1990-luvun laman pitkät jäljet

Syksyl­lä ilmestyi Jari Elo­ran­nan ja Roope Uusi­talon toimit­ta­ma kir­ja  suo­ma­lai­sista talouskri­i­seistä 1860-luvul­ta nykypäivään nimeltään Ankarat ajat. Kymme­nessä artikke­lis­sa käy­dään läpi talouskri­ise­jä vuosien 1867–68 nälän­hädästä 2020-luvun koron­akri­isi­in ja Ukrainan sotaan.

Min­un kannal­tani mie­lenki­in­toisin oli Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen­laitok­sel­la työsken­tele­vien pro­fes­sorien Kris­ti­ina Hut­tusen ja Mat­ti Sarvimäen artikke­li 1990-luvun laman pitkät jäl­jet. Näkökul­maani saat­taa tietysti vaikut­taa se, että toimin vierail­i­jana Aal­to-yliopis­to talousti­eteen laitoksella.

Täl­lainen tutkimus kuu­luisi oikeas­t­aan sosi­aal­i­ti­etei­den alaan, mut­ta talousti­eteis­sä on viime aikoina kehitet­ty pseu­dosat­un­nais­tamiseen perus­tu­via menetelmiä kausali­teet­tien selvittämiseen.

Tässä tutkimuk­ses­sa sat­un­nais­t­a­mi­nen perus­tui siihen, että laman aikana moni työ­paik­ka lakkautet­ti­in kokon­aisuute­na, jol­loin yri­tyk­sen koko henkilökun­ta irti­san­ot­ti­in.  Ei tapah­tunut mitään irti­san­ot­tavien valikoi­tu­mista. Jat­ka lukemista “1990-luvun laman pitkät jäljet”