Lauttasaaren koulutilanne ja negatiivinen reaalikorko

7.9.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka 

Lauttasaarta vaivaa paha koulutilojen puute, joka on vain pahentumassa, koska lisää asuntotuotantoa on tulossa. Huomisessa kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa hyväksytään taas yksi asuintalokaava.

En tiedä, mikä on mennyt suunnittelijoilta pieleen. Todennäköisesti perheiden käyttäytyminen on yllättänyt. Enää ei perheen kasvaessa muuteta kehyskuntiin omakotitaloon.

Oli miten oli. Nyt tarvittaisiin uusi koulu ja aika nopeasti. Muuten lauttasaarelaiset ryhtyvät aivan rationaalisin perustein vastustamaan kaavoitusta. Yleensähän uudet asukkaat merkitsevät palvelutason parantumista, mutta tässä tapauksessa ne merkitsevät palvelutason heikkenemistä.

Koulun tiellä on kaksi ongelmaa. Pitäisi löytää tontti tai valmis rakennus ja pitäisi löytää rahaa hankkeen toteuttamiseen. Puutun tässä vain tuohon rahaan.

Koulun rakentamista saattaa jarruttaa pyhäksi asiaksi noussut investointikatto. Jos Helsingin valtuustoryhmillä olisi parempi luottamus toisiinsa, tehtäisiin niin, että sovittaisiin, että vuoden 2023 investointirahaa siirretään aiemmaksi pitäen investointien kokonaismäärä ennallaan. Investointeja siis aikaistettaisiin.

Aikaistaminen ei nimittäin maksa mitään, vaan säästää rahaa, sillä saahan kaupunki lainaa negatiivisella reaalikorolla. Yleensä investoinnin myöhentäminen säästää, mutta jos korko on negatiivinen, aikaistaminen säästää rahaa.

Tämä pätee vain aikaistamiseen, ei kokonaan uusiin investointeihin. Turha investointi ei muutu tarpeelliseksi, vaikka korko olisi vähän alempikin.

 

Kommentit

46 Vastausta artikkeliin “Lauttasaaren koulutilanne ja negatiivinen reaalikorko”

  1. Juho Laatu kirjoitti 7.9.2015 kello 18:11

    Epätasainen investointivauhti tarkoittaa myös epätasaisuutta rakennusalan työpaikkojen määrässä. Se ei kuulune tavoitteisiin.

    Aikaistamista kannattaa harjoittaa vain sellaisessa aikaikkunassa, jossa korkojen uskotaan pysyvän varmasti negatiivisina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  2. EKK kirjoitti 7.9.2015 kello 18:42

    Surkuhupaisaa on se, että viimeisten 10 vuoden aikana Lauttasaaressa on muutettu pari koulurakennusta asuinkäyttöön.

    Ensin Haahkakujalla entinen Lauttasaaren yhteiskoulun talo, sittemmin Marian sairaalan käytössä ollut, muutettiin HOASin asuntolaksi.
    http://www.hoas.fi/www/hoaswww.nsf/sp?open&cid=grhaahkakuja
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101070010001.htm

    Ja heti perään Haahkapolulla vanha Lilla Hanken muutettiin vanhusten palvelutaloksi Arcadan muutettua Arabianrantaan.
    https://www.esperi.fi/fi/ikaihmisten-asumispalvelut-hoivakodit-helsinki-hoivakoti-untuva-esittely
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101090006001.htm

    Tuosta jälkimmäisestä löytyy vielä esityslista kaupungin sivuilta:
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-11-27_Kslk_34_El/D8B408A3-4254-4B59-B944-2420D4CE36F2/Lauttasaaren_tonttia_31109-10_seka_puisto-_ja_katu.html

    “Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä Arcadan koulurakennuksen
    säilyttäminen ja sen pitäminen koulu- tai muussa palvelukäytössä olisi
    ensisijaisesti suotavaa. Kun käyttäjäksi ei ole koulua näköpiirissä, niin
    rakennuksen säilyttämiselle ainakin osin jossain yleisessä käytössä on
    painavia syitä.”

    Sivuhuomiona samalla esityslistalla päätetään Haahkapolun muuttamisesta pihakaduksi:
    “Nykyiset väistämisjärjestelyt Haahkapolun, Haahkatien ja Otavantien
    risteyksessä ovat monille epäselvät. Muuttamalla Haahkapolku
    pihakaduksi epäselvyys poistuu, koska pihakadulta tulevan on aina
    väistettävä muuta liikennettä. Toisaalta pihakadulla halutaan korostaa
    jalankulkijan asemaa. Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun
    mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. Tätä tuetaan rakenteellisin
    ratkaisuin.”
    Näitä ei ole saatu 7 vuoden aikana toteutettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 40

  3. Matias kirjoitti 7.9.2015 kello 19:59

    Kaksi huomiota:
    1) “Yleensä investoinnin myöhentäminen säästää, mutta jos korko on negatiivinen, myöhentäminen säästää rahaa.”

    Tarkoitat varmaan, että jälkimmäisessä tapauksessa aikaistaminen säästää.

    Aikaisestaminen kannattaa myös siinä tapauksessa, että investoinnin tuottama hyöty on sen vuosittaisia kuluja suurempi (miten ne laskemaan oikein jätetään nyt toiseen keskusteluun).

