Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.11.2011

30.11.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Korkean rakentamisen periaatteet

Pöydälle

Velvoitimme viraston julkaisemaan netissä videon, joka meille näytettiin kaupunkikuvan kehityksestä, jos torneja aletaan rakentaa.

Selvitystä on vaadittu myös kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Lautakuntakaan ei päätä siitä mitään, vaan se merkitään päätösesityksen mukaan tiedoksi. Sinänsä tällaisista asioista valtuusto voisi käydä periaatekeskustelun. Puhuuhan se turhemmistakin asioista.

Nyt esillä olevat periaatteet ovat muodollisesti rajaavia, koska osa kaupungista rajataan sen alueen ulkopuolelle, jonne korkeita rakennuksia voi valmistella. Tähän asti on voinut valmistella niitä ihan mihin hyvänsä. Rajaus on jopa efektiivinen, koska lautakunnassa oli kehotettu tutkimaan Hernesaaressa korkeampaa rakentamista, mutta tässä se torpataan.

Korkea rakentaminen ei  Suomessa ole taloudellisesti kovin kannattavaa, koska meillä niitä säätelevät kovat turvallisuusvaatimukset, joiden vuoksi esimerkiksi asuinkerrostalon rakentaminen nelikymmenkerroksiseksi tulee hyvin kalliiksi. (Terveisiä Espooseen!) Hotellien osalta määräykset nostavat hintaa suhteessa vähiten, joten edullisinta korkea rakentaminen on hotellien kohdalla.

Kalasataman korkean rakentamisen valtuusto oikeastaan jo siunasi keväällä ja Pasilan pilvenpiirtäjät on hyväksytty (eri asia, ovatko ne taloudellisesti toteuttamiskelpoisia). Iso ratkaisu on, hyväksytäänkö 32-kerroksinen hotelli Jätkäsaareen. Tästä on tullut paljon yhteydenottoja, joissa sanotaan Jätkäsaaren olevan (tulevaisuudessa?) osa kantakaupunkia. Kymmenen vuotta sitten se ei varmasti ollut osa kantakaupunkia. Satamalaitteet ja –varastot eivät olleet mikään  kaupunkikuvan kaunistus.

Kruunuvuoren rannan valot -kilpailu

Ehdotuksen mukaan.

Lauttasaaren kaavat

Äänestettiin kaikissa erikseen 75 neliön pinta-alamääräyksestä, jossa kokoomuksen esitys poistaa pinta-alamääräys kaatui kahdessa äänin 5-4 ja meni yhdessä läpi äänin 4-4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa vasemmistoliiton Sampo Villasen äänestettyä tyhjää. Tähän sääntelyyn on kuulemma tulossa muutos tammikuussa, joten pääsemme eroon tästä jatkuvasta äänestelystä. Espoossa uustuotannossa keskipinta-ala on 91 neliötä.

Vattuniemen keskeinen yritysalue

Esitin, että lautakunnan tulisi tehdä asiasta uusi periaatepäätös (tai yleiskaavaa pitäisi muuttaa), koska alue on huonoa työpaikka-aluetta (keskimäärin huonommin saavutettavaa) ja hyvin haluttua asuinaluetta. Tuli sekä vastustusta että kannatusta. Ristiriitainen vasta-argumentti on, että typerästi sijaitsevia työpaikka-alueita tarvitaan, koska huonosti kannattava toiminta saa niistä edullisesti toimitilaa.

Telakkarannan asemakaava

Ehdotuksen mukaan. Kysyin niistä ratikkakaistan leveyksistä. Asiaa luvattiin selvittää. Tämähän on vasta luonnos.

Aika korkea rakennus tännekin tulee. Mielenkiintoinen esitys telakka-alueen saamisesta hyötykäyttöön.

Kruunuvuoren rannan kaavat

Pöydälle.

KHO on kumonnut alueen osayleiskaavan eräiltä osin. Nyt asukkaat vaativat kaavoituksen pysäyttämistä. Itsetarkoituksellinen hidastelu ei ole paikallaan, ellei tarkoitus myös ole kaavoittaa toisin. Toistaiseksi ei ole syytä muuttaa kaavoituksen periaatteita, vaan valtuuston tahto sitoo lautakuntaa. KHO ei nimittäin kaatanut kaavaa sisällöllisten syiden takia vaan muotovirheen vuoksi. Tarkoitus on korjata muotovirhe, ei muuttaa yleiskaavaa.

Valmistelija vakuutti, että kaava toimii ilman sitä ratikkasiltaakin. Uskalsin olla eri mieltä. 18 kilometrin päähän kantakaupungista liityntäbussien varaan ei kannata rakentaa noin tiiviisti.

Helsinki on järjestämässä suunnittelukilpailua sillasta. Kilpailun jatkoon valittiin kymmenen kilpailijaa. Ulkopuolelle jäänyt valitti ja nyt iso kaupunginosa seisoo odottamassa markkinatuomioistuimen ratkaisua. Tämä on aivan naurettavaa. Miten tällaista voi perustella taloudellisella tehokkuudella? Näin käy aina. Tämä pelleily johtaa siihen, ettei mitään kannata ostaa vaan kaikki pitää tehdä itse.

Tapaninvainion kahden pientalotontin kaavasta annetut lausunnot

Pöydälle.

Kiinteistölautakunta ja jokin toinen lautakunta ovat esittäneet, että lähivirkistysalueeseen ei kosketa eikä rakentamista siis lisätä. Pitänee käydä katsomassa paikkaa. Toivottavasti viikonloppuna on hyvät pyöräilykelit.

 

Kommentit

137 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.11.2011”

  1. Martti Tulenheimo kirjoitti 30.11.2011 kello 13:14

    Puhuttaessa korkean rakentamisen vaikutuksista kaupunkikuvaan olisi aivan yhtä tärkeää – elleipä jopa tärkeämpääkin – puhua korkean rakentamisen vaikutuksista katutason kaupunkitilaan.

    Mielessäni lähinnä se, miten helposti rakennusten välisestä ulkotilasta tehdään hehtaarimitalla ihmiselle täysin vierasta ympäristöä.

    Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään korkeita rakennuksia vastaan. Itse asiassa puolisalaa toivon niitä tietyin ehdoin.

    Mutta rakentamisen periaatteista päätettäessä on syytä viitata Jan Gehlin teoksessaan “Life between buildings” esille tuomiin asioihin. Teoksessa esitellään melko kattavasti, kuinka vältytään hehtaarimitalla rakennettujen ulkotilojen ongelmilta ja miten rakennetaan hyvää kaupunkiympäristöä.

    Ode, miten kaupunkitila rakennusten ympärillä ja välissä on tarkoitus siis huomioida?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2011 kello 13:42

    Kaupunkitilasta päätetään kaavoituyksen yhteydessä. Toivottavasti viisaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Panu Heinonen kirjoitti 30.11.2011 kello 13:43


    Korkeia rakentaminen ei Suomessa ole taloudellisesti kovin kannattavaa, koska meillä niitä säätelevät kovat turvallisuusvaatimukset, joiden vuoksi esimerkiksi asuinkerrostalon rakentaminen nelikymmenkerroksiseksi tulee hyvin kalliiksi.

    Niin. Olisikos tässä lainsäädännön muuttamisen paikka? Kaikista rakennuksista saadaan kunnollisella suunnittelulla turvallisia, ei siihen erillistä yksityiskohtaista lainsäädäntöä tarvita. Voisi vaikkapa vaatia palosimuloinnin tekemistä ja poistumis- ja palokestoajan täyttymistä.
    Muutenkin rakentamislainsäädäntö on joissakin näennäisesti turvallisuuteen liittyvissä asioissa liian säänneltyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sepe 700 kirjoitti 30.11.2011 kello 14:07

    Turvallisuusvaatimuksia täytynee siis muuttaa. En ymmärrä miksi pilvenpiirtäjät toimivat hyvin esim. Kanadassa jossa ilmasto on Suomea rankempi, mutta täällä jotkut hämärät säädökset estävät rakentamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. a_l kirjoitti 30.11.2011 kello 14:16

    Jos halutaan Jätkäsaaresta tulevan osa kaupunkia eikä nukkumalähiö, niin se tornihan kannattaa rakentaa. Noin suuri hotelli toisi runsaasti elämää uudelle alueelle.

    Lisäksi saadaan satoja työpaikkoja. Miten usein Helsinkiin ylipäätään ollaan tarjoamassa vastaavaa miljoonainvestointia? Ei tänne enää tehtaita tulla rakentamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 30.11.2011 kello 14:16

    Valmistelija vakuutti, että kaava toimii ilman sitä ratikkasiltaakin. Uskalsin olla eri mieltä. 18 kilometrin päähän kantakaupungista liityntäbussien varaan ei kannata rakentaa noin tiiviisti.

    Esittelijä tulee lähettää esimerkiksi Latokartanoon tutustumaan siihen kuinka hienosti kaupunkimainen alue toimii ilman raideliikennettä, ei maksa kuin pari euroa suuntaansa jos ei laske ajalleen hintaa. Tosin Latokartanosta sentään tule edes suora bussiyhteys ja se on vain 10 kilomertrin päässä. Looginen jatke olisikin keskittää alueen kaupalliset palvelut Prismaan noin kilometrin päähän Laajasalosta.

    Ristiriitainen vasta-argumentti on, että typerästi sijaitsevia työpaikka-alueita tarvitaan, koska huonosti kannattava toiminta saa niistä edullisesti toimitilaa.

    Tämänkin voi järjestää esimerkiksi niin että lopettaa katuvalaistuksen ja särkee ikkunoita, sitten ne hinnat vasta halpeneekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 30.11.2011 kello 14:22

    Tiedemies huhuu! Mulla hajoaa pää kun yritän edes lähestyä argumenttiä että toimitiloja, joidenkin mielestä jopa asuntoja, pitää rakentaa huonoihin paikkoihin, koska ne ovat siellä halpoja. Et sä jaksaisi selittää miksi hyvinvoinnin tuhoaminen on väärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2011 kello 15:12

    Vanhanen vaati asuntoja huonojen yhteyksien päähän, jotta ne olisivat halpoja. Seuraavaksi kerrostaloja Ämmässuon kaatopaikan viereen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Risto kirjoitti 30.11.2011 kello 14:38

    Soininvaara:

    Ristiriitainen vasta-argumentti on, että typerästi sijaitsevia työpaikka-alueita tarvitaan, koska huonosti kannattava toiminta saa niistä edullisesti toimitilaa.

    Onko Helsingissä joidenkin mielestä siis pulaa kaiken muun lisäksi huonosti sijaitsevasta toimistotilastakin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Risto kirjoitti 30.11.2011 kello 15:43

    Soininvaara:

    Vanhanen vaati asuntoja huonojen yhteyksien päähän, jotta ne olisivat halpoja. Seuraavaksi kerrostaloja Ämmässuon kaatopaikan viereen.

    Voisihan sitä jätetä kärrätä myös puistoihin ja kadunvarsiin, jotta saisi ne halvat hinnat yhdistettyä hyviin liikenneyhteyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jussi kirjoitti 30.11.2011 kello 16:03

    Haluaisin nähdä selkeitä tehokkuuslukuja: muuttaako korkea rakentaminen selvästi alueen tehokkuutta? Koko ajan puhutaan vain korkeudesta, joka on tavallaan toisarvoista maskuliinisen symboliarvon palvomista.

    Jos tehokkuus korkealla rakentamisella oikeasti kasvaa, kadunvarsipalveluja pitää voida synnyttää. Kallio/Harju on tiettävästi tällä hetkellä Suomen tiheimmin asuttu kohta seitsemällä kerroksellaan ja tiiviillä korttelirakenteellaan. Pistetäänkö uusilla alueilla paremmaksi vai ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Juhani Salovaara kirjoitti 30.11.2011 kello 16:21

    Kannattaa muistaa, että korkean rakentamisen vastustus Helsingissä on vuosikymmenten takaa tuleva perinne ja valitusten jättäminen on myös tehty helpoksi. Paljon vaikeampaa on huomata kannattavat puheenvuorot, koska lähtökohtana ei voi olla, että aina pitäisi koota myös ryhmä ja adressi kannattamaan jotain yksittäistä hanketta ja lähteä huutamaan päättäjien naaman eteen.

    Keskustelutilaisuudetkin ovat lähinnä olleet huutamista, jolla on saatu positiivisimmin suhtautuvat hiljaiseksi heti kärkeen. Taitaa muussakin politiikassa tulla enemmän valitussoittoja, kuin kannattavia, vaikka tietäisi hiljaisen enemmistön kannattavan.

    Jos ei kannata taloudellisesti, niin ei sitten, mutta kaavoittajan tulisi ymmärtää ettei vastustus ole niin laajaa, mitä välitön palaute antaisi ymmärtää.

    Ihmisillä on vaikeuksia hahmottaa rakennusten tulevaa kokoa ja luulevat 16-kerroksisen talon varjostavan kokonaisen kaupunginosan. Tornitaloon liittyy myös outo odotus siitä, että se on pröystäilyä, vaikka kaiken järjen mukaan olisi kannattavaa saada paljon ihmisiä pienelle alalle olivat he sitten minkälaisia hyvänsä.

    On myös outoa, että joillakin asukasyhdistyksillä on puoli Helsinkiä omana etupiirinään, jonka kaavoituksesta päättävät. Jos tehdään täysin uusi alue, niin miten voi olla että asukkaat toivovat sitä ja kieltävät toista. Mitkä ihmeen asukkaat, jos kyseessä on hehtaareittain asumatonta rakennusmaata? Eikö KSV ja kumppanit osaa paremmin nähdä kaupungin tarpeet? Ymmärrän jos syntyy halua valittaa naapuriin tulevasta, mutta näillä uusilla alueilla ei asu ketään, joten ei ole naapureitakaan.

    Mitä järkeä on ensin rakentaa Helsinki täyteen matalaa ja sitten purkaa ja tehdä uudestaan korkeampana. Aika moni metsäalue menee vielä asfaltin alle tätä menoa, vaikka kuinka puhutaan tiivistämisestä ja välimatkojen poistamisesta. Kuka on muuten päättänyt, että kantakaupunki tarkoittaa tasakorkeaa? Eikä se paremminkin tarkoita sellaista elävyyttä mitä paljon ihmisiä pienellä alalla tuo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Martti Tulenheimo kirjoitti 30.11.2011 kello 16:26

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunkitilasta päätetään kaavoituyksen yhteydessä. Toivottavasti viisaasti.

    Juridisesti tietty päätetään kaavoituksen yhteydessä. Mutta entä niistä periaatteista päättäminen, jotka on pakko huomioida, kun kaavoja tehdään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jukka A kirjoitti 30.11.2011 kello 17:06

    Osmo Soininvaara:
    Vanhanen vaati asuntoja huonojen yhteyksien päähän, jotta ne olisivat halpoja. Seuraavaksi kerrostaloja Ämmässuon kaatopaikan viereen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jukka A kirjoitti 30.11.2011 kello 17:08

    “Pitänee käydä katsomassa paikkaa. Toivottavasti viikonloppuna on hyvät pyöräilykelit.”

