Nuorten kannustamista elämässä eteenpäin

8.9.2008 · Aihe: _ 

Miten yhteiskunta kannustaa koulun päättäviä nuoria valinnoissaan? Kannattaako jatkaa opiskelua vai tyytyä peruskoulun päästötodistukseen? Ville menee opiskelemaan, Kalle päättää tyytyä peruskoulun päästötodistukseen ja jää kotiin makoilemaan.

Ville saa opintotukea ja Kalle korkeampaa työmarkkinatukea. Yhteiskunnan neuvo: jos ei erityistä syytä ole, älä opiskele.

Villellä on tiukkaa rahasta eikä Kallekaan niin leveästi elä. Molemmille tarjoutuu tilaisuus mennä mäkkärille viikonlopputöihin. Siitä saa 500 euroa. Villellä se ei vaikuta opintotukeen, joten tuosta 500 eurosta pitää maksaa vain 1230 euroa veroa ja loput 380 euroa on Villen. Sillä voi tehdä vaikka jonkun matkan. Kallelle käy huonommin. Tuosta 500 eurosta 250 euroa menee työmarkkinatuen alenemiseen ja 60 euroa veroihin. Käteen jää 190 euroa eli puolet vähemmän kuin Villellä. Kun tätä ihmetteli Kelan virkailijalle, tälle tuli kauhistunut ilme ja hän huudahti: lopeta heti tuollainen keikkatyö tai alennamme myös asumistukeasi! Tämä yksi kerta annetaan anteeksi, mutta katso, ettei tuo tule tavaksi!

Yhteiskunnalla on siis selvä neuvo: jos et opiskele, et tee myöskään työtä.

Ei se tietenkään näin älyttömästi voi olla vaan vielä älyttömämmin. Päätettiin, että jos peruskoulun jälkeen ei jatka opintoja, on työmarkkinatuki vaihdettava yhtä korkeaan toimeentulotukeen. Olennainen ero ei ole siinä, että että työmarkkinatuki haetaan kelasta ja toimeentulotuki fattasta. Lainmuutos estää Kallea tekemästä työtä. Jos Kalle olisi taas mennyt mäkkäriin paistamaan hampurilaisia, siitä olisi jäänyt hänelle käteen 87 euroa, ja sekin vuoden mittaisen poikkeuslain takia, mutta niin tyhmä Kalle ei ollut. Yhteiskunta on siis tiukentanut otettaan: jos ei opiskele, ei ole kerrassaan mitään asiaa töihin!

Yhtenä viikonloppuna Ville ja Kalle iskivät molemmat söpöt sairaanhoitajat, Annan ja Liisan, jotka olivat töissä HUS:ssa. Anna muutti Villen kämppään ja Liisa oli muuttaa Kallen kämppään, mutta vanhoista kokemuksista vihastuneena Kalle päätti kysyä sossusta neuvoa. Vastaus oli tyly: jos Liisa muuttaa kämppääsi, lakkautamme kaikki avustuksesi, koska Liisa kyllä pystyy elättämään sinut, vaikka sairaanhoitajien palkat eivät niin korkeat olekaan. Opintotukea tai opiskelijan asumistukea samassa kämpässä asuva ei enää alenna, joten Annalla ja Villellä menee ihan mukavasti.  Kalle ja  Liisa tapailevat  vuorotellen toistensa kämpässä. Epäkäytännöllistä se on ja kahden vuokran maksaminen tulee kalliiksi, mutta ei heillä ole varaa muuttaa yhteen.

Joskus tuntuu siltä, että opintotuki olisi nuorisoikäluokalle parempi tulonsiirtomuoto, vaikka ei opiskelisikaan.

Kommentit

51 Vastausta artikkeliin “Nuorten kannustamista elämässä eteenpäin”

  1. Harri Paavola kirjoitti 8.9.2008 kello 19:34

    Puolison tulot vaikuttavat opiskelijan asumislisään jos tienaa yli 15000 ja asumislisä loppuu kokonaan jos toinen tienaa yli 22000

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Traveller kirjoitti 8.9.2008 kello 19:42

    Terveessä systeemissä pitäisi olla kaikille päivän selvää se että kaikki elättävät itse itsensä. Poikeuksena säännöstä olisi ainoastaan opiskelu joka myös edistyy tai esimerkiksi eläkettä edellyttävä vammaisuus. Mikäli joku itse valitsee sen kotiin jäämisen vaihtoehdon, pitäisi myös veronmaksajilla olla maksamatta jättämisen vaihtoehto. Elättäköön ne laiskajaakkonsa ja -jaanansa jotka niin haluavat tehdä. Esimerkiksi minä en halua niitä elättää ja arvelen että moni muukin veronmaksaja ajattelee näin.

    Monille ihmisille on valitettavasti aivan luonnollista se ettei mitään tarvitse itse tehdä ja tämä onkin pitkän koulutuksen tulosta. Kiitos tästä kuuluu tietenkin punaiselle medialle ja parasiittiselle eliitille, siis tälle valtaisalle suojatöistä itsekin elantonsa ammentavan kuhnurijoukolle.

    No, seuraava isompi lama sitten..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kari Rajala kirjoitti 8.9.2008 kello 19:44

    Esimerkki on teoreettinen, sillä Kalle ei saa työmarkkinatukea.

    “Jos 17-vuotiaalla hakijalla ei ole ammatillista koulutusta, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea vain, jos hän on työvoimakoulutuksessa tai työharjoittelussa.

    18 – 24-vuotiaalle hakijalle, jolla ei ole ammatillista koulutusta, voidaan maksaa työmarkkinatukea edellisen lisäksi myös, jos hän ei ole kieltäytynyt työvoimatoimiston tarjoamasta työstä tai koulutuksesta eikä ole jättänyt hakeutumatta hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen.”
    http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200701124346EH?openDocument

    Eli Kallen kotona makoilut saa maksaa vanhemmat siihen saakka, kun Kalle täyttää 25 vuotta. Valitettavasti moni niin tekeekin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.9.2008 kello 19:50

    Hallitus päätti, ettei puolison tulot enää ensi vuonna vaikuta asumislisään, joten laitoin sen jo tähän.

    Kari Rajala ei lukenut esitystä loppuun,koska siinä kerroin, että työmarkkinatuen sijasta pitää nostaa asumistukea, jos alle 25-vuotias ei hakeudu töihin eikä koulutukseen. Ne ovat Helsingissä samansuuruiset, maaseudulla voi tulla jotain eroa ja erityisesti tulee, jos asuu vanhempiensa kodissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Seppa Oksanen kirjoitti 8.9.2008 kello 19:54

    Ozmolta unohtuu se, että karenssipäätöksiä lätkäistään 50 tuhatta vuosittain. Siis työmarkkinatuki katkeaa joka toiselta vuosittain. EIkä tässä välissäkään ole kyse ollut mistään makoilusta, vaan ihminen ei vaan jaksa enää mennä kolmatta kertaa samalle hyödyttömälle “näin haemme työtä”-kurssille.

    Nykymuotoinen opintotuki olisi kyllä syytä lopettaa. RIkkaassa Norjassakin tuki perustuu laina- ja stipendilinjalle. Kun opiskelu ja eläminen on täysin ilmaista, niin nuori ei juurikaan oivalla opiskelun sijoitusluonnetta, siis sitä, että tarkoitus olisi oppia jotain sellaista joka elättää. Nyt meillä on jo tuhansittain elokuva-ohjaajia ja ties mitä taiteen maistereita, joiden loppuelämän ura ei edes teoriassa voi olla muuta kuin apuraha-anomusten laadintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Martti Tulenheimo kirjoitti 8.9.2008 kello 20:05

    Tätä lukiessa herää vain kysymys, kuka tällaisen järjestelmän on oikein luonut. Lykkyä pyttyyn sen uudistamisen kanssa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Artturi Björk kirjoitti 8.9.2008 kello 20:23

    joo. tälle tarttis tehdä jotain. Vastikkeettomat tulonsiirrot tai ei tulonsiirtoja ollenkaan. Opiskelusta vois vaikka maksaa palkkaa, tai sitten jättää opiskelijat selviytymään omillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.9.2008 kello 20:41

    Karenssin voi saada työmarkkinatuesta, jota Kalle ei saa ollenkaan, koska ei hakeutunut koulutukseen, mutta sitä ei voi saada toimeentulotuesta. Toimeentulotukea voidaan alentaa 20 prosentilla ja jos on oikein tuhma, 40 prosentilla, mutta sitä tapahtuu aika harvoin eikä alennus voi olla kuin kahden kuukauden mittainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. anna kirjoitti 8.9.2008 kello 21:15

    Kyllä, tätä lokerointihelv..tiä olen kokeillut itsekin.
    Sosiaaliturva on tännä epäloogisuuksia, erikoista lokerointia ja vääränlaisia kannustimia. Lisäksi se aiheuttaa turhaa paperinpyöritystä ja vaivaa kaikille osapuolille, ja kannustaa usein kokonaisuuden kannalta järjettömiin ratkaisuihin.

    Kun nyt kuitenkin selkeästi halutaan, että yhteiskunnan tulee tukea niitä jotka eivät omillaan pärjää, niin perustulo-periaatteinen “kaikille saman verran” -tyyppinen tuki on ainoa järkevä ratkaisu. Lähes kaikenlainen nykytukimuodoille ominainen “tarpeeseen perustuvuus” on poistettava, sillä se nimenomaan se aiheuttaa näitä omituisia tilanteita. Tuen tulee olla riittävän suuri, että sillä pysyy hengissä, mutta tarpeeksi pieni, jotta kannuste tehdä töitä (tai esim elää säästeliäästi) on vahva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Seppa Oksanen kirjoitti 8.9.2008 kello 21:17

    Kun ei tässä yksinkertaisesti ole sellaista mahdollisuutta, että “jätetään ne tulemaan toimeen omillaan”. Kun 18-vuotias nuori ei saa kohtuullista toimeentuloa jollain kohtuullisen mukavalla tavalla, se ottaa kohtuuttoman toimeentulon jollain vähemmän mukavalla tavalla, jonka kustannukset per lärvi ovat kymmenkertaisia, kun ajatellaan uhrien sairaalakuluja ja vankilakierteen kustannuksia.

    “Rahat on opittu hankkimaan muilla keinoille”, kuten YLE toimittaja tässä iloisesti lausuu: http://www.hear.fi/~kukko/ha/tilanne_saksassa.mp3

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ville M kirjoitti 8.9.2008 kello 21:27

    Näitä on aina hauska selittää Amerikan repuplikaneille, ne aina kysyy että onko tuo “sustainable”, eli voiko tuo järjestelmä todellakin kestää, en itse osaa siihen vastata, ilmeisesti suurin osa Suomalaisista ei viihdy kotona koska järjestelmä ollenkaan toimii, tuntuu että amerikan nuorista kyllä aika moni viihtyis jos tuollainen tarjous olisi olemassa, no Iraq on tietysti “suoja”työpaikka joka aina löytyy Amerikassa.
    Demokraateille taas sama “sustainable” taas tarkoittaa jotakuin samaa kuin Suomen vihreille, eli jotain bensaan liittyvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Artturi Björk kirjoitti 8.9.2008 kello 21:42

    Jotenkin tuntuu surulliselta, että meillä on käsissämme joku täysin terve ja kykenevä ihmisryhmä, joka ei vain voi hankkia itse omaa elantoaan, tehdä itse omia valintojaan.

    Jotenkin minusta kuullostaa aika epäuskottavalta, että joku nuori tekis valintoja opiskelun ja rikollisuuden välillä. Kuitenkin suurin osa varmaan tasapainoilee enemmänkin työn ja koulun välillä.

    Onko muuten hyvää näyttöä siitä, että kun 40 vuotta sitten ei ollu opintotukea, niin nuoret hankki elontonsa enemmän rikollisin keinoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Seppa Oksanen kirjoitti 8.9.2008 kello 22:28

    “Jotenkin minusta kuullostaa aika epäuskottavalta, että joku nuori tekis valintoja opiskelun ja rikollisuuden välillä. Kuitenkin suurin osa varmaan tasapainoilee enemmänkin työn ja koulun välillä.”

    Kyllä Gangsta on ihan asiallinen uravalinta varsinkin etnonuorelle, voihan sitä päätyä vaikka räppäriksi ja kunnon kansalaiseksi Hollywoodiin. Varsinkin kun se uravaihtoehto olisi se sama paskahomma, mitä siirtotyöläisvanhemmilla oli.
    http://www.hear.fi/~kukko/ha/tilanne_saksassa.mp3

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Riitta kirjoitti 8.9.2008 kello 22:35

    “Nyt meillä on jo tuhansittain elokuva-ohjaajia ja ties mitä taiteen maistereita, joiden loppuelämän ura ei edes teoriassa voi olla muuta kuin apuraha-anomusten laadintaa.”

    Tämä ei nyt ole oikeasti niiden nuorten vika, jotka moiseen koulutukseen ovat hakeneet ja päässeet. Kyllä niitä näyttelijöitä yms. joka vuosi jokunen uusikin tarvitaan eläköityvien tilalle. Se on yhteiskunnan asia huolehtia, että veronmaksajille kallista, mutta opiskelijoille ilmaista, koulutusta ei ole tarjolla enempää kuin mitä töitäkin on tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Juuso Koistinen kirjoitti 8.9.2008 kello 22:39

    Jos Kalle jää peruskoulun jälkeen kotiinsa makoilemaan, voisin olettaa, että tämän henkilön tulevat ongelmatilanteet juurtavat itsensä kasvatuspuolen virheistä. Olisiko asiaa yrittää puuttua siihen, ettei näitä nuoria jäisi makoilemaan kotiansa? Vai onko ylioptimista ajatella, että jokainen meistä on loppujen lopuksi kiinnostunut jostain ammatillisesta alasta taikka lukiosta peruskoulun jälkeen?

    Miksi hoitaa oireita kun voisi hoitaa sairautta. On kyllä totta, että yhteiskuntamme avustus-rakenteet ovat varsin mutkalla, varsinkin opiskelijaikäisten kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. turkkalo kirjoitti 8.9.2008 kello 22:41

    “Molemmille tarjoutuu tilaisuus mennä mäkkärille viikonlopputöihin. Siitä saa 500 euroa [kuussa].”

    Onneksi heillä on mahdollisuuksia myös paljon parempaan, ainakin jos asuvat isossa kaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. eagles fly singly kirjoitti 8.9.2008 kello 22:44

    Jos Kalle, Ville ja sen kaima pystyvät nykysäännöksillä optimoimaan tulonsa, ottaen huomioon palkat ja edut, he varmaan ovat riittävän älykkäitä myös elättämään itsensä ilman etuja?

    Jos me tavalliset tossunkuluttajat maksamme edustajillemme vuosikausia siitä, että he meidän edustajina ratkaisivat vaikeimmat asiat puolestamme, eikä mitään positiivista siitä huolimatta tapahdu, niin voisiko olla, että jossain on perustavaa laatua oleva valuvirhe?

    Mitä hittoa varten me valitsemme edustaja ties minne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Hannu Oskala kirjoitti 8.9.2008 kello 23:01

    Seppo Oksanen: “Nyt meillä on jo tuhansittain elokuva-ohjaajia ja ties mitä taiteen maistereita, joiden loppuelämän ura ei edes teoriassa voi olla muuta kuin apuraha-anomusten laadintaa.”

    Tuoreena taiteen maisterina koen kommenttisi melkoisen loukkaavana. Käytännössä loppuelämäni (ja opiskelutovereideni) työura on kovaa työntekoa, ei mitään haihattelua kukkaispelloilla kitaraa näpytellen. Haluaisin vielä huomauttaa, että suuren osan (ainakin musiikin) apurahoista jakavat yksityiset säätiöt, jotka eivät millään tavalla rasita veronmaksajan kukkaroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Arho Toikka kirjoitti 9.9.2008 kello 0:57

    Lisäämällä byrokratiaan knippejä ja knoppeja ei näistä ongelmista päästä koskaan eroon, joten järjestelmän muuttaminen perustulomalliksi lienee ainoa ratkaisu joka auttaa. Mutta halutaanko tähän ratkaisua? Täällä keskustelevista monelle järjestelmä on mieletön, mutta samalla se vähentää osa-aikaisen työn tekijöiden määrää ja lukitsee järjestelmää kokoaikaisiin, pysyviin työsopimuksiin perustuvaksi.

    Ammattiyhdistysliike ja sitä lähellä olevat tahot voivat hyvin olla tästä vain riemuissaan. Kalleltahan se on tietysti pois, mutta ei kai kukaan ajattelekaan, että ay-liikkeen tavoitteena on auttaa niitä, jotka eivät ole töissä, vaan päinvastoin jäseniään eli nykyisiä, jo pysyvillä työsopimuksilla työskenteleviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. jouni lundqvist kirjoitti 9.9.2008 kello 7:28

    Ennen muinoin oli ammatti nimeltään sekatyömies. Se takasi työpaikan monelle kallelle ja villelle, joita lukuhommat eivät kiinnostaneet. Nyt kaikista koulutetaan vähintään pikkuherroja.
    Ennen olivat asiat paremmin 🙂 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Elina kirjoitti 9.9.2008 kello 8:53

    Juuso Koisitinen on oikeassa,

    Aika lailla vanhempien vika, jos annetaan katto pään päälle hyypiölle, joka ei käy töissä eikä opiskele. Helsingin hinnoilla kummasti alkaa veri vetää johonkin suuntaan työntekoon, kun juotuu omasta pussistaan maksamaan elämisensä. Kyllähän opiskelijatkin käyvät pääsääntöisesti töissä.

    Ihmettelen sitäkin, jos täysi-ikäinen korkeakouluopiskelija on vanhempiensa elättinä valmiiden lihapatojen ja pestyjen pyykkipinkkojen ääressä lapsuuden kodissaan. Vanhempien tehtävä on tukea itsenäistymistä vaikkapa tarvittaessa sillä vanhalla kunnon “potku persiiseen” -menetelmällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2008 kello 9:09

    Tässä esimerkissä Kalle oli siis muuttanut pois kotoa – potku perseeseen oli siis jo toteutettu – ja asui vuokra-asunnossa. Toisin kuin Elina kuvittelee, korkea vuokra ei ei vedä töihin vaan estää työnteon. Tämä on helsinkiläisten nuorten syrjäytymisen ja kaupungissa vallitsevan samanaikaisen työttömyyden ja työvoimapulan olennainen syy.

    Jos Kallen vuokra on 560 euroa, hän saa fattasta vuokran kokonaan ja 400 euroa elämiseen, siis yhteensä 960 euroa.
    Koska Kallelta jäivät opinnot väliin, hän ei voi odottaa mitään kovin ruusuista työpaikkaa. Jos ensimmäisestä työpaikasta saa palkkaa 1300 euroa kuussa, jää siitä käteen noin 1110 euroa, eli 150 euroa enemmän kuin sohvassa makaamalla. Siitä pitää maksaa työvaatteet, työmatkat ja työpaikkaruokailu.

    Jos hän asuisi jossain, jossa kämpän saa 300 eurolla, työstä jäisi käteen sentään neljäsataa euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Elina kirjoitti 9.9.2008 kello 9:37

    Esimerkki oli sitten sinulta vähän epäselvä. Ensinäkin lienee harvinaista, että peruskoulun jälkeen 15-16 -vuotias heti muuttaisi pois kotoa, jos ei lähde opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Käytät sanamuotoa “jää kotiin makoilemaan”.

    Tuo 560 vuokraa nyt on jo aika luksusasumista kyllä eli keskustayksiö. Kallen pitää mennä syrjemmälle ja asua vaikka kimpassa jonkun kanssa alkajaisiksi. Näin summa putoaa jopa alle kahteen sataan. Ja ei kai nyt mistään kokopäivätyöstä Kalle jää noin pienelle palkalle. Varastomieheksi vain, niin käteen jää ainakin tuo 1300-1500.

    Edelleen olen sitä mieltä, että on kasvatusvirhe eikä yhteiskunnanjärjestelmien vika, jos 16-vuotias ei halua opiskella tai tehdä töitä. Terveen nuoren mieli tarvitsee muutakin virikettä kuin tietokonepelit ja keskikaljan.

    Tietysti kannustavuutta pitäisi systeemissä olla oikeaan suuntaan, en sitä kiistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Artturi Björk kirjoitti 9.9.2008 kello 9:43

    Riitta: Miks se on yhteiskunnan asia? Miksi ei oo jokaisen nuoren vastuulla opiskella alaa, jolla voi elättää itsensä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Artturi Björk kirjoitti 9.9.2008 kello 9:44

    Riitta: äh… nm. Oon samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Riitta kirjoitti 9.9.2008 kello 9:53

    “Ihmettelen sitäkin, jos täysi-ikäinen korkeakouluopiskelija on vanhempiensa elättinä valmiiden lihapatojen ja pestyjen pyykkipinkkojen ääressä lapsuuden kodissaan.”

    Siinähän ihmettelet. Itse muutin pois lapsuudenkodista päälle parikymppisenä valmistumisen jo häämöttäessä (valmistuin viidessä vuodessa ja olen viimeisistä opiskeluvuosista lähtien tehnyt koulutustani vastaavaa työtä). Opintotuki on lapsuudenkodissa asuvalla toki pienempi, mutta en minä oikein pidä sitä “itsenäistymisenä”, että elanto tulee yhteiskunnan yhteisestä pussista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Elina kirjoitti 9.9.2008 kello 10:49

    Italian mallissahan asutaan kolmevitosiksi pasta-mamman luona eli Suomessahan nyt vielä ollaan yleensä terveellä pohjalla.

    Itsenäistyminen vanhemmista on kehitystehtävä, jonka viivästyminen ei yleensä havaintojeni mukaan ole kenellekään hyvää tehnyt.

    Minusta on esimerkiksi outoa, jos 20-vuotiaalla ei ole seksielämää tai sitä harjoitetaan vanhempien nukkuessa viereisessä huoneessa. Myös omista raha-asioistaan huolehtiminen on hyvä oppia ajoissa, so. sopimusten tekeminen, laskujen maksaminen. Tätä varten meillä on opintotukijärjestelmä, ei se mitään yhteiskunnan siivellä elämistä ole.

    Mutta jokainen toki tyylillään. Se, että ihmettelen tarkoittaa vain että ihmettelen eikä siitä pidä vetää nyt mitään ylitulkintoja. Ihmettelen sekä vanhempia, että nuoria, yleensä tulee tarvekin tietynlaiseen irtiottoon molemmin puolin, ellei ole epäterveitä riippuvuussuhteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Artturi Björk kirjoitti 9.9.2008 kello 12:01

    hihihihihihihihihih… ihmettelet, siis pidät perverssinä!?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. anna kirjoitti 9.9.2008 kello 12:43

    Monella nyt menee sekaisin, mistä tässä keskustellaan: Tottakai on jotain vialla, jos nuori ei luonnostaan halua lähteä opiskelemaan tai töihin. Mutta se ei tarkoita sitä etteikö yhteiskunnan tukien pitäisi osaltaan kannustaa oikeaan suuntaan. Ja siitä mielestäni tässä avauksessa oli kyse.
    Kyllä se ainakin vähän motivaatioon vaikuttaa, minkä viestin ja tuen yhteiskunta antaa…Ja varsinkin, jos viesti on hyvin monimutkainen ja suurta paperinpyöritystä vaativa…

    Ja Elina, aika monesta kokopäivätyöstä jää noin tonni käteen jopa allekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. T.Sipilä kirjoitti 9.9.2008 kello 13:12

    Ennen vanhaan nuoret vasta todella saamattomia olivat. He saattoivat asua paitsi omien vanhempiensa vieläpä isovanhempiensa kanssa samassa taloudessa!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Anna2 kirjoitti 9.9.2008 kello 13:23

    Millainen osuus ikäluokasta (Helsingissä, muualla maassa) todella jää makoilemaan? Useasta kirjoituksesta paistaa olettamus, että kyseessä olisi huomattava osa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Elina kirjoitti 9.9.2008 kello 13:28

    Artturi hihittelee, kun mainittiin sana seksi. 😉

    Kysymys oli pidänkö asetelmaa perverssinä:

    Vastaus on kyllä! Pidän perverssinä aikamiespoikaa masturboimassa vanhempiensa asunnossa peräkamarissa. Tai myös naimassa tyttö/poikaystääväänsä, joskin se tietysti on parempi vaihtoehto.

    Sukupolvien liian läheinen kanssakäyminen aikuisiällä on minulle vastenmielinen ajatus. Vihonviimeinen kaikista viheliäisimmistä vaihtoehdoista olisi, että joskus asuisin hoidokkina lasteni perheessä.

    Aina kouhkataan jostain “hyvästä vanhuudesta” kotihoidossa, mutta kyllä minä sanon, että yhtä helvettiähän sellainen on joka osapuolelle… Nappia vaan kielen alle laitoksessa, jos ei ole ajoissa onnistunut pääsemään maan lepoon tupakoimalla, rasvaruualla tai viinaa kippaamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Riitta kirjoitti 9.9.2008 kello 14:22

    “Ihmettelen sekä vanhempia, että nuoria, yleensä tulee tarvekin tietynlaiseen irtiottoon molemmin puolin, ellei ole epäterveitä riippuvuussuhteita.”

    Noh, omassa lähipiirissäni kotona ovat pisimpään asuneet ne, joiden vanhemmat osaavat suhtautua täysi-ikäisiin lapsiinsa aikuisina – eivät esimerkiksi kyttää, mihin aikaan ja missä kunnossa opiskelijabileistä kotiutuu.

    En nyt pääse mihinkään siitä, että minusta esimerkiksi halvat opiskelija-asunnot on tarkoitettu ensisijaisesti muualta tulleille, ei siihen, että 18-vuotias pääsee kotikaupungissaan leikkimään kotia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Arho Toikka kirjoitti 9.9.2008 kello 15:13

    Vai että on meillä opintotukijärjestelmä siksi, että parikymppiset pääsevät rauhassa vehtailemaan. En oikein osaa päätellä, onko nyt kyseessä ns. “won’t somebody think of the children?” -argumentti, vai ns. “won’t somebody think of making the children?” -argumentti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tuomas Saloniemi kirjoitti 9.9.2008 kello 17:55

    “Minusta on esimerkiksi outoa, jos 20-vuotiaalla ei ole seksielämää tai sitä harjoitetaan vanhempien nukkuessa viereisessä huoneessa. ”

    Tämä sitten lienee aivan sinun oma ongelmasi, jonka kanssa sinun pitää pärjätä. Minun on hippasen verran vaikea hahmottaa miten parikymppisten ihmisten seksielämä kuuluu keskusteluun yhteiskunnan tukimuodoista.

    Olen Riittan kanssa samoilla linjoilla; tärkeintä on että kaikki voivat asua josain. Jos joku saa ahdistuskohtauksia opiskelijoiden seksielämästä niin sitten pitää tietysti sopia pelisäännöistä.

    Itseäni on ihmetyttänyt ristiriitaiset viestit joita poliittisella ohjauksella lähetetään. Jos vapaan tulon rajaa nostetaan niinkin paljon kuin sitä nyt nostettiin niin hitaampikin ymmärtää sen viestiksi mennä töihin ja yrittää elättää itsensä työtä tekemällä. Samanaikaisesti meuhkataan valmistusaikojen lyhentämisestä ja nuorempana kouluttautumisesta.

    Jos kädet tekee eri asioita kuin suu puhuu, niin kumpaa pitää uskoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Seppa Oksanen kirjoitti 9.9.2008 kello 19:42

    Stadissa toki eletään äidin hoteissa 50-vuotiaaksi asti. Sillon vauhti hidastuu ja aletaan perustaa perhettä niinkun vaikka Ozmo.

    Munkin mutsini sanoi kuolinvuoteellaan, jotta “minä niin toivoin, että sinä joskus aikuistuisit”. Olin tuohon aikaan 54-vuotias. Hiukka hämäräksi jäi mitä aikuistuminen mahtaa tarkoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Elina kirjoitti 9.9.2008 kello 22:27

    Tuomas,

    Näillä selvästi keskimääräistä korkeatasoisimmilla palstoilla toivoisi säästyvän Suoli24-tyyppisiltä vuodatuksilta..

    -olet katkera ja kateelilnen
    -omapahan on ongelmasi..
    -tms.

    Siis mikähän nyt oli minun oma ongelmani?

    Ei minulla kude teinit pitkin nurkkia… Eli ei ainakaan se ole ongelma.

    Ihmettelet, miten nuorten seksielämä kuuluu keskusteluun nuorten elämän alkutaipaleesta. Kuuluupa hyvinkin!

    Uskon että hyvin vahva motiivi muuttaa vanhempien makuuhuoneen vierestä omaan kämppään on nuoren seksielämä. Jos kaikki on edennyt normaalisti, niin sellainen kauhistuttava syntinen asia on olemassa ja yleensä niitä ääniä ja muita efektejä ei haluta omien vanhempien tietoon.

    Tietysti on Keravan ja Jokelan tyypit, jotka tykkäsivät asua kotona.

    Ja ehkä teilläkin, Tuomas, on erilailla ja kyllähän erilaisia elämäntapoja maailmaan mahtuu. En minä sanele kenenkään asumismuotoja. Kerroin vain oman mielipiteeni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Minttu kirjoitti 10.9.2008 kello 8:48

    “Helsingin hinnoilla kummasti alkaa veri vetää johonkin suuntaan työntekoon, kun juotuu omasta pussistaan maksamaan elämisensä. Kyllähän opiskelijatkin käyvät pääsääntöisesti töissä.”

    Tähänhän on pakko lisätä, ihan noin sivuhuomautuksena, ettei joka puolella Suomea edes korkeakouluopiskelija saa töitä. Ks. Hesarin tuoreehko uutinen nuorisotyöttömyydestä Oulussa. Pääkaupunkiseudun asukeilla on usein vaikeaa käsittää, ettei paskahommia saa yhtä helposti joka paikasta. Joku voisi jo siellä Arkadianmäellä huomata!

    Esimerkiksi itse tahtoisin kovasti tehdä töitä ekonomiopintojeni ohessa, mutta kukaan ei minua ota. Kaupan kassa tai varasto olisi mahtava työpaikka! Tilanne on varmasti vielä paljon tuskaisempi joillain kulttuuriantropologian (tai vastaavan) opiskelijoilla, joilla ei ole juurikaan työkokemusta tai suhteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Riitta kirjoitti 10.9.2008 kello 12:40

    “Uskon että hyvin vahva motiivi muuttaa vanhempien makuuhuoneen vierestä omaan kämppään on nuoren seksielämä. Jos kaikki on edennyt normaalisti, niin sellainen kauhistuttava syntinen asia on olemassa ja yleensä niitä ääniä ja muita efektejä ei haluta omien vanhempien tietoon.”

    Ikään kuin vanhemmilla ei olisi ollenkaan seksielämää, jota piilotella perheen lapsilta ja nuorilta… Ai niin, jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa se ensimmäinen 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Elina kirjoitti 10.9.2008 kello 14:46

    Osmolla oli jokin aika sitten samantyyppinen aloitus, jossa Kalle oli keski-ikäinen Maija. Yhtä kaikki Kalle tai Maija, sanoma on se, että yhteiskunta takaa yksin elävälle ihmiselle suunnilleen samat tulot, teki tämä sitten pienipalkkaista duunia tai loikoilee toimeentulotuen varassa kotona.

    Oletetaan, että työssä käyvä heppu saa käteensä 1200 euroa, siitä menee Helsingissä ainakin 600 euroa vuokraan, sähköön ja suositeltavaan kotivakuutukseen. Työssäkäynti kannattaa tässä vaiheessa 200 euroa verrattuna fattan antimiin, mutta kuten Osmo totesi työssäkäynti ei ole ilmaista. Kyllä vaatteita kuluu eri tavoin, aina ei viitsi kärvistellä ilman kahvia ja pullaa työtovereiden mussutusta katsellessa ja työmatkat lohkaisevat ihan kivasti nekin varsinkin jos ylittää vyöhykkeitä.

    Eli lopputulema helposti on, että työssä käynnistä jää noin 50 euroa käteen verrattuna täydelliseen toimettomuuteen. Jos täydellinen toimettomuus on vielä rikastettavissa pimeällä työllä, nin eipä ole vaikea arvata miten homma menee.

    Yksinhuoltajan tilanne on vielä huomattavasti syvempi loukku. Aikoinaan Maija-ketjuun laskeskelin, etteipä alle kolmen tonnin palkan kannata juurikaan kolmen lapsen yksinhuoltajan töissä käydä, mikäli asuu vuokralla ja etenkin jos lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa.

    Satanen pari jää ehkä enemmän käteen, kun vaihtaa lokoisat päivät aamukuuden herätyksiin ja räntäsateessa tarpomiseen tuijottamaan näyttöruutua ja teeskentelemään aktiivista typerien työ”tovereiden” sekaan.

    Opiskelijan tilanne ei ole tosiaan parempi.

    Opintotukijärjestelmähän koostuu opintotuesta, asumislisästä ja opintolainasta. Monikaan ei halua opintolainaa ottaa epävarmojen työmarkkinoiden takia, ja asumislisä on pääkaupunkiseudulla ihan vitsi. Eli käytännössä opiskelija käy töissä, elleivät vanhemmat tue opiskelua.

    Ikävämpi juttu on Mintun tapaus, jossa ei saa töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Elina kirjoitti 10.9.2008 kello 15:05

    Riitta,

    Kyllä minä uskon, että pariutumisen tarve on yksi iso syy siihen, että nuoret muuttavat pois kotoa. Ja pariutumisen perusasia on seksi.

    Pois muutto lapsuuden kodista tapahtuisi siis useimpien kohdalla joka tapauksessa, vaikka yhteiskunta ei laittaisi siihen likoon sentin senttiä tai vanhanaikaisemmin pennin pyöryläistä.

    Kyllä varmasti vanhemmatkin hoitavat sukupuolielämänsä siten, etteivät teinit ole pahviseinän takana kuulostelemassa. Useinhan tyhjän pesän ensivaiheessa pariskunnille voikin tulla piikki tähän harrastukseen, kun ei tarvitse olla hienotunteinen….

    En muuten ymmärrä miksi 18-vuotias leikkisi kotia niinkuin sanot. Miksei hänellä voi olla ihan oikea koti? Miksi nuoruutta on venytetty niin, että täysi-ikäisenkin ihmisen kohdalla tulee tuollaisia fiiliksiä jostain leikkimisestä?

    Enemmän kotileikkinä minä pidän sitä, että virallisesti aikuisena nautitaan vanhempien täyshoidosta ja saadaan taskurahaa omilta vanhemmilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Riitta kirjoitti 10.9.2008 kello 16:39

    “Enemmän kotileikkinä minä pidän sitä, että virallisesti aikuisena nautitaan vanhempien täyshoidosta ja saadaan taskurahaa omilta vanhemmilta.”

    Niin, se taskuraha (ja asunto myös) piti saada yhteiskunnalta? Täysihoitoa yhteiskunnalta ei sentään saa, mutta ainakin meillä tekee jo parivuotias oman osansa kotitöistä (toki vielä leikin varjolla).

    Kahdeksantoistavuotias on kyllä täysi-ikäinen, mutta ei hän vielä aikuinen ole, vaan elää myöhäistä nuoruutta. Psyykkinen aikuisuus saavutetaan nykykäsityksen mukaan jossain siinä 22-23 -vuotiaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Mikko kirjoitti 10.9.2008 kello 18:45

    Kalle ja Ville -esimerkin viesti oli selvä. Tietääköhän kukaan kuinka monta Kallea asuu esim. täällä pääkaupunkiseudulla (% nuorista). Ja onkohan kellään aavistusta, kuinka monen Kalleksi jäämisen takana voisi olla esimerkin kuvaama “lannistinjärjestelmä”? Jokainen tapaus on ilman muuta liikaa, ja jo siten peruste muuttaa rakenteita. Mutta minua kiinnostaisi silti ymmärtää ongelman suuruusluokka meidän yhteiskunnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Elina kirjoitti 11.9.2008 kello 8:29

    Psyykkinen aikuisuus on saavutettu silloin, kun ihminen toimii aikuismaisesti ottaen vastuuta itsestään ja muistakin. Olenpa onnistunut ohittamaan tämän “nykykäsityksen”, että aikuisuus putkahtaisi esiin juuri 23-vuotiaana.

    Aikuismaisesti voi toimia ja asennoitua 16-vuotias tai vasta 35-vuotiaana, jos silloinkaan. Enpä ole tuollalisiin tiukkoihin määräaikoihin psyykkisen aikuisuuden kohdalta törmännyt kasvatustieteen tai psykologian kirjallisuudessa.

    Täysi-ikäisen ihmisen opintotuki ei ole mitään taskurahaa yhtään sen enempää kuin nelikymmppisen työmarkkinatukikaan. En nyt käsitä Riitan ajatusmallia ollenkaan.

    Jos joku haluaa rahoittaa lastensa elämistä vaikka hautaan asti, niin saahan hän sen toki tehdä. En minä ole kieltämässä.

    Mutta lapsuuden ja nuoruuden venyttämisellä on saavutettu yhteiskunnassa tila, jossa vinon ikäpyramidin takia itketään vanhusten pyllynpyyhkijöiden perään

    Eli olkoon hiljaa ainakin ne, joiden mielestä yli parikymppisen paikka on kotona mamman laittaman karjalanpaistin vieressä. Kyllä tällainen venyttää muitakin ikävaiheta vastaavasti. Kaksivitosena alkavat omaehtoiset sinkkuvuodet omassa kämpässä ja kolmikymppisenä aletaan miettiä vakiintumista. Seuraavaksi ollaan hedelmöittämishoitojonossa. Ja ne hoidot eivät sitten olekaan mitään taskurahaa….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Elina kirjoitti 11.9.2008 kello 9:08

    Mikko,

    Helsingissä 12,5 prosenttia 18-24 -vuotiaista sai vuonna 2006 toimeentulotukea.

    Näistä noin puolet kuitenkin kävi töissä tai opiskeli. Eli tt-tuki oli väliaikaisten ongelmien ratkomista.

    Noin kuusi prosenttia siis lonnii ilman töitä tai opiskelua. Tämäkin lienee useimmille kuitenkin lyhyt välivaihe. Helsingissä luvut eivät siis ole (ainkaan minun mielestäni) hälyyttävät.

    Mutta esim. Kainuussa luvut ovat paljon korkeampia. En nyt äkkipäätä löytänyt kuinka hurjia, mutta uskallan väittää näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Riitta kirjoitti 11.9.2008 kello 11:40

    Elina, en väittänyt, että aikuisuus putkahtaisi esiin jossain tietyssä iässä, ei sen enempää 18-vuotiaana kuin vaikka 22-vuotiaana. Oikea hetki muuttaa omilleen riippuu ihan muusta kuin jonkun tietyn maagisen iän saavuttamisesta.

    Se, että asuu lapsuudenkodissa pari ensimmäistä opiskeluvuotta ei millään aja ihmisiä hedelmöityshoitoihin, se saattaa vain lyhentää sinkkuvuosia ja joillakin ne jäävät kokonaan väliin. Kyllä nuoruusikää pidentää ennen kaikkea opintojen venyminen ja liian varhainen omilleen muuttaminen on siihen yksi riskitekijä. Useimmat kun kai edelleen haluavat valmistua ennen perheen perustamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Elina kirjoitti 11.9.2008 kello 14:00

    “Se, että asuu lapsuudenkodissa pari ensimmäistä opiskeluvuotta ei millään aja ihmisiä hedelmöityshoitoihin..”

    Mutta siitä se lähtee… Parin opiskeluvuoden jälkeen asutaan vielä pari ja valmistuessa ollaankin kaksivitosia. Sitten aletaankin hakea vakituista työpaikkaa, jotta voisi alkaa lisääntyä suunnitelman mukaisesti. Tyttö, poika ja poika..

    Muutaman määräaikaisuuden jälkeen tärppää ja unelmaduuni on todellisuutta. Ihan heti ei kehtaa ruveta äitiyslomalle kuitenkaan, jos ei ole maailman röyhkein luone. Pitäähän sitä nyt vähän ajaa itsensä sisään ja olla lojaali työnantajalle.

    Hups, sitä ollaankin jo kolmikymmppisiä.

    Kolmikymmppisille jouduttaan tekemään tahattoman lapsettomuuden takia paljon enemmän hedelmöityshoitoja verrattuna kaksivitosiin. Ymmärtänet, että yhteiskunnan tasolla tämä tuntuu? Hedelmällisyys naisella laskee keskimäärin 50 prosenttia 20-vuotiaasta 35-vuotiaaseen.

    Muistaakseni Osmolla oli jokin sellainen aloitus, että lapset olisi hyvä tehdä opiskeluaikana ja tässä olen tismalleen samaa mieltä. Kyllä vauvat ja pikkulapset on paljon helpompi sovittaa luentojen lomaan kuin valmistumisen jälkeisen työelämän alkutaipalelle.

    Opiskelijapariskunta vie lapsensa ilmaiseen kokopäivähoitoon, pyörii yliopistolla, lukee tentteihin ja nauttii samalla ihan kaikista yhteiskunnan tuista. Ne ovat aikamoiset verrattuna lapsettomaan opiskelijaan.

    Lapselliset ovat mm. yleisen asumistuen piirissä, joka on merkittävä osa toimeentuloa vuokralla asujalle.

    Että siitä vain omaan kotiin kutemaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Tiedemies kirjoitti 11.9.2008 kello 14:49

    Liittyen lasten saamiseen, niin mikä pakottaa naiset valmistumaan vasta kolmenkympin lähellä? Naiset eivät edes (yleensä) käy armeijaa. Ja eikös kuitenkin yleensä ole (näin heteronormatiivisissa merkeissä) niin, että lapsen tekemiseen tarvitaan kaksi, mies ja nainen. Mikä pakko sen miehen on olla alle kolmekymppinen? Miesten hedelmällisyys ei laske iän myötä yhtä nopeasti.

    Ns. perinteisissä yhteiskunnissa on paljon vikoja, ja periaate, jonka mukaan miehen pitää elättää perheensä, ei istu meidän yhteiskuntaan kovin hyvin. Mutta tämän nimenomaisen ongelman se ratkaisee ihan tyydyttävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Mikko kirjoitti 11.9.2008 kello 21:00

    Kiitos luvuista Elina,

    Eli jos Helsingissä olisi 18-24 vuotiaita 10% asukkaista eli 50 000, niin ilman työtä ja opiskelua olisi 6% eli 3 000 nuorta. Jos useimmille tämä olisi lyhyt välivaihe niin sanotaan vaikka että 30% eli 1 000 olisi syystä tai toisesta valinnut tämän elämäntavaksi. Suomen mittakaavassa luku voisi siten olla 10 000, koska Helsinki on 10% Suomen väkiluvusta. (aika paljon oletuksia, mutta suuruusluokka saattaisi ehkä olla oikein?)

    Kuinka moni nuori sitten lähtisi opiskelemaan tai töihin, jos tukirakennetta muutettaisiin kannustavammaksi? Tunnen vain yhden Kallen tyyppisen nuoren, mutta tuen muuttamisella ei olisi ollut vaikutusta hänen ratkaisuunsa (tai ajautumiseensa). Jos tuen kannustavammaksi muuttaminen vaikuttaisi vaikkapa 10% näistä nuorista eli 100 helsinkiläiseen ja 1000 suomalaiseen, sitä kannattaa ilman muuta muuttaa. Etenkin kun tuki ei esimerkin valossa näytä toimivan teoriassakaan.

    Luulen vähän kerettiläisesti, että kepillä olisi porkkanaa suurempi vaikutus opiskelu- tai työhalukkuuteen. Eli mikäli tuen saaminen vähenisi entisestään ne Kallet, jotka pystyisivät, olisivat pakoitettuja menemään töihin tai opiskelemaan. Koska suuri osa Kalleista ei pystyisi töihin kepilläkään, olisimme tietenkin seuraavan ongelman äärellä ja palaisimme varmaan tuki-ajattelun alkuun….

    Kainuussa ei nyt valitettavasti taida autaa keppi eikä porkkana:(

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Ihmettelijä kirjoitti 16.9.2008 kello 1:25

    Elina: “Opiskelijapariskunta vie lapsensa ilmaiseen kokopäivähoitoon, pyörii yliopistolla, lukee tentteihin ja nauttii samalla ihan kaikista yhteiskunnan tuista. Ne ovat aikamoiset verrattuna lapsettomaan opiskelijaan.

    Lapselliset ovat mm. yleisen asumistuen piirissä, joka on merkittävä osa toimeentuloa vuokralla asujalle. ”

    En tiedä puhutko kokemuksen äänellä näistä tuista ja elämän helppoudesta. Olen samaa mieltä siitä, että lapsia kannattaa alkaa tehdä jo opiskeluaikoina, mutta helpoksi lapsellisen opiskeluelämää en sanoisi. En tiedä minkälaisia tukia opiskelevat äidit saavat, mutta isät eivät ainakaan saa mitään. Jos oletetaan, että tuleva äiti on jo vakituisesti työelämässä ja tuleva isä on opiskelija käy niin, että lapsen synnyttyä isä putoaa aiemmin mahdollisesti saatavan asumislisän piiristä ja siirtyy yleisen asumistuen piiriin. Tällöin laskuoppi onkin erilainen. Helposti käy niin, että asumistuki jääkin monen ihmetykseksi saamatta, eli tulot pienenevät, vaikka menot kasvavat. Joku tietenkin viisastelee, että kyllä toisen tuloilla pitäisi elää, mutta entä elleivät työ- ja opiskelupaikka ole samalla paikkakunnalla ja työn luonteen vuoksi opiskelija saa kuluttaa vähäiset opintotuet pelkästään matkakuluihin? Junalla kulkeminenkin on nykyään opiskelijallekin kalliimpaa kuin omalla autolla yksin körötteleminen. Junaa puolustaa toistaiseksi hyvät työskentelymahdollisuudet. Myöskään päivähoito ei ole ilmaista. Isyysvapaa opiskelevalle isälle on vitsi. Käytännössähän opiskelija ei voi pitää lomaa, jos haluaa suorittaa kurssit, jotka isyysloman aikana menevät omalla painollaan eteenpäin. Ainoat tulot isyyden myötä ovatkin vähäiset isyysrahat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Pekka Töpö kirjoitti 6.2.2009 kello 12:32

    Mäkkäriltä ei saa 500 euroa viikonlopusta, pitäis kansanedustajan lukea vähän lisää TES-lappusia… Poliitikko ehkä saa sen verran viikonlopusta, vaikka istuu himassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus