.fi/kvarkki/oikeutta/harhat.htm#taulukko

    Eli niil­lä rahoi­te­taan kum­min­kin ansiosidonnaista!

    Ja blo­gi tässä:
    http://blog.hse-econ.fi/?p=4203

  89. Työ­martk­ki­na­tu­ki ja sosi­aa­li­tur­va­ku­lu­ja­vää­ris­tel­lään ihan kokoa­jan. Tilas­to on emävale.

    Itse­lä työ­mark­ki­na­tues­ta eme­nee ensin 22% vero. Pääl­le koko sum­mas­ta menee ALV eli täs­sä­vai­hees­sa vero­pro­sent­ti on jo lähel­lä viit­tä­kym­ment’. Kos­ka koko raha menee elä­mi­seen mm säh­kö, täs­tä osas­ta palau­tuu taas iso osa val­tiol­le ja lop­pu­tu­le­ma on että kun las­ke­taan verot ja vero­luo­toi­set pak­ko­mak­sut pois, työ­mark­ki­na­tue­ki on men­nyt koko­naan nii­hin. Las­kin tämän suu­rin piir­tein per­hees­säm­me (5 hen­keä). Kos­ka elin­kus­tan­nus­ten PELKKIIN ‘veroi­hin­kaan’ ei työ­mark­ki­na­tu­ki rii­tä on haet­ta­va sosiaalitukea.
    Käy­tän­nös­sä sum­mas­ta palaa val­tao­sa val­tiol­le kum­min­kin VÄHINTÄÄN yli puo­let. Näin ollen raha vain kier­rä­te­tään työt­tö­män kaut­ta ja saa­daan tilas­toi­tua ja tilas­tot kau­niik­si, mut­ta todel­li­suu­des­sa sii­tä ei ole juu­ri­kaan mitään iloa esim osto­voi­maa paran­ta­maan. Ei vaik­ka sitä nos­tet­tai­siin 30%, sil­ti sii­tä val­tao­sa palaa val­tiol­le ja per­hees­säm­me sai­sim­me vas­ta verot ja vero­luo­toi­set mak­sut maksettua.
    Täten päi­vä­ra­han suu­ruu­del­la ei ole mer­ki­tys­tä kos­ka se ei rii­tä mihin­kään, ja on pak­ko hakea sosi­aa­li­tu­kea myöäs. Näin ollen kun­nat mak­sa­vat sosi­aa­li­tu­kea, jot­ta val­tio saa rahan­sa työttömältäkin.
    Myös sosi­aa­li­tu­ki­las­ke­man oma­vas­tuut ovat kum­mal­li­sia. Ihan kuin työ­tön tai­koi­si jos­tain sitä rahaa niihin.
    Ainoa oikeu­den­mu­kai­nen tapa on vähen­tää Mm. asu­mi­sen ja ruo­an ALVia. 

    JA mikä pahin­ta suo­men sosi­aa­li­tu­ki ei tun­ne sanaa auto tai työm­ta­ka­ku­lut ja näin ollen työt­tö­män töi­hin­läh­tö­kyn­nys on niin kor­kea ettei sii­hen ole varaa. Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mä­nä olen pudon­nut tähän louk­kuun kak­si ker­taa. Työ­paik­ka on, mut­tei varaa läh­teä töi­hin joten se sii­tä. Kyse oli 300euron euron tues­ta, jon­ka oli­sin tar­vi­nut. Tämä­kin on usein­mi­ten vir­kai­li­jan mie­len­ti­las­ta, asen­tees­ta ja haki­jan pärs­täs­tä kiinni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.