    Joka tapauksessa, tämä on ensimmäinen syy miksi investointikatto on väärä työkalu tähän aikaan, kun kulut ovat alkaiset ja niin ollen hyöty-kustannussuhde parempi.

    2) “Tämä pätee vain aikaistamiseen, ei kokonaan uusiin investointeihin. Turha investointi ei muutu tarpeelliseksi, vaikka korko olisi vähän alempikin.”

    Turha investointi ei ole koskaan investointi, se on kulu, mutta huono investointi voi kyllä muuttua hyväksi, kun korkotaso on alhainen, kuten nyt ja todennäköisesti myös lähitulevaisuudessa. Ja juuri todennäköisyyksien perusteella investointeja pitäisi tehdä, eikä staattisten kiintiöiden sisällä.

    Ei kaupungin suin päin pidä ottaa velkaa, mutta rahoitus on olemassa juuri siksi, että investointeja voidaan ajoittaa olosuhteiden mukaan, kuten artikkelissasi esitätkin. Investointikatto taas on vähän sama kuin sanoisi, että nyt on järjen käyttö kielletty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. Sakke kirjoitti 7.9.2015 kello 20:03

    O.S.: “En tiedä, mikä on mennyt suunnittelijoilta pieleen.”

    Rekrytointi? Ehkäpä, mutta ainakin kokonaisuuksien sekä syyn ja seurausten hahmotus ja hallinta lienevät listalla. Dynaamisten vaikutusten arviointi ei ole kaikille helppoa.

    Kuulemani mukaan sammakot vesikattilassa eivät huomaa asteittain (kirjaimellisesti!) tapahtuvan lämpötilamuutoksen kokonaisvaikutusta. Ehkä sammakoilla ja suunnittelijoilla on tässä suhteessa yhteinen ominaisuus!

    Olisiko KSV:ssa ollut kyse liiasta keskittymisestä ns. postimerkkikaavoihin, joista Lauttasaaressa on jo pitkään voitu havaintoja tehdä. Olen jo pitkään myös epäillyt, että Kansakoulukadulta käsin voi olla aika vaikea hahmottaa laajempia kokonaisuuksia (sekä mm. maisemallisia tiloja ja avaruutta), kun ko. katu, jonka varrelle KSV sijoittuu, on niin kovin kapea.

    Toisaalta, uuden yleiskaavaehdotuksen ruskeita ruutuja maalailtiin puolestaan ihan turhankin moneen paikkaan leveällä maalitelalla … ainakin Lauttasaaren suunnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. Mikko K kirjoitti 7.9.2015 kello 20:05

    “Yleensä investoinnin myöhentäminen säästää, mutta jos korko on negatiivinen, myöhentäminen säästää rahaa.”

    Taisi tulla ajatusvirhe tuossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.9.2015 kello 8:23

    Mikko K
    Kiitos oikoluvusta. Korjasin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. EKK kirjoitti 7.9.2015 kello 20:33

    Tontiksi ehdottaisin Heikkiläntie 14. Sijainti puiston laidalla, koulurakennus sopii hyvin viereisten matalien talojen jatkoksi. Pajalahden kenttä lähellä liikuntatunteja ajatellen. On myös monen vanhemman työmatkan varrella, Vattuniemen asutuksen ja metroaseman välissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. Anonyymi kirjoitti 7.9.2015 kello 22:37

    Tarvitaanko ala-asteen opetusta varten edes omaa rakennusta? Lapsethan viettävät saman opettajan kanssa samassa huoneessa koko päivän. Yhtä (tai vaikka paria) luokkaa varten voisi vuokrata yhden huoneiston/huoneen ihan tavallisesta (pienehköstä) toimistotilasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. Kaijuli kirjoitti 7.9.2015 kello 22:48

    Ihan kuin EKK kirjoitti, Lauttasaaressa on jätetty käyttämättä monta hyvää rakennusta ja tonttia, jonne koulutilat olisi voinut sijoittaa. Miksi te kaupunkisuunnittelijat ette ole uskoneet kaupungin OMIA ennusteita lapsimäärän kasvusta? Ei kasvu mikään yllätys ole ollut, vaan kehitys on ollut ihan ennusteiden mukaista. Ja sitten vielä puuhataan alueelle 5000 asukkaan Koivusaarta, joka “nojaisi Lauttasaaren palveluihin”. Mihin ihmeen palveluihin? Oikeasti: lapsiperheet tekevät pian lähtöä saarelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.9.2015 kello 8:21

    Kaupunkisuunnittelulautakunta ei päätä koulujen rakentamisesta vaan aloitteen pitäisi tulla sieltä koulupuolelta. Opetusvirasto on luopunut potentiaalisista koulutiloista Lauttasaaressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jalmari J kirjoitti 8.9.2015 kello 8:02

    Eihän se Kreikkakaan mitään velkaa ole ottanut. Se on vaan aikaistanut investointeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  12. Raimo K kirjoitti 8.9.2015 kello 8:48

    Jalmari J:
    Eihän se Kreikkakaan mitään velkaa ole ottanut. Se on vaan aikaistanut investointeja.

    Ikävä kyllä Kreikka on ottanut velkaa, mutta ei ole investoinut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  13. Pekka Vuori kirjoitti 8.9.2015 kello 10:59

    Väestöennusteiden laatijana kommentoin väestökehityksen taustoja:
    Lauttasaaren lasten määrän lähti nopeaan kasvuun saaren vanhoilla asuntoalueilla noin vuonna 2007, eli kyse on samasta ilmiöstä kuin kantakaupungissa. Vaikka uusia asuntoja onkin rakennettu hieman esim. vuosina 2009-2012 ennustettua enemmän, tällä ei ole ollut niin suurta merkitystä, osittain siksi että uusiin asuntoihin on tullut paljon muitakin kuin lapsiperheitä.
    Tällä vuosikymmenellä koululaisten määrän ennustaminen on osunut aika hyvin kohdalleen, mutta päivähoitoikäisiä on kyllä tullut enemmän kuin on ennakoitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Tero Tolonen kirjoitti 8.9.2015 kello 11:43

    Mikäli kunnat jo nyt pystyvät kaavoittamaan mihin tarkoitukseen jokin osa tiloista tulee varata, niin miksi ei esim. asuinrakennuksiin voitaisi varata tiloja kunnallisia palveluita, esim. kouluja tai päiväkoteja varten?

    Monet kouluthan alkavat olla jo purkukunnossa, eikä rahaa niiden korjaukseen tunnu olevan. Toisaalta, jos kerrostalon ala / yläkerrassa olisi vaikkapa koulu, tällöin luultavasti kerrostalostakin tulisi lapsiperheiden kannalta kiinnostava paikka asua, koska kotimatka olisi niin lyhyt – hissillä ylös tai alas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Austrian kirjoitti 8.9.2015 kello 12:21

    Tuo koulujen rakentaminen Helsinkiin on keskittämispolitiikkaa, jota pitää vastustaa.

    Miksi ne lapsiperheet eivät voi muuttaa maalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  16. Kaijuli kirjoitti 8.9.2015 kello 14:39

    Anonyymi:
    Yhtä (tai vaikka paria) luokkaa varten voisi vuokrata yhden huoneiston/huoneen ihan tavallisesta (pienehköstä) toimistotilasta.

    Tämä oli varmaan heitetty läpällä? Myllykallion koulun tontilla on jo nyt noin 250 lasta parakeissa koulun pihalla. Kouluikäisten määrä alueella kasvaa vielä nykyisestä ennusteiden mukaan noin 650:lla kymmenessä vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. Markku af Heurlin kirjoitti 8.9.2015 kello 15:55

    Juho Laatu:
    Epätasainen investointivauhti tarkoittaa myös epätasaisuutta rakennusalan työpaikkojen määrässä. Se ei kuulune tavoitteisiin.

    Aikaistamista kannattaa harjoittaa vain sellaisessa aikaikkunassa, jossa korkojen uskotaan pysyvän varmasti negatiivisina.

    Asiallinen huomio. Tosin meillä taitaa nyt olla rakennusalalla paha pula tösitä, joten aikaistaminen vois olla paikallaan.

    Eikä tämä ole peruskeynesiläistä suhdannepolitiikkaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  18. Maria kirjoitti 8.9.2015 kello 18:34

    EKK:
    Surkuhupaisaa on se, että viimeisten 10 vuoden aikana Lauttasaaressa on muutettu pari koulurakennusta asuinkäyttöön.

    Ensin Haahkakujalla entinen Lauttasaaren yhteiskoulun talo, sittemmin Marian sairaalan käytössä ollut, muutettiin HOASin asuntolaksi.
    http://www.hoas.fi/www/hoaswww.nsf/sp?open&cid=grhaahkakuja
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101070010001.htm

    Ja heti perään Haahkapolulla vanha Lilla Hankenmuutettiin vanhusten palvelutaloksi Arcadan muutettua Arabianrantaan.
    https://www.esperi.fi/fi/ikaihmisten-asumispalvelut-hoivakodit-helsinki-hoivakoti-untuva-esittely
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101090006001.htm

    Tuosta jälkimmäisestä löytyy vielä esityslista kaupungin sivuilta:
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-11-27_Kslk_34_El/D8B408A3-4254-4B59-B944-2420D4CE36F2/Lauttasaaren_tonttia_31109-10_seka_puisto-_ja_katu.html

    “Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä Arcadan koulurakennuksen
    säilyttäminen ja sen pitäminen koulu- tai muussa palvelukäytössä olisi
    ensisijaisesti suotavaa. Kun käyttäjäksi ei ole koulua näköpiirissä, niin
    rakennuksen säilyttämiselle ainakin osin jossain yleisessä käytössä on
    painavia syitä.”

