Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.11.2011

Korkean rak­en­tamisen periaatteet

Pöy­dälle

Velvoitimme viras­ton julkaise­maan netis­sä videon, joka meille näytet­ti­in kaupunkiku­van kehi­tyk­ses­tä, jos torne­ja ale­taan rakentaa.

Selvi­tys­tä on vaa­dit­tu myös kaupung­in­val­tu­us­ton päätet­täväk­si. Lau­takun­takaan ei päätä siitä mitään, vaan se merk­itään päätös­esi­tyk­sen mukaan tiedok­si. Sinän­sä täl­lai­sista asioista val­tu­us­to voisi käy­dä peri­aatekeskustelun. Puhu­uhan se turhem­mis­takin asioista.

Nyt esil­lä ole­vat peri­aat­teet ovat muodol­lis­es­ti rajaavia, kos­ka osa kaupungista rajataan sen alueen ulkop­uolelle, jonne korkei­ta raken­nuk­sia voi valmis­tel­la. Tähän asti on voin­ut valmis­tel­la niitä ihan mihin hyvän­sä. Rajaus on jopa efek­ti­ivi­nen, kos­ka lau­takun­nas­sa oli kehotet­tu tutki­maan Her­ne­saa­res­sa korkeam­paa rak­en­tamista, mut­ta tässä se torpataan. 

Korkea rak­en­t­a­mi­nen ei  Suomes­sa ole taloudel­lis­es­ti kovin kan­nat­tavaa, kos­ka meil­lä niitä säätelevät kovat tur­val­lisu­us­vaa­timuk­set, joiden vuok­si esimerkik­si asuinker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen nelikym­menker­roksisek­si tulee hyvin kalli­ik­si. (Ter­veisiä Espooseen!) Hotel­lien osalta määräyk­set nos­ta­vat hin­taa suh­teessa vähiten, joten edullis­in­ta korkea rak­en­t­a­mi­nen on hotel­lien kohdalla. 

Kalasa­ta­man korkean rak­en­tamisen val­tu­us­to oikeas­t­aan jo siu­nasi kevääl­lä ja Pasi­lan pil­ven­pi­irtäjät on hyväksyt­ty (eri asia, ovatko ne taloudel­lis­es­ti toteut­tamiskelpoisia). Iso ratkaisu on, hyväksytäänkö 32-ker­roksi­nen hotel­li Jätkäsaa­reen. Tästä on tul­lut paljon yhtey­de­not­to­ja, jois­sa san­o­taan Jätkäsaaren ole­van (tule­vaisu­udessa?) osa kan­takaupunkia. Kymme­nen vuot­ta sit­ten se ei var­masti ollut osa kan­takaupunkia. Sata­malait­teet ja –varas­tot eivät olleet mikään  kaupunkiku­van kaunistus.

Kru­unuvuoren ran­nan val­ot ‑kil­pailu

Ehdo­tuk­sen mukaan. 

Laut­tasaaren kaavat

Äänestet­ti­in kaikissa erik­seen 75 neliön pin­ta-alamääräyk­ses­tä, jos­sa kokoomuk­sen esi­tys pois­taa pin­ta-alamääräys kaa­tui kahdessa äänin 5–4 ja meni yhdessä läpi äänin 4–4 puheen­jo­hta­jan äänen ratkaistes­sa vasem­mis­toli­iton Sam­po Vil­lasen äänestet­tyä tyhjää. Tähän sään­te­lyyn on kuulem­ma tulos­sa muu­tos tam­miku­us­sa, joten pääsemme eroon tästä jatku­vas­ta äänestelystä. Espoos­sa uus­tuotan­nos­sa keskip­in­ta-ala on 91 neliötä. 

Vat­tuniemen keskeinen yritysalue

Esitin, että lau­takun­nan tulisi tehdä asi­as­ta uusi peri­aatepäätös (tai yleiskaavaa pitäisi muut­taa), kos­ka alue on huonoa työ­paik­ka-aluet­ta (keskimäärin huonom­min saavutet­tavaa) ja hyvin halut­tua asuinaluet­ta. Tuli sekä vas­tus­tus­ta että kan­na­tus­ta. Ris­tiri­itainen vas­ta-argu­ment­ti on, että type­r­ästi sijait­se­via työ­paik­ka-aluei­ta tarvi­taan, kos­ka huonos­ti kan­nat­ta­va toim­inta saa niistä edullis­es­ti toimitilaa. 

Telakkaran­nan ase­makaa­va

Ehdo­tuk­sen mukaan. Kysyin niistä ratikkakaistan lev­eyk­sistä. Asi­aa luvat­ti­in selvit­tää. Tämähän on vas­ta luonnos. 

Aika korkea raken­nus tän­nekin tulee. Mie­lenki­in­toinen esi­tys telak­ka-alueen saamis­es­ta hyötykäyttöön.

Kru­unuvuoren ran­nan kaavat

Pöy­dälle.

KHO on kumon­nut alueen osayleiskaa­van eräiltä osin. Nyt asukkaat vaa­ti­vat kaavoituk­sen pysäyt­tämistä. Itse­tarkoituk­selli­nen hidastelu ei ole paikallaan, ellei tarkoi­tus myös ole kaavoit­taa toisin. Tois­taisek­si ei ole syytä muut­taa kaavoituk­sen peri­aat­tei­ta, vaan val­tu­us­ton tah­to sitoo lau­takun­taa. KHO ei nimit­täin kaatanut kaavaa sisäl­löl­lis­ten syi­den takia vaan muo­tovirheen vuok­si. Tarkoi­tus on kor­ja­ta muo­tovirhe, ei muut­taa yleiskaavaa. 

Valmis­teli­ja vaku­ut­ti, että kaa­va toimii ilman sitä ratikkasil­taakin. Uskalsin olla eri mieltä. 18 kilo­metrin päähän kan­takaupungista liityn­täbussien varaan ei kan­na­ta rak­en­taa noin tiiviisti.

Helsin­ki on jär­jestämässä suun­nit­teluk­il­pailua sil­las­ta. Kil­pailun jatkoon valit­ti­in kymme­nen kil­pail­i­jaa. Ulkop­uolelle jäänyt valit­ti ja nyt iso kaupungi­nosa seisoo odot­ta­mas­sa markki­natuomiois­tu­imen ratkaisua. Tämä on aivan nau­ret­tavaa. Miten täl­laista voi perustel­la taloudel­lisel­la tehokku­udel­la? Näin käy aina. Tämä pelleily johtaa siihen, ettei mitään kan­na­ta ostaa vaan kaik­ki pitää tehdä itse.

Tapan­in­vain­ion kah­den pien­talo­ton­tin kaavas­ta annetut lausunnot

Pöy­dälle.

Kiin­teistölau­takun­ta ja jokin toinen lau­takun­ta ovat esit­täneet, että lähivirk­istysalueeseen ei kos­ke­ta eikä rak­en­tamista siis lisätä. Pitänee käy­dä kat­so­mas­sa paikkaa. Toiv­ot­tavasti viikon­lop­puna on hyvät pyöräilykelit. 

 

137 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.11.2011”

  1. Puhut­taes­sa korkean rak­en­tamisen vaiku­tuk­sista kaupunkiku­vaan olisi aivan yhtä tärkeää — elleipä jopa tärkeäm­pääkin — puhua korkean rak­en­tamisen vaiku­tuk­sista katu­ta­son kaupunkitilaan.

    Mielessäni lähin­nä se, miten hel­posti raken­nusten välis­es­tä ulkoti­las­ta tehdään hehtaarim­i­tal­la ihmiselle täysin vieras­ta ympäristöä.

    Min­ul­la ei henkilöko­htais­es­ti ole mitään korkei­ta raken­nuk­sia vas­taan. Itse asi­as­sa puolisalaa toivon niitä tietyin ehdoin.

    Mut­ta rak­en­tamisen peri­aat­teista päätet­täessä on syytä viita­ta Jan Gehlin teok­ses­saan “Life between build­ings” esille tuomi­in asioi­hin. Teok­ses­sa esitel­lään melko kat­tavasti, kuin­ka väl­tytään hehtaarim­i­tal­la raken­net­tu­jen ulkotilo­jen ongelmil­ta ja miten raken­netaan hyvää kaupunkiympäristöä.

    Ode, miten kaupunki­ti­la raken­nusten ympäril­lä ja välis­sä on tarkoi­tus siis huomioida?


  2. Korkeia rak­en­t­a­mi­nen ei Suomes­sa ole taloudel­lis­es­ti kovin kan­nat­tavaa, kos­ka meil­lä niitä säätelevät kovat tur­val­lisu­us­vaa­timuk­set, joiden vuok­si esimerkik­si asuinker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen nelikym­menker­roksisek­si tulee hyvin kalliiksi. 

    Niin. Olisikos tässä lain­säädän­nön muut­tamisen paik­ka? Kaik­ista raken­nuk­sista saadaan kun­nol­lisel­la suun­nit­telul­la tur­val­lisia, ei siihen eril­listä yksi­tyisko­htaista lain­säädän­töä tarvi­ta. Voisi vaikka­pa vaa­tia palosimu­loin­nin tekemistä ja pois­tu­mis- ja paloke­stoa­jan täyttymistä.
    Muutenkin rak­en­tamis­lain­säädän­tö on jois­sakin näen­näis­es­ti tur­val­lisu­u­teen liit­tyvis­sä asiois­sa liian säänneltyä.

  3. Tur­val­lisu­us­vaa­timuk­sia täy­tynee siis muut­taa. En ymmär­rä mik­si pil­ven­pi­irtäjät toimi­vat hyvin esim. Kanadas­sa jos­sa ilmas­to on Suomea rankem­pi, mut­ta tääl­lä jotkut hämärät säädök­set estävät rakentamisen.

  4. Jos halu­taan Jätkäsaares­ta tule­van osa kaupunkia eikä nukku­malähiö, niin se torni­han kan­nat­taa rak­en­taa. Noin suuri hotel­li toisi run­saasti elämää uudelle alueelle.

    Lisäk­si saadaan sato­ja työ­paikko­ja. Miten usein Helsinki­in ylipäätään ollaan tar­joa­mas­sa vas­taavaa miljoon­ain­vestoin­tia? Ei tänne enää tehtai­ta tul­la rakentamaan.

  5. Valmis­teli­ja vaku­ut­ti, että kaa­va toimii ilman sitä ratikkasil­taakin. Uskalsin olla eri mieltä. 18 kilo­metrin päähän kan­takaupungista liityn­täbussien varaan ei kan­na­ta rak­en­taa noin tiiviisti.

    Esit­telijä tulee lähet­tää esimerkik­si Latokar­tanoon tutus­tu­maan siihen kuin­ka hienos­ti kaupunki­mainen alue toimii ilman raideli­iken­net­tä, ei mak­sa kuin pari euroa suun­taansa jos ei laske ajalleen hin­taa. Tosin Latokar­tanos­ta sen­tään tule edes suo­ra bus­siy­hteys ja se on vain 10 kilo­m­er­trin päässä. Loogi­nen jatke olisikin keskit­tää alueen kau­pal­liset palve­lut Pris­maan noin kilo­metrin päähän Laajasalosta.

    Ris­tiri­itainen vas­ta-argu­ment­ti on, että type­r­ästi sijait­se­via työ­paik­ka-aluei­ta tarvi­taan, kos­ka huonos­ti kan­nat­ta­va toim­inta saa niistä edullis­es­ti toimitilaa.

    Tämänkin voi jär­jestää esimerkik­si niin että lopet­taa katu­valais­tuk­sen ja sär­kee ikkunoi­ta, sit­ten ne hin­nat vas­ta halpeneekin.

  6. Tiedemies huhuu! Mul­la hajoaa pää kun yritän edes läh­estyä argu­ment­tiä että toim­i­tilo­ja, joidenkin mielestä jopa asun­to­ja, pitää rak­en­taa huonoi­hin paikkoi­hin, kos­ka ne ovat siel­lä halpo­ja. Et sä jak­saisi selit­tää mik­si hyv­in­voin­nin tuhoami­nen on väärin?

    1. Van­hanen vaati asun­to­ja huono­jen yhteyk­sien päähän, jot­ta ne oli­si­vat halpo­ja. Seu­raavak­si ker­rostalo­ja Ämmäs­suon kaatopaikan viereen.

  7. Soin­in­vaara:

    Ris­tiri­itainen vas­ta-argu­ment­ti on, että type­r­ästi sijait­se­via työ­paik­ka-aluei­ta tarvi­taan, kos­ka huonos­ti kan­nat­ta­va toim­inta saa niistä edullis­es­ti toimitilaa.

    Onko Helsingis­sä joidenkin mielestä siis pulaa kaiken muun lisäk­si huonos­ti sijait­sev­as­ta toimistotilastakin?

  8. Soin­in­vaara:

    Van­hanen vaati asun­to­ja huono­jen yhteyk­sien päähän, jot­ta ne oli­si­vat halpo­ja. Seu­raavak­si ker­rostalo­ja Ämmäs­suon kaatopaikan viereen.

    Voisi­han sitä jätetä kär­rätä myös puis­toi­hin ja kadun­var­si­in, jot­ta saisi ne hal­vat hin­nat yhdis­tet­tyä hyvi­in liikenneyhteyksiin.

  9. Halu­aisin nähdä selkeitä tehokku­us­luku­ja: muut­taako korkea rak­en­t­a­mi­nen selvästi alueen tehokku­ut­ta? Koko ajan puhutaan vain korkeud­es­ta, joka on taval­laan tois­ar­voista maskuli­inisen sym­bo­l­iar­von palvomista.

    Jos tehokku­us korkeal­la rak­en­tamisel­la oikeasti kas­vaa, kadun­var­si­palvelu­ja pitää voi­da syn­nyt­tää. Kallio/Harju on tiet­tävästi täl­lä het­kel­lä Suomen tiheim­min asut­tu koh­ta seit­semäl­lä ker­roksel­laan ja tiivi­il­lä kort­telirak­en­teel­laan. Pis­tetäänkö uusil­la alueil­la parem­mak­si vai ei?

  10. Kan­nat­taa muis­taa, että korkean rak­en­tamisen vas­tus­tus Helsingis­sä on vuosikym­menten takaa tule­va perinne ja val­i­tusten jät­tämi­nen on myös tehty helpok­si. Paljon vaikeam­paa on huo­ma­ta kan­nat­ta­vat puheen­vuorot, kos­ka lähtöko­htana ei voi olla, että aina pitäisi koo­ta myös ryh­mä ja adres­si kan­nat­ta­maan jotain yksit­täistä han­ket­ta ja lähteä huu­ta­maan päät­täjien naa­man eteen. 

    Keskuste­lu­ti­laisu­ude­tkin ovat lähin­nä olleet huu­tamista, jol­la on saatu posi­ti­ivisim­min suh­tau­tu­vat hil­jaisek­si heti kär­keen. Taitaa muus­sakin poli­ti­ikas­sa tul­la enem­män val­i­tus­soit­to­ja, kuin kan­nat­tavia, vaik­ka tietäisi hil­jaisen enem­mistön kannattavan.

    Jos ei kan­na­ta taloudel­lis­es­ti, niin ei sit­ten, mut­ta kaavoit­ta­jan tulisi ymmärtää ettei vas­tus­tus ole niin laa­jaa, mitä väl­itön palaute antaisi ymmärtää.

    Ihmisil­lä on vaikeuk­sia hah­mot­taa raken­nusten tule­vaa kokoa ja luule­vat 16-ker­roksisen talon var­josta­van kokon­aisen kaupungi­nosan. Tor­ni­taloon liit­tyy myös outo odotus siitä, että se on pröys­täi­lyä, vaik­ka kaiken jär­jen mukaan olisi kan­nat­tavaa saa­da paljon ihmisiä pienelle alalle oli­vat he sit­ten minkälaisia hyvänsä. 

    On myös outoa, että joil­lakin asukasy­hdis­tyk­sil­lä on puoli Helsinkiä omana etupi­ir­inään, jon­ka kaavoituk­ses­ta päät­tävät. Jos tehdään täysin uusi alue, niin miten voi olla että asukkaat toivo­vat sitä ja kieltävät toista. Mitkä ihmeen asukkaat, jos kyseessä on hehtaare­it­tain asuma­ton­ta raken­nus­maa­ta? Eikö KSV ja kump­pan­it osaa parem­min nähdä kaupun­gin tarpeet? Ymmär­rän jos syn­tyy halua valit­taa naa­puri­in tulev­as­ta, mut­ta näil­lä uusil­la alueil­la ei asu ketään, joten ei ole naapureitakaan. 

    Mitä järkeä on ensin rak­en­taa Helsin­ki täy­teen mata­laa ja sit­ten purkaa ja tehdä uud­estaan korkeam­pana. Aika moni met­säalue menee vielä asfaltin alle tätä menoa, vaik­ka kuin­ka puhutaan tiivistämis­es­tä ja väli­matko­jen pois­tamis­es­ta. Kuka on muuten päät­tänyt, että kan­takaupun­ki tarkoit­taa tasako­rkeaa? Eikä se parem­minkin tarkoi­ta sel­l­aista elävyyt­tä mitä paljon ihmisiä pienel­lä alal­la tuo?

