Kunnon mökit ilman vakituisen asukkaan oikeuksia

Eräs tut­ta­va­ni haki raken­nus­lu­paa kesä­mök­ki­ton­til­leen. Luvan ehto­na oli, että mökin saa raken­taa, mut­ta ilman savu­piip­pua. Mitä pahaa on savupiipussa?

Yri­tän arva­ta. Mää­räyk­sel­lä täh­dä­tään sii­hen, ettei raken­nus saa olla tal­via­sut­ta­va. Vähän ovat van­han­ai­kai­sia kei­not, sil­lä säh­kö­läm­mi­tys­tä raken­nus­lu­pa ei kui­ten­kaan kiel­lä. Tal­vek­si siis säh­köt pääl­le. For­tum kiittää.

Mik­si tal­vel­la ei saa asua? Jot­ta taloon ei voi­si muut­taa vaki­tui­ses­ti. Vaki­tui­ses­ti ei saa asua, kos­ka sil­loin kun­nal­le tuli­si vel­vol­li­suus jär­jes­tää kou­lu­kyy­dit ja muut kun­nal­li­set palvelut.

Entä jos sää­del­täi­siin suo­raan sitä mitä halu­taan sää­del­lä. Mökin sai­si raken­taa niin hyvin kuin halu­aa ja siel­lä sai­si viet­tää aikaa myös tal­vel­la, mut­ta vaki­tui­sen asun­non oikeuk­sia se ei sai­si, vaik­ka kuin­ka vaki­tui­ses­ti asui­si. Oikeu­det oli­si­vat samat kuin kesä­mö­keil­lä. Ambu­lans­si voi­daan tila­ta ja paloau­to, mut­ta ei koti­sai­raan­hoi­toa eikä kou­lu­kul­je­tuk­sia. Jos ei ole kir­joil­la muu­al­la, verot pitää mak­saa kysei­seen kun­taan ja lap­sil­le jär­jes­te­tään perus­kou­lu, mut­ta kou­luun tulee hank­kiu­tua omin voi­min, jos asuu kesä­mö­kik­si tar­koi­te­tul­la tontilla.

54 vastausta artikkeliin “Kunnon mökit ilman vakituisen asukkaan oikeuksia”

  1. Olen ihme­tel­lyt tuo­ta samaa, oma veik­kauk­se­ni on että pik­ku­tei­den auraus ja tal­vi­kun­nos­sa­pi­to mak­sai­si maa­seu­tu­kun­nil­le aika pal­jon jos ihmi­set, eten­kin elä­ke­läi­set, sai­si­vat pitää kir­jan­sa mis­sä halu­aa eli kesä­mö­keil­lään. Mut­ta tuo savu­pii­pun kiel­to on jo aika kumma. 

    Tehok­kaam­pi on vesi­ves­san kiel­to. Ei huvi­ta nimit­täin käy­dä 30 asteen pak­ka­sel­la mis­sään ulko­huus­sis­sa ja sisä­käyt­töön tar­koi­te­tut kom­pos­toi­vat ves­sat dunkkaa!

  2. Joo, mut­ta oli­si sekin kes­tä­mä­tön tilan­ne, jos kun­tiin muo­dos­tui­si kak­si asun­to­kan­taa — ne joil­la on pal­ve­lut a ne joil­la ei ole. Ehkä syr­jä­seu­duil­le ja syr­jä­seu­duil­la myön­net­täi­siin vain noi­ta jäl­kim­mäi­siä lupia.

    Savu­pii­put­to­muus on mökil­lä sii­nä mie­les­sä jör­je­tön aja­tus, että tak­ka­tu­len polt­ta­mi­nen ja mak­ka­ran käris­tys on hyvin perin­teis­tä mök­ki­toi­min­taa. Läm­mi­tyk­sen taas voi toteut­taa läm­pö­pum­pul­la­kin ilman savu­ja. Ja eko­lo­gi­sis­ta syis­tä pihan risut voi­si hyvin käyt­tää lämmitykseen.

    Mui­ta­kin kik­ko­ja voi­si olla, kuten vaik­ka­pa kiin­teis­tö­ve­ron peri­mi­nen niin, että sa ohjaa raken­ta­mis­ta halut­tuun suun­taan tai kuit­taa kun­nal­le aiheu­tu­via kustannuksia.

  3. Kyse on raken­nus­mää­räys­ten koh­das­ta, jos­sa ilman tuli­si­jaa ole­va kevyt raken­nus voi­daan teh­dä ilmoi­tus­me­net­te­lyl­lä ilman rakennuslupaa. 

    Jot­kut kun­nat tul­kit­se­vat tätä lain­koh­taa väl­jäs­ti ja sal­li­vat jopa kesä­mök­ki­ta­soi­sia raken­nuk­sia tuol­la menet­te­lyl­lä tehtäviksi. 

    Nämä ovat nii­tä tei­dän lain­sää­tä­jien aikaan­saa­mia älyt­tö­myyk­siä, joi­den kans­sa on vaan koe­tet­ta­va elää. Ja myös osoi­tus sii­tä, kuin­ka suo­ma­lai­nen “hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta” on todel­li­suu­des­sa hol­housyh­teis­kun­ta, jos­sa byro­kraa­tit val­vo­vat, ettei­vät kan­sa­lai­set vaan tee asioi­ta omal­la par­haak­si kat­so­mal­laan taval­la, vaan elää byro­kraa­tin mää­rit­tä­mäl­lä tavalla.

  4. Tuo­han on juo­ni pykä­lä­vii­da­kol­la luo­tu kei­no estää vapaas­ti valit­se­mas­ta asuin­paik­ka­kun­taa. Vaik­ka tuol­la puu­tu­taan todel­li­seen perus­oi­keu­teen se tapah­tuu byro­kra­tian epä­suo­rin keinoin. 

    Lai­tos­van­huk­sil­le­han tuo muut­to-oikeus on palau­tet­tu osit­tai­se­na. Ei siis koko­naan vapaa­na ja muis­ti­ku­va­ni mukaan kulu­jen mak­sa­ja­na on sil­ti van­ha kunta. 

    Olen­kin vuo­si ihme­tel­lyt mik­sei per­heem­me kesä­mö­kil­lä oli­si saa­nut asua vakituisesti.

    En muis­ta oli­ko Suo­mes­ta, mut­ta jos­sain romaa­nis­sa muis­tan luke­nee­ni että seu­dun kokoa kuvat­tiin ker­to­mal­la savu­piip­pu­jen lukumäärä.

  5. Tie­tys­ti koko mök­ki­kult­tuu­ri on var­sin arve­lut­ta­vaa. Pitäi­sin­kin eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väm­pä­nä juu­ri päin­vas­tais­ta, savu­pii­pun saa raken­taa, mut­ta se edel­lyt­tää vaki­tuis­ta asumista! 

    En sit­ten tie­dä, onko auto­puo­lu­een tuke­mi­nen ja joka­vii­kon­lop­pui­set yksi­tyi­sau­to­ral­lit mitä pitäi­si sallia?

  6. Tuo­han oli­si lii­an järkevää. 

    Nykyi­nen sys­tee­mi ran­kai­see aikusia ihmi­siä. Itse­pä­hän ovat asuin­paik­kan­sa valin­neet. Jos las­ten kyy­dit tule­vat koh­tuut­to­mak­si esim ajan suh­teen, se on sit­ten tapaus erikseen.Useimmat van­hem­mat kyl­lä ajat­te­le­vat las­ten­sa parasta.

  7. Var­mas­ti savu­piip­pu­kiel­los­sa ei sii­tä ole kysy­mys, jos kiel­to edes on oikein ymmärretty.

    Luulisin,että ton­til­la on jo savu­pii­pul­li­nen raken­nus, siis loma-asu­mus tai vaki­nai­seen asu­mi­seen raken­teil­taan hyväk­syt­ty asu­mus, ja myös sau­na. Raken­nus­jär­jes­tys tai kaa­va rajoit­taa muut raken­nuk­set ulko­ra­ken­nuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta ja ton­til­la on vie­lä ulko­ra­ken­nuk­sil­le raken­nusoi­keut­ta jäl­jel­lä. Piip­pu­kiel­to estää vää­rin­käyt­tä­mäs­tä nimi­ket­tä ulko­ra­ken­nus toi­se­na asuin- tai lomarakennuksena.

  8. PS.Yrittääköhän joku myy­dä raken­nus­pai­kan nur­kan oma­na tont­ti­na, jol­la on sanan­mu­kai­ses­ti raken­nusoi­keut­ta? Onhan sitä raken­nusoi­keut­ta, mut­ta vain ulko­ra­ken­nuk­sel­le. Kai kauup­pa, jos se on toteu­tu­nut, voi­daan pur­kaa, kun tont­ti lohkotaan.

  9. Oli­si­ko­han kyse van­has­ta kaa­va­mää­räyk­ses­tä, jos­ta aika on aja­nut ohi? Ehkei sil­loin kun kaa­va on laa­dit­tu, ole osat­tu kuvi­tel­la, että alu­eel­le tulee säh­kö ja että joku edes läm­mit­täi­si raken­nus­ta säh­köl­lä. Kun itse raken­sin vapaa-ajan asun­non vajaa kym­me­nen vuot­ta sit­ten, alu­een kaa­va­mää­räyk­ses­sä oli kiel­let­ty vesi­ves­sa. Kun­nan raken­nus­tar­kas­ta­ja käs­ki hake­maan poik­keus­lu­paa ympä­ris­tö­mi­nis­te­riöl­tä, sil­lä kaa­van laa­ti­mi­sen aikoi­hin ei ollut vie­lä nykyi­sen kal­tai­sia tii­vii­tä loka­säi­liöi­tä. Hain luvan ja sain. Kaa­va­mää­räyk­set eivät rajoit­ta­neet vapaa-aja­na­sun­tom­me varus­tus­ta miten­kään, mut­ta lupaa vaki­tui­sel­le asun­nol­le ei saa, kir­joil­la pitää olla toisaalla.

  10. Hyvä ehdo­tus Osmol­ta! Minä­kin kan­na­tan läm­pi­mäs­ti kai­ken­lai­sen sään­te­lyn ja hol­houk­sen vähen­tä­mis­tä sekä oma­vas­tuul­li­suu­den lisää­mis­tä. Samal­la jul­ki­sen talou­den rahoi­tus­tus­ka hel­pot­taa kuin itsestään.

  11. Mitä teke­mis­tä kun­nal­la yleen­sä on sot­ke­mas­sa ton­tin omis­ta­jan asioi­ta? Ymmär­rän jon­kin verr­ran sään­te­lyä, kuten sen, ettei kukaan saa raken­taa ker­ros­ta­lo­ja kau­pun­ki­kes­kus­to­jen ruu­tu­kaa­va-alu­een ulko­puo­lel­le. 😉 En ymmär­rä sitä, että joku asi­aan kuu­lu­ma­ton taho estää raken­ta­mi­sen kesä­mök­ki­ton­til­la tai edes sitä, raken­taa­ko ihmi­nen kesä­mök­kin­sä ran­taan vai ei.

    Sivu­tei­den auraus­ta jne. ei pidä sot­kea tähän. Kun kun­ta ilmoit­taa, että vain nämä kadut aura­taan, on täy­sin ton­tin omis­ta­jan asia auraut­taa pää­tiel­tä kotiovelle.

    Käsit­tääk­se­ni auraus ei ole se seik­ka, jon­ka takia kun­nat halua­vat estää mök­kia­su­tuk­sen laa­dun para­ne­mis­ta. Todel­li­sia syi­tä on kaksi:

    Ensin­nä­kin jois­sa­kin kun­nis­sa kaa­voit­ta­ja yksin­ker­tai­ses­ti halu­aa käyt­tää val­taa. Kaa­voit­ta­ja halu­aa kyy­kyt­tää ihmi­siä. Lem­pää­läs­sä, Tam­pe­reen kyl­jes­sä estet­tiin sota­ve­te­raa­nia teke­mäs­tä vesi­ves­saa kesä­mök­kiin­sä ilman mitään syy­tä. Kaa­voit­ta­ja vain halusi näyt­tää, että hänel­lä on valtaa. 🙁

    Toi­nen syy on kun­tien halu vält­tyä infran, mm. kou­lu­jen raken­ta­mi­sel­ta. Tämän takia Siun­tio ei pit­kään sal­li­nut tal­via­sut­ta­via mök­ke­jä Pic­ka­laan. Mökit toki sai varus­tel­la niin hyvin, että ulko­maan­ko­men­nuk­sel­la ole­va per­he voi käyt­tää sitä Suo­men tuki­koh­ta­naan, mut­ta kaa­va­mer­kin­tä­nä tuli pitää kesämökki. 🙁

    Kun­nil­le on annet­tu val­taa asias­sa, joka ei pät­kää­kään niil­le kuu­lu. Jos yksit­täi­nen, teh­tä­vään­sä sopi­ma­ton vir­ka­mies ei käy­tä val­taan­sa vää­rin (esi­merk­ki 1) niin kun­ta halu­aa sää­del­lä raken­ta­mis­ta taval­la, joka ei edes ole kun­nan edun mukais­ta (esi­merk­ki 2). Kaa­voi­tuk­sen yksin­ker­tais­ta­mi­nen ja keven­tä­mi­nen on kaik­kien etu.

    1. Kal­le
      Jos laki mää­rää, että kun­nan on jär­jes­tet­tä­vä kou­lu­kul­je­tus jokai­ses­ta vaki­tui­ses­ta asun­nos­ta viak­ka hydro­kop­te­ril­la keli­rik­koai­ka­na, ei ole enää yksi­tyis­asia, raken­taa­ko talon­sa kes­kel­le Sai­maa­ta pie­nel­le luo­dol­le. Yriin juu­ri sanoa, että jos tuo vel­voi­te pois­te­taan, sil­loin jokai­nen voi omal­la vas­tuul­laan aset­tua asu­maan vaik­ka kuuhun.

  12. Ensim­mäi­nen aja­tus kyl­lä on, että tut­tusi on ymmär­tä­nyt asian vää­rin. Esim ollut raken­ta­mas­sa mök­kiä piha­va­joil­le tar­koi­te­tul­la toi­men­pi­de­lu­val­la kuten KariS arveli.

  13. Minä taas olen muu­ta­mia vuo­si­kym­me­niä miet­ti­nyt, mitä ker­ros­ne­liöi­nä mitat­ta­val­la raken­nusoi­keu­del­la oikein sää­del­lään. Jos­kus piti teh­dä vain hyl­ly­mäi­sen hute­ria ulo­ke-par­vek­kei­ta, kos­ka sisään­ve­de­tyt (tai vaik­ka yhdel­lä­kin sivusei­näl­lä parem­min tuu­lil­ta suo­ja­tut) oli­si las­ket­tu ker­ro­sa­laan. Jos­kus taas sanot­tiin, ettei­vät pak­sut mas­sii­vi­set sei­nä­ra­ken­teet, jot­ka pitäi­si­vät ään­tä tai läm­pöä hal­val­la (soraa beto­ni­sii­vu­jen välis­sä, olki­sa­vea tms…) käy miten­kään päin­sä, kos­ka nii­hin kuluu ulko­sei­nien mukaan mää­ri­tel­tyä kerrosalaa. 

    Tul­kin­nat ovat voi­neet muut­tua mones­ti­kin, mut­ta yhä asun­to­jen hin­to­ja ver­tail­laan läh­tö­koh­tai­ses­ti ker­ro­ne­liö­hin­nan mukaan, vaik­ka todel­li­nen kus­tan­nus ei muo­dos­tu siten. Tyh­jä suo­ra sei­nä tai lat­tia ei kau­heas­ti mak­sa. Keit­tiö ja kylp­pä­ri mak­sa­vat. Sit­ten asu­taan ahtaas­ti kun on sääs­tet­ty sel­lai­sia neliöi­tä jot­ka eivät niin kal­lii­ta oli­si olleet­kaan. Nyky­ään kai las­ke­taan niin, että neliö­hin­ta vaih­te­lee huo­neis­to­koon mukaan, mut­ta las­ken­ta­ta­vas­sa on sil­ti jotain sisään­ra­ken­ne­tus­ti hölmöä.

    Luke­mat­to­miin oma­ko­ti- ja rivi­ta­loi­hin on raken­net­tu enti­seen kel­la­ri­ti­laan takka‑, askar­te­lu- ja las­ten­huo­nei­ta. Kaik­ki muu­ten jees, mut­ta kel­la­ri­huo­neen kor­keus saa olla enin­tään oli­ko­se­nyt 220 cm, jot­ta sitä ei kat­sot­tai­si asuin­huo­neek­si, joka sit­ten kas­vat­tai­si kerrosalaa.

    Kos­kee kesä­mök­ke­jä­kin. Tie­dän tapauk­sen, jos­sa rin­tee­seen raken­net­tiin muo­dol­li­ses­ti 2‑kerroksinen tönö + kel­la­ri alle. Täs­sä ns. kel­la­ris­sa on sau­na ja sau­na­tu­pa ja oli­si vie­lä ollut makea näkö­ala­kin ilta-aurin­gon suun­taan, mut­ta osay­leis­kaa­va kiel­si. Kel­la­riin ei saa­nut raken­taa ikku­naa. Raken­nus­tar­kas­ta­ja tosin huo­maut­ti puo­li­ää­neen, että kun me nyt ollaan tämä tar­kas­tet­tu, voit repiä sei­nää auki ja teh­dä vaik­ka mil­lai­sen ikku­nan — ei me enää tämän jäl­keen tul­la sitä katsomaan.

    Yli­mal­kaan: mitä raken­nusoi­keu­del­la (ker­ro­sa­lal­la) sää­del­lään? Ei aina­kaan pel­käs­tään mai­se­maa, kos­ka eihän se muil­le näy mitä maan alle kai­ve­taan. Mitä sit­ten: ihmis­ten luku­mää­rää­kö? Ei sekään lie­ne itses­sään niin kau­hean tär­keä asia. Jos syr­jä­kul­man tie aura­taan, on ihan sama, onko kyy­dis­sä kol­me vai nel­jä mat­kus­ta­jaa. Bus­sin suh­teen oli­si suo­ras­taan suo­ta­vaa, että mat­kus­ta­jia riittäisi.

    No vesi­huol­to, vie­mä­ri ja säh­kö­joh­dot? Jos ne on naf­tis­ti mitoi­tet­tu, voi­tai­siin var­maan las­kut­taa vedes­tä ja säh­kös­tä ilman kerrosalaakin. 

    Jos kysees­sä on kau­hean melui­sa poruk­ka, sil­loin­kaan äänen­ta­so ei loga­rit­mi­ses­ti kas­va enem­pää kuin 3 dB jen­gin kak­sin­ker­tais­tues­sa. Ja kuka sitä nyt­kään vah­tii, mon­ta­ko dee­gua jon­ne­kin kesä­per­jan­tai­na ker­tyy möli­se­mään — pait­si polii­si jos pahak­si menee. Eivät­kä ihmi­set ole saman­lai­sia: yksi ainoa kah­jo api­na voi saa­da aikaan ään­tä kym­me­nen taval­li­sem­man edestä.

    Toi­set kuse­vat tal­vel­la han­keen, toi­set eivät. 

    Siis mik­si ei sai­si kai­vaa isoa­kin pane­loi­tua kuop­paa mök­kin­sä alle, ellei poh­ja­ve­si vaa­ran­nu? Mik­si ei sai­si raken­taa mie­tis­ke­ly­tor­nia katol­le, jos mie­li tekee, vaik­ka sal­lit­tu asuin­ker­ro­sa­la oli­si­kin jo täynnä?

    Var­jos­tus, räh­jäi­syys, vaa­ral­li­suus, vii­nan­myyn­ti ja kam­mot­ta­vas­ti blin­kut­ta­vat jou­lu­va­lot räys­tään reu­nas­sa ovat kaik­ki asioi­ta, joi­den val­vo­mi­sen, sal­li­mi­sen tai kiel­tä­mi­sen ei minun ymmär­tääk­se­ni pitäi­si miten­kään riip­pua viral­li­sis­ta neliömetreistä.

    Jos asu­mis­ta halu­taan verot­taa, ja mik­si­pä ei, eikö asial­li­sem­paa oli­si sil­loin täl­löin pot­kais­ta ovi auki pik­ku­tun­neil­la ja las­kea moni­ko tääl­lä nuk­kuu tai kuk­kuu? Koi­ra­ve­ron mää­rit­te­ly­kin kävi­si samalla.

  14. R. Silf­ver­berg:
    Olen ihme­tel­lyt tuo­ta samaa, oma veik­kauk­se­ni on että pik­ku­tei­den auraus ja tal­vi­kun­nos­sa­pi­to mak­sai­si maa­seu­tu­kun­nil­le aika paljon. 

    Tehok­kaam­pi on vesi­ves­san kielto.

    Yleen­sä pie­net mök­ki­tiet ovat yksi­tyis­tei­tä, joi­den kun­nos­sa­pi­dos­ta huo­leh­tii tie­kun­nat, eli käyt­tä­jät. Nuo vesi­ves­sa­kiel­lot eivät perus­tu nyky­ai­kaan ja ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö suh­tau­tuu poik­keus­lu­piin käsit­tääk­se­ni ymmärtäväisesti.

  15. Vil­le Kom­si:
    Minä taas olen muu­ta­mia vuo­si­kym­me­niä miet­ti­nyt, mitä ker­ros­ne­liöi­nä mitat­ta­val­la raken­nusoi­keu­del­la oikein säädellään. 

    Kil­pai­lua? Sii­nä menee kar­tel­li, eiku mark­ki­nat sekai­sin jos ihan vaan raken­ne­taan taloja.

  16. Osmo, onko­han tuo asuin­pai­kan valin­ta yksi­tyis­asia sii­nä­kään tapauk­ses­sa, että päät­tää vali­ta asuin­pai­kak­seen vaik­ka sen uuden Öster­sun­do­min, johon kun­ta (kau­pun­ki) jou­tuu jär­jes­tä­mään kun­nal­lis­tek­nii­kan, kadut, jul­ki­sen lii­ken­teen, raken­ta­maan kou­lut, päi­vä­ko­dit jne. 

    Sai­maan saa­reen omil­laan talon raken­ta­val­le ei tar­vit­se jär­jes­tää noi­ta pal­ve­lu­ja, hän saat­taa tar­vi­ta sen kou­lu­kul­je­tuk­sen, mut­ta yhteis­kun­nal­le se tulee kui­ten­kin hal­vem­mak­si kuin uusien kau­pun­gi­no­sien raken­ta­mi­nen neit­seel­li­seen ympäristöön. 

    Jos kun­nil­ta pois­te­taan yksi hel­sin­ki­läi­sen näkö­kul­mas­ta ikä­vä vel­voi­te, sil­loin on pois­tet­ta­va myös sel­lai­set vel­voit­teet jot­ka ovat maa­seu­dun näkö­kul­mas­ta ikä­viä, kuten vaik­ka Met­ron raken­ta­mi­nen jul­ki­sin varoin Östersundomiin.

  17. Van­hem­pa­ni yrit­ti­vät saa­da 30 v sit­ten luvan raken­taa oma­ko­ti­ta­loon­sa sau­na­sii­ven. Lupaa ei tul­lut eikä perus­te­lu­ja kiel­lol­le esitetty.
    Minul­le on val­jen­nut, että lupa ehkä oli­si tul­lut sil­loi­sel­la 100 mar­kan setelillä. 

    Eli, mikä on kor­rup­tion ja lah­jon­nan osuus kumm­mal­lis­ten vir­ka­mies­pää­tös­ten taustalla.

  18. Mul­la on toi­nen teo­ria, mik­si mök­ki­tont­tien raken­nusoi­keut­ta rajoi­te­taan. Suo­mes­sa­han jokai­nen per­he halu­aa jos­sain elä­män­vai­hees­sa mökin, toi­set aikai­sem­min toi­set myö­hem­min, ja sen on olta­va veden äärellä. 

    Mök­ke­jä sai­si hel­pos­ti jos esim van­hem­pien ton­til­le raken­tai­si useam­man, niin että jokai­nen alku­pe­räi­sen omis­ta­jan lap­sen per­he raken­tai­si oman­sa. Mut­ta tätä halu­taan rajoit­ta, syyt eivät aina lie­ne puh­taas­ti ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­sia, vaan epäi­len että taus­tal­la ovat pakal­li­set maa­no­mis­ta­jat eli suo­mek­si maajussit.

    Maa­jus­seil­le mök­ki­tont­tien myyn­ti on ollut tuot­tai­sa bis­nes ja hin­to­ja on voi­tu pitää kor­keal­la sää­te­le­mäl­lä myyn­tiä. Jos van­ho­ja mök­ki­tont­te­ja pil­kot­tai­siin van­ho­jen omis­ta­jien las­ten kes­ken, niin maa­no­mis­ta­jat jäi­si­vät kärsimään.

  19. Meil­lä on talon ala­ker­ras­sa huo­ne­kor­keus 220cm, kos­ka jos­kus 70-luvul­lä näin sai raken­taa enem­män tai jotain. Lisäk­si auto­tal­liin on oma sisään­käyn­ti, eikä auto­tal­lia ole kyt­ket­ty muun talon ilman­vaih­toon, edel­leen jos­tain raken­nusoi­keu­del­li­sis­ta syistä. 

    Raken­nus­sää­dök­set ovat näil­tä osin kyl­lä niin loput­to­man jär­jet­tö­miä, että en ymmär­rä miten nii­den voi­daan antaa säi­lyä. Täs­tä maas­ta ei aivan takuul­la löy­dy yhtään ainut­ta ihmis­tä, joka kyke­ni­si vaka­val­la naa­mal­la puo­lus­ta­maan edes puo­lia kai­kis­ta näis­tä säädöksistä. 

    Mik­si nii­tä sil­ti vie­lä pide­tään yllä? Jos jos­kus näki­si yhden puo­lu­een kam­pan­joi­van edus­kun­ta­vaa­leis­sa kes­kei­se­nä tee­ma­naan ole­mas­sao­le­vin täy­sin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ten ja type­rien sään­te­ly­me­ka­nis­mien pois­ta­mi­sen, niin aina­kin jokai­nen jos­kus vähän­kään raken­ta­nut tai yrit­tä­nyt ihmi­nen äänes­täi­si näi­tä heti. Ellei sit­ten sat­tui­si ole­maan sii­nä saa­ma­puo­lel­la, niin­kuin kar­tel­lien koh­dal­la nyt usein on.

  20. R. Silf­ver­berg:
    Mök­ke­jä sai­si hel­pos­ti jos esim van­hem­pien ton­til­le raken­tai­si useam­man, niin että jokai­nen alku­pe­räi­sen omis­ta­jan lap­sen per­he raken­tai­si oman­sa. Mut­ta tätä halu­taan rajoit­ta, syyt eivät aina lie­ne puh­taas­ti ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­sia, vaan epäi­len että taus­tal­la ovat pakal­li­set maa­no­mis­ta­jat eli suo­mek­si maajussit. 

    Ran­to­jen suo­je­lua tuo on. Useam­man mökin muo­dos­ta­mi­nen ton­til­le on tar­koi­tuk­sel­la halut­tu kiel­tää. Monis­sa kaa­vois­sa sal­li­taan 25 ker­ros-m2 vie­ras­mö­kin raken­ta­mi­nen. Sisä­ti­laa jää sil­loin luok­kaa 22 m² ja saa­han sii­hen tuvan ja makuu­al­ko­vin, mut­ta tiuk­kaa tekee tilan kans­sa. Sisä­saa­ris­to­jen kaa­vois­sa on yleen­sä koko­nai­sa­la 150 ker­ros-m2. Eli 25 m² ran­ta­sau­na ja tuo 25 m² vie­ras­mök­ki + loput pää­ra­ken­nuk­sel­le ja talous­ra­ken­nuk­sel­le. Mie­les­tä­ni tuo riit­tää muu­ten hyvin kol­mel­le suku­pol­vel­le, mut­ta vie­ras­mök­ki sai­si olla mie­lel­lään vaik­ka 30 — 35 kerros-m2.

  21. Tie­de­mies, Paju­nen (kau­pun­gin­joh­ta­ja) on esit­tä­nyt jos­sain las­kel­mas­sa, että hel­sin­ki­läi­sen ker­ros­ta­loa­sun­non hin­nas­sa on noin 1000 euroa neliöl­le yli­mää­räis­tä, kos­ka Hel­sin­gin kapun­ki tul­kit­see kaik­kia noi­ta mää­räyk­siä asuk­kaan kan­nal­ta epäe­dul­li­sim­mal­la (siis kus­tan­nuk­sia nos­ta­val­la) tavalla.

    Pajusen esi­mer­kis­sä auto­paik­ka on 400 euroa per neliö, esteet­tö­myys­vaa­ti­mus­ten sovel­ta­mi­nen anka­rim­man mukaan 300 euroa ja väes­tön­suo­jien tar­pee­ton raken­ta­mi­nen toi­set 300 euroa. 

    Mää­räyk­siä on lisät­ty ja rukat­tu vuo­sien var­rel­la mitä ihmeel­li­sim­min veruk­kein, ja lop­pu­tu­le­ma­na on sää­dös­vii­dak­ko, joka ei pal­ve­le raken­ta­jan, ei asuk­kaan eikä edes viran­omai­sen etua. Kaik­ki kär­sii huo­nos­ta hal­lin­nos­ta ja Osmon kal­tai­sis­ta osaa­mat­to­mis­ta päät­tä­jis­täm­me (Osmo ei toki ole ainoa, muis­ta­kin puo­lueis­ta hei­tä löy­tyy, esim Vapaa­vuo­ri, mut­ta vih­reis­sä osaa­mat­to­muut­ta täs­sä asias­sa kyl­lä pisaa mui­ta puo­luei­ta enemmän).

  22. Tie­de­mies:

    Raken­nus­sää­dök­set ovat näil­tä osin kyl­lä niin loput­to­man jär­jet­tö­miä, että en ymmär­rä miten nii­den voi­daan antaa säi­lyä. Täs­tä maas­ta ei aivan takuul­la löy­dy yhtään ainut­ta ihmis­tä, joka kyke­ni­si vaka­val­la naa­mal­la puo­lus­ta­maan edes puo­lia kai­kis­ta näis­tä säädöksistä. 

    Mik­si nii­tä sil­ti vie­lä pide­tään yllä? Jos jos­kus näki­si yhden puo­lu­een kam­pan­joi­van edus­kun­ta­vaa­leis­sa kes­kei­se­nä tee­ma­naan ole­mas­sao­le­vin täy­sin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ten ja type­rien sään­te­ly­me­ka­nis­mien pois­ta­mi­sen, niin aina­kin jokai­nen jos­kus vähän­kään raken­ta­nut tai yrit­tä­nyt ihmi­nen äänes­täi­si näi­tä heti. Ellei sit­ten sat­tui­si ole­maan sii­nä saa­ma­puo­lel­la, niin­kuin kar­tel­lien koh­dal­la nyt usein on.

    En ainoas­taan liit­tyi­si puo­lu­ee­seen, vaan teki­sin ilmais­ta vaa­li­työ­tä, antai­sin rahaa ja rek­ry­toi­sin kavereita.

  23. Mei­dän talon kel­la­rio­saan ei saa­nut raken­taa kah­ta sisään­käyn­tiä talon muis­ta sisä­ti­lois­ta. Ylä­ker­ran kyl­py­huo­neen sisään­käyn­ti piti muut­taa makuu­huo­nees­ta etei­seen, kos­ka talon toi­nen kyl­py­huo­ne sijait­si kel­la­rik­si luo­ki­tel­lun tilan puolella.

    No, se oli run­saat kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Toi­vot­ta­vas­ti ei enää ole vas­taa­vaa aivan käsit­tä­mä­tön­tä hölmöilyä.

  24. Itse saat­tai­sin lisä­tä takan jäl­ki­kä­teen kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa, kos­ka toi­min­nas­ta­ni ei oli­si kel­le­kään mitään hait­taa, mut­ta minul­le ja per­heel­le­ni iloa. Lisäk­si tak­ka saat­tai­si tuo­da muu­ta­man euron ver­ran työ­tä ja toi­meen­tuo­loa jol­le­kin ja takas­sa pala­vat puut saat­tai­si­vat pik­ki­riik­ki­sen vähen­tään hii­li­säh­kön tar­vet­ta. Lisäk­si tyh­mien sään­tö­jen nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen­kin on pie­ni askel byro­kra­tian nitistämisessä.

  25. Raken­nus­mää­räyk­sis­sä sää­de­tään muun muas­sa aivan perus­tel­lus­ti tur­va­kai­teis­ta ja nii­den kor­keuk­sis­ta. Olen kui­ten­kin Hel­sin­gis­sä näh­nyt asut­ta­van juu­ri val­mis­tu­neis­sa uusis­sa oma­ko­ti­ta­lois­sa, mis­sä pik­ku­lap­set leik­ki­vät vaa­ral­li­sil­la kai­teet­to­mil­la terasseilla. 

    Ehkä taas tar­vi­taan joku vaka­va onnet­to­muus, ennen­kuin Hel­sin­gin kau­pun­gin vir­ka­mie­het ryh­ty­vät kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta oikei­siin asioi­hin. Kysei­siin taloi­hin ei oli­si pitä­nyt antaa asumisoikeutta.

  26. Tie­de­mies:
    Meil­lä on talon ala­ker­ras­sa huo­ne­kor­keus 220cm, kos­ka jos­kus 70-luvul­lä näin sai raken­taa enem­män tai jotain. Lisäk­si auto­tal­liin on oma sisään­käyn­ti, eikä auto­tal­lia ole kyt­ket­ty muun talon ilman­vaih­toon, edel­leen jos­tain raken­nusoi­keu­del­li­sis­ta syistä. 

    Auto­tal­lin oma ovi ja ilman­vaih­don eril­li­syys ovat palo­tur­val­li­suus­jut­tu­ja, ja niis­sä on jär­keä taka­na. Auto­tal­lis­sa on usein auto ja sii­nä tank­ki ja sii­nä ben­saa. Niin kau­an kuin mai­nit­tu lit­ku pysyy kil­tis­ti tan­kis­sa, se on liki­main hai­ta­ton­ta, mut­ta jos se esim. vuo­taa lat­tial­le ja haih­tuu, se on sopi­va­na ben­sa-ilma-seok­se­na räjäh­dy­sal­tis­ta (sen takia autois­sa on kaa­su­tin että saa­daan aikaan pik­ku räjäh­dyk­siä). Saat­taa myös olla että tal­lis­sa säi­ly­te­tään mui­ta­kin haih­tu­via ja tule­nar­ko­ja nes­tei­tä, joi­den haju­kaan ei oli­si kaik­kien mie­les­tä muka­vaa keit­ti­öön tunkeutuneena.

    Lisäk­si on niin, että rie­pui­hin, tras­se­liin tai van­haan rak­kaa­seen öljyn­tah­ri­maan kan­gas­soh­vaan imey­ty­nyt ben­sii­ni tms. syt­tyy mel­ko roi­hul­la, jos säh­kö­lait­teet lyk­kää­vät kipi­nää tai jos joku ääliö tupa­koi. Sil­loin voi olla kiva, että on palo­muu­ri tal­lin ja mak­ka­rin välissä.

    Kaik­kein ikä­vim­mäs­sä tapauk­ses­sa (ben­sa­höy­ryn kyl­läs­tä­mä ilma ja kipi­nä) voi käy­dä niin että tal­li on tuusa­na ja keit­tiö tulessa.

    Minul­la ei ole käy­tän­nön näp­pi­tun­tu­maa sii­hen kuin­ka usein täl­lais­ta tapah­tuu — tai tapah­tui­si jos ei oli­si näi­tä raken­ta­mis­mää­räyk­siä. Var­maa kyl­lä on, että enem­män ihmi­siä (lue: yksin asu­via mie­hiä) kuo­lee vuo­tees­sa tupa­koin­tiin kuin auto­tal­lin räjäh­dyk­siin. Vaan silti.

    Aina­kin yksi syy sii­hen, ettei ret­ki­kei­tinsprii­tä (sinol) näil­lä main myy­dä rau­ta­kau­pois­sa vaan huol­toa­se­mil­la (sii­nä laso­lin vie­res­sä), lie­nee se että huol­toa­se­mat nyky­ään sijait­se­vat eril­li­si­nä raken­nuk­si­na omil­la ton­teil­laan eivät­kä esim. asuin­ta­lo­jen poh­ja­ker­rok­sis­sa tai jät­ti­myy­mä­lä­möh­kä­lei­den keskellä.

    Noin puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten Munk­ki­nie­mes­sä oli rau­ta­kaup­pa (Rake) joka räjäh­ti. En sii­tä pal­jon muu­ta muis­ta, mut­ta luu­len että sii­tä pitäen sään­nök­siä on pik­ku­hil­jaa kiristetty.

    Hel­sin­gin pit­kä­ai­kai­nen pelas­tus­ko­men­ta­ja Rai­ner Alho ker­toi pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten luen­noil­laan, että Brit­ti­läs­sä on oleel­li­ses­ti löy­sem­mät raken­ta­mis­mää­räyk­set kuin Suo­mes­sa. Raken­ta­mi­nen tulee siel­lä sen takia hal­vem­mak­si, mut­ta tuli­pa­lot ja muut onnet­to­muu­det syö­vät hyö­dyn korkoineen.

    Ker­ron tämän vain todis­taak­se­ni, etten vas­tus­ta sään­tö­jä sil­loin kun ymmär­rän ja uskon että niis­sä on jokin pointti.

  27. KariS:
    Mää­räyk­siä on lisät­ty ja rukat­tu vuo­sien var­rel­la mitä ihmeel­li­sim­min veruk­kein, ja lop­pu­tu­le­ma­na on sää­dös­vii­dak­ko, joka ei pal­ve­le raken­ta­jan, ei asuk­kaan eikä edes viran­omai­sen etua. Kaik­ki kär­sii huo­nos­ta hal­lin­nos­ta ja Osmon kal­tai­sis­ta osaa­mat­to­mis­ta päät­tä­jis­täm­me (Osmo ei toki ole ainoa, muis­ta­kin puo­lueis­ta hei­tä löy­tyy, esim Vapaa­vuo­ri, mut­ta vih­reis­sä osaa­mat­to­muut­ta täs­sä asias­sa kyl­lä pisaa mui­ta puo­luei­ta enemmän).

    Ensin­nä­kin se oli kau­pun­gin­joh­ta­ja Pent­ti­lä joka niis­tä nor­meis­ta muri­si, blo­ga­sin sil­loin jos­kus http://tolkku.blogspot.com/2010/03/paahanpinttymien-hinta.html

    Toi­sek­si nime­no­maan Ode jak­saa yrit­tää jär­keis­tä pysä­köin­ti­nor­me­ja, ja Vih­reät noin ylei­sem­min ei noi­ta pom­mi­suo­jia halua. Kol­man­nek­si, tai­si olla nime­no­maan Vapaa­vuo­ri joka minis­te­ri­kau­te­naan käyn­nis­ty nor­mi­tal­koot, eli sen että nii­tä mää­räyk­siä yri­te­tään lieventää.

    Mut­ta asias­ta sinän­sä samaa miel­tä. Syy vaan on minus­sa koko raken­nus­lain­sää­dän­nön luon­tees­sa, sen pitäi­si olla huo­mat­ta­vas­ti enem­män tavot­teel­lis­ta eikä nor­mit­ta­vaa. Esi­mer­kik­si niin että asun­toi­hin pitää pääs­tä esteet­tö­mäs­ti ilman tur­hia mut­kia, toteu­tus­ta­pa sit­ten tapaus ker­ral­laan. Ei tom­moi­sia 300 euroa neliö vai­ku­tuk­sia pelk­kä esteet­tö­myys seli­tä, tuos­sa täy­tyy olla kysy­mys jos­tain niis­tä seu­raa­vas­ta muus­ta ongelmasta.

    Toi­nen syy on se että ei ymmär­re­tä kau­pun­ke­ja. Ei kau­pun­gis­sa talo­yh­tiön tar­vit­se hoi­taa kaik­kea, esi­mer­kik­si sil­lä ei tuli­si olla yhtään mitään teke­mis­tä pysä­köin­nin tai väes­tö­suo­jien kans­sa, kun nämä on pal­ve­lui­ta jot­ka joku muu toteut­taa kaupungissa.

  28. Kyl­lä­hän tuo oma vas­tuu tote­tu­tuu sii­nä, että saat asua mökis­sä­si ympä­ri vuo­den, kun­han et vaa­di lap­sil­le kou­lu­kul­je­tus­ta tai itsel­le­si kotia­pua tai ate­ria­pal­ve­lua, jos sitä jos­sa­kin vai­hees­sa tar­vit­si­sit. Ter­veys­kes­kuk­ses­ta saat ensia­pua, mut­ta muu lää­kä­ri­hoi­to täy­tyy hakea muu­al­ta, siel­tä mis­sä olet kir­joil­la (jos­sa­kin on olta­va). Kir­jas­tot eivät sen­tään kyse­le viral­lis­ta kotikuntaa.
    Eli kun kun­nal­la on vas­tuu tie­tyis­tä pal­ve­luis­ta, on sil­lä tie­tys­ti myös hiu­kan val­taa sii­hen, min­ne nii­tä pitää järjestää.

  29. Vil­le Kom­si:
    Ker­ron tämän vain todis­taak­se­ni, etten vas­tus­ta sään­tö­jä sil­loin kun ymmär­rän ja uskon että niis­sä on jokin pointti.

    Mut­ta sil­loin kun tuo point­ti ei ole maal­li­kol­le intui­tii­vi­ses­ti sel­vä, niin jos mää­räyk­sen ohes­sa ei tuo­ta point­tia ole perus­tel­tu, tuon perus­te­lun puut­teen pitäi­si olla rik­ko­muk­sen sat­tues­sa vähin­tään lie­ven­tä­vä asian­haa­ra. Tai ehkä jopa rik­ko­jal­le pitäi­si antaa mita­li har­vi­nai­ses­ta tyh­jä­päi­sen auk­to­ri­tee­tin kysee­na­lais­ta­mi­seen pystymisestä.

  30. Muu­ta­mia kom­ment­te­ja ket­jun viesteihin:

    Kukaan ei estä elä­mäs­tä mökil­lä läpi vuo­den. Kyse on vain sii­tä, saa­ko siel­lä olla kir­joil­la. Johon­kin on vedet­tä­vä raja, mis­sä saa olla kir­joil­la. Muu­ten­han voi­si kik­kail­la vaik­ka jalas­mö­kil­lä itsel­leen sopi­van kirjoillaolokunnan. 

    Kel­la­ri­kik­kai­luis­sa on kyse sii­tä, että ton­til­le on halut­tu raken­taa suu­rem­pi talo kuin kaa­va antaa mah­dol­li­suu­den. Kel­la­ria ei las­ke­ta raken­nusoi­keu­teen tie­tyin edel­ly­tyk­sin (esim. kuin­ka iso osa tilas­ta on maan alla, tilan kor­keus ja ikku­nat), sil­lä jol­lain taval­la­han kel­la­ri­kin pitää mää­ri­tel­lä. Mikä­li raken­taa kel­la­rin raken­nusoi­keus­ne­liöi­den puit­teis­sa, näi­tä rajoit­tei­ta ei luon­nol­li­ses­ti ole. Poh­jim­mil­taan on kyse rahas­ta: mitä pie­nem­pi tont­ti, sitä pie­nem­pi raken­nusoi­keus ja hin­ta. Täl­le mah­dol­li­sim­man hal­val­le ton­til­le sit­ten halu­taan mak­si­maa­li­sen suu­ri talo ja ihme­tel­lään, että onpas niu­ho­ja mää­räyk­siä, kun ei saa raken­taa niin kuin itse tahtoo. 

    Aina kun sää­del­lään jotain, syn­tyy raja­pin­to­ja ja har­mai­ta aluei­ta, jot­ka voi­vat tun­tua type­ril­tä, mut­ta raja nyt on vain vedet­tä­vä johonkin.

  31. Pitää­kö ymmär­tää niin, että kir­joil­lao­lo­vaa­ti­mus muu­al­la kuin vapaa-ajan asun­nos­sa on van­han jo 80-luvul­la kumo­tun irto­lais­py­kä­län uudem­pi versio?

  32. Hel­sin­gis­sä tuo raken­nusoi­keu­den vedä­tys on tiedettä
    Tuos­sa lähel­lä myy­tiin tont­ti, jol­la raken­nusoi­e­kut­ta oli 125 m².
    Nyt ton­til­le raken­net­tu talo oli myyn­nis­sä ja neliöi­tä oli jo yli 200 m²…
    Mut­ta enpä ole näh­nyt niin hie­no­ja vint­ti­va­ras­to­ja muualla…

  33. Eikös ympä­ri­vuo­ti­set asuk­kaat tuo kun­taan nii­tä vero­tu­lo­ja, kesä­mök­ki­läi­set ainoas­taan kiin­teis­tö­ve­roa. Luu­li­si ole­van kun­nan­kin etu muut­taa kesä­mö­kit vaki­tui­sik­si asun­noik­si. Kou­lu­kyy­ti on vähäi­nen ja lyhy­tai­kai­nen kus­tan­nus. Koti­pal­ve­lua kun­nat eivät nyky­ään­kään jär­jes­tä syr­jä­ky­lil­le, vaan muu­tat­ta­vat van­huk­set kes­kus­taa­ja­maan. Kai­kes­ta kun­nal­lis­tek­nii­kas­ta haja-asu­tusa­luei­den asuk­kaat jou­tu­vat huo­leh­ti­maan itse.

  34. Poh­jim­mil­taan on kyse rahas­ta: mitä pie­nem­pi tont­ti, sitä pie­nem­pi raken­nusoi­keus ja hin­ta. Täl­le mah­dol­li­sim­man hal­val­le ton­til­le sit­ten halu­taan mak­si­maa­li­sen suu­ri talo ja ihme­tel­lään, että onpas niu­ho­ja mää­räyk­siä, kun ei saa raken­taa niin kuin itse tahtoo.

    Osin noin. Mut­ta osin myös niin, että nii­tä isom­pia tont­te­ja ei ole saa­ta­vil­la halu­tuim­mil­la alueil­la vält­tä­mät­tä lain­kaan. Sil­loin sen pie­nen ton­tin osta­ja halu­aa raken­taa sii­hen ison talon, vaik­ka kyse ei edes ole ollut pihis­te­lys­tä ton­tin han­kin­ta­het­kel­lä. Sopii etsiä vaik­ka Hel­sin­gis­tä sel­lai­sia oma­ko­ti­tont­te­ja, joil­le saa 200 m² ker­ro­sa­laa. Nii­tä ei kovin mon­ta ole kaupan.

    On ihan ymmär­ret­tä­vää, että pie­nel­lä ton­til­la ole­va talo ei saa olla ihan min­kä kokoi­nen hyvän­sä. Mut­ta on vai­keam­paa ymmär­tää maan alle tapah­tu­van raken­ta­mi­sen rajoi­tuk­sia. Tek­ni­set rajoi­tuk­set toki ovat pai­kal­laan mones­ta­kin syys­tä. Jos joku tulee onnel­li­sek­si raken­ta­mal­la talon­sa alle 400 m² kal­lio­luo­laa, niin mik­si niin ei sai­si tehdä?

  35. esit­tä­nyt jos­sain las­kel­mas­sa, että hel­sin­ki­läi­sen ker­ros­ta­loa­sun­non hin­nas­sa on noin 1000 euroa neliöl­le yli­mää­räis­tä, kos­ka Hel­sin­gin kapun­ki tul­kit­see kaik­kia noi­ta mää­räyk­siä asuk­kaan kan­nal­ta epäe­dul­li­sim­mal­la (siis kus­tan­nuk­sia nos­ta­val­la) tavalla.

    Tuo­ta lisää ei muu­ten Hel­sin­gis­sä mak­sa asukas!

    Mik­si­kö? No kun asun­non hin­ta on H = T + R + K, jos­sa H on osta­jan mak­sa­ma hin­ta, T on ton­tin hin­ta, R on raken­nus­kus­tan­nuk­set ja K on raken­ta­jan kate.

    Kun raken­ta­ja tekee raken­nus­pää­tös­tä, sen täy­tyy hank­kia tont­ti. Sil­loin yhtä­lö kään­tyy muo­toon T = H — R — K. Asun­non hin­ta H riip­puu osta­jien mak­su­ky­vys­tä, ja kate­vaa­ti­mus K raken­nus­liik­keen stra­te­gias­ta. Niin­pä jos raken­nus­mää­räyk­set nos­ta­vat raken­ta­mi­sen hin­taa, raken­ta­ja tar­jo­aa ton­tis­ta vas­taa­vas­ti vähemmän.

    Toi­sin sanoen nouse­vat raken­nus­kus­tan­nuk­set pudot­ta­vat tont­tien hin­to­ja. Sik­si itse asias­sa asun­non osta­jan etu on se, että raken­nus­mää­räyk­set vaa­ti­vat kaik­kea mah­dol­lis­ta. Niin kau­an kuin T pysyy posi­tii­vi­se­na, raken­nus­mää­räyk­siä voi tiukentaa.

    Maa­seu­dul­la taas tont­ti­maa on hal­paa, jol­loin rajoit­ta­vak­si teki­jäk­si tule­vat raken­nus­kus­tan­nuk­set. Siel­lä mää­räys­ten tiu­ken­ta­mi­nen pie­nen­tää talo­ja ja vähen­tää rakentamista.

    Raken­nus­mää­räys­ten tiu­ken­ta­mi­sess­sa Hel­sin­gin osal­ta häviä­jä on tont­ti­maan omis­ta­ja. Se tosin sat­tuu usein ole­maan Hel­sin­gin kau­pun­ki, joten asia sat­tuu hel­sin­ki­läis­ten veron­mak­sa­jien nilkkaan.

  36. Aina kun sää­del­lään jotain, syn­tyy raja­pin­to­ja ja har­mai­ta aluei­ta, jot­ka voi­vat tun­tua type­ril­tä, mut­ta raja nyt on vain vedet­tä­vä johonkin.’
    Jos sään­tö joh­taa kik­kai­luun, jos­ta ei ole mitään hait­taa yhtään kenel­le­kään, oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta, että sään­tö on huono?

  37. Jou­ko Ollila:

    Johon­kin on vedet­tä­vä raja, mis­sä saa olla kir­joil­la. Muu­ten­han voi­si kik­kail­la vaik­ka jalas­mö­kil­lä itsel­leen sopi­van kirjoillaolokunnan.

    Saat­han sinä sen ilman sitä jalasmökkiäkin:
    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/espoo_kehotti_ohjaamaan_asunnottoman_muuttamaan_helsinkiin/

    (esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa toki ei syn­ny vel­vol­li­suut­ta jär­jes­tää kou­lu­kyy­te­jä kor­pi­lam­men keskeltä)

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    suo­mes­sa käy­te­tään kou­lu­kyy­tei­hin 300 mil­joo­naa euroa.

    Ver­tai­lun vuoksi: 

    Suo­men jul­ki­nen kehi­tys­a­pu vuon­na 2011 on 1 074 mil­joo­naa euroa. Yli kol­me ja puo­li ker­taa kou­lu­ky­tien kustannus. 

    Vuon­na 2011 val­tio jakaa tai­teel­le tukia yhteen­sä 267 mil­joo­naa, siis lähes tuon saman kuin kou­lu­kyy­tei­hin. Pel­käs­tään oop­pe­ran ja klas­si­sen musii­kin tuet on lähes 100 miljoonaa. 

    Eikö­hän meil­lä ole varaa kou­lu­kyy­tei­hin, vai onko Osmo todel­la sitä miel­tä, että kou­lu­kyy­dit ovat ongelma?

  39. tcrown: Mut­ta sil­loin kun tuo point­ti ei ole maal­li­kol­le intui­tii­vi­ses­ti sel­vä, niin jos mää­räyk­sen ohes­sa ei tuo­ta point­tia ole perus­tel­tu, tuon perus­te­lun puut­teen pitäi­si olla rik­ko­muk­sen sat­tues­sa vähin­tään lie­ven­tä­vä asianhaara. — - — 

    Samaa miel­tä.

  40. Jou­ko Olli­la:
    Aina kun sää­del­lään jotain, syn­tyy raja­pin­to­ja ja har­mai­ta aluei­ta, jot­ka voi­vat tun­tua type­ril­tä, mut­ta raja nyt on vain vedet­tä­vä johonkin.

    lurk­ki:
    Jos sään­tö joh­taa kik­kai­luun, jos­ta ei ole mitään hait­taa yhtään kenel­le­kään, oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta, että sään­tö on huono? 

    Niin­pä. Siis samaa miel­tä kuin lurkki. 

    On jota­kuin­kin sel­vää jokai­sel­le täys­jär­ki­sel­le, ettei ihan mitä vaan saa teh­dä. Ei sel­lais­ta jos­ta voi aiheu­tua hait­taa tai vaa­raa muil­le. Ei ker­naas­ti sel­lais­ta­kaan, jon­ka takia muut jou­tu­vat näke­mään kama­las­ti vai­vaa (saa­ti vaa­ran­ta­maan itsen­sä) pelas­taak­seen yhden rämäpään. 

    Olkoon esi­merk­ki­nä syty­tys­nes­teel­lä kos­tu­tet­tu hei­nä­paa­li­la­by­rint­ti ja gril­li­juh­lat sen kes­kel­lä. Siel­tä ei sel­viy­tyi­si omis­ta­ja­kaan saa­ti vie­raat. Ja vaik­ka se oli­si teki­jän mie­les­tä hiton haus­ka jek­ku ja vie­raat umpi­uu­no­ja, se ei sil­ti­kään käy.

    Raken­nuk­sen kool­la — siis sen ulko­pin­nal­la — täy­tyy olla jot­kin ääri­ra­jat, jot­ka takaa­vat, ettei naa­pu­ria var­jos­te­ta tai näkö­alaa pei­te­tä koh­tuut­to­mas­ti, ettei miel­lyt­tä­vää mai­se­maa tai kau­pun­ki­ku­vaa räjäy­te­tä rik­ki jol­la­kin täy­sin ympä­ris­töön­sä sopi­mat­to­mal­la röyh­keäll­lä hir­vi­tyk­sel­lä (“mit­ta­kaa­va­ri­kos”) jne. Lisäk­si on otet­ta­va huo­mioon palo­tur­val­li­suus­sei­kat sekä kai­va­mi­sen ja lou­hi­mi­sen mah­dol­li­nen vai­ku­tus pohjaveteen. 

    Eli siis on ole­mas­sa pal­jon­kin mää­räyk­siä, joil­le on mie­les­tä­ni ole­mas­sa hyvä perus­te­lu — joka pitäi­si aina ker­toa mah­dol­li­sim­man havain­nol­li­ses­ti luvan­ha­ki­jal­le. Mut­ta… en vie­lä­kään ymmär­rä, mihin var­si­nai­ses­ti tar­vi­taan ker­ros­ne­liöi­den nipo­ni­po­tark­kaa mää­rit­te­lyä ja laskemista.

    His­si­ko­rien koh­dal­la tie­dän ja ymmär­rän, että ne aivan tar­koi­tuk­sel­la teh­dään sen ver­ran pie­nik­si, ettei enim­mäis­kuor­ma pää­se aina­kaan ihmis­li­has­ta ylit­ty­mään mikä­li kaik­ki sei­so­vat oikein­päin jalat lat­tias­sa. Mut­ta talot nyt yleen­sä eivät ole pel­käs­tään his­se­jä. Tor­ni­ta­lon tuli­pa­los­sa oli­si äärim­mäi­sen irvo­kas­ta, jos ker­ro­sa­lan kutis­ta­mi­sek­si por­taat oli­si teh­ty lii­an ahtaik­si. (His­siä­hän ei edes palo­vaa­ran uha­tes­sa saa käyt­tää, kuten tiedämme.)

    Palo­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta on kyl­lä erit­täin suo­ta­vaa, ettei mihin­kään tilaan ahtau­du (tila­päi­ses­ti­kään) enem­pää ihmi­siä kuin siel­tä pys­tyy hätä­ti­lan­tees­sa nopeas­ti pois­tu­maan. Tätä ei tie­tääk­se­ni kui­ten­kaan ole mis­sään mai­nit­tu ker­ro­sa­la­ra­joi­tuk­sen syyk­si. Ja jos se oli­si syy, saman pitäi­si kai kos­kea myös jul­ki­sia ulko­ti­lo­ja kuten toreja. 

    Voi­si­han jos­kus olla syy­tä­kin vähen­tää vapaa­ta lat­tia­ti­laa pöy­dil­lä, mata­lil­la huo­ne­kas­veil­la tai jol­la­kin sel­lai­sel­la, mikä säi­lyt­tää näky­vyy­den ja ava­ruu­den (tun­teen) ja on vie­lä­pä hel­pos­ti hypät­tä­vis­sä yli tai pot­kit­ta­vis­sa pois tiel­tä. Jos ei sal­li­tun hen­ki­lö­mää­rän rajoi­tus muu­ten pure. Maa­il­mal­ta­han kuu­lee sil­loin täl­löin var­sin kar­sei­ta uuti­sia täpö­täy­sis­tä dis­ko­hal­leis­ta, jois­sa tuli pää­see irti, ovien edes­sä on tava­raa eivät­kä edes pois­tu­mis­tie­va­lot ole kunnossa. 

    Kuu­lee myös uuti­sia mie­le­no­soit­ta­jis­ta jot­ka toril­la jää­vät kah­den tulen väliin. Mut­ta ehkä nyt ete­nin jo tur­han kau­as läh­tö­ai­hees­ta. Tar­koi­tan vain että käyt­tö­kel­poi­set, sel­keät ja ihmis­mää­rään näh­den riit­tä­vät pois­tu­mis­tiet noin yli­mal­kaan ovat hyvä jut­tu. Ja että jois­sa­kin tapauk­sis­sa saat­taa kuin saat­taa­kin olla jär­jel­lis­tä rajoit­taa sisä­ti­lan ihmis­mää­rää ahtau­den avul­la. Lähin­nä his­seis­sä. Puhe­lin­kios­keis­sa se ei ole yhtään niin tär­keä­tä (jos sel­lai­sia enää onkaan). Tus­kin myös­kään kesämökeillä.

    Kun oikein kovas­ti yri­tän miet­tiä, mihin ker­ro­sa­la­ra­joi­tus­ta sel­lai­se­naan ja jär­ke­väs­ti saa­te­taan tar­vi­ta, niin lähin­nä pois­tu­mis­tei­den laa­dun ja mitoi­tuk­sen kans­sa sil­lä on jota­kin teke­mis­tä. Muu­ta ei tule mieleen.

    Pait­si tie­tys­ti pysä­köin­ti­pai­kat. Mut­ta eikö ne autot voi­si muu­ten kiel­tää? Tai sal­lia niil­le enim­mäis­mää­rä, jota ei saa ylit­tää pak­ko­lu­nas­tuk­sen uhal­la. Lähim­mät vapaat pai­kat vähin­tään kilo­met­rin pääs­sä. Puhun sekä hyper­kes­kus­tois­ta että mök­kia­lueis­ta. Ehkä kesä­vii­kon­lop­pui­na täy­tyi­si tois­tai­sek­si sal­lia parin suku­lais­pai­kan käyt­töön­ot­to. Tai sit­ten ei. Mai­nio teko­syy pitää täti ja ser­kut loitolla.

  41. Mllai voi ottaa kana­das­ta ja Australiasta:

    Peri­fe­rias­sa saa asua, mut­ta pal­ve­lui­ta ei ole eikä nii­tä voi vaatia

    Tämä on tosin teh­ty sel­väk­si jo aiko­ja sitten,joten jokai­nen met­säs­sä asu­va on teh­nyt tie­toi­sen valinnan

    Suo­mes­sa tuo voi­tai­sin toteut­taa siir­ty­mä­ajoil­la eli mää­ri­tel­lään ns täy­den pal­ve­lun asui­na­lu­eet ja vajaan pal­ve­lu alue, jol­ta pal­ve­lut aje­taan alas tie­tyn ajan kulues­sa esim 30 vuodessa

  42. KariS: Ver­tai­lun vuoksi: 

    Suo­men jul­ki­nen kehi­tys­a­pu vuon­na 2011 on 1 074 mil­joo­naa euroa. Yli kol­me ja puo­li ker­taa kou­lu­ky­tien kustannus. 

    Vuon­na 2011 val­tio jakaa tai­teel­le tukia yhteen­sä 267 mil­joo­naa, siis lähes tuon saman kuin kou­lu­kyy­tei­hin. Pel­käs­tään oop­pe­ran ja klas­si­sen musii­kin tuet on lähes 100 miljoonaa. 

    Eikö­hän meil­lä ole varaa kou­lu­kyy­tei­hin, vai onko Osmo todel­la sitä miel­tä, että kou­lu­kyy­dit ovat ongelma? 

    Minun mie­les­tä­ni sekä Osmo että sinä luet­te­lit mon­ta ongel­maa, jois­ta oli­si todel­la help­poa sääs­tää nopeas­ti las­kien mel­kein kak­si mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Tuol­la taval­la oli­si kyl­lä aika nopeas­ti val­tion sääs­tö­oh­jel­ma kasassa.

  43. Vil­le Kom­si: Pait­si tie­tys­ti pysä­köin­ti­pai­kat. Mut­ta eikö ne autot voi­si muu­ten kiel­tää? Tai sal­lia niil­le enim­mäis­mää­rä, jota ei saa ylit­tää pak­ko­lu­nas­tuk­sen uhal­la. Lähim­mät vapaat pai­kat vähin­tään kilo­met­rin pääs­sä. Puhun sekä hyper­kes­kus­tois­ta että mök­kia­lueis­ta. Ehk

    Kyl­lä autot voi kiel­tää ja näin­hän pit­käl­ti Hel­sin­gis­sä ollaan teke­mäs­sä. Mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys onkin mihin kaik­ki tämä tar­mo tul­laan käyt­tä­mään seu­raa­vak­si, kal­lii­den yksi­tyis­pyö­rien kitkemiseen?

  44. Kim­mo: Kyl­lä autot voi kiel­tää ja näin­hän pit­käl­ti Hel­sin­gis­sä ollaan teke­mäs­sä. Mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys onkin mihin kaik­ki tämä tar­mo tul­laan käyt­tä­mään seu­raa­vak­si, kal­lii­den yksi­tyis­pyö­rien kitkemiseen? 

    Halusin­kin näh­dä, mitä oival­lis­ta täl­lä ker­taa vas­taat. Lap­sel­lis­ta här­näys­tä, myön­nän, mut­ta kiusaus oli lii­an suuri.

    Vaan lei­ki­tään­pä aja­tuk­sel­la: Hiki­sis­sä suku­juh­lis­sa tai lah­jo­lais­saar­naa­jan synt­tä­reil­lä lat­tial­le mah­tuu sei­so­maan ken­ties 4 hen­ki­löä neliö­met­ril­le. Vähen­ne­tään ker­ro­sa­las­ta kalus­teet, jää ehkä 3 nenää per neliö. Ole­te­taan, että nämä kaik­ki ovat tul­leet pai­kal­le kukin tahoil­taan omil­la autoil­laan, jois­ta kukin vaa­tii pysä­köin­ti­pai­kan, 5 neliö­tä per auto­per­ke­le. Tar­vi­taan myös pysä­köin­ti­ken­tän sisäi­set ajo­tiet, eikä se ole vähän. Minul­la ei nyt ole täs­sä min­kään­lais­ta viral­lis­ta tut­ki­mus- tai nor­mi­tus­tie­toa käsil­lä, mut­ta veik­kai­sin täs­tä syn­ty­vän yhteen­sä vähin­tään 7 neliö­tä per perkele.

    Ker­to- ja jako­las­kul­la saa­daan tulok­sek­si, että sadan neliön luuk­kuun mah­tuu lat­tioil­le läti­se­mään 300 naa­maa. Yksi naa­ma on vaa­ti­nut 7 neliö­tä pysä­köin­ti­kent­tää, joten mai­nit­tua kent­tää tar­vi­taan 2’100 neliö­tä yhtä öky­asun­toa ja täpö­täyt­tä tupa­juh­laa kohden.

    Sovi­taan, ettei kai­kis­sa tor­ni­ta­lon vii­des­sä­kym­me­nes­sä öky­lää­väs­sä pide­tä vas­taa­van­lai­sia tilai­suuk­sia yhtä aikaa, mut­ta tor­nien juu­rel­le tulee kyl­lä mel­ko väl­jää sil­ti. Sil­mä lepää.

    Mök­ki­mai­se­mas­sa­kin autot — romui­set tai remui­set — ovat se dynaa­mi­nen ele­ment­ti, jos­ta voi pitää tai olla pitämättä.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    suo­mes­sa käy­te­tään kou­lu­kyy­tei­hin 300 mil­joo­naa euroa.

    Tuo sum­ma tie­tys­ti sääs­tet­täi­siin, jos kaik­ki pako­tet­tai­siin taa­ja­miin. Mut­ta yhden per­heen las­ten mukaan otta­mi­nen rei­tin var­rel­ta ei lisän­ne kun­nan kulu­ja kovin­kaan mer­kit­tä­väs­ti. Hydro­kop­te­rit on sit­ten asia erik­seen, mut­ta kal­liis­sa tapauk­sis­sa kun­nil­la on nykyi­sin­kin mah­dol­li­suus toi­sen­lai­siin­kin järjestelyihin.

  46. Kim­mo: Kyl­lä autot voi kiel­tää ja näin­hän pit­käl­ti Hel­sin­gis­sä ollaan teke­mäs­sä. Mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys onkin mihin kaik­ki tämä tar­mo tul­laan käyt­tä­mään seu­raa­vak­si, kal­lii­den yksi­tyis­pyö­rien kitkemiseen?

    Ei auto­ja tar­vit­se kiel­tää, pois­te­taan vain pysä­köin­ti­paik­ka­mää­räyk­set ja asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­set, ja väl­jen­ne­tään kaa­voi­tus­ta sen ver­ran että yksi­tyi­nen yrit­tä­jä saa raken­taa pysä­köin­ti­ta­lon asuin­ta­lon pai­kal­le. Kyl­lä kysyn­tä ja tar­jon­ta pitää lopul­ta huo­len sii­tä, että auto­paik­ko­jen ja asun­to­jen suh­de aset­tuu sopi­val­le tasol­le, kun auto­pai­kan mark­ki­na­hin­ta nousee niin kor­keak­si, että kan­nat­taa raken­taa mie­luum­min pysä­köin­ti­hal­le­ja kuin vuokra-asuntoja.

    Täl­lä het­kel­lä autot­to­muus on käy­tän­nös­sä kiel­let­ty, kun kaik­ki suun­ni­tel­laan ja raken­ne­taan auto­jen ehdoilla.

    Autot­to­muus ja auto­vas­tai­suus ei ole mitään kateus­po­li­tiik­kaa kuten Kim­mo yrit­tää antaa ymmär­tää. Autot­to­muus kau­pun­geis­sa on yksin­ker­tai­ses­ti parem­paa kau­pun­kiym­pä­ris­töä kuin auto­jen ehdoil­la raken­net­tu ympä­ris­tö. Auto­jen ehdoil­la saa­daan aikai­sek­si Itä-Pasi­laa ja Merihakaa.

  47. Sylt­ty: Minun mie­les­tä­ni sekä Osmo että sinä luet­te­lit mon­ta ongel­maa, jois­ta oli­si todel­la help­poa sääs­tää nopeas­ti las­kien mel­kein kak­si mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Tuol­la taval­la oli­si kyl­lä aika nopeas­ti val­tion sääs­tö­oh­jel­ma kasassa.

    Noit­ten tai­teen ja kou­lu­tuk­sen kal­tais­ten ongel­mien tuke­mi­sen pois­tol­la saat­tai­si tosin olla joi­tain yllät­tä­viä sivu­vai­ku­tuk­sia kuten työt­tö­mien tai­tei­li­joi­den elin­ta­son kohot­ta­mi­nen veron­mak­sa­jien kus­tan­nuk­sel­la hei­dän muut­tues­saan työt­tö­mik­si työn­ha­ki­joik­si ja Mer­su­jen yli­tar­jon­ta käy­tet­ty­jen auto­jen mark­ki­noil­la. Toi­saal­ta las­ten yli­pai­no-ongel­ma saat­tai­si rat­ke­ta hei­dän hiih­täes­sään kou­luun kesät talvet.

  48. Olen siis lähes rikol­li­nen. Minul­la on auto ja aje­len sil­lä nykyi­sin (eläk­keel­lä) lähin­nä ruo­ka­kaup­paan (2,5 km ja mökil­le 193 km). Toki voi­sin kaup­paan kävel­lä ja var­maan vaih­taen lia­ja-autol­la. Mökil­le Män­ty­har­juun pää­see sin­ne kes­kus­taan hyvin junal­la, mut­ta lop­pu­mat­ka 10 km oli­si sit­ten kävel­tä­vä tahi tak­sil­la. Ainoa bus­si­vuo­ro ei sovi junan aika­tau­lui­hin. Juna­li­pun hin­ta ei elä­ke­läi­sel­tä ja elä­ke­läi­sel­tä on niin kal­lis, että auton omis­ta­jal­la ei todel­la ole mitään syy­tä edes aja­tel­la moko­maa. Jos joku alkaa selit­te­leen auton kus­tan­nuk­siin kaik­kia arvon alen­nuk­sia yms, niin sii­tä vaan. Kun se rak­ki­ne on jos­kus han­kit­tu ja sil­lä pää­see muka­vas­ti oman aika­tau­lun mukaan omas­ta mie­les­tä edul­li­ses­ti, niin saat­te kyl­lä pal­jon teh­dä pro­pa­gan­daa sitä vas­taan. Olen miet­ti­nyt siir­ty­mis­tä koko­naan asu­maan sin­ne, mut­ta se lie­nee ilman iso­ja inves­toin­te­ja mah­do­ton­ta. Vai­mo­ni isän äiti eli siel­lä vaki­tui­ses­ti kuo­le­maan­sa saak­ka ilman säh­köä, sisä­ves­saa ym. Nyt on sen­tään säh­köt ja kesäl­lä vesi kai­vos­ta säh­kö­pum­pul­la, ei tal­vel­la. Tor­pas­sa on savu­piip­pu, mis­sä 4 ulostuloa.
    Oli­si­ko vaih­toeh­to hom­ma­ta pie­ni asun­to kes­kus­tas­ta tai vuo­kra­ta sel­lai­nen ja sit­ten elää kum­mas­sa­kin? Meis­tä ei tiet­ty kun­nal­le ongel­mia kou­lu­kyy­deis­tä, ambu­lans­si lähin­nä. Itse muu­ten on mak­set­tu aurauk­set, jos tal­vel­la on halut­tu käydä.

  49. Jäl­leen yksi hyvä syy kuntaliitoksiin.
    Saman maa­kun­nan sisäl­lä eri kun­tien lin­jauk­set vaih­te­le­vat todel­la pal­jon. Pie­nis­sä kun­nis­sa osaa­mi­nen kaa­voi­tuk­ses­sa, raken­ta­mi­ses­sa ja muil­la­kin eri­koi­sa­lueil­la vaih­te­lee keh­non ja sur­kean välil­lä, ainoal­la kun­ta­vir­ka­mie­hel­lä ei ole aikaa päi­vit­tää tie­to­jaan ja hom­mat teh­dään vähän mutu-poh­jal­ta tut­tu­ja suosien.

    Omakotitalo/kesämökki tilan­tees­sa ongel­mat tii­vis­ty­vät sil­loin kun mök­kiä ollaan myymässä.

    Minus­ta raja mök­ki­tont­tien ja vaki­tui­sen asu­mi­sen tont­tien ja mää­räys­ten välil­lä kan­na­ta­ta säi­lyt­tää. Idea­na on, että mök­ki voi olla jok­sus oma­ko­ti­ta­loa hal­vem­mal­la raken­net­tu. Pysy­vään asu­mi­seen tar­koi­te­tus­sa raken­nuk­ses­sa taas mää­räyk­set ovat samat kai­kil­la ja kun­tien vel­voit­teet myöskin.

  50. R. Silf­ver­berg:

    Tehok­kaam­pi on vesi­ves­san kiel­to. Ei huvi­ta nimit­täin käy­dä 30 asteen pak­ka­sel­la mis­sään ulko­huus­sis­sa ja sisä­käyt­töön tar­koi­te­tut kom­pos­toi­vat ves­sat dunkkaa! 

    Onpas sinul­la huo­no­ja koke­muk­sia! Olen käy­nyt lukui­sis­sa hyvin hoi­de­tuis­sa sisä­kui­va­käy­mä­löis­sä, ja nehän ovat aivan hajut­to­mia, kun tuu­le­tus pelaa pön­tön kaut­ta eikä katon­ra­jas­ta. Tutus­tu “Huus­si muut­taa sisäl­le” kirjaan,
    terv. pekkanen

  51. Onpas sinul­la huo­no­ja koke­muk­sia! Olen käy­nyt lukui­sis­sa hyvin hoi­de­tuis­sa sisä­kui­va­käy­mä­löis­sä, ja nehän ovat aivan hajut­to­mia, kun tuu­le­tus pelaa pön­tön kaut­ta eikä katon­ra­jas­ta. Tutus­tu “Huus­si muut­taa sisäl­le” kirjaan,
    terv. pekkanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.