    Sivuhuomiona samalla esityslistalla päätetään Haahkapolun muuttamisesta pihakaduksi:
    “Nykyiset väistämisjärjestelyt Haahkapolun, Haahkatien ja Otavantien
    risteyksessä ovat monille epäselvät. Muuttamalla Haahkapolku
    pihakaduksi epäselvyys poistuu, koska pihakadulta tulevan on aina
    väistettävä muuta liikennettä. Toisaalta pihakadulla halutaan korostaa
    jalankulkijan asemaa. Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun
    mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. Tätä tuetaan rakenteellisin
    ratkaisuin.”
    Näitä ei ole saatu 7 vuoden aikana toteutettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Maria kirjoitti 8.9.2015 kello 18:36

    Tähän listaan tulee vielä lisätä Merenkulkuoppilaitos, jonka paikalla nyt siis “meren päälle rakennettu” asunto-osakeyhtiö Veneentekijänranta

    Eikö todellakaan kaupungilla ole yksityisomistuksessa olevan kiinteistön pakkolunastusmahdollisuutta julkisen rakentamisen tarpeisiin? Keskeisessä Vattuniemessäkin muutama aivan oivallinen tontti…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Tompelo kirjoitti 8.9.2015 kello 19:45

    Koska nyt on menossa nousukausi, pitäisi säästää ei aikaistaa investointeja. Investoida voi sitten, kun on menossa laskukausi, sanoi jo Keynes aikoinaan. (Euro-Suomen talous on niin romuna, että nousukausi näyttää laskukaudelta, mutta nousukausi se silti on varsinkin suhteessa siihen, mikä tilanne on muutaman vuoden kuluttua.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.9.2015 kello 22:30

    Onko meillä nousukausi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Pekka T. kirjoitti 8.9.2015 kello 23:56

    Kaunis ajatus, mutta tietäähän sen miten kävisi, jos investointi aikaistettaisiin nykyaikaan.

    Vuoden 2023 lähestyessä olisivat nousseet esiin uudet, erityisen kiireiset ja tärkeät investoinnit, joille välttämättä pitäisi löytyä ja löytyisikin rahoitusta.

    Investointikatto ei pitäisi. Olisiko tämä sitten hyvä vai huono asia, riippuu täysin vastaajan tavoitteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. Kari kirjoitti 9.9.2015 kello 0:08

    Nyt halutaan rakentaa Lohiapajanlahteen 22000 kerrosneliömetriä lisää, noin 400 asukasta ja sitäkautta ainakin 60 lasta (jos normaalijakauma). Tuota aluetta ei pitäisi rakentaa, ennenkuin kouluongelma on kunnolla ratkaistu. Vai olisiko siinä itse asiassa mainio paikka koululle ja vaikkapa päiväkodille? Kaupunkihan omistaa nuo maat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. Tompelo kirjoitti 9.9.2015 kello 7:13

    Osmo Soininvaara:
    Onko meillä nousukausi?

    Joo, perinteinen nousukausi. USA on veturina ja siellä jo kohta nostetaan ohjauskorkoa.

    Jos kuitenkin Kiinan ja euromaiden talous jatkaa yskimistään, kohta iskee laskukausi. Ja iskee se kuitenkin vaikka eivät yskisikään, vain hiukan myöhemmin.

    Jatkossa nousukauden merkit kannattaa tsekata ulkomailta. Jos Suomen taloutta vain tarkkailee, voi syntyä käsitys, että nousukausia ei enää ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2015 kello 7:44

    Paljonko Suomessa kannattaa rakentaa riippuu lähinnä Suomen suhdannekehityksestä, ei Yhdysvaltain suhdanteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Juho Laatu kirjoitti 9.9.2015 kello 8:30

    Markku af Heurlin: Asiallinen huomio. Tosin meillä taitaa nyt olla rakennusalalla paha pula tösitä, joten aikaistaminen vois olla paikallaan.

    Eikä tämä ole peruskeynesiläistä suhdannepolitiikkaa?

    Keynesiläinen politiikka on mielestäni sitä, että pehmennetään hetkellisen sundannenotkahduksen aiheuttamaa shokkia pumppaamalla talouteen hieman ylimääräistä rahaa. Ihan fiksu taktiikka. Sitä politiikkaa, jossa eletään yli varojen vuosikausia, koko ajan rahaa talouteen pumpaten, esim. investointeja aikaistaen, en pidä keynesiläisenä politiikkana, vaan ehkä lähinnä vastuuttomana politiikkana.

    Rakennusalalla on pula töistä, ja niitä olisi hyvä saada lisää, mutta Osmon ehdotus taisi sisältää ajatuksen, että niitä olisi nyt (velaksi), mutta sitten tulisi täysi stoppi kaupungin toimien osalta. Jos toivottu nousukausi paikkaisi siinä vaiheessa työtilanteen, kaikki olisi ok. Mutta mitään tuollaista ei voi luvata. Ja poliitikot ovat jo elvyttäneet vuosikausia, kaiketi siinä toiveessa, että kulman takana juuri oleva nousukausi pelastaisi heidät velkaantumiselta ja kurjistumiselta. Ei ole tapahtunut, vaan velkaantuminen on jatkunut ja jatkunut, “aikaistetusti”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Juho Laatu kirjoitti 9.9.2015 kello 8:36

    Osmo Soininvaara:
    Paljonko Suomessa kannattaa rakentaa riippuu lähinnä Suomen suhdannekehityksestä, ei Yhdysvaltain suhdanteista.