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunki­ti­las­ta päätetään kaavoituyk­sen yhtey­dessä. Toiv­ot­tavasti viisaasti.

    Juridis­es­ti tiet­ty päätetään kaavoituk­sen yhtey­dessä. Mut­ta entä niistä peri­aat­teista päät­tämi­nen, jot­ka on pakko huomioi­da, kun kaavo­ja tehdään?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­hanen vaati asun­to­ja huono­jen yhteyk­sien päähän, jot­ta ne oli­si­vat halpo­ja. Seu­raavak­si ker­rostalo­ja Ämmäs­suon kaatopaikan viereen.

  13. “Pitänee käy­dä kat­so­mas­sa paikkaa. Toiv­ot­tavasti viikon­lop­puna on hyvät pyöräilykelit.”

    Jos myrskyää, ota City Car Clu­bin auto, sehän on kätevä ja edullinen.

  14. OS: “Korkea rak­en­t­a­mi­nen ei Suomes­sa ole taloudel­lis­es­ti kovin kan­nat­tavaa, kos­ka meil­lä niitä säätelevät kovat tur­val­lisu­us­vaa­timuk­set, joiden vuok­si esimerkik­si asuinker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen nelikym­menker­roksisek­si tulee hyvin kalli­ik­si. (Ter­veisiä Espooseen!)”

    Espoos­sa onkin otet­tu tuke­va etukeno raskas­raiteen hyö­dyn­tämisek­si joka hyvinkin nos­taa maan arvon Keilaniemessä riit­täväk­si SRV:n asuin­torneille. Kun taas Helsingissä..

  15. OS:

    “Kymme­nen vuot­ta sit­ten se ei var­masti ollut osa kan­takaupunkia. Sata­malait­teet ja –varas­tot eivät olleet mikään kaupunkiku­van kaunistus.”

    Tästä olen aivan toista mieltä. varsinkin nos­tokur­jet oat todel­la kau­ni­ita, mitä ei muuten voi sanoa eräistä nimeikkäi­den arkkite­htien tuotoksista.

    Kont­ti­varas­toa tosin ei kan­na­ta eri­tyisem­min ihailla.

  16. Tapan­in­vain­ion kah­den pien­talo­ton­tin kaava­muu­tok­ses­sa menee pieni pala Helsin­gin kaupun­gin omis­ta­maa lähivirk­istysaluet­ta pien­talo­ton­tik­si. Se herät­tää aina epälu­u­loa. Ja lisäk­si kyseessä on mie­lenki­in­toinen jok­ien yhtymäkohta.

    Mut­ta kyseiset pien­talo­tont­ti­paikat ovat lähivirk­istysalueek­si kuitenkin melko han­kalia ja meluisia liiken­teen vuok­si. Sik­si mitään kovin arvokas­ta kaava­muu­tok­sel­la ei menetet­täisi. Tärkeim­mät asi­at on kaavas­sa tur­vat­tu: Eli joen rantaan on jätet­ty riit­tävä kulku­väylä ja siitä yhteys Ollilantielle.

    Luulen, että alue pikem­minkin siis­tiy­tyy ja tulee viihtyväm­mäk­si rak­en­tamisen vuoksi.

    Aina joskus paikas­ta ohi kulke­vana sanois­in, että kaa­van voisi mielestäni hyväksyä alueen tiivistämis­es­tä saatavien etu­jen ja olemat­tomien hait­to­jen takia.

  17. Soin­in­vaara:

    Hotel­lien osalta määräyk­set nos­ta­vat hin­taa suh­teessa vähiten, joten edullis­in­ta korkea rak­en­t­a­mi­nen on hotel­lien kohdalla.

    Hotel­lien osalta tur­vamääräyk­set ovat tiukem­mat ja rak­en­t­a­mi­nen kalli­im­paa jo mata­lam­mis­sakin talois­sa, mis­tä tuo suh­teel­lis­es­ti pienem­pi hin­taero tulee, mut­ta ei korkei­den hotel­lien rak­en­t­a­mi­nen sen edullisem­paa ole kuin korkei­den asuin­talo­jenkaan. Ja toisaal­ta asun­to­jen kysyn­tä taitaa olla volyymiltään huo­mat­tavasti hotel­li­toim­intaa suurem­paa, joten pelkästään hotelle­ja ei voi­da rakentaa.

    Kestävän kehi­tyk­sen kannal­ta keskeinen asia olisi, että raken­nuk­set — toimis­to­talot, hotel­lit ja asuin­talot — raken­net­taisi­in niin, että ne ovat muutet­tavis­sa toiseen käyt­tö­tarkoituk­seen suh­teel­lisen hel­posti. Käytän­nössä iso ongel­ma on toimis­to­jen tai hotel­lien muut­tamises­sa asun­noik­si se, että por­rashuonei­ta ei ole tarpeek­si tiheässä ja pystykuilut talotekni­ikalle ovat liian pieniä: asuin­talos­sa pitää joka asun­toon saa­da vedet­tyä omat putket.

  18. Jus­si: Halu­aisin nähdä selkeitä tehokku­us­luku­ja: muut­taako korkea rak­en­t­a­mi­nen selvästi alueen tehokkuutta? 

    Tot­ta kai muut­taa, jos korkean raken­nuk­sen pohjois­puolel­la on joka tapauk­ses­sa epäti­la. Esimerkik­si Kalasa­ta­mas­sa ei Itäväylän ja Metro­radan alle/viereen/sivulle saa viihty­isää kaupunkia vaik­ka kuin­ka yrit­täisi. Parem­pi min­i­moi­da vahin­got ja raja­ta liiken­nekäytävä korkeil­la raken­nuk­sil­la jot­ta ainakin Itäväylän eteläpuoli saadaan rauhoitet­tua. Sitä­pait­si korkeal­la on kiva asua eikä melukaan enää niin häiritse.

  19. Ville:
    Käytän­nössä iso ongel­ma on toimis­to­jen tai hotel­lien muut­tamises­sa asun­noik­si se, että por­rashuonei­ta ei ole tarpeek­si tiheässä ja pystykuilut talotekni­ikalle ovat liian pieniä: asuin­talos­sa pitää joka asun­toon saa­da vedet­tyä omat putket.

    Käytän­nössä iso ongel­ma toimis­to­talo­jen muut­tamises­sa asun­noik­si on se että toimis­to­talois­sa ei yleen­sä ole liki­mainkaan normin mukaista määrää parkkipaikko­ja. Mun Top 10 Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun käsit­tämät­tömyy­det listal­la aika korkeal­la: Toimis­to­talos­sa on noin 10 — 20 neliötä per työn­tek­i­jä ja asuin­talos­sa taas noin 40 per asukas. Joten paikko­ja pitää tietenkin olla enem­män per neliö asuintalossa.

  20. Korkeisi­in raken­nuk­si­in liit­tyy läheis­es­ti kysymys val­osta ja var­jos­ta, joka on eri­lainen maanti­eteel­lis­es­tä sijain­nista riip­puen. Välimeren eteläpuolel­la tai vas­taaval­la korkeudel­la Aasi­as­sa auringonpaiste on tuskallisen kovaa, talot ovat ump­inaisia ja kadutkin on per­in­teis­es­ti saatet­tu kat­taa ylimääräisen auringonva­l­on tor­ju­misek­si. Pohjoisem­pana luon­non­va­l­oa taas on vähem­män, ja sitä on arvostet­tu enem­män ja halut­tu saa­da sisään taloi­hin. Helsin­gin matalu­us ja väljyys ei var­maan ole yksin tästä johtu­vaa, mut­ta aikanaan esim. Kru­u­nun­hakaa kri­ti­soiti­in voimakkaasti siitä, että se raken­net­ti­in liian tiivi­isti ja asun­toi­hin ei tul­lut val­oa ja näkymät ovat hyvin rajal­liset. Myöhem­min Töölön kaavoituk­ses­sa val­on saami­nen asun­toi­hin oli keskeinen suun­nit­te­lu­teema, mut­ta valmis­tut­tuuaan Töölöäkin haukut­ti­in ihmisas­umiselle kel­paa­mat­tomak­si kivierä­maak­si 😉 Sit­ten ryhdyt­ti­inkin rak­en­ta­maan met­säkaupunke­ja, mallies­imerkkinä Tapi­o­la… Koko his­to­ri­alli­nen kehi­tys on ehkä men­nyt vinksalleen ja 200 vuot­ta ihmiset ovat olleet aivan väärässä. Tai sit­ten sieltä jotain viisaut­ta voi löy­tyä kuitenkin.

  21. Niin siis mik­si katu­ti­la olisi Suomes­sa pil­ven­pi­irtäjän vier­essä lev­eämpi kuin New Yorkissa?

    Sen viis­to­val­on vuoksiko?

    Tänne ei tule Man­hat­ta­nia jos tänne muu­ta­ma pil­ven­pi­irtäjä saadaankin rakennettua.

    Olsisi paljon järkeväm­pää lakkaut­taa Sipoon rak­en­t­a­mi­nen ja rak­en­taa Pasi­laa kun­non kaupun­ki. Pure­taan Itä-Pasi­la ja tehdään sinne kun­nolli­nen vetovoimainen upea pivenpiirtäjäkeskusta.

  22. juge: Pure­taan Itä-Pasi­la ja tehdään sinne kun­nolli­nen vetovoimainen upea pilvenpiirtäjäkeskusta.

    Pohjoises­sa val­os­sa pil­ven­pi­irtäjäkeskus­ta ei voi olla “upea” vaan joko katu­ti­lal­taan masen­ta­van pimeä loukko (vrt. Itä-Pasi­la) tai har­vak­seltaan raken­net­tu epäkaupun­ki (vrt. Kes­ki-Pasi­lan tor­nialueen suun­nitel­mat). Se sopii hyvin sel­l­aiseen rak­en­tamiseen jos­sa elämä tapah­tuu sisätilois­sa. Ketä esimerkik­si kiin­nos­taa miltä joku Kalasa­ta­man keskus tai Itäkeskus ulospäin näyt­tävät, kun katu­ti­la on sisätilaa ?

    Korkei­den ja tiivi­iden työ­paik­ka-aluei­den point­ti on että vas­taavaa toimis­toalaa ei tarvitse sijoit­taa asu­tuk­sen keskelle, jonne sitä ei kuitenkaan halu­ta (vrt. Vat­tunie­mi) vaan keskite­tysti raskas­raiteen var­teen jol­loin liikku­misen kus­tan­nuk­setkin ovat vähäiset sekä rahas­sa että ajas­sa mitattuna.

  23. Poikkea­vatko Helsin­gin valais­tu­solo­suh­teet niin paljon Tallinnas­ta ja Tukhol­mas­ta, että Helsin­gin keskus­taan ei voi mis­sään nimessä rak­en­taa 10 ker­rosta korkeampia talo­ja ja keskus­tan ja kehäykkösen väli­inkään ei yli 16 kerrosta?

  24. juge: Pure­taan Itä-Pasi­la ja tehdään sinne kun­nolli­nen vetovoimainen upea pivenpiirtäjäkeskusta.

    Häh? Mik­si purkaa kun vier­essä on a) tyhjää ja b) valmi­ik­si korkeille taloille suun­nitel­tu alue. Joku tolkku pitää olla tuhovimmassakin.

  25. Mart­ti Tulenheimo

    Mut­ta rak­en­tamisen peri­aat­teista päätet­täessä on syytä viita­ta Jan Gehlin teok­ses­saan “Life between build­ings” esille tuomi­in asioihin. 

    Gehl julka­isi Life Between Build­ings ‑kir­jan tan­skak­si (Livet mellem husene) vuon­na 1971. Viime vuon­na hän teki kir­jan samas­ta aihee­ta, mut­ta nyt 40 vuo­den käytän­nön suun­nit­telukoke­muk­ses­ta viisas­tuneena. Englan­ninkielisen laitok­sen nimi on Cities For Peo­ple (2010).

    Torni­rak­en­tamista Gehl on kri­ti­soin­ut juuri siitä, että usein tavoitel­laan erikoisu­ut­ta raken­nuk­sen muo­dos­sa ja uno­hde­taan inhimilli­nen mit­takaa­va, eli se, mil­lä taval­la ihmiset ovat vuorovaiku­tuk­ses­sa raken­nuk­sen kanssa. He har­voin ihail­e­vat jän­nit­tävää muo­toa helikopter­ista käsin. Gehl ei siis sinän­sä ole vas­tus­ta­mas­sa tiheyt­tä tai korkeaa rak­en­tamista, vaan ihmisen silmän tason mit­takaa­van unohtamista.

    Tässä videossa (FORA.tv, 1 h 27 min) Gehl esitelmöi kir­jansa Cities for Peo­ple aiheesta.

  26. Jos korkea rak­en­t­a­mi­nen on määräys­ten vuok­si kallista, niin onko kyse kansal­li­sista määräyk­sistä? Jos on, niin eikös tuo ole jonk­in­näköi­nen kil­pailun este ja asi­as­ta tulisi valit­taa Euroopan union­in kil­pailu­vi­ra­nomaisille. Ei tai­da vain olla valit­ta­jia ainakaan koti­maisen raken­nus­te­ol­lisu­u­den tahol­ta kun urakat voisi­vat kadota.

  27. juge: Niin siis mik­si katu­ti­la olisi Suomes­sa pil­ven­pi­irtäjän vier­essä lev­eämpi kuin New Yorkissa?

    Man­hat­tanil­ta löy­tyy hyvin lev­eitä katu­ja, mielel­lään ei ote­ta niistä mallia 🙂 Ja se kuvitel­ma, että New Yorkissa saisi rak­en­taa miten huvit­taa, ei pidä lainkaan paikkaansa. Siel­lä on nyky­isin tiuk­ka kon­trol­li ja korkei­den raken­nusten vaiku­tus ympäristöön tutk­i­taan luul­tavasti paljon tarkem­min kuin Suomes­sa (aio­taan). Edes Don­ald Trump ei saanut rak­en­taa maail­man korkein­ta taloa, vaik­ka olisi halunnut.

  28. Tor­ni­taloista aasinsiltana:

    Vaadin Hanasaaren voimaloiden ja hiilikasan säi­lyt­tämistä. Ne ovat osa Helsin­gin kult­tuuri­his­to­ri­aa, vähän niinkuin Makkarat­alon makkara. Eikö museovi­ras­to voisi pan­na kuri­in niitä men­neisyy­den jään­tei­den häpäisi­jöitä, jot­ka tah­to­vat tuho­ta kau­ni­in kansal­lisaar­teen? Pitääkö kun­non miehen men­nä kahlit­se­maan itsen­sä noi­hin kau­ni­isi­in raken­nuk­si­in, jot­ta kaupunkiku­van tuhoa­jat eivät pääse rak­en­ta­maan niiden tilalle asuntoja?

  29. Ville: Ja se kuvitel­ma, että New Yorkissa saisi rak­en­taa miten huvit­taa, ei pidä lainkaan paikkaansa. Siel­lä on nyky­isin tiuk­ka kontrolli

    Jep. Tästä http://www.nyc.gov/html/dcp/html/subcats/zoning.shtml selviää, että aika tarkkaan Nykissäkin valvotaan ja määrätään, etten sanoisi kaavoite­taan. On muuten jo pitkää tehty niin, sik­si mm. por­raste­tut talot.

  30. Mikä ihmeen ongel­ma tämä korkei­den raken­nusten asia on? Kun san­o­taan, että se on kallista eikä kan­na­ta, niin eihän niitä raken­neta. Jos joku halu­aa, niin antakaa rak­en­taa. Ei ne Senaat­in­to­rille pyri. Onko maail­mal­la maa niin paljon kalli­im­paa, että siel­lä kan­nat­taa? Joku jupina mereltä aukeavas­ta näkymästä on ihan syvältä. Ei tänne kukaan tule kat­so­maan Hesan näkymää mereltä. Kuka niistä itk­i­jöistä oikein on tosis­saan? Ihan keskus­taan ei enää raken­neta ja laidoista ei kukaan väl­itä. Jos niis­sä korkei­ta talo­ja, so what. Maail­mal­la raken­netaan koh­ta kilo­metrin korkei­ta talo­ja ja tääl­lä itketään jo jostain 70 metristä. Voi itkevä —–le, mis­sä men­nään? Meil­lä vielä aika pieni ris­ki maan­järistyk­sistä ja tosi myrsky­istä. Jos joku raken­nus muka var­jostaa jotain kat­ua liikaa, asia voidaan hoitaa peileil­lä. Mikä ihme tämä korkei­ta talo­ja vas­tus­ta­va jut­tu oikein on? Mikä ihmeen arvo on kaupungille olla peräkylän korkuinen, pait­si joku kirkon torni? En käsitä. En tosin paljon käsitä nykyään monista jutuista.

