Kategoria: _

Blogilla on ollut vähän hil­jaista. Se johtuu siitä, että min­ul­la oli pieni lkop­pukiri saa­da valmi­ik­si kir­ja viimekeväis­es­tä pyöräilystäni Tallinnas­ta Niz­za­an. Kir­ja on nyt pai­jnos­sa ja ilmestyy tämän kuun lopulla.

Esi­makua kir­jaan saa alla olev­as­ta linkistä.

Fil­lar­il­la Nizzaan

Käväisin tiis­taina Vaasas­sa puhu­mas­sa. Kahdek­san tun­tia junas­sa ja vajaat kak­si tun­tia per­il­lä. Lentäenkin olisin saanut tul­la, mut­ta menen mielu­um­min junal­la,. lentomat­ka kestää kak­si tun­tia ja se kak­si tun­tia on kokon­aan huk­ka-aikaa. Juna on hyvä paik­ka työsken­nel­lä läp­pärin kanssa.

Tämänker­taisen urputuk­sen aiheeni on, ettei VR ole oikein oival­tanut, mil­laisen valtin läp­pärit sille tar­joa­vat sekä suh­teessa lentokoneeseen että ennen kaikkea autoon. Autossa kun ei voi tehdä mitään. Jat­ka lukemista “Toimis­to­vaunu­ja juni­in tai edes pistorasioita!”

Muinaisille suo­ma­laisille karhu oli niin suuri kauhis­tus, ettei sanaakaan voin­ut sanoa ääneen, vaan kek­sit­ti­in mesikämme­nen kaltaisia kier­toil­mauk­sia. Har­ry Pot­teris­sa Volde­mort oli niin paha, että hän­tä kut­sut­ti­in nimel­lä hän-joka-jääköön-nimeämättä.

Tämä tuli mieleeni, kun kir­joitin kolum­nia van­hus­ten­hoi­dos­ta ja kom­men­taat­tori ker­toi, ettei sana van­hus ole nyky­maail­mas­sa sopi­va asi­aan liit­tyvien kiel­teis­ten kon­no­taa­tioiden vuok­si. Jat­ka lukemista “Kier­toil­mauk­set ovat loukkaavia”

Verot­ta­ja hyväksyy verot­tomak­si kor­vauk­sek­si oman auton käytöstä 44 sent­tiä kilo­metri. Siis 4400 euroa kymmeneltä tuhan­nelta kilo­metriltä ja 22 000 euroa 50 000 kilometriltä.

Eräs kan­sain­välisen yri­tyk­sen johto­por­taas­sa työsken­televä tut­ta­vani valit­ti, että hei­dän yhtiössään myyn­timiehet ovat otta­neet tämän palkan­lisäk­si pyrkien aja­maan niin paljon kuin mah­dol­lista. Jos heil­lä on keik­ka Hämeen­lin­naan ja Lah­teen, he käyvät niiden välis­sä Helsingis­sä vain saadak­seen matkamit­tarin hyrräämään. Jos samaan paikkaan menee kak­si, molem­mat aja­vat omil­la autoil­laan vaik­ka peräkkäin. Jat­ka lukemista “Oman auton käyttökorvaus”

Tähän asti turve uusi­u­tu­vak­si ‑liike on läht­enyt siitä, että turve tulee luokitel­la uusi­u­tu­vak­si, kos­ka turvesuot muo­dosta­vat nielun. Tuon nielun ver­ran Suomel­la olisi oikeus päästää ilmake­hään turvesoiden hiiltä, kuu­luu tämä legal­isti­nen argu­ment­ti. Mar­gin­aal­i­tarkastelun mukaan tämä argu­ment­ti ei päde, kos­ka toisin kuin met­sä, suot toimi­vat nielu­na, vaik­ka satoa ei kor­jat­taisi. Turpeen polt­to lisää ilmake­hän hiilid­iok­sidim­näärää ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, ettei turvet­ta poltettaisi.

Uusim­mas­sa argu­men­toin­nis­sa tämä asetel­ma on kään­tynyt päälaelleen. Sen mukaan Suomen turve­varat eivät olekaan nielu vaan päästölähde. Jat­ka lukemista “Turpeen uusi­u­tu­mi­nen muut­tuu vain monimutkaisemmaksi”

Puolue­tove­r­ieni kauhuk­si jatkan vihrei­den itses­tään­selvyyk­sien kyseenalaistamista.