    Jos myrskyää, ota City Car Clubin auto, sehän on kätevä ja edullinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. spottu kirjoitti 30.11.2011 kello 18:19

    OS: “Korkea rakentaminen ei Suomessa ole taloudellisesti kovin kannattavaa, koska meillä niitä säätelevät kovat turvallisuusvaatimukset, joiden vuoksi esimerkiksi asuinkerrostalon rakentaminen nelikymmenkerroksiseksi tulee hyvin kalliiksi. (Terveisiä Espooseen!)”

    Espoossa onkin otettu tukeva etukeno raskasraiteen hyödyntämiseksi joka hyvinkin nostaa maan arvon Keilaniemessä riittäväksi SRV:n asuintorneille. Kun taas Helsingissä..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Markku af Heurlin kirjoitti 30.11.2011 kello 18:26

    OS:

    “Kymmenen vuotta sitten se ei varmasti ollut osa kantakaupunkia. Satamalaitteet ja –varastot eivät olleet mikään kaupunkikuvan kaunistus.”

    Tästä olen aivan toista mieltä. varsinkin nostokurjet oat todella kauniita, mitä ei muuten voi sanoa eräistä nimeikkäiden arkkitehtien tuotoksista.

    Konttivarastoa tosin ei kannata erityisemmin ihailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Seppo S kirjoitti 30.11.2011 kello 18:33

    Tapaninvainion kahden pientalotontin kaavamuutoksessa menee pieni pala Helsingin kaupungin omistamaa lähivirkistysaluetta pientalotontiksi. Se herättää aina epäluuloa. Ja lisäksi kyseessä on mielenkiintoinen jokien yhtymäkohta.

    Mutta kyseiset pientalotonttipaikat ovat lähivirkistysalueeksi kuitenkin melko hankalia ja meluisia liikenteen vuoksi. Siksi mitään kovin arvokasta kaavamuutoksella ei menetettäisi. Tärkeimmät asiat on kaavassa turvattu: Eli joen rantaan on jätetty riittävä kulkuväylä ja siitä yhteys Ollilantielle.

    Luulen, että alue pikemminkin siistiytyy ja tulee viihtyvämmäksi rakentamisen vuoksi.

    Aina joskus paikasta ohi kulkevana sanoisin, että kaavan voisi mielestäni hyväksyä alueen tiivistämisestä saatavien etujen ja olemattomien haittojen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ville kirjoitti 30.11.2011 kello 18:34

    Soininvaara:

    Hotellien osalta määräykset nostavat hintaa suhteessa vähiten, joten edullisinta korkea rakentaminen on hotellien kohdalla.

    Hotellien osalta turvamääräykset ovat tiukemmat ja rakentaminen kalliimpaa jo matalammissakin taloissa, mistä tuo suhteellisesti pienempi hintaero tulee, mutta ei korkeiden hotellien rakentaminen sen edullisempaa ole kuin korkeiden asuintalojenkaan. Ja toisaalta asuntojen kysyntä taitaa olla volyymiltään huomattavasti hotellitoimintaa suurempaa, joten pelkästään hotelleja ei voida rakentaa.

    Kestävän kehityksen kannalta keskeinen asia olisi, että rakennukset – toimistotalot, hotellit ja asuintalot – rakennettaisiin niin, että ne ovat muutettavissa toiseen käyttötarkoitukseen suhteellisen helposti. Käytännössä iso ongelma on toimistojen tai hotellien muuttamisessa asunnoiksi se, että porrashuoneita ei ole tarpeeksi tiheässä ja pystykuilut talotekniikalle ovat liian pieniä: asuintalossa pitää joka asuntoon saada vedettyä omat putket.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. spottu kirjoitti 30.11.2011 kello 21:02

    Jussi: Haluaisin nähdä selkeitä tehokkuuslukuja: muuttaako korkea rakentaminen selvästi alueen tehokkuutta?

    Totta kai muuttaa, jos korkean rakennuksen pohjoispuolella on joka tapauksessa epätila. Esimerkiksi Kalasatamassa ei Itäväylän ja Metroradan alle/viereen/sivulle saa viihtyisää kaupunkia vaikka kuinka yrittäisi. Parempi minimoida vahingot ja rajata liikennekäytävä korkeilla rakennuksilla jotta ainakin Itäväylän eteläpuoli saadaan rauhoitettua. Sitäpaitsi korkealla on kiva asua eikä melukaan enää niin häiritse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tpyyluoma kirjoitti 30.11.2011 kello 21:07

    Ville:
    Käytännössä iso ongelma on toimistojen tai hotellien muuttamisessa asunnoiksi se, että porrashuoneita ei ole tarpeeksi tiheässä ja pystykuilut talotekniikalle ovat liian pieniä: asuintalossa pitää joka asuntoon saada vedettyä omat putket.

    Käytännössä iso ongelma toimistotalojen muuttamisessa asunnoiksi on se että toimistotaloissa ei yleensä ole likimainkaan normin mukaista määrää parkkipaikkoja. Mun Top 10 Helsingin kaupunkisuunnittelun käsittämättömyydet listalla aika korkealla: Toimistotalossa on noin 10 – 20 neliötä per työntekijä ja asuintalossa taas noin 40 per asukas. Joten paikkoja pitää tietenkin olla enemmän per neliö asuintalossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Ville kirjoitti 30.11.2011 kello 22:21

    Korkeisiin rakennuksiin liittyy läheisesti kysymys valosta ja varjosta, joka on erilainen maantieteellisestä sijainnista riippuen. Välimeren eteläpuolella tai vastaavalla korkeudella Aasiassa auringonpaiste on tuskallisen kovaa, talot ovat umpinaisia ja kadutkin on perinteisesti saatettu kattaa ylimääräisen auringonvalon torjumiseksi. Pohjoisempana luonnonvaloa taas on vähemmän, ja sitä on arvostettu enemmän ja haluttu saada sisään taloihin. Helsingin mataluus ja väljyys ei varmaan ole yksin tästä johtuvaa, mutta aikanaan esim. Kruununhakaa kritisoitiin voimakkaasti siitä, että se rakennettiin liian tiiviisti ja asuntoihin ei tullut valoa ja näkymät ovat hyvin rajalliset. Myöhemmin Töölön kaavoituksessa valon saaminen asuntoihin oli keskeinen suunnitteluteema, mutta valmistuttuuaan Töölöäkin haukuttiin ihmisasumiselle kelpaamattomaksi kivierämaaksi 😉 Sitten ryhdyttiinkin rakentamaan metsäkaupunkeja, malliesimerkkinä Tapiola… Koko historiallinen kehitys on ehkä mennyt vinksalleen ja 200 vuotta ihmiset ovat olleet aivan väärässä. Tai sitten sieltä jotain viisautta voi löytyä kuitenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. juge kirjoitti 30.11.2011 kello 22:40

    Niin siis miksi katutila olisi Suomessa pilvenpiirtäjän vieressä leveämpi kuin New Yorkissa?

    Sen viistovalon vuoksiko?

    Tänne ei tule Manhattania jos tänne muutama pilvenpiirtäjä saadaankin rakennettua.

    Olsisi paljon järkevämpää lakkauttaa Sipoon rakentaminen ja rakentaa Pasilaa kunnon kaupunki. Puretaan Itä-Pasila ja tehdään sinne kunnollinen vetovoimainen upea pivenpiirtäjäkeskusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. spottu kirjoitti 1.12.2011 kello 9:12

    juge: Puretaan Itä-Pasila ja tehdään sinne kunnollinen vetovoimainen upea pilvenpiirtäjäkeskusta.

    Pohjoisessa valossa pilvenpiirtäjäkeskusta ei voi olla “upea” vaan joko katutilaltaan masentavan pimeä loukko (vrt. Itä-Pasila) tai harvakseltaan rakennettu epäkaupunki (vrt. Keski-Pasilan tornialueen suunnitelmat). Se sopii hyvin sellaiseen rakentamiseen jossa elämä tapahtuu sisätiloissa. Ketä esimerkiksi kiinnostaa miltä joku Kalasataman keskus tai Itäkeskus ulospäin näyttävät, kun katutila on sisätilaa ?

    Korkeiden ja tiiviiden työpaikka-alueiden pointti on että vastaavaa toimistoalaa ei tarvitse sijoittaa asutuksen keskelle, jonne sitä ei kuitenkaan haluta (vrt. Vattuniemi) vaan keskitetysti raskasraiteen varteen jolloin liikkumisen kustannuksetkin ovat vähäiset sekä rahassa että ajassa mitattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. R. Silfverberg kirjoitti 1.12.2011 kello 11:27

    Poikkeavatko Helsingin valaistusolosuhteet niin paljon Tallinnasta ja Tukholmasta, että Helsingin keskustaan ei voi missään nimessä rakentaa 10 kerrosta korkeampia taloja ja keskustan ja kehäykkösen väliinkään ei yli 16 kerrosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Matti Kinnunen kirjoitti 1.12.2011 kello 14:45

    juge: Puretaan Itä-Pasila ja tehdään sinne kunnollinen vetovoimainen upea pivenpiirtäjäkeskusta.

    Häh? Miksi purkaa kun vieressä on a) tyhjää ja b) valmiiksi korkeille taloille suunniteltu alue. Joku tolkku pitää olla tuhovimmassakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mikko H kirjoitti 1.12.2011 kello 14:53

    Martti Tulenheimo

    Mutta rakentamisen periaatteista päätettäessä on syytä viitata Jan Gehlin teoksessaan “Life between buildings” esille tuomiin asioihin.

    Gehl julkaisi Life Between Buildings -kirjan tanskaksi (Livet mellem husene) vuonna 1971. Viime vuonna hän teki kirjan samasta aiheeta, mutta nyt 40 vuoden käytännön suunnittelukokemuksesta viisastuneena. Englanninkielisen laitoksen nimi on Cities For People (2010).

    Tornirakentamista Gehl on kritisoinut juuri siitä, että usein tavoitellaan erikoisuutta rakennuksen muodossa ja unohdetaan inhimillinen mittakaava, eli se, millä tavalla ihmiset ovat vuorovaikutuksessa rakennuksen kanssa. He harvoin ihailevat jännittävää muotoa helikopterista käsin. Gehl ei siis sinänsä ole vastustamassa tiheyttä tai korkeaa rakentamista, vaan ihmisen silmän tason mittakaavan unohtamista.

    Tässä videossa (FORA.tv, 1 h 27 min) Gehl esitelmöi kirjansa Cities for People aiheesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. newyorkista kirjoitti 1.12.2011 kello 15:13

    Jos korkea rakentaminen on määräysten vuoksi kallista, niin onko kyse kansallisista määräyksistä? Jos on, niin eikös tuo ole jonkinnäköinen kilpailun este ja asiasta tulisi valittaa Euroopan unionin kilpailuviranomaisille. Ei taida vain olla valittajia ainakaan kotimaisen rakennusteollisuuden taholta kun urakat voisivat kadota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ville kirjoitti 1.12.2011 kello 16:00

    juge: Niin siis miksi katutila olisi Suomessa pilvenpiirtäjän vieressä leveämpi kuin New Yorkissa?

    Manhattanilta löytyy hyvin leveitä katuja, mielellään ei oteta niistä mallia 🙂 Ja se kuvitelma, että New Yorkissa saisi rakentaa miten huvittaa, ei pidä lainkaan paikkaansa. Siellä on nykyisin tiukka kontrolli ja korkeiden rakennusten vaikutus ympäristöön tutkitaan luultavasti paljon tarkemmin kuin Suomessa (aiotaan). Edes Donald Trump ei saanut rakentaa maailman korkeinta taloa, vaikka olisi halunnut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Oikeistodemari kirjoitti 1.12.2011 kello 17:16

    Tornitaloista aasinsiltana:

    Vaadin Hanasaaren voimaloiden ja hiilikasan säilyttämistä. Ne ovat osa Helsingin kulttuurihistoriaa, vähän niinkuin Makkaratalon makkara. Eikö museovirasto voisi panna kuriin niitä menneisyyden jäänteiden häpäisijöitä, jotka tahtovat tuhota kauniin kansallisaarteen? Pitääkö kunnon miehen mennä kahlitsemaan itsensä noihin kauniisiin rakennuksiin, jotta kaupunkikuvan tuhoajat eivät pääse rakentamaan niiden tilalle asuntoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Matti Kinnunen kirjoitti 1.12.2011 kello 18:23

    Ville: Ja se kuvitelma, että New Yorkissa saisi rakentaa miten huvittaa, ei pidä lainkaan paikkaansa. Siellä on nykyisin tiukka kontrolli

    Jep. Tästä http://www.nyc.gov/html/dcp/html/subcats/zoning.shtml selviää, että aika tarkkaan Nykissäkin valvotaan ja määrätään, etten sanoisi kaavoitetaan. On muuten jo pitkää tehty niin, siksi mm. porrastetut talot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. MIVa kirjoitti 1.12.2011 kello 19:35

    Mikä ihmeen ongelma tämä korkeiden rakennusten asia on? Kun sanotaan, että se on kallista eikä kannata, niin eihän niitä rakenneta. Jos joku haluaa, niin antakaa rakentaa. Ei ne Senaatintorille pyri. Onko maailmalla maa niin paljon kalliimpaa, että siellä kannattaa? Joku jupina mereltä aukeavasta näkymästä on ihan syvältä. Ei tänne kukaan tule katsomaan Hesan näkymää mereltä. Kuka niistä itkijöistä oikein on tosissaan? Ihan keskustaan ei enää rakenneta ja laidoista ei kukaan välitä. Jos niissä korkeita taloja, so what. Maailmalla rakennetaan kohta kilometrin korkeita taloja ja täällä itketään jo jostain 70 metristä. Voi itkevä —–le, missä mennään? Meillä vielä aika pieni riski maanjäristyksistä ja tosi myrskyistä. Jos joku rakennus muka varjostaa jotain katua liikaa, asia voidaan hoitaa peileillä. Mikä ihme tämä korkeita taloja vastustava juttu oikein on? Mikä ihmeen arvo on kaupungille olla peräkylän korkuinen, paitsi joku kirkon torni? En käsitä. En tosin paljon käsitä nykyään monista jutuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Lettu kirjoitti 1.12.2011 kello 19:50

    Salovaara:
    “Ihmisillä on vaikeuksia hahmottaa rakennusten tulevaa kokoa ja luulevat 16-kerroksisen talon varjostavan kokonaisen kaupunginosan. Tornitaloon liittyy myös outo odotus siitä, että se on pröystäilyä, vaikka kaiken järjen mukaan olisi kannattavaa saada paljon ihmisiä pienelle alalle olivat he sitten minkälaisia hyvänsä.


    Kuka on muuten päättänyt, että kantakaupunki tarkoittaa tasakorkeaa? Eikä se paremminkin tarkoita sellaista elävyyttä mitä paljon ihmisiä pienellä alalla tuo?”