  31. Salo­vaara:
    “Ihmisil­lä on vaikeuk­sia hah­mot­taa raken­nusten tule­vaa kokoa ja luule­vat 16-ker­roksisen talon var­josta­van kokon­aisen kaupungi­nosan. Tor­ni­taloon liit­tyy myös outo odotus siitä, että se on pröys­täi­lyä, vaik­ka kaiken jär­jen mukaan olisi kan­nat­tavaa saa­da paljon ihmisiä pienelle alalle oli­vat he sit­ten minkälaisia hyvänsä. 


    Kuka on muuten päät­tänyt, että kan­takaupun­ki tarkoit­taa tasako­rkeaa? Eikä se parem­minkin tarkoi­ta sel­l­aista elävyyt­tä mitä paljon ihmisiä pienel­lä alal­la tuo?”

    Paljon ihmisiä pienelle alalle tuo elävyyt­tä jos näi­den ihmis­ten tarvit­se­mat autopaikat eivät vie kaikkea maan­ta­soa talon vier­essä. Kan­natt­taa men­nä Keilaniemeen kat­so­maan kuin­ka vilka­s­ta kat­uelämää siel­lä on.

    Ja 16-ker­roksi­nen ei vielä niin kauhena korkea olekaan. Torniksi talo muut­tuu vas­ta jos­sain 25–30 ker­roksen kohdal­la, min­un mielestäni. Ja jot­ta talo näyt­täisi tornil­ta sen tulee olla riit­tävän hoikka. 

    Ongel­mak­si muo­dos­tuu sit­ten se että keneltä löy­tyy riit­tävästi rahaa investoin­nin toteut­tamiseen. Har­val­la on nor­jalaisen mil­jardöörin varo­ja lait­taa ker­ta­hankkeeseen niin paljon kiin­ni. Luin juuri Tiede-lehdestä että Empire State Build­ingkin sai aikoinaan pilkkani­men Emp­ty State Build­ing kun kesti kovin kauan ennen kuin siihen saati­in vuokralaiset (?). 

    Ehkä meiltä ei ihan heti löy­dy rahakkai­ta asu­ji­akaan jot­ka ovat valmi­it mak­samaan asumis­es­taan 6000–7000 euroa neliö, tätä tar­jon­taa on muutenkin jo saatavil­la. yhdessä tor­nissa on myytäviä asun­to­ja äkkiä laske­mal­la 6 per tasanne ja 30 ker­rosta eli läh­es 200. Neljän — viiden tavanomaisen ker­rostalon verran. 

    Juuri­han tässä uuti­soiti­in että asun­tokaup­pa pysähtyy taas. Taval­lisetkin talot pitää saa­da myytyä.

    En usko siihen että Helsin­gin niemel­lä koskaan asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat sen takia että 2rakennettasiiin riit­tävästi”. Ei ole tuot­ta­jien etu­jen mukaista alkaa polke­maan hin­to­ja. Saadaan rahat pois tnne tuli­joil­ta vähem­mäl­läkin tuotannolla.

  32. Pahoit­te­len kyynisyyttäni.
    Pistää vain ihmettelemään, mik­si ihmeessä ole­tamme jotenkin että asumisen tulisi olla jotenkin vähemmn bisnestä kuin miten muu yhteiskun­ta toimii.

    Sai­han her­ra Ford­kin aikoinaan sakot kun mak­soi liian suuria palkko­ja työläisilleen. Osakey­htiöi­den tehtävä on tuot­taa voit­toa. Ja sitä tuot­ta­vat myös asun­to­ja rak­en­ta­va yhtiöt, oikein härskistikin , joskus.

    Tarkoi­tus onkin että tuotan­to kus­tan­netaan siihen muut­tavien varoil­la. Koko asun­to­lain­oi­tusjär­jestelmä on kehitet­ty tätä tarkoi­tus­ta varten aluer­ak­en­tamis­sopimusten yhtey­dessä. Jostain täy­tyy rahoituk­sen tul­la kun uut­ta rakennetaan. 

    Joku aina kan­taa riskin investoin­nista, meil­lä se on urakoit­si­ja, ja riskin kan­ta­ja hin­noit­telee toimintansa.

    Kri­ti­ikkiä voisi esit­tää tälle sys­teemille sen suh­teen että urakoit­si­jat ovat oppi­neet hal­lit­se­maan riske­jään jär­jestelmän kannal­ta ehkä jo liian hyvin. Ketju­teut han­k­in­nat pitävät organ­isaa­tion niin pienenä ettei tuotan­non alas ajos­ta tule juuri kus­tan­nuk­sia, joi­ta hyvien aiko­jen suuril­la voitoil­la pitäisi voi­da tasoittaa.

    Helsin­gin seudus­ta imetään irti se mikä voidaan.

  33. Ville:
    …Kru­u­nun­hakaa kri­ti­soiti­in voimakkaasti siitä, että se raken­net­ti­in liian tiivi­isti ja asun­toi­hin ei tul­lut val­oa ja näkymät ovat hyvin rajal­liset. Myöhem­min Töölön kaavoituk­ses­sa val­on saami­nen asun­toi­hin oli keskeinen suun­nit­te­lu­teema, mut­ta valmis­tut­tuuaan Töölöäkin haukut­ti­in ihmisas­umiselle kel­paa­mat­tomak­si kivierämaaksi…

    Kyl­lä noista Krunikka on mielyt­tävin, Töölökin kel­paa, mut­ta Tapi­o­laa en ole koskaan ymmärtänyt, vaik­ka siel­läkin olen asunut. Nyky Tapi­o­las­sa on kaupun­gin ja maaseudun huonot puo­let onnis­tuneesti sekoitettu.

  34. Kalle: Kyl­lä noista Krunikka on mielyt­tävin, Töölökin kel­paa, mut­ta Tapi­o­laa en ole koskaan ymmärtänyt, vaik­ka siel­läkin olen asunut. Nyky Tapi­o­las­sa on kaupun­gin ja maaseudun huonot puo­let onnis­tuneesti sekoitettu. 

    Tapi­olan viehät­tävyys on jäänyt min­ullekin hie­man arvoituk­sek­si. Krunikan ja Töölön kohdal­la kävi niin, että ne raken­net­ti­in niin tiivi­isti kuin kaa­va vain sal­li, mikä ei ollut sitä mitä oli tavoitel­tu, jon­ka jäl­keen yritet­ti­in tehdä seu­raa­va kaa­va parem­min (eikä sit­tenkään men­nyt ihan nap­pi­in). Parem­min olisi men­nyt, jos ei olisi ollut mitään kaavaa ja olisi ollut devel­op­pere­i­ta, jot­ka pyrkivät hyvään tulok­seen ihan omas­ta tah­dostaan eivätkä mak­si­moidak­seen neliöitä. New York­ista kun on puhut­tu, siel­lä on ollut jopa sel­l­aisia devel­op­pere­i­ta, jot­ka pyrkivät tekemään mah­dol­lisim­man hyviä talo­ja (ja hei­dän talo­jen­sa asun­noista mak­se­taankin enemmän).

  35. Mart­ti Tulen­heimo: Puhut­taes­sa korkean rak­en­tamisen vaiku­tuk­sista kaupunkiku­vaan olisi aivan yhtä tärkeää – elleipä jopa tärkeäm­pääkin – puhua korkean rak­en­tamisen vaiku­tuk­sista katu­ta­son kaupunkitilaan. 

    Jätetään suo­si­ol­la ne korkean rak­en­tamisen vaiku­tuk­set pois. Tääl­lä Suomes­sa olisi huo­mat­ta­van paljon tehtävää jo siinä, että puhut­taisi­in ylipään­sä rak­en­tamisen vaiku­tuk­ses­ta katu­ta­son kaupunkitilaan.

    Sit­ten kun se on han­skas­sa, voidaan kyl­lä puhua korkei­den tornien tai edes korkeampi­en kuin 6–7 ker­roksis­ten talo­jen eri­ty­is­vaiku­tuk­sista, kuten var­joista, tuulisu­ud­es­ta, hissien ja por­taikko­jen eristävästä vaiku­tuk­ses­ta, ja siitä että 5–6 ker­rosta korkeam­mal­ta asukkaat eivät käytän­nössä voi enää tarkkail­la kadun tapahtumia.

    Ei siis kovin pian lähitulevaisuudessa.

  36. Tapi­o­la oli sil­loin kun itse asuin siel­lä 5–14- vuo­ti­aana 60- ja 70- luvuil­la viehät­tävä sik­si että se oli mod­ern­impi kuin Helsin­gin kan­takaupun­ki tai 50-luvun lähiöt. Lap­sille oli paljon tekemistä ja leik­ki- ja liikun­ta­paikko­ja ja sai rauhas­sa ajaa polkupyöräl­lä asun­tokatu­ja ja pui­s­tor­e­it­te­ja pitkin kos­ka auto­ja ei päivä­saikaan liikkunut (isät oli­vat töis­sään autoillaan). 

    Tänä päivänä Tapi­olan kon­sep­ti on van­hen­tunut sen viehät­tävyys perus­tuu ain­oas­tan siihen että siel­lä haisee raha, isot fir­mat kuten Nokia, Kone ja For­tum ja koko Otanie­mi houkut­telee sinne hyvä­tu­loisia asumaan vaik­ka laadullis­es­ti se ei pär­jää uudem­mille lähiöille. 

    Tor­ni­taloi­hin liit­tyen täy­tyy muis­taa sel­l­ainen yksi­tyisko­h­ta että 60-luvul­la Tapi­o­las­sa oli koko PK-seudun korkein raken­nus jon­ka ylim­mässä ker­rokses­sa oli kahvi­la jos­ta oli mah­ta­vat näköalat. Eli tor­ni­talois­taan Tapi­o­lakin tunnettiin.

  37. Kin­nunen: Itä-Pasi­la on ympäristörikos. Tai oikeas­t­aan se on viharikos ihmiskun­taa vas­taan joka häir­it­see vakavasti ihmis­ten henkistä kehi­tys­tä. Itä-Pasi­las­ta vas­tu­ulliset pitäisi viedä Senaat­in­to­rille häpeäpaaluun.

    Kes­ki-Pasi­las­sa on aika vähän maa­ta, Itä-Pasi­la mata­lak­si vaan ja siitä sit­ten matke­taan korkea­ta rak­en­tamista Mäkelänkadun toisellekin puolelle.

  38. Ville, New Yorkissa on tosi­aan lev­eitäkin katu­ja, streetit ovat kyl­läkin hyvinkin kapei­ta. Lev­eät avenuet tarvi­taan liiken­net­tä varten, tulee var­maan yllärinä suo­ma­laisille tai helsinkiläisille, tääl­lähän tarvi­taan lev­eitä katu­ja lähin­nä liiken­teen vaikeut­tamista varten kuten esim. Tullinpuomil­la on tehty.

    Ja kyl­lä, jenkeis­sä on erirtäin kehit­tynyt ympäristö ja maanäyt­tölin­säädän­tö. Tulee mon­elle yllärinä mut­ta iso osa ko alueen lain­säädän­nöstä Suomeenkin on tul­lut jenkeistä. Yva-laki esim oli jenkeis­sä paljon aikasem­min kuin Euroopassa.

  39. Luin juuri Tiede-lehdestä että Empire State Build­ingkin sai aikoinaan pilkkani­men Emp­ty State Build­ing kun kesti kovin kauan ennen kuin siihen saati­in vuokralaiset (?). 

    Tämä on tyyp­il­listä ennä­tysko­rkeille raken­nuk­sille. Niis­sä on poikkeuk­set­ta kysymys enem­män fal­lossym­bol­in pystyt­tämis­es­tä kuin kiin­teistöbis­nek­ses­tä. Han­kkeil­la on taipumus käyn­nistyä finanssiku­plan nousu­vai­heessa tai huip­ul­la, jol­loin torni valmis­tuu lamaolo­suhteisi­in. Jos­sain on väitet­ty, että mitä isom­pi torni, sen isom­pi lama. Dubain Burj Khal­i­fa, täl­lä het­kel­lä maail­man korkein, lie­nee tästä selvin esimerk­ki. Nimikin vai­h­tui viime tipas­sa rahoituk­sen pelas­ta­neen naa­puriemi­irikun­nan sheikin mukaisek­si. Empire State Buildin­gin jäl­keen New Yorkin seu­raa­va iso ennä­tys, sit­tem­min tuhoutuneet WTC:n kak­sois­tor­nit, oli­vat myös osin tyhjil­lään pitkään, eikä niiden toim­i­ti­l­abisnes tuot­tanut voit­toa vuosikausi­in. Nyt uusi WTC 1 ‑torni on valmis­tu­mas­sa, ja tilanne on sama. Kiin­teistöy­htiö on suo­ranais­es­ti ostanut vuokralaisia taloon, mut­ta se ei tai­da täl­lä tietoa tul­la valmistues­saan edes puo­lilleen täyteen.

  40. höpöpuhet­ta ettei korkeal­la ole­vat toimis­tot, asun­not tai hotel­li­huoneet kiin­nos­ta. Kyl­lä vain kiin­nos­taa. Jopa siinä määrin että Empire State buildin­gin katolle jonote­taan muu­ta­ma tun­ti ja siitä ilosta mak­se­taan muu­ta­ma kymppitaala.

  41. Kaikess­sa suo­ma­laises­sa kaupunki­rak­en­tamises­sa peru­songel­ma on autot. Autopaikkamääräyk­set ovat niin nau­ret­ta­vat, että asuin­talo­ja on käytän­nössä mah­do­ton­ta rak­en­taa kaupunkei­hin. Ain­oa katu­ti­lan kannal­ta miel­lyt­tävä ratkaisu on kalli­olu­o­lat, jot­ka ovat jär­jet­tömän kalliita.

    Hyvä kaupun­ki on pienimit­takaavainen, jos­sa on miel­lytävä kävel­lä, jos­sa ihmisiä (asi­akkai­ta) on riit­tävän tiheässä jot­ta käytän­nössä kaik­ki katu­ta­sot ovat täyn­nä käytössä ole­vaa liiketi­laa. Suo­ma­laisil­la raken­nus­määräyk­sil­lä tämä ei yksinker­tais­es­ti ole mahdollista.

  42. Kyl­lä vain kiin­nos­taa. Jopa siinä määrin että Empire State buildin­gin katolle jonote­taan muu­ta­ma tun­ti ja siitä ilosta mak­se­taan muu­ta­ma kymppitaala. 

    Tuo on hie­man eri jut­tu kuin se, että nuo ihmiset halu­aisi­vat liisa­ta muu­ta­man ker­roksen uud­es­ta WTC 1:stä.

  43. Ymmär­rän , että Tapi­o­la on käsit­teenä var­maan aika laa­ja. Lisäk­si sat­un­naisen kaut­takulk­i­jan saa­ma vaikutel­ma on eril­lainen kuin hil­jaisem­pi­en sivukatu­jen asukkaan. Tässä ymmär­rän alueen viehättävyyden.

    Mut­ta bus­sikyyti idästä Tapi­o­laan moot­toritei­neen ja motariepi­entare­mai­sine ‘viher­aluei­neen’ on ankeudessa omaa luokkaansa. Nämä nur­miken­tät kär­sivät älyt­tömästi vilkkaan autoli­iken­teen melus­ta , saasteista eikä tietyn­laista yksi­ty­isyyt­täkään ole. Itse asi­aa mainit­se­mat­ta , ovat muu­ta­mat Tapi­o­las­sa asioi­neet ulko­maalaiset tut­ta­vat haukkuneet aluet­ta todel­la rumaksi.

  44. juge: Empire State buildin­gin katolle jonote­taan muu­ta­ma tun­ti ja siitä ilosta mak­se­taan muu­ta­ma kymppitaala. 

    Tuo­hon käyt­tö­tarkoituk­seen on kek­sit­ty näkö­tor­nit, kuten vaik­ka Näsin­neu­la. Ei asuin- tai toimis­to­taloa kan­na­ta rak­en­taa sitä varten, että näköalatas­an­teel­la käy turisteja.

  45. migul:

    Itse asi­aa mainit­se­mat­ta , ovat muu­ta­mat Tapi­o­las­sa asioi­neet ulko­maalaiset tut­ta­vat haukkuneet aluet­ta todel­la rumaksi.

    Tuskin sen­tään eri­tyisen rumak­si ver­rat­tuna Espoon mui­hin aluekeskuksiin?

  46. teekkari: Ain­oa katu­ti­lan kannal­ta miel­lyt­tävä ratkaisu on kalli­olu­o­lat, jot­ka ovat jär­jet­tömän kalliita.

    No eikä ole kalli­ita. Luo­la ei kulu joten sille ei tarvitse laskea pois­to­ja, ja kuluno­h­jaus, LVIS jnpp on autopaikkaa kohden pähk­inöitä. Jopa aivan Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa Stock­man­nil­la on varaa jakaa asi­akkailleen ilmaista luolapysäköintiä.

    Jos pysäköin­tilu­o­la olisi jotenkin huono investoin­ti, raken­nut­ta­ja tar­joaisi niitä taval­liselle kulut­ta­jalle kuten muitakin pysäköin­ti­til­a­muo­to­ja, mut­ta jonkin mys­tisen pros­essin kaut­ta keskeiset luo­lasi­jain­nit aina pää­tyvät yksi­ty­is­te­tyk­si luon­nol­lisek­si monop­o­lik­si, ja poli­it­ti­nen paine pakot­taa “kor­jaavi­in toimen­piteisi­in” eli jaka­maan asukaspysäköin­ti­ti­laa käytän­nössä ilmaiseksi.

  47. Se vähän ihme­tyt­tää Jätkäsaaren hotellin kohdal­la, että kun tont­ti luovutet­ti­in, kyse oli 16-ker­roksis­es­ta hotel­lista. Nyt se onkin muut­tunut 33-ker­roksisek­si. Kun ensin nähdään suuri vai­va ja työ, että saadaan kaavoitet­tua uusi alue, mik­si pitää heti aluk­si lähteä tekemään poikkeuk­sia siihen? Tämä vesit­tää koko kaavoitusjär­jestelmän merk­i­tyk­sen, tässä on kuitenkin kyse aivan uud­es­ta kaavasta.

    1. Aivan uusia kaavo­ja muute­taan jatku­vasti, kun tont­tiko­htaiset suun­nitel­mat tarken­tu­vat. Ei siinä sinän­sä ole mitään ihmeel­listä. Nyt tosin muu­tos on taval­lista isompi.

  48. ris­to ja ville, var­maankin tahal­lanne mis­s­a­sitte ns. pointin, minkä esitin?

    Mut­ta miksi?

    Suo­mi on sel­l­ainen yhden totu­u­den maa. Ehkä tääl­lä on liian vähän jengiä ja sekin on tutk­i­tusti keskimääräistä tyh­mem­pää. Ei saa­da aikaisek­si mitenkään moni­ar­voista keskustelua saati­ka moni­ar­voista yhteiskun­taa. Sääli sinänsä.

  49. Rain­er Mahlamäen mielipi­dekir­joi­tus aamun HS:ssa oli varsin osu­va. Ei yksinäisiä torne­ja kai­va­ta tai tarvi­ta, varsinkaan lähelle kan­takaupunkia. Eihän se kan­takaupun­ki ehkä kum­moinen ole kun ver­taa van­hoi­hin his­to­ri­al­lisi­in kaupunkei­hin maail­mal­la, mut­ta se on mitä meil­lä on. En nyt lähtisi mit­taa­maan moni­ar­voisu­ut­ta raken­nusten korkeudella.

    Mikko H:n linkkaa­mas­sa Jan Gehlin esitelmässä (Mikko H 1.12.2011 kel­lo 14:53) maini­taan, että Barcelona on tiivi­im­min raken­net­tu kuin Man­hat­tan. Mielu­um­min ottaisin Helsinki­in mallia Barcelonas­ta kuin Manhattanista.

  50. Ris­to:
    migul:

    Tuskin sen­tään eri­tyisen rumak­si ver­rat­tuna Espoon mui­hin aluekeskuksiin?

    Osa ei ollut käynyt mis­sään muual­la kuin Tapi­o­las­sa ja Otaniemen läheisyydesä.
    Pitäisi kysyä. Itse kyl­lä löytäisin rumem­pia aluei­ta Espoos­ta. Saman­tyyp­piset asi­at kyl­lä vaikut­ta­vat muual­lakin pääkaupunkiseudun alueilla.

  51. Juge:

    ris­to ja ville, var­maankin tahal­lanne mis­s­a­sitte ns. pointin, minkä esitin?

    Var­maankin kun olen jopa mis­san­nut kom­men­toi­neeni kir­joituk­si­asi koko ketjussa…?

  52. Telakkaran­nan suun­nitel­ma muuten para­nee sitä mukaa kun siihen ajatuk­sel­la tutus­tuu. Katunäkymän jatkami­nen rantaan asti liit­tää alueen luon­tev­asti Punavuoreen, ja por­taat kalte­vien autol­la ajet­tavien liusko­jen sijaan luo­vat tur­val­lisen tun­tuisen ympäristön. Katu­ta­son skaala säi­lyy ihmisen kokoise­na. Tämä on jotain muu­ta kuin mihin Helsingis­sä on viime vuosikym­meninä totuttu.

    Oma veikkauk­seni parhaas­ta iltakahvi­lan paikas­ta ja pain­opis­teestä on lai­turil­la sahan edustal­la. Hotellin vier­essä sijait­se­van julkisen aukion rooli tuskin on niin keskeinen kuin selostuk­sen perus­teel­la voisi olet­taa, se redu­soitunee hotellin pihaksi.

    Nyt tärkeää on ettei suun­nitel­maa vesitetä. Muu­ta­ma koneel­lis­es­ti kun­nos­s­api­det­tävä luiska, ja stan­dard­ipenger­ryk­set puris­tepin­noit­tei­neen ja nop­pakivi­neen niin jalankulk­i­jan näkökul­ma on pilalla.

  53. spot­tu: Jopa aivan Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa Stock­man­nil­la on varaa jakaa asi­akkailleen ilmaista luolapysäköintiä.

    Se ei vält­tämät­tä ole ana­lyyt­tisen kan­nat­tavu­us­lasken­nan tulosta vaan vain seu­raus­ta kau­pan yleis­es­tä usko­muk­ses­ta, että autoil­e­vat asi­akkaat ovat kau­palle vält­tämät­tömiä, joukkoli­iken­teen käyt­täjiä rahakkaampia ja että kan­ta­vat enem­män tavaraa ulos.

    Ja tot­ta kai sit­ten kun se luo­la on raken­net­tu, se kan­nat­taa tar­jo­ta autoil­i­joille mah­dol­lisim­man hal­val­la. Raken­nuskus­tan­nus on jo upon­nut. Se ei kuitenkaan ker­ro mitään siitä, oliko investoin­ti alun perin kannattava.

  54. Jos oikein muis­tan , kek­su­tan parkki­halle­ja hal­litsse kolme fir­maa, Q‑Park. Europark ja BK Group (Boris Koren­eff). Mikä niistä on vähiten ros­mo­jen luo­la, en osaa sanoa. Stock­man­nin Q‑parkin hin­nat oat seu­raa­vat (600 autopaikkaa9:

    Auki­o­lo ja hinnat
    ma–pe klo 7–23, la 8–24, su 11–22
    Asi­akkaat voivat ajaa ulos 24 h/vrk
    ma–su 07–19 1 € / 10 min
    ilta 19–24 1 € / 25 min
    yö 24–0 7 1 € / 60 min

    Stock­man­nin Exclu­sive- ja First-kan­ta-asi­akas saa joka ker­ta tun­nin ilmaista pysäköin­ti­aikaa Stock­mann Q‑Parkissa.
    Edun saat mak­saes­sasi pysäköin­nin Stock­mann Exclu­sive tai First Mas­ter­Card ‑kor­tilla tai näyt­tämäl­lä Exclu­sive tai First-käteisko­rt­ti­asi ennen maksua.
    Liikun­tara­joit­teisille 3 tun­tia ilmaista pysäköintiaikaa

  55. Tarken­nus kaupunkien tiheyk­si­in (Wikipedi­as­ta): Barcelona 101 km² / 1,62 milj. asukas­ta / n. 16000 as/km2; Man­hat­tan 59,5 km² / 1,59 milj. asukas­ta / n. 27000 as/km2 ; New York City 789 km² / 8,18 milj asukas­ta / n. 10630 as/km2.
    Eli Barcelonas­sa asu­taan tiheäm­min kuin New York Cityssä, mut­ta Man­hat­tanil­la vielä tiheäm­min. Huomioiden, että Barcelonas­sa on vuo­ria kaupun­gin sisäl­lä, käyt­tökelpoisen maa-alueen tehokku­us on kyl­lä aika korkea.
    Eli Gehlin kom­ment­ti kos­ki siis New York Cityä.

  56. Kaupunkien tihey­destä vielä: alain-bertaud.com, pow­er­point
    Viimeisessä kuvas­sa esitetään, miten markki­navoimat pyrkivät tekemään kaupunki­rak­en­teesta keskus­ta kohti voimakkaasti tiivistyvän, kun taas maankäytön ohjauk­sel­la saadaan tas­apain­oisem­pi kaupunki­rakenne. Akti­ivisel­la kaavoituk­sel­la, vero­tuk­sel­la ja investoin­neil­la voidaan kehit­tää kaupunkia, jos­sa yliko­rkealle rak­en­tamiselle ei ole kysyn­tää. Kysymys onkin siitä, halu­taanko kaupunkia kehit­tää täysin markki­noiden ehdoil­la vai ohjat­en markki­noi­ta. Finanssisek­to­ril­la ohjaus on ainakin huo­mat­tu tarpeelliseksi…

  57. En mal­ta olla linkit­tämät­tä tähän pari vuot­ta sit­ten tekemäämme tutkimus­grafi­ikkaa (Helsin­ki Urban Den­si­ty 1960–2000, JADA 2009):

    http://www.jussivuori.fi/kalasatama/helsinki_urban_density_1960-2000_c_erica_osterlund_jussi_vuori_jada2009.jpg

    Tarkastelu­jak­sol­la vuosi­na 1960–2000 Helsin­gin seudun väk­iluku kasvoi kaksinker­taisek­si ja raken­net­tu maa-ala viisinker­taisek­si. Uusia aluekeskuk­sia ja keskus­tan vähäistä tiivistymistä luku­unot­ta­mat­ta rak­en­t­a­mi­nen on ollut kaupunki­raken­net­ta voimakkaasti hajottavaa.

    Löy­tyykö jostain poli­it­ti­nen voima tämän kehi­tyk­sen tain­nut­tamisek­si? Voiko näitä kysymyk­siä edes ratkoa metropo­lialueel­la, jos­sa on parikym­men­tä itse­hallinnol­lista prefektuuria?

  58. “Itä-Pasi­la mata­lak­si vaan”

    Halu­aisin sivullise­na kom­men­toi­da että Itä-Pasi­la on sisältä varsin vehreä ja viihty­isä, ilmeis­es­ti ihmiset näkevät yleen­sä sen radan­var­ren ja pääkatu­jen kuilut kävelysil­toi­neen. Arkkite­htu­uri on oman aikansa luo­mus, mut­ta parem­paa kuin varsi­nai­sis­sa 70-luvun betonilähiöissä.

  59. Min­ua on lähin­nä askar­rut­tanut suo­ma­lais­ten kam­mo tor­ni­talo­rak­en­tamista vas­taan, ja etenkin sitä vas­taan että raken­netaan sinne tänne yksit­täisiä torne­ja. Mielestäni se on kuitenkin pohjo­is­maisi­in oloi­hin parem­pi ratkaisu kuin että raken­netaan man­hat­tanei­ta jois­sa valo ei pääse kadulle asti. Yksit­täi­nen torni toimii main­iona maamerkkinä kaupunkia huonos­ti tun­te­valle. Niistä on ollut apua kun on suun­nistanut ulko­mai­sis­sa suurkaupungeis­sa. Myös kun olen liikkunut Itä-Helsingis­sä jota tun­nen aika huonos­ti, on ollut apua kun on voin­nut suun­nistaa sen kah­den eri tor­ni­talon avulla. 

    Helsin­gin kan­takaupun­gin siluet­ti ei ole mielestäni mikään pyhä asia että se olisi pakko var­jel­la pil­ven­pi­irtäjiltä, onhan siel­lä nytkin torne­ja, mut­ta enem­män savupi­ip­pu­ja kuitenkin. 

    Kuvit­telisin että van­hempi­en ihmis­ten tornikam­mo juon­taa sota-aiko­jen trau­moil­ta tms. Pelätään että vihol­lis­ten tyk­it voivat tähdätä niiden mukaan tai että 9/11 syn­d­rooma tois­tu­isi juuri Helsingis­sä kaik­ista maail­man kaupungeista. 

    Lisäk­si pelät­tän että jos Helsin­ki olisi liian “korea” kaupun­ki, se antaisi syyn vihol­liselle tul­la val­taa­maan se, aivan kuten kävi Viipurille.

  60. Markku af Heurlin:
    Jos oikein muis­tan , kek­su­tan parkki­halle­ja hal­litsse kolme fir­maa, Q‑Park. Europark ja BK Group (Boris Koren­eff). Mikä niistä on vähiten ros­mo­jen luo­la, en osaa sanoa. Stock­man­nin Q‑parkin hin­nat oat seu­raa­vat (600 autopaikkaa9:

    Auki­o­lo ja hinnat
    ma–pe klo 7–23, la 8–24, su 11–22
    Asi­akkaat voivat ajaa ulos 24 h/vrk
    ma–su07–191 € / 10 min
    ilta19–241 € / 25 min
    yö 24–0 7 1 € / 60 min

    Stock­man­nin Exclu­sive- ja First-kan­ta-asi­akas saa joka ker­ta tun­nin ilmaista pysäköin­ti­aikaa Stock­mann Q‑Parkissa.
    Edun saat mak­saes­sasi pysäköin­nin Stock­mann Exclu­sive tai First Mas­ter­Card ‑kor­tilla tai näyt­tämäl­lä Exclu­sive tai First-käteisko­rt­ti­asi ennen maksua.
    Liikun­tara­joit­teisille 3 tun­tia ilmaista pysäköintiaikaa 

    Mik­si autoilua tue­taan täl­laisia luo­lia rakentamalla?

  61. Anony­mous:
    “Itä-Pasi­la mata­lak­si vaan”

    Halu­aisin sivullise­na kom­men­toi­da että Itä-Pasi­la on sisältä varsin vehreä ja viihty­isä, ilmeis­es­ti ihmiset näkevät yleen­sä sen radan­var­ren ja pääkatu­jen kuilut kävelysil­toi­neen. Arkkite­htu­uri on oman aikansa luo­mus, mut­ta parem­paa kuin varsi­nai­sis­sa 70-luvun betonilähiöissä.

    Jep. Pari ker­taa kävel­lyt Mäkelän­rin­teen uima­hallil­ta Itä-Pasi­lan läpi Alek­sis Kiv­en kadun päähän, ja niil­lä itäisimil­lä asuinko­rt­teleil­la on ihan ansion­sa. En vaan ymn­mär­rä sitä liiken­nevihreää rin­net­tä joka on jätet­ty ympärille, Mäkelänkadun ja Kumpu­lantien var­res­sa pitäisi olla talorivi. Smith-Polvi­nen suun­nitel­mas­sa niiden risteyk­sessä on tosin eri­ta­soli­it­tymä ja Vallilaan­laak­son läpi menee motari.

    Alku­peräi­nen kaavadoku­ment­ti muuten löy­tyy nykyään monien muiden tavoin verkos­ta, http://ptp.hel.fi/kaavat/8727.pdf

  62. Lis­beth: Mik­si autoilua tue­taan täl­laisia luo­lia rakentamalla?

    Aina­han ydinkeskus­tan kau­pan voi siirtää kehille mis­sä pysäköin­ti­ti­la on ilmaista. Näin saataisi­in ydinkeskus­taa kur­jis­tet­tua ja autoilu­akin paikallis­es­ti vähemmäksi.

    Kaikenkaikki­aan Auto­ta­lo-Klu­u­vi ‑akselin kehi­tys on viime vuosikym­meninä ollut posi­ti­ivista, ja uhka ydinkeskus­tan näivet­tymis­es­tä on käytän­nössä kadon­nut. Pysäköin­tilu­o­lil­la on tässä kehi­tyk­sessä oma tärkeä roolin­sa. Vielä kun löy­ty­isi rahoit­ta­ja pätkälle keskus­tatun­nelia Län­siväylältä huolto­tun­neli­in ja alueen luoli­in jot­ta Meche­lininkadun ylit­tävä Porkkalankadun sil­tahirvi­tys voitaisi­in elim­i­noi­da ja kaupunkiku­va tuol­ta osin normalisoida.

  63. R. Sil­fver­berg: Mielestäni se on kuitenkin pohjo­is­maisi­in oloi­hin parem­pi ratkaisu kuin että raken­netaan man­hat­tanei­ta jois­sa valo ei pääse kadulle asti.

    Ton­tin halti­jan kannal­ta hänel­lä pitäisi olla yhtä suuri oikeus tehdä tor­ni­ta­lo kuin naa­pu­ri­ton­tin halti­jal­la. On siitä tor­nista jotain hait­taa kuitenkin, ja jos ei itse saa aiheut­taa samaa hait­taa, pitäisi sit­ten saa­da kor­vaus­ta. Käytän­nössä siis yksit­täiselle tor­ni­talolle pitäisi olla haittavero.

    Lis­beth: Mik­si autoilua tue­taan täl­laisia luo­lia rakentamalla?

    Jos luo­lat ovat yksi­tyis­es­ti pyöritet­tyjä, ne perivät käyvän mak­sun, eikä autoilua sikäli tue­ta. Se, että luo­lia saa rak­en­taa, lisää toki pysäköin­tipaikko­ja, mikä lisää auton käyt­töä — pait­si jos jos samal­la pois­te­taan autopaikko­ja maan­pinnal­ta, mikä mielestäni olisi posi­ti­ivi­nen asia. Töölössä tämän­tyyp­pinen jär­jeste­ly ei onnis­tunut, mut­ta ei se tarkoi­ta, ettei se voisi yleis­es­ti ottaen olla mahdollista.