    Euroalue on muutettu (vakauteen tähtäävästä) suhdanteita ohjailevaksi, joten useissa talouteen liittyvissä kysymyksissä (esim. korkotaso) Suomen tulisi seurata enemmän euroalueen suhdannekehitystä kuin omaansa. Yhdysvaltojen suhdannekehitys ja euroalueen suhdannekehitys ovat myös enemmän sidoksissa toisiinsa kuin Suomen ja Yhdysvaltain suhdannekehitykset aiemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Tompelo kirjoitti 9.9.2015 kello 8:55

    Osmo Soininvaara:
    Paljonko Suomessa kannattaa rakentaa riippuu lähinnä Suomen suhdannekehityksestä, ei Yhdysvaltain suhdanteista.

    Kunpa kyse oliskin suhdanteista!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  29. Raimo K kirjoitti 9.9.2015 kello 8:58

    Tompelo: Joo, perinteinen nousukausi. USA on veturina ja siellä jo kohta nostetaan ohjauskorkoa.

    Jos kuitenkin Kiinan ja euromaiden talous jatkaa yskimistään, kohta iskee laskukausi. Ja iskee se kuitenkin vaikka eivät yskisikään, vain hiukan myöhemmin.
    ‘snip’

    Joo, johan eilen radiossa eräs talousviisas totesi, että USA-vetoinen nousukausi on ehkä tulossa ja sitä tulee taas seuraamaan laskukausi, joten Suomessa ei kannata tehdä yhtään mitään. Niin viisaita talousviisaat ovat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Tompelo kirjoitti 9.9.2015 kello 9:03

    Ja kyllä Suomessakin on kai nousukausi. Referenssipiste on vai mennyt miinukselle. Siksi nykyään pikkaisen plussalla on kuin ennen muinoin useamman prosentin kasvuvauhti. Laskukausi taas tarkoittaa taantumaa eli BKT:n pienenemistä, kun ennen se yleensä on merkinnyt kasvun hidastumista prosenttiin tai pariin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Tommi Uschanov kirjoitti 9.9.2015 kello 11:05

    Sakke: Kuulemani mukaan sammakot vesikattilassa eivät huomaa asteittain (kirjaimellisesti!) tapahtuvan lämpötilamuutoksen kokonaisvaikutusta.

    Vain jos ei puhuta edes asteista vaan asteen pienistä murto-osista. 1800-luvulla tehdyssä kokeessa, josta tämä sammakkojuttu ilmeisesti sai alkunsa, lämmitysvauhti oli alle 0,2 °C/minuutti.

    Markku af Heurlin: Eikö tämä ole peruskeynesiläistä suhdannepolitiikkaa?

    On, ja sellaisena se ei ole koskaan kuulunut Suomen poliittiseen kulttuuriin kuin korkeintaan rajoittuneena suppeaan toisinajattelijoiden joukkoon. Minkä voi tästäkin kommenttiketjusta taas nähdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Stadin Paroni kirjoitti 9.9.2015 kello 18:21

    Tällä blogilla kestoaiheita tuntuu olevan väittää että kukaan ei enää halua asua omakotitalossa. Samaa propagandaa toitottavat Hesarin toimittajat.

    Kutsun propagandaksi koska omat havaintoni eivät tätä tue. Väitän, että tilastoissa näkyvä lapsiperheiden kantakaupungista muuton väheneminen johtuu asuntomarkkinoiden hyytymisestä (ei päästä eroon vanhasta tai liian huono hinta) ja yleisestä taloustilanteesta (ei uskalla investoida kun epävarmuus työpaikoista jne).

    Jos hyytyminen on tilapäistä niin kysyntä patoutuu ja pato purkautuu kun markkinat lähtevät vetämään.

    Jos hyytyminen johtuisi kaupunkiasumisen kasvaneesta suosiosta niin isojen perheasuntojen kysynnän pitäisi olla selvästi kasvanut kaupungeissa. En ole tälläistä havainnut

    Ohessa realian tiedote (en nyt parempaa dataa löytänyt) viime syksyltä jossa sanotaan että erityisesti pienet kerrostaloasunnot myyvät, ja lisäksi edulliset omakotitalot ja lapsiperheille sopivat rivarit. Tiedotteessa sitä ei sanota, mutta hankalimpia myytäviä nyt ovat isot omakotitalot.

    http://www.realiagroup.fi/fi/?newspage=63

    Mielestäni tämä data kertoo nimenomaan sitä, että lapsiperheet ovat jumissa pienissä kerrostaloasunnoissa ja etsivät muita vaihtoehtoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2015 kello 22:05

    Jotenkin se jumiutuminen alkoi vuonna 2005 keskellä kiivasta nousukautta. Kyllä asuntopreferensseissä on tahtunut selvä muutos. Se näkyy7 esimrkiksi siinä, että Vallilassa lapsiperheiden määrä on noussut yhdeksessä vuodessa (2005 – 2014) 70 prosentilla. Kysyntä ei kohdistu isoihin perheasuntoihin, koska niitä on vain lähiöissä. Kaantakaupujngissa kaikki perheasunnot menevät kyllä kaupaksi ja paljon korkeampaan hintaan kuin omakotialueilla.
    Jumiutumistakin voi olla. Lähinnä sitä, että lähiöistä ei pystytä muuttamaan omakotitaloihin, mutta väite, ettei ihmisillä ole laman talkia varaa muuttaa kantakaupungin kalliista asunnoista kehyskuntien halpoihin asuntoihin sisältää pienen etumerkkiin liittyvän virheen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Sakke kirjoitti 9.9.2015 kello 19:07

    EKK:
    Tontiksi ehdottaisin Heikkiläntie 14. Sijainti puiston laidalla, koulurakennus sopii hyvin viereisten matalien talojen jatkoksi. Pajalahden kenttä lähellä liikuntatunteja ajatellen. On myös monen vanhemman työmatkan varrella, Vattuniemen asutuksen ja metroaseman välissä.