    Paljon ihmisiä pienelle alalle tuo elävyyttä jos näiden ihmisten tarvitsemat autopaikat eivät vie kaikkea maantasoa talon vieressä. Kannatttaa mennä Keilaniemeen katsomaan kuinka vilkasta katuelämää siellä on.

    Ja 16-kerroksinen ei vielä niin kauhena korkea olekaan. Torniksi talo muuttuu vasta jossain 25-30 kerroksen kohdalla, minun mielestäni. Ja jotta talo näyttäisi tornilta sen tulee olla riittävän hoikka.

    Ongelmaksi muodostuu sitten se että keneltä löytyy riittävästi rahaa investoinnin toteuttamiseen. Harvalla on norjalaisen miljardöörin varoja laittaa kertahankkeeseen niin paljon kiinni. Luin juuri Tiede-lehdestä että Empire State Buildingkin sai aikoinaan pilkkanimen Empty State Building kun kesti kovin kauan ennen kuin siihen saatiin vuokralaiset (?).

    Ehkä meiltä ei ihan heti löydy rahakkaita asujiakaan jotka ovat valmiit maksamaan asumisestaan 6000-7000 euroa neliö, tätä tarjontaa on muutenkin jo saatavilla. yhdessä tornissa on myytäviä asuntoja äkkiä laskemalla 6 per tasanne ja 30 kerrosta eli lähes 200. Neljän – viiden tavanomaisen kerrostalon verran.

    Juurihan tässä uutisoitiin että asuntokauppa pysähtyy taas. Tavallisetkin talot pitää saada myytyä.

    En usko siihen että Helsingin niemellä koskaan asuntojen hinnat laskisivat sen takia että 2rakennettasiiin riittävästi”. Ei ole tuottajien etujen mukaista alkaa polkemaan hintoja. Saadaan rahat pois tnne tulijoilta vähemmälläkin tuotannolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Lettu kirjoitti 1.12.2011 kello 19:58

    Pahoittelen kyynisyyttäni.
    Pistää vain ihmettelemään, miksi ihmeessä oletamme jotenkin että asumisen tulisi olla jotenkin vähemmn bisnestä kuin miten muu yhteiskunta toimii.

    Saihan herra Fordkin aikoinaan sakot kun maksoi liian suuria palkkoja työläisilleen. Osakeyhtiöiden tehtävä on tuottaa voittoa. Ja sitä tuottavat myös asuntoja rakentava yhtiöt, oikein härskistikin , joskus.

    Tarkoitus onkin että tuotanto kustannetaan siihen muuttavien varoilla. Koko asuntolainoitusjärjestelmä on kehitetty tätä tarkoitusta varten aluerakentamissopimusten yhteydessä. Jostain täytyy rahoituksen tulla kun uutta rakennetaan.

    Joku aina kantaa riskin investoinnista, meillä se on urakoitsija, ja riskin kantaja hinnoittelee toimintansa.

    Kritiikkiä voisi esittää tälle systeemille sen suhteen että urakoitsijat ovat oppineet hallitsemaan riskejään järjestelmän kannalta ehkä jo liian hyvin. Ketjuteut hankinnat pitävät organisaation niin pienenä ettei tuotannon alas ajosta tule juuri kustannuksia, joita hyvien aikojen suurilla voitoilla pitäisi voida tasoittaa.

    Helsingin seudusta imetään irti se mikä voidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kalle kirjoitti 1.12.2011 kello 22:08

    Ville:
    …Kruununhakaa kritisoitiin voimakkaasti siitä, että se rakennettiin liian tiiviisti ja asuntoihin ei tullut valoa ja näkymät ovat hyvin rajalliset. Myöhemmin Töölön kaavoituksessa valon saaminen asuntoihin oli keskeinen suunnitteluteema, mutta valmistuttuuaan Töölöäkin haukuttiin ihmisasumiselle kelpaamattomaksi kivierämaaksi…

    Kyllä noista Krunikka on mielyttävin, Töölökin kelpaa, mutta Tapiolaa en ole koskaan ymmärtänyt, vaikka sielläkin olen asunut. Nyky Tapiolassa on kaupungin ja maaseudun huonot puolet onnistuneesti sekoitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Ville kirjoitti 1.12.2011 kello 23:51

    Kalle: Kyllä noista Krunikka on mielyttävin, Töölökin kelpaa, mutta Tapiolaa en ole koskaan ymmärtänyt, vaikka sielläkin olen asunut. Nyky Tapiolassa on kaupungin ja maaseudun huonot puolet onnistuneesti sekoitettu.

    Tapiolan viehättävyys on jäänyt minullekin hieman arvoitukseksi. Krunikan ja Töölön kohdalla kävi niin, että ne rakennettiin niin tiiviisti kuin kaava vain salli, mikä ei ollut sitä mitä oli tavoiteltu, jonka jälkeen yritettiin tehdä seuraava kaava paremmin (eikä sittenkään mennyt ihan nappiin). Paremmin olisi mennyt, jos ei olisi ollut mitään kaavaa ja olisi ollut developpereita, jotka pyrkivät hyvään tulokseen ihan omasta tahdostaan eivätkä maksimoidakseen neliöitä. New Yorkista kun on puhuttu, siellä on ollut jopa sellaisia developpereita, jotka pyrkivät tekemään mahdollisimman hyviä taloja (ja heidän talojensa asunnoista maksetaankin enemmän).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Simo Melenius kirjoitti 2.12.2011 kello 8:50

    Martti Tulenheimo: Puhuttaessa korkean rakentamisen vaikutuksista kaupunkikuvaan olisi aivan yhtä tärkeää – elleipä jopa tärkeämpääkin – puhua korkean rakentamisen vaikutuksista katutason kaupunkitilaan.

    Jätetään suosiolla ne korkean rakentamisen vaikutukset pois. Täällä Suomessa olisi huomattavan paljon tehtävää jo siinä, että puhuttaisiin ylipäänsä rakentamisen vaikutuksesta katutason kaupunkitilaan.

    Sitten kun se on hanskassa, voidaan kyllä puhua korkeiden tornien tai edes korkeampien kuin 6-7 kerroksisten talojen erityisvaikutuksista, kuten varjoista, tuulisuudesta, hissien ja portaikkojen eristävästä vaikutuksesta, ja siitä että 5-6 kerrosta korkeammalta asukkaat eivät käytännössä voi enää tarkkailla kadun tapahtumia.

    Ei siis kovin pian lähitulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. R. Silfverberg kirjoitti 2.12.2011 kello 10:39

    Tapiola oli silloin kun itse asuin siellä 5-14- vuotiaana 60- ja 70- luvuilla viehättävä siksi että se oli modernimpi kuin Helsingin kantakaupunki tai 50-luvun lähiöt. Lapsille oli paljon tekemistä ja leikki- ja liikuntapaikkoja ja sai rauhassa ajaa polkupyörällä asuntokatuja ja puistoreitteja pitkin koska autoja ei päiväsaikaan liikkunut (isät olivat töissään autoillaan).

    Tänä päivänä Tapiolan konsepti on vanhentunut sen viehättävyys perustuu ainoastan siihen että siellä haisee raha, isot firmat kuten Nokia, Kone ja Fortum ja koko Otaniemi houkuttelee sinne hyvätuloisia asumaan vaikka laadullisesti se ei pärjää uudemmille lähiöille.

    Tornitaloihin liittyen täytyy muistaa sellainen yksityiskohta että 60-luvulla Tapiolassa oli koko PK-seudun korkein rakennus jonka ylimmässä kerroksessa oli kahvila josta oli mahtavat näköalat. Eli tornitaloistaan Tapiolakin tunnettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. juge kirjoitti 2.12.2011 kello 11:09

    Kinnunen: Itä-Pasila on ympäristörikos. Tai oikeastaan se on viharikos ihmiskuntaa vastaan joka häiritsee vakavasti ihmisten henkistä kehitystä. Itä-Pasilasta vastuulliset pitäisi viedä Senaatintorille häpeäpaaluun.

    Keski-Pasilassa on aika vähän maata, Itä-Pasila matalaksi vaan ja siitä sitten matketaan korkeata rakentamista Mäkelänkadun toisellekin puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. juge kirjoitti 2.12.2011 kello 11:15

    Ville, New Yorkissa on tosiaan leveitäkin katuja, streetit ovat kylläkin hyvinkin kapeita. Leveät avenuet tarvitaan liikennettä varten, tulee varmaan yllärinä suomalaisille tai helsinkiläisille, täällähän tarvitaan leveitä katuja lähinnä liikenteen vaikeuttamista varten kuten esim. Tullinpuomilla on tehty.

    Ja kyllä, jenkeissä on erirtäin kehittynyt ympäristö ja maanäyttölinsäädäntö. Tulee monelle yllärinä mutta iso osa ko alueen lainsäädännöstä Suomeenkin on tullut jenkeistä. Yva-laki esim oli jenkeissä paljon aikasemmin kuin Euroopassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Mikko H kirjoitti 2.12.2011 kello 12:41

    Luin juuri Tiede-lehdestä että Empire State Buildingkin sai aikoinaan pilkkanimen Empty State Building kun kesti kovin kauan ennen kuin siihen saatiin vuokralaiset (?).

    Tämä on tyypillistä ennätyskorkeille rakennuksille. Niissä on poikkeuksetta kysymys enemmän fallossymbolin pystyttämisestä kuin kiinteistöbisneksestä. Hankkeilla on taipumus käynnistyä finanssikuplan nousuvaiheessa tai huipulla, jolloin torni valmistuu lamaolosuhteisiin. Jossain on väitetty, että mitä isompi torni, sen isompi lama. Dubain Burj Khalifa, tällä hetkellä maailman korkein, lienee tästä selvin esimerkki. Nimikin vaihtui viime tipassa rahoituksen pelastaneen naapuriemiirikunnan sheikin mukaiseksi. Empire State Buildingin jälkeen New Yorkin seuraava iso ennätys, sittemmin tuhoutuneet WTC:n kaksoistornit, olivat myös osin tyhjillään pitkään, eikä niiden toimitilabisnes tuottanut voittoa vuosikausiin. Nyt uusi WTC 1 -torni on valmistumassa, ja tilanne on sama. Kiinteistöyhtiö on suoranaisesti ostanut vuokralaisia taloon, mutta se ei taida tällä tietoa tulla valmistuessaan edes puolilleen täyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. juge kirjoitti 2.12.2011 kello 15:11

    höpöpuhetta ettei korkealla olevat toimistot, asunnot tai hotellihuoneet kiinnosta. Kyllä vain kiinnostaa. Jopa siinä määrin että Empire State buildingin katolle jonotetaan muutama tunti ja siitä ilosta maksetaan muutama kymppitaala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. teekkari kirjoitti 2.12.2011 kello 16:35

    Kaikesssa suomalaisessa kaupunkirakentamisessa perusongelma on autot. Autopaikkamääräykset ovat niin naurettavat, että asuintaloja on käytännössä mahdotonta rakentaa kaupunkeihin. Ainoa katutilan kannalta miellyttävä ratkaisu on kallioluolat, jotka ovat järjettömän kalliita.

    Hyvä kaupunki on pienimittakaavainen, jossa on miellytävä kävellä, jossa ihmisiä (asiakkaita) on riittävän tiheässä jotta käytännössä kaikki katutasot ovat täynnä käytössä olevaa liiketilaa. Suomalaisilla rakennusmääräyksillä tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Mikko H kirjoitti 2.12.2011 kello 18:01

    Kyllä vain kiinnostaa. Jopa siinä määrin että Empire State buildingin katolle jonotetaan muutama tunti ja siitä ilosta maksetaan muutama kymppitaala.

    Tuo on hieman eri juttu kuin se, että nuo ihmiset haluaisivat liisata muutaman kerroksen uudesta WTC 1:stä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. migul kirjoitti 2.12.2011 kello 18:05

    Ymmärrän , että Tapiola on käsitteenä varmaan aika laaja. Lisäksi satunnaisen kauttakulkijan saama vaikutelma on erillainen kuin hiljaisempien sivukatujen asukkaan. Tässä ymmärrän alueen viehättävyyden.

    Mutta bussikyyti idästä Tapiolaan moottoriteineen ja motariepientaremaisine ‘viheralueineen’ on ankeudessa omaa luokkaansa. Nämä nurmikentät kärsivät älyttömästi vilkkaan autoliikenteen melusta , saasteista eikä tietynlaista yksityisyyttäkään ole. Itse asiaa mainitsematta , ovat muutamat Tapiolassa asioineet ulkomaalaiset tuttavat haukkuneet aluetta todella rumaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Ville kirjoitti 2.12.2011 kello 21:25

    juge: Empire State buildingin katolle jonotetaan muutama tunti ja siitä ilosta maksetaan muutama kymppitaala.

    Tuohon käyttötarkoitukseen on keksitty näkötornit, kuten vaikka Näsinneula. Ei asuin- tai toimistotaloa kannata rakentaa sitä varten, että näköalatasanteella käy turisteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Risto kirjoitti 3.12.2011 kello 0:03

    migul:

    Itse asiaa mainitsematta , ovat muutamat Tapiolassa asioineet ulkomaalaiset tuttavat haukkuneet aluetta todella rumaksi.

    Tuskin sentään erityisen rumaksi verrattuna Espoon muihin aluekeskuksiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. spottu kirjoitti 3.12.2011 kello 0:41

    teekkari: Ainoa katutilan kannalta miellyttävä ratkaisu on kallioluolat, jotka ovat järjettömän kalliita.

    No eikä ole kalliita. Luola ei kulu joten sille ei tarvitse laskea poistoja, ja kulunohjaus, LVIS jnpp on autopaikkaa kohden pähkinöitä. Jopa aivan Helsingin ydinkeskustassa Stockmannilla on varaa jakaa asiakkailleen ilmaista luolapysäköintiä.

    Jos pysäköintiluola olisi jotenkin huono investointi, rakennuttaja tarjoaisi niitä tavalliselle kuluttajalle kuten muitakin pysäköintitilamuotoja, mutta jonkin mystisen prosessin kautta keskeiset luolasijainnit aina päätyvät yksityistetyksi luonnolliseksi monopoliksi, ja poliittinen paine pakottaa “korjaaviin toimenpiteisiin” eli jakamaan asukaspysäköintitilaa käytännössä ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Ville kirjoitti 3.12.2011 kello 8:44

    Se vähän ihmetyttää Jätkäsaaren hotellin kohdalla, että kun tontti luovutettiin, kyse oli 16-kerroksisesta hotellista. Nyt se onkin muuttunut 33-kerroksiseksi. Kun ensin nähdään suuri vaiva ja työ, että saadaan kaavoitettua uusi alue, miksi pitää heti aluksi lähteä tekemään poikkeuksia siihen? Tämä vesittää koko kaavoitusjärjestelmän merkityksen, tässä on kuitenkin kyse aivan uudesta kaavasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.12.2011 kello 11:35

    Aivan uusia kaavoja muutetaan jatkuvasti, kun tonttikohtaiset suunnitelmat tarkentuvat. Ei siinä sinänsä ole mitään ihmeellistä. Nyt tosin muutos on tavallista isompi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. juge kirjoitti 3.12.2011 kello 9:19

    risto ja ville, varmaankin tahallanne missasitte ns. pointin, minkä esitin?

    Mutta miksi?

    Suomi on sellainen yhden totuuden maa. Ehkä täällä on liian vähän jengiä ja sekin on tutkitusti keskimääräistä tyhmempää. Ei saada aikaiseksi mitenkään moniarvoista keskustelua saatika moniarvoista yhteiskuntaa. Sääli sinänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Ville kirjoitti 3.12.2011 kello 12:19

    Rainer Mahlamäen mielipidekirjoitus aamun HS:ssa oli varsin osuva. Ei yksinäisiä torneja kaivata tai tarvita, varsinkaan lähelle kantakaupunkia. Eihän se kantakaupunki ehkä kummoinen ole kun vertaa vanhoihin historiallisiin kaupunkeihin maailmalla, mutta se on mitä meillä on. En nyt lähtisi mittaamaan moniarvoisuutta rakennusten korkeudella.

    Mikko H:n linkkaamassa Jan Gehlin esitelmässä (Mikko H 1.12.2011 kello 14:53) mainitaan, että Barcelona on tiiviimmin rakennettu kuin Manhattan. Mieluummin ottaisin Helsinkiin mallia Barcelonasta kuin Manhattanista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. migul kirjoitti 3.12.2011 kello 15:21

    Risto:
    migul:

    Tuskin sentään erityisen rumaksi verrattuna Espoon muihin aluekeskuksiin?

    Osa ei ollut käynyt missään muualla kuin Tapiolassa ja Otaniemen läheisyydesä.
    Pitäisi kysyä. Itse kyllä löytäisin rumempia alueita Espoosta. Samantyyppiset asiat kyllä vaikuttavat muuallakin pääkaupunkiseudun alueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Risto kirjoitti 3.12.2011 kello 16:38

    Juge:

    risto ja ville, varmaankin tahallanne missasitte ns. pointin, minkä esitin?

    Varmaankin kun olen jopa missannut kommentoineeni kirjoituksiasi koko ketjussa…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. spottu kirjoitti 3.12.2011 kello 20:06

    Telakkarannan suunnitelma muuten paranee sitä mukaa kun siihen ajatuksella tutustuu. Katunäkymän jatkaminen rantaan asti liittää alueen luontevasti Punavuoreen, ja portaat kaltevien autolla ajettavien liuskojen sijaan luovat turvallisen tuntuisen ympäristön. Katutason skaala säilyy ihmisen kokoisena. Tämä on jotain muuta kuin mihin Helsingissä on viime vuosikymmeninä totuttu.

    Oma veikkaukseni parhaasta iltakahvilan paikasta ja painopisteestä on laiturilla sahan edustalla. Hotellin vieressä sijaitsevan julkisen aukion rooli tuskin on niin keskeinen kuin selostuksen perusteella voisi olettaa, se redusoitunee hotellin pihaksi.

    Nyt tärkeää on ettei suunnitelmaa vesitetä. Muutama koneellisesti kunnossapidettävä luiska, ja standardipengerrykset puristepinnoitteineen ja noppakivineen niin jalankulkijan näkökulma on pilalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Elmo Allén kirjoitti 3.12.2011 kello 21:25

    spottu: Jopa aivan Helsingin ydinkeskustassa Stockmannilla on varaa jakaa asiakkailleen ilmaista luolapysäköintiä.

    Se ei välttämättä ole analyyttisen kannattavuuslaskennan tulosta vaan vain seurausta kaupan yleisestä uskomuksesta, että autoilevat asiakkaat ovat kaupalle välttämättömiä, joukkoliikenteen käyttäjiä rahakkaampia ja että kantavat enemmän tavaraa ulos.

    Ja totta kai sitten kun se luola on rakennettu, se kannattaa tarjota autoilijoille mahdollisimman halvalla. Rakennuskustannus on jo uponnut. Se ei kuitenkaan kerro mitään siitä, oliko investointi alun perin kannattava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Markku af Heurlin kirjoitti 4.12.2011 kello 1:11

    Jos oikein muistan , keksutan parkkihalleja hallitsse kolme firmaa, Q-Park. Europark ja BK Group (Boris Koreneff). Mikä niistä on vähiten rosmojen luola, en osaa sanoa. Stockmannin Q-parkin hinnat oat seuraavat (600 autopaikkaa9:

    Aukiolo ja hinnat
    ma–pe klo 7–23, la 8–24, su 11–22
    Asiakkaat voivat ajaa ulos 24 h/vrk
    ma–su 07–19 1 € / 10 min
    ilta 19–24 1 € / 25 min
    yö 24–0 7 1 € / 60 min

    Stockmannin Exclusive- ja First-kanta-asiakas saa joka kerta tunnin ilmaista pysäköintiaikaa Stockmann Q-Parkissa.
    Edun saat maksaessasi pysäköinnin Stockmann Exclusive tai First MasterCard -kortilla tai näyttämällä Exclusive tai First-käteiskorttiasi ennen maksua.
    Liikuntarajoitteisille 3 tuntia ilmaista pysäköintiaikaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Ville kirjoitti 4.12.2011 kello 11:14

    Tarkennus kaupunkien tiheyksiin (Wikipediasta): Barcelona 101 km2 / 1,62 milj. asukasta / n. 16000 as/km2; Manhattan 59,5 km2 / 1,59 milj. asukasta / n. 27000 as/km2 ; New York City 789 km2 / 8,18 milj asukasta / n. 10630 as/km2.
    Eli Barcelonassa asutaan tiheämmin kuin New York Cityssä, mutta Manhattanilla vielä tiheämmin. Huomioiden, että Barcelonassa on vuoria kaupungin sisällä, käyttökelpoisen maa-alueen tehokkuus on kyllä aika korkea.
    Eli Gehlin kommentti koski siis New York Cityä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Ville kirjoitti 4.12.2011 kello 13:48

    Kaupunkien tiheydestä vielä: alain-bertaud.com, powerpoint
    Viimeisessä kuvassa esitetään, miten markkinavoimat pyrkivät tekemään kaupunkirakenteesta keskusta kohti voimakkaasti tiivistyvän, kun taas maankäytön ohjauksella saadaan tasapainoisempi kaupunkirakenne. Aktiivisella kaavoituksella, verotuksella ja investoinneilla voidaan kehittää kaupunkia, jossa ylikorkealle rakentamiselle ei ole kysyntää. Kysymys onkin siitä, halutaanko kaupunkia kehittää täysin markkinoiden ehdoilla vai ohjaten markkinoita. Finanssisektorilla ohjaus on ainakin huomattu tarpeelliseksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Jussi Vuori kirjoitti 4.12.2011 kello 16:07

    En malta olla linkittämättä tähän pari vuotta sitten tekemäämme tutkimusgrafiikkaa (Helsinki Urban Density 1960-2000, JADA 2009):

    http://www.jussivuori.fi/kalasatama/helsinki_urban_density_1960-2000_c_erica_osterlund_jussi_vuori_jada2009.jpg

    Tarkastelujaksolla vuosina 1960-2000 Helsingin seudun väkiluku kasvoi kaksinkertaiseksi ja rakennettu maa-ala viisinkertaiseksi. Uusia aluekeskuksia ja keskustan vähäistä tiivistymistä lukuunottamatta rakentaminen on ollut kaupunkirakennetta voimakkaasti hajottavaa.

    Löytyykö jostain poliittinen voima tämän kehityksen tainnuttamiseksi? Voiko näitä kysymyksiä edes ratkoa metropolialueella, jossa on parikymmentä itsehallinnollista prefektuuria?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Anonymous kirjoitti 5.12.2011 kello 11:04

    “Itä-Pasila matalaksi vaan”

    Haluaisin sivullisena kommentoida että Itä-Pasila on sisältä varsin vehreä ja viihtyisä, ilmeisesti ihmiset näkevät yleensä sen radanvarren ja pääkatujen kuilut kävelysiltoineen. Arkkitehtuuri on oman aikansa luomus, mutta parempaa kuin varsinaisissa 70-luvun betonilähiöissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. R. Silfverberg kirjoitti 5.12.2011 kello 11:53

    Minua on lähinnä askarruttanut suomalaisten kammo tornitalorakentamista vastaan, ja etenkin sitä vastaan että rakennetaan sinne tänne yksittäisiä torneja. Mielestäni se on kuitenkin pohjoismaisiin oloihin parempi ratkaisu kuin että rakennetaan manhattaneita joissa valo ei pääse kadulle asti. Yksittäinen torni toimii mainiona maamerkkinä kaupunkia huonosti tuntevalle. Niistä on ollut apua kun on suunnistanut ulkomaisissa suurkaupungeissa. Myös kun olen liikkunut Itä-Helsingissä jota tunnen aika huonosti, on ollut apua kun on voinnut suunnistaa sen kahden eri tornitalon avulla.

    Helsingin kantakaupungin siluetti ei ole mielestäni mikään pyhä asia että se olisi pakko varjella pilvenpiirtäjiltä, onhan siellä nytkin torneja, mutta enemmän savupiippuja kuitenkin.

    Kuvittelisin että vanhempien ihmisten tornikammo juontaa sota-aikojen traumoilta tms. Pelätään että vihollisten tykit voivat tähdätä niiden mukaan tai että 9/11 syndrooma toistuisi juuri Helsingissä kaikista maailman kaupungeista.

    Lisäksi pelättän että jos Helsinki olisi liian “korea” kaupunki, se antaisi syyn viholliselle tulla valtaamaan se, aivan kuten kävi Viipurille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Lisbeth kirjoitti 5.12.2011 kello 13:32

    Markku af Heurlin:
    Jos oikein muistan , keksutan parkkihalleja hallitsse kolme firmaa, Q-Park. Europark ja BK Group (Boris Koreneff). Mikä niistä on vähiten rosmojen luola, en osaa sanoa. Stockmannin Q-parkin hinnat oat seuraavat (600 autopaikkaa9:

    Aukiolo ja hinnat
    ma–pe klo 7–23, la 8–24, su 11–22
    Asiakkaat voivat ajaa ulos 24 h/vrk
    ma–su07–191 € / 10 min
    ilta19–241 € / 25 min
    yö 24–0 7 1 € / 60 min

    Stockmannin Exclusive- ja First-kanta-asiakas saa joka kerta tunnin ilmaista pysäköintiaikaa Stockmann Q-Parkissa.
    Edun saat maksaessasi pysäköinnin Stockmann Exclusive tai First MasterCard -kortilla tai näyttämällä Exclusive tai First-käteiskorttiasi ennen maksua.
    Liikuntarajoitteisille 3 tuntia ilmaista pysäköintiaikaa

    Miksi autoilua tuetaan tällaisia luolia rakentamalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. tpyyluoma kirjoitti 5.12.2011 kello 15:04

    Anonymous:
    “Itä-Pasila matalaksi vaan”

    Haluaisin sivullisena kommentoida että Itä-Pasila on sisältä varsin vehreä ja viihtyisä, ilmeisesti ihmiset näkevät yleensä sen radanvarren ja pääkatujen kuilut kävelysiltoineen. Arkkitehtuuri on oman aikansa luomus, mutta parempaa kuin varsinaisissa 70-luvun betonilähiöissä.

    Jep. Pari kertaa kävellyt Mäkelänrinteen uimahallilta Itä-Pasilan läpi Aleksis Kiven kadun päähän, ja niillä itäisimillä asuinkortteleilla on ihan ansionsa. En vaan ymnmärrä sitä liikennevihreää rinnettä joka on jätetty ympärille, Mäkelänkadun ja Kumpulantien varressa pitäisi olla talorivi. Smith-Polvinen suunnitelmassa niiden risteyksessä on tosin eritasoliittymä ja Vallilaanlaakson läpi menee motari.

    Alkuperäinen kaavadokumentti muuten löytyy nykyään monien muiden tavoin verkosta, http://ptp.hel.fi/kaavat/8727.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. spottu kirjoitti 5.12.2011 kello 17:08

    Lisbeth: Miksi autoilua tuetaan tällaisia luolia rakentamalla?

    Ainahan ydinkeskustan kaupan voi siirtää kehille missä pysäköintitila on ilmaista. Näin saataisiin ydinkeskustaa kurjistettua ja autoiluakin paikallisesti vähemmäksi.

    Kaikenkaikkiaan Autotalo-Kluuvi -akselin kehitys on viime vuosikymmeninä ollut positiivista, ja uhka ydinkeskustan näivettymisestä on käytännössä kadonnut. Pysäköintiluolilla on tässä kehityksessä oma tärkeä roolinsa. Vielä kun löytyisi rahoittaja pätkälle keskustatunnelia Länsiväylältä huoltotunneliin ja alueen luoliin jotta Mechelininkadun ylittävä Porkkalankadun siltahirvitys voitaisiin eliminoida ja kaupunkikuva tuolta osin normalisoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2011 kello 20:22

    Spottu,
    Tämä on se syy, miksi vihreät ovat hyväksyneet nämä parkkiluolat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Ville kirjoitti 5.12.2011 kello 18:18

    R. Silfverberg: Mielestäni se on kuitenkin pohjoismaisiin oloihin parempi ratkaisu kuin että rakennetaan manhattaneita joissa valo ei pääse kadulle asti.

    Tontin haltijan kannalta hänellä pitäisi olla yhtä suuri oikeus tehdä tornitalo kuin naapuritontin haltijalla. On siitä tornista jotain haittaa kuitenkin, ja jos ei itse saa aiheuttaa samaa haittaa, pitäisi sitten saada korvausta. Käytännössä siis yksittäiselle tornitalolle pitäisi olla haittavero.

    Lisbeth: Miksi autoilua tuetaan tällaisia luolia rakentamalla?

    Jos luolat ovat yksityisesti pyöritettyjä, ne perivät käyvän maksun, eikä autoilua sikäli tueta. Se, että luolia saa rakentaa, lisää toki pysäköintipaikkoja, mikä lisää auton käyttöä – paitsi jos jos samalla poistetaan autopaikkoja maanpinnalta, mikä mielestäni olisi positiivinen asia. Töölössä tämäntyyppinen järjestely ei onnistunut, mutta ei se tarkoita, ettei se voisi yleisesti ottaen olla mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. juge kirjoitti 5.12.2011 kello 20:53

    Anonymous:
    “Itä-Pasila matalaksi vaan”

    Haluaisin sivullisena kommentoida että Itä-Pasila on sisältä varsin vehreä ja viihtyisä, ilmeisesti ihmiset näkevät yleensä sen radanvarren ja pääkatujen kuilut kävelysiltoineen. Arkkitehtuuri on oman aikansa luomus, mutta parempaa kuin varsinaisissa 70-luvun betonilähiöissä.

    Nyt tekee mieli kysyä että mahdatkohan sekoittaa idän ja lännen toisiinsa? Itä-Pasilassa ei ole asemalta Mäkelänkadulle saakka mitään muuta kuin betonikantta ja rumia tönöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. juge kirjoitti 5.12.2011 kello 20:59

    Ville: En nyt lähtisi mittaamaan moniarvoisuutta rakennusten korkeudella.”

    Nimenomaan maankäyttö kertoo moniarvoisuudesta ja Suomessa se on yksiarvoista. Jotenkin se perustuu viher-vasemmistolaiseen ideologiaan. Korkean rakentamisen vastustaminen liittyy siihen, että pilvenpiirtäjät mielletään rahamaailman hankkeiksi.

    Muita ilmenemiskohtia ovat mm. autopaikkojen puuttuminen katujen varsilta, liikenteen vaikeuttaminen liikennesuunnittelulla, rantarakentamisen kieltäminen vaikka jokaisen mielestä olisi mukavampi katsella rakennettuja rantoja ja hoidettuja pihoja kuin pajupuskia. Juuri maankäyttöasiat ovat niitä, jotka heijastelevat yhteiskunnan arvomaailmaa ja sitä kuinka moninaísia yhteiskunnan arvot voivat olla tai eivät voi olla.

    Suomi on maankäytön suunnittelussa yhden totuuden maa kuten tuo 45 asteen sääntökin osoittaa. Joku joskus heittänyt luvun pöytään ja nyt siihen siten viitataan kaikessa maankäytön suunnittelussa. Samoin kuin rakentamisen mitoitus ranta-alueilla, joku joskus heittänyt että viisi mökkiä on sopiva määrä kilometrille ja vaikka sitä ei koskaan ole missään säädettykään niin näin tämä vain on muuttunut totuudeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Ville kirjoitti 5.12.2011 kello 22:45

    juge, nykyisessä rakennuslaissa 45 asteen sääntöä ei enää ole – jos se yhtään lohduttaa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Kimmo kirjoitti 5.12.2011 kello 23:20

    juge: Muita ilmenemiskohtia ovat mm. autopaikkojen puuttuminen katujen varsilta, liikenteen vaikeuttaminen liikennesuunnittelulla, rantarakentamisen kieltäminen vaikka jokaisen mielestä olisi mukavampi katsella rakennettuja rantoja ja hoidettuja pihoja kuin pajupuskia. Juuri maankäyttöasiat ovat niitä, jotka heijastelevat yhteiskunnan arvomaailmaa ja sitä kuinka moninaísia yhteiskunnan arvot voivat olla tai eivät voi olla.

    Ilmeisesti jollain tieteenalalla opetetaan vastakkaisasettelun autuutta tekevä vaikutus. Yhteistä tulevaisuutta ei voi rakentaa, koska liian moni elää väärällä tavalla tai omaa vääriä ajatuksia. Olet joko meidän puolella tai meitä vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. tpyyluoma kirjoitti 6.12.2011 kello 8:24

    juge, kadunvarsipysäköinti on hyvä asia koska se kaventaa katua eli laskee nopeuksia sekä suojaa jalkakäytävä. Ainoa joka sitä joskus vastustaa kadunhoidosta vastaavat, koska se vaikeuttaa sitä, ja ehkä tieinsinöörit koska se laskee niitä nopeuksia. Ei tämä ole puoluepoliittinen kysymys.

    Siitä olen täysin samaa mieltää että politiikka näkyy rakentamisessa, mutta minusta varsinkin kaupunkirakentamisessa konsensushenkenä. Suomi on sellainen maa jossa pyritään siihen että kaikkien ja kaikki tarpeet otetaan huomioon, mikä toki sinänsä on hienoa. Kaupungissa vaan maankäytön suunnittelu on nollasummapeliä kun sitä maata on vähän, jos halutaan vaikkapa kaikille oma ilmainen parkkipaikka niin tulee lähiötä pysäköintikenttineen eikä kaupunkia.

    Suunnittelu on valintoja, tuntuu että mieluummin tehdään surkeita kompromisseja eli ei suunnitella, jotta kellekään ei vaan tulisi paha mieli. Juge on ihan oikeassa siinä että tämä ei ole moniarvoista, minusta varsinkin kaupungissa erillaisista liikenteellistä ja muista normeista tingitään jotta voi tehdä kaupunkia. Siellä asuu sitten ne jotka siitä tykkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Ville kirjoitti 6.12.2011 kello 10:32

    tpyyluoma: kaupungissa erillaisista liikenteellistä ja muista normeista tingitään jotta voi tehdä kaupunkia.

    Käytännössä asia (Suomessa) on mennyt toisinpäin, eli ensin on tehty kaupunkia ja sitten on tullut normit, joiden mukaan ei enää voida tehdä kaupunkia 😉 Mutta samaa mieltä, normeista pitää kaupungissa voida tinkiä. Kun esimerkiksi pysäköintipaikoista, luonnonvalosta tai asuntojen koosta tingitään, saadaan tiiviimpää kaupunkia ja ehkä jopa edullisempia asuntoja.

    Jos kadunvarsipysäköinnin tärkein tehtävä on alentaa ajonopeuksia ja suojata jalankulkijoita, saman voisi kyllä hoitaa kaventamalla ajokaistoja ja laittamalla leveille jalkakäytäville penkkejä ja istutuksia. Autojen varastointiin pitäisi toki löytää silloin toinen ratkaisu (josta jonkun pitäisi maksaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Olli Pottonen kirjoitti 6.12.2011 kello 11:39

    tpyyluoma: juge, kadunvarsipysäköinti on hyvä asia koska se kaventaa katua eli laskee nopeuksia sekä suojaa jalkakäytävä.

    Pyöräilijöille kadunvarsipysäköinti tuo hankaluuksia, jopa hengenvaaran. Kuulemma Mechelininkadun eteläpäässä pyöräkaista jää rakentamatta juuri pysäköinnin takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. juge kirjoitti 6.12.2011 kello 13:30

    Luitte jotenkin ohitse tuon moniarvoisuuden osalta. Yhteen ja samaan kaupunkiin mahtuu vaikka mitä, korkeaa, matalaa, villaa ja teollisuustontin takapihaa. Mutta kun tullaan nykymaailmaan niin vaihtoehtoja on vain yksi. Voitte todeta sen itse kävöisemällä vaikkapa Vuosaaressa tai Arabianrannassa. Kumpikin oikein upeasti sössittyjä alueita. Muita ei enää saadakaan aikaiseksi. Vaihtoehdottomuus jyrää.

    Minä perään moniarvoisuutta kaupunkisuunnitteluun. Nyt se on pelkästään tasapäistävää sosialistista diktatuuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. juge kirjoitti 6.12.2011 kello 19:09

    Ville:
    juge, nykyisessä rakennuslaissa 45 asteen sääntöä ei enää ole – jos se yhtään lohduttaa

    Ei ole kovin montaa muutakaan normiksi muuttunutta hokemaa MRL:ssä, silti niitä jostain syystä noudatetaan ja toistellaan kuin ne olisivat. Kukaan ei uskalla ajatella itse. Ei nykyään tule vastaan irtiottoa tekevää arkkitehtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Mikko H kirjoitti 7.12.2011 kello 3:06

    Palacekämp etsii hotellitornille rakennuttajapäällikköä ja ilmoittaa lehdistötiedotteessaan ikään kuin tosiasiana rakentavansa Helsingin keskustan korkeimman rakennuksen. Kaavaa tai rakennuslupaa ei tosin ole.

    http://tarjanurmi-arkkivahti.blogspot.com/2011/12/palacekamp-etsii-rakennuttajapaallikkoa.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. R. Silfverberg kirjoitti 7.12.2011 kello 9:44

    Ville: Tontin haltijan kannalta hänellä pitäisi olla yhtä suuri oikeus tehdä tornitalo kuin naapuritontin haltijalla. On siitä tornista jotain haittaa kuitenkin, ja jos ei itse saa aiheuttaa samaa haittaa, pitäisi sitten saada korvausta. Käytännössä siis yksittäiselle tornitalolle pitäisi olla haittavero.

    Eiköhän se asia ratkaista niin että niiden yksittäisten tornien paikat määrätään asemakaavoissa. Se saa rakentaa tornin joka maksaa kaupungille eniten tontista ja on tosissaan aikeissa rakentaa, eikä vain panttaa tonttia itselleen.

    Mielestäni tornien vastustajat (esim viimeksi tämän aamun hesarissa) ovat aika hakoteillä kun väittävät Jätkäsaaren ja Kalasataman olevan osa Helsingin historiallista keskustaa. Näiden kahden kaupunginosan tornit nimenomaan olisivat erillään siitä vanhasta Helsingistä eli mun puolesta niiden tornien kohoaminen ei olisi keneltäkään pois eikä pitäisi estää auringonsäteitä nykyisessä vanhassa kanta-Helsingistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Ville kirjoitti 7.12.2011 kello 18:04

    R. Silfverberg, tuossa on vain se vika, että käytännössä asia näyttää menevän niin päin, että ensin luovutetaan tontti ja sitten korotetaan kerroslukua… Tai pidetään ehkä kilpailu, johon tulee vain yksi kelvollinen tarjous – tai ei yhtään kelvollista tarjousta, minkä jälkeen sovitaan toteutuksesta ilman kilpailua. Markkinahinnoittelu ei pienessä maassa oikein toimi, kun mittakaava kasvaa.

    Jätkäsaari ja Kalasatama ovat kyllä historiallista kaupunkia, nimittäin sen satama-aluetta. Riippumatta tästä tai sen arvosta, julkaistuissa kuvissa ehdotettu Jätkäsaaren torni näyttää Bulevardin ja Mechelininkadun katumaisemassa varsin brutaalilta. Samoin Kalasatamassa Itäväylän kattava kansi on aika ongelmallinen – sellaisesta ei saa miellyttävää ympäristöä oikein millään. Mutta kun maksaa, saa tehdä mitä haluaa, niinkö se meni?

    Vanhan Helsingin kaupunkikuvassa arvokas asia on, että pääasiassa vain kirkontornit nousevat ylös tasaisesta talomassasta – historiallisen länsieurooppalaisen kaupunkimallin mukaan. Kuten muuallakin, taistelu tornitaloja vastaan saattaa kuitenkin olla vain viivytystaistelua. Chicagossakin oli hyvin pitkään sääntö, että kaikkien talojen piti olla kaupungintalon tornia matalampia, mutta sitten kun rajoituksesta luovuttiin, vain taivas oli rajana…

    Se, miltä Helsinki näyttää mereltä on hieman heikko argumentti tornitaloja vastaan. Mereltä katsoen kaupunkia ei ole oikein missään. Santahaminan rantojen rakentaminen riittävän tehokkaasti auttaisi asiaa. Sinne kunnon tornitalokeskittymä 🙂 Muuten n. 8-kerroksisella umpikorttelilla saadaan luultavasti parhaat tehot irti, kun varjostusasiat tulkitaan samoin kuin tornien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2011 kello 21:32

    Jos rakennnusoikeutta lisätään, kaupunki saa kyllä omansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. MIVa kirjoitti 7.12.2011 kello 19:46

    Kaikkea sitä saa lukea. Naapurin tontille tulevalle tornitalolle haittavero. Tällä logiikalla Suomi olisi täynnä erilaisia haittaveroja, koska joku toinen ei voi/kykene tekemään samaa, kuin naapuri. Ymmärrän tietysti sen, että naapurin tontille suotu lupa isompaan juttuun on varmaan katkeraa, mutta niinhän on paljon joka paikassa, Tuuri kai niin kuin lotossa. Tänä päivänä en usko, että Hesassa kovin moni yksityinen asiasta joutuisi “kärsimään”. Jos olen väärässä, olen pahoillani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Ville kirjoitti 7.12.2011 kello 21:36

    Kaikenlaiset haitat olisi hyvä hinnoitella. Vaikka hinnat olisi vähän hatusta vedetty, on tärkeää hinnoitella välilliset kustannukset (muille). Esimerkiksi liikenne aiheutta monenlaista haittaa: vie tilaa, aiheuttaa tärinää ja melua, huonontaa ilmanlaatua jne. Logiikka ei voi olla se, että vain haitan kärsijä hinnoittelee haitan itselleen (eli esim. maksaa vähemmän huonosta sijainnista) – kyllä haitan aiheuttajankin pitää joutua maksajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. R. Silfverberg kirjoitti 7.12.2011 kello 22:00

    Ville:

    Jätkäsaari ja Kalasatama ovat kyllä historiallista kaupunkia, nimittäin sen satama-aluetta. Riippumatta tästä tai sen arvosta, julkaistuissa kuvissa ehdotettu Jätkäsaaren torni näyttää Bulevardin ja Mechelininkadun katumaisemassa varsin brutaalilta. Samoin Kalasatamassa Itäväylän kattava kansi on aika ongelmallinen – sellaisesta ei saa miellyttävää ympäristöä oikein millään. Mutta kun maksaa, saa tehdä mitä haluaa, niinkö se meni?

    Vanhan Helsingin kaupunkikuvassa arvokas asia on, että pääasiassa vain kirkontornit nousevat ylös tasaisesta talomassasta – historiallisen länsieurooppalaisen kaupunkimallin mukaan. Kuten muuallakin, taistelu tornitaloja vastaan saattaa kuitenkin olla vain viivytystaistelua. Chicagossakin oli hyvin pitkään sääntö, että kaikkien talojen piti olla kaupungintalon tornia matalampia, mutta sitten kun rajoituksesta luovuttiin, vain taivas oli rajana…

    Se, miltä Helsinki näyttää mereltä on hieman heikko argumentti tornitaloja vastaan. Mereltä katsoen kaupunkia ei ole oikein missään. Santahaminan rantojen rakentaminen riittävän tehokkaasti auttaisi asiaa. Sinne kunnon tornitalokeskittymä

    Jätkäsaaren ja Sompasaaren perinteisiä satamia nostokurkeineen ei ole olemassa enää, ne on jyrätty maan tasalle. Niiden paikalle tulee nyt jotain uutta, ja toivotan tervetulleeksi uudempia ideoita kuin mitä 70-luvun tasapaksut lähiöt edustivat.

    Jos joku haluaa rakentaa pari tornia nihin niin ne ovat mielestän oikeat paikat. Pasilan lisäksi.

    Tornivastustajat haluavat aina työntää tornit johonkin muualle, ja siksi niitä kyllä on alkanut nousta kehäteiden ja ulosmenoteiden varsille n 10-20 km keskustasta, mutta miksi niitä ei saisi olla 2-3 km päässä keskustasta, koska siellä ne palvelisivat suurempaa joukkoa kuin vain niitä jotka kulkevat autolla motaria pitkin töihin?

    Se miltä joku asia näyttää on täysin makuasia. Jonkun mielestä tornit ovat rumia mutta minun mielestäni eivät. Tornit, edes muutama sellainen, kuuluvat suurkaupunkiin, ja Suomi tarvitsee oikean suurkaupugin, ei pelkästään pikkukaupunkeja ja maaseutua.

    Chicagon tilanne tuskin toistuu täällä, koska USA:sa vallitsi toisenlaiset yhteiskunnalliset olot ja lainalaisuudet kuin meillä nyt, silloin kun se kaupunki alkoi kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. tpyyluoma kirjoitti 8.12.2011 kello 8:15

    juge: Voitte todeta sen itse kävöisemällä vaikkapa Vuosaaressa tai Arabianrannassa. Kumpikin oikein upeasti sössittyjä alueita. Muita ei enää saadakaan aikaiseksi. Vaihtoehdottomuus jyrää.

    Kumpikin tapausesimerkkejä siitä että “jos halutaan vaikkapa kaikille oma ilmainen parkkipaikka niin tulee lähiötä pysäköintikenttineen eikä kaupunkia.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. juge kirjoitti 8.12.2011 kello 9:50

    tpyyluoma: Kumpikin tapausesimerkkejä siitä että “jos halutaan vaikkapa kaikille oma ilmainen parkkipaikka niin tulee lähiötä pysäköintikenttineen eikä kaupunkia.”

    Jep, ja takana on täysin älytön autopaikkanormi, jotka sovelletaan sapluunalla kaikkialle minne uutta kaavoitetaan. Kadunvarteen vaan viistoparkkia niin paljon kuin mahtuu. Nyt suuntauksena näyttää tosiaan olevan tuo parkkipaikkakenttien kaavoittamminen ja samaan aikaan kadut tehdään kapeina ja niitä reunustaa helkkarin leveät kävely- ja pyörätiet.

    Tuossa on yksi iso asia millä uudet alueet on pilattu. Ei tule kaupunkia, ja se johtuu Vihreiden autokammosta. Katutila täytetään kaikella muulla paitsi sillä mille sen pitäisi olla tarkoitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. tpyyluoma kirjoitti 8.12.2011 kello 14:46

    juge, viistoparkissa on puolensa, mutta sen jälkeen se katu näyttää parkkipaikalta. Ne paikat on tuolloin kaavoitettu etupäässä pihoille, koska pysäköinti on juoksevaan veteen verrattava peruspalvelu jonka järjestää taloyhtiö, ja siksi sen pitää olla taloyhtiön pihalla. Ei tuolla ole poliitikkojen kanssa mitään tekemistä. Uudemmissa kaavoissa tosin on jo vähän järkiinnitty.

    Kadunvarsipysäköintiin mahtuu suuriinpiirtein yksi auto kuutta-seitsämää asuntoa kohti. Jos sä tuota haluat niin en usko että saat esimerkiksi Helsingin Vihreiden kanssa riitaa aiheesta aikaiseksi, mutta muutama muu puolue saattaa olla vähän eri mieltä asiasta. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. spottu kirjoitti 8.12.2011 kello 15:51

    tpyyluoma: juge, viistoparkissa on puolensa, mutta sen jälkeen se katu näyttää parkkipaikalta.

    Kadun ulkonäkö on pieni harmi verrattuna siihen että kaventamalla katua viistoparkilla ajonopeudet järkevöityvät. Ei pikkukaduilla esimerkiksi jäteauton ja henkilöauton tarvitse mahtua ohittamaan toisiaan kaikkialla, eikä suojatien kohdalla tarvitse edes kahden henkilöauton mahtua kulkemaan samanaikaisesti.

    Tietysti ne kadut voisi kaavoittaa tarpeeksi kapeiksi alunperin, mutta minkäs teet kun ilmeisesti joku normi jossain sanoo toista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. juge kirjoitti 8.12.2011 kello 16:33

    tpyyluoma, ei kadunvarparkkiin tarvitse enempää kaupungissa saadakaan autopaikkoja. Riitää että satunnainen pysäköinti onnistuu eikä vierailulla käyntiä tehdä täysin mahdottomaksi kuten nyt on tehty kaikilla uusilla alueilla, joissa pitää kadunvarsipaikoilla olla puu viiden metrin välein ja paikka autolle on 1/10 m suurinpiirtein. Asukkaiden autot mahtuu autotalleihin tai pihoihin vaikka niitä ei varattaiskaan nykyistä määrää. Mikä se normi nyt onkaan 1.5 per asunto keskimäärin? Joka tapauksessa jotain ihan älytöntä.

    Ja kantakaupungissa jostain syystä autot mahtuu kaikki kadunvarsipaikoille.

    Onko Hesperiankadut esim jotenkin inhottavia? Minusta se on ihan viihtyisä kokonaisuus, ja autoja mahtuu reippaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. tpyyluoma kirjoitti 8.12.2011 kello 17:21

    juge, mietin lähinnä Museokatua joka mun silmään on kyllä nykyisin huonompi, mutta kieltämättä Hesperiankatu ei ole hassumpi.

    juge:
    Ja kantakaupungissa jostain syystä autot mahtuu kaikki kadunvarsipaikoille.

    No ei siinä olekaan mitään ongelmaa, ylipäänsä ihan perinteisessä normaalissa kaupunkirakenteessa ei ole mitään ongelmaa. Pysäköintipaikoissa tarjonta luo kysyntää.

    Selkeyden vuoksi, minusta olisi vallan erinomaista jos vaan laitettaisiin kadunvarsipaikkoja sen verran kun järkevästi mahtuu, ja ne paikat on sitten siinä. Jos joku haluaa louhia halleja ja vuokrata sieltä paikkoja tuon lisäksi niin sen kun. Lakkaisivat stressaamasta niistä paikoista ja muustakin, liikenne sopeutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2011 kello 17:27

    Kantakaupungin pysäköintiongelmiin ei tule mitään tolkkua niin kauan kun asukaspysäköinti on käytännössä ilmaista (100€/vuosi). Kenenkää n ei kannnata itse hankkia hallipaikkaa vaan toivoa, että naapurin hermot pettävät ensin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. tpyyluoma kirjoitti 8.12.2011 kello 17:38

    No joo, mutta se mikä siinä on mielenkiintoista on että hintajousto voi olla hyvinkin suuri, ainakin pieni nosto asukaspysäköintiluvan hinnasta (36 -> 100 euroa vuodessa) tiputti lupien määrää muistaakseni jotain 30%. Eli voi hyvinkin olla niinkin että jos pysäköinti olisi markkinahinnoiteltua niin ei se edes maksaisi kovin paljoa nykyistä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Markku af Heurlin kirjoitti 8.12.2011 kello 19:34

    R.Silfverberg kirjoitti:

    “Se miltä joku asia näyttää on täysin makuasia. Jonkun mielestä tornit ovat rumia mutta minun mielestäni eivät. Tornit, edes muutama sellainen, kuuluvat suurkaupunkiin, ja Suomi tarvitsee oikean suurkaupugin, ei pelkästään pikkukaupunkeja ja maaseutua.”

    Tjaah. Pilvenpiirtäjiä löytyy Kiinasta joka ainoasta miljoonan asukkaan tuppukylästä. (Toivottavatsi kukaan ei loukkaannu tästä ilmaisusta). – Voi olla, että kaupunkikuvallisesti ja – suunnittelussa pievenpiirtäjät alkavat olla sivuutettu vaihe. Ja turistit haluavat tulla Helsinkiin, koska täällä e i o l e pilvenpiirtäjiä.

    Hotelli Tornissa on 14 kerrosta, Auratalossa 11 -tai 12, kritteereistä riippuen.

    Elämme 60 leveyspiirillä. Tämä merkitsee mm. sitä, että aurinko on keskimäärin 30 asteen korkeudella puolipäivän aikaan, ja tähän aikaan vuodesta 7 asteen korkeudella. Tämä myös merkitsee sitä, että hajavalo varjonpuolella on vähäisempää kuin matalammilla leveysastella. Tarkat fotometriset arvot minun kyllä pitää tarkistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Ville kirjoitti 8.12.2011 kello 19:57

    Kadunvarren parkkipaikoista maksetaan toisaalta 1, 2 tai 4 euroa tunnissa (vastaa 2,5 / 5 / 10 tuhatta vuodessa), ja niilläkin hinnoilla kysyntää tuntuu olevan enemmän kuin tarjontaa. Tarjontaa tietenkin rajoittaa, että paikkoja vievät myös asukas- tai yritystunnuspysäköijät. Jos vuosipysäköintitunnuksia saisi ostaa vapaasti, markkinahinta olisi satunnaisempaan pysäköintitarpeeseen helposti nykyisiä taksoja enemmän. Kustannusjousto syntyy, kun ostajia rajoitetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Markku af Heurlin kirjoitti 8.12.2011 kello 20:49

    Osmo Soininvaara:
    Kantakaupungin pysäköintiongelmiin ei tule mitään tolkkua niin kauan kun asukaspysäköinti on käytännössä ilmaista (100€/vuosi). Kenenkää n ei kannnata itse hankkia hallipaikkaa vaan toivoa, että naapurin hermot pettävät ensin.

    Se on käytännössä lähes ilmaista myös, jos asukaspysäköintimaksu oliis 300e /v. Mutta asiassa voisi edetä:

    1) asukaspysäköintunnuksen hinta olisi erilainen eri kaupunginosissa.(Kalliossa on helppo illalla löytää parkkis, toisin kuin Töölössä)
    2) kesä-talvikaudelle olisi eri hinta, esim. 20 ja 30 e /kk
    3) tunnus on kerrallaan lunastettava 6 kuukaudeksi, siis mahdollisetsi kesä- ja talvikaudeksi erikseen.
    4) auton on oltava rekisterissä käytössä, ja sitä pitää siirtää paikaltaan, toiselle kadulle tai toiseen kortteliin vähintäin kerran viikossa. Tällä punktilla on merkitystä lähinnä lumisena talvena, jolloin parkkipaikkoja on lumesta vapaana vähemmän

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. R. Silfverberg kirjoitti 8.12.2011 kello 21:48

    Markku af Heurlin:

    Tjaah. Pilvenpiirtäjiä löytyy Kiinasta joka ainoasta miljoonan asukkaan tuppukylästä. (Toivottavatsi kukaan ei loukkaannu tästä ilmaisusta). – Voi olla, että kaupunkikuvallisesti ja – suunnittelussa pievenpiirtäjät alkavat olla sivuutettu vaihe. Ja turistit haluavat tulla Helsinkiin, koska täällä e io l epilvenpiirtäjiä.

    Elämme 60 leveyspiirillä. Tämä merkitsee mm. sitä, että aurinko on keskimäärin 30 asteen korkeudella puolipäivän aikaan, ja tähän aikaan vuodesta 7 asteen korkeudella.

    Tallinnassa, Reykijavikissa ja Oslossa (kaikki Helsinkiä pienempiä ja yhtä pohjoisessa) on myös keskustassa pilvenpiirtäjiä (tai ei 20-30 kerroksisia taloja voi oikein sellaisiksi kutsua ) Ero näiden pohjolan pilvenpiirtäjäkaupunkien ja Kiinan n miljoonan asukkaan tuppukyliin on se että ne ovat avoimia kaupunkeja matkailijoille.

    Helsingin suurimpia ongelmia on se että tänne ei oikeastaan tule turisteja samassa määrin kuin muihin Euroopan tai edes pohjolan kaupunkeihin, ehkä johtuen siitä että ulkomaalaisilla on ennakkoluuloja Suomea ja sen alkeellisiksi ja tylsiksi väitetyjä oloja kohtaan. Nimenoman hotelleina pilvenpiirtäjät nähdään muissa pohjoisen kaupungeissa hyväksyttävempinä ilmiöinä kuin esim monikansallisten yritysten pääkonttoreina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Markku af Heurlin kirjoitti 8.12.2011 kello 21:57

    Kuinka monta yli 20-kerroksista rakennusta on Zurichissä, sveitsiläisen rahanvallan keskuksessa? Tai Genevessä kaiken sveitsiläisen porvarillisuuden pesässä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Mikko H kirjoitti 8.12.2011 kello 23:26

    Helsingin suurimpia ongelmia on se että tänne ei oikeastaan tule turisteja samassa määrin kuin muihin Euroopan tai edes pohjolan kaupunkeihin, ehkä johtuen siitä että ulkomaalaisilla on ennakkoluuloja Suomea ja sen alkeellisiksi ja tylsiksi väitetyjä oloja kohtaan.

    Aika tuntuvalta osin tämä johtuu silkasta maantieteestä. Tukholmaan voi ajaa Kööpenhaminasta tai Oslosta autolla, Helsinkiin mennessä matkaan tulee ylimääräinen vuorokausi tai lento. Takavuosina ja osin edelleenkin tämän huomaa esiintyvien taiteilijoiden kiertueista, joista isoimmat usein yltävät Tukholmaan mutta eivät Helsinkiin, vaikka yleisöä olisi. Tilanne on kyllä parantunut paljon.

    On äärimmäisen vaikea kuvitella, että tornitalot vetäisivät turisteja Helsinkiin. Meneekö Kööpenhaminan Bella Sky -torneja joku katsomaan erikseen? Ehkä ajomatkan päässä olevat arkkitehtuurin ja tornien harrastajat. Väitän, että pääosalle turisteja Köpiksen varsinaiset vetovoimatekijät ovat jotain aivan muuta ja heille on aivan sama, kuinka omituisen näköinen torni kolkon konferenssikeskuksen vieressä on (vrt. Pasilan suunnitelmat).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. R. Silfverberg kirjoitti 9.12.2011 kello 10:26

    Helsinkiä luonnehditaan kyllä tylsäksi ja mummomaiseksi kaupungiksi muihin Itämeren alueen kaupunkeihin verrattuna. Mummomaisuudesta ei ole myöskään mitään vetoapua kun hintataso on muuten kallis.

    En tiedä parantavatko pilvenpiirtäjät yksin vaikutelmaa, mutta hotellikäyttöön rakennettu enintään 20-30 kerroksinen pilvenpiirtäjä hyvällä paikalla lähellä keskustaa jota Jätkäsaari nimenomaan on, houkuttelisi tänne sellaisia matkailijoita jotka muuten jättävät väliin. Ja se ei aiheuttaisi sosiaalisia ongelmia Rööperissä, vai väittääkö joku toisin?

    Sensijaan 20-kerroksiset vuokrakerrostalot lähiössä jossa on vuokrakerrostaloja paljon ennestään voivat nitä kyllä aiheuttaa, mutta tässä ei ole nyt kysymys siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. juge kirjoitti 9.12.2011 kello 10:51

    Osmo Soininvaara: Kantakaupungin pysäköintiongelmiin ei tule mitään tolkkua niin kauan kun asukaspysäköinti on käytännössä ilmaista (100€/vuosi). Kenenkää n ei kannnata itse hankkia hallipaikkaa vaan toivoa, että naapurin hermot pettävät ensin.

    Voi herranjumala mitä tekstiä!!

    Jos joku asuu kantakaupungissa niin pitääkö sen vielä maksaa itsensä kipeäksi auton omistamisestakin???

    Olette te Vihreät kyllä melkoista jengiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2011 kello 11:35

    Sopiii hyvin minulle, että eivät maksa ja kesäautojen talvisäilytys kadunvarsissa pysyy nykyiseen tapaan ilmaisena, jolloin auton käyttö estyy. Miksi autoilijat haluavat tätä, en ymmärrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. tpyyluoma kirjoitti 9.12.2011 kello 11:10

    Ville:
    Kadunvarren parkkipaikoista maksetaan toisaalta 1, 2 tai 4 euroa tunnissa (vastaa 2,5 / 5 / 10 tuhatta vuodessa), ja niilläkin hinnoilla kysyntää tuntuu olevan enemmän kuin tarjontaa. Tarjontaa tietenkin rajoittaa, että paikkoja vievät myös asukas- tai yritystunnuspysäköijät. Jos vuosipysäköintitunnuksia saisi ostaa vapaasti, markkinahinta olisi satunnaisempaan pysäköintitarpeeseen helposti nykyisiä taksoja enemmän. Kustannusjousto syntyy, kun ostajia rajoitetaan.

    Mä tekisin ton niin että on vaan tuntihinta joka asettuu kysynnän mukaan, asukkaat saa sitten tuosta esim. 50% alennuksen kompensaationa asukaspysäköintiluvan poistumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. tpyyluoma kirjoitti 9.12.2011 kello 12:34

    No siksi että jokainen joka vähänkin perehtyy pysäköintiin kantakaupungissa tulee ihan liikennepoliittisesta kannasta riippumatta suurin piirtein samaan tulokseen, eli että ongelma on hinnoittelu. Jos sulla on kymmenen potentiaalista autoilijaa ja kolme pysäköintipaikkaa, niin ei siitä nyt voi paljon muita johtopäätöksiä vetää.

    Jonka jälkeen herra alistettu autonomistaja äänestää jotain joka ei ole perehtynyt, koska se on tarpeeksi pihalla marmattakseen pysäköintimaksuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. spottu kirjoitti 9.12.2011 kello 12:53

    tpyyluoma: Mä tekisin ton niin että on vaan tuntihinta joka asettuu kysynnän mukaan, asukkaat saa sitten tuosta esim. 50% alennuksen kompensaationa asukaspysäköintiluvan poistumisesta.

    Toinen vaihtoehto on kaavoittaa kaupunkia jossa pärjää kohtuudella ilman autoa. Juuri nyt on hyvä sää hypätä bussiin 14B tai 16, ajaa Hernesaaren päättärille ja kokeilla miltä tuntuu odottaa ratikkaa siinä mihin pysäkit on piirretty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Matti Kinnunen kirjoitti 9.12.2011 kello 12:55

    Markku af Heurlin:
    Kuinka monta yli 20-kerroksista rakennusta on Zurichissä, sveitsiläisen rahanvallan keskuksessa? Tai Genevessä kaiken sveitsiläisen porvarillisuuden pesässä?

    Ilmeisesti Google on sinulle tuntamaton väline. Osannet kuitenkin laskea täältä vastauksen kysymykseesi.

    http://skyscraperpage.com/cities/?cityID=1019

    jos ei laskeminenkaan onnistu, niin tässä vastauksia: http://skyscraperpage.com/cities/?countryID=125

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. juge kirjoitti 9.12.2011 kello 13:53

    Osmo Soininvaara: Sopiii hyvin minulle, että eivät maksa ja kesäautojen talvisäilytys kadunvarsissa pysyy nykyiseen tapaan ilmaisena, jolloin auton käyttö estyy. Miksi autoilijat haluavat tätä, en ymmärrä.

    Aika lapsellista tekstiä.

    Montako kesäautoa ihmisillä on mielestäsi noin niinkuin keskimäärin?

    Ja mitä se kenellekään kuuluu jos ei autollaan ajele. Eikös se ole just sitä city-vihreyttä? Ei ainakaan maaseutuvihreyttä, Kronbergillä taisi olla alla vanha saastuttava pajero ja vaati sille lisäksi verohelpotusta:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2011 kello 10:49

    Minusta on rajallisen resurssin haaskausta säilyttää autoja pysäköitynä kadunvarteen yli talven ilman, että autoa käytetään kertaakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Elmo Allén kirjoitti 9.12.2011 kello 15:07

    juge: Jos joku asuu kantakaupungissa niin pitääkö sen vielä maksaa itsensä kipeäksi auton omistamisestakin???

    Joo, tuota ajatusta voisi jatkaakin. Mä ehdotan, että kaikille yli 50 000 vuodessa tienaaville ravintolassa syöminen olisi ilmaista, kun maksavat niin paljon jo asunnoistaan ja vielä verojakin ihan sairaasti! Ehkä myös ilmaiset lentomatkat ja purjevenelaiturit voisi antaa.

    Vai olisiko sittenkin tarpeen, että rajallisen resurssin käyttöä ohjattaisiin sen hinnalla tarpeettomasta tarpeelliseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. ristiin-rastiin kirjoitti 9.12.2011 kello 16:37

    Ville: julkaistuissa kuvissa ehdotettu Jätkäsaaren torni näyttää Bulevardin ja Mechelininkadun katumaisemassa varsin brutaalilta

    Bulevardilla torni jää 50 m idempänä nykyisten talojen taakse piiloon ja esimerkkikuvan kohdallakin kesällä puun/puiden taakse näkymättömiin. Toisen kuvan kohdalla kuollut Mechelininkadun ympäristö on itsessään brutaalimpi näky kuin aika pienen osan näkökentästä vievä talo; jos katsoo kuvan perspektiivivaikutelmaa ja vertaa sitä siihen miten paljon silmä näkee tietokoneen ruudun ulkopuolella muuta maailmaa, yksi torni ei enää tunnukaan suurelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Markku af Heurlin kirjoitti 9.12.2011 kello 19:05

    R. Silfverberg: En tiedä parantavatko pilvenpiirtäjät yksin vaikutelmaa, mutta hotellikäyttöön rakennettu enintään 20-30 kerroksinen pilvenpiirtäjä hyvällä paikalla lähellä keskustaa jota Jätkäsaari

    Jos tietoni pitävät edelleen paikkansa niin neljä viidestä hotelliyöstä on työn johdosta. Ja yksi mmattiryhmä on tästä laskelmasta jätetty pois.

    Saatan kuvitella sankkojen turistijoukkojen juuri tällaisena syystalven hurmaavan tuulisena päivänä tulevan ihastelemaan uutta kansainvälistä ja svengaavaa Helsinkiä ja ihailevan hotellinsa parvekkeelta myrskyn raivoa talvisella Suomenlahdella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Markku af Heurlin kirjoitti 9.12.2011 kello 19:07

    Osmo Soininvaara:
    Sopiii hyvin minulle, että eivät maksa ja kesäautojen talvisäilytys kadunvarsissa pysyy nykyiseen tapaan ilmaisena, jolloin auton käyttö estyy. Miksi autoilijat haluavat tätä, en ymmärrä.

    Kuinka paljon ns. kesäautoja on Helsingin kantkaupungissa säilössä kaduilla asukaspysäköintiaikoilla. Onko kukaan arvioinut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2011 kello 10:42

    Katajanokalla noin 20% autopaikoista olki viime talvena autoilla, joita ei siirretty kertaakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Kimmo kirjoitti 9.12.2011 kello 19:53

    Osmo Soininvaara:
    Sopiii hyvin minulle, että eivät maksa ja kesäautojen talvisäilytys kadunvarsissa pysyy nykyiseen tapaan ilmaisena, jolloin auton käyttö estyy. Miksi autoilijat haluavat tätä, en ymmärrä.

    Joukkoliikenteen ongelmat poistuisivat kerralla, kun kk-lipun hinnaksi asetettaisiin esim. 500€/kk sisäiselle ja 750€/kk seudulta. Ne jotka joukkoliikennettä oikeasti tarvitsevat kyllä maksaisivat ja toisaalta ruuhkien vähetessä loppujenkin matka sujuisi paremmin. Kalliille tonttimaalle perustetut bussivarikot ja joukkoliikenneväylät voidaan purkaa asutuksen alta ja silti mahtuu oikein hyvät pyöräväylät tilalle.

    En siis vaan ymmärrä, miksi annetaan kalliita palveluja käyttöön lähes ilmaiseksi; vain osa käyttää, mutta silti kaikki maksaa!?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Mikko kirjoitti 9.12.2011 kello 19:59

    juge: miten sä tässä nyt äidyt vastustamaan markkinamekanismia? Olisit nyt edes konsistentti markkinoiden kannattaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Ville kirjoitti 9.12.2011 kello 20:45

    tpyyluoma: Mä tekisin ton niin että on vaan tuntihinta joka asettuu kysynnän mukaan, asukkaat saa sitten tuosta esim. 50% alennuksen kompensaationa asukaspysäköintiluvan poistumisesta.

    Minua välillä hieman kiusaa, kuinka kaikki ongelmat ratkaistaisiin huutokauppaamalla rajallinen hyödyke tai niin, että markkinat ratkaisevat oikean hinnan ja se on siinä. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on sitten toinen asia; ikään kuin sosiaalinen segregaatio olisi luonnonlaki, jota pitää muodon vuoksi vastustaa, mutta oikeasti sille ei mitään voi (markkinahinnoittelu johtaa segregaatioon). Kun oikeasti sellaisia euro-tulonsiirtoja ei ikinä nähdä jotka vastaisivat esim. autopaikkavaatimusten kautta syntyviä tulonsiirtoja.

    Yksi ongelma on subjektiivisen oikeuden laajentaminen asioihin, joihin ei pitäisi. Esim. ei pitäisi jakaa asukaspysäköintilupia enempää kuin on paikkoja (vieras- tai asiointipaikkojakin pitää varata jonkun verran); näkökannasta riippuen luvat pitäisi jakaa huutokaupalla, arvonnalla tai perusteltujen hakemusten pohjalta, jolloin niitä lupia pitäisi jakaa hyvin rajoitetusti, muut sitten maksavat markkinahinnan.

    Tai sitten tehtäisiin niin hyvä joukkoliikenne, ettei autoa tarvitse käyttää. Tai niin hyvä kaupunkirakenne, että joukkoliikenne pärjää. Mutta kun ei se tunnu onnistuvan 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. tpyyluoma kirjoitti 10.12.2011 kello 11:44

    spottu: Toinen vaihtoehto on kaavoittaa kaupunkia jossa pärjää kohtuudella ilman autoa. Juuri nyt on hyvä sää hypätä bussiin 14B tai 16, ajaa Hernesaaren päättärille ja kokeilla miltä tuntuu odottaa ratikkaa siinä mihin pysäkit on piirretty.

    Tähän Etelä-Helsinkiin tämmöinen näkökulma, verrataan Munkkaan. Munkkiniemen ja Munkkivuoren joukkoliikenne on ongelmallista, mutta sitä kehitetään aktiivisesti ja se tulee paranemaan: Munkkivuoren ratikka, nollajokeri, nelosen muuttaminen pikaraitiolinjaksi.

    Munkinseutu Ry on aktiivinen kaupunginosayhdistys jolla on toteuttamiskelpoisia parannusehdotuksia, ei esimerkiksi kimppataksin hintaisi Jouko-linjoja, ja joka ärähtää silloin kun siihen on syytä. Viimeisimpinä nelosen yöliikenne.

    Eteläiset kaupunginosat Ry on myötähäpeää ja huvittuneisuutta aiheuttava kylähullukerho.

    Jos olisit KSV:n tai HSL:n virkamies niin kummalla alueella mieluummin tekisit kehitystyötä?

    Perustakaa parempi kaupunginosayhdistys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. tpyyluoma kirjoitti 10.12.2011 kello 12:46

    Ville: Minua välillä hieman kiusaa, kuinka kaikki ongelmat ratkaistaisiin huutokauppaamalla rajallinen hyödyke tai niin, että markkinat ratkaisevat oikean hinnan ja se on siinä.

    Rajallisten hyödykkeiden ongelmiin on vaihtoehdot painiminen, jonottaminen, arpominen tai hinnoittelu. Kaikki ongelmat eivät ole tuollaisia, mutta silloin kun niistä on kyse ja sanoo ettei hinnoittelu käy niin pitäisi selittää mitä noista muista vaihtoehdoista kannatta.

    Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on sitten toinen asia; ikään kuin sosiaalinen segregaatio olisi luonnonlaki, jota pitää muodon vuoksi vastustaa, mutta oikeasti sille ei mitään voi (markkinahinnoittelu johtaa segregaatioon). Kun oikeasti sellaisia euro-tulonsiirtoja ei ikinä nähdä jotka vastaisivat esim. autopaikkavaatimusten kautta syntyviä tulonsiirtoja.

    Sitten varmaan kannattaa vaatia että ne tulonsiirrot tehdään. Kyseisessä pysäköintitapauksessa on vaan aika vaikea nähdä tuota ongelmaa; tuotot kuitenkin menee kaupungin kassaan ja kaupungin rahankäytöstä hyötyvät on enemmän tulonjaon alapäässä kuin pysäköintimaksujen maksajat.

    Asian voi muuten periaatteessa hoitaa niinkiin että antaa pienituloisemmille enemmän pelimerkkejä, hypoteettisesti vaikkapa asukaspysäköintimaksun voisi periä niin että maksutommaksi muutettu asukaspysäköintioikeus rinnastetaan työsuhde-etuun ja sen verotusarvo lisätään tuloihin, eli maksu on progressiivinen. En oikeasti ehdota tuota, menee turhan hankalaksi.

    …näkökannasta riippuen luvat pitäisi jakaa huutokaupalla, arvonnalla tai perusteltujen hakemusten pohjalta,

    Voin kuvitella ne itkuvirret, kuka niitä sitten lukee. Tuttava aikoinaan vapautui parkkisakosta perusteella että hän oli yökylässä rakkaansa luona, mutta suhteen tuoreudesta johtuen on kohtuutonta olettaa että hän olisi vielä hankkinut pysäköintipaikan alueelta. 🙂

    Tai sitten tehtäisiin niin hyvä joukkoliikenne, ettei autoa tarvitse käyttää. Tai niin hyvä kaupunkirakenne, että joukkoliikenne pärjää. Mutta kun ei se tunnu onnistuvan.

    Kantakaupungissa autottomien asuinkuntien osuus taisi olla jopa 80%, vaihtelee vähän alueittain, vaikea tuota on enää nostaa.

    En tiedä kun ei ole dataa, mutta anekdoottien ja henkilökohtaisten kokemusten pohjalta minun käsityseni on se että aika suuri osa kantakaupungin auton omistajistakin käyttää autoaan aika harvoin. Se on sitä varten että voi käydä silloin tällöin mökillä, kylässä, tms. Eli ilmankin pärjäisi, tai sitä voisi säilyttää jossain syrjemmällä. Tämä olisi myös tietenkin niiden etu jotka tarvitsevat niitä paikkoja.

    Se että rahallisesti kuitenkin aika pieni asukaspysäköintimaksun nosto vähensi lupien määrää ulkomuistista lähes 30% tukee tuota käsitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Ville kirjoitti 10.12.2011 kello 13:41

    tpyyluoma, olet tietenkin oikeassa. Siitä huolimatta pysäköintiratkaisuihin kuten kaikkiin isoihin liikenneprojekteihin liittyy se ongelma, että ne ovat käytännössä suuren mittakaavan taloudellisen vallan käyttöä – mutta ei niitä osata sellaisena nähdä. Osmo on esittänyt laskelmia pysäköintipaikkavaatimuksen hinnasta autottomille uusilla alueilla; kantakaupungin asukaspysäköinti on sen rinnalla pieni asia. Isot raideliikenteen investoinnit toimivat yleensä niin, että sekä investointi että liikennöinti on tappiollista (t.s. subventoidaan suurelta osin verovaroin). Tämä taas johtaa helposti siihen, että pidemmät työmatkat muuttuvat houkuttelevammiksi (tai mahdollisiksi); sen jälkeen asuntojen hinta kauempana nousee ja sitten yhdyskuntarakenne leviää taas entisestään. Ehkä paras ratkaisu olisi, että mitään liikennemuotoa ei subventoida, joillekin voidaan se sijaan laittaa haittaveroja. Liikkuminen tulisi huomattavasti kalliimmaksi, mutta se olisi tehokas tapa tiivistää yhdyskuntarakennetta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. spottu kirjoitti 10.12.2011 kello 15:06

    Ville: Liikkuminen tulisi huomattavasti kalliimmaksi, mutta se olisi tehokas tapa tiivistää yhdyskuntarakennetta…

    Käytännössä liikkumisen kustannukset lasketaan minuuteissa, ei euroissa. Jos tätä täydennettäisiin sisältämään myös työpaikka-alueiden saavutettavuus yksityisautolla, saataisiin jotain osviittaa siitä kuinka suuria aikakustannusuhrauksia julkisiin siirtyvältä yksityisautoilijalta edellytetään, ja ehkä myös miksi trendi on juuri päinvastaiseen suuntaan.

    Itse näen yhdyskuntarakenteen hajautumisen suurimpana syynä sen että yksittäiselle perhekunnalle muuttaminen jonnekin kehyskuntiin on rationaalinen ratkaisu. Kun vaikkapa Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola -keskittymään (ajallinen) työmatkakustannus on sama Kirkkonummelta (autolla) ja eteläisestä kantakaupungista (julkisilla), ja jälkimmäinen on lisäksi täynnä, on valinta aika selviö.

    Isosti nykyistä tasapainoa pystyy heilauttamaan vain raskasraide työpaikkakeskittymän keskellä, eli juurikin se mitä tapahtuu länsimetron varrella, Kalasatamassa ja Pasilassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Markku af Heurlin kirjoitti 10.12.2011 kello 16:17

    “Kun vaikkapa Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola -keskittymään (ajallinen) työmatkakustannus on sama Kirkkonummelta (autolla) ja eteläisestä kantakaupungista (julkisilla), ja jälkimmäinen on lisäksi täynnä, on valinta aika selviö.”

    Tämä vaatine tarkennusta: Kirkkonummelta ja Espoosta pääsee hyvin busseilla Keilaniemeen, Tuttu Nokian kehityspäällikkö valitsi osaksi tästä syystä asuinpaikkansa Kirkkonummen Upinniemen tien varteen.

    Joku voisi selvittää, kuinka monta työpaikkaa on Nokian pääkonttorissa Keilaniemessä (2500 tietääkseni) ja kuinka monta autopaikkaa (500 tietääkseni)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2011 kello 17:56

    Tuo ajankäyttö riippuu myös siitä, miten se lasketaan. Jos ajankäyttöä on se, kun ei pysty tekemään työtä (lukemaan sähköposteja) joukkoliikenne on huomattavasti nopeampaa kuin autolla ajaminen. Matka-aika paikasta toiseen on noin kymmenen sekuntia, joka menee ovesta sisään tulemiseen ja paikalleen istumiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. juge kirjoitti 10.12.2011 kello 18:05

    Mikko:
    juge: miten sä tässä nyt äidyt vastustamaan markkinamekanismia? Olisit nyt edes konsistentti markkinoiden kannattaja.

    Missä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Juho Laatu kirjoitti 10.12.2011 kello 18:15

    > Minusta on rajallisen resurssin haaskausta säilyttää autoja pysäköitynä kadunvarteen yli talven ilman, että autoa käytetään kertaakaan.

    Helppo nakki, jos autopuolueita ei oteta huomioon. Laitetaan asukaspysäköijille vaikkapa neljän päivän pysäköintiaika.
    – riittää hyvin yli viikonlopun
    – etelän loman ajaksi pitää jo viedä auto Seutulaan tai muualle
    – vain viikonoppuna käytettävät autot eivät voi jäädä kaduille
    – kuusi päivää sallisi viikonloppuautot

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. spottu kirjoitti 10.12.2011 kello 18:44

    Markku af Heurlin: Tämä vaatine tarkennusta: Kirkkonummelta ja Espoosta pääsee hyvin busseilla Keilaniemeen

    Tuntemassani tapauksessa tavoiteaika 9:00 Keilaniemessä tarkoittaa HSL:n reittioppaan mukaan lähtöä 7:31, perillä 08:45. Eihän tuo tietysti ole kuin puolitoista tuntia, jossa joukkoliikennepenaltya tunti. Etelä-Helsingistä riittää että lähtee 08:21, eli vain 20 minuutin penalty suuntaansa joukkoliikenteen käyttäjälle.

    Empiria voittaa aina, eli palvelu ei ole tyydyttävää jos sitä ei käytetä. En pitäisi Kirkkonummea mitenkään erityisen hyvänä esimerkkinä joukkoliikenteen toteuttamisesta vaikka muuttamalla Upinniemen tien varteen pääsisikin lähelle bussipysäkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Kimmo kirjoitti 10.12.2011 kello 21:30

    Osmo Soininvaara:
    Tuo ajankäyttö riippuu myös siitä, miten se lasketaan. Jos ajankäyttöä on se, kun ei pysty tekemään työtä (lukemaan sähköposteja) joukkoliikenne on huomattavasti nopeampaa kuin autolla ajaminen. Matka-aika paikasta toiseen on noin kymmenen sekuntia, joka menee ovesta sisään tulemiseen ja paikalleen istumiseen.

    Autossa pystyy hands-free:llä hoitamaan työpuheluita, joukkoliikenteessä ei. Ja haluisinpa (en) nähdä näitä sähköpostejaan ruuhkabussissa purkavia kansalaisia.

    Lisäksi muistettakoon, että kaikki autoa käyttävät tietysti liikkuvat samaan aikaan ja suuntaan kuin muut, ja istuvat poikkeuksetta konttorissa 8-16..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Ville kirjoitti 10.12.2011 kello 22:09

    Osmo Soininvaara:
    Tuo ajankäyttö riippuu myös siitä, miten se lasketaan. Jos ajankäyttöä on se, kun ei pysty tekemään työtä (lukemaan sähköposteja) joukkoliikenne on huomattavasti nopeampaa kuin autolla ajaminen. Matka-aika paikasta toiseen on noin kymmenen sekuntia, joka menee ovesta sisään tulemiseen ja paikalleen istumiseen.

    Tässä kohtaa liikennevälineissä on suuri ero. Täyteen pakatussa bussissa ei kauheasti sähköposteja lueta, eikä ratikka paljon parempi ole. Kaukojunissa sen sijaan voi ihan oikeastikin tehdä töitä, huomattavasti paremmin kuin lentokoneessa.
    Lisäksi sähköposteja ei välttämättä kaikilla ole niin kauheasti työmatka-aikaan luettavaksi, jos niitä käytetään pääasiassa viestintään työaikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. juge kirjoitti 11.12.2011 kello 9:29

    Osmo Soininvaara:
    Katajanokalla noin 20% autopaikoista olki viime talvena autoilla, joita ei siirretty kertaakaan.

    Minulla olisi tähän ratkaisu. Kielletään Soininvaaroilta autokateus.

    Jokainen autonostaja on autopaikkansa lunastanut veroina moneen kertaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2011 kello 10:01

    juge
    Miksi me kantakaupungissa vanhoissa taloissa asuvat olemme lunastaneet paikkamme veroina moneen kertaan, mutta uustuotantoalueilla ne pitää rakentaa omalla kustannuksella tontille?
    Edelleen. Katson olevani autoilun puolella, kun olen sitä mieltä, että niukkoja autopaikkoja ei pitäisi käyttää sellaisten autojen säilyttämiseen, joita ei käytetä kuukausiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. juge kirjoitti 11.12.2011 kello 10:22

    Osmo Soininvaara:
    juge
    Miksi me kantakaupungissa vanhoissa taloissa asuvat olemme lunastaneet paikkamme veroina moneen kertaan, mutta uustuotantoalueilla ne pitää rakentaa omalla kustannuksella tontille?

    Beats me, vastaa sinä kun kerran olet siellä lautakunnassa näistä autopaikoista päättämässä:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2011 kello 11:16

    juge,
    En voi vastata, kun aina häviän äänestyksessä.
    Uusien alueiden parkkipaikkamäärä on niin suuri, ettei se mahduisi mitenkään katujen varsille. Paikkoja on kaksi paikkaa/ kolme asuntoa, mutta kadunvarsille mahtuisi vain 1 paikka / seitsemän asuntoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Kutoja kirjoitti 11.12.2011 kello 10:52

    Jugehan keksi juuri täydellisen ratkaisun autoihin liittyvien kustannusten rahoitukseen.

    Korotetaan autoveroa niin, että voidaan hyvittää Helsingille aiheutuvat kustannukset pysäköintinormien mukaisten parkkiluolien ja tunneleiden rakentamisesta. Tuollainen pisteverohan kannattaa kerätä niiltä jotka kustannukset aiheuttaa eli autoilta, eikä asukkailta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2011 kello 11:14

    Joukkoliikennettä ei tarvitsisi Helsingin seudulla tukea lainkaan, jos oltaisiin vain tasapuolisia.
    1) Erotetaan liikenneväylät joukkoliikenteen väyliin ja henkilöautojen väyliin ja jaetaan kapasiteetti matkustajamäärien suhteessa. Joukkoliikenne nopeutuisi suhteessa henkilöautoihin niin paljon, ettei mitään tukea tarvittaisi.
    2) Pysäköinnin kustannukset, myös alle jäävän maan arvo, sälytetään autoille. Ja vastaavasti tietysti joukkoliikenteen terminaalien hinta ja maan vuokra joukkoliikenteelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Tapio Peltonen kirjoitti 11.12.2011 kello 12:30

    Kutoja, tuohan on suorastaan nerokas ratkaisu. Kustannus voidaan ihan hyvin jakaa kaikille Suomen autoilijoille, niin vältetään kikkailu sillä että helsinkiläiset säilyttävät hallipaikoillaan maaseudun serkkujen autoja.

    Suomessa on 2,5 miljoonaa henkilöautoa. Hiukan yläkanttiin laskien (ja miksikäs ei, suuressa osassa Helsingin asuinkiinteistöjä ei ole nykyisen autopaikkanormin mukaista määrää autopaikkoja) Helsinkiin tarvitaan vuosittain 10 000 parkkipaikkaa lisää, à 50 000 euroa. Tästä seuraa, että jokaista autoa (Suomessa) pitää verottaa vuosittain 200 eurolla lisää, niin saadaan maksettua helsinkiläisten autopaikat. Eihän tämä nyt ole edes kovin kallista suhteutettuna autoilun muihin kustannuksiin.

    Tietenkin sillä puolella miljardilla eurolla /vuosi voisi tehdä jotain kehittävämpääkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. juge kirjoitti 11.12.2011 kello 14:16

    Kutoja:
    Jugehan keksi juuri täydellisen ratkaisun autoihin liittyvien kustannusten rahoitukseen.

    Korotetaan autoveroa niin, että voidaan hyvittää Helsingille aiheutuvat kustannukset pysäköintinormien mukaisten parkkiluolien ja tunneleiden rakentamisesta. Tuollainen pisteverohan kannattaa kerätä niiltä jotka kustannukset aiheuttaa eli autoilta, eikä asukkailta.

    joo, kuinkakohan paljon autonomistajien veroja pitääkään laskea kun ei enää istuteta kaduille puita ja rakennella rotvalleja vaan maalataan viistoparkki niiden tilalle? Maksaisikos kadut ehkä kolmanneksen vähemmän? Sen voisi sitten palauttaa autoilijoille autoveron alennuksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. juge kirjoitti 11.12.2011 kello 14:19

    Osmo Soininvaara:
    juge,
    En voi vastata, kun aina häviän äänestyksessä.
    Uusien alueiden parkkipaikkamäärä on niin suuri, ettei se mahduisi mitenkään katujen varsille. Paikkoja on kaksi paikkaa/ kolme asuntoa, mutta kadunvarsille mahtuisi vain 1 paikka / seitsemän asuntoa.

    autopaikkanormi on aivan älytön. Kaikkialla kantakaupungissa pärjätään katuparkeilla, eiköhän se hoituisi muuallakin niin. Mulla ei ole koskaan ollut autohallipaikkaa ja aina auto on mahtunut jonnekin. Talveksi olen ottanut lämpimän paikan veneelle mutta eipä tulisi mieleenkään ottaa autoilleni lämmintä parkkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. tpyyluoma kirjoitti 13.12.2011 kello 15:53

    Niin ja Megahertzin kaavassa saa poikkeuslupalla rakentaa asuinkerrostalon Herttoniemeen peräri 40 metrin (vastaa kahta taloriviä) päähän Itäväylästä, sillä ehdolla että väliin tehdään ensin talollinen toimitilaa. Sitähän ei ole seudulla kuin megakerrosneliö tyhjänä.

    Jos jokainen vilkkaampi autoväylä on toistasataa metriä leveä railo niin ei tähän kaupunkiin mahdu asukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. ristiin-rastiin kirjoitti 13.12.2011 kello 20:23

    Osmo Soininvaara: Jos ajankäyttöä on se, kun ei pysty tekemään työtä (lukemaan sähköposteja) joukkoliikenne on huomattavasti nopeampaa kuin autolla ajaminen.

    Miten mahtaa työantajalta edellytettävä työpisteen ergonomiasta huolehtiminen onnistua ruuhkabussissa? Tai kuinka monessa työpaikassa voi bussissa lasketut työminuutit merkata työajaksi?

    Eikä läppäriä bussipysäkillä odotusajalla nakuttavaa pukumiestä ole vielä tullut vastaan, edes räntäsateessa.

    (Jotkut varmasti voi hyödyntää suuren osan bussimatkasta todelliseen työntekoon, mutta useilla ei edes ole sellaisia työtehtäviä joita pystyisi kännykällä sähköpostilla hoitelemaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. » Kaupunginhallitus 18.2.2013 Hannu Oskala kirjoitti 15.2.2013 kello 17:56

Jätä vastaus