Kuulin viime viikol­la, että Sak­sas­sa, joka on rak­en­tanut paljon tuulivoimaa ja jos­sa verkkoy­htiöi­den on ostet­ta­va tuulisähköä kiin­teäl­lä hin­nal­la markki­nati­lanteesta riip­pumat­ta, tuulisi­na aikoina ydin­voimalaitok­set pudot­ta­vat tehoaan tehdäk­seen tilaa taval­lista suurem­malle tuulisähkön tuotan­nolle. En tiedä, kuin­ka suuri osa tuulivoimaloiden tuotan­nos­ta haaskau­tuu tähän, mut­ta se osa tuuliener­gias­ta on aivan hukkaan heit­et­tyä. Olisi jopa parem­pi juok­sut­taa vesivoimalois­sa vet­tä ohi tur­bi­inien, mut­ta siihen taas eivät vihreän sähkön markki­nat yllytä. Jat­ka lukemista “Tuulisähkön aht­a­mi­nen verkkoon”

Teol­lisu­us­maid­en pitäisi sopia, että ne nos­ta­vat öljy­tuot­tei­den kulu­tusvero­ja tun­tu­vasti. Tämä voi kuu­lostaa äkkiseltään hölmöltä, kun hin­ta on muutenkin nopeas­sa nousus­sa. Veron tarkoi­tus ei olisi nos­taa kulut­ta­jahin­to­ja, vaan ohja­ta hin­nan­nousus­ta koitu­vat voitot kulut­ta­ja­maid­en hal­li­tuk­sille. Jat­ka lukemista “Öljyn kulu­tus­ta pitäisi verot­taa ankarasti”

Tänään New Yorkin raa­ka-ainepörssis­sä raakaöljyn tyn­nyri­hin­ta käväisi het­kel­lis­es­ti sadas­sa dol­laris­sa vähän klo 19:n jäl­keen Suomen aikaa. Päätöskurssi tosin oli vain 99,62.

Mitä ennus­taisitte hin­naksi vuo­den päästä?

Mart­ti Tiuri ilmoit­ti Hesarin alak­er­ras­sa, ettei ener­gia-ala pysty täyt­tämään ilmastopoli­ti­ikan vaa­timuk­sia. Suomen ener­giaval­tainen teol­lisu­us taas esit­ti noin viiden­nen­sadan­nen ker­ran, että päästökau­pas­ta pitäisi luop­ua ja siir­tyä jär­jestelmään, jos­sa ilmas­tom­ak­sua mak­se­taan vain, jos tuot­taa jotain tuotet­ta tehot­top­mam­min kuin paras­ta teknolo­giaa käyttävä.

Näis­sä molem­mis­sa ajatuk­se­na on, ettei ilmastopoli­ti­ikan pitä vaikut­taa hitus­takaan kulu­tuk­sen ja tuotan­non määrään tai rak­en­teeseen.  Jos tämä ote­taan lähtöko­hdak­si, ilmas­ton­muu­tos­ta ei todel­lakaan voi pysäyt­tää. Mei­dän jäl­keemme siis veden­paisumus. Kään­täen, ilmastopoli­ti­ikkaedel­lyt­tää men­estyäk­seen, että vaikute­taan myös tuotan­non ja kulu­tuk­sen rak­en­teeseen ja määrään. Jat­ka lukemista “Ympäristöpoli­ti­ikan mahdottomuudesta”

Seu­raa­va tek­sti on täysin speku­lati­ivista. Irrot­te­len vähän uuden vuo­den kun­ni­ak­si pohti­mal­la asioi­ta, jot­ka ovat kokon­aan osaamiseni ulkopuolella.

Kaikissa yhteiskun­nis­sa val­lit­see jonk­i­nasteinen työn­jako. Tätä työn­jakoa vahvis­taa taipumusten opit­tu tai perin­nölli­nen eri­laisu­us. Olisiko niin, että tiet­ty kyky­jen ja taipumusten eri­laisu­us tekee yhteisöstä men­estyväm­män? Jat­ka lukemista “Ihmisy­hteisö­jen het­ero­geenisu­us ja työnjako”