  64. Anony­mous:
    “Itä-Pasi­la mata­lak­si vaan”

    Halu­aisin sivullise­na kom­men­toi­da että Itä-Pasi­la on sisältä varsin vehreä ja viihty­isä, ilmeis­es­ti ihmiset näkevät yleen­sä sen radan­var­ren ja pääkatu­jen kuilut kävelysil­toi­neen. Arkkite­htu­uri on oman aikansa luo­mus, mut­ta parem­paa kuin varsi­nai­sis­sa 70-luvun betonilähiöissä.

    Nyt tekee mieli kysyä että mah­datko­han sekoit­taa idän ja län­nen toisi­in­sa? Itä-Pasi­las­sa ei ole ase­mal­ta Mäkelänkadulle saak­ka mitään muu­ta kuin betonikant­ta ja rumia tönöjä.

  65. Ville: En nyt lähtisi mit­taa­maan moni­ar­voisu­ut­ta raken­nusten korkeudella.”

    Nimeno­maan maankäyt­tö ker­too moni­ar­voisu­ud­es­ta ja Suomes­sa se on yksiar­voista. Jotenkin se perus­tuu viher-vasem­mis­to­laiseen ide­olo­giaan. Korkean rak­en­tamisen vas­tus­t­a­mi­nen liit­tyy siihen, että pil­ven­pi­irtäjät miel­letään rahamaail­man hankkeiksi. 

    Mui­ta ilmen­e­misko­htia ovat mm. autopaikko­jen puut­tumi­nen katu­jen var­sil­ta, liiken­teen vaikeut­ta­mi­nen liiken­nesu­un­nit­telul­la, rantarak­en­tamisen kieltämi­nen vaik­ka jokaisen mielestä olisi mukavampi kat­sel­la raken­net­tu­ja ranto­ja ja hoidet­tu­ja piho­ja kuin paju­puskia. Juuri maankäyt­töasi­at ovat niitä, jot­ka hei­jastel­e­vat yhteiskun­nan arvo­maail­maa ja sitä kuin­ka mon­i­naísia yhteiskun­nan arvot voivat olla tai eivät voi olla.

    Suo­mi on maankäytön suun­nit­telus­sa yhden totu­u­den maa kuten tuo 45 asteen sään­tökin osoit­taa. Joku joskus heit­tänyt luvun pöytään ja nyt siihen siten viitataan kaikessa maankäytön suun­nit­telus­sa. Samoin kuin rak­en­tamisen mitoi­tus ranta-alueil­la, joku joskus heit­tänyt että viisi mökkiä on sopi­va määrä kilo­metrille ja vaik­ka sitä ei koskaan ole mis­sään säädet­tykään niin näin tämä vain on muut­tunut totuudeksi.

  66. juge, nykyisessä raken­nus­lais­sa 45 asteen sään­töä ei enää ole — jos se yhtään lohduttaa 🙂

  67. juge: Mui­ta ilmen­e­misko­htia ovat mm. autopaikko­jen puut­tumi­nen katu­jen var­sil­ta, liiken­teen vaikeut­ta­mi­nen liiken­nesu­un­nit­telul­la, rantarak­en­tamisen kieltämi­nen vaik­ka jokaisen mielestä olisi mukavampi kat­sel­la raken­net­tu­ja ranto­ja ja hoidet­tu­ja piho­ja kuin paju­puskia. Juuri maankäyt­töasi­at ovat niitä, jot­ka hei­jastel­e­vat yhteiskun­nan arvo­maail­maa ja sitä kuin­ka mon­i­naísia yhteiskun­nan arvot voivat olla tai eivät voi olla.

    Ilmeis­es­ti jol­lain tieteenalal­la opete­taan vas­takkaisas­et­telun autu­ut­ta tekevä vaiku­tus. Yhteistä tule­vaisu­ut­ta ei voi rak­en­taa, kos­ka liian moni elää vääräl­lä taval­la tai omaa vääriä ajatuk­sia. Olet joko mei­dän puolel­la tai meitä vastaan.

  68. juge, kadun­var­sipysäköin­ti on hyvä asia kos­ka se kaven­taa kat­ua eli las­kee nopeuk­sia sekä suo­jaa jalka­käytävä. Ain­oa joka sitä joskus vas­tus­taa kadun­hoi­dos­ta vas­taa­vat, kos­ka se vaikeut­taa sitä, ja ehkä tieinsinöörit kos­ka se las­kee niitä nopeuk­sia. Ei tämä ole puolue­poli­it­ti­nen kysymys.

    Siitä olen täysin samaa mieltää että poli­ti­ik­ka näkyy rak­en­tamises­sa, mut­ta minus­ta varsinkin kaupunki­rak­en­tamises­sa kon­sen­sushenkenä. Suo­mi on sel­l­ainen maa jos­sa pyritään siihen että kaikkien ja kaik­ki tarpeet ote­taan huomioon, mikä toki sinän­sä on hienoa. Kaupungis­sa vaan maankäytön suun­nit­telu on nol­la­summapeliä kun sitä maa­ta on vähän, jos halu­taan vaikka­pa kaikille oma ilmainen parkkipaik­ka niin tulee lähiötä pysäköin­tikent­ti­neen eikä kaupunkia.

    Suun­nit­telu on val­in­to­ja, tun­tuu että mielu­um­min tehdään surkei­ta kom­pro­mis­se­ja eli ei suun­nitel­la, jot­ta kellekään ei vaan tulisi paha mieli. Juge on ihan oike­as­sa siinä että tämä ei ole moni­ar­voista, minus­ta varsinkin kaupungis­sa eril­lai­sista liiken­teel­listä ja muista normeista tin­gitään jot­ta voi tehdä kaupunkia. Siel­lä asuu sit­ten ne jot­ka siitä tykkää.

  69. tpyy­lu­o­ma: kaupungis­sa eril­lai­sista liiken­teel­listä ja muista normeista tin­gitään jot­ta voi tehdä kaupunkia.

    Käytän­nössä asia (Suomes­sa) on men­nyt tois­in­päin, eli ensin on tehty kaupunkia ja sit­ten on tul­lut nor­mit, joiden mukaan ei enää voi­da tehdä kaupunkia 😉 Mut­ta samaa mieltä, normeista pitää kaupungis­sa voi­da tin­kiä. Kun esimerkik­si pysäköin­tipaikoista, luon­non­va­l­osta tai asun­to­jen koos­ta tin­gitään, saadaan tiivi­im­pää kaupunkia ja ehkä jopa edullisem­pia asuntoja.

    Jos kadun­var­sipysäköin­nin tärkein tehtävä on alen­taa ajonopeuk­sia ja suo­ja­ta jalankulk­i­joi­ta, saman voisi kyl­lä hoitaa kaven­ta­mal­la ajokaisto­ja ja lait­ta­mal­la lev­eille jalka­käytäville penkke­jä ja istu­tuk­sia. Auto­jen varas­toin­ti­in pitäisi toki löytää sil­loin toinen ratkaisu (jos­ta jonkun pitäisi maksaa).

  70. tpyy­lu­o­ma: juge, kadun­var­sipysäköin­ti on hyvä asia kos­ka se kaven­taa kat­ua eli las­kee nopeuk­sia sekä suo­jaa jalkakäytävä.

    Pyöräil­i­jöille kadun­var­sipysäköin­ti tuo han­kaluuk­sia, jopa hen­gen­vaaran. Kuulem­ma Meche­lininkadun eteläpäässä pyöräkaista jää rak­en­ta­mat­ta juuri pysäköin­nin takia.

  71. Luitte jotenkin ohitse tuon moni­ar­voisu­u­den osalta. Yhteen ja samaan kaupunki­in mah­tuu vaik­ka mitä, korkeaa, mata­laa, vil­laa ja teol­lisu­us­ton­tin takapi­haa. Mut­ta kun tul­laan nyky­maail­maan niin vai­h­toe­hto­ja on vain yksi. Voitte tode­ta sen itse kävöisemäl­lä vaikka­pa Vuosaa­res­sa tai Ara­bi­an­ran­nas­sa. Kumpikin oikein upeasti sös­sit­tyjä aluei­ta. Mui­ta ei enää saadakaan aikaisek­si. Vai­h­toe­hdot­to­muus jyrää.

    Minä perään moni­ar­voisu­ut­ta kaupunkisu­un­nit­telu­un. Nyt se on pelkästään tas­apäistävää sosial­is­tista diktatuuria.

  72. Ville:
    juge, nykyisessä raken­nus­lais­sa 45 asteen sään­töä ei enää ole – jos se yhtään lohduttaa 

    Ei ole kovin mon­taa muu­takaan normik­si muut­tunut­ta hoke­maa MRL:ssä, silti niitä jostain syys­tä nou­date­taan ja tois­tel­laan kuin ne oli­si­vat. Kukaan ei uskalla ajatel­la itse. Ei nykyään tule vas­taan irtiot­toa tekevää arkkitehtia.

  73. Ville: Ton­tin halti­jan kannal­ta hänel­lä pitäisi olla yhtä suuri oikeus tehdä tor­ni­ta­lo kuin naa­pu­ri­ton­tin halti­jal­la. On siitä tor­nista jotain hait­taa kuitenkin, ja jos ei itse saa aiheut­taa samaa hait­taa, pitäisi sit­ten saa­da kor­vaus­ta. Käytän­nössä siis yksit­täiselle tor­ni­talolle pitäisi olla haittavero.

    Eiköhän se asia ratkaista niin että niiden yksit­täis­ten tornien paikat määrätään ase­makaavois­sa. Se saa rak­en­taa tornin joka mak­saa kaupungille eniten ton­tista ja on tosis­saan aikeis­sa rak­en­taa, eikä vain pant­taa tont­tia itselleen. 

    Mielestäni tornien vas­tus­ta­jat (esim viimek­si tämän aamun hesaris­sa) ovat aika hakoteil­lä kun väit­tävät Jätkäsaaren ja Kalasa­ta­man ole­van osa Helsin­gin his­to­ri­al­lista keskus­taa. Näi­den kah­den kaupungi­nosan tor­nit nimeno­maan oli­si­vat eril­lään siitä van­has­ta Helsingistä eli mun puoles­ta niiden tornien kohoami­nen ei olisi keneltäkään pois eikä pitäisi estää auringon­säteitä nykyisessä van­has­sa kanta-Helsingistä.

  74. R. Sil­fver­berg, tuos­sa on vain se vika, että käytän­nössä asia näyt­tää menevän niin päin, että ensin luovute­taan tont­ti ja sit­ten korote­taan ker­roslukua… Tai pide­tään ehkä kil­pailu, johon tulee vain yksi kelvolli­nen tar­jous — tai ei yhtään kelvol­lista tar­jous­ta, minkä jäl­keen sovi­taan toteu­tuk­ses­ta ilman kil­pailua. Markki­nahin­noit­telu ei pienessä maas­sa oikein toi­mi, kun mit­takaa­va kasvaa.

    Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma ovat kyl­lä his­to­ri­al­lista kaupunkia, nimit­täin sen sata­ma-aluet­ta. Riip­pumat­ta tästä tai sen arvos­ta, julka­is­tuis­sa kuvis­sa ehdotet­tu Jätkäsaaren torni näyt­tää Bule­vardin ja Meche­lininkadun katu­maise­mas­sa varsin bru­taalil­ta. Samoin Kalasa­ta­mas­sa Itäväylän kat­ta­va kan­si on aika ongel­malli­nen — sel­l­ais­es­ta ei saa miel­lyt­tävää ympäristöä oikein mil­lään. Mut­ta kun mak­saa, saa tehdä mitä halu­aa, niinkö se meni?

    Van­han Helsin­gin kaupunkiku­vas­sa arvokas asia on, että pääasi­as­sa vain kirkon­tor­nit nou­se­vat ylös tasais­es­ta talo­mas­sas­ta — his­to­ri­al­lisen län­sieu­roop­palaisen kaupunki­mallin mukaan. Kuten muual­lakin, tais­telu tor­ni­talo­ja vas­taan saat­taa kuitenkin olla vain viivy­tys­tais­telua. Chicagos­sakin oli hyvin pitkään sään­tö, että kaikkien talo­jen piti olla kaupung­in­talon tor­nia mata­lampia, mut­ta sit­ten kun rajoituk­ses­ta luovut­ti­in, vain taivas oli rajana… 

    Se, miltä Helsin­ki näyt­tää mereltä on hie­man heikko argu­ment­ti tor­ni­talo­ja vas­taan. Mereltä kat­soen kaupunkia ei ole oikein mis­sään. San­ta­ham­i­nan ranto­jen rak­en­t­a­mi­nen riit­tävän tehokkaasti aut­taisi asi­aa. Sinne kun­non tor­ni­talokeskit­tymä 🙂 Muuten n. 8‑kerroksisella umpiko­rt­telil­la saadaan luul­tavasti parhaat tehot irti, kun var­jos­tusasi­at tulk­i­taan samoin kuin tornien kohdalla.

  75. Kaikkea sitä saa lukea. Naa­purin ton­tille tule­valle tor­ni­talolle hait­tavero. Täl­lä logi­ikalla Suo­mi olisi täyn­nä eri­laisia hait­tavero­ja, kos­ka joku toinen ei voi/kykene tekemään samaa, kuin naa­puri. Ymmär­rän tietysti sen, että naa­purin ton­tille suo­tu lupa isom­paan jut­tuun on var­maan katk­er­aa, mut­ta niin­hän on paljon joka paikas­sa, Tuuri kai niin kuin loto­ssa. Tänä päivänä en usko, että Hesas­sa kovin moni yksi­tyi­nen asi­as­ta jou­tu­isi “kär­simään”. Jos olen väärässä, olen pahoillani.

  76. Kaiken­laiset hai­tat olisi hyvä hin­noitel­la. Vaik­ka hin­nat olisi vähän hatus­ta vedet­ty, on tärkeää hin­noitel­la välil­liset kus­tan­nuk­set (muille). Esimerkik­si liikenne aiheut­ta mon­en­laista hait­taa: vie tilaa, aiheut­taa tärinää ja melua, huonon­taa ilman­laat­ua jne. Logi­ik­ka ei voi olla se, että vain hai­tan kär­si­jä hin­noit­telee hai­tan itselleen (eli esim. mak­saa vähem­män huonos­ta sijain­nista) — kyl­lä hai­tan aiheut­ta­jankin pitää joutua maksajaksi.

  77. Ville:

    Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma ovat kyl­lä his­to­ri­al­lista kaupunkia, nimit­täin sen sata­ma-aluet­ta. Riip­pumat­ta tästä tai sen arvos­ta, julka­is­tuis­sa kuvis­sa ehdotet­tu Jätkäsaaren torni näyt­tää Bule­vardin ja Meche­lininkadun katu­maise­mas­sa varsin bru­taalil­ta. Samoin Kalasa­ta­mas­sa Itäväylän kat­ta­va kan­si on aika ongel­malli­nen – sel­l­ais­es­ta ei saa miel­lyt­tävää ympäristöä oikein mil­lään. Mut­ta kun mak­saa, saa tehdä mitä halu­aa, niinkö se meni?

    Van­han Helsin­gin kaupunkiku­vas­sa arvokas asia on, että pääasi­as­sa vain kirkon­tor­nit nou­se­vat ylös tasais­es­ta talo­mas­sas­ta – his­to­ri­al­lisen län­sieu­roop­palaisen kaupunki­mallin mukaan. Kuten muual­lakin, tais­telu tor­ni­talo­ja vas­taan saat­taa kuitenkin olla vain viivy­tys­tais­telua. Chicagos­sakin oli hyvin pitkään sään­tö, että kaikkien talo­jen piti olla kaupung­in­talon tor­nia mata­lampia, mut­ta sit­ten kun rajoituk­ses­ta luovut­ti­in, vain taivas oli rajana… 

    Se, miltä Helsin­ki näyt­tää mereltä on hie­man heikko argu­ment­ti tor­ni­talo­ja vas­taan. Mereltä kat­soen kaupunkia ei ole oikein mis­sään. San­ta­ham­i­nan ranto­jen rak­en­t­a­mi­nen riit­tävän tehokkaasti aut­taisi asi­aa. Sinne kun­non tornitalokeskittymä 

    Jätkäsaaren ja Som­pasaaren per­in­teisiä satamia nos­tokurkei­neen ei ole ole­mas­sa enää, ne on jyrät­ty maan tasalle. Niiden paikalle tulee nyt jotain uut­ta, ja toiv­otan ter­ve­tulleek­si uudem­pia ideoita kuin mitä 70-luvun tas­apak­sut lähiöt edustivat. 

    Jos joku halu­aa rak­en­taa pari tor­nia nihin niin ne ovat mielestän oikeat paikat. Pasi­lan lisäksi. 

    Tor­ni­vas­tus­ta­jat halu­a­vat aina työn­tää tor­nit johonkin muualle, ja sik­si niitä kyl­lä on alka­nut nous­ta kehätei­den ja ulos­menotei­den var­sille n 10–20 km keskus­tas­ta, mut­ta mik­si niitä ei saisi olla 2–3 km päässä keskus­tas­ta, kos­ka siel­lä ne palveli­si­vat suurem­paa joukkoa kuin vain niitä jot­ka kulke­vat autol­la motaria pitkin töihin? 

    Se miltä joku asia näyt­tää on täysin makua­sia. Jonkun mielestä tor­nit ovat rumia mut­ta min­un mielestäni eivät. Tor­nit, edes muu­ta­ma sel­l­ainen, kuu­lu­vat suurkaupunki­in, ja Suo­mi tarvit­see oikean suurkaupu­g­in, ei pelkästään pikkukaupunke­ja ja maaseutua. 

    Chicagon tilanne tuskin tois­tuu tääl­lä, kos­ka USA:sa val­lit­si toisen­laiset yhteiskun­nal­liset olot ja lainalaisu­udet kuin meil­lä nyt, sil­loin kun se kaupun­ki alkoi kasvaa.

  78. juge: Voitte tode­ta sen itse kävöisemäl­lä vaikka­pa Vuosaa­res­sa tai Ara­bi­an­ran­nas­sa. Kumpikin oikein upeasti sös­sit­tyjä aluei­ta. Mui­ta ei enää saadakaan aikaisek­si. Vai­h­toe­hdot­to­muus jyrää.

    Kumpikin tapaus­es­imerkke­jä siitä että “jos halu­taan vaikka­pa kaikille oma ilmainen parkkipaik­ka niin tulee lähiötä pysäköin­tikent­ti­neen eikä kaupunkia.”

  79. tpyy­lu­o­ma: Kumpikin tapaus­es­imerkke­jä siitä että “jos halu­taan vaikka­pa kaikille oma ilmainen parkkipaik­ka niin tulee lähiötä pysäköin­tikent­ti­neen eikä kaupunkia.”

    Jep, ja takana on täysin älytön autopaikkanor­mi, jot­ka sovel­letaan saplu­u­nal­la kaikkialle minne uut­ta kaavoite­taan. Kadun­var­teen vaan viistoparkkia niin paljon kuin mah­tuu. Nyt suun­tauk­se­na näyt­tää tosi­aan ole­van tuo parkkipaikkak­ent­tien kaavoit­tam­mi­nen ja samaan aikaan kadut tehdään kapeina ja niitä reunus­taa helkkarin lev­eät käve­ly- ja pyörätiet. 

    Tuos­sa on yksi iso asia mil­lä uudet alueet on pilat­tu. Ei tule kaupunkia, ja se johtuu Vihrei­den autokam­mos­ta. Katu­ti­la täytetään kaikel­la muul­la pait­si sil­lä mille sen pitäisi olla tarkoitettu.

  80. juge, viistoparkissa on puolen­sa, mut­ta sen jäl­keen se katu näyt­tää parkkipaikalta. Ne paikat on tuol­loin kaavoitet­tu etupäässä pihoille, kos­ka pysäköin­ti on juok­se­vaan veteen ver­rat­ta­va perus­palvelu jon­ka jär­jestää taloy­htiö, ja sik­si sen pitää olla taloy­htiön pihal­la. Ei tuol­la ole poli­itikko­jen kanssa mitään tekemistä. Uudem­mis­sa kaavois­sa tosin on jo vähän järkiinnitty.

    Kadun­var­sipysäköin­ti­in mah­tuu suuri­in­pi­irtein yksi auto kuut­ta-seit­sämää asun­toa kohti. Jos sä tuo­ta halu­at niin en usko että saat esimerkik­si Helsin­gin Vihrei­den kanssa riitaa aiheesta aikaisek­si, mut­ta muu­ta­ma muu puolue saat­taa olla vähän eri mieltä asiasta. 🙂

  81. tpyy­lu­o­ma: juge, viistoparkissa on puolen­sa, mut­ta sen jäl­keen se katu näyt­tää parkkipaikalta.

    Kadun ulkonäkö on pieni har­mi ver­rat­tuna siihen että kaven­ta­mal­la kat­ua viistoparkil­la ajonopeudet järkevöi­tyvät. Ei pikkukaduil­la esimerkik­si jäteau­ton ja henkilöau­ton tarvitse mah­tua ohit­ta­maan toisi­aan kaikkial­la, eikä suo­ja­tien kohdal­la tarvitse edes kah­den henkilöau­ton mah­tua kulke­maan samanaikaisesti.

    Tietysti ne kadut voisi kaavoit­taa tarpeek­si kapeik­si alun­perin, mut­ta minkäs teet kun ilmeis­es­ti joku nor­mi jos­sain sanoo toista.

  82. tpyy­lu­o­ma, ei kadun­varparkki­in tarvitse enem­pää kaupungis­sa saadakaan autopaikko­ja. Riitää että sat­un­nainen pysäköin­ti onnis­tuu eikä vierailul­la käyn­tiä tehdä täysin mah­dot­tomak­si kuten nyt on tehty kaikil­la uusil­la alueil­la, jois­sa pitää kadun­var­si­paikoil­la olla puu viiden metrin välein ja paik­ka autolle on 1/10 m suur­in­pi­irtein. Asukkaiden autot mah­tuu auto­tallei­hin tai pihoi­hin vaik­ka niitä ei varat­taiskaan nyky­istä määrää. Mikä se nor­mi nyt onkaan 1.5 per asun­to keskimäärin? Joka tapauk­ses­sa jotain ihan älytöntä. 

    Ja kan­takaupungis­sa jostain syys­tä autot mah­tuu kaik­ki kadunvarsipaikoille.

    Onko Hes­pe­ri­ankadut esim jotenkin inhot­tavia? Minus­ta se on ihan viihty­isä kokon­aisu­us, ja auto­ja mah­tuu reippaasti.

  83. juge, mietin lähin­nä Museokat­ua joka mun silmään on kyl­lä nyky­isin huonom­pi, mut­ta kieltämät­tä Hes­pe­ri­ankatu ei ole hassumpi.

    juge:
    Ja kan­takaupungis­sa jostain syys­tä autot mah­tuu kaik­ki kadunvarsipaikoille.

    No ei siinä olekaan mitään ongel­maa, ylipään­sä ihan per­in­teisessä nor­maalis­sa kaupunki­rak­en­teessa ei ole mitään ongel­maa. Pysäköin­tipaikois­sa tar­jon­ta luo kysyntää.

    Selkey­den vuok­si, minus­ta olisi val­lan eri­no­maista jos vaan laitet­taisi­in kadun­var­si­paikko­ja sen ver­ran kun järkevästi mah­tuu, ja ne paikat on sit­ten siinä. Jos joku halu­aa louhia halle­ja ja vuokra­ta sieltä paikko­ja tuon lisäk­si niin sen kun. Lakkaisi­vat stres­saa­mas­ta niistä paikoista ja muus­takin, liikenne sopeutuu.

    1. Kan­takaupun­gin pysäköin­tion­gelmi­in ei tule mitään tolkkua niin kauan kun asukaspysäköin­ti on käytän­nössä ilmaista (100€/vuosi). Kenenkää n ei kannna­ta itse han­kkia hal­li­paikkaa vaan toivoa, että naa­purin her­mot pet­tävät ensin.

  84. No joo, mut­ta se mikä siinä on mie­lenki­in­toista on että hin­ta­jous­to voi olla hyvinkin suuri, ainakin pieni nos­to asukaspysäköin­tilu­van hin­nas­ta (36 -> 100 euroa vuodessa) tiput­ti lupi­en määrää muis­taak­seni jotain 30%. Eli voi hyvinkin olla niinkin että jos pysäköin­ti olisi markki­nahin­noitel­tua niin ei se edes mak­saisi kovin paljoa nyky­istä enemmän.

  85. R.Silfverberg kir­joit­ti:

    “Se miltä joku asia näyt­tää on täysin makua­sia. Jonkun mielestä tor­nit ovat rumia mut­ta min­un mielestäni eivät. Tor­nit, edes muu­ta­ma sel­l­ainen, kuu­lu­vat suurkaupunki­in, ja Suo­mi tarvit­see oikean suurkaupu­g­in, ei pelkästään pikkukaupunke­ja ja maaseutua.” 

    Tjaah. Pil­ven­pi­irtäjiä löy­tyy Kiinas­ta joka ain­oas­ta miljoo­nan asukkaan tup­pukylästä. (Toiv­ot­ta­vat­si kukaan ei loukkaan­nu tästä ilmais­us­ta). — Voi olla, että kaupunkiku­val­lis­es­ti ja — suun­nit­telus­sa pieven­pi­irtäjät alka­vat olla sivu­utet­tu vai­he. Ja tur­is­tit halu­a­vat tul­la Helsinki­in, kos­ka tääl­lä e i o l e pilvenpiirtäjiä.

    Hotel­li Tor­nissa on 14 ker­rosta, Aurat­alos­sa 11 ‑tai 12, krit­teereistä riippuen.

    Elämme 60 lev­eyspi­ir­il­lä. Tämä merk­it­see mm. sitä, että aurinko on keskimäärin 30 asteen korkeudel­la puolipäivän aikaan, ja tähän aikaan vuodes­ta 7 asteen korkeudel­la. Tämä myös merk­it­see sitä, että hajava­lo var­jon­puolel­la on vähäisem­pää kuin mata­lam­mil­la lev­eysastel­la. Tarkat fotometriset arvot min­un kyl­lä pitää tarkistaa.

  86. Kadun­var­ren parkkipaikoista mak­se­taan toisaal­ta 1, 2 tai 4 euroa tun­nis­sa (vas­taa 2,5 / 5 / 10 tuhat­ta vuodessa), ja niil­läkin hin­noil­la kysyn­tää tun­tuu ole­van enem­män kuin tar­jon­taa. Tar­jon­taa tietenkin rajoit­taa, että paikko­ja vievät myös asukas- tai yri­tys­tun­nus­pysäköi­jät. Jos vuosipysäköin­ti­tun­nuk­sia saisi ostaa vapaasti, markki­nahin­ta olisi sat­un­naisem­paan pysäköin­ti­tarpeeseen hel­posti nyky­isiä tak­so­ja enem­män. Kus­tan­nusjous­to syn­tyy, kun osta­jia rajoitetaan.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­takaupun­gin pysäköin­tion­gelmi­in ei tule mitään tolkkua niin kauan kun asukaspysäköin­ti on käytän­nössä ilmaista (100€/vuosi). Kenenkää n ei kannna­ta itse han­kkia hal­li­paikkaa vaan toivoa, että naa­purin her­mot pet­tävät ensin.

    Se on käytän­nössä läh­es ilmaista myös, jos asukaspysäköin­ti­mak­su oli­is 300e /v. Mut­ta asi­as­sa voisi edetä:

    1) asukaspysäköin­tun­nuk­sen hin­ta olisi eri­lainen eri kaupunginosissa.(Kalliossa on help­po illal­la löytää parkkis, toisin kuin Töölössä)
    2) kesä-talvikaudelle olisi eri hin­ta, esim. 20 ja 30 e /kk
    3) tun­nus on ker­ral­laan lunastet­ta­va 6 kuukaudek­si, siis mah­dol­liset­si kesä- ja talvikaudek­si erikseen.
    4) auton on olta­va rek­isteris­sä käytössä, ja sitä pitää siirtää paikaltaan, toiselle kadulle tai toiseen kort­teli­in vähin­täin ker­ran viikos­sa. Täl­lä punk­til­la on merk­i­tys­tä lähin­nä lumise­na tal­ve­na, jol­loin parkkipaikko­ja on lumes­ta vapaana vähemmän

  88. Markku af Heurlin:

    Tjaah. Pil­ven­pi­irtäjiä löy­tyy Kiinas­ta joka ain­oas­ta miljoo­nan asukkaan tup­pukylästä. (Toiv­ot­ta­vat­si kukaan ei loukkaan­nu tästä ilmais­us­ta). – Voi olla, että kaupunkiku­val­lis­es­ti ja – suun­nit­telus­sa pieven­pi­irtäjät alka­vat olla sivu­utet­tu vai­he. Ja tur­is­tit halu­a­vat tul­la Helsinki­in, kos­ka tääl­lä e io l epilvenpiirtäjiä.

    Elämme 60 lev­eyspi­ir­il­lä. Tämä merk­it­see mm. sitä, että aurinko on keskimäärin 30 asteen korkeudel­la puolipäivän aikaan, ja tähän aikaan vuodes­ta 7 asteen korkeudella. 

    Tallinnas­sa, Reyk­i­javikissa ja Oslos­sa (kaik­ki Helsinkiä pienem­piä ja yhtä pohjoises­sa) on myös keskus­tas­sa pil­ven­pi­irtäjiä (tai ei 20–30 ker­roksisia talo­ja voi oikein sel­l­aisik­si kut­sua ) Ero näi­den pohjolan pil­ven­pi­irtäjäkaupunkien ja Kiinan n miljoo­nan asukkaan tup­pukyli­in on se että ne ovat avoimia kaupunke­ja matkailijoille.

    Helsin­gin suurimpia ongelmia on se että tänne ei oikeas­t­aan tule tur­is­te­ja samas­sa määrin kuin mui­hin Euroopan tai edes pohjolan kaupunkei­hin, ehkä johtuen siitä että ulko­maalaisil­la on ennakkolu­u­lo­ja Suomea ja sen alkeel­lisik­si ja tyl­sik­si väite­tyjä olo­ja kohtaan. Nimeno­man hotelleina pil­ven­pi­irtäjät nähdään muis­sa pohjoisen kaupungeis­sa hyväksyt­tävemp­inä ilmiöinä kuin esim monikansal­lis­ten yri­tys­ten pääkonttoreina.

  89. Kuin­ka mon­ta yli 20-ker­roksista raken­nus­ta on Zurichissä, sveit­siläisen rahan­val­lan keskuk­ses­sa? Tai Gen­evessä kaiken sveit­siläisen por­var­il­lisu­u­den pesässä?

  90. Helsin­gin suurimpia ongelmia on se että tänne ei oikeas­t­aan tule tur­is­te­ja samas­sa määrin kuin mui­hin Euroopan tai edes pohjolan kaupunkei­hin, ehkä johtuen siitä että ulko­maalaisil­la on ennakkolu­u­lo­ja Suomea ja sen alkeel­lisik­si ja tyl­sik­si väite­tyjä olo­ja kohtaan. 

    Aika tun­tu­val­ta osin tämä johtuu silka­s­ta maanti­eteestä. Tukhol­maan voi ajaa Kööpen­ham­i­nas­ta tai Oslosta autol­la, Helsinki­in men­nessä matkaan tulee ylimääräi­nen vuorokausi tai lento. Takavu­osi­na ja osin edelleenkin tämän huo­maa esi­in­tyvien taiteil­i­joiden kiertueista, joista isoim­mat usein yltävät Tukhol­maan mut­ta eivät Helsinki­in, vaik­ka yleisöä olisi. Tilanne on kyl­lä paran­tunut paljon.

    On äärim­mäisen vaikea kuvitel­la, että tor­ni­talot vetäi­sivät tur­is­te­ja Helsinki­in. Meneekö Kööpen­ham­i­nan Bel­la Sky ‑torne­ja joku kat­so­maan erik­seen? Ehkä ajo­matkan päässä ole­vat arkkite­htu­urin ja tornien har­ras­ta­jat. Väitän, että pääos­alle tur­is­te­ja Köpik­sen varsi­naiset vetovoi­matek­i­jät ovat jotain aivan muu­ta ja heille on aivan sama, kuin­ka omi­tuisen näköi­nen torni kolkon kon­fer­enssikeskuk­sen vier­essä on (vrt. Pasi­lan suunnitelmat).

  91. Helsinkiä luon­nehdi­taan kyl­lä tyl­säk­si ja mum­mo­maisek­si kaupungik­si mui­hin Itämeren alueen kaupunkei­hin ver­rat­tuna. Mum­mo­maisu­ud­es­ta ei ole myöskään mitään vetoa­pua kun hin­tata­so on muuten kallis. 

    En tiedä paran­ta­vatko pil­ven­pi­irtäjät yksin vaikutel­maa, mut­ta hotel­likäyt­töön raken­net­tu enin­tään 20–30 ker­roksi­nen pil­ven­pi­irtäjä hyväl­lä paikalla lähel­lä keskus­taa jota Jätkäsaari nimeno­maan on, houkut­telisi tänne sel­l­aisia matkail­i­joi­ta jot­ka muuten jät­tävät väli­in. Ja se ei aiheut­taisi sosi­aal­isia ongelmia Rööperis­sä, vai väit­tääkö joku toisin?

    Sen­si­jaan 20-ker­roksiset vuokrak­er­rostalot lähiössä jos­sa on vuokrak­er­rostalo­ja paljon ennestään voivat nitä kyl­lä aiheut­taa, mut­ta tässä ei ole nyt kysymys siitä.

  92. Osmo Soin­in­vaara: Kan­takaupun­gin pysäköin­tion­gelmi­in ei tule mitään tolkkua niin kauan kun asukaspysäköin­ti on käytän­nössä ilmaista (100€/vuosi). Kenenkää n ei kannna­ta itse han­kkia hal­li­paikkaa vaan toivoa, että naa­purin her­mot pet­tävät ensin.

    Voi her­ran­ju­mala mitä tekstiä!!

    Jos joku asuu kan­takaupungis­sa niin pitääkö sen vielä mak­saa itsen­sä kipeäk­si auton omistamisestakin???

    Olette te Vihreät kyl­lä melkoista jengiä.

    1. Sopi­ii hyvin min­ulle, että eivät mak­sa ja kesäau­to­jen talvisäi­ly­tys kadun­var­sis­sa pysyy nykyiseen tapaan ilmaise­na, jol­loin auton käyt­tö estyy. Mik­si autoil­i­jat halu­a­vat tätä, en ymmärrä.

  93. Ville:
    Kadun­var­ren parkkipaikoista mak­se­taan toisaal­ta 1, 2 tai 4 euroa tun­nis­sa (vas­taa 2,5 / 5 / 10 tuhat­ta vuodessa), ja niil­läkin hin­noil­la kysyn­tää tun­tuu ole­van enem­män kuin tar­jon­taa. Tar­jon­taa tietenkin rajoit­taa, että paikko­ja vievät myös asukas- tai yri­tys­tun­nus­pysäköi­jät. Jos vuosipysäköin­ti­tun­nuk­sia saisi ostaa vapaasti, markki­nahin­ta olisi sat­un­naisem­paan pysäköin­ti­tarpeeseen hel­posti nyky­isiä tak­so­ja enem­män. Kus­tan­nusjous­to syn­tyy, kun osta­jia rajoitetaan.

    Mä tek­isin ton niin että on vaan tun­ti­hin­ta joka aset­tuu kysyn­nän mukaan, asukkaat saa sit­ten tuos­ta esim. 50% alen­nuk­sen kom­pen­saa­tiona asukaspysäköin­tilu­van poistumisesta.

  94. No sik­si että jokainen joka vähänkin pere­htyy pysäköin­ti­in kan­takaupungis­sa tulee ihan liiken­nepoli­it­tis­es­ta kan­nas­ta riip­pumat­ta suurin piirtein samaan tulok­seen, eli että ongel­ma on hin­noit­telu. Jos sul­la on kymme­nen poten­ti­aal­ista autoil­i­jaa ja kolme pysäköin­tipaikkaa, niin ei siitä nyt voi paljon mui­ta johtopäätök­siä vetää.

    Jon­ka jäl­keen her­ra alis­tet­tu auton­o­mis­ta­ja äänestää jotain joka ei ole pere­htynyt, kos­ka se on tarpeek­si pihal­la mar­mat­tak­seen pysäköintimaksuista.

  95. tpyy­lu­o­ma: Mä tek­isin ton niin että on vaan tun­ti­hin­ta joka aset­tuu kysyn­nän mukaan, asukkaat saa sit­ten tuos­ta esim. 50% alen­nuk­sen kom­pen­saa­tiona asukaspysäköin­tilu­van poistumisesta.

    Toinen vai­h­toe­hto on kaavoit­taa kaupunkia jos­sa pär­jää kohtu­udel­la ilman autoa. Juuri nyt on hyvä sää hypätä bus­si­in 14B tai 16, ajaa Her­ne­saaren päät­tärille ja kokeil­la miltä tun­tuu odot­taa ratikkaa siinä mihin pysäk­it on piirretty.

  96. Markku af Heurlin:
    Kuin­ka mon­ta yli 20-ker­roksista raken­nus­ta on Zurichissä, sveit­siläisen rahan­val­lan keskuk­ses­sa? Tai Gen­evessä kaiken sveit­siläisen por­var­il­lisu­u­den pesässä?

    Ilmeis­es­ti Google on sin­ulle tun­tam­a­ton väline. Osan­net kuitenkin laskea täältä vas­tauk­sen kysymykseesi.

    http://skyscraperpage.com/cities/?cityID=1019

    jos ei laskem­i­nenkaan onnis­tu, niin tässä vas­tauk­sia: http://skyscraperpage.com/cities/?countryID=125

  97. Osmo Soin­in­vaara: Sopi­ii hyvin min­ulle, että eivät mak­sa ja kesäau­to­jen talvisäi­ly­tys kadun­var­sis­sa pysyy nykyiseen tapaan ilmaise­na, jol­loin auton käyt­tö estyy. Mik­si autoil­i­jat halu­a­vat tätä, en ymmärrä.

    Aika lapsel­lista tekstiä.

    Mon­tako kesäau­toa ihmisil­lä on mielestäsi noin niinkuin keskimäärin?

    Ja mitä se kenellekään kuu­luu jos ei autol­laan ajele. Eikös se ole just sitä city-vihreyt­tä? Ei ainakaan maaseu­tu­vihreyt­tä, Kro­n­bergillä taisi olla alla van­ha saas­tut­ta­va pajero ja vaati sille lisäk­si verohelpotusta:)

    1. Minus­ta on rajal­lisen resurssin haaskaus­ta säi­lyt­tää auto­ja pysäköi­tynä kadun­var­teen yli tal­ven ilman, että autoa käytetään kertaakaan.

  98. juge: Jos joku asuu kan­takaupungis­sa niin pitääkö sen vielä mak­saa itsen­sä kipeäk­si auton omistamisestakin??? 

    Joo, tuo­ta aja­tus­ta voisi jatkaakin. Mä ehdotan, että kaikille yli 50 000 vuodessa tien­aav­ille rav­in­to­las­sa syömi­nen olisi ilmaista, kun mak­sa­vat niin paljon jo asun­nois­taan ja vielä vero­jakin ihan sairaasti! Ehkä myös ilmaiset lentomatkat ja pur­jevenelai­tu­rit voisi antaa.

    Vai olisiko sit­tenkin tarpeen, että rajal­lisen resurssin käyt­töä ohjat­taisi­in sen hin­nal­la tarpeet­tomas­ta tarpeelliseen?

  99. Ville: julka­is­tuis­sa kuvis­sa ehdotet­tu Jätkäsaaren torni näyt­tää Bule­vardin ja Meche­lininkadun katu­maise­mas­sa varsin brutaalilta

    Bule­vardil­la torni jää 50 m idem­pänä nyky­is­ten talo­jen taakse piiloon ja esimerkkiku­van kohdal­lakin kesäl­lä puun/puiden taakse näkymät­tömi­in. Toisen kuvan kohdal­la kuol­lut Meche­lininkadun ympäristö on itsessään bru­taalimpi näky kuin aika pienen osan näköken­tästä vievä talo; jos kat­soo kuvan per­spek­ti­ivi­vaikutel­maa ja ver­taa sitä siihen miten paljon silmä näkee tietokoneen ruudun ulkop­uolel­la muu­ta maail­maa, yksi torni ei enää tun­nukaan suurelta.

  100. R. Sil­fver­berg: En tiedä paran­ta­vatko pil­ven­pi­irtäjät yksin vaikutel­maa, mut­ta hotel­likäyt­töön raken­net­tu enin­tään 20–30 ker­roksi­nen pil­ven­pi­irtäjä hyväl­lä paikalla lähel­lä keskus­taa jota Jätkäsaari 

    Jos tietoni pitävät edelleen paikkansa niin neljä viidestä hotel­liyöstä on työn joh­dos­ta. Ja yksi mmat­tiryh­mä on tästä laskel­mas­ta jätet­ty pois.

    Saatan kuvitel­la sankko­jen tur­is­ti­joukko­jen juuri täl­laise­na syys­tal­ven hur­maa­van tuulise­na päivänä tule­van ihastele­maan uut­ta kan­sain­välistä ja sven­gaavaa Helsinkiä ja ihail­e­van hotellinsa parvek­keelta myrskyn raivoa talvisel­la Suomenlahdella.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Sopi­ii hyvin min­ulle, että eivät mak­sa ja kesäau­to­jen talvisäi­ly­tys kadun­var­sis­sa pysyy nykyiseen tapaan ilmaise­na, jol­loin auton käyt­tö estyy. Mik­si autoil­i­jat halu­a­vat tätä, en ymmärrä.

    Kuin­ka paljon ns. kesäau­to­ja on Helsin­gin kan­tkaupungis­sa säilössä kaduil­la asukaspysäköin­ti­aikoil­la. Onko kukaan arvioinut?

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Sopi­ii hyvin min­ulle, että eivät mak­sa ja kesäau­to­jen talvisäi­ly­tys kadun­var­sis­sa pysyy nykyiseen tapaan ilmaise­na, jol­loin auton käyt­tö estyy. Mik­si autoil­i­jat halu­a­vat tätä, en ymmärrä. 

    Joukkoli­iken­teen ongel­mat pois­tu­isi­vat ker­ral­la, kun kk-lipun hin­naksi asetet­taisi­in esim. 500€/kk sisäiselle ja 750€/kk seudul­ta. Ne jot­ka joukkoli­iken­net­tä oikeasti tarvit­se­vat kyl­lä mak­saisi­vat ja toisaal­ta ruuhkien vähetessä lop­pu­jenkin mat­ka sujuisi parem­min. Kalli­ille tont­ti­maalle peruste­tut bus­si­varikot ja joukkoli­iken­neväylät voidaan purkaa asu­tuk­sen alta ja silti mah­tuu oikein hyvät pyöräväylät tilalle. 

    En siis vaan ymmär­rä, mik­si annetaan kalli­ita palvelu­ja käyt­töön läh­es ilmaisek­si; vain osa käyt­tää, mut­ta silti kaik­ki maksaa!?

  103. juge: miten sä tässä nyt äidyt vas­tus­ta­maan markki­namekanis­mia? Olisit nyt edes kon­sis­tent­ti markki­noiden kannattaja.

  104. tpyy­lu­o­ma: Mä tek­isin ton niin että on vaan tun­ti­hin­ta joka aset­tuu kysyn­nän mukaan, asukkaat saa sit­ten tuos­ta esim. 50% alen­nuk­sen kom­pen­saa­tiona asukaspysäköin­tilu­van poistumisesta.

    Min­ua välil­lä hie­man kiusaa, kuin­ka kaik­ki ongel­mat ratkaistaisi­in huu­tokaup­paa­mal­la rajalli­nen hyödyke tai niin, että markki­nat ratkai­se­vat oikean hin­nan ja se on siinä. Sosi­aa­li­nen oikeu­den­mukaisu­us on sit­ten toinen asia; ikään kuin sosi­aa­li­nen seg­re­gaa­tio olisi luon­non­la­ki, jota pitää muodon vuok­si vas­tus­taa, mut­ta oikeasti sille ei mitään voi (markki­nahin­noit­telu johtaa seg­re­gaa­tioon). Kun oikeasti sel­l­aisia euro-tulon­si­ir­to­ja ei ikinä nähdä jot­ka vas­taisi­vat esim. autopaikkavaa­timusten kaut­ta syn­tyviä tulonsiirtoja.

    Yksi ongel­ma on sub­jek­ti­ivisen oikeu­den laa­jen­t­a­mi­nen asioi­hin, joi­hin ei pitäisi. Esim. ei pitäisi jakaa asukaspysäköin­tilu­pia enem­pää kuin on paikko­ja (vieras- tai asioin­tipaikko­jakin pitää vara­ta jonkun ver­ran); näkökan­nas­ta riip­puen luvat pitäisi jakaa huu­tokau­pal­la, arvon­nal­la tai perustel­tu­jen hake­musten poh­jal­ta, jol­loin niitä lupia pitäisi jakaa hyvin rajoite­tusti, muut sit­ten mak­sa­vat markkinahinnan.

    Tai sit­ten tehtäisi­in niin hyvä joukkoli­ikenne, ettei autoa tarvitse käyt­tää. Tai niin hyvä kaupunki­rakenne, että joukkoli­ikenne pär­jää. Mut­ta kun ei se tun­nu onnistuvan 😉

  105. spot­tu: Toinen vai­h­toe­hto on kaavoit­taa kaupunkia jos­sa pär­jää kohtu­udel­la ilman autoa. Juuri nyt on hyvä sää hypätä bus­si­in 14B tai 16, ajaa Her­ne­saaren päät­tärille ja kokeil­la miltä tun­tuu odot­taa ratikkaa siinä mihin pysäk­it on piirretty.

    Tähän Etelä-Helsinki­in täm­möi­nen näkökul­ma, ver­rataan Munkkaan. Munkkiniemen ja Munkkivuoren joukkoli­ikenne on ongel­mallista, mut­ta sitä kehitetään akti­ivis­es­ti ja se tulee parane­maan: Munkkivuoren ratik­ka, nol­la­jok­eri, nelosen muut­ta­mi­nen pikaraitiolinjaksi.

    Munk­in­seu­tu Ry on akti­ivi­nen kaupungi­nosay­hdis­tys jol­la on toteut­tamiskelpoisia paran­nuse­hdo­tuk­sia, ei esimerkik­si kimp­pataksin hin­taisi Jouko-lin­jo­ja, ja joka ärähtää sil­loin kun siihen on syytä. Viimeisimp­inä nelosen yöliikenne.

    Eteläiset kaupungi­nosat Ry on myötähäpeää ja huvit­tuneisu­ut­ta aiheut­ta­va kylähullukerho.

    Jos olisit KSV:n tai HSL:n virkamies niin kum­mal­la alueel­la mielu­um­min tek­isit kehitystyötä?

    Perus­takaa parem­pi kaupunginosayhdistys.

  106. Ville: Min­ua välil­lä hie­man kiusaa, kuin­ka kaik­ki ongel­mat ratkaistaisi­in huu­tokaup­paa­mal­la rajalli­nen hyödyke tai niin, että markki­nat ratkai­se­vat oikean hin­nan ja se on siinä.

    Rajal­lis­ten hyödykkei­den ongelmi­in on vai­h­toe­hdot painimi­nen, jonot­ta­mi­nen, arpomi­nen tai hin­noit­telu. Kaik­ki ongel­mat eivät ole tuol­laisia, mut­ta sil­loin kun niistä on kyse ja sanoo ettei hin­noit­telu käy niin pitäisi selit­tää mitä noista muista vai­h­toe­hdoista kannatta.

    Sosi­aa­li­nen oikeu­den­mukaisu­us on sit­ten toinen asia; ikään kuin sosi­aa­li­nen seg­re­gaa­tio olisi luon­non­la­ki, jota pitää muodon vuok­si vas­tus­taa, mut­ta oikeasti sille ei mitään voi (markki­nahin­noit­telu johtaa seg­re­gaa­tioon). Kun oikeasti sel­l­aisia euro-tulon­si­ir­to­ja ei ikinä nähdä jot­ka vas­taisi­vat esim. autopaikkavaa­timusten kaut­ta syn­tyviä tulonsiirtoja.

    Sit­ten var­maan kan­nat­taa vaa­tia että ne tulon­si­ir­rot tehdään. Kyseisessä pysäköin­ti­ta­pauk­ses­sa on vaan aika vaikea nähdä tuo­ta ongel­maa; tuo­tot kuitenkin menee kaupun­gin kas­saan ja kaupun­gin rahankäytöstä hyö­tyvät on enem­män tulon­jaon alapäässä kuin pysäköin­ti­mak­su­jen maksajat.

    Asian voi muuten peri­aat­teessa hoitaa niinki­in että antaa pien­i­t­u­loisem­mille enem­män pelimerkke­jä, hypo­teet­tis­es­ti vaikka­pa asukaspysäköin­ti­mak­sun voisi per­iä niin että mak­su­tom­mak­si muutet­tu asukaspysäköin­tioikeus rin­naste­taan työ­suhde-etu­un ja sen vero­tusar­vo lisätään tuloi­hin, eli mak­su on pro­gres­si­ivi­nen. En oikeasti ehdo­ta tuo­ta, menee turhan hankalaksi.

    …näkökan­nas­ta riip­puen luvat pitäisi jakaa huu­tokau­pal­la, arvon­nal­la tai perustel­tu­jen hake­musten pohjalta,

    Voin kuvitel­la ne itku­vir­ret, kuka niitä sit­ten lukee. Tut­ta­va aikoinaan vapau­tui parkkisakos­ta perus­teel­la että hän oli yökylässä rakkaansa luona, mut­ta suh­teen tuoreud­es­ta johtuen on kohtu­u­ton­ta olet­taa että hän olisi vielä han­kkin­ut pysäköin­tipaikan alueelta. 🙂

    Tai sit­ten tehtäisi­in niin hyvä joukkoli­ikenne, ettei autoa tarvitse käyt­tää. Tai niin hyvä kaupunki­rakenne, että joukkoli­ikenne pär­jää. Mut­ta kun ei se tun­nu onnistuvan.

    Kan­takaupungis­sa autot­tomien asuinkun­tien osu­us taisi olla jopa 80%, vai­htelee vähän alueit­tain, vaikea tuo­ta on enää nostaa.

    En tiedä kun ei ole dataa, mut­ta anek­doot­tien ja henkilöko­htais­ten koke­musten poh­jal­ta min­un käsi­ty­seni on se että aika suuri osa kan­takaupun­gin auton omis­ta­jis­takin käyt­tää autoaan aika har­voin. Se on sitä varten että voi käy­dä sil­loin täl­löin mökil­lä, kylässä, tms. Eli ilmankin pär­jäisi, tai sitä voisi säi­lyt­tää jos­sain syr­jem­mäl­lä. Tämä olisi myös tietenkin niiden etu jot­ka tarvit­se­vat niitä paikkoja.

    Se että rahal­lis­es­ti kuitenkin aika pieni asukaspysäköin­ti­mak­sun nos­to vähen­si lupi­en määrää ulko­muis­tista läh­es 30% tukee tuo­ta käsitystä.

  107. tpyy­lu­o­ma, olet tietenkin oike­as­sa. Siitä huoli­mat­ta pysäköin­ti­ratkaisui­hin kuten kaikki­in isoi­hin liiken­nepro­jek­tei­hin liit­tyy se ongel­ma, että ne ovat käytän­nössä suuren mit­takaa­van taloudel­lisen val­lan käyt­töä — mut­ta ei niitä osa­ta sel­l­aise­na nähdä. Osmo on esit­tänyt laskelmia pysäköin­tipaikkavaa­timuk­sen hin­nas­ta autot­tomille uusil­la alueil­la; kan­takaupun­gin asukaspysäköin­ti on sen rin­nal­la pieni asia. Isot raideli­iken­teen investoin­nit toimi­vat yleen­sä niin, että sekä investoin­ti että liiken­nöin­ti on tap­pi­ol­lista (t.s. sub­ven­toidaan suurelta osin verovaroin). Tämä taas johtaa hel­posti siihen, että pidem­mät työ­matkat muut­tuvat houkut­tel­e­vam­mik­si (tai mah­dol­lisik­si); sen jäl­keen asun­to­jen hin­ta kauem­pana nousee ja sit­ten yhdyskun­tarakenne lev­iää taas entis­es­tään. Ehkä paras ratkaisu olisi, että mitään liiken­nemuo­toa ei sub­ven­toi­da, joillekin voidaan se sijaan lait­taa hait­tavero­ja. Liikku­mi­nen tulisi huo­mat­tavasti kalli­im­mak­si, mut­ta se olisi tehokas tapa tiivistää yhdyskuntarakennetta…

  108. Ville: Liikku­mi­nen tulisi huo­mat­tavasti kalli­im­mak­si, mut­ta se olisi tehokas tapa tiivistää yhdyskuntarakennetta…

    Käytän­nössä liikku­misen kus­tan­nuk­set las­ke­taan min­u­uteis­sa, ei eurois­sa. Jos tätä täy­den­net­täisi­in sisältämään myös työ­paik­ka-aluei­den saavutet­tavu­us yksi­ty­isautol­la, saataisi­in jotain osvi­it­taa siitä kuin­ka suuria aikakus­tan­nusuhrauk­sia julk­isi­in siir­tyvältä yksi­ty­isautoil­i­jal­ta edel­lytetään, ja ehkä myös mik­si tren­di on juuri päin­vas­taiseen suuntaan.

    Itse näen yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­misen suurim­pana syynä sen että yksit­täiselle per­hekun­nalle muut­ta­mi­nen jon­nekin kehyskun­ti­in on ratio­naa­li­nen ratkaisu. Kun vaikka­pa Keilanie­mi-Otanie­mi-Tapi­o­la ‑keskit­tymään (ajalli­nen) työ­matkakus­tan­nus on sama Kirkkon­um­melta (autol­la) ja eteläis­es­tä kan­takaupungista (julk­isil­la), ja jälkim­mäi­nen on lisäk­si täyn­nä, on val­in­ta aika selviö.

    Isosti nyky­istä tas­apain­oa pystyy heilaut­ta­maan vain raskas­raide työ­paikkakeskit­tymän keskel­lä, eli juurikin se mitä tapah­tuu län­simetron var­rel­la, Kalasa­ta­mas­sa ja Pasilassa.

  109. “Kun vaikka­pa Keilanie­mi-Otanie­mi-Tapi­o­la ‑keskit­tymään (ajalli­nen) työ­matkakus­tan­nus on sama Kirkkon­um­melta (autol­la) ja eteläis­es­tä kan­takaupungista (julk­isil­la), ja jälkim­mäi­nen on lisäk­si täyn­nä, on val­in­ta aika selviö.”

    Tämä vaa­tine tarken­nus­ta: Kirkkon­um­melta ja Espoos­ta pääsee hyvin bus­seil­la Keilaniemeen, Tut­tu Nokian kehi­tyspääl­likkö val­it­si osak­si tästä syys­tä asuin­paikkansa Kirkkon­um­men Upin­niemen tien varteen. 

    Joku voisi selvit­tää, kuin­ka mon­ta työ­paikkaa on Nokian pääkont­toris­sa Keilaniemessä (2500 tietääk­seni) ja kuin­ka mon­ta autopaikkaa (500 tietääkseni)

    1. Tuo ajankäyt­tö riip­puu myös siitä, miten se las­ke­taan. Jos ajankäyt­töä on se, kun ei pysty tekemään työtä (luke­maan sähkö­poste­ja) joukkoli­ikenne on huo­mat­tavasti nopeam­paa kuin autol­la ajami­nen. Mat­ka-aika paikas­ta toiseen on noin kymme­nen sekun­tia, joka menee oves­ta sisään tulemiseen ja paikalleen istumiseen.

  110. Mikko:
    juge: miten sä tässä nyt äidyt vas­tus­ta­maan markki­namekanis­mia? Olisit nyt edes kon­sis­tent­ti markki­noiden kannattaja.

    Mis­sä?

  111. > Minus­ta on rajal­lisen resurssin haaskaus­ta säi­lyt­tää auto­ja pysäköi­tynä kadun­var­teen yli tal­ven ilman, että autoa käytetään kertaakaan.

    Help­po nak­ki, jos autop­uoluei­ta ei ote­ta huomioon. Laite­taan asukaspysäköi­jille vaikka­pa neljän päivän pysäköintiaika.
    — riit­tää hyvin yli viikonlopun
    — etelän loman ajak­si pitää jo viedä auto Seu­tu­laan tai muualle
    — vain viikonop­puna käytet­tävät autot eivät voi jäädä kaduille
    — kuusi päivää sal­lisi viikonloppuautot

  112. Markku af Heurlin: Tämä vaa­tine tarken­nus­ta: Kirkkon­um­melta ja Espoos­ta pääsee hyvin bus­seil­la Keilaniemeen

    Tun­temas­sani tapauk­ses­sa tavoiteai­ka 9:00 Keilaniemessä tarkoit­taa HSL:n reit­tiop­paan mukaan lähtöä 7:31, per­il­lä 08:45. Eihän tuo tietysti ole kuin puoli­toista tun­tia, jos­sa joukkoli­iken­nepenaltya tun­ti. Etelä-Helsingistä riit­tää että läh­tee 08:21, eli vain 20 min­uutin penal­ty suun­taansa joukkoli­iken­teen käyttäjälle.

    Empiria voit­taa aina, eli palvelu ei ole tyy­dyt­tävää jos sitä ei käytetä. En pitäisi Kirkkon­um­mea mitenkään eri­tyisen hyvänä esimerkkinä joukkoli­iken­teen toteut­tamis­es­ta vaik­ka muut­ta­mal­la Upin­niemen tien var­teen pää­sisikin lähelle bussipysäkkiä.

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo ajankäyt­tö riip­puu myös siitä, miten se las­ke­taan. Jos ajankäyt­töä on se, kun ei pysty tekemään työtä (luke­maan sähkö­poste­ja) joukkoli­ikenne on huo­mat­tavasti nopeam­paa kuin autol­la ajami­nen. Mat­ka-aika paikas­ta toiseen on noin kymme­nen sekun­tia, joka menee oves­ta sisään tulemiseen ja paikalleen istumiseen.

    Autossa pystyy hands-free:llä hoita­maan työpuhelui­ta, joukkoli­iken­teessä ei. Ja haluis­in­pa (en) nähdä näitä sähkö­poste­jaan ruuhk­abus­sis­sa purkavia kansalaisia.

    Lisäk­si muis­tet­takoon, että kaik­ki autoa käyt­tävät tietysti liikku­vat samaan aikaan ja suun­taan kuin muut, ja istu­vat poikkeuk­set­ta kont­toris­sa 8–16..

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo ajankäyt­tö riip­puu myös siitä, miten se las­ke­taan. Jos ajankäyt­töä on se, kun ei pysty tekemään työtä (luke­maan sähkö­poste­ja) joukkoli­ikenne on huo­mat­tavasti nopeam­paa kuin autol­la ajami­nen. Mat­ka-aika paikas­ta toiseen on noin kymme­nen sekun­tia, joka menee oves­ta sisään tulemiseen ja paikalleen istumiseen.

    Tässä kohtaa liiken­nevä­lineis­sä on suuri ero. Täy­teen paka­tus­sa bus­sis­sa ei kauheasti sähkö­poste­ja lue­ta, eikä ratik­ka paljon parem­pi ole. Kauko­ju­nis­sa sen sijaan voi ihan oikeastikin tehdä töitä, huo­mat­tavasti parem­min kuin lentokoneessa.
    Lisäk­si sähkö­poste­ja ei vält­tämät­tä kaikil­la ole niin kauheasti työ­mat­ka-aikaan luet­tavak­si, jos niitä käytetään pääasi­as­sa viestin­tään työaikana.

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Kata­janokalla noin 20% autopaikoista olki viime tal­ve­na autoil­la, joi­ta ei siir­ret­ty kertaakaan.

    Min­ul­la olisi tähän ratkaisu. Kiel­letään Soin­in­vaaroil­ta autokateus.

    Jokainen autonos­ta­ja on autopaikkansa lunas­tanut veroina mon­een kertaan.

    1. juge
      Mik­si me kan­takaupungis­sa van­hois­sa talois­sa asu­vat olemme lunas­ta­neet paikkamme veroina mon­een ker­taan, mut­ta uus­tuotan­toalueil­la ne pitää rak­en­taa oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la tontille?
      Edelleen. Kat­son ole­vani autoilun puolel­la, kun olen sitä mieltä, että niukko­ja autopaikko­ja ei pitäisi käyt­tää sel­l­ais­ten auto­jen säi­lyt­tämiseen, joi­ta ei käytetä kuukausiin.

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    juge
    Mik­si me kan­takaupungis­sa van­hois­sa talois­sa asu­vat olemme lunas­ta­neet paikkamme veroina mon­een ker­taan, mut­ta uus­tuotan­toalueil­la ne pitää rak­en­taa oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la tontille?

    Beats me, vas­taa sinä kun ker­ran olet siel­lä lau­takun­nas­sa näistä autopaikoista päättämässä:)

    1. juge,
      En voi vas­ta­ta, kun aina häviän äänestyksessä.
      Uusien aluei­den parkkipaikkamäärä on niin suuri, ettei se mah­duisi mitenkään katu­jen var­sille. Paikko­ja on kak­si paikkaa/ kolme asun­toa, mut­ta kadun­var­sille mah­tu­isi vain 1 paik­ka / seit­semän asuntoa.

  117. Juge­han kek­si juuri täy­del­lisen ratkaisun autoi­hin liit­tyvien kus­tan­nusten rahoitukseen. 

    Korote­taan autoveroa niin, että voidaan hyvit­tää Helsingille aiheutu­vat kus­tan­nuk­set pysäköinti­normien mukaisten parkkilu­olien ja tun­nelei­den rak­en­tamis­es­ta. Tuol­lainen pis­tevero­han kan­nat­taa kerätä niiltä jot­ka kus­tan­nuk­set aiheut­taa eli autoil­ta, eikä asukkailta.

    1. Joukkoli­iken­net­tä ei tarvit­sisi Helsin­gin seudul­la tukea lainkaan, jos oltaisi­in vain tasapuolisia.
      1) Erote­taan liiken­neväylät joukkoli­iken­teen väyli­in ja henkilöau­to­jen väyli­in ja jae­taan kap­a­siteet­ti matkus­ta­jamäärien suh­teessa. Joukkoli­ikenne nopeu­tu­isi suh­teessa henkilöau­toi­hin niin paljon, ettei mitään tukea tarvittaisi.
      2) Pysäköin­nin kus­tan­nuk­set, myös alle jäävän maan arvo, sälytetään autoille. Ja vas­taavasti tietysti joukkoli­iken­teen ter­mi­naalien hin­ta ja maan vuokra joukkoliikenteelle.

  118. Kuto­ja, tuo­han on suo­ras­taan nerokas ratkaisu. Kus­tan­nus voidaan ihan hyvin jakaa kaikille Suomen autoil­i­joille, niin väl­tetään kikkailu sil­lä että helsinkiläiset säi­lyt­tävät hal­li­paikoil­laan maaseudun serkku­jen autoja.

    Suomes­sa on 2,5 miljoon­aa henkilöau­toa. Hiukan yläkant­ti­in lask­ien (ja mik­sikäs ei, suures­sa osas­sa Helsin­gin asuinki­in­teistöjä ei ole nykyisen autopaikkanormin mukaista määrää autopaikko­ja) Helsinki­in tarvi­taan vuosit­tain 10 000 parkkipaikkaa lisää, à 50 000 euroa. Tästä seu­raa, että jokaista autoa (Suomes­sa) pitää verot­taa vuosit­tain 200 eurol­la lisää, niin saadaan mak­set­tua helsinkiläis­ten autopaikat. Eihän tämä nyt ole edes kovin kallista suh­teutet­tuna autoilun mui­hin kustannuksiin.

    Tietenkin sil­lä puolel­la mil­jardil­la eurol­la /vuosi voisi tehdä jotain kehittävämpääkin.

  119. Kuto­ja:
    Juge­han kek­si juuri täy­del­lisen ratkaisun autoi­hin liit­tyvien kus­tan­nusten rahoitukseen. 

    Korote­taan autoveroa niin, että voidaan hyvit­tää Helsingille aiheutu­vat kus­tan­nuk­set pysäköinti­normien mukaisten parkkilu­olien ja tun­nelei­den rak­en­tamis­es­ta. Tuol­lainen pis­tevero­han kan­nat­taa kerätä niiltä jot­ka kus­tan­nuk­set aiheut­taa eli autoil­ta, eikä asukkailta.

    joo, kuinkako­han paljon auton­o­mis­ta­jien vero­ja pitääkään laskea kun ei enää istute­ta kaduille pui­ta ja raken­nel­la rot­valle­ja vaan maalataan viistopark­ki niiden tilalle? Mak­saisikos kadut ehkä kol­man­nek­sen vähem­män? Sen voisi sit­ten palaut­taa autoil­i­joille autoveron alennuksena.

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    juge,
    En voi vas­ta­ta, kun aina häviän äänestyksessä.
    Uusien aluei­den parkkipaikkamäärä on niin suuri, ettei se mah­duisi mitenkään katu­jen var­sille. Paikko­ja on kak­si paikkaa/ kolme asun­toa, mut­ta kadun­var­sille mah­tu­isi vain 1 paik­ka / seit­semän asuntoa.

    autopaikkanor­mi on aivan älytön. Kaikkial­la kan­takaupungis­sa pär­jätään katu­parkeil­la, eiköhän se hoi­tu­isi muual­lakin niin. Mul­la ei ole koskaan ollut auto­hal­li­paikkaa ja aina auto on mah­tunut jon­nekin. Talvek­si olen ottanut lämpimän paikan veneelle mut­ta eipä tulisi mieleenkään ottaa autoil­leni läm­mintä parkkia.

  121. Niin ja Mega­hertzin kaavas­sa saa poikkeuslu­pal­la rak­en­taa asuinker­rostalon Hert­toniemeen peräri 40 metrin (vas­taa kah­ta taloriv­iä) päähän Itäväylästä, sil­lä ehdol­la että väli­in tehdään ensin talolli­nen toim­i­ti­laa. Sitähän ei ole seudul­la kuin megak­er­rosneliö tyhjänä.

    Jos jokainen vilkkaampi autoväylä on tois­tasa­taa metriä lev­eä rai­lo niin ei tähän kaupunki­in mah­du asukkaita.

  122. Osmo Soin­in­vaara: Jos ajankäyt­töä on se, kun ei pysty tekemään työtä (luke­maan sähkö­poste­ja) joukkoli­ikenne on huo­mat­tavasti nopeam­paa kuin autol­la ajaminen.

    Miten mah­taa työan­ta­jal­ta edel­lytet­tävä työpis­teen ergono­mi­as­ta huole­htimi­nen onnis­tua ruuhk­abus­sis­sa? Tai kuin­ka mon­es­sa työ­paikas­sa voi bus­sis­sa las­ke­tut työmin­uu­tit merka­ta työajaksi?

    Eikä läp­päriä bus­sipysäkil­lä odotusa­jal­la nakut­tavaa puku­mi­estä ole vielä tul­lut vas­taan, edes räntäsateessa.

    (Jotkut var­masti voi hyö­dyn­tää suuren osan bus­si­matkas­ta todel­liseen työn­tekoon, mut­ta useil­la ei edes ole sel­l­aisia työte­htäviä joi­ta pysty­isi kän­nykäl­lä sähkö­pos­til­la hoitelemaan.)

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.