    Ehdotatko siis koulurakennusta ihan Lauttasaaren viimeisen huoltoaseman viereen?

    Olisihan uudelle koululle tilaa muuallakin, esimerkiksi Lohiapajanlahden reunalla, paikassa, johon ollaan suunnittelemassa lisää asuntoja! Kannatan Karin ehdotusta.

    Viime viikon Lauttasaarilehdessä Nro 30 oli esitetty niille vaihtoehtoinen suunnitelma (ks. lehden s. 8-9). Jos mainitun, arkkitehti Ilpo Aarnialan laatiman hienon suunnitelman uusi umpikortteli Lohiapajanlahden reunalla tehtäisiinkin kouluksi, saisivat oppilaat kätevästi suojaisan koulupihan, ja lisäksi, ratkaisun ansiosta voisi kasvava oppilaspaine tulevaisuudessa helpottaa saarella edes hieman.

    Tuolle paikalle rakennettuna ei varmaankaan olisi vaikea saada uusia koulutiloja myös iltaisin muuhunkin käyttöön, niiden tilojen käytön tehokkuutta lisäten, varsinkin kun siinä vierustalla sijaitsee Vattuniemen väkirikas asuinalue. Kaikkia rantoja ei pidä Helsingissä rakentaa pelkästään asuntoja täyteen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. EKK kirjoitti 9.9.2015 kello 23:18

    Sakke: Ehdotatko siis koulurakennusta ihan Lauttasaaren viimeisen huoltoaseman viereen?

    Ei kai huoltoasema koulun rakentamista estä, ainakin Mechelininkadulla rakennetaan parhaillaan Perhon uutta taloa ihan huoltoasemaan kiinni. Jos liikenne mietityttää, niin suurin osa lapsista tulee etelästä, Heikkiläntien yli pitäisi varmaan olla joka tapauksessa koulun kohdalla liikennevalot, jolloin ei tarvitse kulkea huoltoaseman edestä. Lännestä tulevat taas voivat kiertää huoltoaseman takaa.

    No tämä oli vain yksi ehdotus. Särkiniementie 26 olisi myös sijainniltaan hyvä, mutta taisi olla päiväkotiselvityksessä todettu vaikeaksi/kalliiksi rakentaa. Tiedä sitten miten kalliiksi, onhan siinäkin talot molemmilla puolilla. Lohiapajanlahti miksei, jos suunnitelmia vielä halutaan muuttaa. Nuo Heikkiläntien ja Särkiniementien tontit ovat ehkä muuten sellaisia, että koulurakennus sopisi viereisiin olemassaoleviin rakennuksiin kokonsa ja korkeutensa puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. Stadin Paroni kirjoitti 10.9.2015 kello 0:24

    Osmo Soininvaara:
    …mutta väite, ettei ihmisillä ole laman talkia varaa muuttaa kantakaupungin kalliista asunnoista kehyskuntien halpoihin asuntoihin sisältää pienen etumerkkiin liittyvän virheen.

    Etumerkkiasiaa voi selittää myös se tyypillinen kehityskulku, että muutetaan kantakaupungin 250-350 teur maksavasta kaksiosta/kolmiosta 400-600 teur maksavaan uudehkoon 180 m2 omakotitaloon reilun kokoisella pihalla. Eli siirtymisessä kantakaupungista kehyskuntaan myös upgreidataan reilusti asumisen tasoa ja hintaa.

    En ole koskaan kuullut lapsiperheestä joka muuttaisi esim 80 m2 kerrostaloasunnosta kesksutassa toiseen 80 m2 kerrostaloon Tuusulan keskustassa. Toki jos näin tekisi niin asuntolaina pienenisi aika mukavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Tapio kirjoitti 10.9.2015 kello 10:19

    Raimo K: Joo, johan eilen radiossa eräs talousviisas totesi, että USA-vetoinen nousukausi on ehkä tulossa ja sitä tulee taas seuraamaan laskukausi, joten Suomessa ei kannata tehdä yhtään mitään. Niin viisaita talousviisaat ovat!

    Järkevä ehdotus. On nimittäin havaittu, että julkisen vallan päätöksenteko- ja suunnitteluprosessit ovat niin hitaita, että esim. elvyttävät julkiset investoinnit käynnistyvät vasta seuraavalla nousukaudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. max kirjoitti 10.9.2015 kello 11:21

    Osmo Soininvaara:
    Jotenkin se jumiutuminen alkoi vuonna 2005 keskellä kiivasta nousukautta. Kyllä asuntopreferensseissä on tahtunut selvä muutos. Se näkyy7 esimrkiksi siinä, että Vallilassa lapsiperheiden määrä on noussut yhdeksessä vuodessa (2005 – 2014) 70 prosentilla. Kysyntä ei kohdistu isoihin perheasuntoihin, koska niitä on vain lähiöissä. Kaantakaupujngissa kaikki perheasunnot menevät kyllä kaupaksi ja paljon korkeampaan hintaan kuin omakotialueilla.
    Jumiutumistakin voi olla. Lähinnä sitä, että lähiöistä ei pystytä muuttamaan omakotitaloihin, mutta väite, ettei ihmisillä ole laman talkia varaa muuttaa kantakaupungin kalliista asunnoista kehyskuntien halpoihin asuntoihin sisältää pienen etumerkkiin liittyvän virheen.

    Vaikuttaisi todelta, Helsingissä lasten määrä on kääntynyt kasvuun ja sitä se on tehnyt etenkin eteläisessä suurpiirissä mitä se sitten ikinä tarkoittakaan. Ainoastaan murrosiän ohittaneiden lasten määrä painuu (luonnollisesti siis toistaiseksi). Mutta sekin taisi olla volyymissään etelässä. (lähde: aikasarjat/tilastokeskus).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. RS kirjoitti 10.9.2015 kello 12:02

    Osmo Soininvaara:
    Jotenkin se jumiutuminen alkoi vuonna 2005 keskellä kiivasta nousukautta. Kyllä asuntopreferensseissä on tahtunut selvä muutos. Se näkyy7 esimrkiksi siinä, että Vallilassa lapsiperheiden määrä on noussut yhdeksessä vuodessa (2005 – 2014) 70 prosentilla. Kysyntä ei kohdistu isoihin perheasuntoihin, koska niitä on vain lähiöissä. Kaantakaupujngissa kaikki perheasunnot menevät kyllä kaupaksi ja paljon korkeampaan hintaan kuin omakotialueilla.
    Jumiutumistakin voi olla. Lähinnä sitä, että lähiöistä ei pystytä muuttamaan omakotitaloihin, mutta väite, ettei ihmisillä ole laman talkia varaa muuttaa kantakaupungin kalliista asunnoista kehyskuntien halpoihin asuntoihin sisältää pienen etumerkkiin liittyvän virheen.

    Laitetaan vähän keittiönpöytäpsykologiaa peliin:
    Sekä sinä että nimim Stadin paroni olette oikeassa tavallaan.

    Asuntomarkkinat noudattavat tietenkin suhdanteita mutta nekin ovat jakautuneita ihmisten ammatillisten ja muiden ominaisuuksien mukaan.

    Kantakaupungissa asumisen suosio kasvoi sen jälkeen kun sekä Helsingin kaupunki että hallitus korotti julkisen sektorin palkkoja 2000-luvulla. Opettajille, sairaanhoitajille, tiedemaailman ihmisille, juristeille ja lääkäreille joilla ei ole aikaa eikä kiinnostusta oman perunamaan hoidosta ja jotka ovat kulduurin suurkuluttajia, tuli yhtäkkiä mahdollista ostaa unelma-asunto Helsingin kantakaupungista, varsinkin kun tarjonta lisääntyi uusien kohteiden kuten Vallilan konepaja-alueen tai Arabianrannan valmistuessa.

    2000-luvun lopussa alkoi Nokia-generaattori yskiä ja noilla shortsit jalassa ja ruutupaita päällä töissäänkin kulkeville insinööreille, jotka tykkäävät katella kun robottiruohonleikkuri ajelee isoa nurmikkoa sileäksi, tuli vaikeampaa ostaa tai rakentaa unelmatalo Kirkkonummella tai Vihdissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Markku af Heurlin kirjoitti 11.9.2015 kello 11:08

    RS: Laitetaan vähän keittiönpöytäpsykologiaa peliin:
    Sekä sinä että nimim Stadin paroni olette oikeassa tavallaan.

    Asuntomarkkinat noudattavat tietenkin suhdanteita mutta nekin ovat jakautuneita ihmisten ammatillisten ja muiden ominaisuuksien mukaan.

    Kantakaupungissa asumisen suosio kasvoi sen jälkeen kun sekä Helsingin kaupunki että hallitus korotti julkisen sektorin palkkoja 2000-luvulla. Opettajille, sairaanhoitajille, tiedemaailman ihmisille, juristeille ja lääkäreille joilla ei ole aikaa eikä kiinnostusta oman perunamaan hoidosta ja jotka ovat kulduurin suurkuluttajia, tuli yhtäkkiä mahdollista ostaa unelma-asunto Helsingin kantakaupungista, varsinkin kun tarjonta lisääntyi uusien kohteiden kuten Vallilan konepaja-alueen tai Arabianrannan valmistuessa.

    2000-luvun lopussa alkoi Nokia-generaattori yskiä ja noilla shortsit jalassa ja ruutupaita päällä töissäänkin kulkeville insinööreille, jotka tykkäävät katella kun robottiruohonleikkuri ajelee isoa nurmikkoa sileäksi, tuli vaikeampaa ostaa tai rakentaa unelmatalo Kirkkonummella tai Vihdissä.

    Ei millään pahalla: eikö tämä ole hyvä esimerkki ns. stereotypioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Rolling Heurlin kirjoitti 12.9.2015 kello 12:24

    Tommi Uschanov: Vain jos ei puhuta edes asteista vaan asteen pienistä murto-osista. 1800-luvulla tehdyssä kokeessa, josta tämä sammakkojuttu ilmeisesti sai alkunsa, lämmitysvauhti oli alle 0,2 °C/minuutti.

    Lisäksi 1800-luvun kokeessa sammakolta oli poistettty osa aivoista. Ehkä tälläkin oli jotain merkitystä.
    Tätähän voi joku kokeilla, mutta kannattaa muistaa varata tarpeeksi sammakoita. Vaikka olisi Nooan tyyliin vain 2 sammakkoa per laji, niin tuhansia tarvittaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. tuen maksaja kirjoitti 13.9.2015 kello 11:27

    Raimo K: Ikävä kyllä Kreikka on ottanut velkaa, mutta ei ole investoinut.

    Kreikka, kuten muut valtiot ottavat valtionvelkaa pitääkseen kansantalouden käynnissä. Kreikka ei ole koskaan maksanut pois velkojaan vaan uudella velalla maksetaan vanhaa velkaa pois. Kun sitten taas tulee default, niin mitä sitten? Kreikka ei valtiona ole lakannut olemasta. Uutta velkaa se tosin saa melko pian entisten jäätyä maksamatta.

    http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144348-kansantaloutta-ilman-kyyneleita-ix-pitaako-valtion-ulkomaiset-velat-maksaa

    Kannattaa lukea koko kirjoitussarja: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kansantaloutta-ilman-kyyneleita-sisallysluettelo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Sakke kirjoitti 13.9.2015 kello 18:27

    tuen maksaja: Kreikka, kuten muut valtiot ottavat valtionvelkaa pitääkseen kansantalouden käynnissä. Kreikka ei ole koskaan maksanut pois velkojaan vaan uudella velalla maksetaan vanhaa velkaa pois. Kun sitten taas tulee default, niin mitä sitten? Kreikka ei valtiona ole lakannut olemasta. Uutta velkaa se tosin saa melko pian entisten jäätyä maksamatta.

    Minä taidan sitten, ellen muualle lähde, jäädä odottelemaan aikaa, joka maamme tällä velkaantumisvauhdilla ja lakkouhkauksilla voi piankin meille koittaa, jolloin Kreikan valtiovarainministeri tulee tänne Suomeen lukemaan vuorostaan MEILLE madonlukuja …

    Ylpeys käy lankeemuksen edellä …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  44. K-Veikko kirjoitti 13.9.2015 kello 22:09

    Ei aika poista tuota perusdilemmaa: rajallisten resurssien kesken on tehtävä valintoja. Vielä vuonna 2023 on helsinkiläisillä polttavia tarpeita kohdentaa investoinnit akuutteihin kohteisiin. Kuinka tänään olisimme viisaampia vuoden 2023 tarpeista kuin tuossa ajassa asuvat kansalaiset. – Voisitte yhtä hyvin jättää jonkun toisen investoinnin tekemättä ja käyttää nuo varat Lauttasaaren kouluun.

    Ehkäpä lapsiperheet valitsevat Lauttasaaren juuri sen vuoksi, että siellä ei ole kouluja. Diskonttaavat edukseen sellaisen tulevaisuuden, jossa Helsingin on järjestettävä peruskoulutus 100’000:lle pakolaislapselle. – Ei ainakaan Lauttasaaressa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Kalle kirjoitti 14.9.2015 kello 22:56

    Jos koulujen rahoitus olisi Suomessa normaali, niin tätäkään ongelmaa ei olisi! 😉 Normaalioloissa lukiot ja sitä edeltävät koulut ovat hoitaneet säätiöpohjalta kuntalaiset. Yritykset ovat vastanneet ammattiopetuksesta tiloineen. Kansakoulu on kuulunut kunnalle. Nykyinen sosialistinen malli on on tehoton, kallis ja tuottaa kouluja väärään paikkaan. Sitä saa, mitä tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. TN kirjoitti 15.9.2015 kello 12:15

    Tavoitteeksi pitäisi asettaa, että ei tarvitsisi ikinä enää lukea Hesarista otsikkoa: “Lapsimäärän kasvu yllätti Helsingin alueella X”. Nykyisin se toistuu vuoden välein.

    Heiluntaan ei vaikuta vain uusien asuntojen rakentaminen, vaan auinalueilla on myös elinkaari. Uusiin taloihin/alueille muuttaa lapsiperheitä, lapset muuttavat aikanaan pois, ja koska Suomessa ei ole huoneveroa vanhemmat sinnittelevät mielellään tutulla alueella ja tutussa asunnossa.

    Sitten aikanaan kämppiä alkaa vapautua “luonollisista syistä” jotka voidaan ennustaa aktuaaritaulukkoa lukemalla, ja sitten alueilla joissa ennen on liikkunut vain rollaattoreita ja kotisairaanhoidon autoja alkaa uudelleen näkyä lastenvaunuja. Ja suunnittelijat yllättyvät uudelleen.

    Toinen ongelma on se, että kaupunki rakentaa päiväkodeista, kouluista ja palvelutaloista ikuisia monumentteja vaikka niiden pitäisi em. syistä olla joko siirrettäviä tai muunneltavia. Asuinalueen elinkaarisyklit kun ovat lyhyempiä kuinn talon kestoaika edes suomalaisilla standardeilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus